20 Finanssi- ja rahapolitiikka

M&T 2006, luku 34

Muistinvirkistys: Rahan tarjonta ja korkokanta pitkällä aikavälillä

Luvussa 16: Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (M&T

luku 26) opimme miten korkokanta määräytyy pitkällä aikavälillä? miten valtion budjettialijäämä vaikuttaa reaaliseen

korkokantaan?

Luvussa 17: Inflaatio (M&T luku 30) tutustuimme rahan

kvantiteettiteoriaan ja opimme miten rahapolitiikka vaikuttaa hintatasoon pitkällä aikavälillä?

Seuraavaksi tarkastelemme, miten korkokantaan ja

hintatasoon voidaan vaikuttaa lyhyellä aikavälillä Ja siten puuttua talouden lyhyen aikavälin

vaihteluihin

Tämän päivän oppimistavoitteet

Osaat selittää, Miten lyhyen aikavälin korkokanta määrittyy

nk. rahan likviditeettipreferenssiteoria (the theory of

liquidity preference Miten lyhyellä aikavälillä voidaan vaikuttaa kokonaiskysyntään

rahapolitiikalla (monetary policy)finanssipolitiikalla (fiscal policy)

Osaat tulkita syitä ja seurauksia, joita syntyy kun raha- ja/tai

finanssipolitiikkaa käytetään suhdannevaihteluiden tasaamiseen

Politiikalla voidaan vaikuttaa kokonaiskysyntään

Rahapolitiikalla ja finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa

talouden kokonaiskysyntään Siis AD-käyrä liikkuu

Vielä muistinvirkitys: miten hintataso vaikuttaa kokonaiskysyntään?

Luvussa 19: Suhdannevaihtelut (M&T luku 33) todettiin, että

kokonaiskysyntä on hintatason vähenevä funktio kokonaiskysyntä kasvaa hintatason laskiessa kokonaiskysyntä vähenee hintatason noustessa

On kolme erilaista syytä, miksi kokonaiskysyntäkäyrä on hintatason

vähenevä funktio

1. Varallisuusvaikutus kulutuksen kautta

2. Korkotasovaikutus investointien kautta

3. Valuuttakurssivaikutus nettoviennin kautta

Rahan likviditeettipreferenssiteoria (theory of liquidity preference )

John Maynard Keynesin kehittämä teoria teoksessa The General

Theory of Employment, Interest and Money (1936)

Perusidea: Korkokanta sopeutuu niin, että rahan kysyntä ja tarjonta

tasapainottuvat

Rahamarkkinoilla markkinaosapuolina ovat rahan tarjoaja (eli

keskuspankki) ja rahan kysyjät (eli yritykset ja kotitaloudet)

Katsotaan seuraavaksi miten rahan tarjonta ja kysyntä määräytyvät

lyhyellä aikavälillä

Rahan likviditeettipreferenssiteoria: rahan tarjonta

Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki Muistatko miten keskuspankki voi muuttaa rahamäärää markkinoilla?

1. Avomarkkinaoperaatioilla (OMOs)

2. ohjauskoron muutoksilla

3. kassavarantovelvoitteen muuttamisella

Koska rahan tarjonnasta päättää keskuspankki, rahan tarjonta on

riippumaton korkokannasta

Siten rahan tarjontakäyrä on pystysuora (katso seuraava kuvio)

Rahan määrä

Korkokanta

0 Keskuspankinasettama tarjonta

Rahan tarjonta

Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyelläaikavälillä

Rahan kysynnästä päättävät kotitaloudet ja yritykset Mitkä syyt vaikuttavat rahan kysyntään?

Rahan kysyntä riippuu monista eri tekijöistä Kotitaloudet ja yritykset pitävät rahaa tavaroiden ja palveluiden

ostojen maksamiseksi Rahan pitämisen vaihtoehtoiskustannus on korko, joka voitaisiin

saada sijoittamalla raha Kun korkokanta nousee, niin nousee myös rahan pitämisen

vaihtoehtoiskustannus ja rahan kysyntä laskee Rahan kysyntä on siis koron suhteen laskeva funktio

Seuraava kuvio havainnollistaa rahamarkkinoiden tasapainoa

Rahan likviditeettipreferenssiteoria: rahan kysyntä

Rahan määrä

Korkokanta

0

Rahan kysyntä

Keskuspankinasettama tarjonta

Rahan tarjonta

r2

M2dMd

r1

Korkokannantasapaino-arvo

Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyelläaikavälillä

Lähde: M&T (2006, 714, kuvio 34.1)

Miten teoriat koron määräytymisestä PAV:llä ja LAV:lla linkittyvät toisiinsa? Lue FYI sivulta 715.

