vantaan akseli 2/2012

VA N TA A N A K S E L I 1

2 | 1 2

W W W . V A N T A A N A K S E L I . F I

VETOVOIMAAITÄ-VANTAALLA ON

Ikanon viherkattovalmistautuu talveen

SOL tarjoaa ratkaisun työvoimatarpeeseen

Aurausvalmiudessa 24/7

Vantaan Energia investoi | Kukkatukun sijainti ratkaisee

2 VA N TA A N A K S E L I Porttipuiston läntisen alueen katuverkko on rakennettu likipitäen lopulliseen muottoonsa.

4 Tavaraa virtaa itään Hakkilan Tullin kautta

sisältö Vantaa kasvaa entisestään8

Apulaiskaupunginjohtaja

Juha-Veikko Nikulainen

vastaa Vantaan maankäytöstä

15Vantaan Akselin tankkauspisteet

VA N TA A N A K S E L I 3

Mikä Vantaan Akseli?

JuLKAISIJAVantaan Akselin kehitysryhmä

N:o 2 marraskuu 2012

PääToImITTAJAJanne Rönnbäck

TuoTTAJAEija Öhrnberg

ToImITuSmagnolia media oy

TAITToTakatasku oy

KANNESSAmaisemasuunnittelun projektipäällikkö

marika Bremer, Sito

KuVATJohan Ahlroth, Kristian Ahlroth,

Jouni Harala ja Coptermedia

KANNEN KuVA Coptermedia

KuVANKäSITTELYJohan Ahlroth, Studio Titi oy, Takatasku oy

PAPERIKansi: multioffset 190 gr, sisäsivut multioffset 100 gr

PAINoSP-Paino oy, Nurmijärvi

PAINoSmääRä8 000 kpl

ISSN-L 1798-4416 ISSN 1798-4416

Vantaan Akselin kehitysryhmä:

Porttipuiston läntisen alueen katuverkko on rakennettu likipitäen lopulliseen muottoonsa.

Vantaan Akseli on Hakkilan, Porttipuiston ja Kolohongan

yhdistävä, Kehä III:n ja Lahden väylän ympärillä oleva

yritysalue. Vantaan Akselin alueella toimii nykyisellään noin

300 yritystä, ja käyttämätön rakennusoikeus mahdollistaa

noin 7000 uuden työpaikan synnyttämisen. Tämän

myötä Vantaan Akseli nousee yhdeksi Etelä-Suomen

merkittävimmistä työssäkäyntialueista

ja vähittäiskaupan keskittymistä.

Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän

kehityksen periaatteet. modernin, muun

muassa logistiikalle, pienteollisuudelle ja vähittäis-

kaupalle suunnattavan toimintaympäristön lisäksi

panostetaan Vantaan Akselin alueen sisäisen tieverkoston,

maisemanhoidon ja julkisen liikenteen kehittämiseen.

16Kukkien tukkukauppaa porttipuistossa

18Aurauskalusto valmiina talven haasteisiin

15Vantaan Energia tekee jätteistä energiaa

4 VA N TA A N A K S E L I

tullissaTArkkANA

kuvakertomus

Kirpakan aurinkoisena perjantaipäivänä

Hakkilan tullissa käy vilske. Työviikon

lopulla on Venäjälle menevien rekkojen

ruuhkapäivä, maanantaina taas tullataan

idästä tulevaa tavaraa. Kiireisimpänä

päivänä tarkistetaan jopa 50 rekkaa.

Kortelainen tarkastaa

että TIR-vaatimusten

mukaiset vaijerit, kul-

mahihnat ja lastin kiin-

nitys ovat kunnossa.

Tarkastuksen lopuksi lasti sinetöidään.

Teksti Eija Öhrnberg

Kuvat Johan Ahlroth

VA N TA A N A K S E L I 5

Yksi Eteläisen tullipiirin toimipisteistä toimii Vanhan Por-

voontien varrella Vantaan Akselin sydämessä. Hakkilan

toimipiste on osa maatullia ja sen valvonta-alue ulottuu

aina Hartolaan saakka.

Asiakaspalvelupisteessä tehdään tuontitullauksia ja

käsitellään sekä sähköisiä että paperisia TIR Carnet

-asiakirjoja. Hakkilan tullissa työskentelee yhdeksän virkailijaa, joista

neljä on käynyt raskaan liikenteen valvonnan kurssin. Nämä virkailijat

valvovat normaalien tehtävien ohessa myös, että rekat täyttävät tar-

vittavat raskaan liikenteen vaatimukset

- Suurin osa työstämme liittyy Venäjän vientiin ja transitoon. Val-

vomme myös erilaisia varastoja, joita on liki 300. otamme tuoteval-

vontanäytteitä ja tarvittaessa huolehdimme epäkelpojen tuotteiden

hävittämisestä. Toimintamme on yleensäkin tarkistuslähtöistä, kertoo

tulliylitarkastaja Kaija Laitila.

Tavaravirta VenäjälleRajan yli itään matkaa monenlaisia lasteja ja tulli saa olla tarkkana.

Tuoteväärennökset työllistävät aika ajoin. Epäilyttävissä tapauksissa

tuotemerkin edustajaan otetaan yhteyttä ja tavaramerkin haltija päät-

tää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

- Venäläiset ovat yhteistyöhaluisia asiakkaita. Kulttuurieroista

johtuen asiakirjoissa voi olla puutteita, ja tämä hidastaa prosessia.

Viestintä toimii tarvittaessa Venäjän ja Suomen tullihallituksien välillä,

Laitila toteaa.

Joulun lähestyessä myös tullin työt lisääntyvät. Vuoden loppu on

kiireisintä aikaa varsinkin itään päin menevän liikenteen osalta. Ve-

näjälle viedään paljon elektroniikkaa ja rakennustarvikkeita, tuodaan

taas koneita ja niiden osia. Vantaan Akselin alueella on muutamia

kymmeniä venäläisiä huolintaliikkeitä, jotka tekevät tarvittavat asia-

kirjat ja toimivat kuljettajien tulkkeina ongelmatapauksissa.

Liikennekuntoisuus valvonnassaTulli tekee ajoneuvojen liikennekuntoisuustarkistuksia. muun muassa

renkaat, alusta ja akselisto tarkistetaan, ja tärkeää on myös, että kuor-

mat on sidottu niin että ovat liikenneturvallisia. Yhteistyötä tehdään

myös poliisin ja katsastusviranomaisten kanssa.

oransseilla kilvillä merkittyjen ADR- eli vaarallisten aineiden kulje-

tusten tarkistaminen vaatii erityisen ADR-koulutuksen, joka annetaan

pääsääntöisesti kaikille tullitarkastajille. Jokaisesta tarkastetusta

autosta tehdään raportti. Kuluvana vuonna Hakkilassa on tehty 78

ADR-tarkastusta, joista noin viisi prosenttia ei mennyt läpi.

