jäRjestötyössämotivoi työnmeRkityksellisyys

6I2011Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Raamisopimus onpalkansaajan etu

Fiksustiulkomaille

Naisten lasikattoon lujaa tekoa

2 YTY 6 I 2011

Tässä numerossa

Kan

nen

ku

va:

Esko

Kes

ki-O

ja

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVUTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2011Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anu Aspiala, Pekka Potinkara

ULKOASUViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssa Print

PAINOSMÄÄRÄ8 300

SEURAAVA NUMEROILMESTYY 23.2.2012

yksityisalOJen esimiehet Ja asiantuntiJat ry:n Jäsenlehti

PÄÄTOIMITTAJAKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

TOIMITTAJA JATOIMITUSSIHTEERILeena Vänni

TOIMITUSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

22

144

10 16

jäRjestötyössämotivoi työnmeRkityksellisyys

6I2011Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

Raamisopimus onpalkansaajan etu

Fiksustiulkomaille

Naisten lasikattoon lujaa tekoa

6I2011 4 TYÖ JÄRJESTÖSSÄ VAATII JA PALKITSEE

7 AKAVALAISILLE UUSIA TYÖHYVINVOINTI- PALVELUJA

8 RAAMISOPIMUS ON PALKANSAAJAN ETU

10 FIKSUSTI ULKOMAILLE

12 JOUSTAVAT TYÖAJAT SAATAVA MUKAAN LAKIPYKÄLIIN

13 ATK-USKOVAISET

14 VIRHEITÄ SATTUU – MYÖS PALKKALASKELMIIN

16 SYYSKOKOUS TOI UUDEN HALLITUKSEN

18 JÄÄKIEKKOA JA OHJEITA ULKOMAILLE

20 MUUMIPAPAN JOHTAMISOPIT JA SEITSEMÄN VELJEKSEN HUIPPUTIIMI

21 VOIDAANKO NYT KESKITTYÄ TYÖHÖN?

22 NAISTEN LASIKATTO ON LUJAA TEKOA

24 LYHYET

27 NASTAT VOITTAVAT KITKAT

YTY 6 I 2011 3

iaet-kassa www.iaet.fi

Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

Asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

yksityisalOJen esimiehet JaasiantuntiJat yty ry

POSTIOSOITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KÄYNTIOSOITEAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIATtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

edunvalvontalakimiesAnu AspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

VIESTINTÄLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

TYÖSUHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Pääkirjoitus

Yhdistys onjäseniään varten

Kaksivuotinen puheenjohtajakauteni ja kuusi vuotta kestänyt hallitustyöskentelyni YTYssä lähestyy loppuaan. On aika miettiä, mitä ajatuksia puheenjohtajakaudesta ja kaiken kaikkiaan koko hallitustyöskentelystä jää.

jäsenten etujen ajaminen on ykkösasiamme. Tämä on ollut ja pitää olla myös jatkossa YTYn päättäjien johtavana ajatuksena. Jäsenien tarpeisiin vastaaminen ja palvelujen kehittäminen on jokapäiväistä työtä - niin kollektiivisen kuin yksilöllisenkin edunvalvonnan kannalta.

Yhteistyökykyä vaaditaan jokaiselta. Sooloilu ei kuulu yhteisten asioiden hoitoon. Mielestäni hallituksen ja YTYn toimiston välinen yhteistyö on ollut hyvää. Tärkeää on myös YTN-liittojen yhteistyö. Myös YTN:ssä työskennellessä tärkeintä on muistaa ennen kaikkea jäsenten etu.

hyvä taloudenpito. Tässä vaiheessa haluan esittää erityiskiitokseni toiminnanjohtaja Jaakko Kiiskille. Taloudenpito on tarkkaa ja tarkoituksenmukaista. Aina tiedetään missä mennään raha-asioista puhuttaessa. ”Tarkan markan” aikaa tarvitaan jatkossakin.

jäsenetuna YTYllä on vapaa-ajanviettoon vuokrattavaksi tarkoitettuja loma-asuntoja tulevaisuudessa kolme, kun Levin Villa Hillan ja Himoksen Putti Torpan lisäksi hankimme Vierumäeltä lomaosakkeen. Kohde valmistuu ensi keväänä ja jäsenille vuokraus alkaa kesäkuun alusta.

jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Muutama piikki jäsenmäärän kasvussa on vuosien varrella ollut. Perinteisesti jäsenmäärä kasvaa ryppäänä, kun työmarkkinoilla käydään yt- ja tes-neuvotteluja – niin tänäkin syksynä. Samoin YTYn jäsenmäärä kasvoi merkittävästi, kun Suomen Ammattivalmentajat SAVAL liittyi YTYyn.

uusien jäsenten hankintaan haastan kaikki mukaan! Uskon, että uusi tuleva hallitus on tästä haasteesta samaa mieltä. Jäseniä jää eläkkeelle, siirtyy yrittäjiksi tai eroaa muiden syiden johdosta. Siksi on tärkeää, että myös uusia jäseniä tulee. Nettojäsenmäärän kasvu on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeätä. Jäsenhankinnassa on hyvä muistaa ja korostaa, että jäsenmaksumme on kilpailukykyinen.

haasteellisinta aikaa oli mielestäni 2009 alkanut lama, jolloin irtisanomisten ja lomautusten aalto aiheutti IAET-työttömyyskassamme kriisin. Päivärahahakemuksien käsittely venyi kohtuuttomaksi kassan henkilöstöpulan johdosta. Moni jäsenemme muistaa varmasti tuon ajan, jos se henkilökohtaisesti osui kohdalle. Tätä nykyä IAET-kassan resurssit ovat kohdallaan.

Luottamustoimessa toimiminen on halua vaikuttaa edunvalvonnan keinoin yhteisiin asioihin. Joustavuutta tämä vaatii. Lähtökohtanani on ollut, että ykkösasiana on oma palkkatyö, mutta kun luottamustoimeen valitaan, niin sekin tulee hoitaa omalla parhaalla taidolla. Läsnä olen ollut jokaisessa YTYn hallituksen kokouksessa näiden kuuden vuoden aikana. Vapaa-aika on kortilla, mutta sitäkin laadukkaampaa täällä Puumalassa, Koskenselän rannalla. Tätä henkireikää olen muutaman kerran näissä YTY-lehden jutuissa aikaisemminkin mainostanut.

Toivottavasti mahdollisimman monella teistä on oma rauhoittumispaikka, jossa voi vain olla tai laittaa ajatukset ja tekemiset paremmuusjärjestykseen. Ja kyllä, kalastus on edelleen ykkösharrastus perenna- ja kesäkukkavillityksen ohella.

Yksin ei kukaan saa asioita aikaiseksi. Haluan antaa vilpittömät kiitokset hyvästä yhteistyöstä hallituksen jäsenille, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiskelle sekä päälakimies Heikki Meskaselle. Kiitos myös kaikille YTYn toimistolla työskenteleville jäsenten asioiden hoitamisesta nopeasti ja ammattitaidolla.

Haluan lisäksi esittää kiitokseni YTYn hallituksen ensimmäiselle varajäsenelle Sinikka Malmiaholle. Sinikka on ollut vuodesta 2000 alkaen varajäsenenä ja läsnä jokaisessa YTYn hallituksen kokouksessa. Sitoutuneisuus, sitä se on!

Toivotan onnea uudelle hallitukselle kaudeksi 2012 – 2013. Toiminnan pitkäjänteisyys ja läpinäkyvyys sekä tarkka taloudenpito olkoon jatkossakin hallituksen ja YTYn toimiston ohjenuorana!

Hyvää joulua ja menestyksellistä vuotta 2012 kaikille ytyläisille!

sirpa jukarainenYTYn puheenjohtaja

4 YTY 6 I 2011

vaatii japalkitsee

Työ järjestössä

Yksi tehtävä Aivoliitossatyöskenteleville on lisätäliiton tunnettuutta. Hallinto-päällikkö Kirsi Haanperä oninnokas tuomaan Aivoliittoatutuksi ja kertoo samalla, mitenitse tuli liittyneeksi YTYyn.

Teksti Leena Vänni Kuvat Esko Keski-Oja

Kirsi pysähtyy

hetkeksi juttelemaan

fysioterapeutti

Tomi Rantalan

kanssa, kun Päivi

Ahokas harjoittelee

Suvituulen

rappusissa.

YTY 6 I 2011 5

Jäsen

• aivoverenkiertohäiriön sairastaneita

n. 82 000 (joka neljäs on työikäinen)

• vuosittain aivoinfarktin saa 14 700

suomalaista

• kielellinen erityisvaikeus n. 7 prosentilla

suomalaisista lapsista

• lisätietoa: www.aivoliitto.fi

A ivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen Erityisosaa-miskeskus Suvituuli sijaitsee Turun Hirvensalossa. Aula on juuri rauhoittunut, kun kah-den erilaisen sopeutumisval-mennuksen ryhmän jäsenet

ovat menneet ryhmätiloihin. Yksi kuntoutuja har-joittelee rappusissa kävelyä fysioterapeutin kanssa ja muutama työntekijä suunnittelee tulevaa pikai-sesti käytävällä. Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä kertoo, millainen vilske talossa on silloin, kun talo on täynnä kursseilla olevia lapsia ja heidän sisaruk-siaan ja vanhempiaan. Tänään sopeutumisvalmen-nuskursseilla on aikuisia aivoverenkiertohäiriön kokeneita kuntoutujia ja kommunikaatiokurssi hen-kilöille, joilla on afasia. Suvituulessa käy vuosittain n. 750 kurssilaista ja perheenjäsentä.

JärJestötyössä ei käydäkahdeksasta nelJään

Kirsi Haanperä tuli Aivoliittoon töihin vuonna 1995 kuntoutuksen sihteerin sijaiseksi. Hän piti työsken-telystä Suvituulessa, mutta lopetti työt siirryttyään perheyrityksen tehtäviin. Työskentely kotona per-heyrityksessä sopi paremmin elämäntilanteeseen, kun keskimmäinen lapsi aloitti koulunkäynnin. Kun Aivoliitosta pyydettiin vuonna 2006 hallintopäälli-kön sijaiseksi, Kirsi palasi Suvituuleen. Aikaisempi hallintopäällikkö siirtyi viestintäpuolelle ja Kirsi jäi vakituiseksi tehtävään.

Kirsi on ollut aiemmin töissä Kelassa ja pan-kissa. Niihin verrattuna työskentely järjestössä on omanlaistaan eikä hallintopäällikön töitä ole mah-dollista tehdä säännöllisesti kahdeksasta neljään ‒ välillä tehdään pitkää päivää ja välillä voidaan jous-tavasti pitää vapaata.

– Minulle kiireisimmät kuukaudet ovat huhti- ja syyskuu. Huhtikuussa tehdään Raha-automaatti-yhdistykselle vuosiselvitys avustuksien käytöstä edellisenä vuonna ja taas syyskuussa tehdään toi-minta-avustushakemukset seuraavalle vuodelle. Sopeutumisvalmennuskursseilla kesä on ruuhkaisin aika, kun lasten kursseja on monta viikkoa putkeen, Kirsi kertoo.

Järjestötyössä työntekijät ovat jäsenistöä varten.

– Tässä työssä tietää, minkä hyväksi ja miksi tätä työtä teemme. Siksi pidän tätä työtä mielek-käänä ja joskus jopa tuntuu, että olen etuoikeu-tettu, kun saan tehdä näin merkityksellistä työtä.

Kirsi luokittelee itsensä muutenkin järjestöih-miseksi. Aiemmin hän osallistui aktiivisesti mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallistoi-mintaan ja toimi kaksi kautta kunnallisvaltuutet-tuna, mutta nyt vapaa-ajan täyttää kolme aktiivi-sesti harrastavaa lasta.

ertOn suOsittelusta ytyyn

Hallintopäällikkönä Kirsi Haanperälle tuli myös ajankohtaiseksi vaihtaa liittoa. Liittoon kuulumi-nen on Kirsille itsestäänselvyys, mutta toimihen-kilöliitto ERTO ei enää uusissa päällikkötehtävissä tuntunut sopivalta. Hän erosi ERTOsta ilman pää-töstä, mihin liittoon hän voisi siirtyä. ERTOsta osattiin kuitenkin suositella YTYä, mistä Kirsi ei ollut aikaisemmin kuullutkaan. Faktojen saamisen jälkeen YTY kuitenkin vaikutti sopivalta ja toisaalta liiton tuntemattomuus on Aivoliittolaisillekin vali-tettavan tuttua. Vaikka liitto on jo 35-vuotias, se on monelle tuntematon järjestö.

