yty 1 2015

tien päälläTyytyväisenä

Autoeduneri muodot

Lisää pALkkAApyytämäLLä?

1

2015

y k s i t y i s A L o j e n e s i m i e h e t j A A s i A n t u n t i j At y t y

2 YTY 1/2015

26 Kutsu YTYn kevätkokoukseen ja Jäsenilta Tampereella

27 Stipendirahaston tuloksia

28 Maailmanpyörä: Kevyt rupattelu on osa ammattitaitoa

30 YTYn kesäinen golf-tapaaminen

31 YTYn yhteystiedot

20

10Ajopäiväkirjanpitoa helpottavat eri älypuhelin-sovellukset, jotkatallentavatpaikannuksenavulla ajoreitin, kilometrimääränsekä päivämääränja kellonajat.

[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ] YTY-lehti 1/2015 lähetetään myös YTYn jäsenyhdistyksen Suomen Ammattivalmentajat SAVALin jäsenille.

Suomessa matka-työtä tekeviä on kymmeniätuhansia.

286

4 Ajankohtaista

6 Kuluttava, palkitseva matkatyö

9 Matkatyön tekijä

10 Autoedussa on monta seikkaa huomioitavana

13 Ongelmia autoedun kanssa

14 YTYn työmarkkinatutkimuksen tulokset: Pyytämätt ä ei saa

18 Juristipalsta: Työterveyshuolto – osin lakisääteinen, osin työsuhde-etu

20 Opi uutta ja verkostoidu

21 Ytimestä: Urheilualan työterveyshuolto – onko asia kunnossa?

22 Palautteesta poimittua

23 Kesätöihin YTYyn

24 Sosiaalinen media – moderni työväline vai vaaraksi työsuhteelle?

Uudessa juttusarjassa perehdytään kansain-välisen kommunikoinnin saloihin.

EIKERROTAJUTUSSA

EIKERROTAJUTUSSA

YTY 1/2015 3

YksityisalojenEsimiehet ja Asiantuntijat

YTYn jäsenlehti1 / 2015

KAKSI KESKUSJÄRJESTÖÄSOPIVA MÄÄRÄ

P alkansaajajärjestöissä on talven aikana puhuttanut mahdollinen keskusjärjestöjen yhdistyminen. Pian tiedetään, mitkä liitot jatkavat selvitystyötä. Tätä kirjoitettaessa on tiedossa, että akavalaisista liitoista ainoastaan Insinööriliitto on mahdollisesti mukana selvittelytyössä.

YTYssäkin asiaa on käsitelty. Hallituksen tammikuisessa kokouksessa päätettiin, että YTY ei osallistu selvittelyyn. Käydyn keskustelun pohjalta hallitus tuli siihen tulokseen, että YTYn jäsenkunnan tehtävä- ja asematason mukainen edunvalvontatyö tulee parhaiten hoidetuksi sellaisessa keskusjärjestössä ja yhteisössä, jonka muut jäsenliitot ajavat samoja, kuten työaikaan ja palkkaukseen liittyviä, edunvalvonnallisia asioita.

YTYn jäsenistön edun mukaista on olla osa yhteisöä, joka harjoittaa sellaista yhteiskuntapoliittista vaikuttamista, jolla on samat intressit mm. tulo-, vero- ja eläkepolitiikkaan. YTYn arvojen mukaista on myös, että YTYä edustava keskusjärjestö on aidosti puoluepoliittisesti sitoutumaton. Koemme, että ytyläisille on edunvalvonnassa tärkeää palkan muodostumiseen sekä työaikaan, verotukseen ja läpinäkyvään tulonjakoon liittyvät asiat.

YTYssä ei nähdä, että suunnitellussa uudessa keskusjärjestössä haluttaisiin keskittyä asiantuntijoiden ja esimiesten erityistarpeisiin yhteiskunnassa. Tästä on jo nyt kokemusta niin edellisestä, vuonna 2013 solmitusta työllisyys- ja kasvusopimuksen palkankorotuksien muodostumisesta kuin viimeisestä eläkeratkaisustakin.

Asiantuntijoiden ja esimiesten tavoitteet ovat usein yhteneväiset työntekijöiden ja toimihenkilöiden kanssa, mutta niissä on myös eroavaisuuksia niin työehtojen kuin tulonjaon osalta. Näitä eroavaisuuksia eivät ole pelkästään verotukseen ja sen progressiivisuuteen liittyvät asiat, vaikkakin niistä eniten puhutaan. Tärkeitä ovat myös muut tulonjakoon liittyvät asiat, kuten sairauspäiväraha ja ansiosidonnainen päiväraha. Muun muassa nämä perustuvat ansioiden mukaiseen rahoitukseen ja maksatus tapahtuutulojen kasvaessa kertoimilla leikattuina.

Tulevaisuudessa parhaiten palkansaajienasioita saataisiin ajettua hyvässä yhteistyössä, mutta kahdessa eri keskus-järjestössä. Toisessa keskusjärjestössähoidettaisiin työntekijöiden ja toimi-henkilöiden edunvalvontaa, toisessaAkavan nykyisenkin linjan mukaistakoulutettujen, asiantuntijoiden ja esimiesten edunvalvontaa.

jaakko kiiskiYTYn toiminnanjohtaja

päätoimittAjALeena Vänni

Puh. 09 2510 1335

toimitusRatavartijankatu 2

00520 Helsinki

sähkÖ[email protected]

kotisiVutwww.yty.fi

Lehden toimituskuntAAnu Aspiala, Jaakko Kiiski,

Kyllikki Kivijärvi, Pekka Potinkara,Enni Räisänen, Kari Saarinen,

Leena Vänni

kAnsikuVAElise Kulmala

uLkoAsuViestintänetti Oy, Jyväskylä

pAinotALoForssa Print

pAinosmäärä10 700

Seuraava numeroilmestyy 7.5.2015

iLmoitushinnAtjA koot

takasivu 800 €217 x 230 mm

1/1 sivu 700 €217 x 280 mm

1/2 sivua pysty 400 €108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka 400 €217 x 140 mm

1/4 sivua pysty 250 €54 x 280 mm

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

Lisätietoja ja ilmoittautuminen YTYn nettisivujen kauttawww.yty.fi/koulutuskalenteri

tApAhtumAkALenteri

YT-uhan alla - tietoiskuja ytyläisille työttömyyden uhatessa 2.3. Helsinki

Tiimiroolien hyödyntäminen työyhteisössä10.3. Helsinki

Työnhakuveturi (uusimaalaiset työnhakijat)11.3. Työhaastattelu18.3. Yrittäjyys 15.4. Työllistymistarinat

Lisää palautetta!19.3. Turku

Ansioluettelo uuteen iskuun 20.3. webinaari

Työpaikan ristiriidat - Konflicter på arbetsplats16.4. Vaasa

Retki työhönottajan ajattelumaailmaan21.5. Rovaniemi

Tapahtumista lähetetään myös uutiskirjekutsu kohderyhmälle.Jos et saa koulutuskutsuja, päivitäthän sähköpostiosoitteesijäsenrekisteriimme tai tarkista roskapostikansiosi.

Kuntokanto vko 21

YTYn Facebook-sivuilta saatnopeimmin tietoa tapahtumista,jäseneduista, koulutuksista ja kannanotoista. Perjantaisinpiristetään työpäivää aihetunnisteella#YTYäviikonloppuun.

Tykkää YTYstä osoitteessafacebook.com/ytyfb

YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asuntoa:Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kuntokanto Vierumäellä.Arvomme 11.3. viikot 19–39. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YTYn nettisivuilla olevien varauskalentereiden kautta 10.3. mennessä. Jokaisellaloma-asunnolla on oma varauskalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoitettueli voit tehdä useammankin ennakkovarauksen.

Hintamuutoksia 1.5.2015 alkaen

Loma-asuntojen hintoihin tehtiin hinnantarkistukset ja uudet hinnat astuvat voimaan1.5.2015 alkaen. Uudet hinnat löytyvät nettisivuiltamme. ●

Loma-asuntojen arvonnat 11.3. Facebookista uutiset ja tapahtumat

Jäsenmaksu-alennukset

Myönnämme alennuk-

sen jäsenmaksusta niille

jäsenille, jotka ovat ilman

palkkatuloja tai palkaksi

luettavaa kertakorvausta

työttömyyden, perhe-

vapaan, vuorotteluva-

paan, opiskelun tai pitkä-

aikaisen sairauden takia.

Lyhin alennukseen oikeut-

tava aika on kolme täyttä

kalenterikuukautta.

Alennettu jäsenmaksu on

12,40 euroa kuukaudessa

(2015). Jäsenen on haet-

tava alennusta kirjallisesti

joka vuosi erikseen.

Vuoden 2014 jäsenmaksu-

alennukset on haettava

31.3.2015 mennessä.

Hakuohjeet löytyvät mm.

jäsenoppaasta ja netti-

sivuiltamme. ●

[ A J A N K O H TA I S TA ]

4 YTY 1/2015

1A2015

y k s i t y i s A L o j e n e s i m i e h e t j A A s i A n t u n t i j At y t y

JÄSENOPAS

Jäsennumero

Aina YtyläinenLiittymisvuosi

123456Voimassa

4/2017 2005

jäsenkortti

yksityisALojen esimiehet

jA AsiAntuntijAt yty

YTYn jäsenkortit vuosille 2015 –2016

postitetaan lähiaikoina (ei koske kaikkia

lentäjäyhdistyksiä). Samalla saat

tämän vuoden jäsenoppaan,

jossa on tarkempi kuvaus

YTYn tarjoamista

palveluista ja eduista. ●

Jäsenkortti ja jäsenopaspostitetaan helmikuussa

Työntekijän palkkaaminen itse on edullista

Palkkaus.fi on kotitalouksille suunnattu palkanmaksupalvelu verkossa. Sen kautta työntekijän palkkaamiseen liittyvät asiat voi hoitaa yhdestä paikasta.

Palvelu auttaa työsopimuksen laati-misessa. Myös lakisääteiset vakuutukset saa suoraan palvelun kautta. Palkan mak-saminen tapahtuu yhdellä verkkopankki-maksulla. Palvelumaksu on 1 % makse-tuista palkoista, vähintään 4 euroa mutta korkeintaan 10 euroa. Työntekijälle pal-velu on maksuton.

Palvelun kautta hoituvat automaat-tisesti kaikki työnantajalta vaaditta-vat ilmoitukset, tilitykset ja maksut eri

tahoille, kuten Verohallinnolle, työeläke-yhtiöille ja vakuutusyhtiöille.

Palkkaus.fi-palvelulla myös kotitalo-usvähennys on helppo käyttää. Palvelussa on arkisto kaikista maksuista ja ilmoituk-sista, jolloin kokonaiskuva on nähtävissä yhdessä paikassa. Yksityisille rakentajille palvelussa on myös maksuton Raksaloki.