Pääkirjoitus

v uosaaren sataman ja lentoaseman

välisen Itä-Vantaan kehittyminen on

jännittävässä vaiheessa. Alueelle ollaan

parhaillaan toteuttamassa satojen miljoonien

eurojen investointeja, mutta potentiaalia löy-

tyy vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Van-

taan keskeneräisyys on tästä näkökulmasta

katsoen osoittautunutkin sen vahvuudeksi.

odotusarvot – Vantaan kiinnostavuuden

kurssikehitys - pysyvät jatkuvasti hyvinä, jos

vapaan rakennusvarannon ja ensiluokkaisten

liikenneyhteyksien lisäksi toiminta Vantaalla

koetaan muutenkin mutkattomaksi. Näistä

mainetekijöistä kannattaa pitää kiinni.

myös Vantaan Energia uskoo varmuudella

itäisen pääkaupunkiseudun kehitykseen, sillä

mittavan Långmossebergenin jätteenpoltto-

laitoksen lisäksi Lahden- ja Koivukylänväylän

risteysseudulle on saatu tuliterä muuntoasema

ja hulppea voimajohto. olisi hienoa, jos raken-

nuttamisesta vastaava sähköverkkoyhtiö vielä

vaikka valaisemalla tai maalaamalla korostaisi

jonkun pylväistä maamerkiksi pääkaupunki-

seudun urbaanin ympäristön alkamisesta.

Vaikka lumisade vuodesta toiseen yllät-

tääkin meidät tavalliset talviautoilijat, niin on

hienoa tutustua kuntatekniikan aurausammat-

tilaisten varustautumiseen tulevaan talveen.

Aurauskaluston lähtövalmiutta voi jossain

määrin verrata jopa pelastuslaitoksen ennalta

tarkasti suunniteltuun ja harjoiteltuun toimin-

taan.

”Ennakoi tuleva tilanne” tuntuu toimivan

edelleen hyvänä iskulauseena yllättävän

monessa asiassa – hyvästä kaupunkisuunnit-

telusta alkaen aina jokapäiväiseen tekemiseen

saakka.

Janne Rönnbäckpäätoimittaja

Tullitarkastaja, Hakki-

lan tullin työnohjaaja

Jari Kortelainen on

tehnyt tarkastuksia jo

31 vuoden ajan.

Tulliylitarkastaja Kaija Laitila

6 VA N TA A N A K S E L I

Tiesitkö että …?Porttipuiston kohdalla Vanhalla Porvoontiellä liikkuu

vuorokaudessa noin 14 500 autoa.

vantaan

akselilla

Vantaan LuOntOkOuLu paLkIttIInVuosittaisten Ympäristökasvatuspäivien yhteydessä Kuopiossa

palkittiin ympäristökasvatustyössä ansioituneet Vantaan Luon-

tokoulun opettaja Katja Lembidakis ja toiminnanjohtaja olli Vi-

ding pitkäjänteisestä työstä Vantaan Luontokoulun toiminnan

ja ympäristökasvatuksen kehittämisessä.

Vantaan Luontokoulu Sotungissa on perinteikäs koulu, jossa

on opetustyön lisäksi osallistuttu erilaisiin tutkimushankkeisiin.

Sotungissa on myös käynnistetty yhteistyö pääkaupunkiseu-

dun luontokoulujen ja opettajainkoulutuslaitosten välillä.

If tukee takSIen peruutuSkameran hankIntaaVahinkovakuutusyhtiö If on aloittanut Vantaalla kampan-

jan taksikuskien peruutusvahinkojen vähentämiseksi. Tak-

siyrittäjä voi nyt hakea vakuutusyhtiöltä If Investointitukea

peruutuskameran hankkimiseen autoonsa. Tuki voi kattaa

jopa puolet hankkeen kuluista.

- Ifin tilastojen ja Vantaan Taksiyrittäjien kokemusten mu-

kaan taksiautoilijoille sattuu paljon peruutusvahinkoja, jot-

ka voitaisiin välttää asentamalla autoon peruutuskamera.

Ihan nyt syys-lokakuussa on tullut esiin kymmenisen tapa-

usta, joissa peruutuskamera olisi voinut ehkäistä vahingon,

projektin isä Asko Liimatainen Ifistä toteaa. Aikaisemmin

peruutuskameroita on hankittu lähinnä jakelu- ja raskaan

liikenteen autoihin.

Liimataisen mukaan yksi peruutusvahinko maksaa

korjauskuluina, menetettynä työaikana sekä vakuutuksen

bonusmenetyksinä ja omavastuina jopa 4000 euroa.

- Jo muutaman peruutusvahingon välttämisellä voi sääs-

tää lähes taksin hinnan, Liimatainen huomauttaa.

Ehkäisty vahinko paras vahinko

Kampanjassa peruutuskameran asennuspaketin hinta on

maahantuojan ja asennusliikkeiden tuella saatu houkuttele-

vaksi. Keskivertoautoon asennettu kameralaitteisto maksaa

noin 600-750 euroa, josta vakuutusyhtiö maksaa noin

puolet.

- Vakuutusyhtiön kokemuksen mukaan ennaltaehkäis-

ty vahinko on paras vahinko, ja se auttaa myös pitämään

ammattiliikenteen vakuutusmaksut kurissa, vuosia turval-

lisuustyötä ammattiliikenteen vahinkojen ehkäisemiseksi

tehnyt Liimatainen muistuttaa.

Kampanja kestää aluksi viisi kuukautta, mutta saadun

palautteen ja kiinnostuksen perusteella Liimatainen uskoo

investointituen muuttuvan pysyväksi toimintatavaksi. Ifin

kanssa yhteistyössä kampanjassa ovat Vantaan Taksiyrit-

täjien lisäksi kameralaitteiden maahantuoja, vantaalainen

one-Pro sekä asennusliikkeet Vantaan Autolaite Heikin-

laaksosta, Autonhoito Jamine Tikkurilantieltä sekä EL-CAR

mittatieltä Hakkilasta.

- Näin kaikilla lentokenttäalueella liikkuvilla takseilla on

lyhty matka laiteasennukseen.

iKEa uusi logistiikkajärjestelyjä

Ikea kasvaa entisestään Suo-messa. Vantaan tavarataloa on laajennettu vuosien 2011-2012 aikana kokonaisuudessaan noin 9000 neliömetriä, josta varaston laajennuksen osuus oli 5000 ne-liömetriä. Kokonaisinvestoinnin suuruus oli 30 miljoonaa euroa.

Varaston kapasiteetin lisäämi-sen taustana on vahva myynnin kasvu IKEA Vantaalla. Varaston koon kasvattamisella kehite-tään tuotteiden saatavuutta. Lisääntynyt varastokapasitetti parantaa myös suoraan valmis-tavilta tehtailta tulevien täysien kuormien käsittelyä.

- Eli olemme pystyneet tehostamaan tavaravirtaa tava-rataloon, summaa IKEA Vantaan tavaratalon johtaja Timo Hulmi.

Rahdin vastoonotto siirtyi uuteen osaan tavaratalon vie-reiselle tontille, josta on sillan kautta yhteys tavarataloon. Vastaanotosta tavarat siirretään osin kuljettimen avulla tavara-

talon puolelle, jossa tavaroiden matka jatkuu joko myyntipaikoil-le asiakkaiden ostettaviksi tai lyhyt- aikaisesti varastoitavaksi normaaleihin lavahyllyihin.

uudistusten yhteydessä olem-me myös ottaneet käyttöön pahviset kuljetuslavat, joden käytössä IKEA on edelläkävijä maailmassa. Verrattuna puisiin kuljetuslavoihin on hyötynä tilan säästö kuljetuksissa sekä se, ettei tyhjiä lavoja kuljeteta edestakaisin. Pahviset lavat voidaan kierrättää normaalissa pahvinkierrätyksessä. Tavara-talon laajennuksen jälkeen on henkilömäärä IKEA Vantaalla lisääntynyt noin 30 henkilöllä.

