Vuoden 2017 eläkeuudistus -

Kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitys

Ilpo Airio, Karoliina Koskenvuo, Olli Kangas, Susan Kuivalainen ja Sanna Tenhunen

Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari10.3.2016

Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys

2

Eläkejärjestelmät ja niiden uudistaminen usein moniulotteisia kokonaisuuksia, joilla on pitkälle tulevaisuuteen heijastuvia vaikutuksia Miten hyvin uudistukset ja niiden taloudelliset

vaikutukset tunnetaan? Uudistusten kohtaamaa vastustusta on selitetty

mm. informaatioon liittyvillä haasteilla pitkän aikavälin vaikutusten arviointi kärsimättömyys ja ikävien asioiden lykkääminen puutteita tiedoissa tai tiedon sisäistämisessä

Miten muodostaa mielipide tai reagoida kannustimiin, jos ei tiedä, miten järjestelmä toimii?

Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys

3

Kuinka hyvin eläkejärjestelmän ominaisuuksia tai talousasioita yleensä tunnetaan? Yleinen käsitys: tiedossa puutteita Talouslukutaitoa tutkittu paljon

mm. OECD, Lusardi ja Mitchell (2011, 2014, 2015) Suomessa Ruuskanen ja Kalmi (2015)

Boeri & Tabellini (2012) Noin puolet tiesi, että jakojärjestelmässä eläkemaksuilla

maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä Vain 10% tiesi, mikä oli eläkemaksun taso (työnantajan ja

työntekijän eläkemaksut yhteensä) Luottamustutkimus: Takala (2014)

Hyvin tai melko hyvin eläkejärjestelmän arvioi tuntevansa 16% vastaajista, huonosti tai melko huonosti 46%

Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys

4

Tiedolla on olennainen merkitys Muodostettaessa mielipiteitä esim. sosiaaliturvasta,

taustalle toivotaan tietoa talouspoliittisista tekijöistä (Blinder & Krueger 2004)

Eläkejärjestelmän kannustimiin reagoidaan tiedon pohjalta. Jos järjestelmää ei tunneta, reagoidaan oletettuihin kannustimiin (Chan ja Stevens, 2004, 2008)

Vaikuttaa eläkkeelle siirtymishetkeen (Dominitz ym. 2007, Liebmann ja Luttmer 2011)

Paremmat kognitiiviset taidot yhteydessä kannustimiin ja muuttuneisiin sääntöihin reagointiin (Behagel ja Blau, 2012)

Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys

5

Kansalaisten näkemyksiä eläkejärjestelmistä ja niiden uudistamistavoista on tutkittu jonkin verran mm. Abid & O’Donoghue (2014); Fernández &

Jaime-Castillo (2012); Suomessa viimeaikoina mm. ETK:n Luottamus

eläketurvaan 2011 ja 2014 -kyselytutkimukset Aiemmin ETK:ssa tutkittu väestön mielipiteitä

sosiaaliturvasta ja eläketiedon välittämisestä

Aiempaa tutkimusta väestön eläketiedoista

6

Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys

7

Kansalaisten näkemyksiä koetun tiedon merkityksestä näkemyksille on tutkittu vähemmän

Viimeaikaisia tutkimuksia, joissa tarkasteltu informaation vaikutusta käsityksiin eläkejärjestelmästä ja -uudistuksista Boeri ja Tabellini (2012) Finseraas ja Jakobson (2014a ja 2014b)

Aikaisempaa tutkimusta: Informaatio ja eläkejärjestelmän tunteminen

8

Boeri ja Tabellini, 2012 Paremmin eläkejärjestelmän ominaisuudet tuntevat

suhtautuivat uudistukseen myönteisemmin Informaation lähde ja tiedon sisäistäminen:

mediakeskustelun seuraaminen ei välttämättä riitä Lisäksi kontrolloitu koeasetelma