Jäsen

6 YTY 6 I 2011

Loppuvuodesta Suvituulen

käytävällä saattaa olla

rauhallistakin – toisin kun

kesäkurssien tuodessa

talon täyteen lapsia.

Kielellinen erityis-

vaikeus hankaloittaa

sanojen oppimista.

Kuvat helpottavat

kommunikointia.

– Aivoinfarkti on ehkä jo ajatuksenakin niin pelottava, ettei sen yleisyydestä haluta kuulla mitään. Aivoinfarktin saa kuitenkin vuosittain mel-kein 15 000 suomalaista, joista joka neljäs on työ-ikäinen. Ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys, sillä aivoverenkiertohäiriöitä voi ehkäistä samoin kei-noin kuin sydäninfarktiakin, joten on tärkeä saada tietoa siitä levitettyä, Kirsi kertoo.

kuntOutusta Ja virkistystä

Toinen alue Aivoliiton toiminnassa aivoverenkier-tohäiriön sairastaneiden ja heidän omaistensa tuke-misen lisäksi ovat perheet, joiden lapsella tai nuo-rella on kielellinen erityisvaikeus. Noin 7 prosentilla suomalaisista lapsista on jonkin tasoinen kielelli-nen erityisvaikeus. Liitto tuo esiin puhevammais-ten asioita sekä tarjoaa sopeutumisvalmennusta, kuntoutusta, terapiaa ja virkistystoimintaa koh-deryhmilleen.

Aivoliittoon liitytään yleensä kun sairastumi-sesta on kulunut jonkin aikaa ja kuntoutus sekä vertaistuki ovat ajankohtaisia tai silloin, kun kie-lellinen erityisvaikeus on diagnosoitu. Aivoliitossa on noin 10 000 jäsentä. Sopeutumisvalmennus-kurssit ovat maksuttomia ja avoimia kaikille tar-vitseville jäsenyyteen katsomatta. Kursseille haki-

joita on kuitenkin enemmän, mitä voidaan ottaa. Rahoitus toimintaan tulee pääosin Raha-automaatti-yhdistykseltä ja Kelalta.

päämaJa turussa

Aivoliitto on siitä harvinainen liitto, että sen pää-maja sijaitsee pääkaupunkiseudun sijaan Turussa. Hyvät toimintatilat yhdessä Suomen Parkinsonin-liiton kanssa on rakennettu luonnonkauniiseen Hirvensaloon. Aikaisemmin liiton tilat olivat ydin-keskustassa. Kirsi itse on alkuperäinen Heide-kenillä syntynyt turkulainen, vaikkakin nykyään koti on Mynämäellä. ●

Akava

YTY 6 I 2011 7

akavalaisille uusiatyöhyvinvointipalveluja

Teksti Helena Jaakkola, Akava Kuva Fotolia.com

U udistamisella halutaan vastata työelämän muu-toksiin ja työurien piden-tämisen tarpeeseen.

– Ensi vuonna akava-laiset hakevat terveyttä ja työhyvinvoin-tia tukevat palvelut PHT:lta, ei A-lomilta. Ensimmäiset jaksot tulevat haettaviksi vuoden 2012 keväällä, A-lomien toimin-nanjohtaja Mervi Luostarinen kertoo.

Raha-automaattiyhdistys on tukenut PHT:n pilottihanketta, jossa on kehitetty uutta, kuntoremontin korvaavaa palve-lua. Mukana on ollut asiantuntijaosaa-mista monelta taholta.

Myös perhelomatoiminta siirtyy A-lomilta PHT:lle. Uutta perheloma-konseptia kehitetään parhaillaan.

– Tavoitteena on tarjota palveluja, jotka tukevat perheiden hyvinvointia, antavat eväitä vanhemmuuteen ja lisää-vät perheiden sisäistä yhteenkuuluvuutta.

– A-lomat jatkaa yhteistyötä Perhe-lomat ry:n kanssa, ja esimerkiksi juuri nyt on käynnissä haku perhelomajaksoille Huhmarin lomakeskukseen, Luostarinen muistuttaa.

 intervac-kOdinvaihdOstahyviä kOkemuksia

– A-lomien mökit ja lomaosakkeet säily-vät edelleen meillä, ja akavalaiset voivat vuokrata niitä jäsenetuhintaan. Osassa mökeistä on tehty isohkoja korjauksia, jotka lisäävät mökkien viihtyvyyttä, kertoo Luostarinen.

A-lomat jatkaa kansainvälisen Inter-vac-kodinvaihtojärjestelmän edustajana Suomessa. Intervacin ideana on, että perheet, pariskunnat ja yksityishenki-löt vaihtavat asuntoja keskenään ja pää-sevät matkoillaan tutustumaan uudella tavalla muihin maihin ja kulttuureihin.

– Kodinvaihto tapahtuu kätevästi

Palkansaajalomajärjestöt A-lomat, SAL ja T-lomatovat perustaneet Palkansaajien hyvinvointi ja terveysPHT -järjestön, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittäätyöikäisille suunnattua kuntoremonttitoimintaa.

internetissä pientä jäsenmaksua vastaan. Vaihtoja voi tehdä lähestulkoon maail-man jokaiseen kolkkaan. Pitkään kodin-vaihdossa mukana olleiden suomalaisten kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä.

 tietOa uudistuksistaverkOsta Akavalaiset löytävät tietoa uusista ja vanhoista palveluista A-lomien ja PHT:n tulevilta verkkosivuilta.

– Toiminnan muutoksen myötä A-lomien tiedotusrooli korostuu ja siksi

olemme uusimassa myös verkkosivu-jamme. Lisäksi lisäämme tiedotustoi-mintaa A-lomien jäsenjärjestöille ja sitä kautta kaikille akavalaisille, Luostarinen lupaa.

– Meille on tärkeää, että muutosten myllerryksessä akavalaiset löytävät PHT:n uudet palvelut ja myös kaikki vanhat pal-velut, joita A-lomat tarjoaa. Tässä tiedo-tustyössä olemme tietysti kiitollisia, kun ammattiliittojen lehdistä ja verkkosivuilta löytyy tilaa tiedotusaineistollemme. ●

Lisätietoja: www.a-lomat.fi

8 YTY 6 I 2011

TeknoLogiaTeoLLisuus1.10.11 lukien maksetaan 1,6 prosentin yleiskoro-tus ja 0,8 prosentin paikallinen erä. Jos paikallisesta erästä ei päästä sopuun, se jaetaan kaikille yleisko-rotuksena. Tammikuun alussa 2012 maksetaan 150 euron kertaerä. Seuraava palkankorotus maksetaan 1.11.2012 lähtien 1,3 prosentin suuruisena yleisko-rotuksena ja 0,6 prosentin suuruisena paikallisena eränä. Myös vuoden 2012 paikallinen erä maksetaan kaikille yleiskorotuksena, jos muusta ei päästä pai-kallisesti sopuun.

RahoiTusaLaPalkkoja korotetaan 1.11.2011 alkaen 2,4 prosentin yleiskorotuksella. Tammikuussa 2012 maksetaan 150 euron kertaerä. 1.12.2012 maksettava yleiskorotus on 0,3 prosenttia ja palkkakeskustelujen perusteella 1.12.2012 jaettava erä on 1,6 prosenttia.

TieToTekniikan paLveLuaLaPalkkoja korotetaan 1.10.2011 alkaen 1,6 % yleis-korotuksella ja 0,8 % paikallisella erällä. 1.11.2012 maksettava yleiskorotus on 1,3 % ja paikallinen erä

Raamisopimuksen alle syntyneitä palkan-koRotusRatkaisuja pähkinänkuoRessa

T yömarkkinakeskusjärjestöt alle-kirjoittivat marraskuun lopussa raamisopimuksen Suomen kilpai-lukyvyn ja työllisyyden turvaami-sesta. Raamiratkaisun katsottiin saavuttaneen riittävän kattavuuden alakohtaisissa sopimusneuvotte-

luissa, joten myös valtiovalta sitoutui aikaisemmin lupaamiinsa työelämäparannuksiin.

Raamisopimuksen alle neuvotellut työehtosopi-mukset ovat runsaan kahden vuoden pituisia ja niiden sopimuskorotukset ovat kustannusvaikutukseltaan 4,3 prosenttia. Kustannusvaikutuksella tarkoitetaan sekä palkankorotuksia että kustannusvaikutteisia työehtojen muutoksia. Lisäksi maksetaan 150 euron

suuruinen kertaerä, jonka maksuajankohta ja saami-sen ehdot vaihtelevat hieman aloittain.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kehuu saavu-tettua ratkaisua:

– Tässä taloustilanteessa raamisopimus tuo työ-markkinoille tarvittavaa vakautta. Se hillitsee inflaa-tiota ja työttömyyttä sekä kasvattaa palkansaajien ostovoimaa sopimuskauden kumpanakin vuonna.

YTYn jäsenkunta on melko kattavasti raamiratkai-sun piirissä. Jäsenmäärältään suurimmat alat, jotka eivät raamiratkaisun alle omaa työehtosopimustaan edelleenkään saaneet, ovat kaupan ala, elintarvikeala ja rakennusala. Akava ja YTN vaativat, että työehto-sopimusten ulkopuolella oleville annetaan samat pal-kankorotukset kuin alan muillekin palkansaajille. ●

YTYn jäsenkunta on melko kattavasti marraskuussa lopullisestisovitun raamiratkaisun piirissä. Raamin mukaisien työehtosopimustenkorotukset ovat kustannusvaikutukseltaan 4,3 prosenttia.

Raamisopimus onpalkansaajan etu

Teksti Anu Aspiala Kuva Fotolia.com

YTY 6 I 2011 9

0,6 %. Mikäli paikallisen erän jakamisesta ei päästä sopimukseen, jaetaan se kaikille yleiskorotuksena. Lisäksi 1.1.2012 maksetaan kertaerä 150 euroa.

iCT-aLaYTN:n ja Paltan välinen työehtosopimus uudistettiin siten, että se on voimassa 31.10.2013 saakka. Syk-syllä jo aikaisemmin sovittuihin korotuksiin ei tule muutoksia. Palkkoja korotetaan 1.10.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentin yleiskorotuksella, ja lisäksi neuvotelta-vaksi tulee 0,8 prosentin suuruinen yrityskohtainen erä. Ellei erän jakamisesta päästä sopimukseen, jae-taan puolet erästä yleiskorotuksena ja puolet työnan-tajan harkinnan mukaan. 150 euron suuruinen ker-

taerä maksetaan 1.10.2012 jälkeen ensimmäisen pal-kanmaksun yhteydessä.

suunniTTeLuaLa1.10.11 lukien maksetaan 1,6 prosentin yleiskorotus ja 0,8 prosentin paikallinen erä. Jos paikallisesta erästä ei päästä sopuun, se jaetaan kaikille yleiskorotuksena. tammikuun alussa 2012 maksetaan 150 euron kerta-erä. Seuraava palkankorotus maksetaan 1.11.2012 läh-tien 1,3 prosentin suuruisena yleiskorotuksena ja 0,6 prosentin suuruisena paikallisena eränä. Myös vuo-den 2012 paikallinen erä maksetaan kaikille yleisko-rotuksena, jos muusta ei päästä paikallisesti sopuun.

katso tarkemmin YTn:n sivuilta www.ytn.fi

vuoRoTTeLuvapaaHallitus perääntyi suunnitelmistaan leikata vuorot-teluvapaakorvauksia. Vuorotteluvapaakorvauksen tasot ovat jatkossakin 70 % ja 80 % työttömyyspäivä-rahasta. Lisäksi vuoden 2012 alussa vuorottelu-korvaus nousee perusturvan korotuksen johdosta.

