aluekehittämistä ei voi välttää, 2009 - eikä edelleenkään

2
'E E ) ja alueellisesti kattavan palvelutarjonnan tuottaminen haasteiden edessä. Toisaalta muuttuva tilanne tarjoaa erilaisille yksityisen ja kolmannen sektori n toimijoille u usia mahdol lisu u ksia ja ka n n u staa yhtei styöhön. Vyöhykkeen yhtenä tavoitteena onkin edesauttaa yhdistysten ja yritys- ten toimintama hdol lisu uksia sekä kehittää erilaisia mal leja moni puolisten n uorten pa lvel u iden järjestä m iseen yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kesken. ldeana ei ole tarjota valmiita ratkaisuja, vaan toimijoita aktivoiva a I usta, joka tarjoaa ma hdol I isu u ksia oma n toi m i n- nan kehittämiseen.Yhteistyön rakenteen vakiinnuttamiseen liittyy monia käytännön kysymysmerkkejä joihin tulee etsiä ratkaisut, mutta ainakin avaintoimijoiden suunnitelmat yhdessä tekemisestä ulottuvat jo kauas tulevaisuuteen. NT Ki rj o ittaj a, H o r r i La u kka n e n, t o i m i i p roi e kti p ö ö I I i kkö n ö N u ori soa I a n o saa m i syhtei sö Vyöhy ke - h a n kkeess a. h a r r i. I a u kko n e n @j n s.fi 24 Aluekehittämistä Teksti: PetriCederlöf Suuressa osassa Suomea nuorisotyön paikalliset voimavarat ovat hyvin pienet, mutta yhteisillö järjestelyillä voidaan saavut- too lisäetuja. Yksi esimerkki uudenlaisen alueellisen yhteistyön viriämisestä on tässä numerossa esitelty pohjoiskarjaloinen Vy ö hy ke. Vo st a av i a ke h itt ä m i s h a n kke i ta I öyty y m u u a lto ki n. Mutta mistä nöille honkkeille soataisiin tuki ja rahoituspohja, joka mahdollistoisi pitkäjänteisen työn? Mm. tätä pohtii Petri Cederlöf kirjoituksessaan, joka kartoittaa nuorisotyön asemaa kunto- jo aluehallinnon myllerryksessä. I fiime vuosien kunnallinen kehittämistrendi Suomessa V on ollut palvelujen järjestäminen seudullisesti. Nuori- sotyössä h i ntää n ka usittaista seud u I lista yhteistyötä on tehty noin joka toisessa (= n.35) seutukunnassa, kiinteämmin organisoitua vahvasti tavoitteellista yhteistyötä tehdään noin kahdessakymmenessä seutukunnassa. Virallinen seutuku ntajako toden köisesti la kkautetaan m m. u usien yhteistoimi nta-alueiden myötä ja osassa ta pauksia kuntien yleiset ratkaisut pa kottavat su u ntaa maa n yhteistyösu hteita u udel leen myös n uorisotyössä. Aiem pi yhteistyö on ku iten- kin hyvä pohja sopeutumiselle uusiin vuorovaikutuksiin. Toistai seksi u usien yhtei stoi m i nta-a I ueid en m uodosta- minen eiyleensä ole ohjannut nuorisotyön organisointia. Yksittäisissä tapauksissa, joissa näin on käynyt, nuorisotyön kokonaisti la n ne on käytä n nössä jopa pa ra ntu n ut. Toisaa lta ratkaisut usein sanel laan poliiti kkojen komprom issei I la ja konsu ltti kielel i I man, että nuorisotyöntekijöiden jo esit- tämiä palvelurakenneideoita olisi paljoakaan huomioitu, ainakaan tunnustettu. Seurakuntien nuorisotyössä melko tavallista on käy- tännön yhteistyö karkeasti seutukuntiin rinnastuvien rovasti ku ntien a I uei I la. Koord i noituja yhtei styöverkostoja tai kuntien seutuyhteistyöhön rinnastuvia kehittämisor- ganisaatiota seurakuntien kesken ei kuitenkaan ole muo- dostunut. Kansalaisjärjestöillä on vastaavaa nuorisotyön ja -toiminnan yhteistoimintaa piiritasoilla, mutta sitä ei voi suoraan rinnastaa kunta- ja seurakuntarakenteeseen. Nuorisotyön päätoimijoista kuntien ja seurakuntien ra- kenteet ovat seututasolla samankaltaiset, mutta piiri- ja paikal lisyhdistysrakenne on moninaisempi. Kuva: Jouni Erola Vyöhykkeen keskukseno toimii vonha puutolokortteli Joensuussa. 5 /2009