Jokaisen IKEA tavaratalon logistisia järjestelyitä ja uusia järjestelmiä kehitetään koko ajan. muutamissa IKEA tavara-taloissa maailmalla on käytössä täysin automatisoituja varastoja, samanlaisia kuin keskusvaratois-sa yleensä käytetään.

hyLätyt ajOneuVOt huutOkaupaSSa 10.12.Vantaan kaupungin varikolle kuljetettujen hylättyjen

ajoneuvojen huutokauppa pidetään jälleen joulukuussa.

myytävänä oleviin ajoneuvoihin voi tutustua huutokaup-

papaikalla osoitteessa Hanskalliontie 6, 01760 Vantaa

10.12.2012 klo 9 alkaen.

Lista myytävistä ajoneuvoista löytyy osoitteesta

www.vantaa.fi/kadut ja liikenne

VA N TA A N A K S E L I 7

Tiesitkö että …?vantaalaisten keskimääräinen verotettava tulo

vuodessa on 28 882 euroa.

kOntInO LaajentaaSantaradan ja Hakintien ra-

jaamalle alueelle Hakkilassa

käynnistyy asemakaavan

muutos, kun liikennevirasto

ja oy Kontino Ab haluavat

laajentaa terästuotteiden

valmistukseen liittyviä va-

rasto- ja tuotantotiloja yh-

distämällä Kontinon vuok-

raamat tontit ja lisäämällä

rakennusoikeutta. Kontino

uudistaa ja laajentaa teräs-

tuotteiden valmistukseen

liittyviä varasto- ja tuotan-

totilojaan.

Suunnittelualue sijaitsee

Vantaan Akselin yritysalu-

een keskellä Hakkilassa,

Kontinon alueella. Pohjoi-

sessa suunnittelualuetta

rajaa kiinteistö osoitteessa

Hakintie 10, idässä ja ete-

lässä Hakintie ja lännessä

niinkutsuttu Santaradan

rautatiealue.

VR lopettaa rautatiekul-

jetukset Kontinolle vuoteen

2013 mennessä, minkä

jälkeen kuljetukset hoide-

taan rekoilla. Se vaikuttaa

kiinteistön toimintojen jär-

jestelyihin ja aiheuttaa myös

osaltaan lisätilatarpeita.

Asemakaavan muutoksella

halutaan luoda edellytyk-

set Kontinon toiminnan

jatkumiselle Hakkilassa ja

varmistaa tavaroiden su-

juvat kuljetukset Hakintien

kautta. Kontinon toiminta-

edellytysten turvaaminen

tukee kaupungin tavoitetta

kehittää Helsinki-Vantaan

lentoaseman ja Vuosaa-

ren sataman puolivälissä

sijaitsevaa Vantaan Akselin

aluetta logistiikan, teollisuu-

den ja kaupan yritysalueena.

Tiesitkö että …?Vantaan Akselin verkkosivuilla voit ilmoittaa ilmaiseksi vuokratta-

vana tai myytävänä olevista kiinteistöistä, tonteista ja toimitiloista.

kehä III:n peruS-parannuStyöt perusparannustöiden kakkosvai-

heessa Kehä III:lla uudistetaan muun

muassa Lahdenväylän ja Porvoon-

väylän välinen osuus, joka vaikuttaa

merkittävästi Vantaan Akselin alueen

liikenteen sujuvuuteen. muutostöi-

den ansiosta myös lentoaseman ja

Vuosaaren sataman välinen yhteys

paranee entisestään.

Seuraavaksi tehtävillä tietöillä ei ole

suoria vaikutuksia Vantaan Akselin

alueen katuverkkoon. Lahdenväylän

ja Vanhan Porvoontien välistä osuut-

ta Kehätiestä parannetaan leventäen

Kehä III:n pohjoispuolen ajorata neli-

kaistaiseksi, linjaa Vantaan kaupungin

liikenneinsinööri Jarmo Pajunen.

Vanhan Porvoontien ja Kuusikko-

tielle nousevan Kehä III:n idän suun-

taiseen ramppiin on juuri rakennettu

liikennevalot sujuvoittamaan erityi-

sesti Kuusikon suunnan liikennettä.

Suunnitteilla oleva Kodin Terra –

tavaratalo tulee lisäämään erityisesti

Porttipuiston eteläosan liikennettä,

josta suurin osa suuntautuu Kehä

III:lle. Porttipuiston alueella on koko-

naisuudessaan tällä hetkellä riittäväs-

ti parkkipaikkoja, ruuhka-aikoina voi

tosin tulla ajoittaista pulaa paikoista.

Kehä III:n parannustöillä on suuri

merkitys koko metropolialueen kil-

pailukyvyn ja kehittämisen kannalta.

Vantaan Akselin yrityskeskittymälle

tieverkon parantaminen on erityisen

tärkeää, onhan se pääkaupunkiseu-

dun logistinen keskipiste.

Kehä III on osa kansainvälistä E18-

tietä ja osa Eu:n priorisoimaa Poh-

jolan Kolmio –liikennejärjestelmää.

Kehä III:lla kulkee Jumbon kohdalla

lähes 80 000 ajoneuvoa arkivuo-

rokaudessa ja näin se on E18-tien

vilkkaimmin liikennöity osa.

keväällä käynnistetty Viides ulottuvuus – viher-katot osaksi kaupunkia -tutkimushanke Portti-puiston Ikanon katolla on päässyt hyvään kasvuun. Ikano seuraa kansainvälistä trendiä, missä kaupunkia kehitetään kestävämpään suuntaan urbaania tilaa ja ekosysteemipalveluja hyödyntäen. Ikanon noin 2000 neliön katolla tutki-taan ja testataan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja.

Viherkattoja eli elävällä kasvillisuudella peitettyjä rakennusten kattoja pide-tään yhtenä keinona pa-rantaa ilman laatua, hallita kaupunkitulvia ja tarjota kaupunkilaisille viihtyisäm-pi elinympäristö. Helsingin yliopiston toteuttaman hankkeen tavoitteena on löytää paras mahdollinen viherkattoratkaisu suoma-laisiin olosuhteisiin.

- Helsingin yliopiston tutkijat keräävät ja ana-lysoivat tutkimusdataa. Liikekeskuksemme katto ja sen kasvisto ovat heille tärkeä tutkimuskohde vuosiksi eteenpäin, Ikano Retail Centresin toimi-tusjohtaja Tuire Nyberg kertoo.

Katolla mitataan mo-nenlaisia asioita. Helsingin yliopiston tutkijat tark-kailevat muun muassa kasvien kasvua niiden peittävyyden perusteella puolen neliömetrin kokoi-silta näytealueilta ja pyy-dystävät hyönteisimurilla hyönteisiä eri puolilta kat-

toa. Automaattinen sää-asema mittaa kasvualustan kosteutta sekä säätilaa ja katolta valuvan veden laatua tarkistetaan kaste-lukokein. Vuosien varrella tutkimuksessa testataan sopivia viherkattojen perustamistapoja, etsitään parhaita kasvualustoja ja sopivimpia kasviyhdistel-miä.

- Viitisen tutkijaa tekee katolla säännöllisesti mit-tauksia. Ensimmäisiä ana-lyysejä valmistuu talven aikana, Nyberg tietää.

Ainutlaatuinen raken-nusprojekti on Nybergin mukaan herättänyt kiinnostusta niin yhteis-työkumppaneissa kuin asiakkaissakin.

- Viherkattoon on käynyt tutustumassa useampi yhteistyökumppanimme. Viherkatto näkyy hyvin Vanhalle Porvoontielle, eikä se ole jäänyt huomaa-matta myöskään asiakkail-tamme.

