Lappajärven väki vanhenee ja vähenee

E Asukaslukuvuonna 1998oli 4 134, nytse on 3 969.Yli 65-vuotiai-ta on 21 pro-senttia, sa-man verrankuin alle 18-vuotiaita.E Syntyvyys putosi 1990-luvulla puoleen, alle kouluikäi-siä on seitsemän prosenttia.E Tulonsaajien keskiansiot

1998 olivat 74 777 markkaa.E Perusterveydenhuollon net-tomenot asukasta kohden1998 olivat 3 100 markkaa.E Erikoissairaanhoidon netto-kustannukset 1998 olivat 4 134markkaa.E Terveyskeskusmaksu on 120markkaa. Hammashuoltajanhoito on 19-vuotiaaksi asti il-maista, muilta peritään hoidonkeston mukaan määräytyvä 30-125 markan toimenpidemaksu.

E Terveyskeskuksen virat, kol-me lääkäriä ja kaksi hammas-lääkäriä, on täytetty. Yksi lää-käri on virkavapaalla, viran-sijaista ei ole saatu.E Hammashoitoon ei ole jono-ja. Särkypotilaat pääsevät hoi-toon samana päivänä.E Päivystystä ei ole. Kiireessäpotilaat soittavat hammaslää-kärille, ja vastaanotolle voipäästä viikonloppunakin.

tietokulma

!-$$-/E#'" 1_siniS410.11A1212 HS!-$$-/1#%" 1_keltaK410.11A1212 HS!-$$-/>#)" 1_punaP710.11A1212 HS!-$$-/$#+" _1mustaM10.11A1212 HS P1 alue SI

a 12 lauantaina 10. marraskuuta 2001 l helsingin sanomat

KOTIMAA

ihmeidentekijätKirjoitussarja esittelee kun-nallisten terveyskeskustentyötä ja haasteita henkilökun-nan ja asiakkaiden silmin.

E Hammashuollossa työs-kentelee monta ammatti-kuntaa. Hammaslääkärienohella hampaita hoitavathammashoitajat ja ham-mashuoltajat.

Hammashoitajat työs-kentelevät yleensä ham-maslääkärin avustajana,mutta osa tekee itsenäistätyötä kuten hammas-huoltajat, joita kutsutaansuuhygienisteiksi.

Kunnissa työskentelee2 100 hammaslääkäriä.Heidän helpompia töitäänon siirretty hammas-huoltajille ja -hoitajille.

Hammashuoltajia on1 300 ja hammashoitajianoin 5 000. Yli puoletheistä työskentelee kun-nissa.

Etelä-Pohjalainen Lap-pajärvi on purkanut kol-men kunnan terveys-keskuskuntayhtymän jahoitaa kuntalaisensa itse.Yhtymän terveyskeskus-sairaala jäi Lappajärvelle.Kuntien yhteistyön tiivis-tämisestä puhutaan taas.

Kunnan terveyspalve-luita koettelee vanhenevaväestö, joka tarvitsee lää-käriä useammin kuin nuo-ret. Lääkäreille ei löydy si-jaisia ja hoitajista on pu-laa. Yhden lääkärin sijai-sen puuttuminen venyttäävastaanotolle pääsyä likikuukaudella.

Kunnalliseen hammas-huoltoon pääsevät jo nytkaikki lappajärveläiset,vaikka lain mukaan kun-tien on hoidettava kaikkivasta ensi vuonna. Jonojaon vain oikomishoitoihin,ja nekin lyhyitä.

Hammashoitolan laittei-ta uusittiin viime kesänäpuolella miljoonalla mar-kalla.

Kunnan tiukka talousheijastuu palveluihin. In-vestoinnit tehdään velka-rahalla, jota on 4 000markkaa kuntalaista kohti.

Eeva Palm

Hampailla montahoitajaa

tausta

Hammas-Heikki tunteelappajärveläisten suutEeva Palmhelsingin sanomat

Kokkola

Pietarsaari

Uusikaarlepyy

VaasaVaasa

KauhajokiKauhajoki

SeinSeinääjokijoki

JyvJyvääskylskylää

Vaasa

Kauhajoki

Seinäjoki

Jyväskylä

Lappajärvi

Evijärvi

Alajärvi

Vimpeli

Genimap MJ / HS

50 kmLAPPAJÄRVI. HammashuoltajaHeikki Öörnin päivä alkaa aa-mukahdeksalta. Työmatka me-teoriittijärven toiselta puoleltaneljäntoista kilometrin päästätaittuu talvisin jään yli suksilla,kesällä rantateitä rullaluistimil-la ja rospuuttokausina autolla.

