23

79. vuosikerta

Sähkö&Tele (2006) 71926•2006

SIL Sähköinsinööriliitto 80 vuotta

Suomen Sähkölaitosyhdistys – Finlands Ekectri-citetsverksförening r.y., r.f. perustettiin joulukuun 11. päivänä 1926 Teknillisen korkeakoulun sähköteknillisessä laboratoriorakennuksessa, Albertinkatu 40-42, Helsinki. Samassa pai-kassa pidettiin tänä vuonna tasan 80 vuotta perustamisensa jälkeen Sähköinsinööriliiton juhlaseminaari, jossa tämänkin kirjoittaja piti samasta aiheesta esityksen. Saman paikan lisäksi perustajina oli samoja henkilöitä kuten Väinö Veijola, josta tuli yhdistyksen ensimmäinen vakinainen asiamies 1927-1929 ja tämän leh-den edeltäjän Voima ja Valon ensimmäinen päätoimittaja 1928 alkaen.

TavoitteitaSähköä oli tuotettu ja toimitettu jo vuosikymme-niä, mutta tilastoja ei ollut nimeksikään. ”Ele-tään murrosaikaa sähkölaitosten kehityksessä – sähkölaitosten tarkastus, normit ja standardit on pohdittavana”. Tässä oli Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toimitusjohtaja Aku Marsion, valmistelevan toimikunnan puheenjohtajan perusteluja yhteistoiminnan aloittamiselle. Pe-rustavan kokouksen puheenjohtajana toiminut Marsio valtuutettiin hoitamaan yhdistyksen asioita seuraavaan Nokialla 28.5.1927 pidettyyn vuosikokoukseen asti. Kokouksesta alkoi Aku Marsion puheenjohtajakausi joka jatkui aina vuoteen 1938. Sääntöjen määrittely yhdistyksen tarkoituksesta oli tavan mukaan ylimalkainen ja pyöreä. Puheenjohtaja Marsio oli jo alustavissa esityksissään pyrkinyt määrittelemään tavoitteet konkreettisiksi. Vaikuttaminen sähkölainsää-

Sähkölaitoksista energialiiketoimintaan

Sähkö tuli Suomeen 130 vuotta sitten ja sitä ehditiin hyödyntämään teollisuudessa ja yhdyskunnissa lähes 50 vuotta ennen Suomen Sähkölaitos-yhdistyksen perustamista 1926. Vuonna 1996 Sähkölaitosyhdistyksen nimi muutettiin Sähköenergialiitto ry Seneriksi. Yhdistyksen toiminnan aloittamisesta tulee joulukuussa 80 vuotta täyteen. Rooli on muuttunut Energiateollisuus ry:n muodostamisen jälkeen vuodesta 2005 alkaen sähkökaupan ja verkkoliiketoiminnan tutkimuksen, kehityksen ja opetustoiminnan edistäjäksi.

däntöön, sähkötarkastuksen aikaansaaminen ja varmuusmääräysten uudistaminen olivat kauaskantoisia tehtäviä. Myös sähkötarvikkeiden koestuslaitos olisi aikaansaatava. Vesioikeuslaki olisi uusittava. Sähkölaitoksia olisi autettava sekä teknillisissä että hallinnollisissa kysymyksissä. Ennen kaikkea olisi laajaa kuluttajakenttää valistettava. Marsion näkemyksen mukaan ei yhdistyksen sen sijaan tulisi puuttua kaupallisiin ja luototuskysymyksiin tai työsuhdeasioihin.

Sähkölaitosyhdistyksen hallituksen ensimmäi-nen kokous, pidettiin rautatievaunussa siirryttä-essä Nokialta Tampereelle jatkamaan ohjelmaa yhteisenä kesäkokouksena Sähköinsinööriliiton kanssa.

Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen Salmisaaren A-voimalaitos vuonna 1968.

Sähkölaitosyhdistyksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja oli vuodet 1927-38 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Aku Marsio.