Upload: petri-cederloef

Post on 21-Jul-2015

57 views

Category:

Education


2 download

TRANSCRIPT

Page 1: Aluekehittämistä ei voi välttää, 2009 - eikä edelleenkään

'EE

) ja alueellisesti kattavan palvelutarjonnan tuottaminenhaasteiden edessä. Toisaalta muuttuva tilanne tarjoaaerilaisille yksityisen ja kolmannen sektori n toimijoille u usia

mahdol lisu u ksia ja ka n n u staa yhtei styöhön. Vyöhykkeenyhtenä tavoitteena onkin edesauttaa yhdistysten ja yritys-

ten toimintama hdol lisu uksia sekä kehittää erilaisia mal leja

moni puolisten n uorten pa lvel u iden järjestä m iseen yhdessä

kuntien ja muiden toimijoiden kesken.

ldeana ei ole tarjota valmiita ratkaisuja, vaan toimijoitaaktivoiva a I usta, joka tarjoaa ma hdol I isu u ksia oma n toi m i n-

nan kehittämiseen.Yhteistyön rakenteen vakiinnuttamiseenliittyy monia käytännön kysymysmerkkejä joihin tulee etsiä

ratkaisut, mutta ainakin avaintoimijoiden suunnitelmatyhdessä tekemisestä ulottuvat jo kauas tulevaisuuteen. NT

Ki rj o ittaj a, H o r r i La u kka n e n, t o i m i i p roi e kti p ö ö I I i kkö n ö

N u ori soa I a n o saa m i syhtei sö Vyöhy ke - h a n kkeess a.

h a r r i. I a u kko n e n @j n s.fi

24

AluekehittämistäTeksti: PetriCederlöf

Suuressa osassa Suomea nuorisotyön paikalliset voimavaratovat hyvin pienet, mutta yhteisillö järjestelyillä voidaan saavut-

too lisäetuja. Yksi esimerkki uudenlaisen alueellisen yhteistyönviriämisestä on tässä numerossa esitelty pohjoiskarjaloinenVy ö hy ke. Vo st a av i a ke h itt ä m i s h a n kke i ta I öyty y m u u a lto ki n.

Mutta mistä nöille honkkeille soataisiin tuki ja rahoituspohja,joka mahdollistoisi pitkäjänteisen työn? Mm. tätä pohtii Petri

Cederlöf kirjoituksessaan, joka kartoittaa nuorisotyön asemaa

kunto- jo aluehallinnon myllerryksessä.

I fiime vuosien kunnallinen kehittämistrendi Suomessa

V on ollut palvelujen järjestäminen seudullisesti. Nuori-sotyössä vä h i ntää n ka usittaista seud u I lista yhteistyötä ontehty noin joka toisessa (= n.35) seutukunnassa, kiinteämminorganisoitua vahvasti tavoitteellista yhteistyötä tehdäännoin kahdessakymmenessä seutukunnassa. Virallinenseutuku ntajako toden nä köisesti la kkautetaan m m. u usienyhteistoimi nta-alueiden myötä ja osassa ta pauksia kuntienyleiset ratkaisut pa kottavat su u ntaa maa n yhteistyösu hteitau udel leen myös n uorisotyössä. Aiem pi yhteistyö on ku iten-kin hyvä pohja sopeutumiselle uusiin vuorovaikutuksiin.

Toistai seksi u usien yhtei stoi m i nta-a I ueid en m uodosta-minen eiyleensä ole ohjannut nuorisotyön organisointia.Yksittäisissä tapauksissa, joissa näin on käynyt, nuorisotyönkokonaisti la n ne on käytä n nössä jopa pa ra ntu n ut. Toisaa lta

ratkaisut usein sanel laan poliiti kkojen komprom issei I la ja

konsu ltti kielel lä i I man, että nuorisotyöntekijöiden jo esit-tämiä palvelurakenneideoita olisi paljoakaan huomioitu,ainakaan tunnustettu.

