yty 4 2014

Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t

saa toimialankokonaiskuvan

Pitkän ajankatsaus PalkkojenkehitYkseen

eläkeratkaisuja sen kiPukohdat

luottamus-tehtävässä

4

2014

Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t j a a s i a n t u n t i j at Y t Y

3316

26

14

10

Ajankohtaista .................................................................................................................................. 4

Alojen palkoissa on eroja ........................................................................................................ 6

Kokonaisuus hallussa.............................................................................................................. 10

Juristipalsta: Vain olennaista saa kysyä ....................................................................... 12

Meri on rajaton, koulutuksen tarve pohjaton ........................................................ 14

Esimies, viestintä ja vastuu .................................................................................................. 16

Miksi Akava sanoi EI? ............................................................................................................. 18

Ytimestä: Liikunnasta lisää työhyvinvointia ............................................................. 20

ASLAKin jälkeen ......................................................................................................................... 22

Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt tarvitsevat oman

työehtosopimuksena............................................................................................................... 24

Valittaja on haaste esimiestyölle ..................................................................................... 26

Piilosta esiin ................................................................................................................................... 28

Tiedätkö kumpi olet työttömyysturvassa, yrittäjä vai palkansaaja? ......... 30

Aikuiskoulutustuen saajien määrä kaksinkertaistunut ..................................... 33

Kirja-arvostelu: Hyvää unta ei pidä väheksyä ......................................................... 34

2 YTY 4/2014

ilmoitushinnatja koot

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

YksitYisalojen esimiehet ja asiantuntijat YtYn jäsenlehti • 4 / 2 0 1 4

kotisivutwww.yty.fi

lehden toimituskunta 2014Anu Aspiala, Jaakko Kiiski, KyllikkiKivijärvi, Pekka Potinkara, Enni Räisänen, Kari Saarinen, Leena Vänni

kansikuvaHeli Hirvelä

ulkoasuViestintänetti Oy, Jyväskylä

PainotaloForssa Print

Painosmäärä9 800Seuraava numeroilmestyy 11.12.2014

PäätoimittajaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

toimitusRatavartijankatu 200520 HELSINKI

sähkö[email protected]

[ TÄ S S Ä N u M E r O S S A ]

www.iaet.fi

Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

TYÖSSÄ-JAKSAMINEN JA TYÖLLISTYMINEN

T yömarkkinoiden kaksi suurinta puheenaihetta ovat tänä syksynä olleet eläke-ratkaisu ja massairtisanomiset.

Eläkeratkaisussa Akava ei valitettavasti saanut läpi tavoitteitaan, josta syystä uusi malli rankaisee vanhaan malliin verrattuna korkeasti koulutettuja ja YTYn

jäseniä, joilla tulokertymä tyypillisesti paranee työuran edetessä kun asema ja palkkaus paranevat.

Eläkeratkaisu tarkoittaa työpaikan omaaville entistä pidempää työrupeamaa ennen eläkkeelle jäämistä. Tämä tuo entistä enemmän haasteita työssä jaksamiselle. Jotta työn-tekijät pysyisivät työkykyisinä pidempään, pitää työnantajien asenteiden muuttua. Myös ikääntyviä työntekijöitä tulee arvostaa ja tarjota heille koulutusta sekä mahdollisuuksia urakehitykseen. Vaihtoehtoisesti pitää löytää ratkaisuja, joilla työkuormaa voidaan viimei-sinä vuosina keventää. Edelleen kuntoutustarpeisiin ja työskentelyolosuhteisiin, kuten työer-gonomiaan, tulee kiinnittää huomiota. Tässä tarvitaan avointa keskustelua työpaikoilla. Esimiehet ovat avainasemassa arvioitaessa yksilöllisiä ratkaisuja, joilla parannetaan työssä jaksamista ja motivaatiota.

Työpaikan omaavista otetaan siis entistä enemmän irti, kun samalla työpaikkoja on entistä vähemmän tarjolla yritysten irtisanoessa väkeä. Irtisanomisten seurauksena tuhannet joutuvat kovaan kilpailutilanteeseen muiden työnhakijoiden kanssa aloittaessaan uuden työpaikan metsästyksen. Tähän elämäntilanteeseen YTY antaa jäsenilleen muutamia apu-välineitä.

YTYn kotisivuilta löydät CV-klinikan. Palveluun kuuluvan konsultaation avulla ansiolu-etteloa hiotaan rehellisemmäksi ja siihen kiteytetään oma osaaminen. Ansioluettelon tekoa käsiteltiin myös YTYn lehdessä 3 / 2014. uusimaalaisille jäsenille on lisäksi akavalaisten liit-tojen yhteinen Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY, jonka jäsen YTYkin on. OTTYn toiminta jakautuu Työnhakuveturiin ja Työnhakuboosteriin. Työnhakuveturin kautta tarjo-taan liittojen työttömille tai työttömyysuhan alla oleville jäsenille maksuttomia asiantunti-jaluentoja työnhakuun liittyen. Työnhakuboosteri on ryhmätoimintaa, jonka avulla voi parantaa työnhakutaitoja, kirkastaa oman osaamisen kärjet sekä antaa ja saada vertais-tukea.

Jaksamista kaikille työpaikan omaaville ja menestystä työpaikkaa hakeville.YTYlle jokainen jäsen on tärkeä

Mika Vesterinenhallituksen puheenjohtaja

YksitYisalojen esimiehet jaasiantuntijat YtY rY

PosTiosoiTERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäynTiosoiTEAsemapäällikönkatu 12 bPuh. (09) 2510 1310, Faksi (09) 2510 1399sähköposti: [email protected]ökohtaiset: [email protected]

jäsenYYsasiatjäsensihteeritiina lappalainenPuh. (09) 2510 1310

toimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. (09) 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. (09) 2510 1330

edunvalvontaneuvottelupäällikköanu aspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

asiamiesenni räisänenPuh. (09) 2510 1345

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. (09) 2510 1360

viestintäviestintävastaavaleena vänniPuh. (09) 2510 1335

tYösuhdeasiatpäälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

YTY 4/2014 3

[ PÄ Ä K I r J O I T u S ]

Lisätietoja ja ilmoittautuminen YTYn nettisivujen kauttawww.yty.fi/koulutuskalenteri

[ A J A N K O H TA I S TA ]

taPahtumakalenteri

Esimiestyön haasteet ja ratkaisut4.11. Oulu

Työnhakuveturi (oTTy)20.11. Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään10.12. Soveltuvuusarviointi työnhaussa

Työelämän pelisäännöt27.11. Kotka

Akava-päivät13.11. Helsinki18.11. Jyväskylä

Kaikista tapahtumista lähetetään myös uutiskirjekutsukohderyhmälle. Jos et saa koulutuskutsuja, päivitäthänsähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme tai tarkistaroskapostikansiosi.

Tilaataskukalenteri

Olemme jälleen painattaneet

YTY-taskukalentereita. Pohjana

on Akavan kalenteri, johon on

lisätty YTYn toimittamia sivuja.

Kalenterissa on kätevä viikko-

aukeama sekä rengassidonta,

jolloin valittu viikko pysyy

avattuna pöydällä.

Jäsenet voivat tilata yhden

kalenterin maksutta niin kauan

kuin niitä riittää. Olet saanut

tilauslinkin kalenteriin sähköisen

uutiskirjeen mukana. Voit tilata

kalenterin myös jäsensivujen

kautta tai puhelimitse toimistolta.

Postitamme kalenterit

marraskuussa.

lisäälentäjäyhdistyksiäyTyyn

Blue1- ja Jet Time Oy -lentoyhtiöiden lentäjäyhdistykset Blue1 Pilots Association jaJTF Pilots liittyivät YTYn yhdistysjäseniksi. Nyt kaikki liikennelentäjäyhdistykset ovatYTYn jäseniä. Aiemmin YTYyn ovat jo liittyneet Finnairin lentäjien yhdistys SuomenLiikennelentäjät SLL, Flybe Airline Pilot Association, Liikelentäjät ry ja Norwegian AirShuttle Pilots’ Association Finland NASPA.

jäsentutkimusparhaillaankäynnissäKeräämme jäsentutkimuksellatietoa palkoista ja työhyvinvoinnista.Tänä vuonna keskitymme erityisestitulospalkkauksen selvittämiseen.Jos sait vastauslinkin tutkimukseen,käytäthän hetken aikaasi vastaamiseen!Kun tarpeeksi moni vastaa, niin myössinulla on käytössäsi luotettavammattiedot oman alasi palkoista jatyömarkkinatilanteesta.

4 YTY 4/2014

Uudet nettisivut aukiUudet nettisivut avautuivat lokakuussa. Uusien sivujen myötä ytyintra-sivusto poistuu käytöstä. Edelleen osa sivuista, kuten jäseniä varten kokoa-mamme työsuhdeneuvonnan sivut, vaativat kirjautumisen entisen lailla jäsennumerolla ja salasanalla. Otamme mielellämme vastaan palautetta uusista sivuista.

Työnhakuveturi jatyönhakuboosteriUusimaalaisille työttömille ja työttömyysuhan alaisille apuatyönhakuun tarjoava Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTYuudisti toimintaansa. Nyt toiminta on jaoteltu Työnhaku-veturiin ja Työnhakuboosteriin. Työnhakuveturi sisältääYTYn ja seitsemän muun akavalaisen liiton järjestämiämaksuttomia asiantuntijaluentoja. Työnhakuboosterion vertaisvalmennusryhmä työnhakuun. Se saarahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta jatoiminta on näin ollen avointa myös muillekuin OTTY-liittojen jäsenille.

YTY on erikoistunut henkilökoh-taiseen työsuhdeneuvontaan. Jäsen-kunta tarvitsee lakineuvontaa työ-suhteisiin liittyen yhä etenevissä määrin, mikä näkyi loppukesästä lakineuvonnan ruuhkautumisena. Syyskuusta lähtien lakineuvonnan rivejä on vahvistanut kauppatie-teen maisteri, oikeustieteen ylioppi-las anna tapio. Tapio työskentelee YTYssä osa-aikaisena työsuhdeasia-miehenä. Hän on aiemmin työsken-nellyt muun muassa TEAM Teolli-suusalojen ammattiliitossa lakimies-harjoittelijana sekä teollisuusalojen työttömyyskassan etuuskäsittelijänä. Hänen kauppatieteiden pro gradu -työnsä käsitteli kollektiiviperustei-sen irtisanomisen kohdistamista ja syrjiviä perusteita.

Työsuhdeneuvonta palveleepuhelimitse maanantaistaperjantaihin kello 8.30 – 13.

Uusityösuhdeasiamiesaloitti

[ A J A N K O H TA I S TA ]

YTY 4/2014 5

Alojen palkoissaon erojaY TYn jäsenkyselyyn on

vuodesta 1999 lähtien vastannut keskimäärin 1 070 kokopäivätyössä toimivaa henkilöä vuo-dessa. Kaikista kyselyn

vastaajista naisia on 43 % ja miehiä 57 %.

2550 4

6 YTY 4/2014

2980 4 3250 4

Vuosittainen jäsentutkimus kerää kiinnostavaa dataa niin palkoistakuin työhyvinvoinnistakin. Tällä kertaa käytimme vuosina 1999 – 2013kertynyttä jäsentutkimusdataa sen tutkimiseen, eroavatko YTYnjäsenten ansiot merkitsevästi toisistaan eri toimialoilla.

Teksti Leena Vänni Analyysi Pauli Peltokangas / Tutkimuspalvelu, Tampereen yliopisto

Kuva Fotolia.com

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

60 %

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

50 %

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

40 %

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

30 %

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

20 %

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

10 %

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

0 %

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suh

teel

linen

fre

kven

ssi

Teknologiateollisuus Kaupan ala Rahoitusala Tietojenkäsittelypalvelu




Teknologiateollisuus Kaupan ala Rahoitusala Tietojenkäsittelypalvelu Muu

Estimoitu kuukausiansioidEn kEskiarvo toimialoittain asiantuntiJatEHtÄvissÄ

Estimoitu kuukausiansioidEn kEskiarvo toimialoittain kEskiJoHdossa

Estimoitu kuukausiansioidEn kEskiarvo toimialoittain

kuukausiansioidEn kEskiarvo toimialoittain

Estimoitu kuukausiansioidEn kEskiarvo

ytyn JÄsEntEn toimialat vuosittain

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

60 %

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

50 %

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

40 %

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

30 %

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

20 %

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

10 %

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

0 %

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suh

teel

linen

fre

kven

ssi












YTY 4/2014 7

4150 4

YTY 4/2014 7

Vielä 2000-luvun alkupuolella rahoi-tusala oli selvästi näistä neljästä toimialasta suurin YTYn jäsenten keskuudessa. Tek-nologiateollisuuden osuus kasvoi kuiten-kin huomattavasti vuonna 2006, ja saman koki tietojenkäsittelypalvelu kolme vuotta myöhemmin. Molemmat ohittivat rahoi-tusalan, johon vuonna 2013 kuului enää 17 % jäsenistä. Kaupan alan osuus on vaih-dellut vuosien saatossa kuudesta kahteen-toista prosenttiin.

