syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa -diaesitykset
TRANSCRIPT
TERVETULOA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN MESTARIKURSSILLE
#syrjäytyminen tasaarvostn.fi
Olli KangasJohtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma
Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela, dosentti, VTT@ollikan
Päivän ohjelma 9–11CHILDCARE: Tutkimusjohtaja Katja Repo, Tampereen yliopisto: Kunnan, lapsen vai vanhempien etu? Lastenhoidon ratkaisujen monet kasvot.
TITA: Erikoistutkija Elina Kilpi-Jakonen, Turun yliopisto: Varhaiskasvatuksesta jokaisen lapsen velvollisuus?
TITA: Tutkija Jussi Tervola, Kela: Perhepolitiikka, maahanmuuttajalapset ja syrjäytymisen uhka.
APEX: Professori Andre Sourander, Turun yliopisto: Millaisia varhaisia interventioita tarvitaan?
WIP: Professori Markus Jäntti, Helsingin yliopisto: Mitä voidaan tehdä kasvaneelle lapsiköyhyydelle?
Kunnan, lapsen vai vanhempien etu?
Lastenhoidon ratkaisujen monet kasvot
Katja RepoTutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto
Varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikkamme ei tunnista lasten yhtäläistä oikeutta varhaiskasvatukseen
47 %alle kolmivuotiaista lapsista hoidettiin lasten kotihoidon tuella vuonna 2015. (Kela)
Tilanteissa, joissa perheen nuorimmasta lapsesta maksetaan lasten kotihoidon tukea, perheen muut alle kouluikäiset sisarukset ovat pääsääntöisesti kotihoidossa: vain noin viidennes sisaruksista on päiväkotihoidossa. (Kekkonen 2014)
Vuonna 2015 noin kaksi kolmesta 3-5 -vuotiaastalapsesta osallistui varhaiskasvatuspalveluiden toimintaan (Sotkanet 2015).
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto, Ensio Kauppila
Rakenteiden tuottamat jakolinjat
Järjestelmien ja arjen valintojen dialektinen suhde – valintojen mosaiikki
Järjestelmien välinen suhde – palvelu versus raha
Lakisääteisen ja avoimen varhaiskasvatuksen häilyvä raja
Moninaiset kontekstit – risteävät tavoitteet
Kansallinen politiikka: kompromissit ja vapaa valinta
Kunta: kustannustehokkuus ja säästöt
Perheiden valinnat: hyvä vanhemmuus sekä perheen ja työn yhteensovittaminen
Jos tavoitteena lasten yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen…
varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikkaa tulee kehittää kokonaisuutena
Kokonaisuus käsittää kunnallisten palvelujen ohella markkinaehtoisen palvelutarjonnan, informaalin hoivan, avoimen varhaiskasvatuksen ja kunnalliset lastenhoidon lisäedut.
Kiitos!
Katja RepoTampereen yliopistoCHILDCARE-tutkimushanke@CCtutkimus
Varhaiskasvatuksesta jokaisen lapsen
velvollisuus?Elina Kilpi-Jakonen
Turun yliopisto
Päivähoidolla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia myöhemmälle kouluttautumiselle, mutta suomalaislapsista suhteellisen pieni osuus on päivähoidossa
Elina Kilpi-Jakonen
Varhaiskasvatukseen osallistuminen iän mukaan eri maissa
Suomi
USA
Itäva
lta
Hollanti
Iso Brit
annia
Tanska Ita
liaRuotsi
Saksa
NorjaBelgi
a
Ranska
0
20
40
60
80
100
0–2 3 4 5
Lähde: OECD Family Database, tiedot vuodelta 2014 Elina Kilpi-Jakonen
Korkeammin kouluttautuneet äidit vievät lapsensa nuorempina päivähoitoon
Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017)
Peruskoulu
Toinen aste
Korkeakoulu
0%10%
20%30%
40%50%
60%70%
80%90%
100%
Noin 1 v.
Noin 2 v.
Noin 3 v.
Myöhemmin tai ei ollenkaan
Päivähoidon aloitusikä
Elina Kilpi-Jakonen
Varhaisemmin päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat korkeammin
Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017)
n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.0
5
10
15
Toisen asteen koulu-tuksessa (17 v.)
n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.02468
10121416
Ylioppilas (20 v.)
Ilman kontrollimuuttujiaVanhempien koulutustaso vakioitu
n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.0
5
10
15
Korkeakoulutuksessa (20 v.)
Elina Kilpi-Jakonen
Eri syyt hyödyille, eri ratkaisuehdotukset
• Hyöty varhaiskasvatuksesta • Varhaiskasvatusvelvollisuus tai varhaiskasvatuksen
(osittainen) maksuttomuus• Hyöty sosiaalistumisesta ryhmässä
• Kannustus päivähoidon varhaisempaan aloittamiseen
• Hyöty vanhempien työllistymisestä• Kannustus perhevapaiden tasaisempaan
jakautumiseen ja äitien nopeampaan paluuseen työelämään
Elina Kilpi-Jakonen
Ratkaisujen ytimessä
• Laadukas päivähoitoympäristö yhä suuremmalle osalle lapsista• Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen
varhaiskasvatukseen osallistumisessa
Elina Kilpi-Jakonen
Perhepolitiikka, maahanmuuttajalapset ja
syrjäytymisen uhka SuomessaJussi Tervola, tutkija, Kela
Huolestuttava ristiriita?
