syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa -diaesitykset

TERVETULOA

SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN MESTARIKURSSILLE

#syrjäytyminen tasaarvostn.fi

Olli KangasJohtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma

Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela, dosentti, VTT@ollikan

Päivän ohjelma 9–11CHILDCARE: Tutkimusjohtaja Katja Repo, Tampereen yliopisto: Kunnan, lapsen vai vanhempien etu? Lastenhoidon ratkaisujen monet kasvot.

TITA: Erikoistutkija Elina Kilpi-Jakonen, Turun yliopisto: Varhaiskasvatuksesta jokaisen lapsen velvollisuus?

TITA: Tutkija Jussi Tervola, Kela: Perhepolitiikka, maahanmuuttajalapset ja syrjäytymisen uhka.

APEX: Professori Andre Sourander, Turun yliopisto: Millaisia varhaisia interventioita tarvitaan?

WIP: Professori Markus Jäntti, Helsingin yliopisto: Mitä voidaan tehdä kasvaneelle lapsiköyhyydelle?

Kunnan, lapsen vai vanhempien etu?

Lastenhoidon ratkaisujen monet kasvot

Katja RepoTutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikkamme ei tunnista lasten yhtäläistä oikeutta varhaiskasvatukseen

47 %alle kolmivuotiaista lapsista hoidettiin lasten kotihoidon tuella vuonna 2015. (Kela)

Tilanteissa, joissa perheen nuorimmasta lapsesta maksetaan lasten kotihoidon tukea, perheen muut alle kouluikäiset sisarukset ovat pääsääntöisesti kotihoidossa: vain noin viidennes sisaruksista on päiväkotihoidossa. (Kekkonen 2014)

Vuonna 2015 noin kaksi kolmesta 3-5 -vuotiaastalapsesta osallistui varhaiskasvatuspalveluiden toimintaan (Sotkanet 2015).   

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto, Ensio Kauppila

Rakenteiden tuottamat jakolinjat

Järjestelmien ja arjen valintojen dialektinen suhde – valintojen mosaiikki

Järjestelmien välinen suhde – palvelu versus raha

Lakisääteisen ja avoimen varhaiskasvatuksen häilyvä raja

Moninaiset kontekstit – risteävät tavoitteet

Kansallinen politiikka: kompromissit ja vapaa valinta

Kunta: kustannustehokkuus ja säästöt

Perheiden valinnat: hyvä vanhemmuus sekä perheen ja työn yhteensovittaminen

Jos tavoitteena lasten yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen…

varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikkaa tulee kehittää kokonaisuutena

Kokonaisuus käsittää kunnallisten palvelujen ohella markkinaehtoisen palvelutarjonnan, informaalin hoivan, avoimen varhaiskasvatuksen ja kunnalliset lastenhoidon lisäedut.

Kiitos!

Katja RepoTampereen yliopistoCHILDCARE-tutkimushanke@CCtutkimus

Varhaiskasvatuksesta jokaisen lapsen

velvollisuus?Elina Kilpi-Jakonen

Turun yliopisto

Päivähoidolla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia myöhemmälle kouluttautumiselle, mutta suomalaislapsista suhteellisen pieni osuus on päivähoidossa

Elina Kilpi-Jakonen

Varhaiskasvatukseen osallistuminen iän mukaan eri maissa

Suomi

USA

Itäva

lta

Hollanti

Iso Brit

annia

Tanska Ita

liaRuotsi

Saksa

NorjaBelgi

a

Ranska

0

20

40

60

80

100

0–2 3 4 5

Lähde: OECD Family Database, tiedot vuodelta 2014 Elina Kilpi-Jakonen

Korkeammin kouluttautuneet äidit vievät lapsensa nuorempina päivähoitoon

Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017)

Peruskoulu

Toinen aste

Korkeakoulu

0%10%

20%30%

40%50%

60%70%

80%90%

100%

Noin 1 v.

Noin 2 v.

Noin 3 v.

Myöhemmin tai ei ollenkaan

Päivähoidon aloitusikä

Elina Kilpi-Jakonen

Varhaisemmin päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat korkeammin

Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017)

n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.0

5

10

15

Toisen asteen koulu-tuksessa (17 v.)

n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.02468

10121416

Ylioppilas (20 v.)

Ilman kontrollimuuttujiaVanhempien koulutustaso vakioitu

n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.0

5

10

15

Korkeakoulutuksessa (20 v.)

Elina Kilpi-Jakonen

Eri syyt hyödyille, eri ratkaisuehdotukset

• Hyöty varhaiskasvatuksesta • Varhaiskasvatusvelvollisuus tai varhaiskasvatuksen

(osittainen) maksuttomuus• Hyöty sosiaalistumisesta ryhmässä

• Kannustus päivähoidon varhaisempaan aloittamiseen

• Hyöty vanhempien työllistymisestä• Kannustus perhevapaiden tasaisempaan

jakautumiseen ja äitien nopeampaan paluuseen työelämään

Elina Kilpi-Jakonen

Ratkaisujen ytimessä

• Laadukas päivähoitoympäristö yhä suuremmalle osalle lapsista• Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen

varhaiskasvatukseen osallistumisessa

Elina Kilpi-Jakonen

Elina Kilpi-JakonenSosiaalitieteiden laitos

Turun yliopisto

elina.kilpi-jakonen@utu.fi

Perhepolitiikka, maahanmuuttajalapset ja

syrjäytymisen uhka SuomessaJussi Tervola, tutkija, Kela

Huolestuttava ristiriita?

