vantaan akseli 1/2012

VA N TA A N A K S E L I 1

Kaavarunko 2etenee

Niitty kasvaaIkanon katolla

Vantaalla lakaisukoneideneliittiä

Opinnäytteitä DesignIkkunassa | Välisuora valmistuu

1 | 1 2

W W W . V A N T A A N A K S E L I . F I

17 000SUUNNISTAJAA

Valio-Jukolassa Vantaalla

2 VA N TA A N A K S E L I VA N TA A N A K S E L I 3

Mikä Vantaan Akseli?

JuLKAISIJAVantaan Akselin kehitysryhmä

N:o 1 kesäkuu 2012

PääToImITTAJAJanne Rönnbäck

TuoTTAJAEija Öhrnberg

ToImITuSmagnolia media oy

TAITToJukka Heinänen, Heipoint

KANNESSAHeljä Punnala

Vantaan kaupungin liikunnansuunnittelija

KuVATJouni Harala, Studio Valo oy

KANNEN SuuNNITTELuAnssi Vuohelainen, Vantaan mediakeskus

KANNEN KuVAKalevi Kemow

KuVANKäSITTELYHenry Isakoff, Studio Valo oy

PAPERIKansi: G-print 200gr, sisäsivut: G-print 90gr

PAINoSP-Paino oy, Hyvinkää

PAINoSmääRä8 000 kpl

ISSN-L 1798-4416 ISSN 1798-4416

Vantaan Akselin kehitysryhmä:

Porttipuiston läntisen alueen katuverkko on rakennettu likipitäen lopulliseen muottoonsa.

Vantaan Akseli on Hakkilan, Porttipuiston ja Kolohongan

yhdistävä, Kehä III:n ja Lahden väylän ympärillä oleva

yritysalue. Vantaan Akselin alueella toimii nykyisellään noin

300 yritystä, ja käyttämätön rakennusoikeus mahdollistaa

noin 7000 uuden työpaikan synnyttämisen. Tämän

myötä Vantaan Akseli nousee yhdeksi Etelä-Suomen

merkittävimmistä työssäkäyntialueista

ja vähittäiskaupan keskittymistä.

Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän

kehityksen periaatteet. modernin, muun

muassa logistiikalle, pienteollisuudelle ja vähittäis-

kaupalle suunnattavan toimintaympäristön lisäksi

panostetaan Vantaan Akselin alueen sisäisen tieverkoston,

maisemanhoidon ja julkisen liikenteen kehittämiseen.

Yritysjoukkueet liikkeelläValio-Jukolassa

4 Opinnäyte- ja päättötöitä DesignIkkunassa

sisältö

Vantaan AkselillaVälisuora Porttipuistoon6

16 Puhdastajälkeä lakaisukoneella

15Vihreys

valtaa

Ikanon

Venlat suunnistavat

Valio-Jukolassa neljä

5–8 kilometrin osuutta.

Mikä Vantaan Akseli?

JuLKAISIJAVantaan Akselin kehitysryhmä

N:o 1 kesäkuu 2012

PääToImITTAJAJanne Rönnbäck

TuoTTAJAEija Öhrnberg

ToImITuSmagnolia media oy

TAITToJukka Heinänen, Heipoint

KANNESSAHeljä Punnala

Vantaan kaupungin liikunnansuunnittelija

KuVATJouni Harala, Studio Valo oy

KANNEN SuuNNITTELuAnssi Vuohelainen, Vantaan mediakeskus

KANNEN KuVAKalevi Kemow

KuVANKäSITTELYHenry Isakoff, Studio Valo oy

PAPERIKansi: G-print 200gr, sisäsivut: G-print 90gr

PAINoSP-Paino oy, Hyvinkää

PAINoSmääRä8 000 kpl

ISSN-L 1798-4416 ISSN 1798-4416

Vantaan Akselin kehitysryhmä:

Porttipuiston läntisen alueen katuverkko on rakennettu likipitäen lopulliseen muottoonsa.

Vantaan Akseli on Hakkilan, Porttipuiston ja Kolohongan

yhdistävä, Kehä III:n ja Lahden väylän ympärillä oleva

yritysalue. Vantaan Akselin alueella toimii nykyisellään noin

300 yritystä, ja käyttämätön rakennusoikeus mahdollistaa

noin 7000 uuden työpaikan synnyttämisen. Tämän

myötä Vantaan Akseli nousee yhdeksi Etelä-Suomen

merkittävimmistä työssäkäyntialueista

ja vähittäiskaupan keskittymistä.

Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän

kehityksen periaatteet. modernin, muun

muassa logistiikalle, pienteollisuudelle ja vähittäis-

kaupalle suunnattavan toimintaympäristön lisäksi

panostetaan Vantaan Akselin alueen sisäisen tieverkoston,

maisemanhoidon ja julkisen liikenteen kehittämiseen.

Yritysjoukkueet liikkeelläValio-Jukolassa

4 Opinnäyte- ja päättötöitä DesignIkkunassa

sisältö

Vantaan AkselillaVälisuora Porttipuistoon6

16 Puhdastajälkeä lakaisukoneella

15Vihreys

valtaa

Ikanon

Venlat suunnistavat

Valio-Jukolassa neljä

5–8 kilometrin osuutta.

Vantaan omassa WDC-vuoden näyttely-

tila DesignIkkunassa oli toukokuun ai-

kana ihasteltavana metropolia ammatti-

korkeakoulun opinnäyte- ja päättötöitä.

mielenkiintoinen kokonaisuus rakentui

erilaisten tuotteiden ja palvelujen suun-

nittelusta, materiaalien ja menetelmien

sekä käyttökokemuksen hallinnasta ja

suunnitelmien toteuttamisesta käytännössä.

Tilassa esittäytyivät muotoilun koulutusohjelmasta

valikoidut työt, jotka edustivat sisustussuunnittelua,

tekstiilisuunnittelua ja teollista muotoilua. Viestinnän

koulutusohjelman graafinen suunnittelu oli näkyvästi

esillä tapahtuman virallisen ilmeen Tag -kirjaintyypin

muodossa.

monipuolisessa näyttelyssä oli esillä erilaisia projekti-

suunnitelmia. Esimerkiksi Business laavut olivat sisustus-

suunnittelun 3. vuosikurssin opiskelijoiden ehdotuksia

väliaikaiseen työskentelyyn soveltuviksi rakennuksiksi.

Kalustesuunnittelun opinjakson tehtävänä oli käyttää

jakkaran hahmomallien suunnittelussa jonkun jo olemas-

sa olevan tuolin rakenteita. Hahmomallien tekeminen on

oleellinen osa tuotteiden suunnitteluprosessia.

Led-valolähteitä käyttävien valaisimien suunnittelu

joko keittiöön tai ulkotilaan oli teollisen muotoilun 4.

vuosikurssin tehtävä. Vaatesuunnittelun 2. vuosikurssin

city-pyöräilijöille suunnitellut asut – kuten koko näytte-

lyn anti – edusti todellista arjen designia.

KäyttötaidettaDESIGN-

IKKUNASSA

Designikkunassa esittäytyiVät

muotoilun koulutus-ohjelmasta ValikoiDut työt, jotka eDustiVat

sisustussuunnittelua, tekstiili suunnittelua

ja teollista muotoilua.

PääkirjoituskuVakertomus

Antti Hartikainen vetäytyi

Silence Media Centerin

omaan maailmaan.

V antaan Akselin kehittäminen perustuu

alueen yritysten, maanomistajien ja Van-

taan kaupungin yhteiseen tahto tilaan.

myös lähialueiden asukkaiden palautetta

kuunnellaan kaupungin virallisten kanavien

sekä Vantaan Akselin verkkosivujen kautta.

Kehitystyötä on tehty määrätietoisesti jo usei-

ta vuosia, joskin suuri osa kehittämistyöstä

on isolle yleisölle näkymätöntä taustasuun-

nittelua – liikennesuunnittelua, maiseman-

hoitosuunnittelua, kaupunkikuvallista viite-

suunnittelua, asemakaavatöitä, hulevesi- ja

pohjavesiselvityksiä jne.

onneksi myös nopeammin näkyviä tuo-

toksia syntyy – ja nekin hyvään ennakkosuun-

nitteluun perustuen. Ensimmäinen kaikkia

alueen käyttäjiä palveleva toimenpide oli mai-

semahoitotöiden käynnistyminen eri puolella

Vantaan Akselia. Alueen puustoa on harven-

nettu ja sitä kautta on avattu uusia näkymiä.

myös teiden varret ovat siistiytyneet monin

osin. Nyt uutena näkyvänä toimenpiteenä

ollaan aloittamassa Jokiniementien visuaalista

perusparantamista ja sitä kautta koko Portti-

puiston yhtenäisyyden kehittämistä uudelle

tasolle.