Öörni, 48, tunnetaan Ham-mas-Heikkinä. Hänellä on vas-taanottohuone terveyskeskuk-sen pohjakerroksessa. Samassarivissä on huoneet kahdellahammaslääkärillä.

Hän kutsuu potilaansa tar-kastuksiin ja varaa jokaisellesopivan pitkän ajan, ettei tar-vitse hosua. Kaikki halukkaatpääsevät hoitoon.

Öörni sanoo tuntevansa lap-pajärveläiset, jollei muutenniin ainakin heidän suunsa.Hän on 25 palveluvuodellaanhammashoitolan vanhin työn-tekijä.

Muikun noususta kudulle al-kaa keskustelu eläkkeellä ole-van kirkkoherra Erkki Koski-mäen kanssa. Öörni hakee po-tilaansa odotushuoneesta, kät-telee ja aloittaa leppoisan kes-kustelun.

Kalansaaliit ovat jäänet vä-hiin, kolmessa lahnassa ja pa-rissakymmenessä muikussa eiollut kehumista.

Koskimäen hampaat ovathyvässä kunnossa. Vanhimmatpaikat taitavat olla sota-ajalta,uusia reikiä ei ole tullut. Öörnipuhdistaa vähäisen hammaski-ven ja muistuttaa hammaslan-gan käytöstä.

Yhdestä hampaasta on paik-ka lohjennut. Öörni tarjoutuupyöristämään lohkeamaa ja va-raa hammaslääkäriin ajan.

Koskimäki pitää hammas-huoltajan toimenpidemaksuavähäisenä. Se kannattaa ham-paiden kunnon jatkuvasta seu-rannasta maksaa.

Lähes puolet Öörnin asiak-kaista on lapsia. Heidät kutsu-taan ikäluokittain; ensimmäi-sen kerran jo alle vuoden ikäi-

senä. Kerran vuodessa Öörnikäy kouluissa. Hän tapaa eka-luokkalaiset, puhuu hampai-den hoidon tärkeydestä janäyttää videon. Saku Koivu-video on suosikki.

Lapsia hoidetaan lasten eh-doilla. Jos lapsi ei suutaan avaa,puhutaan ja sovitaan uudestatapaamisesta. Hammas-Heikinavaimet lapsen suuhun ovatjättiläisen hampaat ja hammas-peilistä kurkistava jättiläisensilmä. Valtaisaa hammasrivis-töä tutkitaan yhdessä.

Öörni kertoo missä järjes-tyksessä hampaat puhkeavat.Harjausta opetetaan kädestä pi-täen. Isolla hammasharjalla jajättiläisen hampailla saa harjoi-tella; ensin ulkopinnat, sittensisäpinnat ja lopuksi kokorivis-tö päältä. Pienimpien kanssasovitaan, että isä tai äiti saa vii-meistellä hammaspesun.

Kolmevuotias Tuomas Kor-pela on kokenut kävijä. Mies-ten kesken puhutaan traktorillaajosta. Aihe sopii toisena am-mattinaan perunatilaa viljele-välle Öörnille.

Öörni lupaa laskea Tuomaanhampaat. Edelliskerralla sovit-tiin makeiden mehujen vähen-tämisestä.

Emmi-Lotta Lunnas opettelee hampaiden harjausta hammashuoltaja Heikki Öörnin opastuksella.

Lääkäripula pahenemassa Päivi Repohelsingin sanomat

E Lähes joka kymmenes ter-veyskeskuslääkärin virka onvailla lääkäriä. Täyttämättä onLääkäriliiton kyselyn mukaanpuolet enemmän virkoja kuinviime vuonna.

Vähiten lääkäreitä on syrjä-seutujen ja Pohjanmaan virois-sa. Joka neljäs Keski-Pohjan-maan virka on täyttämättä, jaLapissa, Pohjois-Karjalassa jaEtelä-Pohjanmaallakin useam-pi kuin joka viides.