• Suomessa tuetaan kotihoitoa laajalti

• Päivähoidolla positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea pienituloisten ja maahanmuuttajaperheiden lapsille• Kielitaito, koulumenestys,

kouluttautuminen, työllisyys, sosiaaliturvan käyttö

22

Maahanmuuttajien lapset Suomessa kaksi kouluvuotta kantaväestön tasoa jäljessä

Lähde: Harju-Luukkainen ym. 2014: Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen (PISA 2012)

Muissa Pohjoismaissa päivähoito yleisempää

0 1 2 3 4 50

20

40

60

80

100

RuotsiIslantiNorjaSuomi

Lapsen ikä

% p

äivä

hoid

ossa

Lähde: Norden Statbank 2015

• Suomessa pienituloiset perheet vievät päivähoitoon myöhemmin kuin muut• Koska kotihoidon tuki

• Ruotsissa pienituloiset perheet vievät päivähoitoon aikaisemmin kuin muut• Koska parempituloiset hyödyntävät

joustoa ja isien vapaita enemmän

Perhevapaajärjestelmän rakenne vaikuttaa eritaustaisten lasten päivähoitoikään

Maahanmuuttajaperheet hoitavat lapsiaan kotona kantaväestöä pidempään Suomessa

1 2 30%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Pakolaisten lähtömaatEnt. NLMuutOECDKantaväestö

Lapsen ikä

Kotih

oido

n tu

en k

äytt

ö, %

Lähde: Tervola 2015: Maahanmuuttajien kotihoidontuen käyttö 2000-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2).

Maahanmuuttajaperheet käyttävät kuitenkin yli 3-vuotiaan sisaruskorotusta harvemmin

27

Lähde: Tervola 2016: Vanhempi kotona , lapsipäivähoidossa? Tarkastelu lastenhoitovalinnoista maahanmuuttajaperheissä

3 4 5 60%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

KantaväestöEnt. NLPakolaisten lähtömaatMuutOECD

Lapsen ikä

Sisa

ruks

kort

ukse

n kä

yttö,

%

Politiikkaehdotukset

• Vielä voimakkaampi päivähoidon tukeminen Suomessa hyödyttäisi maahanmuuttajalapsia • Huom. kontakti kantaväestön

lapsiin tärkeää -> päivähoidossa tulee välttää segregaatiota

Jussi Tervola, tutkija@jutervol

jussi.tervola@kela.fi020 63 41940

Millaisia varhaisia interventioita tarvitaan?

Professori Andre Sourander, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa 28.3.2017

Lapsuuden mielenterveys yhteydessä syrjäytymiseen• aikuisiän psykiatrisia häiriöitä• rikollisuutta• itsemurhia• riskitekijöitä sairastuvuudelle

Taaksepäin tarkastellen: puolet aikuisiän psykiatrisista häiriöistä alkaa ennen murrosikää

Ongelmat• valtaosa

kustannuksista korjaaviin palveluihin• tutkimusnäyttö

puutteellista

• valtaosalla hoitoa tarvitsevista ei hoitokontaktia

• viive huomattava

• stigma• logistiset

ongelmat

APEX-hanke• tutkimusnäyttöön perustuvat käytännöt• suunnattu perustasolle•matala kynnys• seulonta• etähoito• digitaalisuus• perhekeskeisyysTutkimus vaikuttavuudesta - implementaatio - tutkimus implementaatiosta - jatkokehittely

Eri lähestymistavatKohdennetut ohjelmat riskiryhmiinPsykoedukaatioEtävalmennusDigitaalisuusRCT-tutkimusArviointi ennen ja jälkeen

Universaalit ohjelmat koko väestölle PsykoedukaatioDigitaalisuusArviointi ennen ja jälkeen

Perusterveydenhuolto

• Tavoittaa koko väestön• Varhainen

tunnistaminen• Matala kynnys

Digitaalisessa hoitoympäristössä toteuttavat interventiot• Taustalla tutkimustieto• Internetin hyödyntäminen • Henkilökohtainen puhelin-

valmennus ja koulutetut työntekijät

• Kertauspuhelut• Strukturoitu ja ohjattu toiminta• Toteutetaan yhdestä

keskuksesta

Riskiryhmät

VOIMAPERHEET-TOIMINTAMALLITutkimuksesta käytännön toimintaan

Seulonta

Palaute

Merkitys• Ekologian muutos• Kehityksen solmukohtiin kohdistettu hoito • lisääntynyt mielenterveystietoisuus väestössä•mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy • avun hakemisen aikaistuminen • olemassa olevien palvelujen tehokkaampaan kohdistuminen

Konsortio

Hanketta rahoittaaProfessori Andre Sourander andre.sourander@utu.fitel. 050 3653 447

Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi#syrjäytyminen

Nähdään: 4.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa 11.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen

työiässä 18.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen

eläkeiässä (Huom! klo 14–16)