Seurakuntien nuorisotyössä melko tavallista on käy-

tännön yhteistyö karkeasti seutukuntiin rinnastuvienrovasti ku ntien a I uei I la. Koord i noituja yhtei styöverkostojatai kuntien seutuyhteistyöhön rinnastuvia kehittämisor-ganisaatiota seurakuntien kesken ei kuitenkaan ole muo-dostunut. Kansalaisjärjestöillä on vastaavaa nuorisotyönja -toiminnan yhteistoimintaa piiritasoilla, mutta sitä ei

voi suoraan rinnastaa kunta- ja seurakuntarakenteeseen.Nuorisotyön päätoimijoista kuntien ja seurakuntien ra-

kenteet ovat seututasolla samankaltaiset, mutta piiri- japaikal lisyhdistysrakenne on moninaisempi.

Kuva: Jouni Erola

Vyöhykkeen keskukseno toimii vonha puutolokortteli Joensuussa.

5 /2009

Page 2: Aluekehittämistä ei voi välttää, 2009 - eikä edelleenkään

ei voi välttääSeu ra ku nta ra kenteen ta rkaste I u i ssa yhteisöl I i syys pa i-

nottuu vahvemmin kuin kuntakeskustelussa. Kirkon viral-liset li njau kset pai nottavat yhteistoim i n na n tiivistä m istä,mutta tunnustavat samalla vahvasti myös seurakuntienm uodosta mat pa i ka I I isyhteisöt. Myös ka n sa I a i sjä rjestöjentoimintarakenne on todettu merkittäväksi paikallisten jaalueellisten yhteisöllisyyksien kannalta.

Uusissa laajemman al ueen kattavis-sa organisaatioissa nuorisotyökin voimuodostaa yhtenäisen rakenteen kutenmissä tahansa aiemmassa organisaatios-sa. Vuodenvaihteessa 2008-2009 lähessata kuntaa yhdistyi 32: ksi kunnaksija80 seurakuntaa 25: ksi seurakunnaksi.Astetta pienempi mu utosaalto tapahtuikol me vuotta ai kaisemmin ja seuraava to-teutuu kolmen ja puolen vuoden sisällä.

Yhä useam min myös paikallisjärjestöjäyhdistyy vastaavasti, mutta kokonaisti-lanteesta ei tältä osin ole tietoa.

Yhteisöl lisissä palvel utehtävissä toi-miville yhteisen tehtäväkentän mieltä-

minen ei ole ylivoimaisen vaikeaa, mutta monet päättäjätja ku ntalaiset takertuvat tu ntei kkaasti mieli kuvii n. Jou kkokuntia ja seurakuntia keskittyy omiin symbolisiin itsenäi-syyksiinsä vaikka asukkaiden määrä vain vähenee. Olenkysellytjoiltakin itähelsinkiläisiltä, haluaisivatko he oma I le

kau pu ngi nosal leen kuntia vastaavan itseha I I i n non ta i u seita

itsehallintoja, jotka tuolloin olisivat asukasluvultaan Suo-men kuntien enemmistön kaltaisia. Vastaus: eivät ha I uaisi.Toisaalta uusia puolueita ja muita juonia suunnittelevatvoisivat halutakin.

Kenelle kuuluu nuorisotyö alueilla?

Keh ittä m istoi met ovat yleensä e ri I I is ra hoitettuja proje kteja.Tämä on sinänsä ok, mutta hankkeiden päättyessä pääosa

aikaansaad usta toiminnasta ja toi mi nta-tavoista sammuu. Useita hyviä käytäntojävoisi jatkaa alueittain yhden kin pysyvä n

yhteistyöntekijän avulla. Mutta yltiöitse-näisille paikallis- ja aluerakenteille omatrajat ylittävä panostus on sopimaton;ka nsa la isjärjestojen asema tässä kuviossa

on ristiriitainen.Seutu- ja rovasti ku n nat m uodostavat

paikal I isen ja valtakunnal lisen itsehal lin-non välitason. Kunnallisella seututasolla

sissa si I lä on edes toistaiseksi jatkuva sopi m usperustei nenja budjetoitu asema. Rovastikunnallinen välitaso on osahiippakunnallista eli valtakunnal lista aluehal lintoa jokapa rhaim mil laan m uodostaa puitteet pai ka I listoim ijoidena I ueel I isel I e vu orova i kutu ksel le. Jä rjestöra ken ne on eri la i-nen: pai ka lliset, al ueel I iset ja valtaku n na I I iset yhdistyksetovat tasoi I laa n itsenä i siä, m utta jä rjestöittä i n aatteel I isestisamansuu ntaisi in pyrkimyksi in sitoutu neita.