TYöTTömYYsTuRvaTyöttömyysturvaan liittyvästä lomakorvauksen jak-sotuksesta luovutaan. Tämä nopeuttaa työttömyys-turvan saantia työttömyyden alussa, yleensä muuta-masta päivästä aina 1,5 kuukauteen. Uudistus tulee voimaan vuoden 2013 alussa.

Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekeville maksettaisiin jatkossa lomautuspäiviltä täysi työttömyyspäiväraha sovitellun päivärahan sijasta. Ehdotus koskisi niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Menettely on ollut jo käytössä määräaikaisen säädöksen turvin, mutta nyt se vaki-naistetaan.

Lisäksi osa-aikatyön määrittelyä lievennettäi-siin nykyisestä, jolloin yhä useampi osa-aikatyönte-

kijä olisi palkan lisäksi oikeutettu soviteltuun työt-tömyyspäivärahaan.

peRhevapaaTIsyysvapaa on jatkossa yhteensä 54 arkipäivää. Samalla parannetaan mahdollisuuksia valita perheen kannalta paras ajankohta isyysvapaalle. Uudistuu astuu voimaan vuoden 2013 alussa.

TYönTekijöiden kouLuTus-mahdoLLisuuksien LisääminenTyöntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisää-mistä työuran aikana valmistellaan kolmikantaisesti. Ammattitaidon parantamiseksi työntekijät voisivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan koulutuk-seen. Yli 55-vuotiaiden kohdalla näitä päiviä voisi käyttää myös työkyvyn edistämiseen.

TYöuRien pidenTäminenTyöurien pidentämiseksi laaditaan malli ikäohjel-mista työpaikoille, edistettäisiin kattavalla ohjel-malla osatyökyvyn hyödyntämistä työmarkkinoilla sekä selvitettäisiin työaikapankkien käytön esteitä. ●

ytyläisille keskeisimmät lain-säädännölliset työelämäpaRannukset

YTYn jäsenelle Jyrki Kemppaiselle parin

vuoden pesti Sveitsissä antoi uutta

osaamista ja perspektiiviä. Palaaminen

oli vaikeampaa kuin lähteminen.

K un Euroopan yleisradio-unioni EBU teki muu-tama vuosi sitten sil-loin Ylen päällikkönä työskentelevälle Jyrki Kemppaiselle houkut-

televan tarjouksen, mielessä eivät pääl-limmäisinä risteilleet ulkomaan pestin vaikutukset sosiaaliturvaan ja eläkekart-tumaan.

Pitkän linjan urheilutoimittajan ja yleläisen sydän roihusi tehtävälle, jossa hän pääsi puolustamaan arvokisojen lähetysoikeuksien säilyttämistä julki-silla televisioyhtiöillä.

sveitsin Opetukset

Muuttokuorma Sveitsiin lähti syksyllä 2008. Suomeen Kemppainen palasi loka-kuussa 2010.

Mikäli kysymys olisi ollut pelkäs-tään perheenpään urasta, Genevessä olisi asuttu pitempään. Puoliso ja lapset, jotka ovat nyt 8- ja 5-vuotiaita, halusivat takai-sin kotiin.

– Vaimon halu jatkaa omaa työtään ja lasten koulunkäynti painoivat vaaka-

kupissa eniten, Kemppainen sanoo. Koska molemmat olivat ottaneet

virkavapaata, työhönpaluu sujui kitkatta. Kemppainen sai Ylessä uusia, kansainvälisten urheilu-lähetysoikeuksien neuvotteluihin liittyviä vastuita, joissa pääsi hyödyntämään EBU-kokemus-taan. Ulkomailla työskentely antoi perspektiiviä kotimaisen työkulttuurin arviointiin.

– Suomessa asiat sujuvat mutkattomasti. Kun turhia hie-rarkioita ei ole, asiat etenevät. Ihmiset ovat puhelun tai sähkö-postin päässä, joten kysyminen ja sopiminen on helppoa.

Työskentely ulkomaillavoi viedä oikeuden sosiaali-etuuksiin. Ikäviltä yllätyk-siltä säästyy, kun asioista ottaa ajoissa selvää.

Fiksustiulkomaille

Teksti Paula Launonen Kuva Markku Ojala

10 YTY 6 I 2011

• Kun lähdet, ota yhteys Kelaan ja Eläketurvakeskukseen.

• Säilytä työtodistukset, sosiaaliturva- ja eläkemaksutositteet.

• Kun palaat, ilmoittaudu Kelaan ja tee muuttoilmoitus maistraattiin.

• Kun aikanaan haet eläkettä, olet sitä vahvemmilla, mitä paremmin

pystyt dokumentoimaan ulkomailla maksetut eläkemaksut.

• Varaudu siihen, että ulkomailla työskentely voi nakertaa ison aukon

sosiaaliturvaasi.

Muuttolinnun muistilista

on myös maita, joissa ei

ole yleistä eläkejärjestelmää.

näissä maissa ulkomaiselle

työnantajalle tehdystä

työstä ei yleensä ole eläkettä

odotettavissa.

Lähde: www.tyoelake.fi

TieToa sosiaaLiTuRvasTa

uLkomaiLLa TYöskenneLLessä

Kela: puh. 020 692 207,

www.kela.fi > Maasta- ja

maahanmuutto

TieToa eLäkeTuRvan

kaRTTumisesTa uLkomaiLLa

TYöskenneLLessä

Eläketurvakeskus: puh. 010 751 4216,

ulkomaanasiat@etk.fi, www.etk.fi,

www-tyoelake.fi

Reilu vuosi paluun jälkeen Kemppai-nen istuu Suomen Liikunnan ja Urhei-lun toimistossa ja muistelee expat-koke-muksiaan Nuoren Suomen pääsihteerin pallilla.

Yleisenä linjanvetona hän toteaa, että lähteminen oli monin verroin helpompaa kuin palaaminen.

– Kun olet selvinnyt alun vaikeuk-sista ja päässyt kiinni uuteen kulttuu-riin ja työ sujuu jo tehokkaasti, paluu-päätöksen tekeminen on todella iso juttu. Siinä joutuu puntaroimaan, mitä elämältä oikeasti haluaa.

älä tule marraskuussa

Kemppainen kertoo mielellään muutamia vinkkejä akavalaisille, jotka harkitsevat työrupeamaa ulkomailla. Ensimmäiseksi on otettava selvää sosiaaliturvasta, ettei tule ikäviä yllätyksiä, jos esimerkiksi itse tai perheenjäsen sairastuu komennuksen aikana. Asemamaan eläkekäytäntöihin on myös perehdyttävä.

– Onneksi EBU:n henkilöstöosasto hoiti asioita puolestani. Sveitsiläinen byrokratia ja ranskankieliset lomakkeet olivat yhdistelmä, jota itse en olisi hans-kannut.

Myös palatessa on huolehdittava siitä, ettei sosiaaliturvaan tule katkok-sia. Vakuutusten ja muiden virallisten sopimusten vuoksi henkilön on oltava kirjoilla Suomessa.

Kemppainen antaa Kelalle täyden kympin. Asiointi sujuu verkossa myös ulkomailta. Puhelinpalvelu on ystäväl-listä ja asiantuntevaa.

Tärkeimpänä neuvona paluumuutta-jille Kemppainen kuitenkin sanoo, että älä tule marraskuussa.

– Mikäli mahdollista, ajoita kotiin-

tulo vuoden alkupuolelle tai kevääseen. Vuoden pimeimpänä aikana paluu voi tuntua todella raskaalta.

eri maiden eläke-käytännöissä erOJa

Eläketurvakeskuksen Tiina Ahonen ja Kerstin Appel ratkovat päivittäin ulko-maille lähtevien ja maailmalta palaavien suomalaisten eläkeoikeuksia.

Mitä useammassa maassa suomalai-nen työuransa aikana ehtii työskennellä, sitä haasteellisempaa on eläkkeen määrän arviointi ja hakeminen. Eri maiden käy-tännöt vaihtelevat.

– Eläke voi muodostua erilaisista lakisääteisistä tai ammatti-, ala- tai työn-antajakohtaisista eläkkeistä, joiden mak-saminen Suomeen ei ole itsestään selvää ja joiden hakemismenettelyt vaihtele-vat, Eläketurvakeskuksen asiantuntijat sanovat.

Appel kehottaakin lähtijää selvittä-mään tulevan työnantajansa kanssa pai-kalliset eläkekäytännöt. Hakemis-vaiheessa on syytä varautua pitkiin pro-sesseihin ja joskus pettymyksiinkin. Vaikka olisi kuinka säntillisesti hoitanut maksunsa kohdemaassa, ei ole varmaa,

että sieltä koskaan maksetaan eläkettä Suomeen.

Esimerkiksi Venäjällä ei ole sosiaali-turvasopimusta Suomen kanssa. Norjasta eläkettä voi useimmissa tapauksissa saada aikaisintaan 67-vuotiaana. Tanskan eläkeikä on nousemassa 67 vuoteen, ja Ruotsin kanssa voi tulla tenkkapoo työ-kyvyttömyystilanteessa.

– Suomalaislääkärin kirjoittama työkyvyttömyyslausunto ei välttämättä mene Ruotsissa läpi, Appel sanoo.

saksan vai suOmensäännöillä?

Myös Kelan Maini Kihlman kehottaa varautumaan yllätyksiin. Hän ottaa esi-merkiksi perheen, jonka isä lähtee työko-mennukselle Saksaan suomalaisen firman lähettämänä. Suomalaiset sosiaalietuu-det säilyvät, mikäli isällä on Eläketurva-keskuksen myöntämä lähetetyn työnte-kijän todistus, ja äiti pysyy kotona.

Tilanne muuttuu, mikäli äiti päättää mennä töihin paikalliseen yritykseen.

– Isän työn kautta on oikeus lapsi-lisään Suomesta ja äidin työn perus-teella Saksasta. Tällöin on ratkaistava, kummasta maasta lapsilisä ensisijaisesti maksetaan, ja jos toisen maan lapsilisä on suurempi, voi se maksaa erotusta.

Kihlmanin mielestä suomalaiset ovat tuudittautuneet uskoon, että sosiaali-turva pysyy ennallaan, kun Suomen kan-salaisuus säilyy. Hän kehottaa lähtijöitä ottamaan yhteyttä Kelan ulkomaanyk-sikköön hyvissä ajoin ennen muuttoa. Ilmoittautuminen on tärkeä muistaa takaisin tullessakin.

– Tee heti muuttoilmoitus maistraat-tiin ja ota yhteys Kelaan. Näin varmis-tat, ettei sosiaaliturvaasi tule aukkoja.  ●

YTY 6 I 2011 11

Akava

12 YTY 6 I 2011

Neuvottelut työ-aikadirektiivistä käynnissä Työaikadirektiiviä yritetään jälleen

uudistaa eurooppalaisten työmarkki-

naosapuolten välisissä neuvotteluissa.

Palkansaajien edustaja ETUC ajaa

neuvotteluissa muun muassa ylem-

pien toimihenkilöiden työaikasuo-

jelun parantamista. ETUC tavoitte-

lee työntekijäkohtaista työajan seu-

rantaa nykyisen työsuhdekohtaisen

seurannan tilalle. Akavan mielestä

tämä rajoittaisi työntekijän sivutoi-

mimahdollisuuksia sekä siirtäisi vas-

tuuta enimmäistyöajasta työntekijän

itsensä kannettavaksi. Akava kannat-

taa enimmäistyöaikoja koskevia tiu-

kennuksia, mutta haluaa, että työn-

tekijäkohtaisen enimmäistyöajan

käytännön ongelmat tuodaan esiin

ja että asiaa ei vietäisi neuvotteluissa

eteenpäin. ●

Teksti Maria Löfgren, johtaja, työelämäasiat, Akava Kuva Fotolia.com

joustavat työajatsaatava mukaanlakipykäliinYhteistoiminta- ja työsuojelulainsäädäntöä ontäsmennettävä, jotta työaikasuunnittelua ja työajankuormittavuuden arviointia voidaan kehittää.