267 otos, joista puolet sai lyhyen kuvauksen eläkejärjestelmästä ennen lomakkeeseen vastaamista (internetkysely)

Infon saaneet vastasivat useammin oikein eläkejärjestelmää koskeviin

kysymyksiin suhtautuivat myönteisemmin eläkejärjestelmän uudistamiseen

Aikaisempaa tutkimusta: Informaatio ja eläkejärjestelmän tunteminen

9

Finseraas ja Jakobson, 2014a 2014b Kontrolloitu koeasetelma

3 000 otos 40-67 -vuotiaita, joista puolet sai 6 päivää etukäteen infopaketin (internetkysely)

Informaation lähettäminen parantaa eläkejärjestelmän tuntemista (objektiivinen

mittari) Informaation vaikutus suurempi korkeammin koulutetuilla Eri eroa eläkeaikeiden tai työn ja eläkkeen

yhdistämisaikeiden kohdalla Infon saaneet pitivät uutta eläkejärjestelmää helpommin

ymmärrettävänä Luotettava infokirje voi parantaa eläkeuudistusten

hyväksyntää (tai vähentää vastustusta)

Kyselytutkimuksen aineisto ja infokirjeen lukeminen

Aineisto

11

Otos 1 835 Eläke-esite lähetettiin 939 vastanneelle

henkilölle (51%) Ei esitettä (896 vastaajaa)

Eläke-esite postitettiin 4.-6.11. 2015 Puhelinhaastattelut toteutettiin viikoilla 47-50

(16.11.-11.12. 2015) Esitteen kertoi saaneensa 749 henkilöä (41%

koko otoksesta) 190 henkilöä, joille lähetettiin esite, ilmoitti ettei

ollut saanut sitä Postilakon vaikutus?

Infokirjeen lukeminen

12

24.7

45.6

29.8

Tutustuitteko saamaanne esitteeseen?Esitteen saaneet (n=669)

Kyllä, luin sen kokonaanKyllä, luin sen osit-tainEi, en ole lukenut

Infokirjeen lukeminen

13

Nainen (n=355)

Mies (n=314)

Alle 35 v. (n=132)

35-49 -v. (n=232)

Yli 50-v. (n=304)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

27.6

21.3

9.1

16.8

37.5

45.9

45.2

57.6

45.3

40.5

26.5

33.4

33.3

37.9

22

Tutustuitteko saamaanne esitteeseen?

Kyllä, luin sen kokonaan Kyllä, luin sen osittain

Infokirjeen lukeminen

14

Ei ollut aikaa

Asia unohtui

Asia ei kiinnostanut

Eläkeasiat monimutkaisia

Esite vaikeaselkoinen

Ulkoasu ei innostanut

Avovastaus: Asia ei vielä ajankohtainen

Avovastaus: Kirje tuli vasta tänään/eilen/tunti sitten

0 10 20 30 40 50 60 70

63.3

14.6

8.5

6.0

1.0

0.5

9.0

11.6

Miksi ei tutustunut? (n=199) %

Mistä tieto eläkeuudistuksesta on peräisin?

16

Radio ja televisio

Sanoma- ja aikakausilehdet

Perheenjäsenet, ystävät ja työtoverit

Eläkkeistä kertovilta nettisivuilta

Sosiaalisesta mediasta ja keskustelupalstoilta

Järjestötoiminta

En ole saanut tietoa mistään

Muu

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000

912

797

267

152

146

71

307

175

Mistä saanut tietoa eläkeuudistuksesta(vastauksia yhteensä 2827)

17

Radio ja televisio

Sanoma- ja aikakausilehdet

Perheenjäsenet, ystävät ja työtoverit

Eläkkeistä kertovilta nettisivuilta

Sosiaalisesta mediasta ja keskustelupalstoilta

Järjestötoiminta

En ole saanut tietoa mistään

Muu

vastauksia yhteensä

0 10 20 30 40 50 6037.7

34.8

16.0

6.3

17.0

1.1

25.1

9.2

48.5

40.5

16.1

6.6

7.0

4.2

19.4

10.3

56.2

49.9

12.6

10.5

4.5

4.9

10.6

9.2

Mistä saanut tietoa eläkeuudistuksesta

Yli 50-v. (n=1282) 35-49 v. (n=976) Alle 35-v. (n=562)

%

Miten hyvin vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan?