Vantaan Akselin kehitysryhmä on laatinut

Porttipuiston kauppiaille mielenkiintoisen ja

positiivisella tavalla erottuvan toimenpide-

suunnitelman. Asiakkaiden kannalta voisi tun-

tua myös kiinnostavalta, jos jonakin päivänä

Porttipuiston kaupat panostaisivat yhteiseen

tapahtumaan tai voisivat näkyä samalla

sanomalehtiaukeamalla tai muussa yhdessä

valitussa mediassa. onneksi suunnitelmilla on

tapana toteutua!

Janne Rönnbäckpäätoimittaja

Vantaan omassa WDC-vuoden näyttely-

tila DesignIkkunassa oli toukokuun ai-

kana ihasteltavana metropolia ammatti-

korkeakoulun opinnäyte- ja päättötöitä.

mielenkiintoinen kokonaisuus rakentui

erilaisten tuotteiden ja palvelujen suun-

nittelusta, materiaalien ja menetelmien

sekä käyttökokemuksen hallinnasta ja

suunnitelmien toteuttamisesta käytännössä.

Tilassa esittäytyivät muotoilun koulutusohjelmasta

valikoidut työt, jotka edustivat sisustussuunnittelua,

tekstiilisuunnittelua ja teollista muotoilua. Viestinnän

koulutusohjelman graafinen suunnittelu oli näkyvästi

esillä tapahtuman virallisen ilmeen Tag -kirjaintyypin

muodossa.

monipuolisessa näyttelyssä oli esillä erilaisia projekti-

suunnitelmia. Esimerkiksi Business laavut olivat sisustus-

suunnittelun 3. vuosikurssin opiskelijoiden ehdotuksia

väliaikaiseen työskentelyyn soveltuviksi rakennuksiksi.

Kalustesuunnittelun opinjakson tehtävänä oli käyttää

jakkaran hahmomallien suunnittelussa jonkun jo olemas-

sa olevan tuolin rakenteita. Hahmomallien tekeminen on

oleellinen osa tuotteiden suunnitteluprosessia.

Led-valolähteitä käyttävien valaisimien suunnittelu

joko keittiöön tai ulkotilaan oli teollisen muotoilun 4.

vuosikurssin tehtävä. Vaatesuunnittelun 2. vuosikurssin

city-pyöräilijöille suunnitellut asut – kuten koko näytte-

lyn anti – edusti todellista arjen designia.

KäyttötaidettaDESIGN-

IKKUNASSA

Designikkunassa esittäytyiVät

muotoilun koulutus-ohjelmasta ValikoiDut työt, jotka eDustiVat

sisustussuunnittelua, tekstiili suunnittelua

ja teollista muotoilua.

PääkirjoituskuVakertomus

Antti Hartikainen vetäytyi

Silence Media Centerin

omaan maailmaan.

V antaan Akselin kehittäminen perustuu

alueen yritysten, maanomistajien ja Van-

taan kaupungin yhteiseen tahto tilaan.

myös lähialueiden asukkaiden palautetta

kuunnellaan kaupungin virallisten kanavien

sekä Vantaan Akselin verkkosivujen kautta.

Kehitystyötä on tehty määrätietoisesti jo usei-

ta vuosia, joskin suuri osa kehittämistyöstä

on isolle yleisölle näkymätöntä taustasuun-

nittelua – liikennesuunnittelua, maiseman-

hoitosuunnittelua, kaupunkikuvallista viite-

suunnittelua, asemakaavatöitä, hulevesi- ja

pohjavesiselvityksiä jne.

onneksi myös nopeammin näkyviä tuo-

toksia syntyy – ja nekin hyvään ennakkosuun-

nitteluun perustuen. Ensimmäinen kaikkia

alueen käyttäjiä palveleva toimenpide oli mai-

semahoitotöiden käynnistyminen eri puolella

Vantaan Akselia. Alueen puustoa on harven-

nettu ja sitä kautta on avattu uusia näkymiä.

myös teiden varret ovat siistiytyneet monin

osin. Nyt uutena näkyvänä toimenpiteenä

ollaan aloittamassa Jokiniementien visuaalista

perusparantamista ja sitä kautta koko Portti-

puiston yhtenäisyyden kehittämistä uudelle

tasolle.

Vantaan Akselin kehitysryhmä on laatinut

Porttipuiston kauppiaille mielenkiintoisen ja

positiivisella tavalla erottuvan toimenpide-

suunnitelman. Asiakkaiden kannalta voisi tun-

tua myös kiinnostavalta, jos jonakin päivänä

Porttipuiston kaupat panostaisivat yhteiseen

tapahtumaan tai voisivat näkyä samalla

sanomalehtiaukeamalla tai muussa yhdessä

valitussa mediassa. onneksi suunnitelmilla on

tapana toteutua!

Janne Rönnbäckpäätoimittaja

Tiesitkö että …?Kehä III on Etelä-Suomen tärkein idästä länteen

kulkeva väylä.

Kesäkausi on taas käynnistynyt,

parketilla tanssivat tasa-ar-

voisina työtön ja toimitusjoh-

taja. Toukokuusta alkaen ovat

pyörineet myös Pavin suositut

tanssikurssit. Tansseja tarjotaan

monipuolisesti jenkasta latta-

reihin, eikä kursseilla ole pelkoa

seinäruusuksi jäämisestä.

Toiminnanjohtaja Sari Lehto-

ranta kertoo, että tämä kausi

mennään pitkälti vanhalla

kaavalla. Aivan uusia esiintyjiä

on kuitenkin luvassa, vanhojen

tuttujen ja suosittujen lisäksi.

– Vanhan ja perinteikkään

rakennuksemme ylläpito- ja

Pavi ei petä odotuksiakorjaustyöt jatkuvat edelleen.

olemme saaneet aivan ihanaa

palautetta asiakkailtamme,

olemassaolollamme on selvä

tilaus.

Lavatanssi on halpa harras-

tus. Lavoilla käyminen ei ole

kallista, ja pääsylipun hinnalla

voi osallistua myös tanssikurs-

seille. Lavalla kuulee tanssior-

kesterien soittamana uudet ja

vähän vanhemmatkin iskelmät.

Valssi vetää tanssijoita

edelleen, ja se tulee tutuksi

jokaiselle lavatanssijalle. Tanssit

Pavillakin alkavat ja loppuvat

aina valssilla.

Tiesitkö että …?Ikanon katolle asennettu viherkatto hidastaa sadevesien

virtausta ja pienentää jätevesien kuormitusta.

Vantaan

akselilla

ValIo-JuKolan puIstoKIrKKo HåKansböleenHåkansbölen historiallisen kartanon puisto

tarjoaa näyttävät puitteet Valio-Jukolan

viestin puistokirkolle kesäkuussa. Puiston

kunnostustyö pitkälti alkuperäiseen asuunsa

valmistui kesällä 2011. Puisto on toiminut sen

jälkeen vantaalaisten suosittuna ulkoilukoh-

teena, ja alueella sijaitsevassa Pehtoorin

talossa on ollut ajoittain kahvila-toimintaa.

Arkkitehti Armas Lindgrenin 1900-luvun

alussa suunnittelema kartanon katto ja jul-

kisivu on remontoitu, sisätilojen kunnostus

jatkuu edelleen. Entisöintityö etenee hitaasti,

eikä projektin rahoituksesta ei ole lopullista

päätöstä.

Håkansbölen kartano on yksi maamme

parhaiten säilyneistä jugend-rakennuksista.

Kartanosta tulee valmistuttuaan Vantaan

kaupungin edustustila.

Helsingin seudun kunnat ovat

yhdessä arvioineet Helsingin

seudun liikennejärjestelmä

2011:n mukaan, että Kehä III:n

parannus on tärkein valtakun-

nallinen liikennejärjestelmää

parantava hanke pääkaupun-

kiseudulla.