Lääkäripula valuu kohti ete-lää. Pahimpia alueita Etelä-Suomessa ovat Kanta-Hämeensairaanhoitopiiri, Kymenlaaksoja Satakunta. Kanta-Hämeessä

ja Kymenlaaksossa on ilmanlääkäriä kaksi kertaa useampivirka kuin viime vuonna.

Kanta-Hämeessä on jokakuudes terveyskeskuslääkärinvirka täyttämättä ja Kymen-laaksossakin lähes yhtä moni.

Paras tilanne on Varsinais-Suomessa, missä on tyhjänävain neljä virkaa eli reilu pro-sentti viroista. Hyvä kakkonenon HUS-piiri eli Helsinki jaUusimaa, missä kaivataan 28:aalääkäriä. Pula on helpottanutviime vuodesta.

Lääkäreitä ei houkutteletyönteko pienten kuntien suu-ritöisissä terveyskeskuksissa.Pieniin kuntiin syntyy kierre:kun virkoja on täyttämättä, jäl-jellä olevien työtaakka on ras-kas. Uudet eivät suostu ikeen

alle, ja niin vanhatkin häipy-vät.

Myös palkka vaikuttaa Lää-käriliiton mukaan. Minimi-palkkoja maksaviin terveyskes-kuksiin on vaikeampi saadatyövoimaa.

Ehkä siksi väestövastuujär-jestelmään siirtyneissä terveys-keskuksissa on täyttämättävain viisi prosenttia viroista,kun muissa prosentti on viisi-toista. Väestövastuussa lääkärion tietyn joukon omalääkäri,jolle maksetaan korvausta siitä,että hän hoitaa heitä nopeasti.

Koulutettavia otetaan tiede-kuntiin jo puolet enemmänkuin neljä vuotta sitten. Se eiratkaise lääkäripulaa liitonmielestä: suurin haitta onusein työn pakkotahtisuus.

E Kulttuuriosastossa perjantai-na 9. marraskuuta sivulla B 9kirjoituksessa Monikulttuuri-nen suomalaiskoti todettiin,ettei kurdinaisten tarvitsekäyttää huntua. Kurdit ovatkuitenkin muslimeja, ja nais-ten on pakko käyttää huntua.Kirjoituksessa todettiin myös,että ”Mihrabanin isä toi kym-menlapsisen perheensä Suo-meen Turkista”. Suomeen tul-taessa perheessä oli kuusi lasta.Myös perheen äiti tuli Suo-meen silloin.

oikaisuja

E Ruokatorstaissa 8. marras-kuuta sivulla c 15 kerrotut Pala-cenRannan aukioloajat olivatvanhentuneet. Ravintola onavoinna ma–pe 11–15 ja 17–24,lauantaisin 18–24, sunnuntaisinsuljettu.

E Oikeustieteen lisensiaattiMikko Puumalainen on saa-massa uuden vähemmistöval-tuutetun viran työministeriös-sä. Työministeri Tarja Filatov(sd) esittää Puumalaista vir-kaan valtioneuvoston istun-nossa ensi viikon torstaina.

Ministeriö esittää virkaanvain yhtä nimeä.

Puumalainen työskenteleevaltioneuvoston EU-sihteeris-tössä neuvottelevana virka-

Vähemmistö-valtuutetuksitulossa MikkoPuumalainen

miehenä. Mikäli valtioneuvos-to vahvistaa Puumalaisen va-linnan virkaan, hän aloittaneevähemmistövaltuutettuna vii-meistään vuodenvaihteessa.

Virkaan haki 40 henkilöä, jaheistä seitsemää haastateltiin.

Uuden valtuutetun pitialoittaa tehtävässään jo mar-raskuun alussa, mutta haku-prosessi pitkittyi. Ministeriönmukaan pitkittymisen syy olise, ”että virkaan oli paljon hy-viä ja tasavertaisia hakijoita”.