19

ei saanut esitettä

saanut esitteen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

26.5

15.2

58.1

50.6

15.4

34.2

Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?

Ei lainkaan Huonosti Hyvin

20

Alle 35-vuotiaat, ei saanut esitettä

Alle 35-vuotiaat, saanut esitteen

35-49-vuotiaat, ei saanut esitettä

35-49-vuotiaat, saanut esitteen

yli 50-vuotiaat, ei saanut esitettä

yli 50-vuotiaat, saanut esitteen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

39.5

17.8

27.4

20.6

19.8

9.5

52.0

63.7

64.4

55.3

56.1

40.3

8.5

18.5

8.2

24.1

24.2

50.2

Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?

Ei lainkaan Huonosti Hyvin

21

Ei saanut esitettä

Saanut esitteen

Ei saanut esitettä

Saanut esitteen

Ei saanut esitettä

Saanut esitteen

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

27.0

14.2

25.2

15.9

29.6

15.3

56.2

57.1

60.0

45.5

56.2

50.0

16.8

28.7

14.8

38.6

14.2

34.7

Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?

en lainkaan huonosti hyvin

Perusaste

Toisen as-teen tutk-into

Yliopisto tai amk tutkinto

22

ei saanut esitettäsaanut esitteen

ei saanut esitettäsaanut esitteen

ei saanut esitettäsaanut esitteen

ei saanut esitettäsaanut esitteen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

37.8

18.2

25.1

11.9

21.5

15.1

21.1

16.5

53.8

52.0

61.7

53.7

58.4

50.0

55.8

46.2

8.4

29.9

13.2

34.4

20.1

35.0

23.1

37.4

Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?

Ei lainkaan huonosti hyvin%

Yli 50 000

35 001 - 50 000

20 001 - 35 000

Alle 20 000

Vuositulot, euroa

Eläkeikään liittyvät näkemykset, näkökulmana työuraeläke

23

Eläkeikään liittyvät mielipiteet,näkökulmana työuraeläke

  Täysin samaa mieltä

Samaa mieltä

Ei samaa enkä eri mieltä

Eri mieltä

Täysin eri mieltä

Eos

Kaikissa työtehtävissä ja ammateissa tulisi olla sama eläkeikä

4,6 6,9 2,4 40,4 44,9 0,8

Eläkeiän tulisi riippua työuran pituudesta

16,2 41,3 9,2 23,6 7,3 2,3

Eläkeiän tulisi riippua työtehtävien ruumiillisesta raskaudesta

41,2 49,1 4,1 4,3 1,0 0,3

Eläkeiän tulisi riippua työtehtävien henkisestä raskaudesta

20,1 54,5 10,4 10,2 2,1 2,6

Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla... (%)

Tulisiko kaikissa työtehtävissä ja ammateissa tulisi olla sama eläkeikä? Todennäköisyys olla ERI mieltä   OR (95% LV)Sukupuoli   Nainen 1.00 Mies 0.82 (0.63-1.07)Ikä   Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 0.99 (0.75-1.31)Ammattiasema   Työntekijä 1.00 Alempi toimihenkilö 2.53 Yrittäjä 1.28 (0.89-1.85) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 2.64 (1.59-4.40)Korkein koulutusaste   Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 5.81 (3.43-9.81) Ammatillinen oppilaitos 3.08 (1.88-5.06) Opisto 3.70 (2.23-6.13) AMK 1.79 (1.20-2.66) Yliopisto 3.67 (1.84-7.30)Nykyinen/viimeisin työpaikka   Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 0.96 (0.74-1.26)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 1.02 (0.72-1.44)