Kehä III:n parannustöiden

jatkuminen on suuri merkitys,

ei pelkästään Vantaan Akselin

yrityskeskittymän, vaan koko

metropolialueen kehittämisen

ja kilpailukyvyn kannalta. Hank-

keen ensimmäisen vaiheen

arvioidaan valmistuvan tänä

vuonna, ja hankkeen toisen

vaiheen toivotaan käyn-

nistyvän välittömästi sen jäl-

kakkosvaiheessa uudistetaan

muun muassa Lahdenväylän ja

Porvoonväylän välinen osuus.

Perusparannusten ansiosta

myös lentoaseman ja Vuosaa-

ren sataman välinen yhteys

turvataan.

Parannustyöt tarkoittavat

käytännössä lisäkaistojen,

eritasoliittymien ja asuntoalu-

eita suojaavien meluesteiden

suunnittelua ja rakenta-

mista. Liikenteen sujuvuus

paranee sekä Kehä III:lla että

sen rinnakkaisväylillä. myös

päästöhaitat vähenevät kun

liikenteen sujuvuus paranee.

Kaista- ja pysäkkijärjestely-

jen ansiosta joukkoliikenteen

edellytykset paranevat. myös

kevyen liikenteen verkko täy-

dentyy ja turvallisuus paranee.

Kehä III on osa kansain-

välistä E18-tietä ja osa Eu:n

priorisoimaa Pohjolan Kolmio

–liikennejärjestelmää. Kehä

III:lla kulkee lähes 80 000

ajoneuvoa arkivuorokaudessa

ja näin se on E18-tien vilkkaim-

min liikennöity osa.

Vilskettä PorttipuistossaTalven aikana Porttipuistossa on taas tapahtunut paljon, eikä

loppua kehitykselle näy ainakaan lähitulevaisuudessa. uusim-

maksi maamerkiksi on noussut Ikanon liikekeskus, jonka koko-

naisala on noin 13 000 kerrosneliömetriä. Lahden moottoritien

ja Kehä III:n risteyksessä se täydentää merkittävästi Vantaan

Akseli –yritysalueen tarjontaa. Lähes katkeamattomat autojonot

valuvatkin varsinkin viikonloppuisin Porttipuistoon.

Alue kasvaa vahvasti huonekalujen, kodintavaroiden ja vapaa-

ajan tuotteisiin liittyvän kaupan ympärille. Ikanon kauppakeskus

hyödyntää Ikean vetovoimaa, ja onhan Ikanon omistuksessa

suora yhteys Ikeaan.

Ikano ja Ikea toimivat pitkäjänteisesti ja ne ovat päättäneet

olla mukana ympäristötalkoissa panostamalla mahdollisimman

pieneen hiilijalanjälkeen jo liikkeiden suunnitteluvaiheessa. myös

yhteistyökumppaneilta toivotaan samansuuntaista panostus-

ta ympäristöstä huolehtimiseen. Porttipuistolla onkin hyvät

mahdollisuudet nousta tulevaisuudessa ympäristöystävällisen

yritysalueen malliesimerkiksi.

työnantaja, tarvitsetko kesätyö-voimaa?Vantaan kaupunki jakaa 266 kesä-

työseteliä 15–18-vuotiaiden nuorten

työllistämiseen. Vantaalaisille nuorille

tarjotaan 300 euron arvoista seteliä

työllistämisen tueksi.

Hakulomake löytyy osoitteesta www.

vantaa.fi/kesatyoseteli. Setelit jaetaan

hakujärjestyksessä.

Vantaa saa uudenKaupunki-suunnittelu-johtajanHelsinkiläinen arkkitehti Tarja Laine,

55, on valittu Vantaan kaupunkisuun-

nittelujohtajaksi.

Hän työskentelee tällä hetkellä

uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksessa yksikön pääl-

likkönä.

Tarja Laine aloittaa Vantaan

kaupunkisuunnittelujohtajana

elokuun alussa, jolloin nykyinen

kaupunkisuunnittelu johtaja Jukka

Kullberg siirtyy tehtävästä eläkkeelle.

Kaupunkisuunnittelujohtajaksi haki

määräaikaan mennessä seitsemän

henkilöä.

Tertta Leppänen järjestää taimi-laatikoita Hongkongin uudella Viherpihalla.

Ikanon maamerkki näkyy kauas.

Porttipuiston alueen palvelut kasvavat vauhdilla.

TANSSIA 18.4.–14.10.2012

TANSSIKURSSEJA PÄÄSYLIPUN HINNALLA!

KeHä III KasVaa Ja KeHIttyy

Hakunilan uimahalli aukesi jälleenuutuuttaan kiiltävät tilat kutsuvat

jälleen uimareita Hakunilaan. Laa-

jennusosaan on avattu terapia-al-

las ja höyrysaunat. Pukutilat sekä

perusasiakkaille että erityisryh-

mille on myös remontoitu.

uimahallin yhteydessä toimiva

kuntosali on suunniteltu erityisesti

ikääntyvien tarpeet huomioiden,

ja ohjattuja kuntosaliryhmiä jär-

jestetään myös senioreille.

Kesäaikana uimahallissa järjes-

tetään normaalin uintimahdolli-

suuden lisäksi erilaisia tapahtumia

sekä piha-alueella puistojumppaa.

Hakunilan uimahallin ja kunto-

salin aukioloajat sekä hinnasto

löytyvät osoitteesta www.vantaa.

fi/liikunta ja ulkoilu/uimahallit/

Hakunilan uimahalli

on Valio-Jukolan ajan

auki yötä päivää.

Mikä merkki?

oikea vastaus

sivulla 19.

Tiesitkö että …?Kehä III on Etelä-Suomen tärkein idästä länteen

kulkeva väylä.

Kesäkausi on taas käynnistynyt,

parketilla tanssivat tasa-ar-

voisina työtön ja toimitusjoh-

taja. Toukokuusta alkaen ovat

pyörineet myös Pavin suositut

tanssikurssit. Tansseja tarjotaan

monipuolisesti jenkasta latta-

reihin, eikä kursseilla ole pelkoa

seinäruusuksi jäämisestä.

Toiminnanjohtaja Sari Lehto-

ranta kertoo, että tämä kausi

mennään pitkälti vanhalla

kaavalla. Aivan uusia esiintyjiä

on kuitenkin luvassa, vanhojen

tuttujen ja suosittujen lisäksi.

– Vanhan ja perinteikkään

rakennuksemme ylläpito- ja

Pavi ei petä odotuksiakorjaustyöt jatkuvat edelleen.

olemme saaneet aivan ihanaa

palautetta asiakkailtamme,

olemassaolollamme on selvä

tilaus.

Lavatanssi on halpa harras-

tus. Lavoilla käyminen ei ole

kallista, ja pääsylipun hinnalla

voi osallistua myös tanssikurs-

seille. Lavalla kuulee tanssior-

kesterien soittamana uudet ja

vähän vanhemmatkin iskelmät.

Valssi vetää tanssijoita

edelleen, ja se tulee tutuksi

jokaiselle lavatanssijalle. Tanssit

Pavillakin alkavat ja loppuvat

aina valssilla.

Tiesitkö että …?Ikanon katolle asennettu viherkatto hidastaa sadevesien

virtausta ja pienentää jätevesien kuormitusta.

Vantaan

akselilla

ValIo-JuKolan puIstoKIrKKo HåKansböleenHåkansbölen historiallisen kartanon puisto

tarjoaa näyttävät puitteet Valio-Jukolan

viestin puistokirkolle kesäkuussa. Puiston

kunnostustyö pitkälti alkuperäiseen asuunsa

valmistui kesällä 2011. Puisto on toiminut sen

jälkeen vantaalaisten suosittuna ulkoilukoh-

teena, ja alueella sijaitsevassa Pehtoorin

talossa on ollut ajoittain kahvila-toimintaa.

Arkkitehti Armas Lindgrenin 1900-luvun

alussa suunnittelema kartanon katto ja jul-

kisivu on remontoitu, sisätilojen kunnostus

jatkuu edelleen. Entisöintityö etenee hitaasti,

eikä projektin rahoituksesta ei ole lopullista

päätöstä.

Håkansbölen kartano on yksi maamme

parhaiten säilyneistä jugend-rakennuksista.

Kartanosta tulee valmistuttuaan Vantaan

kaupungin edustustila.