Jorma VäkipartaSener

24 Sähkö&Tele (2006) 7

79. vuosikerta

1926•2006

SILSähköinsinööriliitto 80 vuotta

Yhdistyksen ensimmäinen sihteeri Ilmari Killinen asetti itselleen neljä teh-tävää: vakinaisen asiamiehen saaminen, oman äänenkannattajan perustaminen, lausunnon valmisteleminen sähköla-kiehdotuksesta ja suhteiden selvittämi-nen Maaseudun Sähköyhtymien Liitton kanssa.

Toimistot, asiamiehet ja toimitusjohtajatEnsimmäinen vakinainen asiamies Väinö Veijola lopetti oman yrityksensä Sähköteknillisen neuvontatoimiston ja sen huoneistoon Kasarmikatu 25:een tuli Sähkölaitosyhdistyksen ensimmäi-nen toimisto. Huoneistosta jouduttiin luopumaan 1929, kun Sähkötarkastus-laitos perustettiin ja Väinö Veijolasta tuli sen toimitusjohtaja. Seuraavaksi asiamieheksi tuli Kaarlo Suomalainen ja yhdistys sai toimitilat Sähkötarkas-tuslaitokselta. Sähkötarkastuslaitoksen tiloista siirryttiin Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen tiloihin Kasarmikatu 30 :een puheenjohtaja Marsion työhuo-netta vastapäätä. Sähkötarkastuslaitok-sen tarkastusinsinööri Tauno Bergholm siirtyi Sähkölaitosyhdistyksen (jatkossa SLY) asiamieheksi 1937.

Maaseudun Sähköyhtymien Liiton kanssa siirryttiin yhteisiin tiloihin, talo-uteen ja asiamieheen sopimuspohjaisesti vuodesta 1937, kunnes 1900-luvun lop-puvuosikymmeninä toiminnat yhdistet-tiin kokonaan.

Vuoden 1938 lopussa muutettiin Lii-sankatu 12 C:hen. Pian tämän jälkeen hallitus päätti muuttaa asiamies -nimi-tyksen toimitusjohtajaksi. Vuoteen 1967 toimitusjohtajana työskennellyt Tauno Bergholm on todennut Liisankadun toi-mistossa koetut ajat sotien vaikeimmiksi mutta hyvähenkisimmiksi.

Malminrinne 6:een rakennettiin Kam-pin sähköasema, jonka tyhjänä olevaan valvomohuoneeseen erotettiin puolikor-keilla väliseinillä SLYn toimistotilat. Sisäpuhelinta ei tarvittu, sillä kaiken kuuli muutoinkin. Poikkeusoloista huo-limatta yhdistyksen toiminta laajeni ja hallitus päätti vuoden 1941 lopussa, että valmistumassa olevasta SOK:n talosta Heikinkadun (myöhemmin Manner-heimintie) numerosta 9B vuokrataan yhdistykselle huoneisto. Vuoden 1943 alussa muutettiin kymmenen huoneen huoneistoon. Siellä SLY asustikin 26

vuotta. Bergholmin jälkeen toimitus-johtajaksi tuli professori Tapio Kunnas (1967-1986, kunniajäsen).

Seuraava toimisto oli taas eräänlai-nen välilaskupaikka Teknisten Liitto r.y:ltä Kalevankatu 12:sta vuokratuissa tiloissa. Elokuun alussa 1974 päästiin muuttamaan kymmeneksi vuodeksi Oy Sakkaroosi Ab:lta Mannerheimintie 15:sta vuokrattuihin tiloihin. Nykyisen oopperatalon vierestä muutettiin omaan osakehuoneistoon Mannerheimintie 76:een. Esa Hellgren oli toimitusjoh-

tajana 1986-1994 ja hänen jälkeensä Juha Naukkarinen vuoden 2004 lopulle, jolloin hänet nimettiin Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajaksi. Tämän jälkeen toimitusjohtajan tehtäviä hoiti Pekka Salomaa, kunnes palattiin takaisin asia-miehenrooliin jota nykyisin hoitaa Jorma Väkiparta toukokuusta 2005 alkaen.

LehdetVuoden 1928 alusta ryhdyttiin julkai-semaan yhdessä Sähköinsinööriliiton

Sähkölaitosyhdistyksen ja Sähköinsinööriliiton yhteinen kesäkokous Aulangolla 1939.