Tutkimuksen toimialavertailuissa huo-mioon otettuja vastauksia tuli vuonna 1999 kaupan alalta 80, teknologiateollisuudesta 82, tietojenkäsittelypalvelusta 70 ja rahoi-tusalalta 195. Vuonna 2013 vastaajia kau-pan alalta oli 90 ja muilta toimialoilta 215 – 268.

Työseutujakaumassa ei ole ollut juuri muutosta. Vuonna 1999 vastaajista 41 % työskenteli pääkaupunkiseudulla ja 15 vuotta myöhemmin luku oli 46 %.

1440 euroa viidessätoistavuodessa

Vuonna 2013 kokonaiskuukausiansion kes-kiarvo oli 4 620 €. Suuren hajonnan vuoksi mediaani 4 300 € havainnollistaa kuiten-kin paremmin YTYn jäsenen keskimää-räistä kuukausiansiota.

Todellinen viikoittainen työaika kuvaa työsopimuksessa määritellyn työajan lisäksi kaikkea viikossa tehtävää työtä. Keskimää-

Naisten osuus on kasvanut vuodesta 1999, jolloin naisia oli ainoastaan 38 %. Vuonna 2013 vastaajista naisia olikin jo 46 %. Vuonna 2013 YTYn jäsenten keski-ikä oli 49 vuotta. Jäsenistä puolet oli iältään 43 – 55 -vuotiaita.

neljä toimialaa

Tässä tutkimuksessa keskitytään neljään toimialaan: teknologiateollisuuteen, kau-pan alaan, rahoitusalaan sekä tietojenkäsit-telypalveluun. Keskityimme tutkimuksessa kuukausipalkkaan, joten ylityökorvauksia ei huomioitu.

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

60 %

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

50 %

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

40 %

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

30 %

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

20 %

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

10 %

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

0 %

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suh

teel

linen

fre

kven

ssi












5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

60 %

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

50 %

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

40 %

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

30 %

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

20 %

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

10 %

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

0 %

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suh

teel

linen

fre

kven

ssi












Viidentoista vuodenaikana YTYn jäsenen

keskimääräinen kuukausi-ansio on kasvanut noin1 440 euroa. Kasvu onollut pääsääntöisestitasaista ja jatkuvaa.

8 YTY 4/2014

räinen työaika vuonna 2013 oli 40 tuntia ja 50 minuuttia. Eniten viikkotyötunteja, liki 42, kertyi kaupan alan ammattilaisille.

Mitkä muuttujat vaikuttavat?

Kun aineisto jaetaan toimiaseman perus-teella, toimialojen väliset erot eivät ole yhte-nevät.

Tietojenkäsittelypalvelun keskijohto on ansainnut selvästi paremmin kuin vas-taavasti keskijohto rahoitusalalla. Sen sijaan asiantuntijatehtävissä tilanne on päinvas-tainen. Rahoitusalan asiantuntijat ovat ansainneet vuodesta 2009 alkaen parem-min kuin virkaveljet tietojenkäsittelypalve-lualalla. Keskijohdon ansiot ovat keskimää-rin korkeammat kuin asiantuntijoilla. Tosin kaupan alalla tienestit ovat useina vuosina olleet lähestulkoon yhtä suuret molemmissa toimiasemissa. Nämä huomiot eivät kui-tenkaan välttämättä kerro täyttä totuutta, sillä kokonaisansioihin vaikuttavat useat eri muuttujat. Keskimääräiset kokonaisansiot muokkautuvat kunakin vuonna vastannei-den yksilöiden ominaisuuksien perusteella, ja voivat tällä tavoin vääristyä. Siksi näitä lukuja tutkittiin vielä huomioonottamalla vääristäviä muuttujia.

Kun vääristävät muuttujat oli pois-tettu, saatiin eri alojen välillä uudenlaisia tuloksia. Asiantuntijoiden ja keskijohdon

Tietojenkäsittelijät sen sijaan tekivät töitä alle 40 tuntia viikossa.

Viidentoista vuoden aikana YTYn jäsenen keskimääräinen kuukausian-sio on kasvanut noin 1 440 euroa. Kasvu on ollut pääsääntöisesti tasaista ja jatkuvaa. Toimialojen välillä kasvu on kuitenkin ollut vaihtelevampaa. Osittain tämä selittyy myös pienem-mällä otannalla. Ainoastaan rahoitusalan työntekijöillä ansiot ovat kasvaneet tasai-sesti. Tietojenkäsittelijöiden ansiot sen sijaan olivat huipussaan vuonna 2008, mutta laskivat rajusti seuraavana vuonna.

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

60 %

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

50 %

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

40 %

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

30 %

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

20 %

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

10 %

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

0 %

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suh

teel

linen

fre

kven

ssi












5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

5500 e

60 %

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

5000 e

50 %

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

4500 e

40 %

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

4000 e

30 %

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

3500 e

20 %

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

3000 e

10 %

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

2500 e

0 %

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suh

teel

linen

fre

kven

ssi












YTY 4/2014 9

palkkaeroissa ei saatu juurikaan muutok-sia. Tietojenkäsittelypalvelun ansiot ovat alkutilanteeseen verrattuna hieman pie-nemmät sekä keskijohdossa että asiantun-tijoissa. Tästä huolimatta keskijohdossa parhaiten ansaitsevat tietojenkäsittelypal-velualan ammattilaiset, vaikkakin ero rahoi-tusalaan ei enää vuonna 2013 suuri ollut-

jällä toimialalla. Eniten ansiot eroavat tie-tojenkäsittelypalvelussa, jossa keskijohto ansaitsi vuosina 1999 – 2013 keskimäärin 10 % enemmän kuin asiantuntijat. ●

kaan. Asiantuntijoiden keskuudessa tilanne onkin jo toinen. Rahoitusala on ollut kes-kiansioissa tietojenkäsittelypalvelun edellä vuodesta 2009 lähtien.

Koko kyselyaika huomioon ottaen par-haimmin on ansaittu tietojenkäsittelypal-velussa. Myös rahoitusalalla ansiot ovat olleet suuremmat kuin teknologiateollisuu-dessa tai kaupan alalla. Voimakkainta ja tasaisinta ansiokasvu on ollut rahoitus-alalla. Kasvua on tapahtunut vuosien saa-tossa 63 % (1 980 €).

Keskijohto tienaa pääosin asiantunti-joita paremmin jokaisella käsitellyllä nel-

Kovariaatiksi kutsutaan muut-tujaa, jonka vaikutus tutkitta-vaan ilmiöön halutaan poistaa.Kokonaiskuukausiansioonajateltiin vaikuttavan ainakinvastaajan ikä, sukupuoli,viikoittainen työaika, työssä-käyntiseutu, koulutus, toimi-asema sekä päivärahaanoikeuttavien matkatyöpäivienmäärä. Lopputulos oli, ettäparhaiten ansiovaihtelustakertoivat muuttuja johtoonkuulumisesta, työssäkäynti-seutu ja sukupuoli.

Tämänvuotinen jäsentutkimuson parhaillaan käynnissä,autathan meitä saamaantilastollisesti luotettavaa tietoa jäsenkunnastamme vastaamallakyselyyn!

10 YTY 4/2014

Luottamustehtävissä avautuu yrityksen

ja alan kokonaistilanne.

KoKonAisUUshAllUssA

M arko Pyy on henkilöstöedus-taja ja luottamusmies Tieto Finlandissa, Tieto-konsernin Asiantuntijat TASsin pu-heenjohtaja sekä tietoteknii-kan palvelualojen tausta-

ryhmän jäsen. Hän on myös YTYn hallituksen jäsen en-simmäistä kaksivuotiskautta, joka alkoi tämän vuoden alusta.

Teksti Leena Vänni Kuva Heli Hirvelä

Marko Pyy kertoo YTYnhallitustyöskentelyn olleenvielä omalta kohdaltaanopettelua.– YTYn hallituksessaon hyvä otantajäsenkentästä, onkaupan alaa, lentäjiä,urheiluvalmentajiaja tietotekniikan palvelualoja. Yksi-kään ala ei oleyliedustettuna.

YTY 4/2014 11

Pyy on työskennellyt Tiedossa viisitoista vuotta ja päässyt kokeilemaan useita eri tehtäviä service deskistä asiantuntijatehtäviin. Nyt hän on asiakkaan palveluista vastaava Continues Service Manager. Kun asiakas ostaa kokonaispalvelun, tuotteen tai tuoteryhmän, Pyy on varmistamassa, että palvelu tuotetaan sopimuksen mukaan ja asiakas saa rahoilleen vastinetta. Continues Service Manager toimii myös myynnin tukena.

Kaksi yritysyhdistystä

Tiedossa on kaksi akavalaista ylempien toimihenkilöi-den yhdistystä, Tietoväki ja Tieto-konsernin Asiantun-tijat TAS. Tietoväki on Tietoalan toimihenkilöiden ja sitä kautta Insinööriliiton jäsenyhdistys, jolloin jäsenet kuuluvat automaattisesti Insinööriliittoon. Pyy oli kui-tenkin jo ennen yritysyhdistykseen liittymistä ollut YTYn jäsen, joten TAS tuntui luontevammalta valin-nalta.

Yritysyhdistyksen puheenjohtajuuden myötä Pyystä tuli henkilöstöedustaja ja siitä tie jatkui luontevasti luot-tamusmieheksi, kun kannatusta tehtävään tuli. Henki-löstöedustajan tehtävä eroaa luottamusmiehestä siinä, että henkilöstöedustaja keskittyy yleisiin asioihin – pyr-kii välittämään työntekijäpuolen yleistä mielipidettä ja ilmapiiriä työnantajalle eteenpäin ja tapaa yrityksen joh-toa. Luottamusmies taas on mukana myös jäsenistön henkilökohtaisissa työsuhdeasioiden selvittelyissä kuten palkkakysymyksissä tai yt-neuvotteluissa.

– Tämä tehtävänjako vaihtelee eri yritysten kesken, mutta Tiedossa tehtävät ovat jakautuneet näin. Jotkut luottamushenkilöistä saattavat olla kaksoisroolissa, kuten itse toimiessani sekä henkilöstöedustaja että luot-tamusmiehenä, toinen mahdollisuus on esimerkiksi olla sekä luottamusmies että työsuojeluvaltuutettu, Pyy sel-ventää.

Kaikki eivät tunnista edunvalvontaa omaksi asiak-seen. Monet esimiehet eivät tiedä, että tietyt edunval-vonta-asiat koskevat heitäkin, koska he mieltävät ole-vansa enemmän työnantajan edustajia. Vasta kun tulee ongelmia, hahmotetaan yritysyhdistyksen ja edunval-vonnan merkitys.

– Kaikkihan ovat työnantajan puolella, sillä kun työnantaja pärjää hyvin, henkilöstökin pärjää. Silti omaa työpanosta ei saa myydä liian halvalla, Pyy muistuttaa.

luottojen yhteistyötä

Luottamusmiehiä Tieto-konsernissa on useita. Pyyn palvelualueella on kolme luottamusmiestä. Tehtävät hoidetaan tiiviissä yhteistyössä. Yhteydenotot ovat mitä moninaisimpia.

– Osaan kysymyksistä osaamme vastata itse, osa ohjataan eteenpäin liittojen asiantuntijoille ja lakimiehille.

Antoisinta luottamusmiehen tehtävissä on vuoro-

vaikutus ja luottamus, joka syntyy, kun ihmiset kerto-vat asioita, joita toivovat vietävän eteenpäin. Tehtävässä oppii tuntemaan ihmisiä, kuulee toiveita ja välillä pää-see vaikuttamaan asioiden kulkuun. Ikävä puoli luot-tamusmiehen tehtävässä on, kun asioihin ei aina saada hyviä ratkaisuja. Välillä yt-neuvottelut johtavat irtisa-nomisiin ja lomautuksiin. Pyy muistuttaa kuitenkin, että on myös muunlaista yt-toimintaa, kuin julkisuutta saavat irtisanomiset.

– Yt-neuvotteluja käydään myös muuten organi-saatioon ja toimintaan liittyvissä asioissa, esimerkiksi kehitetään toimintatapoja ja -malleja, muutetaan orga-nisaatiota tai parannetaan työssäviihtyvyyttä.

Taustatoiminnasta taustatietoja

Pyy on toista kautta mukana Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tietotekniikan palvelualan taustaryhmässä. Taus-taryhmä tarkoittaa sananmukaisesti taustatoimintaa, jossa tuodaan YTN:n toimijoille ja muille taustaryhmän jäsenille esiin alan yrityksissä esiin tulleita asioita, jol-loin löydetään hyviä käytäntöjä tai yhteisiä ongelma-kohtia, joihin pitäisi vaikuttaa.

– Taustaryhmä toimii esimerkiksi työehtosopimus-neuvottelutilanteessa neuvottelijoiden asiantuntija-apuna. Taustaryhmä toimii myös toiseen suuntaan - sieltä saa tietoa, jota voi välittää yritysyhdistyksen jäse-nistölle eteenpäin esimerkiksi neuvotteluiden aikaan, Pyy kuvailee.

– Taustaryhmä on hyvä paikka verkottua tämän alan toimijoiden kesken ja sieltä saa kokonaisnäkökul-maa alan tilanteeseen. Saman alan eri yrityksissä voi olla varsin erilainen tilanne.