– Tämä on loistava tapa poistaa työl-listämisen esteitä helpottamalla työnan-tajan palkkahallinnollisia rutiineja yhden luukun periaatteella, Akavan puheenjoh-taja sture Fjäder kehuu palvelun ideaa.

www.palkkaus.fi

Kutsu sinäkin

ystäväsi

YTYn jäseneksi.

Nettisivuiltamme löytyvää sähköistä suosittelukorttia lähetettiin viime vuonna lähes 500 kertaa. Parhaimpina vuosina lähes 30 % suosittelukortin saaneista on liittynyt jäseneksi. Suosittelukortti onkin yksi merkittävimmistä jäsenhankintakanavistamme.

Olemme palkinneet suosittelijoita uuden jäsenen hankkimisesta 30 euron arvoisella Superlahjakortilla jo viiden vuoden ajan. Lisäksi olemme arponeet kerran vuodessa yhden palkinnon kaikkien suosittelukorttia lähettäneiden kesken. Tänä vuonna 400 euron lahjakortti lähti Sanako Oy:ssä työskentelevälle teemu yllikäiselle. Lämpimät onnittelut Teemulle ja suurkiitos kaikille suosittelukortteja lähettäneille.

Suosittelupalkkiouudistuu

Jatkossa 30 euron suosittelu-palkkio poistuu ja arvomme kerran vuodessa muutaman isomman palkinnon. Seuraava arvonta suoritetaan helmikuussa 2016, jolloin pääpalkintona arvotaan 500 euron arvoiset lahjakortit yhdelle suosittelijalle ja hänen suosittelustaan liittyneelle uudelle jäsenelle. Lisäksi kaikkien suosittelukortin lähettäneiden kesken, uuden jäsenen liittymisestä riippumatta, arvotaan kaksi 250 euron arvoista lahjakorttia.

Sähköisen suosittelukortinlöydät osoitteestawww.yty.fi/suosittele.php

YTYn suosittelukannattaa

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Erinomainen arvosana IAET-kassan palveluille

YTY vakuuttaa jäsenensä IAET-työttömyyskassassa. Joulukuussa tehdyn

tutkimuksen mukaan IAET-kassa paransi lähes kaikilta osin palveluitaan

edelliseen vuoteen nähden. Parhaiten on onnistuttu sähköisissä palveluissa

sekä kassan perustehtävässä, eli päivärahahakemusten luotettavassa

käsittelyssä ja maksatuksessa sekä päätösten oikeellisuudessa.

Suurin kehitys edelliseen vuoteen nähden on tapahtunut päivärahan

hakumenettelyn kokonaisuuden selkeyttämisessä. Myös päivärahahakemusten

käsittelystä saatavan tilannetiedon sekä asiakaspalvelun ystävällisyyden ja

nopeuden katsotaan parantuneen entisestään.

Tärkeimpänä kehityskohteena asiakkaat näkevät ohjeistuksen etuuksien

tehokkaammaksi hakemiseksi. Myös kassan päätösten, kirjeiden ja

lisäselvityspyyntöjen selkiyttäminen kuuluvat kehityskohteiden joukkoon. ●

YTY 1/2015 5

Teksti Leena Vänni Kuvat Fotolia.com

YTY oli mukana tutkimuksessa,jossa tutkittiin työhyvinvointiaasiantuntija- ja myyntityössä. Matkatyötä käsittelevä osuustutkimuksesta kertoi, että matkatyön hyvät puoletpesevät huonot.

Kuluttava, palkitsevamatkatyö

6 YTY 1/2015

M atkatyö on raskasta, mutta pal-kitsevaa. Kehityskeskustelut tai muu esimiehen palaute saattaa matkatyötä tekevältä jäädä saa-matta, mutta toisaalta asiakkai-

den palaute palkitsee ja motivoi. Matkatyö on usein itsenäistä ja vastuullista.

Kyselyyn vastanneista osa matkustaa melko vähän ja osa huomattavan paljon. Lähes kolmannes ilmoitti tehneensä yli 21 matkaa kotimaahan viimeisen vuo-den aikana. Vähemmän kuin neljä kotimaan matkaa oli tehnyt 42 % vastaajista.

Ulkomaanmatkoja tehtiin huomattavasti vähem-män kuin kotimaanmatkoja. Yli puolet vastaajista ei ollut tehnyt yhtään ulkomaanmatkaa, noin kolman-nes 1– 4 matkaa ja reilu kymmenys yli 5 matkaa ulko-maille. Ylivoimaisesti yleisimmät ulkomaanmatkojen kohteet olivat Pohjoismaat ja Baltia (47 %) sekä muu Eurooppa (46 %). Aasia (3 %), Venäjä (2 %) ja Poh-jois-Amerikka (1 %) olivat ensisijaisina matkakohteina huomattavasti harvinaisempia.

omAehtoiset toimen-piteet mAtkAtyÖtätekeVäLLe• Vaikuta siihen milloin ja miten paljon matkustat

• Pidä vapaa-aikaa myös matkalla ollessasi - Tutustu matkakohteeseesi

- Käy kävelyllä tai lenkillä, ulkoile

- Ota selvää elokuva-, näyttely-, musiikki- ja muusta kulttuuritarjonnasta

- Mitä tekisit vapaa-ajalla kotonasi? Voitko tehdä samoja asioita myös matkalla?

• Varaa itsellesi aikaa valmistautua matkalle lähtöön

• Huolehdi myös, että sinulla on mahdollisuus palautua matkan jälkeen

YTY 1/2015 7

8 YTY 1/2015

Työmatkat kestävät yleisimmin 2 – 3 päivää. Keski-määrin yhden päivän mittaisia työmatkoja ilmoitti teke-vänsä hieman yli kolmannes vastaajista. Noin viides-osalla keskimääräinen työmatkan kesto oli alle päivän.

Matkustaminen vaikutti työhyvinvointiin useam-min positiivisesti kuin negatiivisesti. Kaksi kolmesta ei kokenut matkustamista stressitekijäksi. Paljon tai erit-täin paljon stressaavaksi matkustamisen koki joka kym-menes. Kaksi kolmesta myös kertoi työmatkoilla olevan myönteistä vaikutusta omaan työhyvinvointiin. Tosin yksi kolmannes koki hyvin vähän tai ei lainkaan myön-teistä vaikutusta työhyvinvointiin.

Aikaerojen ei koettu vaikuttavan hyvinvointiin juu-rikaan. Kahdelle kolmasosalle matkustaminen vaikutti unirytmiin vain vähän tai ei lainkaan.

Vaaratekijöinä matkatyössä koettiin yleisimmin lii-kenneonnettomuudet, merkittävän työprojektin tai teh-tävän epäonnistuminen, vaikutus ihmissuhteisiin sekä

henkisen hyvinvoinnin vaarantuminen. Vähiten ihmi-siä huolettivat alkoholin käytön lisääntymisestä johtu-vat vaaratilanteet ja väkivalta.

Paljon matkustavat (yli 5 matkaa ulkomaille tai yli 20 matkaa kotimaassa) kokivat matkatyön vaaratekijät pitkälti samalla tavalla kuin koko vastaajajoukko. Lii-kenneonnettomuudet nousivat paljon matkustavilla sel-keästi suuremmaksi vaaratekijäksi (81 % ajatteli vaara-tekijää silloin tällöin tai koki selvänä vaarana). Yleisesti voidaan sanoa, että paljon matkustavilla vaaratekijöiksi koetaan samoja asioita, kuin koko vastaajajoukossa, mutta korostuneemmin. ●

• Työntekijän vastuu omasta terveydestä: ravinto, alkoholin käyttö, kuntoliikunta ja muut harrastukset, lepo, sosiaaliset suhteet, omien rajojen tunnistaminen

• Esimies ja yritys: työn ja matkustamisen järjestelyn mahdollisuudet, joustot, palautumisaika, matkus- tamisolosuhteet pitkillä lennoilla, yrityksen autopolitiikka, tiedotus matkustamisen haitoista ja niiden ehkäisymahdollisuuksista

• Työterveyshuolto yhdessä yrityksen kanssa: matkustustyön terveydellisten riskien ennalta- ehkäisy, tiedotus matkatyön haitoista ja niiden ehkäisymahdollisuuksista

Tutkimustulosten perusteella työstetään toimintaohjeitatyöhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työ on vielä kesken.

eri tAhojen tehtäVätmAtkAtyÖntekijän hyVin-Voinnin Lisäämiseksi

tyÖhyVinVointi AsiAntuntijA- jA myyntityÖssä

Tutkimus aiheesta tehtiin kartoittamaan asiantuntija- ja myyntityötä tekevien työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuslomake lähetettiin YTYn jäsenten lisäksi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n sekä Tradenomiliitto TRALlin jäsenille. Tutkimuksen teki yhteistyössä em. liittojen kanssa Työterveyslaitos, lisäksi hanketta rahoitti Työhyvinvointifoorumi.

Kyselyyn saatiin 4540 vastausta (SMKJ 2605, YTY 1454 ja TRAL 481). Keskimääräinen vastaajien ikä oli 49 vuotta. Miehiä vastaajista oli 57 % ja naisia 43 %. Tavallisimmat ammattiasemat olivat asiantuntija (35 %), toimihenkilö (24 %) ja keskijohto (20 %). ●

YTY 1/2015 9

MATKATYÖN TEKIJÄPetri Mäenpää on yksi matkatyötä tekevistä YTYn jäsenistä.

M äenpään työ rakennusalan teknisen tukkukaupan Semtu Oy:n myynti-päällikkönä pitää sisällään asiakas-käyntejä ympäri Suomen. Työ on tek-

nistä neuvontaa ja markkinointia, uusien asiakkaiden etsimistä ja vanhojen pitämistä. Ajokilometrejä kertyy 65 000 – 70 000 vuodessa.

Matkatyö on kuluttavaa ja raskasta, eikä se sovi kai-kille. Mäenpää on kuitenkin viihtynyt matkatyössä 27 vuotta, eikä voisi kuvitella työskentelevänsä joka päivä samassa paikassa, samojen ihmisten kanssa. Hän arvos-taa työn vapautta ja liikkuvuutta. Nykyisessä työssä hänen myyntialueenaan on koko Suomi, välillä mat-koja on myös Baltiaan. Aiemmassa työpaikassa Mäen-pään alueeseen kuului Venäjä, mutta jatkuva lentoken-tillä istuskelu sai hakeutumaan uusiin tehtäviin.

– Tylsempää hommaa ei ole, kuin lentokentillä istuminen. Lennot ovat usein myöhässä ja kaikki se ylimääräinen matka-aika on vapaa-ajasta pois, Mäen-pää kuvailee.

Mäenpään työyhteisöön yrityksen pääpaikassa Talmassa kuuluu parisen kymmentä henkilöä. Hän on matkatyössä muita enemmän, mutta ei koe jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle.

– Aiemmassa työssäni minulla oli alaisia, mutta tykkään enemmän tehdä yksin hommia. Toki asiakas-työ vaatii sosiaalisuutta, tässä tapaa paljon mukavia, uusia ihmisiä.