Helsingin seudun kunnat ovat

yhdessä arvioineet Helsingin

seudun liikennejärjestelmä

2011:n mukaan, että Kehä III:n

parannus on tärkein valtakun-

nallinen liikennejärjestelmää

parantava hanke pääkaupun-

kiseudulla.

jatkuminen on suuri merkitys,

ei pelkästään Vantaan Akselin

yrityskeskittymän, vaan koko

metropolialueen kehittämisen

ja kilpailukyvyn kannalta. Hank-

keen ensimmäisen vaiheen

arvioidaan valmistuvan tänä

vuonna, ja hankkeen toisen

vaiheen toivotaan käyn-

nistyvän välittömästi sen jäl-

kakkosvaiheessa uudistetaan

muun muassa Lahdenväylän ja

Porvoonväylän välinen osuus.

Perusparannusten ansiosta

myös lentoaseman ja Vuosaa-

ren sataman välinen yhteys

turvataan.

Parannustyöt tarkoittavat

käytännössä lisäkaistojen,

eritasoliittymien ja asuntoalu-

eita suojaavien meluesteiden

suunnittelua ja rakenta-

mista. Liikenteen sujuvuus

paranee sekä Kehä III:lla että

sen rinnakkaisväylillä. myös

päästöhaitat vähenevät kun

liikenteen sujuvuus paranee.

Kaista- ja pysäkkijärjestely-

jen ansiosta joukkoliikenteen

edellytykset paranevat. myös

kevyen liikenteen verkko täy-

dentyy ja turvallisuus paranee.

Kehä III on osa kansain-

välistä E18-tietä ja osa Eu:n

priorisoimaa Pohjolan Kolmio

–liikennejärjestelmää. Kehä

III:lla kulkee lähes 80 000

ajoneuvoa arkivuorokaudessa

ja näin se on E18-tien vilkkaim-

min liikennöity osa.

Vilskettä PorttipuistossaTalven aikana Porttipuistossa on taas tapahtunut paljon, eikä

loppua kehitykselle näy ainakaan lähitulevaisuudessa. uusim-

maksi maamerkiksi on noussut Ikanon liikekeskus, jonka koko-

naisala on noin 13 000 kerrosneliömetriä. Lahden moottoritien

ja Kehä III:n risteyksessä se täydentää merkittävästi Vantaan

Akseli –yritysalueen tarjontaa. Lähes katkeamattomat autojonot

valuvatkin varsinkin viikonloppuisin Porttipuistoon.

Alue kasvaa vahvasti huonekalujen, kodintavaroiden ja vapaa-

ajan tuotteisiin liittyvän kaupan ympärille. Ikanon kauppakeskus

hyödyntää Ikean vetovoimaa, ja onhan Ikanon omistuksessa

suora yhteys Ikeaan.

Ikano ja Ikea toimivat pitkäjänteisesti ja ne ovat päättäneet

olla mukana ympäristötalkoissa panostamalla mahdollisimman

pieneen hiilijalanjälkeen jo liikkeiden suunnitteluvaiheessa. myös

yhteistyökumppaneilta toivotaan samansuuntaista panostus-

ta ympäristöstä huolehtimiseen. Porttipuistolla onkin hyvät

mahdollisuudet nousta tulevaisuudessa ympäristöystävällisen

yritysalueen malliesimerkiksi.

työnantaja, tarvitsetko kesätyö-voimaa?Vantaan kaupunki jakaa 266 kesä-

työseteliä 15–18-vuotiaiden nuorten

työllistämiseen. Vantaalaisille nuorille

tarjotaan 300 euron arvoista seteliä

työllistämisen tueksi.

Hakulomake löytyy osoitteesta www.

vantaa.fi/kesatyoseteli. Setelit jaetaan

hakujärjestyksessä.

Vantaa saa uudenKaupunki-suunnittelu-johtajanHelsinkiläinen arkkitehti Tarja Laine,

55, on valittu Vantaan kaupunkisuun-

nittelujohtajaksi.

Hän työskentelee tällä hetkellä

uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksessa yksikön pääl-

likkönä.

Tarja Laine aloittaa Vantaan

kaupunkisuunnittelujohtajana

elokuun alussa, jolloin nykyinen

kaupunkisuunnittelu johtaja Jukka

Kullberg siirtyy tehtävästä eläkkeelle.

Kaupunkisuunnittelujohtajaksi haki

määräaikaan mennessä seitsemän

henkilöä.

Tertta Leppänen järjestää taimi-laatikoita Hongkongin uudella Viherpihalla.

Ikanon maamerkki näkyy kauas.

Porttipuiston alueen palvelut kasvavat vauhdilla.

TANSSIA 18.4.–14.10.2012

TANSSIKURSSEJA PÄÄSYLIPUN HINNALLA!

KeHä III KasVaa Ja KeHIttyy

Hakunilan uimahalli aukesi jälleenuutuuttaan kiiltävät tilat kutsuvat

jälleen uimareita Hakunilaan. Laa-

jennusosaan on avattu terapia-al-

las ja höyrysaunat. Pukutilat sekä

perusasiakkaille että erityisryh-

mille on myös remontoitu.

uimahallin yhteydessä toimiva

kuntosali on suunniteltu erityisesti

ikääntyvien tarpeet huomioiden,

ja ohjattuja kuntosaliryhmiä jär-

jestetään myös senioreille.

Kesäaikana uimahallissa järjes-

tetään normaalin uintimahdolli-

suuden lisäksi erilaisia tapahtumia

sekä piha-alueella puistojumppaa.

Hakunilan uimahallin ja kunto-

salin aukioloajat sekä hinnasto

löytyvät osoitteesta www.vantaa.

fi/liikunta ja ulkoilu/uimahallit/

Hakunilan uimahalli

on Valio-Jukolan ajan

auki yötä päivää.

Mikä merkki?

oikea vastaus

sivulla 19.

Legendaarinen JukoLan viesti houkutteLee

satoJa yritysten työpaikkaJoukkueita

vantaaLaismetsiin. Fazer onnistui

kasaamaan kahdeksan Joukkuetta.

kuntorasteilla on riittänyt suunnistajia sen jälkeen,

kun Minna Kauppi valittiin kaksi vuotta sitten

Vuoden urheilijaksi Suomessa.

Parhaiten suunnistusbuumi näkyy kuitenkin kesä-

kuun puolivälissä järjestettävässä perinteisessä

Jukolan viestissä, jossa rikotaan uusi osallistuja-

ennätys. Vantaalle odotetaan peräti 17 000

suunnistajaa.

– Kuntoilu on kasvattanut suosiotaan ja suunnistuksessa korostu-

vat elämyksellisyys sekä itsensä haastaminen. Suunnistus on fysii-

kan ja taidon hieno yhdistelmä, hehkuttaa Valio-Jukolan pääsihteeri

Päivi Luoma.

Kovin kiinnostuksen kasvu joukkuekilpailuna suunnistettavaa

Jukolaa kohtaan on yrityksissä. Luoma sanoo, että yritysten työ-

paikkajoukkueita on ilmoittautunut mukaan satamäärin.

Kuntoilun lisäksi yrityksiä houkuttelee Vantaan hyvä sijainti.

– olemme järjestäneet yrityksille omia Jukola-kouluja, joissa

opetetaan suunnistuksen alkeita. uskon, että Jukola on elämys

yritysten työntekijöille, ja heistä on mukava lähteä mukaan,

Luoma sanoo.

Fazer innostuiFazerin Vantaan-toimipisteessä suunnistus on lähes kaikkien työn-

tekijöiden huulilla.

Vantaalta on mukaan lähdössä peräti viisi naisjoukkuetta ja kaksi

miesjoukkuetta. Lisäksi Lahdesta tulee yksi Fazerin nimeä kantava

joukkue.

– olen itse suunnistanut lapsesta asti ja sain viime vuonna houku-

teltua yhden joukkueellisen mukaan. Nyt mukaan lähtijöitä on pal-

jon enemmän. meillä on aikamoinen meininki päällä, sanoo Kimmo

Virtanen Fazer Leipomoista.

Tuotekehittäjänä yrityksessä työskentelevä Virtanen pitää itseään

erityisesti porukan houkuttelijana, eikä valmentajana. Fazerin jouk-

kueissa on suunnistajia aina leipureista toimitusjohtajaan.

– En ehdi opettamaan ihmisiä suunnistamaan, vaan olemme osta-

neet järjestäjiltä opetusta. Kaikille opetetaan suunnistusta kädestä

pitäen, Virtanen kertoo.