Tietotekniikan palvelualojen keskusteluissa eniten esillä on työaika; matkustamiseen käytetty aika ja työn sekoittumien vapaa-aikaan. Siihen ei ole helppoa rat-kaisua.

– Jos kaikki olisivat tasapuolisia, siihen voisikin olla helppo ratkaisu, mutta tässä asiassa edut menevät ris-tiin. Työ ei tekemällä lopu, mutta tasapaino tarvitsee jotenkin saavuttaa, Pyy sanoo.

– Työaika on varmaankin seuraavan tes-kauden isoin juttu. Alan nyt voimassa oleva 2 +1 vuoden työeh-tosopimus tuli voimaan viime vuonna. ●

Kaikki eivät tunnista

edunvalvontaa omaksi

asiakseen. Monet esimiehet

eivät tiedä, että tietyt

edunvalvonta-asiat

koskevat heitäkin.

Työpaikkahaastattelussa työnantaja saa kysyä hakijalta vain välittömästityösuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

Teksti Anu Aspiala, neuvottelupäällikkö

Kuva Fotolia.com

Vain olennaista saa kysyä

T yöpaikkahaastattelu on neuvot-telutilanne. Sen tavoitteena on työnantajan näkökulmasta löy-tää työtehtävään sopiva henkilö ja hakijan näkökulmasta saada työ-paikka tai selvittää, millaista tar-

jolla oleva työ tarkalleen on. Tavoitteena on puolin ja toisin saada hyödyllistä tietoa päätöksen tekemiseen.

Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus valita tehtävään kuka tahansa henkilö. Työntekijää valitta-essa on kuitenkin otettava huomioon pakottavan lain-säädännön asettamat rajoitukset, kuten tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäkiellot ja työsopi-muslain mukainen irtisanottujen henkilöiden uudel-leensijoitus- ja takaisinottovelvollisuus.

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan työn-antaja saa kysyä ja käsitellä vain välittömästi työsuh-teen kannalta tarpeellisia työntekijän henkilötietoja. Lain mukaan henkilötietojen tulee liittyä työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoita-miseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin

[ J u r I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

12 YTY 4/2014

etuuksiin taikka johtua työtehtävien erityisluonteesta. Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia seikkoja, esimerkiksi hänen seksuaalista suun-tautumistaan, vakaumustaan, perhettään ja uskonto-aan. Työnantajat keräävät usein valtavan määrän tietoa hakijoista. Tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä tar-kastellaan kuitenkin nimenomaan työtehtävän kautta, ei työnantajan tarpeiden pohjalta.

Perhe on yksityisasia

Työhönottotilanteessa saa siis lähinnä kysyä hakijan pätevyyttä ja sopivuutta tehtävään osoittavia tietoja, esi-merkiksi kykyä työskennellä ryhmässä tai sietää stres-siä. Lähtökohtaisesti perheeseen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kuu-luvat asiat eivät kuulu työnantajalle. Lapsen saaminen on lain näkökulmasta aina yksiselitteisesti yksityisasia, vaikka palkkaa maksavan työnantajan näkökulmasta asialla olisikin merkitystä. Tietosuojavaltuutettu on tul-kinnut yksityisyyden suojaa muutenkin perhesuhteiden osalta tiukasti. Tietosuojavaltuutetun mukaan tiedot puolisosta, lasten syntymävuosista ja asunnosta eivät pääsääntöisesti ole tarpeellisia työsuhteen kannalta. Eri asia on kuitenkin se, jos tällaisilla tiedoilla on todelli-nen merkitys esimerkiksi työnantajan velvollisuuksien täyttämisessä. Esimerkiksi henkilöltä, joka palkataan ulkomailla tehtävää työtä varten, voidaan kysyä per-heolosuhteita, jos työnantajan on tarkoitus huolehtia lasten koulutuskustannuksista ulkomailla. Uskonnol-lista vakaumusta voidaan taas kysyä pastorin tehtävää

hakevalta. Poliittisen mielipiteen osalta tarpeellisuus-vaatimus voi täyttyä esimerkiksi silloin, kun puolueor-ganisaatio hakee kampanjapäällikköä.

Työnhakijalta ei voi yksityisyyden suojasta työelä-mässä annetun lain mukaan lainkaan kysyä hänen ter-veydentilatietojaan, luottotietojaan tai teettää hänellä huumausainetestiä. Näitä tietoja voidaan kerätä vain tehtävään valitulta henkilöltä, ja silloinkin ainoastaan, jos laissa säädetyt erityisedellytykset täyttyvät.

Tiedot hakijalta itseltään

Työantajan tulee kerätä henkilötiedot ensisijaisesti työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja haluaa kysyä työntekijää koskevia tietoja joltain muulta taholta, tähän on oltava pääsääntöisesti työnhakijan suostu-mus. Työnantaja ei siis ilman työnhakijan lupaa saa kysyä työnhakijasta tietoja esimerkiksi hänen edel-lisestä työpaikastaan. Suostumuksella on merkitystä muun muassa sen takia, että työnhakija ei välttämättä halua nykyisen työnantajansa tietävän työntekijän aikeista siirtyä muualle. Työnhakijan googlaamisen osalta tietosuojavaltuutettu on ottanut kannan, että tällä tavoin hankittuja tietoja ei saa käyttää työntekijää valittaessa. Realismia kuitenkin on, että useat työnan-tajat tekevät nettihakuja hakijoista. Tästä syystä kan-nattaa tarkistaa, millaisia hakutuloksia omalla nimellä tulee, ja tarvittaessa käyttää hyväksi oikeuttaan poistaa hakutuloksista tietoja. Esimerkiksi työnantajien kiin-nostus Linkedin-profiileihin on rekrytointikonsulttien mukaan kasvanut.

Mitä työnhakija sitten voi tehdä tilanteessa, jossa rekrytoija kysyy yksityiselämän puolelle menevää asiaa? Kysymykseen voi kieltäytyä vastaamasta tai yrittää kier-tää sen luovasti. Haastateltava voi kysyä suoraan, mitä merkitystä tällä asialla on työtehtävän hoitamisen kan-nalta. Suoranainen valehtelu ei ole koskaan suotavaa.

Syrjintä työhönottovaiheessa ja myöhemminkin työsuhteen aikana on rangaistavaa rikoslain nojalla. Näyttövelvollisuuden siirtymiseksi työnantajalle riit-tää yleensä jo se, että työnantajan tiedetään kysyneen syrjintäkiellon piiriin kuuluvaa asiaa, mutta tällä asialla ei ole merkitystä työtehtävien hoitamisen kannalta. ●

Työnhakijalta ei voi yksityisyyden suojasta

työelämässä annetun lain mukaanlainkaan kysyä hänen terveyden-tilatietojaan, luottotietojaantai teettää hänellähuumausainetestiä.

YTY 4/2014 13

koulutuksen tarve pohjatonPaljon on ollut puhetta lentäjistä,

mutta YTYn jäsenistä löytyy toki myösmaalla ja merellä operoivia. Merialallatyöskentelevä Tatu Korhonen onkuluttanut koulunpenkkiä useaan otteeseen.

Teksti ja kuva Leena Vänni

Meri on rajaton,

T atu Korhonen aloitti koulunkäyn-tinsä merellisissä puitteissa Suo-menlinnassa. Ehkäpä meren ja tela-kan läheisyys lapsena ohjasi valin-toja pidemmällekin. Korhonen pääsi kesätöihin laivalle jo nuo-

rena meripartion vetäjän avustuksella ja kulki laivalla ensimmäistä kertaa Amerikan itärannikolle jo kuusi-toistavuotiaana. Seilauspraktiikkaa kertyi kesälomilla kauppalaivastossa. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen seurasi varusmiespalvelus ja sen jatkoksi toimiupseeri-palvelua laivastossa. Sotilasura laivastossakin oli mie-lessä, mutta se ura tuntui liian kahlitulta, ja maailman meret vetivät puoleensa. Erityisen ylioppilaille suunna-tun Merimiehen Perusopintolinjan jälkeen Helsingissä jatkoi Korhonen opiskeluja Kotkan merenkulkuopis-tossa, josta valmistui perämieheksi. Opiskelun ohella hän seilasi useita vuosia kaukoliikenteessä ensin miehis-tötehtävissä, sitten kansipäällystötehtävissä.

Ulkomailta vauhtia uralle

Suomen lipun alla kulkeva laivaliikenne ei kuitenkaan elänyt enää kultaisia vuosiaan, vaan työllisyysnäkymät suomalaisille perämiehille olivat huonot jo Korhosen opiskeluaikana. Valmistuttuaan perämieheksi Korho-

nen pääsi Turun ruotsinkieliseen Merenkulkuopistoon opiskelemaan merikapteeniksi. Koska Suomesta puuttui alan korkeakoulutus, Korhonen hakeu-tui merikapteenin tutkinnon suoritettuaan maisteriohjelmaan Liverpooliin Englantiin. Siellä hän opiskeli kansainvälistä merioike-utta, merenkulkutaloutta ja merivakuutusta.

Näin Korhonen siirtyi maalle tekemään merialan töitä, ensin rahtauksen ja sitten alusvakuutus- ja turvallisuusasioiden parissa Finnlinesille, jonka laivoilla hän oli aikoinaan mennyt merelle. Finnlines-laivavarustamolla kului parikymmentä vuotta merivakuutusasi-oiden vakuutuspäällikkönä. Tähän ajanjaksoon mahtui vielä Diploma-tutkinto alusten hoitotoi-minnoista Lloyd’s Maritime Academysta Englannista.

yllättäen uuden edessä

Ura Finnlinesin palveluksessa päättyi, kun yhtiö siir-tyi uuteen omistukseen ja vanhat tekijät saivat yllättäen lähtöpassit. Lähtö tuli täytenä yllätyksenä – sähköpos-titse kutsu esimiehen puheille ja siitä yhdessä henki-löstöpäällikön juttusille. Henkilöstöpäällikkö puhui konsultin laatiman irtisanomispuheen ja asia oli väis-tämätön. Mitään kultaisia kädenpuristuksia ei jaettu,

14 YTY 4/2014

irtisanominen oli sääntöjen mukaisesti hoidettu tuo-tannollis-taloudellisilla syillä.

– Pahinta oli, että en ollut varautunut irtisanomi-seen millään tavalla. Edellisellä yt-kierroksella olin ollut työnantajan puolella ja alaiseni olivat olleet neuvotte-lujen kohteena. Jälkeenpäin oli tietenkin helppo tun-nistaa pieniä asioita, mistä tulevan irtisanomisen olisi voinut aavistaa, Korhonen pohtii.

– Irtisanomisen suorittaneet henkilöt olivat itse-kin hävinneet työnantajan palkkalistoilta ennen oman irtisanomisaikani päättymistä.

Yllättävän muutostilanteen jälkeen Korhonen etsi töitä ja uutta suuntaa uralleen. Merenkulun hallinnon ylemmät ammattikorkeakouluopinnot tuntuivat van-han kertaukselta. Korhonen viimeisteli opinnot kuiten-kin vauhdilla, kun hänet palkattiin vakuutusmeklariyh-tiö Willisin palvelukseen. Korhonen toimii Willisin Suomen tytäryhtiön meri- ja kuljetusvakuutusasiantun-tijana. Uusi työ vaati lisää koulutusta ja tentittäväksi tulivat rekisteröidylle vakuutusmeklarille säädetyt tut-kinnot. Viimeinen kokeista hyväksyttiin tämän vuoden alkupuolella, joten parhaillaan Korhosella ei ole mitään opiskeluja meneillään. Tosin tämä johtuu siitä, että hän keväällä ilmoitti, ettei ota vastaan World Maritime Uni-versityn väitöskirjapaikkaa, johon hänet oli valittu. Väi-töskirjan teko nykyisen työn ohella olisi käynyt liian raskaaksi, eikä apurahoja tutkimukseen myönnetty.

– Väitöskirjaopiskelijaksi on vaikea päästä suo-malaisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Hukkaan hakuprosessi ei kuitenkaan men-nyt, sillä laadin hakemisesta ohjeistuksen niitä suoma-

laisia varten, jotka haluavat jatkossa paikkoja hakea.

henkiinjäämistä työmarkkinoilla

Jatkuvaa opiskelua Korhonen pitää hengissä selviytymisenä muuttuvilla työmarkkinoilla.

– Fiksuin tekoni opiskelujen suhteen oli Liverpooliin lähtö, sillä Englanti on merenkulun mekka. Loppututkinto Eng-lannista toi etulyöntiaseman työnhakuun, sillä Suomesta ei tuolloin saanut merialan maisterikoulutusta. Muutosta tähän puut-

teeseen suomalaisessa korkeakoulutuksessa olen ollut aktiivisesti ajamassakin, Korhonen

huomauttaa. ●

Kesäaikaan Tatu Korhonen kulkee töihin Espooseen

moottoripyörällä.

YTY 4/2014 15

16 YTY 4/2014

Esimiehillä on huomattavasti suurempi viestintävastuuorganisaatioissa, kuin kuvitellaan.