Jos Vantaan Ikanon vi-herkatto toimii odotetusti, saatetaan niin sanottua viidettä julkisivua eli katto-maisemaa

nähdä jatkossa myös muissa Ikanon rakennuk-sissa.

- Vantaan viherkaton avulla keräämme koke-muksia viherkattojen toiminnallisuudesta. Koke-musta käytetään hyväksi, kun teemme jatkossa päätöksiä tulevista, Ikean kanssa yhteistyössä toteu-tettavista hankkeistamme, Nyberg toteaa.

IkanOn VIherkattO hyVäSSä kaSVuSSa

8 VA N TA A N A K S E L I

metroPoliTeksti Eija Öhrnberg

Kuvat Johan Ahlroth

Ilmakuvat Coptermedia

Vantaa panostaa KasVuun

Vantaan kaupunki tekee

maapoliittista linjaustyötä kiihtyvällä

vauhdilla. Kaupungin intresseissä on

lisätä sekä työpaikkarakentamiseen

että asuntojen tuotantoon

kaavailtujen kaavoitettujen tonttien

määrää tulevina vuosina myös

Vantaan Akselin alueella.

VA N TA A N A K S E L I 9

kaupunkirakenteen ja ympäristön sekä yh-

dyskuntatekniikan kehittäminen, hallinta ja

hoito kuuluvat maankäytön, rakentamisen

ja ympäristöasioiden apulaiskaupunginjoh-

taja Juha-Veikko Nikulaisen vastuualuee-

seen.

- Vantaan Akselin alue on yksi fokusointialueistamme

samoin kuin esimerkiksi Aviapolis, Vehkala ja Leinelä.

Kasvu Vantaalla on jatkuva prosessi, koskaan ei voi sa-

noa että ”nyt on valmista”, toteaa Nikulainen.

- Kaupungin taloustilanteesta huolimatta emme hidas-

ta, vaan päinvastoin pyrimme nopeuttamaan kaavoitusta

ja saamaan entistä enemmän asemakaavoitettuja työ-

paikka- ja asuntorakentamiseen soveltuvia tontteja. Nyt

Vantaalla rakennetaan reilun 1500 asunnon vuosivauhdil-

la, tulevaisuudessa pyrimme 2000 asuntoon vuodessa.

Toivomme saavamme jatkossa vuosittain Vantaalle

3000-4000 asukasta lisää.

Kaupungin kehitystyö näkyy monella suunnalla. Tikku-

rilan keskustassa ovat käynnissä mittavat muutos- ja ra-

kennustyöt. Esimerkiksi aseman seutu muuttuu vauhdilla.

Valmistuttuaan Tikkurilan asemasta on tulossa Suomen

toiseksi vilkkain.

Vantaan Akselin kaupunkikuvallisen viitesuunnitel-

man viesti on, että alueella yritystoiminta ja asuminen

kulkevat käsi kädessä muodostaen kestävän kehityksen

mallin mukaisen kaupunkialueen. Vantaan Akselin alu-

eella erityisesti Porttipuiston yrityskeskittymä kehittyy

voimakkaasti. Keskittymä laajenee tulevina vuosina Kehä

III:n eteläpuolelle. metson tuotantolaitoksien lähialueita

kehitetään edelleen ja valtaosin vielä kaavoittamaton

Rusokallion alue luo myös rakentamiselle uusia mahdol-

lisuuksia.

Vantaan Akseli eteläisen Suomen liikenteellisessä

keskiössä on yksi voimakkaasti kehittyvistä alueista.

Vantaan Akseli-lehti kysyi apulaiskaupunginjohtaja

Juha-Veikko Nikulaiselta alueen maankäyttöön ja

kehittämiseen liittyvistä asioista.

Missä vaiheessa Kaavarunko 1 Hakkilan ja Kunin-kaalan kaupunginosissa on tällä hetkellä?

Vantaan akselin kaavarunko 1 on ollut 13.6.2011

kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja laitettu tuol-

loin asemakaavan valmisteluaineistona nähtäville.

Kaavarungon eteläosaa tarkistetaan parhaillaan Ruo-

kakeskon keskusvaraston laajentamiseen liittyvällä

asemakaavan muutoksella, jonka on tarkoitus mennä

ensimmäisen kerran kaupunkisuunnittelulautakun-

taan vielä tämän vuoden puolella.

10 VA N TA A N A K S E L I

metroPoli

kaaVarunkO 2:n SuunnIteLmat VIeLä keSkenVantaan Akselin kaavarunko kak-

kosen selvitystyötä ei vielä ole

käsitelty kaupunkisuunnittelulauta-

kunnassa.

Selvitystyön painopisteenä on

Vanhan Porvoontien länsipuoleinen

Rusokallion alue, josta valtaosa on

vielä asemakaavoittamatonta.

- Kaupunkisuunnittelulautakunta

tulee aikanaan, ehkä tulevan vuo-

denvaihteen paikkeilla asettamaan

asemakaavoituksen valmisteluai-

neistoksi laaditun selvitystyön näh-

täville osallisten mielipiteiden

kuulemiseksi. Rusokallion alueen

asemakaavojen muutoshakemuksia

ei vielä ole kaupungille jätetty.

Entä Kaavarunko 2:n alueen pohjoisosien maankäytön suunnitel-mat?

Vantaan Akselin kaavarunko kakkosen selvitystyötä ei vielä ole kä-

sitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Selvitystyön painopisteenä

on Vanhan Porvoontien länsipuoleinen Rusokallion alue, josta valta-

osa on vielä asemakaavoittamatonta. Kaupunkisuunnittelulautakunta

tulee aikanaan, ehkä tulevan vuodenvaihteen paikkeilla asettamaan

asemakaavoituksen valmisteluaineistoksi laaditun selvitystyön nähtä-

ville osallisten mielipiteiden kuulemiseksi. Rusokallion alueen asema-

kaavojen muutoshakemuksia ei vielä ole kaupungille jätetty.

Miten Metson tyyppisen suuryrityksen muuttaminen Vantaan Ak-selin alueelle vaikuttaa alueeseen?

metson 1 200 työpaikkaa ovat piristysruiske Vantaan Akselille.

Liikenne alueella tietysti kasvaa, mutta lisätyöpaikat myös parantavat

joukkoliikenteen tasoa.

Onko vastaavan mittakaavan yrityksiä tulossa alueelle lisää tulevai-suudessa? Aluetta markkinoidaan tuotantotarkoituksiin ja kaupunki

tekee kaikkensa alueen kehittymiseksi. metson aliurakoitsijat toivote-

taan erityisen tervetulleiksi.

Kuinka paljon suuria yrityksiä mahtuu Vantaan Akselin alueelle?

Rakentamatta on vielä noin 700 000 kerrosneliötä, joka mahdollistaa

7000 uutta työpaikkaa. Se tarkoittaa, että Vantaan Akselin alueelle

mahtuu vielä kymmeniä ”metsoja”.