Mäenpää ei ole erityisen huolissaan matkatyöstä koituvista vaaroista.

– Toki paljon ajavalla on samat huolenaiheet, kun kaikilla tielläliikkujilla: toivottavasti ei tiellä liiku känni-kuskeja, huumehemmoja tai rattiin nukahtavia rekka-kuskeja. Iso auto antaa turvaa, itse en missään nimessä ajaisi pienellä autolla.

Matkatyön kuluttavuuteen voi Mäenpään mukaan vaikuttaa hyvillä työvälineillä ja pienillä valinnoilla.

– Itse ajan Volvo V70:llä, jossa on paljon peltiä ympärillä. Merkkiä en vaihda. Auton penkin on oltava tosi hyvä istua, kuten tässä autossa on. Lihaskunnosta pidän huolta pelaamalla jääkiekkoa, ajamalla krossia ja venyttelemällä ajamisen jälkeen.

Väsymystä ratissa Mäenpää ehkäisee syömällä niu-kasti päivisin ja pitämällä riittävästi taukoja. Väsyneenä ei saa mennä rattiin. Tärkeimpänä Mäenpää pitää hyvää suunnittelua ajomatkojen suhteen.

– Matkaan täytyy lähteä ajoissa, ei koskaan viime-tingassa. Hosua ei auton ratissa saa. ●

Teksti ja kuva Leena Vänni

Autoedussa onmonta seikkaahuomioitavana

Teksti Mia Hemming Kuvat Fotolia.com

Autoedun käyttäjämäärät ovat pysytelleet viime vuosina samoissa lukemissa.

J os sinulla on todella paljon kilometrikor-vattavia työajoja, oma auto on sinulle edul-lisempi vaihtoehto kuin työsuhdeauto. Sil-loin myös käyttöetu saattaa olla sinulle kannattavampi vaihtoehto kuin vapaa autoetu. Jos yksityisajojesi määrä työsuh-deautolla ylittää vuodessa tietyn rajan, saat

maksettavaksesi jäännösveroa. Vaikket työssäsi tarvitsisi farmaria, kannattaa sinun sellainen valita, jos tarvitset sellaista vapaa-ajallasi.

Ottaisinko työsuhdeauton vaikäyttäisinkö omaa autoa?

Sinun kannattaa ottaa työsuhdeauto, jos etu tulee raha-palkkasi päälle etkä maksa siitä kuin verot. Sinun kan-nattaa ottaa sellainen yleensä siinäkin tapauksessa, että auton verotusarvo vähennetään palkastasi. Sinun ei kan-nata ottaa työsuhdeautoa, jos kilometrikorvattavat työ-ajot riittävät autosi käyttökuluihin sekä pääomakustan-nuksiin. Sinun ei kannata ottaa työsuhdeautoa myös-kään silloin, jos tarvitset vähän tai et lainkaan autoa yksityiselämässäsi.

Jos ajat yli 30 000 työkilometriä vuodessa, sinun ei tarvitse maksaa täyttä veroa autoedusta. Jos sinulla on todella paljon kilometrikorvattavia työajoja, niin alen-nuksesta huolimatta oma auto on silloin edullisempi. Tosin et ehkä pääse valitsemaan, sillä yritykselle tulee työsuhdeauto silloin huomattavasti edullisemmaksi kuin kilometrikorvausten maksaminen.

Kun puntaroit valintaa työsuhdeauton ja oman auton välillä muista auton käyttökustannusten lisäksi huomioida pääomakustannukset. Pääomakustannuk-siin kuuluvat mahdolliset korkokustannukset, jos rahoi-

10 YTY 1/2015

tat oman autosi osamaksuina maksettavalla autorahoi-tuksella tai pankkilainalla. Tai jos ostat käteisellä, mutta autoraha on pois tuottavasta sijoituksesta, huomioi menetys pääomakustannuksissa.

Ottaisinko vapaan autoedun vaiauton käyttöedun?

Vapaa autoetu on usein edullisempi vaihtoehto kuin auton käyttöetu. Vapaassa autoedussa työnantaja mak-saa kaikki auton kustannukset, käyttöedussa käyttäjä

maksaa polttoaineen. Valitse käyttöetuautoksi vähän kuluttava dieselmoottorinen auto tai kaasu- tai säh-kövoimalla bensiinin ohella kulkeva hybridi. Jos auto kuluttaa vähän polttoainetta, käyttöetu voi olla sinulle vapaata autoetua edullisempi vaihtoehto.

Jos sinulla on merkittävästi kilometrikorvattavia ajoja, käyttöetuvaihto saattaa silloinkin olla kannatta-vampi kuin vapaa autoetu.

Tarkkaile yksityisajokilometrejä

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityis-ajoihin työnantajan autoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun verotusarvo on mää-ritetty vuoden alusta lähtien ajoneuvon tilaus- ja kaup-pasopimushetken hintojen mukaan. Autoedun arvoa korotetaan, jos autolla vuoden aikana ajettujen yksi-tyisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Yksityis-ajoihin luetaan myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Verotuksessa voit korjata

autoedun verotusarvoa pienemmäksi, jos yksi-tyisajojen määrä oli vuodessa vähem-

män kuin 18 000 kilometriä.

YTY 1/2015 11

käyttäjämäärissäei oLe tApAhtunutsuuriA muutoksiA Autoedun käyttäjämäärät ovat pysytelleet viime vuo-sina melko samoissa lukemissa. Vuonna 2013 Suo-messa oli erilaisten autoetujen käyttäjiä runsas 70 000 henkilöä. Vapaan autoedun piirissä oli run-sas 50 000 henkilöä ja käyttöedun vajaa 20 000. Autoetu on koko Suomessa hieman suositumpi työ-suhde-etu kuin työsuhdematkalippu. Helsingin seu-dun liikennealueella työsuhdematkalippu on selke-ästi autoetua suositumpi työsuhde-etu. ●

Vapaa autoetu on usein edullisempi vaihtoehto kuin auton käyttöetu.

Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki auton

kustannukset, käyttöedussa käyttäjä maksaa polttoaineen.

Sinun on osoitettava tämä ajopäiväkirjalla tai muulla luotettavalla tavalla.

Muista omat tarpeesi, kunvalitset työsuhdeautoa

Kun ryhdyt hankkimaan työsuhdeautoa, tutustu ensim-mäiseksi organisaatiosi työsuhdeautoperiaatteisiin. Ne asettavat reunaehdot auton valinnalle. Moni organisaa-tio määrittää työsuhdeautoille esimerkiksi tarkat päästö-rajat. Useilla yrityksillä on myös määrätyt autoliikkeet ja jopa nimetyt automyyjät, joiden kanssa auto valitaan. Hankintahintarajojen lisäksi periaatteet voivat rajata automerkkejä. Joissakin yrityksissä periaatteet määrittä-vät ominaisuuksiakin, kuten ovisuutta ja nelivetoisuutta.

Seuraavaksi mieti, minkälaista autoa tarvitset vapaa-ajallasi. Minkä kokoisen auton tarvitset? Tarvitaanko tilaa lapsille, eläimille, harrastusvälineille?

Suomessa tyypillinen työsuhdeauto on eurooppa-lainen farmariauto, joka kuluttaa vähän polttoainetta. Se ei tarkoita sitä, että jokainen farmarityösuhdeauton käyttäjä tarvitsisi työssään farmarin tarjoamaan lisätilaa. Se voi tarkoittaa sitä, että viikonloppuisin viisihenkinen perhe ja koira kulkevat sillä mökille.

Toiminimiyrittäjän ja osayhtiömuotoisenyrittäjän erilaiset vaihtoehdot

Jos sinulla on toiminimiyrittäjänä vuoden aikana työ-ajoja alle puolet auton ajokilometreistä, verottaja kat-

soo autosi yksityisomaisuudeksi. Silloin voit vähentää verotuksessa kilometrikorvaukset yksityisauton käytöstä työajoihin. Jos työajoja on yli puolet vuoden kilomet-reistä, verottajan mielestä auto on yrityksesi auto. Sil-loin voit vähentää työajoja vastaavan osuuden auton todellisista kuluista. Silloinkaan et saa vähentää kaik-kia auton kuluja, vaan sinun on laskettava pois yksi-tyiskäytön osuus kuluista.

Osakeyhtiömuotoisena yrittäjänä voit laskuttaa yksityisauton käytöstä yritykseltä kilometrikorvauk-set kaikista yhtiön elinkeinotoimintaan liittyvistä työ-ajoista. Tai sitten voit ostaa tai liisata auton yrityksesi nimiin. Silloin työajojen kulut ovat yrityksen kuluja. Voit käyttää autoa vapaasti myös yksityisajoihin, kun-han muistat maksaa sen käytöstä luontoisedun vero-tusarvosta lasketun ennakonpidätyksen. Mutta mitä enemmän sinulla on työajoa, sitä kannattavampaa on pitää auto yksityisomistuksessa. Jos sinulla ei ole pal-joa työajoa, luontoisetu voi olla sinulle edullisempi vaihtoehto.

Yrittäjänäkään et ole oikeutettu kilometrikorva-uksiin kodin ja työpaikan välisistä matkoista. Ne kat-sotaan yksityisajoiksi. Jos lähdet autolla kotoa muualle kuin varsinaiselle työpaikalle, saat vähentää kilometrit kotipihasta alkaen. Samoin, jos yrityksen ainoa toimi-piste sijaitsee kotiosoitteessa, työmatkakilometrit saa vähentää kotipihasta alkaen. ●

12 YTY 1/2015

YTY 1/2015 13

Autoedun korottaminen

Jäsenneuvonnassa törmää aina satunnaisesti tilanteeseen, jossa jäsen pelkää autoedun korotusta runsaiden yksi-tyisajojen takia. Vaikka verottaja voi korottaa autoedun kaavamaisesti määräytyvää normaaliarvoa yksityisajojen ylittäessä vuodessa 18.000 kilometriä, niin todellisuu-dessa tätä tapahtuu harvoin. Tilanne voi aktualisoitua muun muassa silloin, jos työnantajayhtiössä tehdään verotarkastus, jossa työntekijän runsaiden yksityisajo-jen määrä tulee ilmi esim. polttoainekulujen perusteella.

Toinen mahdollinen tilanne, jossa autoedun arvoa on korotettu, on se, että verovelvollinen on omassa veroilmoituksessaan vaatinut kodin ja työpaikan välis-ten huomattavien matkakulujen vähentämistä työ-suhdeauton taksan mukaan. Korotettu autoetu ei kui-tenkaan merkitse sitä, että matkakulut voisi vähentää auton käytön perusteella. Matkakuluvähennys myön-netään yleensä vain julkisen kulkuneuvon kustannus-ten perusteella.