Tulisiko eläkeiän tulisi riippua työuran pituudesta?Todennäköisyys olla samaa mieltä  OR (95% LV)Sukupuoli   Nainen 1.00 Mies 1.65 (1.37-1.99)Ikä   Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 1.54 (1.26-1.88)Ammattiasema   Työntekijä 1.00

Alempi toimihenkilö 1.24 (0.91-1.68) Yrittäjä 1.29 (0.93-1.79) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.47 (1.17-1.85)Korkein koulutusaste   Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 1.56 (1.14-2.13) Ammatillinen oppilaitos 1.60 (1.17-2.17) Opisto 2.28 (1.75-2.96) AMK 1.46 (0.96-2.23) Yliopisto 2.31 (1.57-3.41)Nykyinen/viimeisin työpaikka   Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 1.28 (1.06-1.55)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 0.91 (0.73-1.12)

Tulisiko eläkeiän riippua työtehtävien RUUMIILLISESTA raskaudesta? Todennäköisyys olla samaa mieltä  OR (95% LV)Sukupuoli   Nainen 1.00 Mies 1.07 (0.79-1.46)Ikä   Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 0.98 (0.70-1.37)Ammattiasema   Työntekijä 1.00 Alempi toimihenkilö 1.01 (0.64-1.60) Yrittäjä 1.58 (0.90-2.76) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.62 (1.12-2.35)Korkein koulutusaste   Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 1.31 (0.81-2.13) Ammatillinen oppilaitos 1.60 (0.97-2.64) Opisto 1.91 (1.25-2.91) AMK 2.03 (0.93-4.42) Yliopisto 1.11 (0.63-1.95)Nykyinen/viimeisin työpaikka   Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 1.15 (0.84-1.58)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 0.91 (0.63-1.32)

Tulisiko eläkeiän riippua työtehtävien HENKISESTÄ raskaudesta? Todennäköisyys olla samaa mieltä  OR (95% LV)Sukupuoli   Nainen 1.00 Mies 0.75 (0.60-0.92)Ikä   Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 1.04 (0.83-1.31)Ammattiasema   Työntekijä 1.00 Alempi toimihenkilö 0.72 (0.52-1.01) Yrittäjä 1.36 (0.92-1.99) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.23 (0.95-1.59)Korkein koulutusaste   Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 0.99 (0.70-1.41) Ammatillinen oppilaitos 1.13 (0.80-1.61) Opisto 1.20 (0.90-1.62) AMK 1.06 (0.66-1.72) Yliopisto 0.82 (0.54-1.23)Nykyinen/viimeisin työpaikka   Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 0.67 (0.53-0.83)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 0.97 (0.76-1.24)

Kokemuksia eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta

29

Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus

30

On saanut kirjeen

Ei ole saanut kirjettä

0% 20% 40% 60% 80% 100%

34.8

38

13.8

10.8

51.4

51.2

On oikeudenmukaista, että elinajan pidentyessä myös vanhuuseläkeikä nousee

Eri mieltäei samaa eikä eri mieltäSamaa mieltä

On saanut kirjeen

Ei ole saanut kirjettä

0% 20% 40% 60% 80% 100%

14.9

18.4

13.3

14.6

71.7

67.1

On oikeudenmukaista, että kaikenikäisille kertyy työeläkettä samalla karttumaprosentilla

Eri mieltäei samaa eikä eri mieltäSamaa mieltä

Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus

31

On saanut kirjeen

Ei ole saanut kirjettä

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

31.8

32.9

35.4

47.1

32.7

20

Onko uusi, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkejärjestelmä mielestänne oikeudenmukaisempi vai

epäoikeudenmukaisempi kuin aiempi järjestelmä?