Esimies, viestintäja vastuu

Teksti Elina Melgin / ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja

Kuva Fotolia.com

E simies rekrytoi, perehdyttää, ohjaa, pal-kitsee, motivoi, toimii esimerkkinä ja johtaa tiiminsä kohti menestystä. Esi-miestyö on johtamista ja johtaminen hyvin pitkälti viestintää.

Kun esimies valitsee työnteki-jänsä, hän osallistuu työnantajakuvan muodosta-

miseen. Ensinnäkin työpaikan ja esimiehen pitää olla kiinnostavia parhaiden työn-

hakijoiden silmissä. Esimies vastaa käytöksellään ja tai-doillaan siitä, miltä yritys näyttää ulospäin. Yleistä työ-antajakuvaa voi suunnitella ja silottaa mainostoimis-tossa, mutta nykypäivän työnhakijat saavat tietoa eri kanavista. Millainen kulttuuri työpaikalla vallitsee? Mitä työpaikasta puhutaan? On hyvä muistaa, että työnteki-jät puhuvat joka tapauksessa ja puhe koskee ensisijai-sesti kertojan omakohtaisia kokemuksia.

Esimies toimii koko yrityksen tai yhteisön maineen peilinä, vaikkei tahtoisikaan.

Ensivaikutelmalla on merkitystä

Esimiehellä on tärkeä rooli paitsi yrityksen maineeseen liittyvässä ulkoisessa viestinnässä, myös sisäisessä vies-tinnässä. Tärkeä kosketus syntyy jo silloin, kun esimies perehdyttää uuden työntekijän tehtäviinsä.

Onko toimenkuva selkeä? Kertooko esimies selvästi, mitä työntekijältä odotetaan? Huolehtiiko hän siitä, että työyhteisö ottaa uuden yksilön lämpimästi joukkoonsa? Viestintä ei ole yksisuuntaista tiedottamista vaan kuun-telemista ja yhteisen tahtotilan rakentamista. Viestintä on vuorovaikutukseen perustuvaa vaikuttamista. Ensi-vaikutelma säilyy pitkään.

YTY 4/2014 17

Tervetuloa Akavan Esimiesverkoston tilaisuuksiin oppimaan uusia taitoja esimiestyöhön ja verkostoi-tumaan oman alueesi esimiesten kanssa.

Esimies, miten johdat erilaisuutta?

Jyväskylä, Scandic Jyväskylä, ti 18.11. klo 8—10Espoo, EMMA, to 20.11. klo 8—10

Esimiesaamut järjestetään yhteistyössä Työterveys-laitoksen Johtamisverkoston kanssa.

Esimies, viestintä ja vastuuTampere, Scandic Tampere Station, ke 19.11. klo 16—18

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:n kanssa.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa www.akava.fi/esimiesverkosto

Akava_ Esimies miten johdat erilaisuutta ja viestintä_vastuu 94 x132mm TA 11092014.indd 1 11.9.2014 13:57:31

Kehollisen viestinnän voima on suurempi

kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen

viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa,

eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa.

Esimiehellä on nimensä mukaisesti esimerkillinen rooli kannettavanaan. Ennen esimiehiä kutsuttiin mes-tareiksi. Taitavat mestarit opettivat nuorempiaan, siirsi-vät taitojaan heille. Tämän päivän esimiehen tehtävänä on tulkita yrityksen tai yhteisön strategiaa. Hän on se henkilö, joka purkaa auki yleiset tavoitteet: mitä ne tar-koittavat tiimin ja yksilön kannalta. Tätä viestintävas-tuuta ei voi siis delegoida viestintäosastolle eikä assis-tentille. Esimies vastaa siitä, että strategia tulee ymmär-retyksi. On eri asia rakentaa kirkkoa, kuin kantaa kiviä paikasta toiseen, kuten kuuluisa Mandelan sanomaksi väitetty esimerkki kuvailee.

Kehollinen viestintä onsanallista vahvempaa

Perehdytyksen jälkeen alkaa työntekijän ohjaus. Esi-miehellä voi olla suora tai välillinen rooli ohjauksessa, ja hänellä on aina viestinnällinen vastuu. Innostunut ja stra-tegiaan sitoutunut esimies saa helposti muut mukaansa. Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanalli-sen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristirii-dassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskot-tavaa.

Esimies ei toimi yksin. Viestintäorganisaation teh-tävänä on rakentaa esimiehen avuksi sellainen tiedon-kulkuprosessi ja työkalut, joiden avulla hän voi onnis-tua tehtävässään. Samalla tavoin henkilöstöorganisaatio antaa työkalut työntekijöiden ohjaus- ja palkitsemispro-sesseihin. Esimies on itsekin samaisen palkitsemispro-sessin osa. Hänen panostustaan johtamistyöhön arvioi-daan ja hyvä jälki palkitaan.

ihmissuhteet murheenkryyninä

Organisaatioiden turhauttavimmat arkimurheet piilevät ihmisten välisissä suhteissa. Tulehtunut tiimi voi jarrut-taa koko organisaation toimintaa.

Sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyvät paineet joh-tuvat usein epärealistisista odotuksista, epäselvistä toi-menkuvista sekä johtamisjärjestelmien toimimattomuu-desta. Ongelmia alkaa kasautua, jos työntekijöille syn-tyy riittämättömyyden tunteita. Olennaista on, miten nopeasti sellaisista tilanteista selvitään.

Ratkaisukeskeisessä ja motivoituneessa toiminta-kulttuurissa esimiehelle voi puhua avoimesti. Hänen vastuullaan on saada työntekijät käsittämään, ettei kes-kinäinen kähnääminen vie minnekään. Esimies saa palk-kansa siitä, että työnteko sujuu ja tulosta syntyy.

Viestijän taidot

Onko suomalaisella keskivertoesimiehellä sitten viesti-jän taitoja? Onko hän ratkaisukeskeinen vuorovaiku-tuksen mestari? Kysymys on relevantti siksi, että esi-

miehiksi noustaan useimmiten ihan muilla ansioilla. Viestintätaitoja voi kuitenkin hankkia työn ohessa. Yhä useampi oppiva organisaatio sisällyttää henkilös-tön kehittämissuunnitelmiinsa esimiesten viestintätai-tojen valmennukset. Tiimin vetäjien on muistettava itsekin kouluttautua ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Oman työn hallinnan ansiosta esimies pysyy moti-voituneena vaativassa roolissaan tavalla, joka tuottaa hedelmää. ●

Akavan Esimiesverkosto www.akava.fi/esimiesverkosto

18 YTY 4/2014

Akava hylkäsi työura- ja eläkeuudistuksenneuvotteluratkaisun. Mitkä ovat ne syyt,joiden vuoksi Akava ei voinut hyväksyäratkaisua?

MIKSIAKAVA SANOI EI?

E läkeuudistuksen yksi keskeinen tavoite on työurien pidentäminen. Ristiriita Akavan lähtökohtien ja eläkeratkai-suesityksen välillä kulminoituu tähän: Suomen ongelmia ei voida ratkaista, jos ainoastaan ylemmät toimihenki-

löt jatkavat työuria 65 ikävuoteen ja vieläpä nykyistä heikommilla eläke-ehdoilla.

Akavassa ymmärretään, että työkyvyttömyyden ja työttömyyden vuoksi moni varhain työelämän aloitta-nut ei pysty jatkamaan työelämässä eläkeikään asti ja on siksi tukenut muita esityksiä, joilla näille työntekijöille taataan kohtuullista eläketurvaa.

Neuvotellussa eläkeratkaisussa häviävät ammat-tiryhmästä riippumatta suhteellisesti eniten he, jotka jatkavat vanhuuseläkeikään asti. Työurat eivät pitene, koska ikääntyviltä puuttuu taloudellinen kannuste jat-kaa. Tässä taloustilanteessa on karsittava saavutettuja etuja, mutta nyt niitä karsitaan kohtuuttoman paljon juuri niiltä, jotka pidentävät työuriaan. Työeläkkeiden tasoa toki parantaa jonkin verran se, että eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta ansio-tulosta. Ratkaisu ei kuitenkaan toimi ikääntyneiden houkuttimena jatkaa työelämässä. Parhaiten työurien pidentämiseen olisi houkutellut kohtuullinen talou-dellinen karttumakannustin työuran loppupäässä. ●

Teksti Leena Vänni ja Akavan viestintä

Kuva Fotolia

eläkeikä nousee asteittain• uusi eläkejärjestelmä tulee voimaan vuoden 2017 alusta. uudistus ei vaikuta lähivuosina eläköityviin.• Vuoteen 2017 saakka eläkettä kertyy nykyisen lain mukaan. Tämä kertymä säilyy koskemattomana.• Vuoteen 2027 mennessä eläkeiän alaraja nousee askeleittain 65 vuoteen• Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstäAKAVAn näKEMys: Akavan mielestä työssäjatkamisen eläkeikään asti pitää olla kannustavaaja eläketason kehityksen tulisi tukea tätä.

sYntYmävuosi vanhuuseläke

1955 63 v 3 kk

1956 63 v 6 kk

1957 63 v 9 kk

1958 64 v

1959 64 v 3 kk

1960 64 v 6 kk

1961 64 v 9 kk

1962 65 v

Eläkeratkaisun muutokset

YTY 4/2014 19

Lue lisää eläkeuudistuksesta www.akava.fi ja www.elakeuudistus.fi

tYöeläkemaksuista sovittu• Eläkettä karttuu koko palkasta, eli palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. • Palkansaajien ja työnantajien yhteinen työeläkemaksu on 24,4 % vuosina 2016 – 2019. Maksua kuitenkin alennetaan tilapäisesti 0,4 prosentilla vuonna 2016.

nYkYistä ParemPitYökYvYttömYYseläke

• Työkyvyttömyyseläkkeeseen laskettava niin sanottu tuleva aika pitenee, kun vanhuuseläkeiän alaikäraja nousee.• Lisäksi jo kertyneen eläkkeen taso nousee, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua.

AKAVAn näKEMys: ratkaisun olisi lisäksi pitänytsisältää erilaisia työelämäjoustoja ja kannusteita,joilla työnantajat edistäisivät työntekijöidensätyössä jaksamista, sekä mahdollisuutta vaikuttaaomaan työhön ja työaikoihin työuria pidentävästi.

ratkaisussa olisi voitu miettiä esimerkiksimahdollisuutta siirtyä tilapäisesti osa-aikatyöhöntilanteissa, joissa terveydellisten syiden vuoksi

kokoaikainen työskentely on mahdotonta. Sensijaan luotiin täysin uusi eläkepolku, työuraeläke,täydentämään työkyvyttömyyseläkettä Työura-eläke on pitkän työuran tehneille 63 vuottatäyttäneille tarkoitettu eläkemuoto. Tätä uuttapolkua pitkin tulee työelämästä vuosittainpoistumaan arviolta 2000 työkykyistä ihmistä.

lisää laatua tYöelämään• Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että varhennetulle vanhuus- eläkkeelle siirtyvä voi halutessaan tehdä osa-aikatyötä.• Työttömyyspäiväraha määritellään 58 vuotta täyttäneille uudelleen työllistyville vanhan palkan perusteella, jos uusi palkka on vanhaa palkkaa pienempi. Ikääntyneille otetaan käyttöön pitkäkestoinen palkkatuki• Työnhakijoiden kuntoutustarpeet huomioidaan nykyistä paremmin• Muutokset vanhuuseläkeiässä vaikuttavat kuntoutuksen yläikärajaan

karttuma sama kaikille• Eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 % palkasta vuodessa• Jos vakuutettu jatkaa työtään eikä jää vanhuuseläkkeelle, kun hän olisi siihen oikeutettu, karttunutta eläkettä tarkistetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti. • Karttumien muutoksille säädetään siirtymisaika vuoteen 2025 saakka, minkä aikana 53 – 62 -vuotiaille kertyy 1,7 % eläkettä vuodessa.

AKAVAn näKEMys: uudet säännökset johtavatsiihen, että työskentely ikävälillä 63 – 65 vuottatuo lisää työeläkettä vain murto-osan nyky-tilanteeseen verrattuna. Akavalle olisi riittänytsuhteellisen pieni parannus tähän. Nykymallissa65-vuotiaaksi asti työskentelevä saa jopakymmenen prosenttia parempaa eläkettä kuintulevaisuuden 65-vuotias.

uusia taPoja siirtYä eläkkeelle• Fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä. Eläkkeen ikäraja on 63 vuotta.• Työuraeläkkeen hakijalla on oltava takanaan työuraa vähintään 38 vuotta• Nykyinen osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkettä voi ottaa maksuun joko 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä jo 61-vuotiaana. Jos vanhuuseläkettä ottaa maksuun eläkeiän alarajaa aiemmin, vähennetään siitä 0,4 % kuukausittain. • Elinaikakerroin säilytetään, mutta sen laskemistapaa muutetaan nykyistä loivemmaksi vuoden 2027 jälkeen, jolloin kaikkien ikäluokkien eläkeikä on 65 vuotta. Eläkekarttumat yhtenäistyvät.• Ikääntyneinä irtisanottujen työttömyysputki eli työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät.