Tilanne voi olla myös se, että työsuhdeautoilijan koti on pitkän matkan päässä vakituisesta työpaikasta. Näissä tapauksissa verottajan on helppo laskea, kuinka suuri määrä ajokilometrejä syntyy pelkästään työmat-koista, vaikka veroilmoituksella ei olisi vaadittu mat-kakuluja työsuhdeauton perusteella. Verottaja on voinut korottaa autoetua, vaikka matkat kotoa töihin ja takaisin kotiin olisi ilmoitettu tehdyn julkisella kulkuneuvolla. Kyseisessä tilan-teessa verovirkailija ei näet helposti usko, että työsuhdeautoa ei ole käytetty kodin ja työpaikan välisiin matkoihin.

Mikäli kyseessä on vuosina 2012 – 2014 käyttöönotettu vapaa autoetu, korotuksen määrä on 0,19 € / ylittyvä km. Käyttö-edussa korotuksen määrä on 0,07 € / km. Lopulli-sen veroseuraamuksen

määrä riippuu luonnollisesti veroprosentista, joka mää-räytyy verovelvollisen kaikkien ansiotulojen yhteismää-rän mukaan.

Autoedusta luopuminen

On tärkeää huomata, että autoedusta ei useinkaan voi luopua juuri silloin, kun itse haluaa. Työnantaja on usein sidottu rahoitusyhtiön kanssa määräaikaisiin sopi-muksiin, jolloin leasingsopimuksen ennenaikainen kat-kaisu voi maksaa 25 – 35 prosenttia jäljellä olevista mak-sueristä. Tämä maksuvelvoite voi siirtyä kokonaan tai osittain myös työntekijän maksettavaksi, jos näin on sovittu työnantajan ja työntekijän välisessä autosopi-muksessa tai työnantajan auto-ohjesäännössä.

Autoetu väkisin

Autoetuasian kääntöpuolelta löytyy myös tilanteita, joissa työnantaja haluaa työntekijän ottavan autoedun vaikka puoliväkisin. Tällöin kyse on tilanteista, joissa työntekijälle tulee huomattavan paljon työajoja ja työn-antajalle olisi halvempaa, jos työntekijällä olisi autoetu kuin se, että työntekijälle maksetaan kilometrikorvauk-set oman auton käytöstä. Työnantaja ei voi kuitenkaan

pakottaa työntekijää ottamaan autoetua. Työnan-taja voi kuitenkin tarjota työntekijän käyttöön

työnantajan kustantaman auton työajoja var-ten. Työntekijä ei puolestaan voi yksipuo-

lisesti vaatia, että saisi ajaa työajot omalla autollaan kilometrikorvaukset veloittaen.

Tällaisessa tilanteessa työntekijän pitää hoitaa työajot työnantajan tarjoamalla

autolla, jonka sijaintipaikka on työ-paikka eli auto ei ole käytettävissä

työntekijän yksityisiin ajoihin. Näin ollen siitä ei aiheudu

myöskään minkäänlaista verotettavaa etuutta työn-

tekijälle. ●

Ongelmia autoedun kanssaTeksti Heikki Meskanen, päälakimies, varatuomari Kuva Fotolia.com

YTYn työmarkkinatutkimuksen tulokset

Pyytämätt ä ei saa14 YTY 1/2015

Alle 35 v. mies (N=17)

Alle 10 v. (N=50)

35 – 39 v. mies (N=58)

10 –19 v. (N=310)

20 –29 v. (N=481)

30 –39 v. (N=344)

40 v. – (N=48)

40 – 44 v. mies (N=93)

45 – 49 v. mies (N=147)

50 – 54 v. mies (N=153)

55 – 59 v. mies (N=108)

60 v. – mies (N=69)

Alle 35 v. nainen (N=11 )

35 – 39 v. nainen (N=57)

40 – 44 v. nainen (N=84)

45 – 49 v. nainen (N=108)

50 – 54 v. nainen (N=157)

55 –59 v. nainen (N=99)

60 v. – nainen (N=65)

3000 E

3000 E

3500 E

3500 E

4000 E

4000 E

4500 E

4500 E

5000 E

5000 E

5500 E

5500 E

6000 E

6000 E

KoKonaisKuuKausiansiot – iKä suKupuolittain

KoKonaisKuuKausiansiot – täysien ammattiKoKemusvuosien määrä

Alakvartiili – mediaani – yläkvartiili


Markkinointitehtävät (N=119)

Ylin johto (N=45)

Yleishallinnolliset tehtävät (N=195)

Johto (N=87)

Tietojenkäsittelytehtävät (N=143)

Ylempi keskijohto (N=212)

Taloushallinnolliset tehtävät (N=117)

Alempi keskijohto (N=184)

Muut työtehtävät (N=228)

Erittäin vaativat asiantuntija-tehtävät (N=86)

Henkilöstöhallinnollisettehtävät (N=85)

Vaativat asiantuntija-tehtävät (N=222)

Opetus- koulutus- ja tutkimus-tehtävät (N=36)

Asiantuntijatehtävät (N=351)

Suunnittelutehtävät (N=133)

Toimihenkilö (N=74)

Tuotannolliset ja materiaali-taloudelliset tehtävät (N=192)

Sihteeri- ja kirjeenvaihto-tehtävät (N=16)

3000 E

2500 E

3500 E

3500 E

4000 E

4500 E

4500 E

5500 E

5000 E

6500 E

5500 E 6000 E

7500 E

KoKonaisKuuKausiansiot – työtehtävä

KoKonaisKuuKausiansiot – tarKKa toimiasema












Henkilöstöhallinnolliset tehtävät (N=31)


Opetus-, koulutus- ja tutkimus-tehtävät (N=28)






3500 E

3000 E

4000 E

3500 E

4500 E

4000 E

5000 E

4500 E

5500 E

5000 E

6000 E

5500 E

6500 E

6000 E

KoKonaisKuuKausiansiot – KesKijohto

KoKonaisKuuKausiansiot – asiantuntuijat




Alle 10 v. (N=50)

35 – 39 v. mies (N=58)

10 –19 v. (N=310)

20 –29 v. (N=481)

30 –39 v. (N=344)

40 v. – (N=48)

40 – 44 v. mies (N=93)

45 – 49 v. mies (N=147)

50 – 54 v. mies (N=153)

55 – 59 v. mies (N=108)

60 v. – mies (N=69)


35 – 39 v. nainen (N=57)

40 – 44 v. nainen (N=84)

45 – 49 v. nainen (N=108)

50 – 54 v. nainen (N=157)

55 –59 v. nainen (N=99)

60 v. – nainen (N=65)

3000 E

3000 E

3500 E

3500 E

4000 E

4000 E

4500 E

4500 E

5000 E

5000 E

5500 E

5500 E

6000 E

6000 E






Ylin johto (N=45)


Johto (N=87)















3000 E

2500 E

3500 E

3500 E

4000 E

4500 E

4500 E

5500 E

5000 E

6500 E

5500 E 6000 E

7500 E






















3500 E

3000 E

4000 E

3500 E

4500 E

4000 E

5000 E

4500 E

5500 E

5000 E

6000 E

5500 E

6500 E

6000 E





YTY 1/2015 15

Pyytämätt ä ei saaViime syksyn työmarkkina-tutkimus keräsi tietoa palkoistaja palkankorotuksista. Tuloksista selvisi, että palkankorotusta kannattaa pyytää.

Y TYn jäsenten palkat nousi-vat edellisestä vuodesta hie-man. Kokopäivätöissä olevat jäsenet tienaavat keskimää-rin 4633 euroa kuukaudessa

(4617 euroa vuonna 2013). YTYn palkko-jen mediaani pysyi jo kolmatta vuotta samana (4300 euroa). Tämän jutun yhtey-dessä tarkastellaan YTYn kokopäivätöissä Teksti Leena Vänni Analyysi Jyrki Ollikainen / Tampereen yliopisto Kuvat Fotolia.com


Alle 10 v. (N=50)

35 – 39 v. mies (N=58)

10 –19 v. (N=310)

20 –29 v. (N=481)

30 –39 v. (N=344)

40 v. – (N=48)

40 – 44 v. mies (N=93)

45 – 49 v. mies (N=147)

50 – 54 v. mies (N=153)

55 – 59 v. mies (N=108)

60 v. – mies (N=69)


35 – 39 v. nainen (N=57)

40 – 44 v. nainen (N=84)

45 – 49 v. nainen (N=108)

50 – 54 v. nainen (N=157)

55 –59 v. nainen (N=99)

60 v. – nainen (N=65)

3000 E

3000 E

3500 E

3500 E

4000 E

4000 E

4500 E

4500 E

5000 E

5000 E

5500 E

5500 E

6000 E

6000 E






Ylin johto (N=45)


Johto (N=87)















3000 E

2500 E

3500 E

3500 E

4000 E

4500 E

4500 E

5500 E

5000 E

6500 E

5500 E 6000 E

7500 E






















3500 E

3000 E

4000 E

3500 E

4500 E

4000 E

5000 E

4500 E

5500 E

5000 E

6000 E

5500 E

6500 E

6000 E






Alle 10 v. (N=50)

35 – 39 v. mies (N=58)

10 –19 v. (N=310)

20 –29 v. (N=481)

30 –39 v. (N=344)

40 v. – (N=48)

40 – 44 v. mies (N=93)

45 – 49 v. mies (N=147)

50 – 54 v. mies (N=153)

55 – 59 v. mies (N=108)

60 v. – mies (N=69)


35 – 39 v. nainen (N=57)

40 – 44 v. nainen (N=84)

45 – 49 v. nainen (N=108)

50 – 54 v. nainen (N=157)

55 –59 v. nainen (N=99)

60 v. – nainen (N=65)

3000 E

3000 E

3500 E

3500 E

4000 E

4000 E

4500 E

4500 E

5000 E

5000 E

5500 E

5500 E

6000 E

6000 E






Ylin johto (N=45)


Johto (N=87)















3000 E

2500 E

3500 E

3500 E

4000 E

4500 E

4500 E

5500 E

5000 E

6500 E

5500 E 6000 E

7500 E






















3500 E

3000 E

4000 E

3500 E

4500 E

4000 E

5000 E

4500 E

5500 E

5000 E

6000 E

5500 E

6500 E

6000 E





16 YTY 1/2015

olevien jäsenten kokonaiskuukausiansioita ilman pääomatuloja, lomarahoja ja ylityö-korvauksia.

Tilastokeskuksen mukaan palkka-summa kasvoi yksityisellä sektorilla 2,6 % vuoden takaisesta, kun palkat ytyläisillä kasvoivat 3,5 %. Tämän jutun luvuissa ei ole mukana Suomen Ammattivalmentajia ja liikennelentäjäyhdistysten jäseniä. Len-täjien palkat huomioiden keskiarvo on 5179 euroa ja mediaani 4520. Suomen Ammattivalmentajille palkkatutkimusta ei tänä vuonna tehty.

Asemista erikseen on jaoteltu asiantun-tijat, joka tässä jaottelussa käsittää vaativissa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät sekä keskijohto, joka tässä jaottelussa sisältää alemman ja ylemmän keskijohdon.