Virka perustettiin syyskuus-sa lakkautetun ulkomaalaisval-tuutetun viran tilalle. Valtuu-tettu muun muassa puuttuuetniseen syrjintään ja tekeealoitteita vähemmistöjen ase-man parantamiseksi. HS

!-$iU,E##" 1_siniS417.05A99 HS!-$iU,1#+" 1_keltaK417.05A99 HS!-$iU,>#%" 1_punaP717.05A99 HS!-$iU,$#'" _1mustaM17.05A99 HS P1 alue SI

a 9helsingin sanomat l perjantaina 17. toukokuuta 2002

KOTIMAA

Tyhjiä vuokrataloja muutetaan nyt vanhusten palveluasunnoiksi

Kerrostalon seiniä on puhkottu niin, että rakennukseen saadaan portaikot yhdistävä keskikäytävä.

Hoivakodiksi kunnostettavaan kerrostaloon tehdään potilashissi.

markku bärman / hs

Kemissäkorjatustakerrostalostahoivapaikka 60 jonottajalle

Uusiokäyttöämietitään myösuseissa muissakaupungeissa

Marja Salmelahelsingin sanomat

KEMI. Kemin kaupunki ratkoopioneerihengessä tyhjienvuokra-asuntojen ongelmaamuuttamalla taloja vanhustenpalvelukodeiksi ja mielenter-veyspotilaiden kuntoutumis-kodeiksi. 40 huonokuntoistavanhusta ja lähes 20 psykiatris-ta potilasta muuttaa heinä-kuussa uuteen käyttötarkoi-tukseen korjattuun vuokrata-loon Suojalanpolulle Marttalankaupunginosaan.

Kaupungin vuokrataloyhtiöItätuuli Oy harkitsee seuraa-vaksi naapuritalon muuttamis-ta kehitysvammaisten palvelu-asunnoiksi ja suuren opiskeli-ja-asuntotalon muuttamistavanhusten palveluasunnoiksi.

Samalla Kemi purkaa yli sa-dan vanhuksen jonoa eritasoi-siin palveluasuntoihin. Sosiaa-li- ja terveysvirasto ennakoimyös sitä, että yli 75-vuotiai-den määrä kasvaa yli 400:lla1 600:aan kolmessa vuodessa.

Kemin vanavedessä seuraa

Pori, jossa ryhdytään pian kor-jaamaan tyhjilleen jäänyttäsuurta vuokrataloa vanhustenpalveluasunnoiksi. Vajaat 130ikä-ihmistä pääsee muutta-maan syyskesällä 2003 Por-mestarinluodolle.

Myös Savonlinnassa ja Raa-hessa harkitaan samanlaistauusiokäyttöä.

Tyhjien asuntojen ongelmankanssa painiskelee jo iso jouk-ko keskikokoisiakin kaupunke-ja. Kemissä on tyhjillään 300,Savonlinnassa lähes 200, Ke-mijärvellä 180, Forssassa 150,Porissa 130 ja Rovaniemellä 120vuokra-asuntoa. Lista piteneejatkuvasti: Varkaus, Äänekoski,Raahe, Leppävirta . . .

Suunnittelupäällikkö OlaviLehtinen Valtion asuntora-hastosta pitää aravatalojenuusiokäyttöä esimerkiksi van-husten asunnoiksi järkevänä.

”Tarvetta tulee varmasti ole-maan. Se vain on usein ongel-mana, että vuokratalot tyhje-nevät usein kaupunkien syrjäi-sissä kolkissa. Vanhukset kui-tenkin haluavat asua lähelläkeskustaa”, Lehtinen sanoo.

Vuonna 1984 rakennetunkolmikerroksien, hissittömänvuokratalon muuttumisleikkialkaa olla loppusuoralla Suoja-lanpolku 8:ssa. ”Hyvärunkoi-sesta talosta on käytännössäjäljellä ulkoseinät, mutta on-neksi putki- ja viemärijärjestel-mä on voitu käyttää hyväksi”,kertoo Itätuulen toimitusjoh-taja Pasi Peltomäki.

Keskimmäiseen porrashuo-neeseen asennetaan pian poti-lashissi. Seiniä on puhkottuniin, että kaikki porrashuoneetyhdistetään toisiinsa kerroksenläpi kulkevalla käytävällä.

Enää ei pysty hahmotta-maan, että talo on joskus olluttäynnä kaksioita. Nyt jokaiselleasukkaalle tulee oma huone.Heidän käytössään on yhteisti-loja, joissa on myös pieni keit-tiö. Vessat ja pesutilat ovatkäytävän varrella.