AKAVAn näKEMys: Akavassa ymmärretään, ettätyökyvyttömyyden ja työttömyyden vuoksi monivarhain työelämän aloittanut ei pysty jatkamaantyöelämässä eläkeikään asti ja on siksi tukenutmuita esityksiä, joilla näille työntekijöille taataankohtuullista eläketurvaa.

20 YTY 4/2014

[ Y T I M E S TÄ ]

Pekka Potinkaraasiamies, SAVALin toiminnanjohtaja

liiKUnnAsTA lisääTyÖhyVinVoinTiA

T yöhyvinvointi on sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja mielekästä. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuotta-vuus ja työhön sitoutuminen kasvaa,

työssä jaksaminen paranee ja sairauspoissa-olojen määrä laskee.

Jos työhyvinvointi vaikuttaa organisaa-tion kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja positiiviseen tunnettuuteen, pitäisi siihen panostamisen olla helposti perusteltavaa.

Vaikka työnantajalla on vastuu työhyvin-voinnin perustasta, jokaisella työntekijällä on vastuu sekä työyhteisön hyvinvoinnista että omasta voinnistaan ja työkyvystään. Terveelli-nen ravinto, riittävä lepo ja uni sekä muutoin-kin terveelliset elämäntavat ovat työnteki-jän omalla vastuulla. Terveyden kannalta riit-tävä liikunta parantaa todistetusti hyvinvoin-tia, mutta liikkumistakaan ei voi ulkoistaa. Työnantaja voi kuitenkin tukea henkilös-tön liikunnanharrastusta monin eri tavoin.

Suomen Kuntoliikuntaliiton teettämän viimeisimmän henkilöstöliikuntabaromet-rin mukaan yritykset päättävät aiempaa useammin yhä suuremmista liikuntain-vestoinneista. Henkilöstön liikunnanhar-rastusta tuetaan valtaosassa toimipaikoista (83 %). Mitä suurempi työpaikka, sitä toden-näköisempää on, että henkilöstöllä on kun-toilumahdollisuuksia.

Barometrin mukaan palveluista kaikkein yleisin muoto on itse järjestetty liikunta kuten liikunta-päivät tai itse järjestettävät kilpai-lut. Yhä yleistyvät liikuntasetelit henkilöstön käytössä, kertaluontoisten ostopalveluiden

käyttö, kuten henkilöstön satunnaiset kun-totestit sekä muu henkilöstön liikuntaharras-tusten taloudellinen tukeminen yksilöllisesti ovat muita käytössä olevia tapoja.

Monen työpaikan yhteydestä löytyy nyky-ään myös oma kuntoilutila tai ainakin taukolii-kunnan välineitä. Omiin liikuntatiloihin ja -väli-neisiin satsaaminen näyttäisi olevan selvässä kasvussa. Harjoittelu toteutuu usein omaeh-toisesti, sillä liikunnanohjaaja tai liikuntavas-taava löytyy ensisijassa suurilta työpaikoilta.

Monien mielestä ahdistavat, kerran tai kaksi kertaa vuodessa pidetyt tyky-päivät

ovat muuttaneet yrityksissä muotoaan ja nykyään panostetaan mieluummin joko työntekijöiden omaehtoiseen liikkumiseen vapaa-ajallaan tai työ-

päivän aikana järjestettyyn liikun-tamahdollisuuteen. Työpaikko-

jen henkilöstöstä puolet osallis-tuu säännöllisesti työnantajan tukemaan liikuntaan. Kään-täen voisi todeta, että joka toi-

nen ei käytä työnantajan tukea säännöllisesti hyväksi, vaikka sitä

olisikin tarjolla.Joissakin työpaikoissa liikuntaa on

edistetty kannustimilla. Erityiset kun-tobonus-järjestelmät mahdollistavat

työntekijälle lisäpalkkiot tupakoimat-toman ja alkoholittoman elämäntavan lisäksi muun muassa virallisen urheilukil-pailun suorittamisesta, työmatkapyöräi-lystä tai lenkkeilystä.

Myös liikuntakampanjat ovat säilyttä-neet asemansa. Tämän päivän kampan-joissa sosiaalinen media on viestinnän lisäksi valjastettu edistämään henkilöstön yhteisöllisyyttä. Kampanjassa henkilös-tön kaikki liikkuminen voidaan vaikkapa

YTY 4/2014 21

Lue lisää www.ytn.fi / tekno

ke 29.10. klo 17 – 18.30, turku, Radisson Blu Marina Palace

to 30.10. klo 11 – 12.30, salo, Sokos Hotel Rikala

ke 5.11. klo 11 – 12.30, riihimäki, Scandic Riihimäki

ma 10.11. klo 11 – 12.30, vaasa, Radisson Blu Royal

ti 11.11. klo 11 – 12.30, jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra

to 13.11. klo17 – 18.30, kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi

to 13.11. klo 11 – 12.30, varkaus, Scandic Oscar

pe 14.11. klo 11 – 12.30, joensuu, Sokos Hotel Kimmel

ti 18.11. klo 11 – 12.30, vantaa, Sokos Hotel Vantaa

ti 18.11. klo 11 – 12.30, espoo, Sokos Hotel Tapiola Garden

ke 19.11. klo 17.30 – 19, oulu, Sokos Hotel Arina

ke 19.11. klo 17 – 18.30, helsinki, YTN-talo

Yksin eipärjää

YTN-teknologiateollisuudentaustaryhmän järjestämät syksyn

tilaisuudet:

järjestäytyminen tuo joukkovoimaa

Ytn-teknologiateollisuus kutsuusyksyn tilaisuuksiin

Miksi järjestäytyminen on tärkeää jamitä teknologiateollisuudessa työskentelevät

jäsenet siitä hyötyvät? Tilaisuuksiin ovattervetulleita kaikki YTN-liittojen jäsenet

sekä jäsenyyttä harkitsevat.

Portaiden käyttö taikäveleminen puheluiden

aikana ovat hyviä esimerkkejähelpoista tavoista aktivoidatyöpäivää.

muuntaa tavoittelemaan kävelyä maailman ympäri. Sitouttaminen, yhdessä tekeminen ja kollegan kannustaminen voidaan lisäänty-neen liikunnan ohella kokea jopa keskeisim-mäksi osaksi kampanjan onnistumista.

Liikuntaharrastuksen lisäksi työpäivän aktivointi puhuttaa. Jo nyt työpaikoilla teh-dään pieniä valintoja, jotka vähentävät työ-päivän staattisuutta ja vähentää istumisen haittoja. Suomalaisen HeiaHeia.com -palvelun selvityksen mukaan valtaosa työntekijöistä on selvitysten mukaan myös valmis muuttamaan tottumuksiaan terveellisempään suuntaan.

Portaiden käyttö tai käveleminen puhelui-den aikana ovat hyviä esimerkkejä helpoista tavoista aktivoida työpäivää. Myös seisoma-työpisteille on tilausta: yli 60 prosenttia Heia-Heian selvityksen vastaajista olisi valmiita sei-somaan osan päivästään tehdessään toimis-totyötä. Myös seisoma- tai kävelykokouksia olisi valmis kokeilemaan jopa 70 prosenttia vastanneista.

Olipa kyse sitten liikuntaharrastuksen edis-tämisestä tai työpäivän aktivoinnista, mah-dollisuuksia on mielin määrin. Niiden toteut-taminen vaatii ennen kaikkea pienten asen-nemuutosten alkuun saattamista, tehokasta viestintää sekä toteutuksen tukemista yhtei-söllisyyttä vaalimalla. Siis päätöstä panostaa lii-kunnalla työhyvinvointiin. Jokaisella meistä on omassa työssään mahdollisuus nostaa asioita esiin tämän päätöksen tueksi. ●

22 YTY 4/2014

Olin mukana ensimmäisessä YTYnjärjestämässä ammatillisesti syvennetyssälääketieteellisessä Aslak-kuntoutuksessa.Muuttiko kuntoutusjakso mitään?

ASLAKinjälkeen

A slak-kuntoutusta rahoittaa ja organisoi KELA. YTY on hakenut ja saanut jäse-nilleen oman Aslak-jakson nyt vuosit-tain, seuraava alkaa ensi keväänä Siun-tiossa.

Toukokuussa 2013 meitä kokoontui kymmenen ytyläistä ”kuntoutujaa” Oulun Diakonissalaitoksen ti-loihin. Kuntoutuja on termi, jota Aslak-kursseille osal-listujista käytetään ja johon ajan myötä tottui. Olimme hyvin erilaisista työpaikoista, lisäksi Suomi oli katettuna hyvin maantieteellisesti. Meitä miehiä ryhmässä oli neljä.

Vietimme yhdessä neljä viiden päivän jaksoa vuo-den aikana. Ryhmä hitsautui yhteen kerta kerralta. Vii-meinen jakso oli hyvin haikea, kun seuraavaa tapaamista ei ollut odotettavissa.

odotuksia ja tavoitteita

Ensimmäisellä viikon jaksolla oli enemmän testejä ja haastatteluja, kuin odotin. Liikunnallista toimintaa puo-lestaan oli huomattavasti vähemmän. Lienee yleinen harha, että Aslakit perustuvat fyysisen kunnon kohot-tamiseen. Tarkoitus on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Myöhemmillä jaksoilla oli enemmän monimuotoista liikuntaa, koska testejä ei tehty välijaksoilla. Omatoi-mista liikkumista oli toki mahdollista tehdä vapaa-ajalla.

Odotuksiaan Aslakin suhteen ryhmämme jäsenet kuvailivat muun muassa sanomalla, että haluaisi löytää avaimet keveämpään oloon, tapoja keventää työtaakkaa ja Aslak olisi irtiotto normiarjesta. Yleisin tavoite oli löy-tää jälleen liikunnan kipinä.

Vuoden aikana tapahtui

Vuoden aikana ryhmämme jäsenet tekivät erilaisia pää-töksiä, joita olivat yleensä pitkään pohtineet. Itse päätin korjauttaa kuluneen lonkkani. Nyt voinkin liikkua

Teksti Kari Saarinen

Kuvat Fotolia.com ja Kari Saarisen arkisto

YTY 4/2014 23

monipuolisemmin ja kivuttomammin. Yksi kuntoutu-jista teki ensimmäisen jakson jälkeen päätöksen siirtyä osa-aikaeläkkeelle.

– Kun täyttä työelämää on takana jo 40 vuotta, on vapauttavaa hieman keventää tahtia. Päätöstäni en todellakaan ole katunut. Sen ansiosta yöunet ovat pa-rantuneet ja painokin pudonnut, hän kuvailee päätök-sensä seurauksia.

Työpaineiden purkaminen oli lähes jokaisella kurs-silaisella yksi tavoitteista. Osa-aikaeläke ei ollut ainoa ratkaisu tähän. Erään jäsenemme ratkaisu oli päätös sa-noa välillä ”ei” sekä käydä joka päivä lounaalla – siis hi-dastaa tahtia. Toisen jäsenen ratkaisu oli jakaa osa omis-ta töistä muille. Hän oli yrityk-sen toimitusjohtaja, joten se oli myös toteutettavissa, kun huo-masi, ettei kaikkea ole pakko tehdä itse.

Kurssipäivät eivät olleet ai-van täyteen aikataulutettuja. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin ymmärsimme taukojen tärkey-den. Niitä pitäisi jättää normaa-lin työviikon ja -päivänkin sisäl-le. Erillinen, johdettu rentoutu-minen kuului jokaisen viikon ohjelmaan.

Bonuksena näillä neljäl-lä viikolla oli mukavat kaverit.

Avoimet keskustelut erilaisista työpaikoista tulleiden YTYn jäsenten kanssa olivat erittäin avartavia. Ryh-mämme ohjaajat olivat osaltaan hyvin tukemassa tätä ryhmäytymistä.

Pienillä muutoksilla eteenpäin

Nyt puolen vuoden jälkeen on Oulussa saaduista lu-kuisista vinkeistä muuttunut useitakin pieniä asioita jatkuvaksi toiminnaksi. Tarkkailen aktiivisti työergo-nomiaani ja teen silloin tällöin ns. elpymisliikkeitä. Vain minuutti päivittäin tai edes muutaman kerran vii-kossa vaikuttaa jo. Huomaan myös tarkkailevani lou-naalla, mitä lautaselle valitsen.

Olen kuullut komment-teja, että neljä viikkoa on pitkä poissaolo töistä. Voin vakuut-taa, ettei se sitä ole. Viikot on hajautettu vuoden ajalle ja ajan-kohdat ovat tiedossa jo kurssille hakiessa. Aslakista saa lisäksi paljon työkaluja työkiireenkin hoitoon. ●

Seuraava YTYn Aslak-kurssialkaa maaliskuussa, haku on parhaillaan käynnissä. Lisä-tietoja YTYstä Kari Saariselta,puh. (09) 2510 1330,[email protected]

AurA-kuntoutuksessa asiakkaalla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia räätälöidä kuntoutusta oman tilanteensa mukaan. Kuntoutuksen alussa kuntoutujan tilanne kartoitetaan, ja sen perusteella hänelle valitaan sopiva yhdistelmä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. AurA-kuntoutus voidaan toteuttaa lyhyt- tai pitkäkestoisena. Asiakkaan kuntoutuspolku rakentuu oikea-aikaisesti ja hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan ryhmämuotoisessa kuntoutusmallissa.