Vastaajat kuvastavatjäsenkuntaa

Saimme tutkimukseen vastauksia 1378. Mie-hiä vastaajista oli 53 % ja naisia 47 %. Ikäja-kauma vastaa YTYn jäsenkuntaa. Koulutus-taustan suhteen korkeakoulutetut ovat hie-

man yliedustettuina jäsenkuntaan nähden. Vakituisessa kokopäivätyössä on yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Puolet vastaajista työskentelee yli 1000 henkilön yrityksessä.

Vastaajista puolet työskentelee asian-tuntijatehtävissä, kolmannes keskijohdossa ja joka kymmenes ylimmässä johdossa. Lisäksi kuusi prosenttia vastaajista työsken-telee toimihenkilötehtävissä.

Kokemus lisää palkkaa -toisinaan

Ammattivuodet tuovat pääsääntöisesti lisää palkkaa. Kahdeksalla tai yhdeksällä ammat-tivuodella palkkaa saa keskimääräisesti


Alle 10 v. (N=50)

35 – 39 v. mies (N=58)

10 –19 v. (N=310)

20 –29 v. (N=481)

30 –39 v. (N=344)

40 v. – (N=48)

40 – 44 v. mies (N=93)

45 – 49 v. mies (N=147)

50 – 54 v. mies (N=153)

55 – 59 v. mies (N=108)

60 v. – mies (N=69)


35 – 39 v. nainen (N=57)

40 – 44 v. nainen (N=84)

45 – 49 v. nainen (N=108)

50 – 54 v. nainen (N=157)

55 –59 v. nainen (N=99)

60 v. – nainen (N=65)

3000 E

3000 E

3500 E

3500 E

4000 E

4000 E

4500 E

4500 E

5000 E

5000 E

5500 E

5500 E

6000 E

6000 E






Ylin johto (N=45)


Johto (N=87)















3000 E

2500 E

3500 E

3500 E

4000 E

4500 E

4500 E

5500 E

5000 E

6500 E

5500 E 6000 E

7500 E






















3500 E

3000 E

4000 E

3500 E

4500 E

4000 E

5000 E

4500 E

5500 E

5000 E

6000 E

5500 E

6500 E

6000 E






Alle 10 v. (N=50)

35 – 39 v. mies (N=58)

10 –19 v. (N=310)

20 –29 v. (N=481)

30 –39 v. (N=344)

40 v. – (N=48)

40 – 44 v. mies (N=93)

45 – 49 v. mies (N=147)

50 – 54 v. mies (N=153)

55 – 59 v. mies (N=108)

60 v. – mies (N=69)


35 – 39 v. nainen (N=57)

40 – 44 v. nainen (N=84)

45 – 49 v. nainen (N=108)

50 – 54 v. nainen (N=157)

55 –59 v. nainen (N=99)

60 v. – nainen (N=65)

3000 E

3000 E

3500 E

3500 E

4000 E

4000 E

4500 E

4500 E

5000 E

5000 E

5500 E

5500 E

6000 E

6000 E






Ylin johto (N=45)


Johto (N=87)















3000 E

2500 E

3500 E

3500 E

4000 E

4500 E

4500 E

5500 E

5000 E

6500 E

5500 E 6000 E

7500 E






















3500 E

3000 E

4000 E

3500 E

4500 E

4000 E

5000 E

4500 E

5500 E

5000 E

6000 E

5500 E

6500 E

6000 E





YTY 1/2015 17

Vastaajista puolettyöskentelee

asiantuntijatehtävissä, kolmannes keskijohdossaja joka kymmenesylimmässä johdossa.

3509 euroa, yli 31 vuodella 4863 euroa. Tämä ei kuitenkaan päde aukotta. Sekä keskijohdossa että asiantuntijatehtävissä parhaiten tienataan 24 – 30 vuoden ammat-tikokemuksella (keskijohto 4913 euroa, asi-antuntijat 4668 euroa). Tässä ryhmässä myös oli ylivoimaisesti eniten vastaajia (kes-kijohto N=138, asiantuntijat N=202). Yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella tienataan keskijohdossa 4742 euroa ja asi-antuntijana 4380 euroa.

Eniten tienataan pääkaupunkiseu-dulla, keskimäärin 4907 euroa. Keskijohto pääkaupunkiseudulla tienaa 4959 ja asian-tuntijat 4637 euroa.

Mikä sitten lisää palkkaa?

Vastauksista päätellen tämä ei ole itsestään selvä asia: palkankorotusta kannattaa pyy-tää. Kuluneena vuonna palkankorotusta pyytäneistä henkilökohtaiseen suoriutumi-seen liittyvän korotuksen sai 34 %. Työn arviointiin perustuvan muutoksen johdosta palkankorotuksen sai 42 % pyytäneistä. Vertailukohtana, yli viisi vuotta sitten pal-kankorotusta pyytäneistä henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän sai 18 % työn arviointiin perustuvan muutoksen johdosta 10 %. Jos palkankorotusta on pyytänyt vii-meksi yli kymmenen vuotta sitten, vastaa-vat luvut ovat 2 % ja pyöreä nolla. ●

Työnantaja onvelvollinen

järjestämään työsuhteessaoleville työntekijöilleentyöterveyshuollon.

[ J U R I S T I PA L S TA ]

Teksti Anu Aspiala, neuvottelupäällikkö

Kuvat Fotolia.com

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Työterveyshuolto –osin lakisääteinen, osin työsuhde-etu

L akisääteisen työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työympäristön terveellisyyttä ja työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Suppeimmillaan työter-

veyshuolto on lähinnä ennaltaehkäisevää työterveys-huoltoa kuten erilaisia tarkastuksia. Työnantaja voi lisäksi työsuhde-etuna järjestää työntekijöille muita sairaanhoito- ja terveydenhoitopalveluja, mutta nii-den tarjoaminen ei ole pakollista.

18 YTY 1/2015

Pakollinen työterveyshuolto

Työnantaja on velvollinen järjestämään työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuollon. Työnan-taja voi vapaasti valita työterveyshuoltopalvelujen jär-jestämistavan kolmesta vaihtoehdosta: työnantaja voi hankkia palvelun joko terveyskeskukselta, yksityisiä työterveyspalveluita tuottavalta lääkäriasemalta tai jär-jestää palvelut itse perustamallaan työterveysasemalla.

Työnantaja tekee päätöksen siitä, mistä, millai-sia ja miten laajoja työterveyshuoltopalveluja han-kitaan. Ennen päätöstä työnantajan on kuitenkin kuultava työntekijöitä esimerkiksi työsuojelutoimi-kunnan tai yhteistoimintaneuvottelukunnan koko-uksissa. Työnantajan ja palveluntuottajan on teh-tävä palvelusta kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen

sisältö ja laajuus. Työterveyshuollon toi-minnan suunnittelun on perustuttava

työpaikkaselvitykseen, jossa arvioi-

daan muun muassa työstä ja työympäristöstä aiheutu-vien terveysvaarojen merkitystä työkyvylle.

Laajennettu työterveyshuoltotyösuhde-etuna

Työnantaja voi työterveyshuoltolain mukaisten palve-luiden lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhoitopalveluita, esimerkiksi yleis- ja/tai erikoislääkäritasoista terveydenhuoltoa. Työnan-tajien tulee noudattaa näiden palvelujen tarjoami-sessa tasa-arvoiseen kohteluun perustuvaa käytäntöä. Tämän periaatteen mukaan esimerkiksi osa-aikai-silla ja määräaikaisilla työntekijöillä tulee olla oikeus samoihin sairaanhoitopalveluihin kuin kokoaikaisilla työntekijöillä. Työnantaja ei korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan myöskään voi jättää jotain hen-kilöstöryhmää palveluiden ulkopuolelle. Sen sijaan samaan konserniin kuuluvilla yhtiöillä voi olla tasol-taan erilainen työterveyshuolto.

Työnantajan tarjoamien sairaanhoito- ja muiden vapaaehtoisten palvelujen tasoon vaikuttaa ratkaise-

vasti sairausvakuutuslain säännökset sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannusten korvaus-perusteista. Yleisperiaatteena on, että näistä palve-luista työnantajalla on oikeus saada tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista korvausta.

Työterveyshuollon lisäpalveluista yleisin on yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Melko tavan-omaista on tarjota myös erikoislääkäripalvelut siltä osin kuin se perustuu työpaikan työterveyslääkärin arvioon. Hammashuollosta ei työnantajille suori-teta korvausta, joten se on lisäpalveluna harvinaisin.

Laajemman työterveyshuollon järjestämisessä voidaan hyödyntää työnantajan ottamaa vapaaeh-toista sairauskuluvakuutusta. Vakuutuksen perus-teella henkilöstö on oikeutettu lakisääteistä vähim-mäistasoa laajempaan terveyden- ja sairaanhoitoon. Tällaista vakuutusta kutsutaan esimerkiksi sairaan-hoito-, sairauskulu-, sairaudenhoito-, tai sairaanhoi-

tokuluvakuutukseksi. Vakuutusetu on työntekijälle verovapaa, jos se on arvoltaan kohtuullinen ja laadul-taan tavanomainen ja koskee koko henkilökuntaa. ●

YTY 1/2015 19

20 YTY 1/2015

Helena Kokkokouluttaa ytyläisiä

myös tänä keväänä.

Opi uuttaja verkostoidu

Teksti Leena Vänni Kuva Heli Hirvelä

Jäsenenä voit kouluttautua ja verkostoituasekä YTYn, Akavan Esimiesverkoston ettäYTN:n sopimusalojen tarjonnan kautta.

Y TY tarjoaa tänä keväänä koulutuksia taas aiempaa monipuolisemmin. Tämän vuoden painopisteenä koulutuksissa on verkkokoulutus ja webinaarit. Tarjonta on kevään ajan painottunut työnha-

kuun ja esimiestyöhön.

Verkkokurssien lisäksi haluamme edelleen tarjota myös läsnäolokoulutusta, sillä koulutukset ovat hyvä tilai-suus verkostoitumiseen. Akavalaisen yhteistyön avulla saamme tänä vuonna neljä koulutusta myös pienem-mille paikkakunnille: keväällä Vaasaan ja Rovaniemelle, syksyllä Joensuuhun ja Tammisaareen. Uutta tarjon-nassa on myös se, että Vaasan ja Tammisaaren tilaisuu-det ovat kaksikielisiä.