PAV: LAV:

Rahan määrä

Korko

0

Rahan kysyntä

Keskuspankinasettama tarjonta

Rahan tarjonta

Lainavarat0

KorkoTarjonta

Kysyntä

Keskuspankki voi vaikuttaa kokonaiskysyntään rahapolitiikalla

(monetary policy)

Rahan tarjonnan kasvu siirtää rahan tarjonnan käyrää oikealle

(katso seuraava kuvio, osio a) Jos rahan kysyntä pysyy muuttumattomana, korkokanta laskee Matalampi korkokanta kasvattaa tavaroiden ja palveluiden

kysyntää investointien korkotasovaikutuksen kautta

Kaikilla hintatasoilla kokonaiskysyntä on aiempaa suurempi

matalamman korkokannan takia

Lyhyellä aikavälillä rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa reaalimarkkinoihin (kokonaiskysyntään)

MS2Rahan tarjontaMS

Kokonais-kysyntä AD

YY

P

P

AD2

0

r

r2

0

3. . . .mikä lisää tavaroiden ja palvelujenkysyntää annetulla hintatasolla.

2. . . .niinkorkokantalaskee. . .

1. Kun rahantarjonta kasvaa ..

Rahan tarjonnan kasvun vaikutukset kokonaiskysyntään lyhyellä aikavälillä

Rahanmäärä

Tuotannon määrä

(a) Rahamarkkinat (b) KokonaiskysyntäkäyräHinta-taso

Korko-kanta

Rahan kysyntä kunhintataso on

Lähde: M&T (2006, 718, kuvio 34.3)

Miten keskuspankki käyttää rahapolitiikkaa?

Laskusuhdanne? Rahan tarjonnan lisäys lyhyellä aikavälillä voi vahvistaa

kokonaiskysyntää (siirtää kokonaiskysyntäkäyrää oikealle) ja

siten elvyttää taloutta laskusuhdanteessa

Noususuhdanne? Vastaavasti rahan tarjonnan supistaminen voi vähentää

kokonaiskysyntää (siirtää kokonaiskysyntäkäyrä

vasemmalle) ja täten hillitä taloutta noususuhdanteessa

Koska rahan tarjonnan muutokset aiheuttavat muutoksia

korkokannassa, eli rahan tarjonnan kasvu laskee korkokantaa ja rahan tarjonnan supistaminen nostaa korkokantaa,

rahapolitiikan vaikutuksia voidaan kuvailla joko rahan tarjonnan

muutosten kautta kuten edellä tai korkokannan muutosten kautta. Myös ohjauskoron asettaminen tapahtuu käytännössä

toteuttamalla muutoksia rahamäärässä

Nykyisen talouskriisin aikana, rahapolitiikkaa on itse asiassa

toteutettu pääosin korkokannan muutosten kautta.

Rahapolitiikkaa voidaan kuvata suoraan korkokannan muutosten kautta

Kerrataan rahapolitiikka:

http://www.youtube.com/watch?v=HdZnOQp4SmU

On kuitenkin mahdollista, että syntyy tilanne, jossa rahan tarjonnan lisäys ei enää laske korkokantaa: likviditeettiloukku (liquidity trap)

Koska korkokanta ei laske, rahapolitiikalla ei pysty vaikuttamaan

kokonaiskysyntään. Yksi syy, miksi korkokanta ei laske voi olla se, että nimellinen

korkokanta on jo nolla tai hyvin lähellä nollaa. Osa taloustieteilijöistä Keynesistä lähtien (mukaan lukien esim.

nobelisti Paul Krugman) pitävät finanssipolitiikkaa rahapolitiikkaa

täydentävänä ja likviditeettiloukun vallitessa vaihtoehtona

rahapolitiikalle. Lue Paul Krugmanin Macropolicy in a Liquidity Trap - Wonkish,

http://krugman.blogs.nytimes.com/2008/11/15/macro-policy-in-a-liquidity-trap-wonkish/

, The Conscience of a Liberal NYT blog, 15.11.2008 saatavilla, haettu

12.8.2009

Mitä sitten on finanssipolitiikka?