J oustamattomat ja ylipitkät työpäivät sekä muut työ-ajan kuormitustekijät estä-vät työurien pidentämisen. Työntekijät uupuvat ja jää-vät pois työelämästä liian

usein ennen vanhuuseläkkeelle siirty-mistä. Tilanne vain pahenee, jos vanhuus-eläkkeelle pääsy siirtyy myöhemmäksi, mutta työssä jaksamista ei tueta.

Työaikalainsäädännön ja työehtoso-pimusten laadulliset keinot ovat usein riittämättömät, jotta työaikajoustot voi-taisiin ottaa käyttöön. Akava vaatii lain-säädäntöön muutoksia, jotka antavat työntekijälle mahdollisuuden siirtyä lyhy-empään työaikaan erityisesti sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi. Myös työaikapankkijärjestelmä on kirjattava lainsäädäntöön.

Työaikojen kuormitustekijöiden sel-vittäminen ja arviointi ovat edellytyksenä onnistuneelle työaikasuunnitellulle. Esi-merkiksi jatkuva säännöllisen työajan yli-tys, vapaa-ajan käytön rajoitukset, tois-tuva työhön liittyvä matkustaminen ja muut palautumisen esteet vaarantavat työntekijän terveyden. Niiden aiheutta-mien riskien poistamiseen on ryhdyttävä suunnitelmallisesti.

suunnitelmallisuudellahyötyJä

Joustavat työaikajärjestelyt ylläpitävät työkykyä ja toimivat parhaiten, mikäli ne organisoidaan ja otetaan käyttöön henkilöstön kanssa yhdessä suunnitel-len. Akavan tavoitteena on saada jous-tavien työaikajärjestelyjen käytön peri-aatteet ja seuranta osaksi työpaikan henkilöstösuunnitelmaa. Jos keskus-järjestöjen raamisopimuksen kattavuus-

ehto täyttyy, tavoitetta päästään toteut-tamaan.

Myös työaikaseuranta on välttämä-töntä, jotta työpaikoilla voidaan ottaa käyttöön yksilöllisiin tarpeisiin jalos-tetuttuja, joustavia työaikajärjestelyjä. Työaikaseuranta on puutteellista yli kol-manneksella ylemmistä toimihenkilöistä.

työsuOJeluvaltuutettu myös ylemmille tOimihenkilöille

Työntekijöiden yhteisesti valitseman työsuojeluvaltuutetun lisäksi toimihen-kilöillä on oikeus valita keskuudestaan erikseen heitä edustava työsuojeluval-tuutettu. Työsuojelulainsäädäntö ei sen sijaan anna ylemmille toimihenkilöille oikeutta oman työsuojeluvaltuutetun valintaan. Työsuojelulainsäädäntö laa-haa tältä osin työsopimuslain ja yhteis-toimintalainsäädännön jäljessä. Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun kehit-täminen edellyttää, että myös heillä on oikeus valita keskuudestaan tähän hen-kilöstöryhmään kuuluva työsuojeluval-tuutettu.  ●

Kolumni

” O nko kiire vai tehdäänkö tietokoneella?” Näin kertoi kysyneensä eräs taannoi-nen esimieheni, jolle nuorena mie-henä joskus 80-luvun alussa annettiin yhtiön ensimmäinen PC. Myönnettä-

köön, että noista ajoista on tultu aivan käsittämätön tai-val eteenpäin ja tietokoneet ovat lyöneet itsensä läpi lähes kaikkeen arkielämäämme aivan hyvässäkin mielessä. Mutta siinä juuri se vaara piileekin!

Viime aikoina on ollut ihan runsaudenpulaan asti esi-merkkejä siitä, kuinka pohjaton usko ATK:n kaikkivoipai-suuteen vie tuhoon. Yksi hyvä – eli tietysti huono – esi-merkki liippaa liki meitä palkansaajia. Olette varmaan lukeneet, että Puolustusvoimain palkanmaksu sekosi täy-sin, kun siellä siirryttiin uuteen maksujärjestelmään ilman, että sitä oli testattu riittävästi. Ei oltu harjoiteltu eikä var-mistettu selustaa, niin armeijassa kuin oltiinkin. Ihmiset saivat jopa sellaisia palkkanauhoja, että he olivat työnan-tajalle velkaa! Asiat ovat edelleen sekaisin, ja sotku alkoi jo keväällä.

Entä sitten VR:n lippu-uudistus? Rautateilläkin vai-vasi ilmeinen vauhtisokeus vai kummitteliko taustalla usko ATK:n kaiken kattavaan autuuteen? Ei testejä, ei var-

mistuksia täälläkään. Seurauksena VR:n ennestäänkin lattianrajassa

ollut imago rysähti kerralla

lattiasta läpi. Ja kohta käsillä on talvi, joka on tehnyt VR:n imagolle tepposet ennenkin. Tuskin maltan odottaa. No, mitäpä sitä lipullakaan tekee, jos junat ovat jumissa lumen tukkimissa vaihteissa Helsingin ja Pasilan välillä?

Edellä on leikitty ihmisten rahoilla ja työmatkojen suju-vuudella. Mitä vielä? Miten olisi terveys? Sähköinen resep-tijärjestelmä ei kuulemma ole toiminut. Mahtoiko se olla yllätys muille kuin järjestelmän tilaajalle ja toimittajalle? Ihmiset ovat saaneet vääriä lääkkeitä tai eivät lääkkeitä ollenkaan. Kohtalokkainta lienee tietysti se, että toimite-taan väärät lääkkeet. Kaikilla ei ole ymmärrystä eikä riit-tävästi epäluuloa, että tarkistaisivat varmuuden periku-vana pidettyjen apteekkien toimitukset. Juuri luin, että e-reseptit ollaan nyt kuitenkin ottamassa käyttöön Kanta-Hämeessä. Onneksi olkoon!

Eikä tässä vielä kaikki, sanoi entinen myyntimies. Terveysteema jatkuu. Marraskuun puolivälissä kuulin uuti-sista, että HYKS:issä oli kokeiltu sähköistä lääkärisanelujen tallennusta. Arvatkaa miten kävi? Aivan! Lääkärien sane-lut katosivat bittiavaruuteen ja seurauksena oli, että lää-kärillä ei ollutkaan hänen kollegansa lähettämää sanelua potilaan aiemmista vaivoista saatavilla. Seurauksena saat-toi olla se, että hoitopäätös perustui puutteellisiin tai van-hentuneisiin tietoihin. Enpä ryhdy arvuuttelemaan, mihin se pahimmillaan on saattanut johtaa. Tilaajan lakoninen toteamus uutisten haastattelussa oli, että ehkä emme laa-jenna kokeilua toistaiseksi.

Tuoreita esimerkkejä riittäisi lähes loputtomiin, mutta siirryttäköön johtopäätöksiin. Mitä edellä kuvatuista esi-merkeistä voisi oppia? Ehkä arkijärki on sittenkin ATK-uskoa pätevämpi ohjaaja myös tietotekniikkaprojekteissa. Testaus, siis RIITTÄVÄ testaus on elinehto. Ja olisiko hiven nöyryyttäkin paikallaan ainakin siinä vaiheessa, kun kaikki

on mennyt pieleen?En toki moiti heitä, jotka tietokonemaailmassa

leipänsä ansaitsevat. He tekevät varmasti parhaansa. Edellisissä esimerkeissä on vain toistunut se vanha sanonta, että sitä saa, mitä tilaa. Ai niin: mikä se IT

oikein on? No se on ilmatorjunta! Rattoisaa joulun odotusta bittien kera tai ilman!

Seppo Simola

Joku sen jo ehti sanoakin vanhaa tuleen liittyvää sananlaskuasoveltaen: ATK on hyvä renki, mutta huono isäntä. Käyttämälläkurillaan termiä ATK saa nörttien niskavillat pystyyn. Siksipä termiä on hauska viljelläkin. Nykyään se onkuulemma IT tai peräti ICT. No, palaan tähän myöhemmin.

atk-uskovaiset

YTY 6 I 2011 13

14 YTY 6 I 2011

Juristipalsta

Lakimiesten

puhelinpalvelu

(09) 2510 1350

Puhelinaika arkisin

klo 8.30 –13.00

Teksti Anu Aspiala Kuva Fotolia.com

viRheitä sattuu –myös palkkalaskelmiin

T yönantajalla on työsopi-muslain mukaan velvol-lisuus antaa työntekijälle palkanmaksun yhtey-dessä kirjallinen palkka-laskelma, josta käyvät

ilmi palkan suuruus ja sen määräytymi-sen perusteet.

perustiedOt Oikein

Palkkalaskelmasta kannattaa tarkastaa, että työsuhteen aloituspäivämäärä on

Palkkakuitin tarkistaminen kannattaa, sillä talous-hallinnon ammattilaiset-kin saattavat laskea palkan väärin.

merkitty oikein. On varsin tavallista, että palkkahallinnossa ei ole tiedossa työsuh-teen alkamispäivä. Silloin on vaarana, että työsuhteen kestoon liittyvistä työn-antajan myöntämistä etuuksista, esimer-kiksi pidemmästä vuosilomasta, tulee kädenvääntöä.

palkanmaksupäivä

Palkka on maksettava palkanmaksu-kauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, joten työsuh-teesta johtuneet saatavat on maksettava työsuhteen lakatessa. Jos saatavien suo-ritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada viivästymiskoron lisäksi täysi palk-kansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos viivästymi-nen on johtunut laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä, työnteki-jällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut viivästy-misestä työnantajalle kuukauden kulu-essa työsuhteen päättymisestä eikä työn-antaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta.

JOs palkkalaskelmaaei anneta

Jos työnantaja ei anna palkkalaskelmaa, työntekijän tulee viipymättä huomauttaa tästä. Jos palkkalaskelmaa ei pyynnöstä-kään huolimatta toimiteta, niin asiassa voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomai-seen. Työsuojelutarkastajat voivat vel-

YTY 6 I 2011 15

miksi palkkalaskelma eikelpaa työttömyyskassalle?

• verojen ennakonpidätys

• eläkemaksut

• työttömyysturvamaksu

• sairausvakuutuksen päiväraha-

maksu

Myös YTYn jäsenmaksu on mahdollista

suorittaa työnantajaperintänä, mutta

siitä on sovittava työnantajan kanssa

erikseen.  ●

Työnantajalla on velvollisuus pidättääja tilittää edelleen työntekijän palkasta:

Ansiopäivärahan suuruus määritellään hakijan vakiintuneesta

palkasta. Vakiintunut palkka lasketaan yleensä keskimääräisenä

työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 34 viikon ajalta siten, että

siinä ei oteta huomioon esimerkiksi maksettuja lomarahoja tai

-korvauksia. Nämä tiedot eivät kuukausittaisista palkkalaskelmista

ilmene, joten palkkatulot osoitetaan ensisijaisesti erillisellä

palkkatodistuksella, jonka työnantaja allekirjoittaa. Vain sovitellun

ansiopäivärahan hakijat voivat toimittaa pelkästään palkkalaskelman

sovittelujakson työtulon selvittämiseksi. ●

peRuskäsitteet haltuunkuukausipalkka ja palkkakertymä vuoden alusta

Palkkakuitista ilmenee sovittu rahamääräinen kuukausipalkka. Sen päälle voi

tulla myös erilaisia lisiä, provisio-osuus, bonus- tai tulospalkkioita ja luontoisetuja.

Työntekijä ei saa koko palkkaa tililleen, sillä niin kutsutusta bruttopalkasta

tehdään lakisääteisiä vähennyksiä.

Kalenterivuoden aikana maksetut palkat näkyvät palkkakuitin kohdassa

”palkat verokauden/verokortin alusta”.

veroprosentti

Ennakonpidätys suoritetaan perusprosentin mukaisesti tiettyyn tulorajaan saakka.

Tuloraja voi olla vuosittainen tai kuukausittainen. Rajan mahdollisesti ylittävää

osuutta verotetaan lisäprosentin mukaan.

ennakonpidätys

Veroprosentin määräämä osuus bruttopalkasta, joka on suurin palkasta tehtävä

vähennys. Kalenterivuoden aikana maksetut verot näkyvät palkkakuitin kohdassa

”ennakonpidätys verokauden/verokortin alusta”.

sosiaaliturvamaksu

Veroprosentti sisältää sosiaaliturvamaksun, joka koostuu sairausvakuutuksen

päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Päivärahamaksu on tavallisesti 0,93

prosenttia ja sairaanhoitomaksu 1,47 prosenttia bruttopalkasta.

