CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

 

Matti Koivikko

Vajaaliikkeisten Kunto – Bot för Rörelsehindrade r.y.

http://www.vlkunto.fi/

VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT (verenkierto)VERENKIERTOA LIIKAA: VUOTO LIIAN VÄHÄN: ISKEMIA

(sopivasti: vaikeaa, säätely puuttuu)

RISKIKOHDAT: germinal matrix (jossa runsas

verenkierto) watershed – ”vedenjakaja”-alueet

VUOTO: eriasteisia I – IV TAI VI joskus hydrokefalus

ISKEMIA = PERIVENTRIKULAARINEN LEUKOMALASIA

LIIKUNTAVAMMAN TARJOUTUVIA OIREITA

- TOISPUOLEINEN NYRKISTYS / KÄDEN KÄYTTÄMÄTTÖMYYS

- JÄYKÄT LONKAN ADDUKTORIT- PRIMITIIVIHEIJASTEET SÄILYVÄT- SUOJAHEIJASTEET EIVÄT KEHITY

LIIKUNTAVAMMAN TARJOUTUVIA OIREITA (2)- VASTASYNTYNEEN APATIA / HYPOTONIA JOTA SEURAA- IMEVÄISELLÄ HYPOTONIA / LISÄÄNTYVÄ

SPASTISUUS 1) HYPOTONIAA SEURAA

DYSTONIA / ATAKSIA / ATETOOSI 2) SPASTISUUTTA SPASTISUUS

LIIKUNTAVAMMAN TARJOUTUVIA OIREITA (3)

- NORMAALIT LIIKEMALLIT : - SUOJAHEIJASTEET (6-9 KK) - PINSETTIOTE (9 KK) KEHITTYVÄT HEIKOSTI

- TILALLE TULEE POIKKEAVIA LIIKEMALLEJA SPASTISUUDEN / DYSTONIAN YMS. OHELLA

VAMMAISUUS

LIIKUNTAMMAT (CP) 0,2 %ÄLYLLINEN KEHITYSVAMMAISUUS 0,7 – 1,5 %AISTIVAMMATLIHASTAUDIT, NEUROPATIAT 0,1 %HYDROKEFALUS 0,1 %MYELOMENIGOCELE 0,04 %

KEHITYKSEN ERITYISVAIKEUDET (eri asteisia)

Yhteensä n. 1 %

LIIKUNTAMMAT (CP) 0,2 %

- hemiplegia spastica (verraten hyvä ennuste)

- tetraplegia spastica (vaikea monivammaisuus)

- dystonia tetraplegica (vaikea monivammaisuus)

- diplegia spastica (keskivaikea)- athetosis (vähentynyt)- ataxia (harvinainen)- sekamuotoja

Hemiplegia spastica-pohjelihakset

-adduktorit

-hamstring-lihakset

-biceps

-pronaattorit

-käden fleksorit

Diplegia spastica:

-adduktorit

-pohjelihakset

FysioterapiaToimintaterapia

Motoriset radat

Fysioterapiamenetelmistä: Bobathin menetelmä tunnistaa ei toivotut, vamman aihettamat liikemallit 'reflekseiksi', joita yritetään pitää fysioterapeuttisin keinoin taka-alalla. Toiveena on, että näin saadaan motorinen kehitys etenemään hyvään suuntaan. Kritiikkinä voidaan esittää, että 'refleksejä' estettäessä muuta motoriikkaa harjoitetaan liian vähän.Vojtan menetelmässä motoriikkaa stimuloidaan enemmän, mutta siinä taas moititaan stimulaation epämukavuutta. Kehitystä laajemmin tukeva 'neurodevelopmental therapy' (NDT) on terapiamuoto, jossa malleja tulkitaan ja sovitetaan lapsen tilanteen mukaan, kuitenkin aina tiukasti toiminnallisessa teoriassa pysyen. Eräiden menetelmien intensiteetti on mitoitettu hyvin suureksi. Tuloksena on ollut selvä hyöty lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä tähtäimellä hyöty on ollut vähäisempi tai puuttunut.

AssosiaatioradatHahmotus

PuheterapiaToimintaterapiaNeuropsykol. kuntoutus

LeDoux: Synaptic self 2002

Analyyttinen, koulumainen tapa

Suora, alkuperäinen (?)tapa

LeDoux: Synaptic self 2002

Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot jarakenteet

Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti)

Yksilötekijät

ICF- käsitteetICF- käsitteet

Ympäristötekijät

Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot jarakenteet

YmpäristötekijätYksilötekijät

häiriö/tauti

Käännetäänpä se nurinniskoinKäännetäänpä se nurinniskoin

Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot jarakenteet

YmpäristötekijätYksilötekijät

häiriö/tautija mietitään mikä on tärkeääja mietitään mikä on tärkeää

Elimistön Suorituksettoiminnot jarakenteet

YmpäristötekijätYksilötekijät

häiriö/tauti

Osallistuminen onon tärkeäätärkeää

ICF-luokitus korostaa osallistumistaja yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Vammakeskeisen ajattelutavan asemasta korostetaan mahdollisuuksia ja suorituksia, joiden päämääränä on osallistuminen. Tämä asetelma on keskeinen myös kuntoutuksen taustalla.

Emme kuntouta vain puhetta tai kävelyä, vaan taitoja, joilla voi osallistua.

Erityispedagogiikan ensisijaisen kohde-alueen muodostavat vähempiosaiset, hitaammin oppivat ja kehitysvammaiset, koska he hyötyvät siitä enemmän.

(Hautamäki ym. 2001)

Varhaiskasvatus, kouluopetus

VAIKEUSASTE

YLEISYYS

17,3 %11,5 %1,0 %

R.Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat

Vammaisuus

selviä

lieviä

ei ongelmia

17,3 %

11,5 %

1,0 %

Kuntoutuksen, opetuksen yms. vaikutus suorituksiin

Aiku

isen

su

orit

usta

so

Lähtötaso (ei siis tavallaan häviä tai muutu)

Kuvio 1. Yleissivistävän peruskoulutuksen oppilasmäärä 1920-2005

Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle

Riitta Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat

11,5 %17,3 %

Kuvio 2. Ylioppilastutkinnot 1920-2006

Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle

Riitta Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat

17,3 %11,5 %

Suomen Lääkärilehti 17.04.2009

Tulevaisuus on vanhojen ihmisten: vanhuus pitenee nopeammin kuin koskaan ja muuttaa maailman erilaiseksi kuin ennen.

Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2010

P ä iväk oti

La s ten ne uvo la

K o u lu

K o u lu -te rve yde nh uo lto

LAPSIja

PERHE

PERUSTASON ERITYISPALVELU TK ELTO

R ELTOPaikkakunn an

erity istyöntekijätK untou tustyöryh m ä

Yksityisetam m atinh arjo ittajat

SU U N NITELM A TU K ITO IM ISTA

P e rhe -ne uvo la

E riko is -sa iraa n-

ho ito

K e h itys -va m m a-ne uvo la

Y h d is tykse t,li ito t

LÄH IYM P ÄR ISTÖ