Uudet yritykset lisäävät paineita alueen liikenneverkolle. Miten tähän vastataan ja millä aikataululla? Kaavarunkosuunnitelmissa ja

tulevissa asemakaavojen muutoksissa huomioidaan tarvittavat liiken-

neverkon tilavaraukset. Kaavarunko 1:ssä esitetään uutta katuyhteyttä

Santaradantietä ja Santarataa hyödyntäen Kehä III:n ja Valkoisenläh-

teentien osuuden välille, jolloin osa liikenteestä voitaisiin ohjata pois

Vanhalta Porvoontieltä. Tuusulanväylän ja Lahdenväylän yhdistävä

Valkoisenlähteentien poikittaisyhteys on jo olemassa asemakaavois-

sa, mutta kadun toteuttamisesta Keravanjoen itäpuolelle ei ole tehty

päätöksiä. Poikittaisyhteyden toteuttaminen olisi alueen kehittämisen

kannalta tärkeää.

Millaista yhteistyötä Vantaan kaupunki ja Vantaan Akselin toimijat tekevät? Yhteisesti on jo tehty tai tehdään kaavarungot, kaupunkiku-

vallinen viitesuunnitelma, yhteinen markkinointisuunnitelma, yhteiset

internetsivut, joissa markkinoidaan myös tontteja.

Vantaan kaupungin maankäyttö -toimialan tehtävänä on kaupun-kirakenteen ja ympäristön sekä liikenteen ja yhdyskuntatekniikan kehittäminen, hallinto ja hoito.

Kaavarunko on yleispiirteinen suun-nitelma, jossa määritellään muun muassa alueen katuverkko, viheralu-eet ja rakennuskortteleiden sisältö.

Kaavaruno 1 sijaitsee Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosissa.

Kaavarunko 2:n suunnittelualue ulottuu Honkanummentieltä Koivu-kylänväylän ja Lahdenväylän liitty-män pohjoispuolisille alueille.

vantaan akseliin sYntYY tulevaisuudessa tuhansia uusia tYöPaikkoja

VA N TA A N A K S E L I 11

Vantaan Akselin kaavarunkotyö

on täydessä vauhdissa. Tällä

hetkellä työstetään muun

muassa alueen eteläosan

maankäyttöä tarkentavan

Ruokakeskon asemakaavan

muutosta. Tikkurilasta Hakunilaan

johtava lähivirkistysalue ja

ulkoilureittiyhteys siirtyisi

etelämmäksi.

h akkilan ja Kuninkaalan kaupun-

ginosiin sijoittuvaan kaavarunko

1:een haettu Ruokakeskon

asemakaavan muutosehdotus

on menossa ensimmäisen kerran

kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Vantaan

kaupungin maankäytön ja ympäristön ase-

makaavasuunnittelija Jukka Köykkä työs-

tää muutosehdotusta marras-joulukuun

lautakuntaan.

Asemakaavan muutos tarkoittaisi, että

alueella olevat virkistystoiminnot kuten

pururata ja hiihtolatu siirretään uudelle

lähivirkistysalueelle. Siirrettävät toiminnot

suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin val-

vonnassa. Kanervanummen vanha puisto

muuttuu osaksi Ruokakeskon varasto- ja

toimistorakennusten korttelialuetta, jonka

rakennusoikeutta lisätään.

- Kaavamuutoksessa tullaan edellyttä-

mään, että Ruokakesko voi laajentua nykyi-

seen Kanervannummen puistoon vasta kun

uusi puisto on valmis, Köykkä painottaa.

Suurempi virkistysalueuusi lähivirkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys

kaavoitetaan Santaradantien ja Kanervan-

tien väliselle rinnealueelle muuttamalla

alueen metsäisiä ja rakentamattomia työ-

paikkakorttelialueita uudeksi Kanervan-

nummen virkistysalueeksi.

uudelle virkistysalueelle rakennetaan

noin 1,5 kilometriä pitkä valaistu purura-

ta, mikä toimii talvisin hiihtolatuna sekä

kuntoiluvälinealue ja sen yhteyteen pieni

pysäköintialue.

- uusi virkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys

on suurempi kuin nykyisessä Kanervan-

nummen puistossa ja leveämpi kuin poistu-

vassa Kanervanpuistossa, Köykkä toteaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitel-

tyä asemakaavan muutos-

ehdotuksen se asetetaan

nähtäville.

- Sen jälkeen käsitte-

lemme nähtävilläolo- ja

lausuntovaiheen myötä

tulevat mahdolliset muistu-

tukset ja lausunnot. Niiden

perusteella asemakaavan

muutosehdotusta mah-

dollisesti vielä tarkistetaan

ennen kuin se on keväällä

2013 valmis aloittamaan

varsinaisen hyväksymis-

kierroksensa, mikä päättyy

kaupunginvaltuustoon,

Köykkä selvittää protokollaa.

Suunnittelu vaatii kompromissejaKaupunkisuunnittelun tehtävä ei ole

helppo. uuden asemakaavan suunnittelu

kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vaa-

tii sovittelua niin kaavamuutoksen hakijan,

asukkaiden, kaupungin, maankäyttöä ja

ympäristönsuojelua koskevien lakien sekä

maisemallisten, taloudellisten ja liikenteel-

listen näkemysten kanssa.

- Työ on haastavaa, mutta mielenkiintois-

ta. Siihen kuuluu paljon erilaisia selvityksiä

ja rakennushankkeesta aiheutuvien vaiku-

tusten arviointia.

Köykkä on tyytyväinen kaupunkisuun-

nittelun saavuttamaan tavoitteeseen, joka

varmistaa yleiskaavan

viheralueiden ja ulkoiluver-

kostojen pysymisen alueen

suunnitelmissa.

- Yleiskaavan tärkeät vir-

kistysalue- ja ulkoilureitti-

verkostot kulkevat johdon-

mukaisesti Hakkilan alueen

kaavarunkosuunnitelmissa

ja käynnissä olevissa ase-

makaavan muutoksissa

mukana.

Kaikkien osapuolien on

kuitenkin joustettava.

- Esimerkiksi Ruoka-

keskon keskusvaraston

laajentamishanke ja siihen sisältyvä Kaner-

vannummen puiston siirtäminen uuteen

paikkaan ei ole asukkaiden mielestä hyvä

asia. Kaikkien osapuolien kaikki näkemyk-

set voivat päätyä uuteen kaavaan sellai-

senaan vain erittäin harvoin. Näkemysten

yhteensovittaminen edellyttää kompromis-

seja kaikilta osapuolilta, myös kaavoittajil-

ta, Köykkä muistuttaa.

KAAVARunKo 1Vantaan aKsElin

tarKEntuu lautaKunnassa

tYö on haastavaa, mutta mielenkiintoista.

siihen kuuluu Paljon erilaisia

selvitYksiä ja rakennushankkeesta

aiheutuvien vaikutusten arviointia.

Teksti Riikka Mäkinen

Kuvat Vantaan kaupunki

12 VA N TA A N A K S E L I

esittelYssäsol

työVoimaa tILanteen mukaan

Teksti Kimmo Koivikko

Kuvat Johan Ahlroth

Henkilöstönvuokraus on volyymibisnestä, toteavat SOL

Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen (vas.) ja

SOL Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja Niilo Kempe.

VA N TA A N A K S E L I 13

t ilapäinen henkilöstövaje on yleinen

kiusa myös Vantaan Akselin alueen

yrityksissä. Vajetta syntyy erityisesti

sesonkiaikoina tai työntekijöiden

sairastuessa.

Nyt esille on noussut ajatus henkilöstöpankin

luomisesta, jolloin työntekijä siirtyisi joustavasti

yrityksestä toiseen tarpeen mukaan.

Idea ei ole aivan uusi. Henkilöstöpankki on

kirjattu yhdeksi osaksi Vantaan Akselin kehitys-

strategiaa.