• Suomessa tuetaan kotihoitoa laajalti
• Päivähoidolla positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea pienituloisten ja maahanmuuttajaperheiden lapsille• Kielitaito, koulumenestys,
kouluttautuminen, työllisyys, sosiaaliturvan käyttö
22
Maahanmuuttajien lapset Suomessa kaksi kouluvuotta kantaväestön tasoa jäljessä
Lähde: Harju-Luukkainen ym. 2014: Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen (PISA 2012)
Muissa Pohjoismaissa päivähoito yleisempää
0 1 2 3 4 50
20
40
60
80
100
RuotsiIslantiNorjaSuomi
Lapsen ikä
% p
äivä
hoid
ossa
Lähde: Norden Statbank 2015
• Suomessa pienituloiset perheet vievät päivähoitoon myöhemmin kuin muut• Koska kotihoidon tuki
• Ruotsissa pienituloiset perheet vievät päivähoitoon aikaisemmin kuin muut• Koska parempituloiset hyödyntävät
joustoa ja isien vapaita enemmän
Perhevapaajärjestelmän rakenne vaikuttaa eritaustaisten lasten päivähoitoikään
Maahanmuuttajaperheet hoitavat lapsiaan kotona kantaväestöä pidempään Suomessa
1 2 30%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Pakolaisten lähtömaatEnt. NLMuutOECDKantaväestö
Lapsen ikä
Kotih
oido
n tu
en k
äytt
ö, %
Lähde: Tervola 2015: Maahanmuuttajien kotihoidontuen käyttö 2000-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2).
Maahanmuuttajaperheet käyttävät kuitenkin yli 3-vuotiaan sisaruskorotusta harvemmin
27
Lähde: Tervola 2016: Vanhempi kotona , lapsipäivähoidossa? Tarkastelu lastenhoitovalinnoista maahanmuuttajaperheissä
3 4 5 60%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
KantaväestöEnt. NLPakolaisten lähtömaatMuutOECD
Lapsen ikä
Sisa
ruks
kort
ukse
n kä
yttö,
%
Politiikkaehdotukset
• Vielä voimakkaampi päivähoidon tukeminen Suomessa hyödyttäisi maahanmuuttajalapsia • Huom. kontakti kantaväestön
lapsiin tärkeää -> päivähoidossa tulee välttää segregaatiota
Millaisia varhaisia interventioita tarvitaan?
Professori Andre Sourander, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa 28.3.2017
Lapsuuden mielenterveys yhteydessä syrjäytymiseen• aikuisiän psykiatrisia häiriöitä• rikollisuutta• itsemurhia• riskitekijöitä sairastuvuudelle
Taaksepäin tarkastellen: puolet aikuisiän psykiatrisista häiriöistä alkaa ennen murrosikää
Ongelmat• valtaosa
kustannuksista korjaaviin palveluihin• tutkimusnäyttö
puutteellista
• valtaosalla hoitoa tarvitsevista ei hoitokontaktia
• viive huomattava
• stigma• logistiset
ongelmat
APEX-hanke• tutkimusnäyttöön perustuvat käytännöt• suunnattu perustasolle•matala kynnys• seulonta• etähoito• digitaalisuus• perhekeskeisyysTutkimus vaikuttavuudesta - implementaatio - tutkimus implementaatiosta - jatkokehittely
Eri lähestymistavatKohdennetut ohjelmat riskiryhmiinPsykoedukaatioEtävalmennusDigitaalisuusRCT-tutkimusArviointi ennen ja jälkeen
Universaalit ohjelmat koko väestölle PsykoedukaatioDigitaalisuusArviointi ennen ja jälkeen
Perusterveydenhuolto
• Tavoittaa koko väestön• Varhainen
tunnistaminen• Matala kynnys
Digitaalisessa hoitoympäristössä toteuttavat interventiot• Taustalla tutkimustieto• Internetin hyödyntäminen • Henkilökohtainen puhelin-
valmennus ja koulutetut työntekijät
• Kertauspuhelut• Strukturoitu ja ohjattu toiminta• Toteutetaan yhdestä
keskuksesta
Riskiryhmät
VOIMAPERHEET-TOIMINTAMALLITutkimuksesta käytännön toimintaan
Seulonta
Palaute
Merkitys• Ekologian muutos• Kehityksen solmukohtiin kohdistettu hoito • lisääntynyt mielenterveystietoisuus väestössä•mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy • avun hakemisen aikaistuminen • olemassa olevien palvelujen tehokkaampaan kohdistuminen
Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi#syrjäytyminen
Nähdään: 4.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa 11.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen
työiässä 18.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen
eläkeiässä (Huom! klo 14–16)