Hänkin kehuu suunnistusta muodikkaaksi harrastukseksi, jota on

Valio-jukola

KaRtta KäteeN JA MAASTOON

Vantaan kaupungin liikunnan-

suunnittelija Heljä Punnala

suunnistaa Venlojen hengessä

Kuusijärven vaativassa

maastossa.

Teksti: Kimmo Koivikko, kuvat: Kalevi Kemow.

Legendaarinen JukoLan viesti houkutteLee

satoJa yritysten työpaikkaJoukkueita

vantaaLaismetsiin. Fazer onnistui

kasaamaan kahdeksan Joukkuetta.

kuntorasteilla on riittänyt suunnistajia sen jälkeen,

kun Minna Kauppi valittiin kaksi vuotta sitten

Vuoden urheilijaksi Suomessa.

Parhaiten suunnistusbuumi näkyy kuitenkin kesä-

kuun puolivälissä järjestettävässä perinteisessä

Jukolan viestissä, jossa rikotaan uusi osallistuja-

ennätys. Vantaalle odotetaan peräti 17 000

suunnistajaa.

– Kuntoilu on kasvattanut suosiotaan ja suunnistuksessa korostu-

vat elämyksellisyys sekä itsensä haastaminen. Suunnistus on fysii-

kan ja taidon hieno yhdistelmä, hehkuttaa Valio-Jukolan pääsihteeri

Päivi Luoma.

Kovin kiinnostuksen kasvu joukkuekilpailuna suunnistettavaa

Jukolaa kohtaan on yrityksissä. Luoma sanoo, että yritysten työ-

paikkajoukkueita on ilmoittautunut mukaan satamäärin.

Kuntoilun lisäksi yrityksiä houkuttelee Vantaan hyvä sijainti.

– olemme järjestäneet yrityksille omia Jukola-kouluja, joissa

opetetaan suunnistuksen alkeita. uskon, että Jukola on elämys

yritysten työntekijöille, ja heistä on mukava lähteä mukaan,

Luoma sanoo.

Fazer innostuiFazerin Vantaan-toimipisteessä suunnistus on lähes kaikkien työn-

tekijöiden huulilla.

Vantaalta on mukaan lähdössä peräti viisi naisjoukkuetta ja kaksi

miesjoukkuetta. Lisäksi Lahdesta tulee yksi Fazerin nimeä kantava

joukkue.

– olen itse suunnistanut lapsesta asti ja sain viime vuonna houku-

teltua yhden joukkueellisen mukaan. Nyt mukaan lähtijöitä on pal-

jon enemmän. meillä on aikamoinen meininki päällä, sanoo Kimmo

Virtanen Fazer Leipomoista.

Tuotekehittäjänä yrityksessä työskentelevä Virtanen pitää itseään

erityisesti porukan houkuttelijana, eikä valmentajana. Fazerin jouk-

kueissa on suunnistajia aina leipureista toimitusjohtajaan.

– En ehdi opettamaan ihmisiä suunnistamaan, vaan olemme osta-

neet järjestäjiltä opetusta. Kaikille opetetaan suunnistusta kädestä

pitäen, Virtanen kertoo.

Hänkin kehuu suunnistusta muodikkaaksi harrastukseksi, jota on

Valio-jukola

KaRtta KäteeN JA MAASTOON

Vantaan kaupungin liikunnan-

suunnittelija Heljä Punnala

suunnistaa Venlojen hengessä

Kuusijärven vaativassa

maastossa.

Teksti: Kimmo Koivikko, kuvat: Kalevi Kemow.

helppo harrastaa. Toisaalta Jukola asettaa omat haas-

teensa.

– metsässä on paljon aloittelijoita, jotka yrittävät

selviytyä huipuille tehdystä radasta. Varsinkin miesten

viestissä jotkut osuudet ovat todella pitkiä ja osa joutuu

suunnistamaan pimeässä. onneksi siellä on meidän li-

säksemme paljon muitakin haahuilijoita. Ainoana tavoit-

teena on, että kaikki selviäisivät maaliin, Virtanen toivoo.

Iso bisnesPäivi Luoma myöntää, että Jukolan viesti on iso urakka

järjestäjille. Budjetti on merkittävä, vaikka tarkkoja luku-

ja pääsihteeri ei kerrokaan.

Kymmenet tuhannet suunnistajat ja katsojat Hakunilan

urheilupuiston ympäristössä jättävät ison kasan euroja

myös alueen yrityksille.

Erityisesti palvelualan yritykset hyötyvät tapahtu-

masta.

– Emme ole koskaan tutkineet, mitkä kerrannaisvaiku-

tukset ovat. uskon, että ravintolat ja majoituspaikat ovat

täynnä pitkänmatkalaisista, Luoma sanoo.

Hän jakaa myös kiitosta Vantaan kaupungille ja puo-

lustusvoimille, jotka ovat merkittävinä kumppaneina

mukana. Esimerkiksi Hakunilan uimahalli on auki koko

kisaviikonlopun yötä päivää.

– olemme saaneet hienosti kumppaneita mukaan.

Ilman puolustusvoimia tätä tapahtumaa ei voisi järjes-

tää, sillä esimerkiksi piuhaa vedetään metsään 60–70

kilometriä, Luoma kertoo.

MassIIVInen tapaHtuMa Tv-lähetyksiä suorana yli 10 tuntia

Kilpailijoita noin 17 000

Yli 3 000 kilpailijaa ulkomailta,

20 eri maasta

Kisavieraita kaikkiaan 50 000–70 000

Järjestelyistä vastaa 1 800 vapaaehtoista

Talkootyötä yli 100 000 tuntia

Ruoka-annoksia kuluu noin 25 000

Kahvia juodaan 25 000 kupillista

Kisamakkaraa myydään yli 10 000

Yöpyjiä on 20 000–25 000

Saunojia on noin 7 000

Jätettä kertyy noin 30 000 kiloa

MIKä JuKola? Ensimmäinen Jukolan viesti suunnistettiin

vuonna 1949. Vantaalla 16.–17. kesäkuuta

suunnistettava Valio-Jukola on 64. Jukolan

viesti ja 35. Venlojen viesti.

miehet suunnistavat seitsemän osuutta, joi-

den pituus vaihtelee 7–15 kilometrin välillä.

Naiset suunnistavat neljä osuutta, joiden

pituus vaihtelee 5–8 kilometrin välillä.

Tapahtuman järjestäjinä ovat vantaalainen

Pihkaniskat ja Keravan urheilijat.

tällaInen onsuunnIstaJa

miehiä 60 prosenttia, naisia 40 prosenttia

Hyvin koulutettuja (70 prosentilla on

korkeakoulu- tai ylioppilastutkinto)

Työssä päällikkö-, johtaja- tai

asiantuntijatehtävissä

Korkea tulotaso

Luonto- ja ympäristötietoinen

Teknisesti suuntautunut

Elämyksiä ja haasteita hakeva

Laatutietoinen

Valio-jukola

PäiVi luoma myöntää, että jukolan Viesti on iso urakka järjestäjille. BuDjetti on merkittäVä, Vaikka tarkkoja lukuja Pääsihteeri ei kerrokaan.

ennätysten MursKaJaIset

Valio-Jukola-nimeä kantava tämän

vuotinen suunnistuksen jättitapahtu-

ma on jättimäinen myös lukuina.

Kilpailijoita on tulossa noin 17 000

ja kisavieraita odotetaan Vantaalle

kaiken kaikkiaan 50 000-70 000.

ulkomaisia kilpailijoita on tulossa yli

3 000, 20 eri maasta.

Järjestelyjen onnistumisesta

vastaa 1 800 talkoolaisen joukko.

Talkoolaisille kertyy talkootunteja

arviolta 100 000.

– olemme järjestelyissä jo aika pit-

källä. Radat ja kartat ovat valmiina.

Nyt tehdään kilpailukeskuksen poh-

justustöitä ja koulutetaan toimitsijoi-

ta, sanoo pääsihteeri Päivi Luoma.

Kaikki pitää olla valmista 16. päivä

kesäkuuta, jolloin Venlojen viesti

starttaa. miehet lähtevät maastoon

illalla ja ankkurit tulevat maaliin seu-

raavana aamuna.

Venlat

starttaavat

Kytäjällä.

helppo harrastaa. Toisaalta Jukola asettaa omat haas-

teensa.