Sähkölaitosyhdistyksen toimisto Kampin sähköasemalla. Vasemmalla toimitusjohtaja Tauno Bergholm ja tekn.tri E.K.Saraoja.

25

79. vuosikerta

Sähkö&Tele (2006) 71926•2006

SIL Sähköinsinööriliitto 80 vuotta

kanssa Voima ja Valo-lehteä. Lehden tehtäviä esittelevä ensimmäisen numeron pääkirjoitus korosti erityisesti kansainvä-lisen yhteistoiminnan ja oman maamme lainsäädännöllisten kysymysten seuraa-mista. Seuraavasta numerosta alkaen lehteen sisältyi erityinen neuvojen ja tiedotusten osasto, josta jäsenlaitokset saivat tilata taskukokoisia eripainoksia. Kun lehden julkaisijayhdistysten jouk-koon liittyi vuoden 1935 alusta Suomen Puhelilaitosten liitto, lehden toimituk-sellinen ja taloudellinen vastuu siirtyi Sähköinsinööriliitolle.

SLY ryhtyi julkaisemaan vuonna 1939 asiakasvalistukseen tarkoitettua lehteä Kodin Sähkö – Elektriciteten i hem-met, nykyiseltä nimeltään Sähköviesti – Elbladet, mikä oli pitkään Suomen laajalevikkisin aikakausilehti. Sähkö-viesti ilmestyy vieläkin, tosin yleensä täydennettynä energiayhtiöiden omaksi asiakaslehdeksi.

Alun haasteetTampereen Finlaysonin tehtaalla syttyi-vät ensimmäiset hehkulamput vuonna 1882. Kaupungeissa sähköistys aloitettiin katujen valaistuksesta, jota myöhemmin sai ”lampputariffilla” sisävalaistukseen. Sähkö jatkoi voittokulkuaan teollisuu-den voimanlähteenä ja kotitalouskäyttö monipuolistui.

Kun sähköistys oli alkanut ilman ny-kytermiä ”regulointi”, olivat ratkaisut kirjavia ja alkuvuosikymmenten haastee-na oli saada tekniikka kuntoon. Yleensä aloitettiin tasavirralla, mutta sähkön tarpeen lisääntyessä ja verkkojen tarpeen laajentuessa siirryttiin vaihtovirtaan. Tarvittiin standardisointia. Jotta sähkön tuotanto ja käyttö voisivat olla eri paikois-sa, kehitettiin kaukovoimansiirtoa.

Sähkölaitosyhdistys aloitti tutkimustoi-minnan vuonna 1937. ”Propagandaosas-to” perustettiin ensin edistämään sähkön käyttöä, mutta sotien aikaan ja sen jälkeen sitä tarvittiin sähkön säästämiseen.

Lait ajan hengen mukaanVuonna 1928 aikaan saadulla sähkölailla ja perustetulla Sähkötarkastuskeskuk-sella selvittiin lähes puoli vuosisataa. Seuraava sähkölaki säädettiin 1979 ja se loi eräänlaisen sähkösuunnitelma-talouden sähköhuollon aluetoimikun-tineen. Nykyistä vaihetta voi nimittää ”EU kaudeksi”, jossa Suomi on EU:n

mallioppilaana kiirehtinyt etuajassa te-kemään sen, mitä EU:ssa vasta valmistel-laan, jopa pidemmälle mennen. Vuonna 1995 voimaantullut sähkömarkkinala-ki teki sähköstä kilpailtavan tuotteen ja vuoden 1996 sähköturvallisuuslaki poisti ennakkotarkastukset. Kun Keski- ja Etelä-Euroopassa sähkön hinta oli Suomeen verrattuna 2–3-kertainen, ei liene odotettavissa hinnan laskemista Suomessa pitkällä tähtäyksellä. Tätä

kirjoitettaessa markkinasähkön hinta on tasolla, joka kattaa sähkön tuotannon uusinvestointien kustannukset. Eli kun kysyntä ylittää tarjonnan, markkina-talouden lakien mukaan investoidaan tuotantoon.