Kaikki oviaukot on jouduttuleventämään niin, että pyörä-tuolilla ja rollaattorilla pääseeliikkumaan helposti. Tiloihinasennetaan videokameraval-vonta ja potilaspuhelinjärjes-telmä sekä paloilmoittimet.

Taloon toiseen päähän ra-kennetaan sosiaalitilat 24 työn-tekijälle, jotka huolehtivatasukkaista kolmessa vuorossa.

Jatkuvasta muuttotappiostakärsivälle kaupungille on tär-keää, että muutoskorjaus pysyykohtuuhintaisena eli noin 800eurossa neliöltä. Kokonaan

uuden rakentaminen olisi Pel-tomäen mukaan maksanut ai-nakin kaksi kertaa enemmän.

Muutostyöt on suunniteltuyhteistyössä sosiaali- ja ter-veysviraston kanssa. ”Kyllänäistä saa lähes uudenveroisia.Jos vielä saisimme Raha-auto-maattiyhdistyksen avustustamuutostöihin, korjauskustan-nukset saataisiin pysymään ku-rissa ja vanhusten vuokratkohtuullisina”, toivoo sosiaali-ja terveydenhuollon vs. johtaja

Liisa Niiranen.Kemin talot omistaa kau-

pungin oma yhtiö. Nykyistenlakien mukaan RAY ei voiavustaa julkisomisteisia yhtiöi-tä kun taas yksityiset yhdistyk-set voivat saada RAY:n avus-tusta 30 prosenttia rakennus-kustannuksista.

Kemin korjauslaina on otet-tu Valtionasuntorahastosta jase pitää maksaa pois viimeistäpenniä myöten. Kun talot val-mistuvat, sosiaalitoimi vuokraa

ne ja tekee sitten vuokrasopi-muksen asukkaiden kanssa.

Porissa taas vuokratalo myy-tiin ensin yksityiselle Ruska-kotiyhdistykselle. Nyt yhdistysanoo RAY:ltä avustusta turva-puhelimiin, valvontakameroi-

hin ja invavarustukseen. Myöstoiminnanjohtaja Leena Ojalainen on sitä mieltä, ettäRAY:n pitäisi jakaa tasavertai-sesti avustuksia uudisraken-nusten rinnalla vanhojen kor-jaamiseen.

Kemistä löytää oivan esimerkin siitä, kuinka nurin-kurisia sääntöjä on olemassa Raha-automaattiyhdistyk-sen rahanjaosta.

Kun jatkuvaa muuttotappiotautia sairastava kaupunkiyrittää järkevästi ratkoa ongelmiaan muuttamalla tyh-jentyneitä vuokratalojaan vanhusten palveluasunnoiksi,hanke ei saa avustusta, ei edes turva- ja apuvälineidenhankintaan. Apua ei tule, koska talot ovat julkisessaomistuksessa.

Jos kaupunki haluaa avustusta, sen pitää kiertää sään-töjä. Ensin pitää myydä vuokratalo yksityiselle yhdis-tykselle, joka voi sitten hakea avustusta. Talon valmis-tuttua kaupunki kuitenkin käytännössä vastaa toimin-nan pyörittämisestä eli ostaa ostopalveluna ikä-ihmis-ten apupalvelut.

RAY:n rahaa on kuitenkin upotettu Kemiin muuta-ma vuosi sitten rakennettuun Purolan uuteen palvelu-keskukseen. Yksityisen yhdistyksen rakennuttamassavanhusten palvelutalossa solisee suihkukaivo, ja yhtei-set tilat ovat hulppeat.

Taloon rakennettiin myös uima-allas, mutta kunvanhukset eivät sitä käyttäneet, allasta joudutaan vuok-raamaan muille käyttäjille. Parhaillaan yksityinen yh-distys suunnittelee Purolaan toista uutta taloa ja hakeetietysti siihen RAY:lta avustusta.

Kemin Purola ei ole varmaan hienoimpia palvelu-taloja, joita viime vuosina on rakennettu. Sosiaalialanihmiset puhuvat keskenään RAY:n tuella pystytetyistäpikkupalatseista, joiden aulat muistuttavat viiden täh-den hotelleja.

