Erityis- ja vaativan tason palveluiden alatyöryhmät:

1. Monitoimijaiset ja jalkautuvat palvelut 2.

Avohuolto 3. Sijaishuolto 4. Perheoikeudelliset

palvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän

tehtäväksianto nykytilan kuvauksesta ja

tavoitetilan hahmottamisesta

Monitoimijaiset ja jalkautuvat

palvelut

THL:N MALLINNUSRYHMÄ: MONIALAINEN ARVIOINTI

THL:N MALLINNUSRYHMÄ: MONITOIMIJAINEN

ARVIOINTI

• Miksi: Tavoitteena on muodostaa kokonaisnäkemys lapsen ja perheen elämäntilanteesta, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä asiakkuuden jatkuessa myös palvelujen vaikutuksista yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa

• Miten: 1. monitoimijaisuuden tarpeen arviointi yhdessä

asiakkaan kanssa 2. Lapsi/nuori ja perhe keskiöön 3. asiakkaan toimijuuden vahvistaminen

• Millä tavalla: 1) hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa, 2) konsultoinnilla 3) sopimalla ”muista arvioinneista tai tutkimuksista”, 3) yhdessä työparina 4) yhdessä monen toimijan kanssa ”saman pöydän ääressä”

Lähde: MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI Lape erityistason palveluiden mallinnusvaiheen päätösseminaari https://www.thl.fi/documents/10531/2851931/1.+Arviointi_16.12.2016+Lape+loppuseminaari+V2.pdf/f680195c-beeb-4d7d-bf17-0d5c7e1bb947

Monitoimijaiset ja jalkautuvat palvelut

alatyöryhmä 2.5.2017

Monitoimijaisten palveluiden nykytila

• Monitoimijaisuutta hyödynnetään nykyhetkellä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa

• Käytetyin yhteistyön muoto on verkostoneuvottelut, jossa tieto saavuttaa useat toimijat. Tämä on asiakkaan näkökulmasta raskas tiedon vaihtamisen muoto.

• Työparityöskentelyä yli hallintokuntien hyödynnetään satunnaisesti. Maakunnassa vaihtelua tämän työmuodon käyttämisessä.

• Monitoimijaisuuden tarpeen arviointia tehdään, mutta monitoimijaisuus ei aina tue asiakkaan omaa toimijuutta.

• Olemassa olevaa tietoa hyödynnetään, mutta ei systemaattisesti.

• Asiakkaan mielipide nostetaan esiin ja kirjataan.

Jalkautuvia palveluita nykyhetkellä

• Nuorisopsykiatrian lääkäri

• Eskoossa ja aikuispsykiatrialla jalkautuvia psykiatrisia sairaanhoitajia

• Jalkautuva päihdelääkäri

• kuntoutusohjaajat

Konsultaariokäytäntöjä nykyhetkellä

• Seinäjoella oma lakimies (muualla tapauskohtainen konsultaatio ostopalveluna)

• Tapauskohtainen konsultaatio ammattilaisten välillä

• Lapsi- ja perhepalveluissa viranomaispuhelin

Nostoina muita konsultaatiokäytäntöjä ja jalkautumisen kokeiluja

• palvelutarpeen arvioinnissa aina kotikäynti (asiakasosallisuus)

• Koulu- ja varhaiskasvatuskiertueet

• Kokeilu Kurikassa ja Isokyrössä psykiatrian sairaanhoitaja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa

Monitoimijaiset ja jalkautuvat palvelut

alatyöryhmä jatkuu

Tavoitteita monitoimijaisuuden vahvistumiseen:

• Asiakkaan toimijuuden lisääminen

• Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen (yhteensovittava

johtaminen, tiedonkulku, yhteisesti sovitut

toimintatavat, työparitoiminnan lisääminen)