– Henkilöstöpankki olisi älyttömän hyvä. Yri-

tysten piilokustannukset laskevat, kun työntekijä

saadaan nopeasti ja vaivattomasti paikalle,

sanoo SoL Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja

Niilo Kemppe.

Hänen mukaansa nopeimmillaan tuuraaja on

paikalla kahdessa tunnissa.

SoL Henkilöstöpalvelut on osa SoL-konsernia.

Henkilöstönvuokrausbisneksessä on useita mui-

takin toimijoita, joista suurimpia ovat Barona,

Staffpoint ja VmP.

Erilaiset tarpeetVantaan Akselin alueella on noin 300 yritystä,

joten henkilöstöpankin luominen ei ole aivan

yksinkertaista. Tarpeet ovat erilaiset esimerkiksi

logistiikka-alan yrityksillä, kaupan alalla ja teolli-

suudessa.

Kemppe sanoo, että suuren yritysryppään

kanssa pitäisi ensin kartoittaa, minkälaista tila-

päistä työvoimaa tarvitaan. Sen jälkeen täytyy

pohtia kiirehuiput ja lopulta koordinoida työnte-

kijöiden liikkuvuus.

Esimerkiksi SoLilla on 46 000 kontaktia työ-

aikapankissaan.

– Tyypillisesti vuokratyövoimaa on paljon

logistiikkakeskuksissa. olemme myös mukana

kaupassa ja teollisuudessa sekä julkisellakin

puolella, kertoo SoL Palveluiden toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen.

Henkilöstönvuokraus on volyymibisnestä.

SoL laskuttaa yritysasiakkaaltaan summan,

jossa on mukana työntekijän palkka, työnanta-

jakulut ja kate. Kymmenen euroa tunnissa tie-

naava työntekijä maksaa asiakkaalle 17-18 euroa

riippuen työehtosopimuksesta.

me sitoutamme työntekijämme parhaiten,

kun me pystymme tarjoamaan heille töitä. Lis-

toillamme on paljon nuoria ja jopa eläkeläisiä,

Kemppe laskee.

SoL on ollut mukana henkilöstönvuokraukses-

sa vajaat neljä vuotta.

Tavoitteet ovat kovat, sillä kolmen vuoden ku-

luessa Henkilöstöpalveluiden pitäisi olla Suomen

suurin liikevaihdolla mitattuna. Silloin liikevaihto

huitelee yli 100 miljoonassa eurossa.

Viime vuonna SoL Henkilöstöpalveluiden liike-

vaihto oli 13 miljoonaa ja tämän vuoden ennuste

on noin 20 miljoonaa euroa.

– Henkilöstövuokrauksen kakku on kasvanut,

mutta olemme myös vieneet muilta markkinoi-

ta. Pystymme hyödyntämään hyvin jo olemassa

olevia asiakkuuksia, Joronen sanoo.

Yhteinen henkilöstöpankki takaa apuvoimia paikalle heti,

jos kiire yllättää tai työntekijä sairastuu.

mIkä SOL?SOL-konsernin liikevaihto oli viime

vuonna 207 miljoonaa euroa. Sen emo-

yhtiö on Solemo oy.

Suomen-tytäryhtiöitä on kolme: Koti-,

kiinteistö-, siivous-, toimitila-, turva- ja

vartiointipalveluja tarjoava SoL Palvelut

oy. Yhtiön toimitusjohtaja on Juhapekka

Joronen, ja sen liikevaihtoennuste tälle

vuodelle on noin 180 miljoonaa euroa.

Henkilöstöpalvelualalla toimii SoL

Henkilöstöpalvelut oy. Yhtiön toimitus-

johtaja on Niilo Kemppe, ja sen liike-

vaihtoennuste tälle vuodelle on noin 20

miljoonaa euroa.

Pesulapalveluja tarjoaa SoL Pesula-

palvelut oy. Yhtiön toimitusjohtaja on

Peppi Kaira, ja sen liikevaihtoennuste

tälle vuodelle on noin 16 miljoonaa

euroa.

SoL toimii myös Virossa, Latviassa ja

Venäjällä. ulkomaan toimintoja vetää

johtaja Lauri Leskinen. ulkomailta kon-

serni hakee noin 25 miljoonan liikevaih-

toa tälle vuodelle.

työVoimaa tILanteen mukaan

14 VA N TA A N A K S E L I

esittelYssävantaan energia

k ymmenet jäteautot kääntävät

kahden vuoden kuluttua nokkansa

päivittäin kohti Kehä kolmosen ja

Porvoonväylän risteystä.

Vantaan Energian uusi, yli 300 miljoonaa

euroa maksava jätevoimala tarvitsee nimit-

täin paljon ruokaa. Laitoksen on tarkoitus

tuottaa puolet Vantaan vuotuisesta sähkön

ja lämmön tarpeesta.

Jätevoimalassa poltetaan koko pääkau-

punkiseudun ja läntisen uudenmaan koti-

talouksien syntypaikkalajitellut sekajätteet.

Käsiteltävä jätemäärä on 320 000 tonnia

vuodessa, sanoo Vantaan Energian myyn-

tijohtaja Ilkka Reko.

Lukujen valossa lienee turha mainita, että

kyseessä on Suomen suurin jätevoimala.

Vantaan Energia on tehnyt Helsingin seu-

dun ympäristöpalvelujen kanssa sopimuk-

sen jätteiden toimittamisesta 20 vuodeksi.

– Siitä tulee erittäin moderni laitos. Suo-

messa jätevoimalat ovat uusi ilmiö, mutta

muualla Euroopassa ne ovat tuttuja. Kaa-

topaikoilla ei ole enää tilaa, Reko kertoo.

Hän arvioi, että uusia työpaikkoja syntyy

kolmisenkymmentä.

Martinlaaksosta säätövoimalaitosTällä hetkellä Vantaan Energia tuottaa val-

taosan sähköstä ja lämmöstä martinlaak-

son voimalaitoksessa. Jatkossa se muuttuu

säätövoimalaitokseksi, kun jätevoimala

kantaa päävastuun energiantuotannosta.

– Kivihiilen käyttö ja hiilidioksidipäästöt

vähenevät merkittävästi, Reko vahvistaa.

Investoinnille on muutenkin tarvetta,

sillä yritysten ja asuntojen määrä kasvaa

Vantaalla jatkuvasti. Se taas lisää sähkön ja

lämmön kysyntää.

Voimalinjojamyös Vantaan Energian tytäryhtiö investoi

parhaillaan miljoonilla euroilla. Vantaan

Energia Sähköverkot rakennuttaa Lahden

moottoritien varteen sähköasemaa ja voi-

malinjoja.

Verkkopäällikkö Erkki mikkolan mukaan

rahaa kuluu noin kahdeksan miljoonaa.

– Kulutus kasvaa ja haluamme turvata

alueen yrityksille sähkön syötön, ettei tule

keskeytyksiä tai edes pelkoa siitä, mikkola

sanoo.

Teksti Kimmo Koivikko

Kuvat Johan Ahlroth

EnErgiaa jättEistäVantaan Energian jätti-investointi valmistuu vuonna 2014.

Vantaan Akselin alueella asennetaan myös voimalinjoja.

mikä jätevoimala?Vantaan Energia rakentaa jätevoima-

lan Långmossebergeniin Kehä III:n ja

Porvoonväylän risteyksessä olevalle

tontille.

Jätevoimala on tarkoitus ottaa käyt-

töön vuonna 2014.