RAY:n varat ovat julkista rahaa. Eikö nyt olisi aikamiettiä, miten niitä voitaisiin käyttää mahdollisimmanmonen vanhuksen hyväksi.

Kun Kemissä ja monella muulla taantuvalla teolli-suuspaikkakunnalla on kosolti tyhjillään olevia taloja,miksi pitää rakentaa uutta, miksi ei korjata vanhoja japuolella uuden hinnasta?

Kun Suomeen tulvahtaa yli 75-vuotiaita lähivuosinakoko joukko, RAY:n varoja ei ole enää varaa tuhlata.Eikä varsinkaan seiniin, vaan mieluummin hoitajiin.

näkökulmaMarja Salmela

RAY:n rahaa ei oleenää varaa tuhlata

RUOTSI SUOM I VENÄJÄ

NOR JA

100 km

Genimap JH / HS

Pähkinä-saarenrauhanraja 1323 I T Ä

L Ä N S I

RautavaaraLappajärvi

Itäsuomalaiset sairastavatedelleen eniten

Rautavaaran terveyskeskuksen ainut lääkäri Mikko Räsänen hoitaa väliin lapsipotilaitakin. Miia Hartikaisen kurkusta löytyivät angiinanmerkit. Äiti Pirjo Hartikainen valitteli kunnan lääkärivajausta.

Tervein väestö löytyy lännestäja nuorekkaista kasvukeskuksista

Martti Heikkinenhelsingin sanomat

RAUTAVAARA. Lääkäri MikkoRäsänen, 49, pyöräyttää tuo-liaan huoneessaan Rautavaaranterveyskeskuksessa, katsoovierasta silmiin ja sanoo: ”Eitäällä lääkäriltä työt lopu. Kunolisi vaan joku muukin näitätöitä tekemään. Mutta ilmei-sesti Suomessa on pysyvätyönjako: myö hoi’etaan Itä-Suomessa nää vanhat ja vaiva-set ja etelän kollegat ne nuo-remmat.”

Mikko Räsänen on syrjäkun-nan ainoa lääkäri. Toinen lääkä-rin tutkimushuone pysyy tyh-jänä, sillä avoimeen virkaan eiole ainuttakaan hakijaa.

Räsänen palasi Pohjois-Sa-von ja Pohjois-Karjalan rajallasijaitsevan kunnan lääkäriksivirkavapaalta toukokuun alus-sa. Alkuvuoden pitäjän lääkäri-palvelut olivat muualta käynei-den keikkalääkärien varassa.

Kansaneläkelaitoksen laskel-mien mukaan Rautavaaran väestö on sairainta Suomessa.

”Kyllä tuo tieto näppituntu-malla pittää paikkansa. Ikään-tyvällä väellä on sydän- ja ve-renkiertohäiriöitä, diabetestasekä tuki- ja liikuntaelinsai-rauksia. Monisairaita on poti-lasjoukostamme huomattavaniso osuus”, Räsänen sanoo.

Kelan tutkimuspäällikön Ti-mo Klaukan mukaan sairasta-vuuserot maan eri osien kes-ken ovat tasoittuneet, muttaeroa maakuntien välillä yhälöytyy.

Kuitenkaan ei voi puhua itäi-sistä tai länsisuomalaisistatyyppitaudeista, vaan yleisim-mät kansansairaudet kuten ko-honnut verenpaine, sepelvalti-motauti, astma ja vakavat mie-lenterveyshäiriöt vain yleisty-vät itään päin mennessä.

Esimerkiksi kohonneen ve-renpaineen lääkekorvauksissa

on piikki Savossa, Pohjois-Kar-jalassa ja Kainuussa. Eniten Ke-la korvaa verenpainelääkkeitäSavonlinnan seudulla. Lounais-Suomessa sairautta esiintyy lä-hes puolta vähemmän.

Työikäisten miesten sepel-valtimokuolleisuus on Tilasto-keskuksen mukaan alhaisintaPohjanmaalla.

Osasyynä maan terveyseroi-hin on muuttoliike. Kasvu-alueiden väestö tervehtyy, kunvanhoille asuinsijoille jäävätikääntyneemmät ja usein myössairaammat ihmiset.