Finanssipolitiikalla tarkoitetaan kaikkia julkisen vallan päätöksia,

jotka koskevat julkisia menoja ja veroja, siis julkisen sektorin

budjettia Pitkällä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa säästämiseen,

investointeihin ja niiden kautta kansantalouden kasvuun. Lyhyellä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa pääosin

kokonaiskysyntään.

Kun julkinen valta kasvattaa tai leikkaa julkisia menoja, se vaikuttaa

kokonaiskysyntään suoraan. Sen sijaan, kun julkinen valta muuttaa verotusta, se vaikuttaa

kotitalouksien ja yritysten päätöksiin vain välillisesti.

1. Kerroinvaikutus (multiplier effect) Lisää elvyttävää vaikutusta

2. Syrjäytysvaikutus (crowding-out effect) Vähentää elvyttävää vaikutusta

Julkisia menoja säädeltäessä finanssipolitiikalla on kaksi makrotason vaikutusta

1. Julkisten menojen kerroinvaikutus

Julkisten menojen kerroinvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että

jokainen euron lisäys julkisiin menoihin kasvattaa

kokonaiskysyntää suuremmalla määrällä kuin euron, eli

suuremmalla määrällä kuin julkisten menojen alkuperäinen lisäys.

Perusidea: Julkiset menot ovat tuloa joillekin kotitalouksille. Nämä

kotitaloudet kuluttavat osan kasvaneista tuloistaan, mikä lisää

kokonaiskysyntää. Omalta osalta tämä yksityisen kulutuksen

kasvu on tuloa joillekin kotitalouksille, jotka käyttävät osan

kasvaneista tuloistaan kulutukseen, mikä lisää kokonaiskysyntää

jne. jne.

Tuotannon määrä

Hinta-taso

0

Kokonaiskysyntä AD1

€10 miljardia

AD2

AD3

1. Julkisten menojen €10 miljardia lisäys alussa Kasvattaa kokonaiskysyntää €10 miljardia …. . .

2. . . . Mutta kerroinvaikutuskasvattaa kokonaiskysynnän Siirtymää, joka on suurempi Kuin €10 miljardia.

Julkisten menojen kerroinvaikutus

Lähde: M&T (2006, 722, kuvio 34.4)

Julkisten menojen kerroinvaikutuksen m kaava:

m = 1/(1 - MPC)

jossa MPC on rajakulutusalttius (marginal propensity to consume)

jolle pätee 0 < MPC < 1.

Rajakulutusalttius MPC on se osuus tulojen lisäyksestä, jonka

kotitalous kuuluttaa eikä säästä.

Julkisten menojen kerroin m on ykköstä suurempi koska MPC< 1

Julkisten menojen kerroinvaikutuksen kaava

Julkisten menojen kertoimen johtaminen

Olkoon julkisten menojen alkuperäinen lisäys ΔG Kokonaiskysynnän Y välitön lisäys on silloin ΔY1 = ΔG Tulojen kasvu lisää kulutusta määrällä ΔC1 = c ΔY1 = c ΔG, jossa c

=MPC =rajakulutusalttius Tämä c ΔG on tuloa joillekin, jotka puolestaan käyttävät tulojen

kasvusta osan c kulutukseen: ΔC2 = c ΔY2 = c ΔC1 = c2 ΔG ja niin edelleen... Kokonaiskysynnän kasvu on siten lopulta: ΔY = ΔG + ΔC1 + ΔC2 +... = ΔG + c ΔY1 + c ΔY2 + ... = ΔG + c ΔG

+ c2 ΔG +... = (1+c+ c2+...) ΔG Huomaa, että (1+c+ c2+...) on äättymättömän geometrisen sarjan

summa, joka voidaan ilmaista muodossa (1/(1-c)) . Näin ollen ΔY = (1/(1-c)) ΔG= m ΔG jossa m = 1/(1-c)

2. Julkisten menojen syrjäytysvaikutus

Julkisten menojen kasvu johtaa yleensä korkokannan nousuun Muistatko miksi? (ks. M&T luku 26: Säästäminen ja

investoinnit). Korkojen nousu vähentää puolestaan yksityisiä investointeja, jotka

ovat nyt kalliimpia. Näin ollen osa julkisten menojen kasvusta syrjäyttää (crowds out)

yksityisiä investointeja. Kun otetaan huomioon julkisten menojen lisäyksen aikaansaama

investointien syrjäyttäminen, niin voidaan päätellä, että julkisten

menojen lisäyksen todellinen vaikutus ei ole kuitenkaan niin suuri

kuin mitä edellisestä kerroinvaikutuksesta voisi päätellä. Seuraava kuvio havainnollistaa syrjäytysvaikutuksen.