Voimalassa tuotetaan sekä sähköä

että lämpöä. Lämpöä voimala tuottaa

noin 920 gigawattituntia (GWh) ja

sähköä 600 GWh vuodessa. Lämmön-

tuotanto vastaa noin puolta Vantaan

vuotuisesta lämmöntarpeesta.

Polttoaineena käytetään HSY:n ja

Rosk`n Roll oy:n sinne toimittamaa

syntypaikkalajiteltua sekajätettä.

uusi jätevoimala korvaa martinlaak-

son voimalaitoksen viimeistään vuonna

2015 käyttöikänsä loppuun tulevan

yhden tuotantoyksikön.

Jätevoimalan hinta on noin 300 mil-

joonaa euroa.

Vantaan energia Oy

- Vantaan Energia oy:n omistavat Vantaan (60 %) ja Helsingin (40 %) kaupungit.

- Vantaan Energia tuottaa ja myy sähköä sekä kaukolämpöä. Lisäksi se tarjoaa maakaasua teollisuuden tarpeisiin.

- Konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 430 miljoonaa euroa

ja liikevoitto 45 miljoonaa euroa.

Vantaan energia Sähköverkot Oy- Vantaan Energia Sähköverkot oy huolehtii Vantaan sähköverk-kojen rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta.

- Yhtiön omistaa emoyhtiö Van-taan Energia.

Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Reko

VA N TA A N A K S E L I 15

vantaan akselintankkausPaikat

j os autoilijalle tulee polttoaineen

tarvetta Vantaan Akselin alueella,

niin ei hätää: Lähettyvillä on usei-

ta tankkauspaikkoja.

Valittavana on kaksi Nesteen ja

niin ikään kaksi St1:n automaattiasemaa,

joista toinen toimii Ysi5-brändin alla. mie-

hitettyjå palveluasemia on yksi, Shell, joka

kuuluu niin ikään St1:n leiriin. Näiden lisäk-

si on tarjolla yksi pelkkää dieseliä myyvä

Teboilin automaattiasema, joka palvelee

ammattiliikenteen tarpeita.

Lähivuosina tarjonta kasvaa entisestään,

sillä Porttipuistoon, Kehä III:n eteläpuolelle

on suunnitteilla iso ABC:n liikenneasema.

Sen yhteyteen on kaavailtu myös päivit-

täistavarakauppaa sekä kahvila-ravintolaa.

aBC-liikenneasema on suunnitteilla Kehä

III:n eteläpuolelle Porttipuistoon

tanKKi täytEEn

1. neste Oil -automaatti, Tikkurilantie 8 (Hakkila)

2. neste Oil -automaatti, Kankikuja 2 (Kuninkaanmäki)

3. ysi5-automaatti, malmarinpolku (Hakkila)

4. St1-automaatti, Salpakuja 4 (Porttipuisto)

5. Shell, Ponikuja 2 (Hakunila)

6. teboil Diesel-automaatti, Pitkäsentie 2

4

5

6

3

2

1

16 VA N TA A N A K S E L I

esittelYssähelsingin kukkatoimitus oY

KuKKa-logistiiKKaa

pOrttIpuIStOSSa

Teksti Kimmo Koivikko

Kuvat Kristian Ahlroth

Porttisuon logistiikkakeskuksessa

Vantaan Akselissa lastataan kukkarekka

poikineen; huippupäivinä lähetetään tien

päälle jopa 1000 rullakkoa kukkia. Rekat

ajavat lastit eri puolille Suomea Helsingin

Kukkatoimitus oy:n sopimusasiakkaille ja

yrityksen omiin toimipisteisiin Tampereelle,

Seinäjoelle, ouluun ja Kuopioon.

Kukkalogistiikka

kahdessa polvessa;

toimitusjohtaja Juhani

Kotilainen ja poika

Juha Kotilainen.

Aberdeenilta vuokra-

tussa 5500 neliömetrin

hallissa on yhteensä

2500 neliömetriä vii-

lennettävää tilaa.

VA N TA A N A K S E L I 17

kukkakaupan konkari

Juhani Kotilainen tuntee

tiukasti kilpaillun alan kuin

omat taskunsa, onhan hän

toiminut omistamansa

perheyrityksen toimitus-

johtajana vuodesta 1993.

– Alan tarjouskilpailut ovat nykyään

todella tiukkoja, moni hyvä yrittäjä on

pudonnut kisasta. olemme tällä hetkel-

lä markkinajohtaja kaikille paikkakun-

nilla missä toimimme. Kukkabisnes on

edelleen kasvussa, olemme Suomessa

vielä jäljessä pohjoismaisesta keskiar-

vosta kukkien ostajina, kertoo Kotilai-

nen.

Sijainti ratkaiseeHelsingin Kukkatoimituksen asiakkaita

ovat niin suuret tavarataloketjut kuin

pienet yrittäjätkin. Suurimpana alan

toimijana Suomessa yrityksen liikevaih-

to on tällä hetkellä noin 42 miljoonaa

euroa. Koko yritys työllistää tällä het-

kellä 85 työntekijää, joista 30 työsken-

telee Vantaalla. Työntekijöistä löytyy 15

eri kansallisuuden kirjo.

Porttipuistossa sijaitseva ketjukaupan

keskuksemme on kasvanut nopeasti.

– Tulimme tänne tarkan harkinnan

jälkeen neljä vuotta sitten. Valintaan

vaikutti Vantaan Akselin alueen paras

logistinen sijainti. Kymmenen minuutin

ajomatka satamasta logistiikkakeskuk-

seemme ratkaisi valintamme.

Jopa 300 rekallista kanervia voi tulla

pienen aikavälin sisällä, silloin on logis-

tiikan toimittava. 5500 neliömetrin hal-

lissa on 15 lastausputkea joissa kaikissa

voi toimia samanaikaisesti.

– meillä on 23 omaa kuorma-autoa ja

10-15 ulkopuolista liikennöitsijää seson-

gista riippuen ajamassa lastejamme.

Kaikissa autoissa on satelliittiseuranta

joten tiedämme tarkkaan missä rekka

kulkee ja missä lämmössä. Suurin osa

lasteistamme saapuu nykyään Vuosaa-

ren sataman kautta.

Mahdollisuuksien VenäjäHelsingin Kukkatoimituksen liikevaih-

dosta 5-10 prosenttia tulee Venäjältä

ja Baltiasta. Juhani Kotilainen aloitti

ensimmäisenä länsimaisena kukka-

tukku kauppiaana Venäjän kaupan jo

kahdeksankymmentä luvulla.

– Erityisesti maksuliikenteen hoito

on kehittynyt Venäjällä huomattavasti

alkuajoista. Paikallisen

yrityskulttuurin oppimi-

nen vei aikansa, samoin

toimiminen paikallisten

viranomaisten kanssa.

– meillä on myynti-

konttori Pietarissa, ja

ruusuja, neilikoita ja

kimppuja menee ympäri Venäjää aina

Vladivostokia myöten. Venäläiset ovat

hyvin laatutietoisia ja kukkien täytyy

olla näyttäviä, suurempia kuin Suomes-

sa.

Venäjälle menevät kukat Helsingin

Kukkatoimitus ostaa suoraan ympäri

maailmaa sijaitsevilta tuottajilta ja

ne kuljetetaan Hollannissa sijaitsevan

logistiikkakeskuksen kautta rekoilla

suoraan Venäjälle.