Tervein kansanosa löytyykinEtelä- ja Länsi-Suomen nuo-rekkaista kasvukeskuksista janiiden naapureista, joista käy-dään töissä Helsingissä, Turus-sa tai Oulussa. Alueellinen sai-rastavuus riippuu väestön kou-lutustasosta, varallisuudesta jatyön raskaudesta.

Syynsä on myös perinteillä.Itä-Suomessa on tehty raskastatyötä, ja raavas työmies on ku-luttanut jopa 7 000 kaloria päi-vässä. Rasva on ollut perintei-sesti keskeinen energian lähdeja hiilihydraatit hyvänä apuna.Sieltä on saatu kuormitus veri-

suonten seinämiin.Terveyskampanjat, kuten

Pohjois-Karjala-projekti, ovatvähentäneet itäsuomalaistensuolan ja rasvan käyttöä sekämiesten tupakointia. Naistentupakointi sen sijaan lisääntyy.

Rautavaaralla Mikko Räsä-nen valmistautuu päivän pa-rinkymmenen potilaan vas-taanottoon. Hän on jo kiertä-nyt vuodeosaston 16 potilaanluona. Potilaiden keski-ikä onyli 70.

Kymmenen aikoihin hänpyytää huoneeseensa päivän

ensimmäisen potilaan. Potilasei ole monivaivainen entinenmetsätyömies tai karjatilanemäntä, vaan 11-vuotias koulu-tyttö Miia Hartikainen.

Miia on kuumeinen ja kurk-ku tukossa. Räsänen kurkistaatytön suuhun, ja siellä on sel-vät angiinan merkit.

”Lääkäripula on meille rauta-vaaralaisille ikävä asia: useinsaa hakea apua vaivaan pitkänmatkan päästä”, murehtii Miian äiti Pirjo Hartikainen.

Räsänen määrää Miialle pe-nisilliinikuurin ja loppuviikonlomaa koulusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajat itäisessä ja läntisessä Suomessa¬ Työkyvyttömyyseläkkeen saajat tuhatta työikäistä kohti sairauden mukaan 31. 12. 2000

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Mielenterveyden jakäyttäytymisen häiriöt

Hermoston sairaudet

Verenkiertoelintensairaudet

Tuki- ja liikuntaelinten sekäsidekudoksen sairaudet

Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset

Muut

prosenttia

Lähde: ETK/KELA-yhteistilastot

Itäinen SuomiLäntinen Suomi

JH / HS

E Kela on laskenut jokaiselleSuomen kunnalle tilastojenperusteella indeksiluvun, jo-ka kertoo, miten tervettä taisairasta väestö on suhteessamaan keskiarvoon (= 100).Korkeimmat indeksi- eli sai-rastavuusluvut löytyvät Itä-Suomesta.

Indeksi perustuu vuoden1999 sairaustilanteeseen,mutta Kelan tutkijoiden mu-kaan tilanne kuntien keskenei ole siitä olennaisestimuuttunut. Indeksi päivite-tään muutaman vuoden vä-lein.

Luvut pohjautuvat kol-meen rekisterimuuttujaan:kuolleisuuteen, työkyvyttö-myyseläkkeellä olevienosuuteen kunnan työikäises-

tä väestöstä sekä erityiskor-vattaviin lääkkeisiin oikeu-tettujen osuuteen väestöstä.Lopullinen indeksi on kol-men osaindeksin keskiarvo.

Kelan rekisteritietojenmukaan väestöltään Suomentervein kunta on runsaan213 000 asukkaan Espoo.Sen indeksiluku on 59. Mui-ta kärkipään ”terveyskuntia”ovat esimerkiksi Kirkko-nummi, Kauniainen, Oulun-salo ja Merimasku.

Väestöltään sairaimmassakunnassa, noin 2 300 asuk-kaan Rautavaaralla Ylä-Savossa sairastavuusindeksion 200. Rautavaaraa seuraa-vat vuoden 1999 rekisteritie-tojen pohjalta myös itäsuo-malaiset Savonranta (183,81),Suomenniemi (177,90), Hei-

Espoon väestö terveintä, Rautavaaran sairaintatausta

nävesi (176,62) ja Tuupovaa-ra (173,32).