Rahan määrä0

Korko-kanta

r

Rahan kysyntä, MD

Rahan tarjonta

(a) Rahamarkkinat

3. . .mikänostaaKorko-tasoa…

2. . . .mikä lisäärahan kysyntää..

MD2

Tuotannonmäärä

0

HInta-taso

Kokonaiskysyntä, AD1

(b) Kokonaiskysyntäkäyrän siirtymä4. .mikä lopultasyrjäyttää osankok.kysynnänlisäyksestä.

AD2

AD3

1. Julkisten menojen lisäyskasvattaa kokonaiskysyntääkerroinvaikutuksen mukaisesti..

r2

Julkisten menojen syrjäytysvaikutus

Keskuspankinasettama rahantarjonta

Lähde: M&T (2006, 725, kuvio 34.5)

Kun julkinen valta kasvattaa julkisia menoja €10 miljardia,

kokonaiskysyntä voi kasvaa enemmän tai vähemmän kuin €10

miljardia riippuen siitä, kumpi vaikutus on voimakkaampi:

kerroinvaikutus tai syrjäytysvaikutus.

Huomaa, että tarkastelumme on koskenut suljettua taloutta.

Avotaloudessa osa kulutuksen kasvusta suuntautuu tuontitavaroille ja

elvyttävä vaikutus osin siis karkaa ulkomaille. Elvyttävä vaikutus on sitä suurempi, mitä pienempi on tuonnin

osuus kansantuotteesta

Julkisten menojen kerroinvaikutus ja julkisten menojen syrjäytysvaikutus: yhteenveto

Julkinen valta voi vaikuttaa kokonaiskysyntään välillisesti

verotusta muuttamalla

Esim. tuloverotuksen muuttaminen vaikuttaa kotitalouksien tulojen

kautta niiden kulutuskysyntään, joka on yksi kokonaiskysynnän

komponentti

Edellä esitetty kerroinvaikutus toimii myös verotuksen kohdalla,

mutta se on pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus. Syy tähän on se, että verotuksella ei ole suoraa vaikutusta

kokonaiskysyntäänKotitaloudet säästävät osan saamastaan

veronalennuksesta

Finanssipolitiikkaa voidaan harjoittaa myös puuttumalla verotukseen

Kertaus: finanssipolitiikka

http://www.youtube.com/watch?v=1qhJPqyJRo8&feature=related

Moni hallitus on ottanut tavoitteeksi toisen maailman sodan lopusta

lähtien suhdannevaihteluiden tasoittamisen politiikalla.

Osa taloustieteilijöistä kuitenkin vastustaa raha- ja finanssipolitiikan

käyttöä, sillä heidän mielestä se horjuttaa taloutta, koska politiikan

vaikutukset toteutuvat viiveellä ja ovat vain osittain ennustettavissa.

Näin ollen he väittävät, että olisi parempi antaa markkinoiden hoitaa

suhdennevaihtelut ilman julkisen vallan tai keskuspankkien

puuttumista. Etenkin viiveiden takia aktiivinen finanssi- ja rahapolitiikka

pahimmassa tapauksessa pahentavat suhdanteita

tasoittamisen sijaan

Finanssi- ja rahapolitiikan tarve

Lue artikkeli ”Not by monetary policy alone”

Lue artikkeli Vastatkaa pareittain esitettyihin kysymyksiin

Alleviivatkaa ne kohdat, joita ette ymmärrä ja osaa selittää

Yhteenveto päivän luennosta

Keynesin kehittämä rahan likviditeettipreferenssiteoria (theory of

liquidity preference) selittää korkokannan märäytymisen lyhyellä

aikavälillä

Keskuspankit voivat harjoittaa aktiivista rahapolitiikkaa lisäämällä

tai vähentämällä rahan määrää taloudessa Rahan määrä vaikuttaa korkokantaan

Joka puolestaan vaikuttaa säästämiseen ja investointeihinSekä valuuttakursseihin

Ja näin ollen kokonaiskysyntään

Kokonaiskysyntään voidaan vaikuttaa myös suoraan julkisten

menojen ja verotuksen avulla eli finanssipolitiikalla