Maakuntaliittojen kautta on kanavoitu jonkin verrannuorisoala n kehittäm isra hoitu ksia, sekä tuettu selvitystenja suunnitelmien tekoa, mutta nuorisoalalla eiole mitäänvakinaista asemaa niissä. EU:n aluepolitiikan varjossa kuntienitsehallintoa ja niiden toimijoiden vaikutusvaltaa on pyrittylaajenta maa n seutu- ja maaku ntatasol le. Kuntia ed ustavatseutu- ja maa ku nnal liset organisaatiot esii ntyvät päättäj ien-sä kautta valtaa käyttävinä vastuutoimijoina, joita valtiontulisi tukea - valvomatta niitä. Ne kuitenkin sanoutuvat irtivastu usta mon ien yhteisku n nal I isten perustehtävien osa lta.Mikä tahansa toimiala - ja nuorisotoimiala on pieni! - voijäädä varjoon tällaisissa paineissa.

Aluehallinnon ja -kehityksen rakenteessa nuorisotoi-mialaa on tähän astiedustanut suhteellisen vahva läänin-hal linnon n uorisotoimi. Ki rkon hii ppaku ntaha llin nossaon vastaava myös nuorisotyötä koskeva edustus ja tuki,joskaan ei kehittämistoimien rahoitusta ja organisointia;pi i rijä rjestojen rool i on jä rjestöittä i n ka rkeasti sa ma n ka lta i-

nen: pai ka I I istoi mijoiden keski nä isen yhteyden ja yhteisentoi mi n na n pu itteiden tu kem ista. Nykyi nen lää nin hal I intokuitenkin puretaan vuoden vaihteeseen mennessä valtiona I ueha I I i ntouud istu ksessa. H ii ppaku ntien ja piirijärjestöjenosalta vastaavaa ei ole ollut esillä. Nuorisotyön kannaltatoivottavaa on, että al ueha I I i n non seu rantarool i ja tu kevatehtävä jatkuu paikallisista ja niihin perustuvista alueellisistaaila hteluista huolimatta. NT

Kirjoittaja Petri Cederlöf on nuorisotyön tutkija, joka onviime vuosina seurannut nuorisotyön aseman muutok-sia eri puolilla Suomea.

Mistä löytyy nuorisotyön ja sen kehittämisen tukialueilla? On hyvä, että erilaisia myös rakenteellisiakehittäm istoimia ed istetään alueittai n m m. n uori I leta rkoitettujen pa lvel ujen pi i rissä. Useita esi merkkejäseudullisesta maakunnalliseen ja läänin tasoon ontarjolla - enimmäkseen valtion tuella.

Katso aiheesta lisää teemasivulla Nuorisotyönro ke nte el I i ste n h a a stei d e n p u nt a roi nti osoitteessawww.kommentti.fi.

'Al uehallinnon ja -kehi-

tyksen rakenteessa nuo-risotoimialaa on tähänasti edustanut suhteellisenvahva lääninhallinnon nuo-risotoimi. Nykyinen läänin-hallinto kuitenkin puretaanvuoden vaihteeseen men-nessä valtion aluehallinto-uudistuksessai'

"Yhteisöl I isissä pa lvel uteh-tävissä toimiville yhteisentehtävä kentän mieltäm i nen

ei ole ylivoimaisen vaikeaa,mutta monet päättäjät ja

ku ntala iset ta kertuvat tu n-

tei kkaasti miel i kuviin."

nuorisotyön rakenteellinen huomiointi aluekehityksenorganisaatioissa on ha rvi naista, vai n yksittäisissä ta pau k-

l-, i I i-i f-l L:i ä5