Sähköä ja lämpöäSotien jälkeen alkoi voimakkaan kehi-tyksen kausi ja maaseutu sähköistettiin.

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen katkaisi kivihiilen tuonnin Suomeen. Voimalaitospolttoaineena oli käytettävä halkoja. Ensimmäinen halkolämmityspäivä Suvilahden voimalaitoksella syksyllä 1914.

Kaapelijatkosten tekoa 1960-luvulla.

26 Sähkö&Tele (2006) 7

79. vuosikerta

1926•2006

SILSähköinsinööriliitto 80 vuotta

PuheenjohtajatSuomen Sähkölaitosyhdistyksellä ja sen jatkajalla Sähköenergialiitto Senerillä on sotatoimintavuoden aikana ollut kaikkiaan 16 eri puheenjohtajaa joista osa kahteen kertaan. Puheenjohtajat ovat edustaneet maamme merkittävimpiä sähkö- ja energia-laitoksia.

1927–38 Aku Marsio, Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen toimitusjohtaja

1939–40 ja 1945–54 Mikko Nordquist, W. Rosenlew & Co Oy:n voimapäällikkö ja

Porin Voima Oy, toimitusjohtaja

1940–44 R.E.Brummer, Helsingin kaupungin Sähkölaitos, toimitusjohtaja

1958–59 Henrik Kurtén, Länsi-Suomen Voimaosakeyhtiö, toimitusjohtaja

1955–57 ja 1960–68 Unto Rytkönen, Helsingin kaupungin Sähkölaitos,

toimitusjohtaja, ensimmäinen kunniajäsen

1969–74 Matti Pylkkänen, Suur-Savon Sähkö Oy, toimitusjohtaja,

teollisuusneuvos, toinen kunniajäsen

1975–80 Ilmari Peltola, Hämeen Sähkö Oy, toimitusjohtaja, energianeuvos

1981–85 Manu Muukkonen, Lappeenrannan Energialaitos, toimitusjohtaja

1986–90 Aimo Puromäki Helsingin kaupungin Energialaitos, toimitusjohtaja,

energianeuvos, kunniajäsen

1991–92 Tauno Leppämäki, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, toimitusjohtaja

1993–95 Simo Pikkusaari, Vatajakosken Sähkö Oy, toimitusjohtaja

1996 Juhani Mustamo, Savon Voima Oy, toimitusjohtaja, energianeuvos

1997 Esko Jarva, Tampereen Kaupungin Sähkölaitos, toimitusjohtaja

1998–2002 Tapani Kurkela, Oulun Energia, toimitusjohtaja

2002–2006 Risto Vaittinen, Oy Turku Energia – Åbo Energia Ab, toimitusjohtaja

2006– Tony Eklund, Nykarleby Kraftverk, toimitusjohtaja

Sähkölaitostoiminta oli rakentamiskes-keistä. Vesivoimaa valjastettiin jälleen-rakennettua yhteiskuntaa ja sotakorvaus-tenkin takia kasvavaa teollisuutta varten. 1900-luvun jälkipuoliskolla Suomen kaupunkeihin ja muihinkin merkittäviin taajamiin rakennettiin kaukolämpöver-kot. Rakennettiin yhtaikaa sähköä ja kaukolämpöä tuottavia voimalaitoksia. Kaupunkien sähkölaitoksista tuli energia-laitoksia ja monet niistä yhtiöitettiin.

Samalla siirryttiin rakentamis- ja tuo-tantokeskeisyydestä asiakas- ja mark-kinakeskeisyyteen. Energiayritysten sisällä alkoivat liiketoiminnat eriytyä: tuotanto, verkko, myynti, kaukolämpö ja palvelut.