Lisäksi työnantaja ja työterveyshuolto sitoutetaan kuntoutukseen aiempaa paremmin.– Työikäisten kuntoutusta on tutkittu ja kehitetty Kelassa vuosia. Nykypäivän työelämä vaatii

kuntoutukselta yhä enemmän joustavuutta. räätälöintimahdollisuus palvelee sekä työntekijää että työnantajaa, kertoo suunnittelija leena Penttinen Kelan kuntoutusryhmästä.

Lisätietoja www.kela.fi

Vuoden 2016 alusta Aslak- ja Tyk-kuntoutukset muuttuvatAurA-kuntoutukseksi.

ASLAKista AURAksi

24 YTY 4/2014

Työantajan väli-pitämätön asenne

sekä haluttomuusneuvotella on ollutpitkään tiedossa ja nyt meille riittää.

K aupan ala on yksi suu-rimmista toimialoista koko Suomessa. Vielä viisi vuotta sitten ala ar-vioi tarvitsevansa useita tuhansia osaajia lisää,

mutta ennusteet ovat muuttuneet synkem-miksi viime vuosina.

Ala on ollut rakennemuutoksen kou-rissa viimeiset vuodet, missä esimerkiksi verkkokaupan kasvulla on ollut merkit-tävä rooli. Eikä vaikea taloudellinen tilanne ole jättänyt myöskään kaupan alaa osatto-maksi. Kahden viime vuoden sisään alalla on nähty massiivisia irtisanomisia, jotka käynnistyivät jo ennen talouden taantu-

tuloksia, arvioi kaupan alan vastuullinen asiamies ville-veikko rantamaula Ylem-mät Toimihenkilöt YTN:stä.

– Vuoden sisään irtisanomistahti on kiihtynyt ja lisää on valitettavasti odotetta-vissa. Kaupan rakennemuutosten yhteydes-sä on tehtävä runsaasti uudistuksia, mut-ta eikö kaupan alan johdolta löydy niihin muita keinoja kuin irtisanomiset?

Uusia toimintamalleja työstetään useis-sa yrityksissä, joissa usein keskiössä ovat osaaminen sekä henkilöstö. Valitettavas-ti kaikki henkilöstöryhmät eivät voi an-taa panostaan tähän tärkeään työhön, sil-lä ylemmillä toimihenkilöillä ei alalla ole omaa sopimusta.

maa. Irtisanomisilta eivät ole välttyneet ylemmät toimihenkilötkään.

– Yritykset petrasivat tuloskuntoaan irtisanomalla henkilöstöään jo ennen taan-tumaa. Mielestämme niihin ei ollut tuol-loin minkäänlaisia perusteita, kun alan yri-tykset tahkosivat samaan aikaan voitollisia

Kaupan alanylemmät toimihenkilöt

tarvitsevat omantyöehtosopimuksenKaupan ala työllistää

Suomessa satojatuhansia

työntekijöitä niin vähittäis-

kuin tukkukaupassakin.

Asiantuntija- ja esimiestehtävissä

olevia ylempiä toimihenkilöitä

työskentelee alalla noin 30 000.

Teksti Anu Väätäjä Kuva Fotolia.com

YTY 4/2014 25

käYnköminäkauPaksi?Kaupan ala on myllerryksessä ja moni asiantuntija miettii myös omaa tulevaisuuttaan. Kuinka pitää omasta osaamisesta huol-ta ja onko itsensä brändäämi-sestä hyötyä työmarkkinoilla?

Näitä asioita pohdiskellaan kaupan alan asiantuntijoille suunnatuissa neljässä ”Käynkö minä kaupaksi?”-tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Aiheeseen johdattelee tuottaja Pirjo suhonen Ivana Helsingistä.

29.10 Tampere5.11. Turku12.11. Oulu19.11. Helsinki

Lisätiedot jailmoittautumisetwww.ytn.fi/kauppa

– Oman työehtosopimuksen puute näkyy paitsi ylempien toimihenkilöiden asemassa ja palkkatasossa, myös siinä, ett-emme monestikaan ole mukana kehittä-mässä yrityksen toimintamalleja, Ranta-maula sanoo.

– Jäsenillämme alan tuloksentekijöinä olisi varmasti annettavaa myös tällaiseen ke-hittämistyöhön. On merkillistä, ettei sel-laista haluta sopimusteitse hyödyntää, hän pohtii.

Kohti omaa työehtosopimusta

YTN on käynyt vuosia alan työnantajaa edustavan Kaupan Liiton kanssa neuvot-teluja ylempien toimihenkilöiden työsuh-

– Pahimmillaan jäsenistössämme on ihmisiä, jotka ovat jo toista kertaa koro-tusten ulkopuolella ja ”nollakorotusvuo-sia” on takana jo neljä vuotta, huomauttaa Rantamaula.

– On käsittämätöntä, ettei alan kaik-kia henkilöstöryhmiä kohdella tasa-arvoi-sesti. Välillä on tuntunut siltä, että työn-antajat ovat pitäneet työehdoista sekä pal-kankorotuksista neuvoteltaessa akavalaisia täysin pilkkanaan. Työantajan välipitämä-tön asenne sekä haluttomuus neuvotella on ollut pitkään tiedossa ja nyt meille riittää, Rantamaula kertoo.

Miten tästä eteenpäin?

YTN uudisti kaupan alan edunvalvonta-työn kokonaisuudestaan kuluvan vuoden alusta. Alalle perustetun projektiryhmän voimin etsitään uusia tulokulmia edunval-vontatyöhön jäsenistön tuella. Toiminnalla on yksi selkeä tavoite: kaupan alan ylem-mille toimihenkilöille oma työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä.

– Olemme syksyn aikana kiertäneet yrityksissä tapaamassa jäseniämme ja saa-dun palautteen perusteella on ilmeistä, että omalle työehtosopimukselle on todellakin tilaus, Rantamaula toteaa.

– Monelle jäsenelle on tullut yllätyk-senä, että oman yrityksen tai jopa tiimin si-sällä on kirjavia käytäntöjä niin palkan kuin esimerkiksi lomapäivien määrän suhteen.

Kuluvana vuonna alan jäsenistölle on tarjolla erilaisia tapahtumia, joissa keskus-tellaan alan tulevaisuudesta sekä edunval-vonnan kehittämisestä. Lisäksi keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa.

– Ala on myllerryksessä ja haluamme tarjota jäsenillemme mahdollisuuden poh-tia myös oman osaamisen vahvistamista. Lokakuussa käynnistimme ”Käynkö minä kaupaksi?” -tilaisuudet. Niissä mietimme, onko itsensä brändäämisestä hyötyä ja mi-ten sitä pitäisi nimenomaan kaupan alalla tehdä, Rantamaula kertoo.

– Samalla jatkamme yrityskierrosta, jotta kuulemme, minkälaiset asiat jäsenil-lemme ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. Haluamme toimialan menestyvän ja jä-sentemme voivan hyvin niin työelämässä kuin vapaa-aikanaankin, summaa Ranta-maula. ●

teiden ehdoista sekä työehtosopimuksen tarpeesta. Työnantajan mielestä työehto-sopimus on kankea malli ja vanhanaikai-nen tapa sopia alan ylempien toimihenki-löiden asemasta.

Konkreettisimmin työnantajien välin-pitämätön asenne on näkynyt esimerkiksi keskitettyjen ratkaisujen implementoinnis-sa eri toimialoille. Varsin usein näiden so-pimusten yleiskorotukset on maksettu muille sovitusti – paitsi kaupan alan ylem-mille toimihenkilöille.

Kaupan Liitto ei edes suosittele omille jäsenyrityksilleen työllisyys- ja kasvusopi-muksen mukaisten palkankorotusten mak-samista alan ylemmille toimihenkilöille. Jo vuonna 2011 solmitun raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset jäi valtaosin kaupan alan ylemmillä toimihenkilöiltä saamatta.

26 YTY 4/2014

Teksti Markku Silvennoinen Kuvitus Miia Karjalainen

Valittaminen myrkyttää työpaikanilmapiiriä, eikä tuo ainakaan parannustaasioihin. Miten esimiehen kannattaatoimia valittajan kanssa?

on haasteesimiestyölle

J okaisella työpaikalla on valittajia, jotka näkevät epäkohtia kaikkialla ja valitta-vat niistä äänekkäästi. Valittajan mielestä mikään ei toimi, mutta uudistuksiakaan ei kannata tehdä, sillä ne eivät kuitenkaan onnistu. Valittajalla on valmiit kannanotot asioihin ja hän näkee ne musta-valkoisina.

Valittajan roolin omaksunut työntekijä harvoin kertoo, miten hän haluaisi asioiden olevan ollakseen tyytyväi-nen, sillä aloitteellisena hänellä ei olisi enää, mistä pur-nata. Valittaja saa helposti myös kannattajia itselleen. Kielteinen tunneilmasto työpaikalla kuitenkin tarttuu ja leviää, ellei kehitystä pysäytetä: se on muun muassa esimiehen tehtävä.

Alaisen osaamisen arvostaminenpitää ilmaista

Esimies kohtaa valitukset erityisesti halutessaan saada muutoksia aikaan.

Esimies voi yrittää vaikuttaa valittajaan tämän arvostamien työtovereiden kautta. Jos he näkevät tavoi-teltavissa muutoksissa hyötyjä, heidän esimerkkinsä voi-vat tasoittaa tietä sille, että valittaja alkaa tarkastella tilannetta ilman, että tyrmää idean automaattisesti.

Esimiehen kannattaa keskustella valittajan kanssa kahden kesken ja pyytää hänen näkemyksiään epäkoh-dasta tai muutostarpeesta. Esimies voi kysyä esimerkiksi, miten valittaja toimisi, jos saisi asian hoitamisessa vapaat kädet.

Valittaja saattaa paljastaa huolenaiheensa ja alkaa nähdä asioita eri osapuolten kannalta. Keskusteluyhte-yden avautuminen hälventää epäluuloja ja kasvattaa luottamusta.

Esimiehen kannattaa toistuvasti viestiä valittajalle,

että tarvitsee hänen apuansa, jotta asiat saadaan hoide-tuksi mahdollisimman hyvin. Hänen ei kannata esiin-tyä kaikkitietävänä pomona, vaan ilmaista halunsa saada käyttöön mahdollisimman paljon ideoita ja ehdo-tuksia. Tällä tavalla hän arvostaa valittajan osaamista.

Enemmän kysymyksiä,vähemmän valmiita vastauksia

Jos esimies ajattelee osaavansa jonkin asian parhaiten, hän helposti alkaa antaa valmiita vastauksia. Tällöin alai-set eivät pääse käyttämään ja kehittämään osaamistaan, ja johtaminen ei tuota parasta tulosta.

Esimiehen tehtävänä onkin toimia enemmän kyse-lijänä kuin valmiiden vastausten antajana.

Johtamisen guru Peter drucker on todennut, että ”esimiehen tärkeä tehtävä on oikeiden kysymysten teke-minen”.

Eräs esimies olikin pannut työpöydälleen kyltin, jossa luki ”ÄTMOTMR”. Se kuvasti hänen johtamisfi-losofiaansa: ”Älä tuo minulle ongelmia, tuo minulle rat-kaisuehdotuksia”.

Eräs toimitusjohtaja puolestaan kertoi käyttäneensä koko viikonlopun miettien ratkaisua alaisen esittämään ongelmaan, vaikka hänen olisi kannattanut esittää alai-selle kysymyksiä ja tarjota tukea. Hän oli siis ottanut hoitaakseen alaisensa työt ja hukannut viikonloppu-vapaansa. ●

Valittaja

ASLAK-kurssi pysäyttää työstäjohtuvan kuormittuneisuuden!ASLAK-kurssilla tutkitaan omaa työhistoriaa, analysoidaan työtä eri näkökulmista ja etsitään keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kurssilta saat voimaa toteuttaakenties pitkäänkin haaveena eläneen elämäntapamuutoksen. Kuntoutusjaksojenaikana päivitetään myös perinteiset kuntoutusteemat kuten ravinto ja liikunta.

Ytyläisten ASLAK-kurssi pidetään Avire Oy:ssä Siuntiossa 16.3.2015 alkaen:

Kurssi nro 58170, kurssijaksot:• 16.03.2015 - 20.03.2015 • 01.06.2015 - 05.06.2015 • 12.10.2015 - 17.10.2015 • 29.03.2016 - 02.04.2016

ASLAK-varhaiskuntoutus on mahtava tilaisuus investoida itseesi ja rakentaa oma hyvinvointisuunnitelmasi kollegoiden kanssa luonnon helmassa Siuntiossa!