Alihankkijat meillä ja muuallaHelsingin Kukkatoimituksella on

kukkivien ruukkukasvien viljelysopi-

muksia Suomessa, koska ruukkukasvit

kannattaa ostaa Suomesta. Suomessa

myydään vuosittain esimerkiksi 60

miljoonaa tulppaania, joista 15-18

miljoonaa tulee meille Pieksämäeltä.

Suomessa myytävistä kukista hiukan

yli puolet tulee ulkomailta.

– Afrikan maat ovat nousussa kuk-

kien tuottajina. ostamme esimerkiksi

ruusuja Keniasta, Etiopiasta, Zimbab-

vesta ja Ecuadorista. Suurimmat ruusut

kasvavat jopa 3-4 kilometrin korkeu-

dessa.

– Vanhemmiten etsimme vain yhä

enemmän uutta; uusia tuottajamaita ja

lajikkeita. Tuotanto maailmalla liikkuu

sijoittajien liikkeiden mukaisesti, tilan-

netta pitää seurata koko ajan, kertoo

Kotilainen.

Toukokuu äitienpäivineen ja koulujen

päättäjäisineen on kukka-alan paras

sesonki. Kauppa käy kuitenkin vuoden

ympäri, hiljaisia kausia ei juurikaan

enää ole. Sesongit työllistävät myös

pätkätyöläisiä. Helsingin Kukkatoimi-

tus on suosittu alan harjoittelupaikka

ja harjoittelijoista valikoituvat parhaat

työntekijät.

– olemme työllistäneet tänä vuonna

15 uutta vakituista työntekijää, toteaa

Kotilainen ylpeyttä äänessään.

Omat tilat kiinnostavatHelsingin Kukkatoimituksella on Port-

tipuiston logistiikkakeskuksessa 10

vuoden vuokrasopimus Aberdeenin

kanssa. oman hallin omistaminen kiin-

nostaa Kotilaista, neuvotteluja tilojen

ostamisesta on jo käyty.

Lähitulevaisuuden visiona Juhani

Kotilaisella on muutaman uuden tuk-

kupisteen avaaminen. Yrittäjyys on

hänellä verissä ja vanhemmiten tauti

vain pahenee.

– omaa kukkatukkua Venäjällä

kannattaisi ehkä harkita pitkällä tähtä-

yksellä. Venäjä voisi olla laman keskellä

painiskelevan Suomen mahdollisuus,

pohtii Kotilainen.

Perheyhtiön työn jatkaminen on

myös lähellä sydäntä, työllistäähän

yritys jo nyt Kotilaisen kolme poikaa ja

tyttären.

– Vantaan Akselin alueen kehittä-

minen ja yrittäjien välinen yhteistyö

kiinnostaa myös minua. Toimimme

yrittäjäjärjestöissä ja Perheyritysten lii-

tossa. Kaupan toimijoiden yhteistyöllä

voitaisiin saada paljon hyvää aikaan

Porttipuiston alueella.

10 minuuttia vuosaaren satamasta logistiikkakeskukseen ratkaisi Paikkavalinnan.

Kirlis siirtää

kanervarullakkoa

lastauslaiturille.

18 VA N TA A N A K S E L I

Vantaan kaupungin kuntatekniikan tukikohta Koisotiellä on valmiina

talven tuloon. Aurauskalusto on lähtövalmiina lokakuun puolivälistä

huhtikuun puoliväliin kellon ympäri jokaisena viikonpäivänä.

Valmiina lähtöön

24/7

koeajossaaura-auto

t alveen varustautuminen aloitetaan jo kesällä.

Varikolla tarkistetaan suola-laitteet, aurat ja

hiekoittimet. Aurauskalustolle suunnitellaan

omat reitit jo ennen kauden alkua.

– Kaikki talven toimenpiteet työvuoroineen

viedään toimintasuunnitelmaan, joka antaa mahdollisuu-

den koko koneiston käynnistämiseen välittömästi kun

lunta tai pakkasta tulee. meillä on töissä 25+ 25 henkeä,

alihankkijoita on 50. Hälytyksen tultua meiltä lähtee

välittömästi kuusi yksikköä suolaamaan teitä, kertoo

Vantaan kaupungin ylitiemestari Erkki Tammisto.

25 000 neliömetriä suurella alueella sijaitsevat niin

kalusto- ja korjaushallit kuin kaluston pesupaikka sekä

suola- ja hiekkavarastot.

– olemme olleet tällä uudella varikolla vasta reilun

kuukauden. Vantaan kaupungin omistama tukikohta,

kertoo Vantaan kaupungin vastaava tiemestari Juha

Hämäläinen.

– Laitteet tulevat keskusvarastolta ja koko alueen

käyttöönotto on vielä kesken, teemme edelleen arvioita

tarvittavasta varustuksesta.

Vantaalla on 774 hehtaaria hoidettavaa katupinta-alaa.

Aluetuntemus on kunnossapitotöissä kovassa kurssissa.

Talven aurauksista 76 prosenttia tehdään omajohtoisena

työnä ja kaksi alueurakkana (24%).

Teksti Eija Öhrnberg

Kuvat Coptermedia

VA N TA A N A K S E L I 19

”auraamme Parhaimmillaan 650 000 kuutiota lunta Päivässä joka on noin

40 000 kuorma-auton kuormaa.”

– meillä on 1488 kilometriä katuja hoidettavana, omaa

kalustoa 10 monitoimiautoa, neljä isoa aura-autoa sekä

kaksi tiehöylää plus alihankkijoiden kalusto. Parhaim-

millaan 70 yksikköä lähtee liikkeelle lumisena aamuna,

listaa Vantaan kaupungin varikonpäällikkö Kaj Weck-

ström.

– Auraustiheys vaihtelee alueittain, koko alue (I-III

luokka) tullee aurattua 12-15 tunnin sisällä.

Vantaan kaupunki tekee aurausyrittäjien kanssa kol-

men vuoden alihankintasopimuksia. Sääpalvelu – josta

saadaan esimerkiksi jäätymisarviot - kilpailutetaan

myös, samoin materiaalit eli hiekka ja suola.

– Käytämme 2000 tonnia suolaa ja 10 000 tonnia

hiekkaa vuodessa, Hämäläinen summaa.

Vantaa huolehtii myös kiinteistöjen kohdalla olevien

jalkakäytävien aurauksesta, hiekoituksesta sekä lumen

siirrosta toisin kuin naapurikuntansa Helsinki.

– uusi katuverkosto on tiehoidollisesti vaikeampaa

kun kadut rakennetaan kapeammiksi. Tällöin lunta ei

voi aurata kadun sivuun, vaan se täytyy aina kuljettaa

pois. Tämä vie aikaa ja maksaa rahaa, muistuttaa Juha

Hämäläinen.

PARASTA A-RYHMää: arI kOrpeLan menOpeLI

merkki Scania P 400

alusta 3 - akselinen, akseliväli 3900 mm, kokonais-

paino 26 000 kg

moottori 6 - sylinterinen ahdettu diesel-moottori.

Teho 294 kW, vääntömomentti 2100 Nm

Euro 5 päästövaatimukset täyttävä.

Vaihteisto Automatisoitu vaihteisto

päälirakenne Pajakulma oy

alusterä Pure 3004, työleveys 2 600 - 3 200 mm

Sirotteluautomaatti Epoke Certus medium SH-5600,

kuiva-ainetilavuus 7 m3, liuossäiliöt 2 600 L

aura Vikmet, kaksikkoteräaura, työleveys 4 000 mm

hinta n. 250 000 e (yllä mainituilla lisävarusteilla)