– metsässä on paljon aloittelijoita, jotka yrittävät

selviytyä huipuille tehdystä radasta. Varsinkin miesten

viestissä jotkut osuudet ovat todella pitkiä ja osa joutuu

suunnistamaan pimeässä. onneksi siellä on meidän li-

säksemme paljon muitakin haahuilijoita. Ainoana tavoit-

teena on, että kaikki selviäisivät maaliin, Virtanen toivoo.

Iso bisnesPäivi Luoma myöntää, että Jukolan viesti on iso urakka

järjestäjille. Budjetti on merkittävä, vaikka tarkkoja luku-

ja pääsihteeri ei kerrokaan.

Kymmenet tuhannet suunnistajat ja katsojat Hakunilan

urheilupuiston ympäristössä jättävät ison kasan euroja

myös alueen yrityksille.

Erityisesti palvelualan yritykset hyötyvät tapahtu-

masta.

– Emme ole koskaan tutkineet, mitkä kerrannaisvaiku-

tukset ovat. uskon, että ravintolat ja majoituspaikat ovat

täynnä pitkänmatkalaisista, Luoma sanoo.

Hän jakaa myös kiitosta Vantaan kaupungille ja puo-

lustusvoimille, jotka ovat merkittävinä kumppaneina

mukana. Esimerkiksi Hakunilan uimahalli on auki koko

kisaviikonlopun yötä päivää.

– olemme saaneet hienosti kumppaneita mukaan.

Ilman puolustusvoimia tätä tapahtumaa ei voisi järjes-

tää, sillä esimerkiksi piuhaa vedetään metsään 60–70

kilometriä, Luoma kertoo.

MassIIVInen tapaHtuMa Tv-lähetyksiä suorana yli 10 tuntia

Kilpailijoita noin 17 000

Yli 3 000 kilpailijaa ulkomailta,

20 eri maasta

Kisavieraita kaikkiaan 50 000–70 000

Järjestelyistä vastaa 1 800 vapaaehtoista

Talkootyötä yli 100 000 tuntia

Ruoka-annoksia kuluu noin 25 000

Kahvia juodaan 25 000 kupillista

Kisamakkaraa myydään yli 10 000

Yöpyjiä on 20 000–25 000

Saunojia on noin 7 000

Jätettä kertyy noin 30 000 kiloa

MIKä JuKola? Ensimmäinen Jukolan viesti suunnistettiin

vuonna 1949. Vantaalla 16.–17. kesäkuuta

suunnistettava Valio-Jukola on 64. Jukolan

viesti ja 35. Venlojen viesti.

miehet suunnistavat seitsemän osuutta, joi-

den pituus vaihtelee 7–15 kilometrin välillä.

Naiset suunnistavat neljä osuutta, joiden

pituus vaihtelee 5–8 kilometrin välillä.

Tapahtuman järjestäjinä ovat vantaalainen

Pihkaniskat ja Keravan urheilijat.

tällaInen onsuunnIstaJa

miehiä 60 prosenttia, naisia 40 prosenttia

Hyvin koulutettuja (70 prosentilla on

korkeakoulu- tai ylioppilastutkinto)

Työssä päällikkö-, johtaja- tai

asiantuntijatehtävissä

Korkea tulotaso

Luonto- ja ympäristötietoinen

Teknisesti suuntautunut

Elämyksiä ja haasteita hakeva

Laatutietoinen

Valio-jukola

PäiVi luoma myöntää, että jukolan Viesti on iso urakka järjestäjille. BuDjetti on merkittäVä, Vaikka tarkkoja lukuja Pääsihteeri ei kerrokaan.

ennätysten MursKaJaIset

Valio-Jukola-nimeä kantava tämän

vuotinen suunnistuksen jättitapahtu-

ma on jättimäinen myös lukuina.

Kilpailijoita on tulossa noin 17 000

ja kisavieraita odotetaan Vantaalle

kaiken kaikkiaan 50 000-70 000.

ulkomaisia kilpailijoita on tulossa yli

3 000, 20 eri maasta.

Järjestelyjen onnistumisesta

vastaa 1 800 talkoolaisen joukko.

Talkoolaisille kertyy talkootunteja

arviolta 100 000.

– olemme järjestelyissä jo aika pit-

källä. Radat ja kartat ovat valmiina.

Nyt tehdään kilpailukeskuksen poh-

justustöitä ja koulutetaan toimitsijoi-

ta, sanoo pääsihteeri Päivi Luoma.

Kaikki pitää olla valmista 16. päivä

kesäkuuta, jolloin Venlojen viesti

starttaa. miehet lähtevät maastoon

illalla ja ankkurit tulevat maaliin seu-

raavana aamuna.

Venlat

starttaavat

Kytäjällä.

MIssä nyt Mennään?Vantaan kaupungin asemakaavasuunnitte-

lija Jukka Köykkä selvittää kaavarunko 2:n

tilannetta.

Mitä kaupunkikuvan kohentaminen ja toiminnan kehittäminen tarkoittavat

käytännössä Vantaan Akselin alueella?

Käytännössä kaupunkikuvan kohentaminen

realisoituu siinä vaiheessa kun kiinteistöille

ryhdytään rakentamaan. Rakennusten, aitojen,

pihojen, tonttien reunojen, istutusten ja mui-

den rakenteiden arkkitehtuuriin ja ulko näköön

tulee tällöin satsata. Vastuu laadukkaan

ympäristön toteuttamisesta on ensisijaisesti

kunkin rakennuspaikan omistajalla.

Kaupunkikuvan ja näkymien kannalta mer-

kittävien kohtien, kuten keskeisten liittymä-

alueiden, pääkatujen ja väylien varsien laadu-

kas rakentaminen on tärkeää. Toiminnallisella

kehittämisellä tarkoitetaan muun muassa sitä,

että liikenneväylistä, mukaan lukien kevyen

liikenteen väylät, ulkoilureitit ja tonttiliitty-

mät saadaan silmää miellyttäviä, sujuvia ja

turvallisia.

Toiminnalliseen kehittämiseen sisältyy myös

alueen toimintojen monipuolinen kehittämi-

nen ja alueen nykyisten toimintojen, kuten

esimerkiksi pienyritysten kirjon turvaaminen.

Alueesta ei saisi tulla toiminnoiltaan liian yksi-

puolista. Kaupunkikuvallisesti ja liikenteellises-

ti merkittäviin solmukohtiin sopisivat toimis-

torakennukset kaupunkikuvaa jäsentämään ja

kohentamaan.

Mitä mahdollisuuksia ja kanavia alueen

asukkailla on vaikuttaa kaavarunko

kakkoseen liittyvään päätöksentekoon?

Vantaan Akselin alueen nykyiset asemakaavat

ovat pääosin aika vanhoja eivätkä ne välttä-

mättä parhaimmalla tavalla vastaa nykyajan

alati muuttuvia vaatimuksia ja tarpeita. Kaa-

varunkotyöllä päästään hieman testaamaan

nykyisten asemakaavojen ajantasaisuutta ja

tunnistamaan keskeisiä kehittämistarpeita

maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen

ohjaamisessa.

Kaavarunko laaditaan asemakaavoituksen

valmisteluaineistoksi. Kaavarunko käsitellään

todennäköisesti syksyllä kaupunkisuunnitte-

lulautakunnassa, joka asettaa kaavarungon

aineistoineen nähtäville mielipiteiden kuule-

mista varten. Kun alueen maanomistajilla aika-

naan viriää asemakaavahankkeita, huomioi-

daan kaavarunko asemakaavoituksen yhtenä

lähtökohtana. Juridisesti alueen maankäyttö

ratkaistaan ja tarkennetaan asemakaavoilla.

Asemakaavojen ja asemakaavamuutosten

laadinta on se keskeisin vaihe, jonka päätök-

sentekovaiheisiin alueen asukkailla on mah-

dollista, oleellista ja suotavaakin vaikuttaa.

VaNtaaN aKseliNkAAVA-ruNkO 2

Vantaan kaupunkisuunnittelus-

sa laaditaan Vantaan Akselin

pohjoisosien maankäytöstä kaa-

varunko 2 -selvitystyötä alueen

asemakaavoituksen valmiste-

luaineistoksi. Kaavarunko 2:n

suunnittelualue ulottuu Honkanummentieltä

Koivukylänväylän ja Lahdenväylän liittymän

pohjoispuoleisille alueille.