Työttömyysvakuutusmaksu

Työntekijän bruttopalkasta otetaan 0,6 prosenttia työttömyysvakuutusmaksua.

Se menee työttömyysvakuutusrahastoon, joka maksaa muun muassa ansio-

sidonnaisia päivärahoja ja palkkaturvaa.

Työeläkevakuutusmaksu

Työntekijältä peritään työeläkelain mukaista työeläkevakuutusmaksua 4,7 pro-

senttia bruttopalkasta. Maksulla rahoitetaan työeläkkeitä nyt ja tulevaisuudessa.

nettopalkka

Nettopalkka on summa, josta on vähennetty ennakonpidätys ja muut maksut.

Työnantaja maksaa nettosumman palkkapäivänä työntekijän tilille.  ●

voittaa työnantajan uhkasakon nojalla antamaan palkkalaskelman, ja tehdä asi-asta viime kädessä myös tutkintapyyn-nön poliisille.

palkkasaatavanhakeminen

Palkkalaskelmassa olevista virheistä kan-nattaa myös viipymättä ilmoittaa työn-antajalle kirjallisesti. Jos työnantaja ei reklamaation jälkeenkään suorita palk-kasaatavaa, voi YTY periä palkkasaavia työnantajalta jäsenen valtuutuksella.

Jos työntekijä epäilee työnantajan olevan maksukyvytön, hänen tulee vii-pymättä ottaa yhteys kotipaikkansa työ- ja elinkeinotoimistoon palkkaturva-hakemuksen tekemiseksi. Hakemus on

tehtävä kolmen kuukauden sisällä saatavan erääntymistä.  ●

Väistyvä puheenjohtaja Sirpa Jukarainen

onnitteli tulevaa puheenjohtajaa Juha Harjusta.

16 YTY 6 I 2011

Teksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

Syyskokouksen asialistalla oli toimintasuun-nitelman ja talousarvion lisäksi uuden hal-lituksen valinta. Ennen kokouksen alkua Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toi tervehdyksen Akavasta. Hän painotti

puheessaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen olevan Akavalle entistä tärkeämpää.Toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski kertoi, että myös YTYn edunvalvon-nassa näkyy YTN:n ja Akavan painopisteiden muu-tokset varsinkin tällaisessa tilanteessa, missä YTY tulee olemaan ensimmäistä kertaa varsinaisena jäse-nenä Akavan hallituksessa.

Kiiskin mukaan edunvalvonnassa korostuvat ne taustaryhmät, joissa on eniten YTYn jäseniä. Jäsen-palveluissa panostetaan edelleen koulutukseen. YTYn järjestämät koulutukset täyttyvät yleensä muutamassa päivässä, joten voidaan sanoa, että kysyntää on riittävästi. Uusimpana jäsenpalveluna on vastahankittu lomakohde Vierumäeltä, joka val-mistuu ensi keväänä ja tulee jäsenten vuokrakäyt-töön kesällä 2012.

Jäsenmaksuun eurOn kOrOtus

Jäsenmaksua on kahtena edellisenä vuonna nostettu nousseen työttömyyskassamaksun verran, eikä näin

YTYn syyskokous sai kaivattua särmää, kun kokouksessa käytettiinkeskimääräistä enemmän puheenvuoroja.

syyskokous toi uuden hallituksen

ollen korotusta varsinaiseen YTYlle jäävään osuu-teen ole tullut sitten vuoden 2008. Nyt vuosiko-kous hyväksyi korotuksen jäsenmaksuun, joka on näin ollen ensi vuoden alusta 22 euroa kuukaudessa.

Jäsenhankinta kirvOittikOmmentteJa

YTYyn liittyy vuosittain 500 – 800 uutta jäsentä. Kulunut vuosi on ollut keskimääräistä parempi, sillä syksyn työmarkkinatilanne on tuonut selvästi

puheenjohtaja ............ Juha Harjunen (Elisa Oyj)

varapuheenjohtaja .... Risto Lehtilahti (Nokia Siemens Networks)

jäsen ............................ Anja Lönnroos (TietoEnator Oyj)

jäsen ............................ Hanna Saarinen (Atos IT Solutions and Services Oy)

jäsen ............................ Aira Sundqvist (Turun seudun OP)

jäsen ............................ Mika Vesterinen (Suomen Lähikauppa Oy)

jäsen ............................ Anuliisa Uotila (Suomen Taitoluisteluliitto)

varajäsen ..................... Riitta Vanhatalo (Yleisradio Oy)

varajäsen ..................... Markku Remes (Finnair Oyj)

varajäsen ..................... Aarne Palin (Sampo Pankki Oyj)

varajäsen ..................... Irene Aintio (Neste Oil Oyj)

YTYn hallitus 2012 – 2013

YTY 6 I 2011 17

normaalia enemmän uusia jäseniä. Jäsenhankin-taa kuitenkin vaikeuttaa Jaakko Kiiskin mukaan se, että toimihenkilöliitot ovat alkaneet tiukem-min pitää kiinni myös esimies- ja asiantuntijajäse-nistään. Myös innostus järjestäytymiseen on laske-nut. Jäsenmäärän hitaaseen kasvuun vaikuttaa se, että eronneiden jäsenten määrä on kasvanut. Osa eroista selittyy toki sillä, että jäseniä jää eläkkeelle, mutta eroamisia tulee myös muista, vaikeammin löydettävissä olevista syistä.

Jäsenhankintakeskusteluun osallistui YTYn jäsen Ainokaisa Saarinen, joka totesi, että liiton jäsenmäärä voisi olla nykyistä huomattavasti suu-rempikin. Puheenvuorossaan hän ehdotti, että toi-

Ainokaisa Saarinen käytti puheenvuoroja niin

toimintasuunnitelmaan kuin strategiaankin liittyen.

Kokouksen jälkeen

osallistujat ehtivät

nauttimaan iltapalaa

ennen siirtymistä

teatteriin.

mialakohtaisten painopisteiden sijaan pohdittaisiin keskittymistä vaikkapa ammattialoihin.

– YTYn jäsenyys voisi palvella esimerkiksi koko yrityskentän it-ammattilaisia pelkästään tietotek-niikan palvelualojen sopimusalalla työskentelevien sijaan. Katse tulisi suunnata tulevaisuuteen, muut-tuviin työmarkkinoihin, ja osallistaa alkavaan stra-tegiatyöhön kaikki ne ytyläiset ja YTYssä työskente-levät, joilla on innostusta ja kontribuutiota annetta-vaksi. Tulevaisuuden toiminnan tulee tuoda arvoa sekä suurissa että pienissä yrityksissä työskentele-ville jäsenillemme, Saarinen sanoi.

Kokouksen puheenjohtaja Seppo Simola mer-kitsi puheenvuoron tiedoksi ja evästykseksi tule-valle hallitukselle.

mielipiteitä hallituksen valinnasta Ja palkkiOista

Uusi hallitus valittiin seuraavalle kaksivuotiskau-delle. Ehdokkaita ei sääntöjen mukaan enää valin-takokouksessa voida ehdottaa ja päätös tehtiin vaa-litoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Ainokaisa Saarinen käytti puheenvuoron myös vaalitoimikun-nan työskentelyn läpinäkyvyydestä.

– Vaalitoimikunnan työskentelyn pitäisi olla mahdollisimman avointa ja kaikkien tulisi voida helposti lähestyä toimikuntaa, Saarinen tiivisti.

Vaalitoimikunnan sihteeri Heikki Meskanen totesi, että hallitukseen yritetään etsiä YTYlle suu-rimpien alojen edustajia mahdollisen tasapuolisesti. Hallituksessa voi sääntöjen mukaan istua kolme kautta ja useimmiten paikkoja täytetään vain, kun jäseniä on erovuorossa.

Seppo Siltanen, joka on aikaisemmin toiminut YTYn hallituksessa, käytti puheenvuoron hallituksen palkkioista. Hänen mielestään luottamustehtävään ei kannusta se, että palkkiot pysyvät samana vuo-sikymmenestä toiseen. Heikki Meskanen perusteli palkkioita sillä, että palkkiot eivät ole juuri herättä-neet keskustelua hallituksen jäsenten keskuudessa.

Kokouksen jälkeen ilta jatkui jäsentapahtumalla teatterin merkeissä. ●

Kokouksen

puheenjohtajana

toimi Seppo Simola.

> Akavan terveiset

syyskokoukselle

lausui puheenjohtaja

Sture Fjäder.

Teksti ja kuvat Leena Vänni

< YTYn jäsen Kaisa

Suominen ei

yleensä lähde

Turun suunnalta

Helsingissä pidettä-

viin tilaisuuksiin,

mutta tällä kertaa

sattui sopivasti

sekä vapaapäivä

että kiinnostava

aihe ja peli.

SAVALin ja YTYn

jääkiekkoiltaan

mahtui 70 jäsentä.

Asiapitoiseen

ohjelmaan sisältyi

ruokailua ja Karjala-

turnauksen

Venäjä – Suomi -peli.

asioista. Tosin tästä kaikesta kannattaa tarkasti sopia komennussopimuksessa. Valmentajille tyy-pillisempi ja muutenkin nopeasti yleistynyt tapa on lähteä paikallisella sopimuksella, jolloin työn-antajalla ei ole virallista kytköstä Suomeen. Järjes-telmä EU:n ja ETA-maiden sekä Sveitsin välillä on tehty helpoksi, ja siirtyminen sosiaaliturvasta toi-seen onnistuu. Jos kyse ei ole lyhyestä, keikkaluon-toisesta työstä, työttömyysturva viedään mukana Suomesta kohdemaahan.

Niin sanottuihin kolmansiin maihin lähtevien oikeus Suomen sosiaaliturvaan määräytyy ulko-mailla oleskelun keston mukaan. Pääsääntöisesti alle vuoden kestävä työskentely oikeuttaa pysymään Suomen sosiaaliturvan piirissä. Näissä asioissa kan-nattaa kuitenkin aina olla yhteydessä YTYyn.

kerrasta ei Opi kaikkea

Ulkomaantyö on siitäkin mielenkiintoinen aihe, että vaikka kerran olisi jo ulkomaanjakson kokenut, opittavaa on edelleen. Tästä kertoi koripallovalmen-taja Pekka Salminen, joka valmensi ulkomailla kah-teen otteeseen. Vaikka työskentelymaa oli niinkin läheinen kuin Ruotsi, ei kaikki ollut itsestään sel-vää. Paikallinen viranomainen ei esimerkiksi nähnyt urheiluvalmentamista ammattina, jolloin paperi-asioiden hoito ei ottanut sujuakseen. Lisäksi hän ei ensimmäisellä kerralla ymmärtänyt hyödyntää koh-demaan verotuksen helpotuksia ja työsopimukseen jäi epämääräisiä kohtia, kuten epätarkasti määri-telty terveydenhuolto. Terveydenhuolto tarkoitti Salmisen ensimmäisessä sopimuksessa, että jouk-kueen lääkärin palvelut olivat tarvittaessa hänen-kin käytettävissään. Seuraavalla kerralla hän osasi jo vaatia parempaa sopimusta.