Epäoikeu-den-mukaisempiEn osaa sanoaOikeudenmukaisempi

Alustavia tuloksia (varianssianalyysi)

32

On oikeudenmukaista, että elinajan pidentyessä myös vanhuuseläkeikä nousee

On oikeudenmukaista, että kaikenikäisille kertyy työeläkettä samalla karttumaprosentilla

Onko uusi, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkejärjestelmä mielestänne oikeudenmukaisempi vai epäoikeudenmukaisempi kuin aiempi järjestelmä

Eläkekirje n.s. Eläkekirje* Eläkekirje***- Ei saanut kirjettä 3,188 - Ei saanut kirjettä 3,710  - Ei saanut kirjettä 1,879 - On saanut kirjeen 3,236  - On saanut kirjeen 3,813  - On saanut kirjeen 2,037Sukupuoli** Sukupuoli SukupuoliIkä Ikä IkäKoulutus*** Koulutus KoulutusToiminta Toiminta** ToimintaViimeisin ammattiasema Viimeisin ammattiasema Viimeisin ammattiasema**Työskentelysektori Työskentelysektori Työskentelysektori*Tulot Tulot TulotAsuinpaikan koko Asuinpaikan koko Asuinpaikan kokoAsuinalue Asuinalue Asuinalue

Lopuksi

33

Alustavat tulokset eläke-esitteen merkityksestä • parantaa eläkeuudistuksen tuntemista• tasoittaa eroja eläkeuudistuksen tuntemisessa• lisää kokemusta oikeudenmukaisuudesta

Tulevia tutkimusaiheita• Eläkejärjestelmän piirteiden tunteminen ja infokirjeen

merkitys• Onko infokirjeellä merkitystä käsityksiin sopivasta

eläkeiästä? • Omat eläkeaikeet, kiinnostus eläkkeelle siirtymisen

varhentaminen tai lykkääminen • Vähentääkö infokirje huolta eläkkeen riittävyydestä tai

järjestelmän kestävyydestä?

Kirjallisuutta

34

Abid Yosr ja Cathal O’Donoghue (2014). Irish Citizens’ Attitudes to Pension Reform and Redistribution. Social Policy and Society. Vol 13, Iss 12, April 2014, 203-220.Boeri, Tito ja Guido Tabellini (2012). Does information increase political support for pension reform? Public Choice. January 2012, Volume 150, Issue 1, 327-362.Fernandez, Juan J. ja Antonio M. Jaime-Castillo (2012). Positive or Negative Policy Feedbacks? Explaining Popular Attitudes Towards Pragmatic Pension Policy reforms. European Sociological Review, 29(4), 803-815.Finseraas, H. & Jakobsson, N. (2014a). Does information about the pension system affect knowledge and retirement plans? Evidence from a survey experiment. Journal of Pension Economics and Finance, 12(2), 190-217.Finseraas, H. & Jakobsson, N. (2014b). Does a simple information intervention change the perception of a reform? Applied Economics Letters vol 21, No 18, 1266-1268.Lusardi, A. and Mitchell, O. (2011). Financial Literacy and Retirement Planning in the United States. Journal of Pension Economics and Finance, 10(4): 509-525. Lusardi, A. and Mitchell, O. (2014) The Economic Importance of Financial Literacy: Theory and Evidence. Journal of Economic Literature, 52(1): 5-44. Lusardi, A. and Tufano, P. (2015) Debt Literacy, Financial Experiences, and Overindebtedness. Journal of Pension Economics and Finance, 14(4): 332-368. Takala, Mervi (2015). Luottamus eläketurvaan vuosina 2011 ja 2014. Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2015.Ruuskanen, Olli-Pekka ja Panu Kalmi (2015). Financial Literacy and Retirement Planning in Finland. FLAT World project, working paper. http://gflec.org/wp-content/uploads/2015/12/FLAT-World_Finland_draft.pdf