Lisää YTYn omista koulutuksista www.yty.fi/koulutuskalenteri

Työnhakuun liittyviä kevään verkkokursseja olemme mainostaneet vain Uudenmaan ulkopuolelle, sillä uus-maalaisten käytössä ovat Työnhakuveturin laajat palve-lut. Kaikkien jäsenten käytössä on ympäri vuoden puhelinpalveluna toimiva CV-klinikka, joka sisältää ansioluettelon sekä mahdollisesti työhakemuksen luke-misen ja sen jälkeen 20 minuutin puhelinkonsultaa-tion.

www.urapalvelut.fi/yty

Verkostoitumista haetaan myös Akavan Esimiesverkos-ton toiminnalla. Toiminta on avointa kaikille akava-laisten liittojen esimiestyötä tekeville jäsenille, joita on noin 80 000. Koulutustilaisuuksia on ympäri Suomea ja ne ovat maksuttomia.

www.akava.fi/esimiesverkosto

Kannattaa muistaa myös YTN sopimusalojen omat tilaisuudet. YTYn ja muiden yksityissektorin akavalsi-ten liittojen neuvottelu- ja sopimustoiminnasta vastaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n, jonka eri sopimusalat alan koosta ja neuvottelutilanteesta riippuen järjestävät jäsentilaisuuksia. Tänä keväänä esimerkiksi kaupan alan jäsenille on tilaisuuksia niin kaupunki- kuin yrityskoh-taisestikin.

www.ytn.fi

[ Y T I M E S TÄ ]

YTY 1/2015 21

Jäsenistömme kautta olen havainnut selkeitä kehittämiskohteita urheilualanpaikallisissa toimintatavoissa, myös lakisääteisissä asioissa. Tässä lehdessä juristi-palstalla esiin nostettu työterveyshuolto käy tästä hyvin esimerkiksi.

U rheilutyötä on monenlaista. Kokoaikaisia, toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita on nyt jo merkittävä määrä, mutta niiden lisäksi alalla on paljon osa- ja määräaikaisuuk-sia. Kun urheilualalla palkkatyötä tekevien lisäksi toimijoiksi tarvitaan vielä suuri määrä vapaa-ehtoisia, on hallinnollinen haaste melkoinen. Työnantajavelvoite on kuitenkin

sama kuin muilla aloilla.

Suunnitelma ei vielä riitä

Urheilualan toimijoiden kanssa keskustellessani olen huomannut, että läheskään kaikki eivät tiedä, millainen työterveyshuolto heidän omalla työpaikallaan on, tai että onko sitä edes ollenkaan järjestetty. Kun kyse on kuitenkin työnantajaa velvoittavasta asiasta, on jokin silloin pielessä. Joskus on ollut niin, että työntekijälle ei ole vain muistettu kertoa työterveyshuollon järjestelyistä. Tilanne on selvinnyt kysymällä, ja joskus on paljastunut, että asia on ollut lain edellyttämällä tavalla järjestetty, periaatteessa. Periaatteessa sen vuoksi, että aina kaikki työterveyshuollon lakisääteiset tehtävät eivät kuitenkaan olleet toteutuneet. Toki tämän pystyi päättelemään jo siitä, että työntekijä ei ollut missään vaiheessa törmännyt vaikkapa toimintakykynsä arviointiin. Työterveyshuolto on tässä tapauksessa ollut siis tekemistä vaille kunnossa!

Edellytyksenä tasa-arvo

Vaikka työterveyshuollon perusajatuksena on työntekijöiden työkykyisyyden edistämi-nen, nähdään se työnantajan puolelta liian usein pelkkänä kustannusrasitteena. Moni pitäytyy lakisääteisissä minimeissä, joku yrittää nipistää vielä niistäkin. Erään urhei-luseuran linjauksen mukaan työterveyshuolto kuului ainoastaan seuran päätoimisille työntekijöille. Tuntivalmentajat, joita oli moninkertainen määrä päätoimisiin verrattuna, jätettiin tällä tavoin pois työterveyshuollon piiristä. Osa-aikaisia tuntivalmentajia syrjivä toi-mintatapa ei ollut lain edellyttämän tasa-arvoisen kohtelun mukaista.

Dokumentointi tärkeää

Työterveyshuollon järjestämisen epäkohdat urheilualan työpaikoissa liittyvät usein osaamat-tomuuteen. Työnantajana toimiminen on vielä uutta, tai työsuhteen hyvät käytännöt eivät ehdi juurtua toimijoiden vaihtuessa. Kaiken toiminnan, myös työterveyshuollon järjestämisen juurruttaminen edellyttää dokumentointia. Sen avulla työpaikan hyvien käytäntöjen toteutu-mista voidaan suunnitella, arvioida ja kehittää. Samalla on edellytykset sille, että hyvät käy-tännöt siirtyvät toimijoiden vaihtuessa eteenpäin ja kehittyvät hyviä työntekijöitä houkutte-levaksi kilpailueduksi. Silloin kaikki voittavat. ●

Pekka Potinkaraasiamies, SAVALin toiminnanjohtaja

Urheilualan työterveyshuolto –onko asia kunnossa?

22 YTY 1/2015

”Voisitte pitää aika ajoin tilaisuuksia lähiaikoina työpaikan menettäneille. Ne toimisivat henkisenä apuna, sillä irtisanottu tuntee olevansa usein henkisesti yksin, avuton, mitätön ja järkyttynyt. Juuri silloin on hyvä, kun on YTY olemassa.”

Tämän tyyppistä tilaisuutta meillä ei ole koskaan ollut. Irtisanotun tai irtisanomisuhan alla olevan tilanne on stressaava ja monelle uusi, joten kysyttävää on ja ver-taistukikin olisi tarpeen.

Järjestämme ensimmäisen ”YT-uhan alla - tietois-kuja ytyläisille työttömyyden uhatessa” -tilaisuuden kokeiluluontoisesti 2.3. Helsingissä. Tilaisuuden koh-deryhmä on yt-neuvottelujen kohteena olevat ja vasta irtisanotut YTYn jäsenet. Tilaisuudessa on alustuksia YTYn palveluista irtisanomisen uhatessa ja irtisanomi-seen ja työttömyyteen liittyvistä lakikysymyksistä, mutta aikaa on myös kysymyksille ja vapaaseen verkostoitu-miseen. Ilmoittautua voi nettisivuillamme www.yty.fi/koulutuskalenteri.

Leena Vänni, viestintä- ja ura-asiantuntija

”Miksi liiton nimi on YTY? Kuulostaa työntekijöiden liitolta.”

YTY perustettiin nimellä YTN:n Yleinen Ryhmä. Lyhenne YTY juontaa tarinan mukaan juurensa siitä, että jäsenrekisteriä hoitaneet Ekonomiliiton rekisterin-hoitajat tarvitsivat käyttöönsä lyhenteen, sillä ytyläiset piti jotenkin erottaa ekonomien jäsenistä, joilla oli kol-mikirjaiminen paikallisyhdistystunnus. Uudelle ryh-mälle annettiin lyhenne YTY, joka saattoi tulla sanoista ylempien toimihenkilöiden yhdistys. Lyhenne oli sii-täkin käyttökelpoinen, että se tuli aakkosissa kaikkien ekonomien omien alueyhdistysten jälkeen viimeisenä.

Melko pian huomattiin, että nimi YTN:n Ylei-nen Ryhmä sekaantuu helposti Ylemmät Toimihen-kilöt YTN:ään. Vuonna 1999 pidettiin nimikilpailu, jonka perusteella saimme uuden nimen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY.

jaakko kiiski, toiminnanjohtaja

”Jos jään keskellä vuotta eläkkeelle, palautetaanko jäsenmaksua, jonka maksan helmikuussa vai pitääkö minun ilmoittaa vuoden alussa ja maksaa vain vähitellen. Yleensä olen maksanut koko vuoden kerralla.”

Jos jäsenyytesi muuttuu tai päättyy kesken vuoden, hyvitämme liikaa maksetun jäsenmaksuosuuden. Mikäli eroat jäsenyydestä, palautamme liikamaksun, kunhan ilmoitat meille pankkiyhteytesi. Voit toki myös muuttaa

jäsenmaksusi rytmiä kolmen kuukauden jaksoiksi. Eläkkeelle jäädessä kannattaa tutustua YTYn seniorijäsenyyden etuihin. Mikäli siirryt seniorijäseneksi, hyvitetään liikamaksu seuraavan vuoden jäsenmaksuissa.

Jäsenmaksu hyvitetään kokonaan sen vuoden verotuksessa, jona maksu on maksettu.

kari saarinen, jäsenpalvelupäällikkö

Palautteestapoimittua

Jäsentutkimuksen avoimistavastauksista löytyy vuosittainhyviä kommentteja, varteen-otettavia huomioita javastattavia kysymyksiä.

YTY 1/2015 23

Kesätyö lukioikäiselle Pasilan toimistolla.

Lähetähakemus26.4.2015mennessä!

Kesätyötä

22.6.– 3.7.2015

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoittelu-ohjelman tavoitteena on edistää peruskoululaistenja lukiolaisten tutustumismahdollisuuksia työelämäänja yrityksiin. Kahden viikon kesätyöskentelystämaksetaan suosituksen mukainen kertakorvaus345 euroa, joka sisältää kertyneen lomakorvauksen.Lisäksi YTY tarjoaa lounasedun.

YTYn Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluunetsitään 16 –17 -vuotiasta oppimishaluista työntekijää.Aiempaa työkokemusta ei edellytetä. Työtehtäviinkuuluu erilaisia toimistotöitä. Työpaikka sijaitseeHelsingissä hyvien kulkuyhteyksien päässä.Työaika on maanantaista perjantaihin kello 9 –15.

Kesätyöjakso on 22.6.– 3.7.2015.

Kerro hakemuksessasi työkokemuksestasi (esim.koulun tet-harjoittelu) ja miksi sinua kiinnostaakesätyö YTYssä. Lähetä hakemus 26.4.2015 mennessä osoitteeseen [email protected] ja laita viestin otsikoksi Tutustu työelämään ja tienaa.

KesätöihinYTYyn

”Olen töissä urheilujärjestössä. Meitä on vähän palkattuja, loput ovat vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoisten käyttäytyminen palkallisia kohtaan rikkoo silloin tällöin palkkatyön sääntöjä: ei ymmärretä, etten halua tehdä ylitöitä tai että minun pitäisi laskea ylityöt vapaaehtoistyöksi. Esimies onneksi ymmärtää.

Vapaaehtoistoimijat myös kuvittelevat, että he voivat sanoa ihan mitä tahansa palkallisille. Jos he käyttäytyisivät samalla tavalla omalla työpaikallaan, siitä syntyisi suuria ongelmia työ-yhteisössä. Minulla on turva ammattijärjestöstä vain, kun työntekijöiden tai esimiehen välillä syntyy konflikti, mutta vapaaehtoistoimijoiden kanssa ei ole muuta kuin rikosilmoitus keinona käsitellä asioita, jos ne menevät liian pitkälle. Tässä on suuri epäkohta.”

Olet sopinut tehtävistäsi, työajastasi ja siitä saatavasta kor-vauksesta työnantajasi kanssa työsopimuksella. Ylityön teet-täminen edellyttää aina työnantajan erillistä määräystä ja työn-tekijän suostumusta.

Sinulla on siis oikeus kieltäytyä ylityön tekemisestä, ja et saa sitä edes tehdä, ellei työnantaja sitä erikseen määrää.