Helsingin indeksiluku on85, jolla se ylsi sijaluvulle44. Kuntien väliset erot ta-soittuvat, kun indeksiluvutvakioidaan paikkakunnanväestön iän mukaan. Silloinesimerkiksi Rautavaaran in-deksi on 165,21 ja Espoon78,18.

Kela on siirtämässä luetta-vaksi internetiin väestönsairastavuusindeksin ohellatiettyjen kansantautienesiintymislukuja. Tällä het-kellä netistä ovat tarkastelta-vana kunnittain Satakunnantiedot.

E Lähde: www.kela.fi/tutkimus/sairasta/kunna-tin.html

Hunajaturpeestahaetaan terveyttäPohjanmaalla

Pohjalainen ei hoidossakaanjuttele heti sairauksistaan

Martti Heikkinenhelsingin sanomat

LAPPAJÄRVI. Hieroja Sari Kor-kea-aho pyöräyttää kouransatäyteen lämmitettyä ja hunajal-la pehmitettyä hierontaturvet-ta Kivitipun terveyskylpylässäLappajärvellä Etelä-Pohjan-maalla.

Seinäjokelainen eläkeläisrou-va Anni Piisilä, 78, makaa vat-sallaan ja ilkosillaan hoitopöy-dällä. Kohta hänen selkänsä onhunajalta ja suolta tuoksuvanturpeen peitossa.

Korkea-aho käärii asiakkaan-sa muovikääreeseen ja vieläisoon pyyhkeeseen. Vuorossaovat Anni Piisilän ikäisekseennuorekkaat kasvot. Varovastiturvetta poskiin ja otsaan.Edessä on 20 minuutin oleiluturvekäärössä ennen kuin hoi-toaineet pestään vedellä pois.

”Kyllä tämä turve tuntuuiholla niin lämpimältä ja mu-kavalta, suosittelen sydämelli-sesti muillekin”, elämäntyönsätoimistovirkailijana tehnyt An-ni Piisilä sanoo hoitopöydältä.

Hän on Suomen naistenhuoltosäätiön maksamalla ter-veyslomalla kylpylässä.

Kivitipun terveyskylpylä

Lappajärven meteoriittijärvenrannalla on toinen Etelä-Poh-janmaan suosituista virkistys-keitaista. Toinen on Kivitippuaisompi ja veteraanikuntoutuk-seen enemmän panostava Här-män Kuntokeskus Ylihärmäs-sä. Matkaa sinne on Lappajär-veltä 60 kilometriä.

Kivitipussa yritetään torjuaennakolta eteläpohjalaisten jakauempaakin tulevien asiak-kaiden sairauksia. ”Valtaosakylpylävieraistamme on työ-ikäisiä, terveitä tai ainakin sel-laiseksi itsensä tuntevia,” va-kuuttaa fysioterapeutti MinnaKujala. Hän johtaa Kivitipunhoito-osastoa.

”Meiltä haetaan monipuolis-ta hemmottelua ja hyvää miel-tä tiukkaan arkielämään.”

Minna Kujala myöntää, ettäkuntoutettavilla asiakkailla voiolla monia sairauksia, esimer-kiksi selkä- ja niskaongelmia.”Pohjalainen ei lähde juttele-maan vaivoistaan hoitajalle yh-tä herkästi kuin itäsuomalai-nen. Hoidossakin on saavutet-tava ensin keskinäinen luotta-mus.”

Kivitipun johtaja Jorma Jo-kineva uskoo, että terveyskyl-

pylät elävät Suomessa etsikko-aikaansa.

”Kylpylöiden ja työnantajienvälille on syntymässä saumat-tomampi yhteistyö työnteki-jöiden henkisen terveydenvaalimisessa. Siinä on iso tule-vaisuuden haaste. Myös kasva-va ikäihmisten joukko tarvit-see palvelujamme.”

pentti vänskä

Hieroja Sari Korkea-aho antoihunajaturvehoitoa seinäjokelai-selle Anni Piisilälle terveyskylpy-lä Kivitipussa Lappajärvellä.

kuin itä ja länsiKirjoitussarjassa perehdytäänItä- ja Länsi-Suomea erotta-viin ominaispiirteisiin aluei-den ihmisten, historian ja ti-lastojen pohjalta.