Salminen kertoi myös, kuinka arki ulkomail-la saattaa olla helppoa itselle kun työ luo tarvitta-vat sosiaaliset piirit, mutta perheelle se on monin-kertaisesti hankalampaa. Työn kannalta Salminen katsoo kuitenkin, että viisi Ruotsissa vietettyä vuotta olivat upeita ja ehdottomasti kokemisen arvoisia.

ei palJastuksia

Tapparan valmentaja Risto Dufva kertoi urastaan ja valmennusmenetelmistään sekä valaisi hieman

T ilaisuuden nopeasta täyttymisestä päätellen ulkomaantyö kiinnostaa jäsenkuntaa. YTYn edunvalvontala-kimies Anu Aspiala kertoi lyhyesti ulkomaille lähtijän työsopimuksista ja sosiaaliturvasta. Perinteinen tapa

on lähteä ulkomaille lähetettynä työntekijänä, jol-loin työnantaja yleensä hoitaa suurimman osan

Marraskuinen Jäsenilta jääkiekon parissa täyttyi viimevuotiseen tapaan saman tien,kun uutiskirjekutsu saatiin liikkeelle. Tarjolla oli jälleen lakipläjäystä ja urheilun saranasiantuntijoita, teemana tällä kertaa ulkomaantyö.

jääkiekkoa ja ohjeitaulkomaille

18 YTY 6 I 2011

Risto Dufva on epäonnistumisen pelkoa poistavilla

valmennusmenetelmillään pistänyt Tapparan miehet

tanssimaan ja teatterilavalle.

tulevan ottelun pelaajavalintoja. Valmentajaksi hän ei päätynyt omasta valinnastaan, vaan Hannu Aravirta ilmoitti hiipuvalle pelaajalle, että sinä muuten lopetat pelaamisen ja aloitat valmentami-sen. Päätös oli iso pelaajalle, joka oli vielä suunni-tellut jatkavansa, mutta on jälkeenpäin tuntunut oikealta.

Dufva vitsaili, että oma valmentajan työ ei perustu yliopistotutkintoon tai näyttävään pelaa-jauraan, sillä kumpaakaan hänellä ei ole. Sen sijaan ura valmentajana perustuu hyvin tehtyyn työhön, jolloin töitä on riittänyt jatkossakin. Kuitenkin val-mentajan työ on myös raakaa peliä. Se perustuu hyvälle yhteistyölle, mutta yhteistyön loppuessa mitään ei olekaan jäljellä.

– Neljä vuotta Jyväskylässä oli menestyksek-käitä. JYP oli kolme kertaa runkosarjan paras, mikä kuvaa valmennuksen onnistumista mieles-täni paremmin kuin yksittäinen voitto playoffeissa, Dufva totesi.

JYPin menestys oli myös kuluttava tie kulkea pienelle ydinjoukolle ja lopulta yhteistyö ei enää tuntunut hyvälle. Dufva lähti kesken sopimuskau-den ja siirtyi Tapparaan. Jäsenillan osallistujia kiin-nosti myös hänen seuraava siirtonsa, sillä sopimus Tapparaan on vain 25 viikon mittainen. Dufva ei vastannut kysymyksiin, vaan tyytyi veistelemään, kuinka 25 viikossa tarvitsisi ehtiä tehdä lähtemä-tön jälki Tampereen jääkiekkoiluun. Muutama päivä tilaisuuden jälkeen sopimus Rauman Lukon kanssa tuli julkisuuteen. ●

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Löydät nämä ja paljon muita etuja: www.jäsenedut.fi

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

K1 Katsastajat, henkilö -ja pakettiauton määräaikaiskat-sastus 35 € (norm. 49,90 €) lisäksi rekisteröinti -ja muu-toskatsastukset sekä jälkitarkastukset 15 % alennuksella. Voimassa 31.12.2011 saakka. Isku Koti antaa kaikista Iskun valmistamista normaalihin-taisista sohvista 20 % alennuksen, voimassa 11.12.2011 saakka sekä 15 % alennuksen kaikista muista tuotteista paitsi Tempur ja Kaani. Voimassa 31.12.2011 saakka. Gigantti, ilmainen kotiinkuljetus yli 100 € ostoksiin kaikkialle Suomeen.Merkkivaatteita miehille, Solo Shop for men Helsinki antaa kuukausittain vaihtuvia tarjouksia. Merkkeinä mm. Tiger of Sweden, Corneliani, Canali ja Z Zegna. Guess, Nike Helsinki, Calvin Klein Jeans, fashionstore.fi , MPH Fashion Outlet City antavat 10 % alennuksen kaikista muista tuotteista paitsi GC- kelloista. Handbagsuperstore.fi – kaikista tuotteista 10 % alennus.Villi Pohjola, kämppävuokrista 10 % alennus, varaus netin kautta (Jäsenedut.fi -sivulta löytyvät alennuskoodit).Vaunula Hyvinkää ja Hämeenlinna, uuden Fordin ostajalle 300 € polttoainelahjakortti kaupan päälle. Katso myös huoltotarjoukset Helsinki, Hämeenlinna ja Hyvinkää. Uniq Car Center Helsinki, alle 40 000 € arvoisen auton ostajalle 500 € matkalahjakortti, yli 40 000 € arvoisen auton ostajalle 1000 € matkalahjakortti. Apollomatkoilta vaihtuvia tarjouksia (koko perhe saa matkat jäsenetuhinnalla!).Eckerö Line, Tallinnan päiväristeilyt su-pe 17 € (norm. 26 €) la 25 € (norm. 31 €). Voimassa 30.12.2011saakka (markkinoiden edullisin hinta!).Sappeen Matkailukeskus antaa 25 % alennuksen viikon vuokrauksista seuraaviin lomahuoneistoihin: Sappee Chalets, Honkasappee ja Sappeen Tähti (ei viikko 8). Voimassa 30.4.2012 saakka.Ylläs Sport Resort antaa välinevuokrausista aina yhtä hin-taluokkaa halvemman hinnan. Voimassa 1.5.2012 saakka.Varuste.net -verkkokaupasta Nokian jalkineet Trek Plus, 79 € (norm. 119 €), Savotta 906 -rinkka, 259 € (norm. 359 €). Katso muut tarjoukset palvelusta.Kisakallion Urheiluopisto antaa kaikista perheille suunnatuista liikuntakursseista 10 % alennuksen.Lady Line kuntosalit – katso paikkakuntasi edut. Katso myös muut kuntosaliedut.EasyFit Espoo, Vantaa ja Seinäjoki, aloitusmaksu 9,90 € (norm. 29,90 €), kuukausimaksu 29,90 €.

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Re-kisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi , jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Lasse Koskela – Pasi Lankinen:

johtajakiRja, suomalaisen kaunokiRjallisuuden johtajiaSKS, 2010, 238 sivua.

20 YTY 6 I 2011

Teksti Seppo Simola

Oletko koskaan analysoinut Muumipappaa muutosjohtajana? Entä jos Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskela ei olekaan mal-liesimerkki hyvästä johtajasta? Tiedätkö miksi ja miten seitsemästä yhteiskuntapu-

dokkaasta veljeksestä kehittyi huipputiimi? Luettuasi tut-kijakaksikon kirjan, olet tullut pohtineeksi tuttuja asioita aivan uusista näkökulmista.

Koskela ja Lankinen analysoivat kymmenkunta koti-maista kaunokirjallista tekstiä 1800-luvulta nykypäiviin. Mukana on nais- ja mieskirjailijoita, tunnettuja klassikoita ja tuntemattomampia tuttavuuksia. Jokaisen luvun lopussa on kooste keskeisistä havainnoista.

Mikä on kirjallisuudentutkijoiden kompetenssi analy-soida johtajuutta ja johtamiskirjallisuutta? Tekijäkaksikko on tehnyt kotiläksynsä hyvin. Kirjaa varten läpikäydyn johtamiskirjallisuuden määrä on mittava, ja on siitä saatu sisältöä irtikin. Pelkästä läpikahlaamisesta ei ole kyse. Kaunokirjallisuuden kautta johtamisesta ja johtajista saa Koskelan ja Lankisen mielestä irti enemmän vivahteita. Kaunokirjallisuuden johtajilla on muutakin elämää ja per-soonallisuutta kuin johtajuus.

Eniten lukija saanee irti uudenlaisesta lähestymistavasta ennalta hyvin tuntemaansa teokseen, joten Tuntemattoman sotilaan (1954) analyysi lienee monelle varsinainen herk-kupala. Vaan eipä huolta, jos osa teoksista on entuudes-taan vieraita. Tekijät osaavat avata tekstien keskeisen vies-tin lukijalle ja tehdä perustellut analyysit johtamiskirjalli-suuteen peilaten.

Tuntemattoman sotilaan ja Seitsemän veljeksen (1870) maskuliinisuuden vastapainona on naisnäkökulmaa mm. luvussa Naisjohtajien identiteettipolitiikkaa. Elsa Soinin romaani Rouva johtaja on julkaisuajankohdastaan (1932) huolimatta yhä ajankohtainen. Kirjan kuvaus naisjohtajan identiteetin rakentamisesta täsmää hämmästyttävän hyvin vuonna 2009 julkaistun väitöskirjan kanssa, jota analysoi-daan rinnan Rouva johtajan kanssa.

Samassa luvussa käsitellään kahta muutakin naisen kirjoittamaa naisjohtajakuvausta. Ulla-Maija Paavilaisen romaanissa Sinulle luotu (2007) löydetään täydellisen kyyni-syyden kautta ironisia vivahteita: juonittelija sortuu juonit-teluunsa. Taina Hyytiäisen dekkarimaisen kirjan Kunnian kauppiaat (1996) ytimenä on nykyään niin muodikas ver-kostoituminen, mutta ennen muuta sen riskit.

Eino Leinon tuntevat kaikki, mutta Pankkiherroja (1914)

lienee yksi hänen vähemmän tunnetuista teoksistaan. Sen rinnalla esitellään Tommi Melanderin satakunta vuotta nuorempi, mutta Leinon kirjan kanssa yllättävän yhtäpi-tävä teos Kunnian mies (2007). Janssonin teos Muumipappa ja meri (1965) puolestaan rohkaisee yhdistämään ennakko-luulottomasti faktaa ja intuitiota.

Teuvo Pakkalan novelli Mahtisana kokoelmasta Lapsia (1895) käsittelee termien ja sanankäytön valtaa lasten maail-man kautta. Vähemmän tunnettu kirjailija on Pasi Lampela, jolta on mukana novelli Huuto kokoelmasta Hellekausi (2007). Se on traaginen tarina johtajasta, jonka identiteetti oli liiaksi riippuvainen yrityksestä ja sen johtajuudesta.

Eeva Joenpellon teos Rikas ja kunniallinen (1984) joh-dattaa lukijan mm. herkullisen case-esimerkin äärelle. Hotelliketjun johtaja saapuu yhteen hotelleistaan, jossa on parin tunnin kuluttua alkamassa tärkeä kolmipäiväinen asiakastilaisuus. Paikat ovat mullin mallin, mutta henkilö-kunta vain ottaa aurinkoa ja viihdyttää itseään terassilla. Miten johtaja ratkaisee tilanteen?

Aleksis Kivi osasi visioida veljeskatraansa avulla yli sadan vuoden päähän. Vuodelta 1998 olevassa opuksessa Tiimit ja tuloksekas yritys esitellään hyviin tiimisuorituk-siin yltävä ”uusi” käyttäytymismalli, joka on kuin seitse-män veljeksen kehitystarina 1800-luvun Nurmijärvellä. Teosten välillä kuluneen reilun sadan vuoden aikana sano-taan hukatun mittava määrä osaamispääomaa, ennen kuin vanhat totuudet keksittiin uudelleen.  ●

Mitä saadaan, kun kaksi kokenuttakirjallisuudentutkijaa risteyttääkaunokirjallisuutta ja johtamisoppeja? Saadaan tuore, havainnollinen jamielenkiintoinen näkökulmaihmisten johtamiseen.

muumipapan johtamisopitja seitsemän veljeksen huipputiimi

Ku

va: F

oto

lia.c

om

YTY 6 I 2011 21

voidaanko nytkeskittyä työhön?Iso osa sopimusaloista on nyt saatu raamin mukaisiin puitteisiin.Tämä takaa työmarkkinoille rauhaa keskittyä olennaiseen, silläsopimukset ovat pidempiä kuin TUPOjen jälkeisinä aikoina onollut. Ilokseni voin myös todeta, että YTN pääsi toimihenkilö-liitto Erto:n sijaan sopijaosapuoleksi tietotekniikan palvelualalle. Tämä vastaakin paremmin alan jäsenistön järjestäytymistä. Silti moni meille tärkeä ala on vielä vailla YTN:n sopimusta, kuten kaupan- tai elintarvikeala.