Kaavarunko on yleispiirteinen suunnitelma,

jossa määritellään muun muassa alueen ka-

tuverkko, viheralueet ja rakennuskortteleiden

sisältö yleiskaavaa tarkemmin. Kaavarungon

laadinnan lähtökohtina ovat Vantaan yleis-

kaava 2007, alueen nykyiset asemakaavat

sekä Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen

viite suunnitelma (Arkkitehdit Anttila & Rusa-

nen oy, Ramboll Finland oy, 11.12.2009).

Selvitystyön painopisteenä on Vanhan

Porvoontien länsipuoleinen Rusokallion alue,

josta valtaosa on vielä asemakaavoittama-

tonta. Rusokallio sijaitsee Valkoisenlähteen

tärkeän pohjavesialueen ytimessä. Alueen

maankäytölle ja hulevesien hallinnalle etsi-

tään ratkaisuja, jotka turvaavat pohjaveden,

Vanhan Porvoontien liikenteen toimivuuden

sekä yleiskaavaan osoitettujen virkistys alue-

ulkoilureittiyhteyksien toteuttamisedelly-

tykset.

Vanhan Porvoontien ja Valkoisenlähteen-

tien sekä Koivukylänväylän ja Lahdenväylän

liittymien alueet ovat Vantaan Akselin poh-

joisosien tärkeitä solmukohtia. Selvitystyön

tavoitteena on tukea niiden kaupunkikuvan

kohentamista ja toiminnallista kehittämistä.

Selvitystyö käsitellään kaupunkisuunnittelu-

lautakunnassa, joka asettaa sen mielipiteiden

kuulemista varten nähtäville todennäköi-

simmin loppukesällä 2012. Kaavarungon

valmistuttua alueen suunnittelua jatketaan

tarvittaessa asemakaavatöinä, joilla alueen

maankäyttö juridisesti ratkaistaan.

Kaavarunko on

yleispiirteinen

suunnitelma, jossa

määritellään mm. alueen

katuverkko, viheralueet

ja rakennuskortteleiden

sisältö yleiskaavaa

tarkemmin.

Teksti: Jukka Köykkä, Eija Öhrnberg.

MIssä nyt Mennään?Vantaan kaupungin asemakaavasuunnitte-

lija Jukka Köykkä selvittää kaavarunko 2:n

tilannetta.

Mitä kaupunkikuvan kohentaminen ja toiminnan kehittäminen tarkoittavat

käytännössä Vantaan Akselin alueella?

Käytännössä kaupunkikuvan kohentaminen

realisoituu siinä vaiheessa kun kiinteistöille

ryhdytään rakentamaan. Rakennusten, aitojen,

pihojen, tonttien reunojen, istutusten ja mui-

den rakenteiden arkkitehtuuriin ja ulko näköön

tulee tällöin satsata. Vastuu laadukkaan

ympäristön toteuttamisesta on ensisijaisesti

kunkin rakennuspaikan omistajalla.

Kaupunkikuvan ja näkymien kannalta mer-

kittävien kohtien, kuten keskeisten liittymä-

alueiden, pääkatujen ja väylien varsien laadu-

kas rakentaminen on tärkeää. Toiminnallisella

kehittämisellä tarkoitetaan muun muassa sitä,

että liikenneväylistä, mukaan lukien kevyen

liikenteen väylät, ulkoilureitit ja tonttiliitty-

mät saadaan silmää miellyttäviä, sujuvia ja

turvallisia.

Toiminnalliseen kehittämiseen sisältyy myös

alueen toimintojen monipuolinen kehittämi-

nen ja alueen nykyisten toimintojen, kuten

esimerkiksi pienyritysten kirjon turvaaminen.

Alueesta ei saisi tulla toiminnoiltaan liian yksi-

puolista. Kaupunkikuvallisesti ja liikenteellises-

ti merkittäviin solmukohtiin sopisivat toimis-

torakennukset kaupunkikuvaa jäsentämään ja

kohentamaan.

Mitä mahdollisuuksia ja kanavia alueen

asukkailla on vaikuttaa kaavarunko

kakkoseen liittyvään päätöksentekoon?

Vantaan Akselin alueen nykyiset asemakaavat

ovat pääosin aika vanhoja eivätkä ne välttä-

mättä parhaimmalla tavalla vastaa nykyajan

alati muuttuvia vaatimuksia ja tarpeita. Kaa-

varunkotyöllä päästään hieman testaamaan

nykyisten asemakaavojen ajantasaisuutta ja

tunnistamaan keskeisiä kehittämistarpeita

maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen

ohjaamisessa.

Kaavarunko laaditaan asemakaavoituksen

valmisteluaineistoksi. Kaavarunko käsitellään

todennäköisesti syksyllä kaupunkisuunnitte-

lulautakunnassa, joka asettaa kaavarungon

aineistoineen nähtäville mielipiteiden kuule-

mista varten. Kun alueen maanomistajilla aika-

naan viriää asemakaavahankkeita, huomioi-

daan kaavarunko asemakaavoituksen yhtenä

lähtökohtana. Juridisesti alueen maankäyttö

ratkaistaan ja tarkennetaan asemakaavoilla.

Asemakaavojen ja asemakaavamuutosten

laadinta on se keskeisin vaihe, jonka päätök-

sentekovaiheisiin alueen asukkailla on mah-

dollista, oleellista ja suotavaakin vaikuttaa.

VaNtaaN aKseliNkAAVA-ruNkO 2

Vantaan kaupunkisuunnittelus-

sa laaditaan Vantaan Akselin

pohjoisosien maankäytöstä kaa-

varunko 2 -selvitystyötä alueen

asemakaavoituksen valmiste-

luaineistoksi. Kaavarunko 2:n

suunnittelualue ulottuu Honkanummentieltä

Koivukylänväylän ja Lahdenväylän liittymän

pohjoispuoleisille alueille.

Kaavarunko on yleispiirteinen suunnitelma,

jossa määritellään muun muassa alueen ka-

tuverkko, viheralueet ja rakennuskortteleiden

sisältö yleiskaavaa tarkemmin. Kaavarungon

laadinnan lähtökohtina ovat Vantaan yleis-

kaava 2007, alueen nykyiset asemakaavat

sekä Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen

viite suunnitelma (Arkkitehdit Anttila & Rusa-

nen oy, Ramboll Finland oy, 11.12.2009).

Selvitystyön painopisteenä on Vanhan

Porvoontien länsipuoleinen Rusokallion alue,

josta valtaosa on vielä asemakaavoittama-

tonta. Rusokallio sijaitsee Valkoisenlähteen

tärkeän pohjavesialueen ytimessä. Alueen

maankäytölle ja hulevesien hallinnalle etsi-

tään ratkaisuja, jotka turvaavat pohjaveden,

Vanhan Porvoontien liikenteen toimivuuden

sekä yleiskaavaan osoitettujen virkistys alue-

ulkoilureittiyhteyksien toteuttamisedelly-

tykset.

Vanhan Porvoontien ja Valkoisenlähteen-

tien sekä Koivukylänväylän ja Lahdenväylän

liittymien alueet ovat Vantaan Akselin poh-

joisosien tärkeitä solmukohtia. Selvitystyön

tavoitteena on tukea niiden kaupunkikuvan

kohentamista ja toiminnallista kehittämistä.

Selvitystyö käsitellään kaupunkisuunnittelu-

lautakunnassa, joka asettaa sen mielipiteiden

kuulemista varten nähtäville todennäköi-

simmin loppukesällä 2012. Kaavarungon

valmistuttua alueen suunnittelua jatketaan

tarvittaessa asemakaavatöinä, joilla alueen

maankäyttö juridisesti ratkaistaan.

Kaavarunko on

yleispiirteinen

suunnitelma, jossa

määritellään mm. alueen

katuverkko, viheralueet

ja rakennuskortteleiden

sisältö yleiskaavaa

tarkemmin.

Teksti: Jukka Köykkä, Eija Öhrnberg.

erilaisten tapahtumien räätälöinnissä, joilla

saada myös asiakkaat osallistumaan inter-

aktiivisesti alueen toimintaan.

Anni Hapuoja uskoo Porttipuiston

värisuoran toteutuksen aikataulujen ja

budjettien ratkeavan nopealla aikataululla.