Jos koet epäasiallista kohtelua työpaikalla, kerro häiritsijälle painokkaasti, että et hyväksy hänen menettelyään. Se on viestisi siitä, että et suostu uhriksi. Ellei häiritsijä lopeta menettelyään, ilmoita vieväsi asia oman esimiehesi käsittelyyn. Esimiehelläsi, ja viimeistään seuran puheenjohtajalla, on valta ja velvollisuus puuttua toimintaan, joka häiritsee työsi tekemistä siinäkin tapauksessa, että häiritsijä ei olisi työsuhteessa organisaatioon.

pekka potinkara, asiamies,Suomen Ammattivalmentajat SAVALin toiminnanjohtaja

Sosiaalinen media - moderni työväline

vai vaaraksi työsuhteelle?

S osiaalinen media toi mukanaan keskuste-lun: työväline vai vapaa-ajan huvi. Työnte-kijän tehtävänkuva määrittää kummasta on viimekädessä kyse. Työnantajat selkeyttävät tilannetta some-ohjeistuksillaan.

Lähtökohtana lojaliteetti

Työsuhteen kannalta oleellista on työsopimuslaissa määrätty työntekijän lojaliteettivelvollisuus työnan-tajaa kohtaan. Lähtökohtaisesti työlainsäädännön velvoitteet koskevat työssäoloaikaa, mutta useissa

ammateissa, varsinkin korkeammalla asematasolla

edellytetään myös työntekijän vapaa-ajan käytökseltä työsopimuksen mukaisen työn edellyttämää asianmu-kaisuutta.

Etenkin yrityksen kannalta kielteiset, selkeästi vir-heelliset väitteet ja lausumat, vaikkapa blogikirjoituk-sessa, voidaan tulkita työntekijän lojaliteettivelvoitteen rikkomiseksi. Tästä voi seurata jopa työsuhteen päät-täminen. Sananvapaus ei ole tältä osin suinkaan täysin rajoittamaton. Työpaikan asioiden kielteinen julkinen kommentointi somessa ei ole suotavaa. Erityisesti on vältettävä viittaamasta tunnistettaviinhenkilöihin.

Teksti Heikki Meskanen /Akavan Esimiesverkosto Kuvat Fotolia.com

24 YTY 1/2015

Esimiehen haasteet

Esimiehen kannalta haasteeksi voi muodostua se että alainen seuraa ja käyttää tiiviisti somea työajalla. Tämä voi viedä merkittävästikin työaikaa ja seuraaminen rik-koo keskittymistä varsinaiseen työhön ja haittaa työn-tekoa.

Esimiehellä on oikeus puuttua tilanteeseen ja vaa-tia työhön liittymättömän somen käytön rajoittamista. Esimiehellä on myös tarvittaessa oikeus kieltää somen käyttö omien asioiden hoitamiseen työaikana koko-naan. Helpoiten asia kuitenkin hoituu yhteisillä peli-säännöillä.

Esimiehen tietoon saattaa tulla alaisen epäasiallinen viestittely työtovereistaan tai asiakkaistaan. Tähän on oikeus ja lakisääteinen velvollisuus puuttua ja keskus-teluiden sekä ehkä myös huomautusten ja varoitusten avulla varmistaa asiattoman käytöksen loppuminen.

Verkon voiman ymmärtäminen

Somessa olevat tekstit leviävät helposti viruksen tavoin ja saa alkuperäistä tavoitettaan laajemman yleisön. Teks-tit jäävät pääsääntöisesti elämään ikuisesti ja ovat haet-tavissa verkosta vuosienkin kuluttua. Juridisesti erityi-sesti tiedon leviämisen ja todistelun kannalta tilanne on kokonaan uusi.

Sosiaalinen media ei ole tuonut mukanaan täy-sin uusia ongelmia. Toimintaympäristö on epämuo-dollisempaa ja siten riskialttiimpi. Somen mahdolliset ongelmat ovat osin verrattavissa esimerkiksi herjaus-sähköposteihin. Juridisen sääntelyn kannalta some ei varsinaisesti muuta mitään. Se, mikä on kiellettyä leh-

dessä painettuna tai kahvihuoneessa puhuttuna, on sitä myös verkkoon laitettuna.

Somessa toiminta on yhä laajemman työntekijäjou-kon työn osana. Selkeät pelisäännöt ja niistä keskuste-leminen onkin suotava keino harmien välttämiseksi ja somen hyötyjen maksimoimiseksi. ●

Akavan Esimiesverkostowww.akava.fi/esimiesverkostoSosiaalinen media

Sosiaalinen media ei ole tuonut

mukanaan täysin uusia ongelmia.

Toimintaympäristö on epämuodollisempaa

ja siten riskialttiimpi.

Esimies kohtaa työpaikan arjessa hankalia tilanteita, joissa sovittelijan ja riitojen ratkaisijan taidot ovat tarpeen. Hankalien tilanteiden taustalla on eri syitä, mutta niiden ratkaisemiseksi on monia keinoja!

Tervetuloa Akavan Esimiesaamuun oppimaan uusia taitoja esimiestyöhön sekä verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia oman alueesi esimiesten kanssa. Akava järjestää tilaisuudet yhteistyössä TJS Opintokeskuksen ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Esimiestyön hankalat

tilanteet

Oulu, Scandic Oulu, to 12.3.2015 kello 8–10 —10Kajaani, Scandic Kajanus, to 7.5.2015 kello 8–10Rovaniemi, Scandic Rovaniemi, pe 22.5.2015 kello 8–10

Lisätietoja www.akava.fi/esimiesverkosto ja ilmoittautuminen www.akava.fi/esimiesaamut

Akava_ Esimiestyön hankalat tilanteet 94 x132mm YTY_lle TA 13012015.indd 1 2.2.2015 12:28:40

YTY 1/2015 25

JÄSENILTATAMPEREELLAJärjestämme sääntömääräiseenkevätkokoukseen osallistuville jäsenillanTampereen Teatterissa 23.4.2015. Kokouksenjälkeen ilta jatkuu iltapalan ja teatterin merkeissä.

Ennakkoilmoittaudu netissäIlmoittaudu kokoukseen ja teatteriin etukäteen nettilomakkeella, joka löytyyYTYn nettisivuilta www.yty.fi/kokous2015 tai puhelimitse (09) 2510 1310. Voitmyös lmoittautua pelkästään kokoukseen. Kevätkokoukseen tulee ilmoittautua16.4.2015 klo 16 mennessä.

Teatteriliput ja hintaTeatteriliput jaetaan ennakkoilmoittautumisjärjestyksessä. Voit halutessasi ottaamukaan yhden seuralaisen. Seuralaisille, jotka eivät ole YTYn jäseniä myönnettäneenläsnäolo-oikeus kevätkokoukseen. Jäsenille tilaisuus on maksuton, seuralaiseniltapalasta ja teatterilipusta veloitamme 30 euroa. Maksu suoritetaan käteisellätilaisuuden yhteydessä.

Ohjelma16.30 Ilmoittautuminen ja teatterilippujen jako, Alasali17.00 Kevätkokous, Alasali17.40 Iltapala ja seurustelua, Yläsali19.00 Näytelmä Älä pukeudu päivälliselle, kesto 2 h, Päänäyttämö Väliaikatarjoilu

Älä pukeudupäivälliselleRanskalainen ilotulitus –todellinen naurupommi!Bernard on suunnitellut viettävänsä iloisen viikonlopun rakastajattarensa kanssa upeassa huvilassa Ranskan maaseudulla. Miten käykään, kun anoppi sairastuu flunssaan eikä Jacqueline-vaimo lähdekään Pariisiin? Miksi paikalle tilatun hemaisevan gourmetkokin kohokas lätsähtää jo uuniin, ja miksi suihkeasäärinen valokuvamalli ei osaa kulkea korkokengissä?

26 YTY 1/2015

Kutsu YTYnkevätkokoukseen

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:nkevätkokous pidetään torstaina 23.4.2015 kello 17.00Tampereen Teatterissa osoitteessa Keskustori 2, 33100Tampere. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkistus

alkavat klo 16.30.

Kokouksen esityslistalla on yhdistyksen sääntöjen 8 §mukaiset asiat. Kokouksessa päätetään myös hallituksenvalinnan valmistelusta ja vaalitoimikunnan asettamisesta

sekä kunniajäsenten kutsumisesta.

YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksenhenkilöjäsenen tulee ilmoittaa yhdistyksen sääntöjen 7 §

mukaan yhdistykselle osallistumisestaan kokoukseenviimeistään torstaina 16.4.2015 kello 16 mennessä YTYn

jäsensivujen kautta tai puhelimitse (09) 2510 1310.

Tervetuloa!

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ryHallitus

Ku

va:

Har

ri H

inkk

a /

Tam

per

een

Tea

tter

i

YTY 1/2015 27

YTYn stipendit ovat haettavissa 1.3. saakkaYksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry julistaa haettavaksi stipendirahaston apurahoja esimiestyöhön, asiantuntijatyöhön tai

ylempien toimihenkilöiden ammatilliseen järjestäytymiseen liittyvän tieteellisen tutkimustyön sekä julkaisutyön tukemiseen.Julkaisutyötä voidaan tukea todellisia kustannuksia vastaan.

Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu YTYn ja YTYn jäsenliittojen jäsenille. Yksittäisen apurahan suuruus voi olla enintään 5.000 euroa.

Hakuaikaa on 1.3.2015 saakka. Viimeisen hakupäivän jälkeen saapuneita hakemuksia ei huomioida päätettäessä apurahoista.Hakemuksen saa YTYn nettisivuilta. Hakemus on toimitettava hakuaikana sähköpostiosoitteeseen [email protected] otsikolla

”Stipendirahasto” tai osoitteeseen

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry / Stipendirahasto, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

Lisätietoja: www.yty.fi/stipendirahasto

Stipendirahaston tuloksia

Y TY jakaa apurahoja ylempiin toimihen-kilöihin liittyvän tutkimuksen tekemi-seen. Apurahaa myönnettiin viime haku-kerralla kolmelle hakijalle. Aleksi Valta

haki stipendiä MBA (International Business Mana-gement) englanninkieliselle lopputyölleen Scenarios 2020 for the Finnish Sports Institutes.

Urheiluopistojen skenaariot 2020

Työn lähtökohtana oli tietoisuus Suomen valtion kes-tävyysvajeesta ja yhteiskunnan lähivuosien leikkauk-sista opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Nä-mä säästötoimet, 2.6 miljardia euroa, tulevat vaikut-tamaan urheiluopistojen toimintaan ja erityisesti niiden koulutustoimintoihin.