Syksy oli merkittävä sopimustoiminnan kannalta. Monella alalla sopimus syntyi vasta lakkojen jäl-keen. Meille asiamiehille asti kantautunut viesti oli, että jo riittää työehtojen polkeminen. Jous-tot aikaisemmilla kierroksilla palkankorotuksissa

eivät säilyttäneetkään työpaikkoja ja ostovoima laski. Epä-varmuuden tunne oman työpaikan säilymisestä oli käsin kosketeltavissa. Jäsenistö osoitti, etteivät he hyväksy jat-kuvia heikennyksiä, mitä työnantajaliitot ajavat. Aika oli palauttaa keskitetyt sopimukset, sillä aitoa nykyaikaista keskustelevaa, tasa-arvoista ja demokraattista sopimista ei ainakaan alakohtaisella sopimisella syntynyt.

Raamisopimus on myös muutoksen alku. Muutos ei ole helppo ja edessä on vaikeita päätöksiä. Seuraavaksi keskusteluun nousee eläkeiän nosto. Meiltä työntekijöiltä todennäköisesti odotetaan joustavuutta tämän asian suh-teen. Työuria pitää pohtia kokonaisuutena ja luoda jokai-selle sopivia ratkaisuja siirtyä joustavasti eläkkeelle. Jous-tavuutta voidaan pohtia monissa eri foorumeissa. Tärkeää on se mitä me haluamme.

Nyt voi vain toivoa syksyn kaaoksen keskellä, että työ-paikoilla keskitytään työhön ja menestymiseen eikä hen-gissä säilymiseen. Se, miten taantuman jatkuessa luodaan tuottavuutta ja varmuutta tulevasta, on suurilta osin kiinni yritysten johtamiskulttuurista. Miten johto osallistuttaa työntekijöitään päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnit-telussa? Työntekokulttuuri on muuttunut. Arvot perustu-vat yhteisöllisyyteen, totalitäärinen ylhäältä johtamismalli ei toimi. Suomen parhaissa työpaikoissa tämä on opittu. Yhdessä suunnitteleminen ja tekeminen ovat tätä päivää ja kukin tekee oman tehtäväalueensa hyvin tietäen yhtei-sesti luodut tavoitteet. Yhteisöllisyys on pohja tulevaisuu-den menestykselle ja kasvulle. Edellisestä lamasta voitiin oppia, että äärimmilleen säästämiseen viritetty organisaa-tio ei ollut kilpailukykyinen silloin, kun olisi pitänyt vas-tata kysynnän kasvuun.

Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muut hen-

kilöstön edustajat ovat tärkeässä roolissa tässä muutok-sessa. Jos haluat vaikuttaa, ole yhteydessä yrityksesi toi-mijoihin tai YTYn asiamiehiin. Vaikuttamista on sekin, että on valitsemassa henkilöstöedustajiaan. Loppuvuo-desta ovat luottamusmiesten kaudet useassa yrityksessä päättymässä. Vaaleja on järjestetty tai järjestetään. Ole aktiivinen ja osallistu!

Ira Laitakari-Svärd, YTYn asiamies

Ytimestä

22 YTY 6 I 2011

Teksti Jaana Parkkola, Akava Kuva Fotolia.com

naisten lasikattoon lujaa tekoaYksityisellä sektorilla ja kunnissa naisjohtajat ovat edelleen selvänävähemmistönä.

K eskuskauppakamarin selvitys nais-ten asemasta suomalaisten pörssi-yhtiöiden johtotehtävissä on karua luettavaa. Keskuskauppa-kamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan sanoja lai-

naten tulos on ”kansainvälisesti vertailtuna pohja-noteeraus”: naiset puuttuvat lähes täysin pörssi-yhtiöiden liiketoimintajohdosta.

Johtotehtävissä työskentelevät naiset vastaa-

YTY 6 I 2011 23

vat yleensä tukitoiminnoista henkilöstö-, viestintä-, lakiasiain- tai talousjohtajana.

– Jos naisia ei nosteta linjajohtoon, on turha odottaa, että naisia nähtäisiin toimitusjohtajina lähiaikoinakaan, Linnainmaa korostaa.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat saivat ainoan naisvahvistuksensa aivan äskettäin, kun Nina Kopola aloitti Suomisen toimitusjohta-jana joulukuun alussa.

naisten Osaaminen vaJaakäytössä

Keskuskauppakamarin selvitys auttaa puuttumaan niihin käytännön työelämän ongelmiin, jotka vai-keuttavat naisten uralla etenemistä yritysmaail-massa. Julkinen keskustelu pyörii usein pörssiyh-tiöiden hallituspaikkojen jakautumisen ympärillä, mutta yhtä tärkeää on ottaa huomioon naisten asema operatiivisessa johdossa.

– Yrityksen mahdollisuudet saavuttaa tavoit-teet tai jopa ylittää ne kasvavat, kun käytössä on paras mahdollinen osaaminen. Toistaiseksi naisten osaaminen on vielä vajaakäytössä, toteaa Akavan asiamies Tarja Arkio.

Arkio uskoo, että tasa-arvoasioiden näkyvä edis-täminen voi parhaimmillaan vahvistaa pörssiyh-tiöiden brändiä ja lisätä houkuttavuutta sijoitus-kohteena, erityisesti yksityisten sijoittajien kes-kuudessa. Pörssiosakkeiden kotitalousomistajista naisia on jo kolmannes.

– Vastuullinen kuluttaminen yleistyy, ja tämä heijastuu myös arvopaperimarkkinoille. Sijoittajien ostopäätöksiin vaikuttaa esimerkiksi se, miten yri-tys kohtelee henkilöstöään tai huolehtii ympäris-töstään. Naisten urakehityksen edistäminen ker-too siitä, että yritys ottaa tasa-arvoasiat vakavasti.

kiintiöpaikkOJa harkittava

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kehittynyt suotuisasti. Tätä on edesauttanut lis-tayhtiöiden hallinnointikoodi, joka velvoittaa, että hallituksessa on oltava molempia sukupuolia.

Vuonna 2004 hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että valtioyhtiöiden halli-tuksissa on oltava naisia vähintään 40 prosenttia. Tavoite saavutettiin nopeasti muutamassa vuo-dessa. Sen sijaan muissa pörssiyhtiöissä 40 prosen-tin rajapyykki on vielä kaukana.

– Akavan kanta on, että mikäli tavoitteeseen ei muuten päästä, on harkittava kiintiöiden käyttöön-ottoa, Arkio sanoo.

tasa-arvOsuunnitelmilla tulOksia

Linnainmaan mukaan syinä naisten vähyyteen yhti-öiden johtopaikoilla voidaan pitää muun muassa

”Yksityisellä sektorilla työskentelevistä korkeasti koulutetuista naisista 18 prosenttia

toimii johtajana tai ylemmässä virkamiesasemassa, miehistä 34 prosenttia.”

asenteita, naisten liiallista itsekriittisyyttä, verkos-toitumisen vähäisyyttä ja koulutusvalintoja. Toimi-tusjohtajiksi edenneet miehet ovat tyypillisesti suo-rittaneet kaupallisen tai tekniikan alan tutkinnon.

– Koulutusvalinnat tuovat hitaita muutoksia naisten työmarkkina-asemaan. Viime vuonna jo puolet kauppatieteistä valmistuneista oli naisia, teknisiltä aloilta valmistuneista yli joka viides. Silti toimitusjohtajan tuolia ei tulisi lähtökohtaisesti osoittaa vain tietyn koulutustaustan omaavalle. Osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen voi tuoda yllättäviä, myönteisiä tuloksia, Arkio pohtii.

Keskuskauppakamarin mielestä naisten johto-paikkoja voidaan parhaiten lisätä laatimalla yrityk-siin konkreettiset tasa-arvosuunnitelmat ja lisää-mällä avoimuutta yritysten johtopaikkojen suku-puolijakauman kertomisessa.

– Elinkeinoelämän vastuuskunnan EVAn laa-timat suositukset naisten aseman parantamiseksi kannattaisi ottaa jokaisessa yrityksessä käyttöön, Linnainmaa suosittelee.

akavalaisten naisten tilanteessaparannettavaa

Yksityisellä sektorilla työskentelevistä korkeasti koulutetuista naisista 18 prosenttia toimii johta-jana tai ylemmässä virkamiesasemassa, miehistä 34 prosenttia.

Valtiosektorilla korkeasti koulutetuista naisista 20 prosenttia työskentelee johtotehtävissä tai ylim-pinä virkamiehinä, kun miehillä osuus on 19 pro-senttia. Valtiolla miesten ja naisten osuus johtoteh-tävissä tasoittui vuoden 2010 alusta, kun miesval-taisesti johdettu yliopistosektori siirtyi yksityisen sektorin puolelle.

Kirkon piirissä tasa-arvo on edennyt, kun Irja Askolasta tuli Suomen ensimmäinen naispiispa. Myös Suomen kirkon pappisliiton Eija Nivala tekee historiaa liiton ensimmäisenä naispuheenjohtajana.

Kuntasektorilla naisten osuus johtotehtävissä ei juuri ole kasvanut. Kunnalla työskentelevistä kor-keasti koulutetuista naisista seitsemän prosenttia toimii johtotehtävissä tai ylimpinä virkamiehinä, kun miehillä osuus on 18 prosenttia.

– Tällä hetkellä meillä ei esimerkiksi ole yhtään naista kymmenen suurimman kaupungin johdossa, Arkio huomauttaa.

Naisten vähyys myös ammattiliittojen hallituk-sissa on saanut julkisuutta. Arkion mielestä peiliin pitää katsoa.

– Tasa-arvotyötä on jatkettava myös Akavan omassa organisaatiossa. Vaikka jäsenkunnasta puo-let on naisia, Akavan hallituksen jäsenistä vain joka neljäs on nainen.  ●

24 YTY 6 I 2011

Ku

va: F

oto

lia.c

om

kOulutustilaisuudetkevät 2012

YTY järjesti jäsenhankintakilpailun henkilöstön edustajille, kuten luottamus-miehille ja yritysyhdistysaktiiveille. Ylivoimaiseksi voittajaksi nousi Aino-kaisa Saarinen 26 uudella jäsenellä. Toiseksi tuli Veijo Sundqvist 11 han-kitulla jäsenellä. Jaetulle kolmannelle sijalle ylsivät Aku Lipsanen ja Aimo Leskelä kuudella uudella ytyläisellä. Kaikki palkitut eivät ole YTYn jäseniä, koska kilpailuun pystyi osallistumaan liitosta riippumatta. ●

ainOkaisa saarinenvuOden JäsenhankkiJa

11.1. Työsuhdeilta, Tampere

17.1. Sosiaalista mediaa kahdelta kantilta,

Helsinki

28.1. Työnhakupäivä, Helsinki

asiantuntijasta esimieheksi

-koulutuskokonaisuus

14.2. Voimavaroja johtamiseen, Turku

28.2. Esimies ja yhteistyötaidot, Turku

13.3. Esimiestyön pelisäännöt ja eri-ikäisten

johtaminen, Turku

Tulossa myös

- Työsuhdeilta, Helsinki

- Eläkeinfo, Tampere

- Osaamisen tunnistaminen, Helsinki

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset

www.ytyintra.fi > iYTY >

tilaisuuksiin ilmoittautuminen

tai YTYn toimistoon, (09) 2510 1310.

Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt on perustettu vuonna 1994 ja sen jäsenenä on noin tuhat henkilöä yhtiön toimi-pisteissä Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Wärtsilässä ylem-millä toimihenkilöillä on päätoiminen pääluottamusmies, joka toimii myös toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna. Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt ry on aktiivisesti vaikut-tanut pääluottamusmiehen työnantajan kanssa neuvottele-miin paikallisiin sopimuksiin (mm. sopimukset vapaa-aikana matkustamisen korvauksista sekä hälytys- ja vuorotyökor-vauksista). Yhdistys tekee myös säännöllisesti omia palkka-tutkimuksia. Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa yrityksen sisällä on tiivistä.