Kulutuksesta säästöönSähkölaitosyhdistyksen ”Propagan-daosaston” tarkoitus oli lisätä sähkön käyttöä ennen sotia ja niiden jälkeen säästöneuvonta. ”Älä ole napsuttelija” iskulauseesta tuli ”muista aina säästää sähköä”. Osaston nimi muutettiinkin

neuvontaosastoksi ja kotitalouskoneiden käyttöön liittyvästä opastuksesta tuli tärkeä toimintamuoto. 1900-luvun lop-puvuosikymmeninä markkinoitiin mm. sähkölämmitystä. Keväisin ja syksyisin järjestetyillä SLY:n neuvottelupäivillä on ollut keskeinen rooli tiedonvaihdossa.

SLY–SenerUuden sähkömarkkinalain myötä vuonna 1995 toiminta jaettiin edunvalvontaan ja liiketoimintaan. Yhdistyksen nimi mo-dernisoitiin vuonna 1996 Sähköenergia-liitto ry Seneriksi ja organisaatio jaettiin sähkökauppaan ja verkkoliiketoimintaan. Aikaisemmin perustetusta palveluyhtiös-tä SLY-Palvelu Oy:sta tuli Adato Energia Oy, johon siirtyi palveluliiketoimintoja hoitava henkilökunta ja palvelutuotanto. Sener ryhtyi julkaisemaan uutta ammat-tialan lehteä Energiauutisia. Adato ryhtyi kokoamaan energiajärjestöjen yhteistä jäsentiedotetta Energiasanomia, joka on nykyisin Energiateollisuus ry:n tiedote www.energia.fi-portaalissa. Portaalin

edeltäjä innovaatio ”Energiaikkunat” syntyi jo ennen internetiä.

Tietotekniikan hyödyntäminen sähkö-alalla alkoi yli 40 vuotta sitten. Sähkö-laskutuksen hoitaminen oli ensimmäisiä merkittäviä sovellutuksia. Nyt on tietotek-niikka tullut olennaiseksi osaksi sähkö- ja energiatekniikkaa ja ne puolestaan riip-puvaiseksi tietoliikenteen toimivuudesta ja toisinkin päin. Energiamittareiden kaukoluku (AMR) tai oikeammin siihen liittyvä kaksisuuntaisuus (AMM, automa-tic meter management) tuo lähivuosina kaksisuuntaisen tiedonsiirtoväylän joka kotiin ja mielenkiintoisia mahdollisuuk-sia uusiin palveluihin.

Energiateollisuus Energia-alan edunvalvontaa yritettiin 1900-luvun lopulla yhdistää pariin kol-meen kertaan. Vuonna 1996 muodos-tettiin Energia-alan Keskusliitto, joka ryhtyi myöhemmin käyttämään nimeä Finergy. Sähköenergialiitto ja Suomen Kaukolämpö Sky ry tulivat sen järjes-töjäseniksi, mutta Keskusliitosta ei tullut todellista keskusliittoa ja yhdistysten työnjako ontui. Vuodet 2002-2004 Sener ja Sky toimivat itsenäisesti ja Finergy eli omaa elämäänsä. Vuoden 2004 lo-pulla Finergyn, Senerin ja Skyn jäsenet perustivat uuden Energiateollisuus ry:n (ET), joka aloitti toimintansa vuoden 2005 alusta.

Senerin rooliSener jäi olemaan, mutta edunvalvonta ja henkilökunta siirtyivät Energiateollisuu-teen. Senerin uusi rooli on sähkökaupan ja verkkoliiketoiminnan tutkimus-, ke-hitys- ja opetustoiminnan edistäminen. Senerin varallisuus on sijoitettu osake- ja rahamarkkinoille ja sen tuotolla ediste-tään alaa.

Merkittävin ratkaisu on tähän men-nessä ollut lahjoittaa viideksi vuodeksi sähkökaupan professuuri Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Toimialaan kuu-luu myös päästökauppa ja professuurista kehittynee merkittävä alan tutkimusyk-sikkö. Yhdistys rahoittaa lisäksi vuosit-tain muutamaa erillistä T&K-hanketta, joista tähän mennessä käynnistyneet ovat liittyneet sähköverkkoliiketoimintaan.

80-vuotias Sähkölaitosyhdistys, 10-vuotias Sener toimii nyt sähkökaupan ja verkkoliiketoiminnan tutkimuksen, kehi-tyksen ja opetuksen edistämiseksi.