Esimerkki Aslak-kurssipäivästä

• Aamiainen• Työhyvinvointiluento• Sykeohjattu sauvakävely• Buffetlounas• Fysioterapeutin yksilöllinen haastattelu• Kehonhuoltotunti• Työn kehittämistä pienryhmissä• Buffetpäivällinen

Valmennuspaikka: Avire Oy:n tilat Rantasipi Siuntion Kylpylässä

Kysy lisää:Rauni Halttunen, puh. 050 430 0306, [email protected] Kivekäs, puh. 0400 373 024, [email protected] Saarinen, puh. 09 2510 1330, [email protected]

www.avire.fi, www.kela.fi/kuntoutus

Avire Oy | p. 050 463 5437 | www.avire.fiKuntoutuspalvelut: Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | Hallinto: Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI

Mistä lisäävirtaa elämään

ja työhön?

Miten jaksan, ehdin ja muistan?

Haluan jaksaa eläkeikään

saakkaMinne työnilo

ja innostuskatosivat?

Hae kurssille täyttämällä Kelan kuntoutushakemus

KU132 ja liittämällä siihen työterveyslääkärin B-lausunto.

Toimita hakemus asuinpaikkakuntasi

Kelan toimistoon.

Toimi nopeasti: Kurssille otetaan vain 10 henkilöä ja päätös tehdään kuntoutus-kriteereiden ja kuntoutus-

tarpeen täyttyessä hakemusten saapumisjärjestyksessä.

Hae ytyläisten omalle maksuttomalle kurssille:

28 YTY 4/2014

Teksti Jouni Virolainen

Kuva Arvi Jokinen / Toimihenkilöarkiston kokoelma

Nyt tutkitaan toimihenkilöidenedunvalvonnan ydintä.

PIILOSTAESIIN

M eneillään on tutkimushanke, joka etsii tie-toa siitä, millaiset syyt ja tilanteet ovat eri aikoina saaneet toimihenkilöalojen jäsenet

järjestäytymään palkan tai työehtojen puolustamiseksi. Hankkeessa on useita osia. Ensimmäisessä tutkitaan toimihenkilöiden – tai kuten 1930-luvulla sanottiin – henkisen työn tekijöiden järjestäytymisen varhais-vaiheita. Toisessa keskitytään sukupuoleen, koulutuk-seen ja palkkatasa-arvoon liittyvien kysymysten kautta toimihenkilöliikkeen järjestäytymisen logiikoihin sekä toiminnan päämääriin ja tuloksiin eri aikoina.

Hankkeiden tutkijoina toimivat sosiologian ja kult-tuurihistorian dosentti anu-hanna anttila Turun yli-opistosta ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ilkka levä Helsingin yliopistosta. Tulossa ei ole selvi-tys tai historiikki mistään yhdestä järjestöstä, vaan tutki-mus toimihenkilöliikkeeksi kutsutusta kokonaisuudesta.

T utkimushankkeen yhtenä kärkenä analysoi-daan toimihenkilöliikkeen toimintaa ja itse-ymmärrystä eli sitä, miten järjestöaktiivit ovat

oman toimintansa hahmottaneet ja suhteuttaneet tilan-

teisiin. Toisena kiinnostuksena on se, millä tavoin toi-mihenkilöliikkeessä on otettu huomioon sukupuolen ja koulutuksen vaikutus palkkaukseen ja ammatissa toi-mimiseen sekä siihen, miten palkkatasa-arvoa on edis-tetty. Tältä pohjalta tutkimushanke tarjoaa tietoa siitä, miten palkkatasa-arvon parantamiseen sekä on että ei ole pystytty vaikuttamaan.

Erityisen kiinnostava osa tutkimushankkeesta tar-kastelee 1960-luvulta Suomen suurista, koko yhteis-kunnan ja kulttuurin läpäisseistä muutosvuosista alka-nutta kehitystä.

T oimihenkilöiden järjestäytymistä liikkeenä on tutkittu Suomen poliittisessa historiassa kovin vähän. Osin tämä on luonnollistakin, sillä toisin kuin on tilanne esimerkiksi työväentutkimuksen puolella, tutkimusta edistäviä rakenteita, kuten toimihenkilöliikkeen tutkimusseuraa ja -rahastoja, ei ole olemassa. uudet tutkimukset kuiten-

kin lisäävät aiheen kiinnostavuutta, ja siksi onkin mahdollista, että tulevaisuudessa opinnäytetöitä ja tutkimusta ilmaan-tuu lisää.

Jotta voidaan tehdä tutkimusta, pitää olla tutkimusaineistoja. Onko mahdollista, että sinun tai yhdistyksenne hal-lusta voisi tietämättänne löytyä tutkimukselle hyödyllistä materiaalia?

auta tutkijoita:onko hallussasi Piiloon jäänYttä tutkimus-aineistoa?

YTY 4/2014 29

Näyttää siltä, että työmarkkinat ovat jakautuneet kahtia: kokoaikaisesti pysyvissä työsuhteissa työsken-televiin ja muunlaisilla työn tekemisen tavoilla tulonsa kerääviin. Niinpä pelkkä kuukausipalkkakaan ei pal-jasta eroja palkkatasa-arvossa, vaan laskentatavassa pitäisi pikemminkin tarkastella esimerkiksi toteutu-neita vuosiansioita. Näin lyhyen määräaikaisen työn ja muiden ”epätyypillisiksi” määriteltyjen naisten työnteonmuotojen tyypillisyys tulisi esiin. Toimi-henkilöammateista tutkimus- ja asiantuntijatehtävät sekä yleensä projektiluonteiset työt ovat tyypillisesti sellaisia, joissa erilaisten ansaintatapojen kirjo kuk-kii. Oma vaikutuksensa työntekijöiden työmarkkina-asemaan ja palkkatasa-arvoon on myös sukupolvien välisillä eroilla.

S amanarvoisen työn samapalkkaisuuteen on vielä 2010-luvullakin matkaa. Palkkauksessa on naisten ja miesten välillä selvä ero. Vuoden

2011 taulukoiden mukaan akavalaisen naisen palkka oli keskimäärin 80 prosenttia miehen palkasta. Palk-koja verrattaessa näkymä on koruton: samasta työstä ei makseta samaa palkkaa, vaan sukupuoli näyttää edelleen määrittävän palkkatason. Naissukupuoli on esteenä myös uralla etenemiselle ja lisäkouluttautumi-selle sekä nousulle johtoasemaan. Osittain tämä voi-daan tutkimusten mukaan ymmärtää naisten perhe-vastuulla.

Joka tapauksessa, kun tarkastellaan toimihenkilö-edunvalvonnan historiaa, on korkea aika voida katsoa sitä rakenteiden – kuten sukupuolijärjestyksen – ohjaa-mana toimintana. Siinä on kyse valinnoista. Niitä teh-dään joko tietoisesti tai tiedostamatta, mutta kun pääs-tään paremmin kiinni siihen, millaisia ne ovat, voidaan jatkossa tietoisesti valita myös toisin. ●

T oimihenkilöalojen kipeimpiä työmarkkinaky-symyksiä on sukupuolten välinen palkkatasa-arvo. Palkkakeskusteluun nyt tekeillä oleva

tutkimus tuo uusia ulottuvuuksia. Sukupuolten ohella tarkastellaan myös eri sukupolvien ja koulutustasojen sekä työnsuorituksiin perustuvaa tasa-arvoa. Sukupuol-ten välinen palkkatasa-arvo on ollut kolmikantayhteis-työssä osa työmarkkinapolitiikkaa. Työmarkkinayhteis-työssä ei ole kuitenkaan pystytty poistamaan palkkaeri-arvoisuutta vaan työ on edelleen kesken.

Kansainvälinen Työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1950 samapalkkaisuussopimuksen eli sopimuksen siitä, että samoista työtehtävistä on naisille ja miehille mak-settava sama palkka. Sopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 1962. Tuolloin Suomessa huomattiin palkka-taulukkojen sukupuolittuneisuus: samassa työssä nais-ten palkka oli määritelty pienemmäksi kuin miesten. Palkkataulukkojen sukupuolijako poistettiin käytöstä, mutta sukupuolitetut käytännöt jäivät kuitenkin vielä elämään. Seuraava virstanpylväs oli vuonna 1986 sää-detty laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta suku-puoleen perustuvan syrjinnän estämiseksi ja naisten ase-man parantamiseksi ”erityisesti työelämässä”. Samalla perustettiin Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE.

V uodesta 2008 alkaen työpaikoilla ovat olleet käytössä palkkakeskustelumallit. Yksityisten yritysten henkilöstöstä noin puolella palkka

määräytyy pätevyyden tai työsuorituksen systemaatti-sen arvioinnin pohjalta. Näissäkin malleissa on kui-tenkin heikkoutensa. Tutkimuksissa on havaittu, että miehille tyypillisiä osaamis- ja vaativuustekijöitä arvos-tetaan naistyypillisiä taitoja korkeammalle, eli esimer-kiksi tekninen asiantuntemus pisteytetään korkeam-malle kuin asiakaspalvelutaito.

Koulutustilaisuus todennäköisesti

1950-luvulta.

Tuntuuko tutulta:Onko yhdistyksenne toiminnasta laadittu historiikkia tai vastaavaa? Oletteko toimittaneet kopion siitä Toimihenkilö-arkistolle? Toimihenkilöarkiston kirjastossa tämä dokumentti olisi tutkijoiden ja opinnäytetyön tekijöiden saatavilla.

Onko työpaikallanne / yhdistyksessänne jouduttu käymään vääntöä palkkausasioista? Se, millä palkkaeroja perus-tellaan, on kiinnostavaa. Löytyykö sinulta tai teiltä dokumentteja, joita voisit jakaa tutkijoiden kanssa? Oletteko itse yhdistyksenä laatineet palkkakeskusteluohjeet esim. työpaikan intranetiin tai saaneet sellaiset työnantajalta?

Onko sinulla/yhdistyksellänne tallessa kutsuja tai ohjelmia jäsentilaisuuksista, joissa olisi käsitelty palkkaus- tai tasa-arvokysymyksiä? Niistä näkisi ajankohtia ja sen, millaiset otsikot on koettu houkutteleviksi. Ajoituksesta näkisi, kiin-nostaako tasa-arvo teemana tasaisesti, vai nouseeko kiinnostus järjestöissä ikään kuin aaltoina.

Historia-aineistoa ottaa vastaan Toimihenkilöjärjestöjen historiatoimikunnan sihteeri Inka Ukkola TJS Opintokeskuksesta,

[email protected], puh. 040 706 4548.

Yrittäjän ja palkansaajan välistä eroatyöttömyysturvassa voi olla hankalahahmottaa.

Tiedätkö kumpi olet työttömyysturvassa,

yriTTäjä VAiPAlKAnsAAjA?

T yöttömyysturvan kertymisen kan-nalta on tärkeää, että olet vakuutet-tuna oikeassa työttömyyskassassa, sillä yrittäjäasemassa tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloeh-toa, eikä palkansaajana tehty puo-

lestaan yrittäjän työssäoloehtoa.Jos sinulla on palkkatyön ohella yritystoimintaa tai

Teksti Elina Johansson / IAET-kassa, Satu Tarnanen / AYT ja Päivi Jalava / IAET-kassa

Kuva Fotolia.com

30 YTY 4/2014

työskentelet perheesi omistamassa yrityksessä, on hyvä varmistaa, että kuulut juuri oikeaan työttömyyskassaan. Myös mikäli työttömänä ollessasi perustat yrityksen, tulee sinun olla yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistoon asian selvittämiseksi.

Kaikissa tapauksissa on järkevää varmistaa omasta työttömyyskassasta, miten juuri oma tilanteesi tulki-taan työttömyysturvassa (taulukko).

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai hän toimii muussa vastaavassa asemassa. Yrittäjäksi katsotaan esimerkiksi henkilö, joka omistaa yrityksestä 15 % ja on kyseessä olevan yrityksen hallituksen jäsen. Jos hänellä on riittävästi muuta palkkatyötä, voidaan yritystoiminta katsoa sivutoimiseksi, mutta yritystoi-minnasta saadut tulot vaikuttavat vähentävästi päivä-rahan suuruuteen.

Perheenjäseneksi puolestaan katsotaan työttömyys-turvalain tarkoittamassa merkityksessä henkilön kanssa samassa taloudessa asuvat (avo-)puoliso, lapset, lapsen-lapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.

Omistusosuutta laskettaessa myös välillinen, eli tois-ten yritysten kautta tapahtuva omistaminen, huomioi-daan, jos väliyhteisöstä omistetaan vähintään 50 %. Huomioitavaa kuitenkin on, että pelkkä omistaminen ei kuitenkaan vielä täytä yrittäjämääritelmää, vaan vaa-ditaan myös työskentelyä yrityksessä tai johtavassa ase-massa olemista.

– Usein juuri perheyritykset ja niiden kautta omis-tajaksi määritteleminen tulevat ihmisille yllätyksenä, lakimies elina johansson IAET-kassasta kertoo.

YrittäjämääritelmäTyöttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen.Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka

• työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta hän omistaa vähintään 15 % osuuden,

• työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta hän omistaa yhdessä perheen kanssa tai perhe omistaa vähintään 30 %,

• työskentelee yrityksessä, josta hän omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 50 %, tai

• työskentelee yrityksessä, josta hänen perheenjäsenensä omistavat vähintään 50 %.

YTY 4/2014 31

Yrityksen omistaja kyllä osaa vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa, muttapuoliso, joka työskentelee samassa yrityksessä kuuluu usein palkansaajakassaan.