Hän arvelee lähtölaukauksen tapahtuvan

Jokiniementien varresta.

– Porttipuiston alueen kaupan toimijat

ja Vantaan Akselin kehitystyöryhmä

päättävät, millä laajuudella suunnitelmia

lähdetään toteuttamaan. Ideoita on paljon,

ja realistisesti kun mietitään, niin kevyen

liikenteen väylät ja kalusteet jäävät var-

maan toteutuksessa myöhemmäksi. Aluksi

tullaan varmaankin keskittymään isompiin

elementteihin.

– Joka tapauksessa tämä on ollut todella

innostava projekti, täysin uudenlainen tapa

ottaa kaupunkimiljöötä haltuun. Toivomme

saavamme toteutuksen mahdollisimman

pian vireille, se olisi hieno jatkumo tähän

designpääkaupunkivuoteen, Hapuoja

summaa.

JoKiNiemeN tieNTuuNAuS

metroPoli

h elsinkiläinen Design Studio

muotohiomo on saanut Jokinie-

mentien tilataide-mainospinnan

suunnittelun loppusuoralle.

Porttipuiston värisuora -nimellä kulkeva

suunnitelma on kerännyt virkamiesten,

kaupunkiarkkitehtien ja kaavoittajien

suunnalta niin paljon kiitosta, että alueen

kehittämistä on lähdetty tarkastelemaan

Jokiniementietä suuremmalla skaalalla.

– Kaupungin lähes varaukseton innostus

suunnitelmillemme on ollut todella hienoa.

Tutkittu alue laajennettiin kattamaan koko

Lahdentien, Kehä III:n, Vanhan Porvoon-

tien ja Jokiniementien välisen alueen.

olemme työstäneet ideat niin, että niitä

pystyy monistamaan ja käyttämään myös

suuremmassa mittakaavassa, suunnittelija

Anni Hapuoja kertoo.

Kaupunki on näyttänyt vihreää valoa

kaupunkitilan piristysehdotuksille, mutta

varsinainen toteutus ja kokonaisbudjetti

ovat vielä avoinna.

Välillä on väriä muotohiomon suunnitelman punaise-

na lankana ilmeen kehitykselle ovat

värien ja valojen leikki. Alueella on paljon

asfalttipintaa ja pitkiä näkymiä, joiden

huomioiminen ja korostaminen eri keinoin

tuo muotohiomon suunnitelmissa alueelle

viihtyisyyttä, tunnistettavuutta ja lisäar-

voa. Sisääntuloväylille ja risteysalueille on

mietitty yhteistä väri-identiteettiä luovaa

teemaa. Sama värimaailma toistuisi myös

muun muassa parkkipaikkojen ja muiden

asfalttipintojen elävöittäjänä.

– Väreistä on luotu oma värikartta, mikä

pohjautuu alueen toimijoiden käyttämiin

logoväreihin. Tämä sateenkaarikartta

toimisi sekä maamerkeissä, opasteissa,

parkkipaikoissa että kalusteissakin. olem-

me miettineet sloganiksi ”Välillä on väriä”,

mikä toimisi hyvin tässä välialueessa, jota

väritämme, Hapuoja hymyilee.

Kallioleikkauksia on suunniteltu käsiteltä-

vän valon ja värin avulla niin, että ne toimi-

sivat pimeän aikaan alueen maamerkkeinä.

myös parkkialueille on mietitty eri väreissä

loistavia katuvaloja.

– Valojen suhteen on matkan varrella

ilmennyt vähän teknisiä haasteita vuo-

denaikojen vaihteluiden takia. Parhaillaan

tutkitaan, miten värilliset katulamput saa-

taisiin parhaiten toimimaan. Tällaista kun

ei ole ennen Suomessa tehty.

Värin ja valon lisäksi yhtenä elementtinä

suunnitelmissa korostetaan liikettä. Liiken-

neympyrän maamerkkiin muotohiomo ha -

luaisi liikettä esimerkiksi pyörimisen myötä.

– Selvitämme parhaillaan mahdollisuutta

käyttää tuulivoimaa liikenneympyrän maa-

merkissä, mutta kaikki on vielä avoinna.

Innostava projektiSuunnitelmat pitävät sisällään myös

alueen mainospinnat. Toiveena on luoda

näkyvyyttä, joka on taiteellisesti kiinnosta-

vaa, mutta myös kaupallista.

– Pyrimme saamaan alueen toimijat

liittymään yhteen, jotta yksittäiset suuret

mainospinnat saataisiin sulautettua yh-

tenäiseksi kaupunkitilaa rikastuttavaksi

väri-ilotteluksi. Haemme alueelle vähän

uudenlaista visuaalista ilmettä mainon-

taan, Hapuoja selittää.

muotohiomo toivoo tekevänsä jatkossa

yhteistyötä alueen yritysten kanssa myös

Ikanon Porttipuisto Shopping -liikekeskuksen katolle Vantaan Porttipuistossa on

juuri valmistunut Suomen suurin uuden kiinteistön viherkatto. Noin 2000 neliö-

metrin katolla tutkitaan ja testataan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja.

Liikekeskuksen viherkatto on osa Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia

-tutkimushanketta. Helsingin yliopiston toteuttaman hankkeen tavoitteena on löytää

ympäristövastuullisia viherkattoratkaisuja suomalaisiin kaupunkiolosuhteisiin.

Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat maailmalla

nopeasti yleistyvä, kustannustehokas keino hallita ja vähentää kaupungistumisen ja

ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Porttipuistossa Suomen suurim-

man viherkaton tehtävänä on myös sadevesien imeytys ja rakennuksen maisemointi.

Katolla kasvavien kasvien tarkoituksena on hidastaa sadevesien virtausta ja pienen-

tää viemäriverkoston kuormitusta. Viherkaton uskotaan myös puhdistavan ilmaa ja

vähentävän melua.

Ikanon liikekeskus lähti tutkimushankkeeseen innolla mukaan.

- meitä kiinnostaa kaikki uudet tavat toimia ja ympäristöystävällisyys on meille tär-

keä arvo. mahdollisuus osallistua yliopiston projektiin oli erittäin tervetullut. on hienoa

olla mukana tarjoamassa mahdollisuutta tutkimukseen ympäristöystävällisten ratkai-

sujen kehittämiseksi, Ikano Retail Centresin toimitusjohtaja Tuire Nyberg iloitsee.

Vuosien tutkimusIkanon viherkatolle asennetaan, istutetaan ja kylvetään kasviyhdyskuntia, jotka mat-

kivat luonnon kuivia ketoja. Jokaisen kattokaivon ympäristöön suunnitellaan erilainen

kasvualusta ja kasvillisuus, jotka jäljittelevät monimuotoisuudessaan luonnon niittyjen

kasvillisuutta. Vuosien varrella tutkimuksessa testataan sopivia perustamistapoja,

etsitään parhaita kasvualustoja ja sopivimpia kasviyhdistelmiä. Istutettaviin kasveihin

kuuluvat muun muassa ketoneilikka, kissankäpälä ja keto-orvokki.

- Tavoitteena on kehittää katto, joka olisi lähes hoitovapaa. Kasvien monimuotoi-

suus tekee katosta rikkaan ja esteettisesti kiinnostavan kokonaisuuden.

Nyberg on kiinnostunut seuraamaan, miten viherkatto kestää aikaa.

- Lisäksi on mielenkiintoista saada palautetta siitä, tarjoaako katto esteettisiä ja

rauhoittavia kokemuksia rakennuksissa työskenteleville ja siellä asioiville, Nyberg

pohdiskelee.

Viherkatto ei ole yleisölle avoin, mutta sinne on suora näkyvyys alueelle tultaessa.

Hong Kong -liikkeen henkilöstön terassi avautuu myös luonnonomaiselle niitylle päin.

maaliskuun lopulla avattu Suomen ensimmäinen Ikanon liikekeskus saa jatkoa

marraskuussa avattavalla Kuopion kauppakeskuksella. Ikano Retail Centres toteuttaa

kauppakeskuksia yhdessä Ikean kanssa.

Viides UlottUVUUsliiKeKesKUKseNkATOllA

Teksti: Riikka Mäkinen, kuvat: Muotohiomo.

Helsingin yliopiston kanssa

käynnistetyn yhteistyöprojek-

tin on suunniteltu kestävän

kymmenen vuotta, kertoo

Tuire Nyberg.