– On erittäin tärkeää, että ylempiä toimihenkilöitä edustavat yritysyhdistykset ovat aktiivisia paikallisesti ja neuvottelevat jäsentemme kannalta tärkeistä asioista, kuten matka-ajan korvaamisesta, toteaa yritysyhdistystoimin-nasta YTN:ssä vastaava asiamies Ville-Veikko Rantamaula.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka piiriin kuuluu yli 150 000 teollisuudessa ja palvelualoilla työskentelevää jäsentä sekä 113 yritysyhdistystä. ●

Wärtsilän ylemmätpalkittiin

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry onvalinnut vuoden yritysyhdistykseksiWärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt ry:n.Valinta julkistettiin YTN:n vuosittaisillayritysyhdistyspäivillä Tampereella.

Lyhyet

YTY 6 I 2011 25

Ku

va: F

oto

lia.c

om

Järjestämme tammikuussa Helsingissä hyödyllisen valmennuspäivän YTYn jäse-nille. Päivän teemoina ovat mm. työhakemuksen laatiminen, työn etsiminen, haas-tatteluun ja testeihin valmistautuminen sekä työsopimuksen laatiminen. Valmen-tajina toimivat psykologi Taija Stoat sekä YTYn päälakimies Heikki Meskanen ja asiamies Ira Laitakari-Svärd.

Tilaisuus on tarkoitettu vain YTYn jäsenille. Tilaisuus on maksuton. YTY ei osal-listu matkakustannuksiin.

ennakkOtehtävä

Kurssin osallistujat saavat ennakkotehtävän. Tehtävä on hakemuskirje työpaik-kaan, johon voisi hakea tai on jo hakenut. Lähetämme tarkemmat ohjeet ennak-kotehtävästä ilmoittautumisvahvistuksen yhteydessä.

Psykologi Taija Stoat kommentoi ennakkotehtävän hakemuskirjeet lyhyesti jokai-selle kirjalllisesti. Henkilökohtaiset kommentit toimitetaan koulutusmateriaa-lin yhteydessä. Hakemuksista poimitaan nimettömiä esimerkkejä koulutukseen.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 12.1.2012 mennessä YTYn nettisivuilla. ●

työnhakuvalmennuspäivä 28.1.2012

Sosiaalinen media on puhuttanut jo muutaman vuoden niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Tämä aamiaistilaisuus lähestyy sosi-aalista mediaa kahdesta eri näkökulmasta. YTYn viestintävas-taava Leena Vänni puhuu sosiaalisesta mediasta mahdollisuu-tena. Mitä tarkoittaa digitaalinen jalanjälki ja miten siihen voi ja kannattaa vaikuttaa? Mitä hyötyä on näkymisestä sosiaali-sissa medioissa työnhakijalle tai yrityksen rekrytoidessa? Onko työelämän uusimmilla tulokkailla netiketti hallussa aikaisem-

sOsiaalista mediaakahdelta kantilta

aika ja paikka 17.1.2012 klo 8 – 10

Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen

Rautatiekatu 4, HELSINKI

ohjeLma

8.00 – 8.15 Aamupalaa

8.15 – 9.00 Hyöty irti digitaalisesta jalanjäljestäsi,

Leena Vänni

9.00 – 9.45 Sosiaalinen media – vapaa-aikaa vai

vaaraksi työsuhteelle?

Edunvalvontalakimies Anu Aspiala

9.45 – 10.00 Keskustelua

pia sukupolvia paremmin? Sosiaalisen median käyttöön liittyy myös uhkia ja Suomessakin on jo päätetty työsuhteita ajattele-mattoman nettikirjoittelun vuoksi. Työnantajaa kohtaan on loja-liteettivelvoite, jota ei netissä(kään) saa rikkoa. YTYn edunval-vontalakimies Anu Aspiala esittelee lakitapausten kautta, mil-laisen kohtelun esiin tulleet tapaukset ovat lakituvassa saaneet.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 2.1.2012 mennessä YTYn netti-sivuilla. ●

Onneakai kOvanen

Kiitos kaikille jäsenille, jotka tänä

vuonna vastasivat YTYn jäsen-

tutkimukseen. Arvoimme 1.11.

mennessä netissä vastanneiden

kesken Cybook Gen3 Gold Edition

-merkkisen e-kirjojen lukulaitteen

(arvo 240 €). Arvontaan osallistui

lähes 900 jäsentä ja voittajaksi

selviytyi kai kovanen Viialasta.

Lämpimät onnittelut Kaille ja

kahdeksalle muulle jäsenelle,

jotka saivat yllätysarvonnassa

Pomo ja Väisänen -kirjat.

Kerromme jäsentutkimuksen

tuloksista YTY-lehden numeroissa

1/2012 ja 2/2012. ●

Lyhyet

26 YTY 6 I 2011

Lyhyet

Suomen Ekonomiliitto

SEFE ry on valinnut

KTM kasperi Launiksen

liiton uudeksi puheen-

johtajaksi kaudelle

2012 – 2013. SEFE on Akavan

neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Launis on SEFEn suurimman

ekonomiyhdistyksen, Helsingin

Ekonomit ry:n, puheenjohtaja. Hän

on pitkänlinjan järjestöaktiivi. Launis

toimi opiskeluaikanaan Jyväskylän

yliopiston kauppatieteellisen aine-

järjestön hallituksessa sekä Jyväs-

kylän yliopiston ylioppilaskunnan

puheenjohtajana ja myöhemmin

pääsihteerinä. Hän on työskennellyt

myös SEFEn koulutuspoliittisena

asiamiehenä. ●

Launis Ekonomiliiton johtoon

Kiiski Akavanhallitukseen

Akavan liittokokous

valitsi marraskuun

viimeisenä päivänä

YTYn toiminnanjohtaja

jaakko kiiskin

hallituksen jäseneksi seuraavaksi

kaksivuotiskaudeksi. Kiiski on

ensimmäinen YTYn edustaja Akavan

hallituksessa varsinaisena jäsenenä.

Akavan hallituksessa on kaikkiaan

kaksikymmentä jäsentä, jotka

edustavat kolmeatoista jäsenjärjestöä.

Suurimmalla jäsenjärjestöllä, OAJ:llä

on viisi jäsentä. Kolmella järjestöllä

on kaksi edustajaa ja yhdeksällä

yksi varsinainen hallituksen jäsen.

Kaikkiaan Akavalla on 34 jäsen-

järjestöä. ●

Uuden Insinööriliiton

(UIL) puheenjohtaja

pertti porokari on valittu

Ylemmät Toimihenkilöt

YTN ry:n uudeksi

puheenjohtajaksi.

Porokari valittiin myös UIL:n

puheenjohtajaksi seuraavalle neli-

vuotiskaudelle syksyyn 2015 asti.

Hän seuraa YTN:n puheenjohtajan

tehtävässä heikki kauppia, joka

nyt valittiin varapuheenjohtajaksi.

Kauppi on Tekniikan Akateemiset TEK

ry:n toiminnanjohtaja. Muiksi vara-

puheenjohtajiksi valittiin Suomen

Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja

Lotta savinko sekä Tradenomiliiton

toiminnanjohtaja mika varjonen.

YTYn toiminnanjohtaja jaakko

kiiski jatkaa YTN:n hallituksessa. ●

Pertti Porokari YTN:n johtoon

Filosofian maisteri pekka

piispanen, 51, on

nimitetty johtajaksi

vastaamaan Akavan

yhteiskunta- ja

talouspolitiikasta. Piispanen siirtyy

Akavaan Työeläkevakuuttajat

TELAsta, jota ennen hän työskenteli

silloisessa Teollisuuden ja Työn-

antajain Keskusliitossa.

Aiemmin Piispanen työskenteli

politiikan parissa, mm. valtiovarain-

ministeri sauli niinistön erityis-

avustajana sekä kokoomuksen

ministeriryhmän erityisavustajana.

Lisäksi hän on toiminut ministeri

mauri miettisen erityisavustajana ja

kokoomuksen eduskuntaryhmässä

poliittisena sihteerinä erityis-

vastuualueinaan koulutus- ja

sosiaalipolitiikka. ●

Nimityksiä Akavassa

Lakimies maria Löfgren,

43, on nimitetty

johtajaksi vastaamaan

AKAVAn työelämä-

asioiden edun-

valvonnasta, johon kuuluvat muun

muassa työelämän lainsäädäntö,

työelämän kehittäminen,

sosiaalipolitiikka ja tasaarvoasiat.

Löfgren on työskennellyt Akavassa

vuodesta 2006 asti. ●

Akavan tutkimus-

päällikkö, valtio-

tieteen lisensiaatti

eugen koev on

nimitetty pää-

ekonomistiksi. ●

nimityksiä

YTY 6 I 2011 27

Ja milloinkas ne renkaat oikein pitikään vaihtaa?

Teksti Eva Loikkanen, Deski

Talvirenkaita on käytettävä joulu-, tammi- ja helmikuussa. Nastallisia talvi-

renkaita saa käyttää 1.11. ja 31.3. välisenä aikana tai pääsiäisen jälkeiseen

maanantaihin asti ja aina, kun keli sitä edellyttää.

– Suomen olosuhteissa on päädytty huomioimaan pääsiäislomat, koska

silloin vielä usein matkustetaan pohjoiseen, jossa talvirenkaille on käyttöä,

toteaa koulutusohjaaja Toni Vuoristo Liikenneturvasta. ●

nastat voittavat kitkat Jos on pakko valita nasta- ja kitkarenkaiden väliltä, nasta-renkaat voittavat. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa ja molemmilla on puolustajansa. Kun turvallisuus ratkaisee, ei voittajasta ole epäselvyyttä.

Ikuinen kilpajuoksu nasta- ja kitka-renkaiden välillä on turvallisuu-den osalta ratkaistu: nastarenkaat ovat paremmat. Varsinkin jäällä kitkarenkaat jäävät pidossa selke-

ästi kakkoseksi. Kitkarenkaiden kanssa ensimmäistä

talvea ajava ei välttämättä huomaa juuri mitään eroa nastarenkaisiin verrattuna. Paitsi silloin, kun osuu ensimmäinen jäi-nen risteys kohdalle.

– Risteyksissä ja parkkipaikoilla on

tyypillisesti sileää jäätä, jolloin pito on heikompi. Silloin ajotapa on sovitet-tava oikein eli etäisyyden edellä ajavaan autoon on oltava riittävä ja ajonopeuden tarpeeksi alhainen, neuvoo koulutusoh-jaaja Toni Vuoristo Liikenneturvasta.

nastat kuluttavat tietäJa Bensaa

Huonojakin puolia nastarenkaista toki löytyy.

– Rengasmelu on kovempi nastoilla

ja tietenkin tien pinnasta irtoaa nasta-renkailla ajettaessa enemmän pölyä ja epäpuhtauksia ilmaan, Vuoristo sanoo.

Kitkarenkaiden puolesta puhuu hil-jaisempi ääni ja myös se, että polttoai-netta kuluu jonkin verran vähemmän kuin nastoilla ajettaessa.

– Ja kun laki kieltää nastoilla ajami-sen esimerkiksi keväällä, kitkarenkaita voi käyttää pidempään talven molem-min puolin.

kulunut kitkarenGasOn huOnOin vaihtOehtO

Kitkarenkailla ajavien kannattaa myös miettiä, kuinka monta talvea samoilla renkailla uskaltaa ajella.

– Testien mukaan varsinkin kulu-neella kitkarenkaalla on yllättävän huono pito, vaikka se uutena on suhteellisen hyvä, kertoo Vuoristo.

Olipa alla sitten hyvät tai vähän huo-nommat renkaat, on matkaan varattava riittävästi aikaa. Liian suuren tilanne-nopeuden tai lyhyen ajoetäisyyden taus-talla on yleensä kiire.

– Hyvilläkin renkailla voijoutua onnettomuuteen, jospelivaraa ei enää ole. ●

YTY jatkaa viimejouluista perinnettä ja lahjoittaa joulukortteihin varatut rahat hyvään toimintaan.Tänä vuonna lahjoituskohde on Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen välinehankinnat.

Kommunikaatiokeskus on tärkeä varsinkin lapsille ja nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus.

YTY jatkaa viimejouluista perinnettä ja lahjoittaa joulukortteihin varatut rahat hyvään toimintaan.

Hyvää joulua jamenestyksekästä uutta vuotta 2012