Puolisonkin kuuluisikin olla vakuutettuna yrittäjäkassassa.

32 YTY 4/2014

IAET-kassaPäiväraha-asiat, puh. 09 4763 7600,ma - to 10 –15 ja pe 10 –13jäsenyysasiat, puh. 09 4763 7610,ma - to 12– 14www.iaet.fi

AYT-kassaMaksuton palvelunumero0800 9 0888, ma - to klo 9 –16,pe klo 9 –13sähköpostiosoite:[email protected]

varmistatYöttömYYs-turvasi jaota YhteYttä tarvittaessa:

– Jos Pekka omistaa yrityksestä 100 %, hän yleensä tietääkin olevansa yrittäjä ja osaa vakuuttaa itsensä sen mukaan. Sen sijaan hänen puolisonsa Paula, joka työs-kentelee samassa yrityksessä, on usein TyEL -vakuutettu ja kuuluu palkansaajakassaan, vaikka hänetkin katsotaan työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Paulan tulisi kuitenkin olla työttömyyden varalta vakuutettuna yrittäjäkassassa Elina Johansson jatkaa.

– Sen sijaan, jos Pekan ja Paulan eri taloudessa asuva poika työskentelee yrityksessä, hän on kuitenkin palkansaaja.

Pää- vai sivutoiminen?

Työttömyysturvassa yrittäjäasemaa tutkii työttömyyskas-sojen lisäksi myös työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa työttömyyskassoja sitovia lausuntoja siitä, katsotaanko henkilö päätoimiseksi vai sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Päätoimisella yrittäjällä ei ole yritystoimintaa har-joittaessaan oikeutta työttömyysetuuteen, mutta sivu-toimisella yrittäjällä voi olla mahdollisuus saada päivä-rahaa, jonka suuruuteen yritystulot vaikuttavat vähen-tävästi. Yleensä sivutoimiselta yrittäjältä edellytetään, että yritystoimintaa on harjoitettu palkkatyön ohella näytöksi siitä, ettei yritystoiminta ole este palkkatyön vastaanottamiselle.

oikeaan kassaan

– Jos haluat pitää ansioturvasi katkotta voimassa, liity AYT-kassaan heti yrittäjäksi ryhtyessäsi. Jos palaat palkkatyöhön, muista palata IAET-kassan jäseneksi, sanoo AYT-kassan työttömyysturva-asiantuntija satu tarnanen.

Työskenneltyäsi vähintään 26 viikkoa IAET-kassan jäsenenä, saat oikeuden palkansaajan työttömyystur-vaan. Yrittäjä saa puolestaan ansiopäivärahaoikeuden työskenneltyään AYT-kassan jäsenyysaikana yrittäjänä vähintään 18 kuukautta (vuoden 2015 alusta 15 kuu-kautta). Voit siirtää kerrytetyn päivärahaoikeuden mukanasi vaihtaessasi kassaa. Edellytyksenä päiväraha-oikeuden siirrolle on, että liityt uuteen kassaan kuukau-den sisällä vanhasta kassastasi eroamisesta. Oikeus palk-kaperusteiseen työttömyyspäivärahaan säilyy enintään 18 kuukautta yrittäjäksi ryhtymisestä.

– Oma tilanne kannattaa selvittää ja työttömyys-kassan jäsenyys hoitaa kuntoon heti tilanteen muuttu-essa, Satu Tarnanen AYT-kassasta painottaa.

Vakuuta itsesi riittävällä tasolla

Yrittäjä saa itse valita työttömyysvakuutuksen perus-teena olevan työtulon. Valittu työtulo saa kuitenkin olla enintään lakisääteisen eläkevakuutustyötulon suuruinen (YEL-vakuutetulla eläkevakuutuksen vahvistettu vuosi-työtulo ja TyEL-vakuutuksen piirissä olevalla osaomis-taja- tai perheenjäsenyrittäjällä TyEL-palkka). Oman sosiaaliturvan kannalta on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että YEL-vakuutus on riittävällä tasolla.

– Kannattaa muistaa, että yrittäjän työttömyystur-van piiriin pääsemisen vähimmäistyötulo nousee vuoden 2015 alusta noin 12 500 euroon. Tarkka summa vah-vistetaan loppuvuodesta, muistuttaa Satu Tarnanen. ●

YTY 4/2014 33

Lisätietoa aikuiskoulutustuesta Koulutusrahaston kotisivuilta www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki

Teksti Aku Karjalainen / YTN Kuva Fotolia.com

Oman osaamisen kehittäminen lisääammattitaitoa sekä helpottaa uudentyöpaikan saantia ja uudelle toimialallesiirtymistä, selviää tuoreesta Koulutus-rahaston tutkimuksesta.

Aikuiskoulutustuen saajien määrä

kaksinkertaistunut

A ikuiskoulutustuki on alentanut kyn-nystä hakeutua ammatillista osaa-mista kehittävään omaehtoiseen koulutukseen. Edunsaajien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Viime vuonna tukea sai

noin 15 000 henkilöä.

– Vuonna 2009 aikuiskoulutustuki oli selvästi työt-tömyyspäivärahaa pienempi, ja 2010 se korotettiin työt-tömyyspäivärahan tasolle. Siitä käynnistyi hurja kasvu, joka on jatkunut, kertoo Koulutusrahaston toimitus-johtaja heikki Pohja.

Noin 96 prosenttia tukea käyttäneistä vastanneista koki Koulutusrahaston myöntämän tuen merkittävänä tai erittäin merkittävänä koulutukseen hakeuduttaessa.

Sen sijaan taloudellinen tilanne nähdään yleisim-pänä esteenä koulutukseen hakeutumiselle. Lisäksi po-tentiaaliset käyttäjät tuntevat tukimuodon heikosti.

opiskelu avaa uusia mahdollisuuksia

Tutkimus osoittaa, että työelämän aikana suoritettu opiskelu avaa sekä nykyisen tehtävän että koko työuran kannalta uudenlaisia mahdollisuuksia.

Vastaajista neljä viidestä uskoo, että työelämässä ole-vien koulutus kehittää ennen kaikkea ammattitaitoa.

Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että koulutus helpottaa uuden työpaikan saantia ja uudelle toimialalle siirtymistä. Lähes puolet vastaajista puolestaan katsoo, että koulutus lisää mahdollisuutta palkankorotukseen.

Pohjan mukaan aikuiskoulutustuki soveltuu myös muunto- ja täydennyskoulutukseen rakennemuutoksen kanssa kamppailevilla aloilla, jos kaikki hakuehdot täyt-tyvät.

Tukea kahdeksi lukuvuodeksi

Aikuiskoulutustukea voi saada joko täysimääräisenä tai soviteltuna, jolloin opiskelu on mahdollista työn ohessa. Aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Valtio rahoittaa perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan.

Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että hen-kilöllä on vähintään kahdeksan vuoden työhistoria, voi-massa oleva työsuhde ja työnantajan hyväksymä opin-tovapaa.

Tukea voi saada tutkintoon johtavaan koulutukseen tai ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Tukiaika on enintään 19 kuukautta eli kaksi lukuvuotta. Aikuiskoulutustukea voi käyttää vain kerran.

Viime vuonna tuen saaneista ammattikorkeakou-lussa opiskeli 37 prosenttia, yliopistoissa 31,7 prosent-tia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 28,5 prosenttia. ●

34 YTY 4/2014

Teksti Seppo Simola

H yvää unta ei pidä väheksyä. Se on elinehto meille kaikille. Tehok-kuusyhteiskunta tahtoo välillä kiistää unen oleellisuuden ja syyt-tää nukkumista laiskojen huviksi.

Oikeastaan asia on päinvastoin. Huipputehoilla ei jaksa kauan painaa ilman kunnollista unta.

Yhä laajeneva 24 / 7-yhteiskunta asettaa haasteita nukkumiselle esimerkiksi sosiaalisen median muo-dossa. Josko vielä kerran ennen nukahtamista vilkai-sisi tuttujen statuspäivitykset? Ja sitten onkin helposti puoli tuntia uniaikaa tipotiessään ja ehkä pääkoppa-kin ylikierroksilla jonkin kuohuttavan tiedon vuoksi.

On nisäkkäitä, jotka pystyvät valvomaan kuu-kausia. Tieteellisissä kokeissa ihminen on pystynyt valvomaan 11 vuorokautta. Valvomisennätykset ovat siinä määrin vaarallisia, että Guinnessin ennätysten kirjakaan ei noteeraa niitä.

Unen riistäminen on tunnettu kidutustapa. Pahin vaikutus kirjan mukaan saadaan, jos ihmisen annetaan juuri ja juuri nukahtaa ja sitten herätetään väkisin. Kun tämä toistetaan riittävän monta kertaa, niin ihminen murtuu.

HYVÄÄ UNTAEI PIDÄ VÄHEKSYÄ

Kirjoittaja lähestyy unta aluksi tieteen näkökulmasta, mutta ei tylsän teoreettisesti. On mielenkiintoista kurkistaa unen ja jopa unien näkemisen tieteellisiin taustoihin.

Kirjan loppupuolella keskitytään enemmän käytäntöön.

Björn hedensjö: Hyvä yö – Mitä uni on ja miten sitä saa?Art House Oy 2014, 197 s.Suomennos Veli-Pekka Ketola

[ K I r J A - A r V O S T E L u ]

YTY 4/2014 35

Sänkyyn kannattaa sijoittaa.Investointi koituu oman

hyvinvoinnin ja suorituskyvynhyväksi. Ihmiset saattavat suruttaostaa kalliita kaukomatkoja taihärveleitä, mutta nukkuvatlinttaan painuneilla patjoilla.

Kirjoittaja kehottaa muutenkin erottamaan työn niin ajan kuin paikan suhteen. Kotona työs-kentely on vaikkapa etätöiden muodossa monille arkipäivää. Työlle pitäisi kotonakin olla kokonaan oma tila ja aika.

Nukkuminen on universaalia, eikä unen tarve riipu rodusta tai kansallisuudesta. Muutamia mie-lenkiintoisia kansainvälisiä eroavaisuuksia kirjoittaja on havainnut ja hän esittelee kolme erilaista unikult-tuuria. Pohjois-Euroopassa nukutaan eri tavalla kuin Välimeren maissa, ja Kaukoidässäkin on oma uni-kulttuurinsa.

Kirjoittaja ei tarjoa poppakonsteja nukkumi-seen, mutta uniongelmia käsitellään monella tapaa. Lääkkeiden käyttöä kirjoittaja kehottaa harkitse-maan, koska niillä voi olla myös haitallisia vaiku-tuksia. Psykologilta saattaa löytyä avaimet hyvään uneen, jolloin lääkitystä ei ehkä tarvita. Tulossa on myös uudentyyppisiä unilääkkeitä, joiden haittoja on onnistuttu minimoimaan.

Joitakin yleisiä uskomuksia kirja kumoaa kuten sen, että varastoon ei voisi nukkua. Yksi monista kir-jassa selostetuista koejärjestelyistä todistaa toisin. Nokosistakin vallitsee monta osin ristiriitaista käsi-tystä ja niitäkin kirjassa analysoidaan. Erimittaisia nokosia voi käyttää eri tarpeisiin. Väärin mitoite-tuista tai ajoitetuista nokosista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Hyvä yö on helppolukuinen ja sujuvasti kirjoi-tettu kirja tärkeästä, mutta jokapäiväisyytensä vuoksi väheksytystä aiheesta. Jokainenhan nukkua osaa! Toki, mutta senkin voi tehdä oikein tai väärin. Kir-jaa vasten on hyvä peilailla omia käsityksiään nuk-kumisesta sekä nukkumistapojaan. ●

Ihmisillä on yksilöllinen kronotyyppi ja oma biologinen kello. Kirja tunnistaa tutun jaon ilta- ja aamuihmisiin, ja teineille se antaa synninpäästön. Eivät he nuku iltapäivään yksinomaan aikuisia ärsyt-tääkseen, vaan teini-iässä biologinen kello harppaa kerralla rajusti eteenpäin.

Lapsuuden alkuvaiheessa ongelma on aikuisten näkökulmasta päinvastainen. Pikkulapsi saattaa val-vottaa vanhempiaan uupumukseen asti. Kirjoittaja käsittelee pikkulastenkin uniongelmia ja antaa käy-tännön vinkkejä pohdittavaksi ja kokeiltavaksi.

Avain kunnolliseen uneen on sänky, mutta tätä ei aina tiedosteta. Sänkyyn kannattaa sijoittaa. Inves-tointi koituu oman hyvinvoinnin ja suorituskyvyn hyväksi. Ihmiset saattavat surutta ostaa kalliita kau-komatkoja tai härveleitä, mutta nukkuvat silti lint-taan painuneilla patjoilla.

Puhki kaluttuja iltapäivälehtiviisauksia ei kir-jassa liiemmälti ole, mutta sängyn pyhittämisestä nukkumiselle ja seksille kirjoittaja kyllä muistut-taa. Työvälineet kulkevat nykyään niin helposti mukana, että ne ovat löytäneet tiensä valitettavasti jo sänkyihinkin.

Ku

va:

Foto

lia.c

om

yty 4 2014

Documents