Yksitoista valtakunnallista liikunnan koulutus-keskusta eli urheiluopistoa käynnisti yhdistyksensä

kautta urheiluopistoverkoston strategiaprosessin keväällä 2014. Sen yhteydessä kirjoitettiin tulevaisuu-den skenaarioita vuodelle 2020. Tuloksena syntyi kolme tulevaisuuden skenaariota: korporaatio, lokaali ja sissi. Skenaarioissa kuvataan urheiluopistojen tule-vaisuutta erilaisten tulevaisuuskuvien kannalta. Lähtö-kohtana on se, että tulevaisuudessa urheiluopistot joko tiivistävät merkittävästi yhteistyötään (korporaatio), profiloituvat alueellisiksi toimijoiksi (lokaali) tai jatka-vat entistäkin itsenäisempinä toimijoina (sissi). Skenaa-riot pohjautuvat urheiluopistoverkoston yhdessä työs-tettyyn materiaaliin verkoston strategiaprosessissa sekä eri tulevaisuuskatsauksiin. Todennäköinen tulevaisuus pitänee sisällään osia kaikista esitetyistä skenaarioista.

Kiristyvä taloudellinen tilanne maassamme ohjaa urheiluopistojen toimintaa voimakkaasti ja kun valtion ohjaama koulutustoiminnan resurssi vähenee, on maksullisen palvelutoiminnan kehittäminen urheilu-opistoissa vääjäämätöntä,skenaariosta riippu-matta. ●

28 YTY 1/2015

FM Marjut Nieminen on kansainväliseen yhteistyöhön erikoistunut valmentaja.Hänen erikoisalaansa ovat esimiestaidot, asiakastyö, monikulttuurinen presentaatio ja vuorovaikutuksen parantaminen.

Lisätietoja:www.internationalskills.net

Teksti Marjut Nieminen Kuva Fotolia.com

Hyvät vuorovaikutustaidot ovat liike-elämässä suuri valttikortti. Siksi small talk on nykyisin suomalaisen asiantuntijan perustaito monikulttuurisessa työelämässä.

Y leisen mielikuvan mukaan suomalaiset ovat rauhalli-sia, vähäpuheisia, suoria ja selkeitä. Monet ulkomaa-laiset taas suomalaisten mie-

lestä päivittelevät, huudahtelevat, liioittele-vat ja kommentoivat tarpeettoman paljon ja äänekkäästi. Tällaiset suupaltit ovat niin antaumuksellisia puhujia, että he kysyvät ja usein myös vastaavat itse innostunees-ti. Yleensä he ovat myös valioluokan kes-kustelijoita. Totta ainakin on, että vilkkaan kulttuurin edustajat jäävät harvoin sanat-tomiksi.

Syyt ja seuraukset

Suomessa on vahva asiakeskeinen kulttuu-ri. Varsinkin liike-elämässä sanojen tar-koitus on välittää informaatiota. Monis-sa muissa maissa on suhdekeskeinen kult-tuuri. Silloin sanoilla luodaan tunnelmaa ja välitetään tunteita myös liike-elämässä.

Small talk on suhdekeskeisissä kult-

tuureissa yksi työväline, jolla liike-elämäs-sä rakennetaan luottamusta ja edistetään yhteistyötä. Perussäännön mukaan rupat-telussa haetaan koko ajan yhteistä aihet-ta, josta päästään jatkamaan syvempään keskusteluun. Aiheena voi olla urheilu, autot, elokuvat, matkustaminen – lähes mikä tahansa asia, joka kiinnostaa molem-pia rupattelijoita.

Monet eivät tunne oloaan luontevak-si hiljaisen ja harvasanaisen ihmisen kans-sa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen mielestä omiin oloihinsa vetäytyvä ja vaitelias ihmi-nen on hämmentävällä tavalla erikoinen ja epäilyttävä. Vaitonaisen kumppanin kanssa vilkas puhuja peittää usein oman hermos-tuksensa entistä vuolaammalla puheella.

Hiljaisuutta kestetään hyvin rajallises-ti eri maissa. Suomen tavoin monissa Aasi-an maissa hiljaisuus tarkoittaa harmoniaa eikä aiheuta ristiriitoja. Sen sijaan arabi-kulttuureissa, Etelä- ja Pohjois-Amerikas-sa ja Välimeren maissa asiantuntija osoit-taa ammattitaitonsa puhumalla paljon ja innostuneesti sekä asiaa että ajoittain myös sen vierestä.

Puhetta riittää

Luonteva rupattelu, syvällinen keskustelu ja naseva mielipiteiden ilmaisu on monien ihmisten toinen luonto. Myös suomalaiset

Kevyt rupatteluon osa ammattitaitoa

[ M A A I L M A N P Y Ö R Ä ]

YTY 1/2015 29

Kaikkea kaunista puhetta ei ole syytä pitää viimeisen päälle totena. Esimerkiksi arabikulttuureissa liioittelu, Etelä-Ameri-kassa vuolaat kohteliaisuudet tai Yhdysval-loissa ylenpalttinen kiittävä palaute kuulu-vat normaaleihin kohteliaisuuskoodeihin.

Monessa kulttuurissa tärkeät neuvotte-lut käydään tai ainakin pohjustetaan koko-ussalien ulkopuolella. Kun suomalainen hallitsee sulavan rupattelun, hän saattaa huomaamattaan tai tarkoituksella kerätä myös arvokasta tietoa asioista ja ihmisis-tä. Small talkin merkitystä ei pidä milloin-kaan väheksyä. ●

selviytyvät liike-elämän vaatimasta rupat-telusta usein hyvin.

Kevyen keskustelun saa aikaan hyvin vaivattomasti. Etelä-Euroopassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa keskustelukumppani ehtii yleensä kysyä suomalaiselta perusasiat nopeasti: nimi, ammatti, naimisissa, lapsia. Siitä poimitaan yhdistävä tekijä ja edetään muihin aiheisiin.

Puheenaiheet ja lämmittelytunnus-telut saattavat liikkua laveasti kulttuurin mukaan. Vain muutamaan aiheeseen ei ole syytä tarttua ainakaan tuttavuuden alku-vaiheessa. Näitä ovat politiikka, uskonto ja kovin henkilökohtaiset kysymykset. Kaik-kialla on myös maakohtaisia eroja, kuten esimerkiksi vähemmistöt, onnettomuudet, korruptio ja jyrkät luokkarajat.

Näiden aiheiden välttäminen ei tuo-ta yleensä vaikeuksia, koska suomalaisilla on hyvät yleistiedot ja luontainen ominai-suus välttää ristiriitoja ja kiihkeitä väittely-jä. Suomalaiset ovat tunnetusti erinomai-sia kuuntelijoita.

Kolmen K:n malli

Small talk noudattaa kätevää kolmen K:n mallia: kysy, kuuntele ja kommunikoi. Small talk ei edellytä täydellistä vieraan kielen hallintaa eikä virtaviivaisia keskus-telutaitoja. Utelias mielenlaatu ja yleinen kiinnostus ihmisiä kohtaan riittää.

Kun arkisten huomioiden ja keveiden kommenttien vaihdossa on päästy alkuun, suomalainen yleensä hurmaantuu vilkkaan keskustelukumppanin ystävällisyydestä ja välittömyydestä, ehkä jopa kaunopuhei-suudesta.

Aloita näistä • sää • kyseinen maa ja paikkakunta • liikenne ja autot

Jatka kulttuurinmukaan • harrastukset • perhe • humoristiset sattumukset

Karta näitä • politiikka • uskonto • kovin henkilö- kohtaiset aiheet

YTYn kesäinen golf-tapaaminen

Kentästä löytyy lisätietoja osoitteestawww.nevasgolf.fi

Kilpailu pelataan yhteislähtönä. Pelitapoina ovat sekä piste-bogey että lyöntipeli.Miehet ja naiset pelaavat omia sarjojaan. Lisäksi on miehille ja naisille erikseenParas avaus ja Lähimmäs lippua -kilpailut.

YTYn golf-mestaruus ratkaistaan nyt 13. kerran.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot

Pelimaksu on 45 euroa, joka laskutetaan ennen kilpailuja. Pelimaksuun sisältyvät varsinaisen kilpailukierroksen lisäksi mm. yksi rangepoletti, kärryt, greenfee, aamiainen ennen kierrosta, kierroksen jälkeen klubin buffetlounas juomineen sekä saunomismahdollisuus. Jos pelaaja tarvitsee kierroksella auton, sen voi vuokrata 38 euron hintaan.

Golfaavien ytyläisten perinteinenkilpakierros pelataan sunnuntaina7.6.2015 Nevas Golfin kentällä.

Ilmoittautumiset YTYnnettisivujen kauttawww.yty.fi/golf2015

Lisätietoja YTYn toimistostaKari Saariselta, [email protected] (09) 2510 1330.

jäsensihteeritiina LappalainenPuh. 09 2510 1310

neuvottelupäällikköAnu AspialaPuh. 09 2510 1340

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. 09 2510 1320

asiamiespekka potinkaraPuh. 09 2510 1375

jäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. 09 2510 1330

asiamiesenni räisänenPuh. 09 2510 1345

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. 09 2510 1360

jäsenyysAsiAt

tyÖsuhdeAsiAt Puh. 09 2510 1350, päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00

edunVALVontA

viestintä- ja ura-asiantuntijaLeena VänniPuh. 09 2510 1335

päälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönen

työsuhdeasiamies Anna tapio

yksityisALojen esimiehet jA AsiAntuntijAt yty rypostiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite Asemapäällikönkatu 12 b

puhelin 09 2510 1310 sähköposti [email protected] henkilökohtaiset [email protected]

www.yty.fi

YTY 1/2015 31

Viestintä- jAurApALVeLut

[ Y H T E Y S T I E D O T ]

Vakuutamme jäsenemmeakavalaisessa IAET-kassassa,joka maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille,lomautetuille ja omaehtoisessa tai työvoimapoliittisessakoulutuksessa oleville sekävuorottelukorvausta.Työttömyyskassan jäsenmaksusisältyy YTYn jäsenmaksuun.

postiosoite:Ratavartijankatu 2,00520 Helsinki

käyntiosoite:Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

www.iaet.fi

palveluajat: Päiväraha-asiat: ma-to klo 10 – 15, pe klo 10 – 13puh. 09 4763 7600

Jäsenyysasiat:ma-to klo 12 – 14puh. 09 4763 7610

Asiakaspalvelupiste:ma ja ke klo 10 – 15, pe klo 10 – 13

Pidä tietosi ajan tasallaVoit tarkastella ja päivittääjäsentietojasi YTYn nettisivujenjäsenosiossa. Toivomme, ettäpäivität tietosi, kun jokinseuraavista muuttuu:

• sähköpostiosoite

• puhelinnumero

• työnantaja

• tehtävänimike

Postiosoitetiedot päivittyvätautomaattisesti Postin tieto-kannasta. Jos haluat paperi-postin muuhun kuinviralliseen kotiosoitteesi,ilmoitathan siitä meille.

Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos jou-tuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.

Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013

KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN.Mietipä hetki,

henkivakuutuskuntoon.fi

if.fi 010 19 19 19

SUOMEN EDULLISIN*

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

yty 1 2015

Documents