• Jalkautuvien ja konsultatiivisten palveluiden

lisääminen

Lastensuojelun avohuolto ja

sijaishuolto

Avohuollon asiakkaina olleet 0-20 –vuotiaat ja kodin

ulkopuolelle sijoitetut 0-17 –vuotiaat vuonna 2016 Etelä-

Pohjanmaalla (THL -ennakkotieto)

16

29

7

16

0

0

41

32

6

40

0

31

208

5

6

8

12

0

0,7

1,2

1,4

0

0

0

1,5

1

0,9

1

0

0,9

1,6

1,1

0,6

1,4

1,1

0

130

96

48

69

7

0

98

163

21

163

18

226

550

13

51

20

61

90

5,2

3,3

8,4

0

1,8

0

3,1

4,2

2,7

3,5

2,9

6

3,5

2,5

4,5

2,9

5

8,1

0 100 200 300 400 500 600

Alajärvi

Alavus

Evijärvi

Ilmajoki

Isojoki

Karijoki

Kauhajoki

Kauhava

Kuortane

Kurikka

Lappajärvi

Lapua

Seinäjoki

Soini

Teuva

Vimpeli

Ähtäri

Isokyrö

Avohuollon asiakkainaolleet 2016 % ikäluokasta

Avohuollon asiakkainaolleet 2016 yhteensä

Kodin ulkopuolellesijoitetut 2016 %ikäluokasta

Kodin ulkopuolellesijoitetut 2016 yhteensä

Lukuja

• Avohuollon asiakkaita yht. 1817

• Avohuollon asiakkaana 2,7%-8,4% ikäluokasta. Suuri hajonta avohuollon asiakkuuksien määrässä eri kunnissa. Avohuollon asiakkuuden kriteerit vaihtelevat.

• Sijaishuollon asiakkaina yht. 425

• Sijaishuollon asiakkaina 0-1,5% ikäluokasta eri kunnissa.

-20% käyttää 80% palveluista ja resursseista

-avohuollon ja sijaishuollon asiakkaina olevat lapset ja heidän vanhempansa tarvitsevat paljon palveluita

Avohuolto

THL: Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa

• perhetyön ja perhekuntoutuksen keskeisimmiksi sisältöelementeiksi

kaksi läpileikkaavaa ydintä. Näitä ovat 1) lasta suojeleva ja

lapsikeskeinen sekä 2) lasten, vanhempien ja koko perheen

toimijuutta vahvistava ja kuntouttava työskentely

• Perhetyötä ja perhekuntoutusta toteutetaan moniammatillisesti

päällekkäistä työtä välttäen.

• Perhetyön ja perhekuntoutuksen

sisältöalueet:

a) lapsen ja perheen tilanteen ja

tuen tarpeiden arviointi

b) konkreettinen apu,

c) ohjaus

d) läheisten, vertaisten ja yhteisön

tuki ja

e) hoito.

THL: Tavoitteita perhetyön ja

perhekuntoutuksen sisältöalueiden

määrittelyyn

Lähde: Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuutta tukeva perhetyö ja

perhekuntoutus. –Kohti monitoimijaista lastensuojelun perhetyötä ja

perhekuntoutusta THL 2017

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-859-3

Avohuollon alatyöryhmä 4.5.2017

Lastensuojelun avohuolto nykyhetkellä:

• Monitoimijaisuus toimii ja yhteistyötä on paljon eri tahojen kanssa. (asiantuntijaryhmät, verkostopalaverit, työpariutta eri tahojen kanssa). Haasteena dokumentointi ja yhteensovittava johtaminen, työparitoiminnan satunnaisuus ja läheisverkoston mukana olon vähäisyys.

• Asiakkaan mielipide tulee kirjatuksi ja asiakkaan mielipidettä kysytään. Menetelmien käyttö vaihtelevaa. Läheisverkoston kokoaminen työlästä ja siksi vähäistä.

• Perhetyön ja perhekuntoutuksen käsitteet, kriteerit ja mallit ovat moninaisia maakunnassa. Perhetyötä tehdään erilaisilla koulutuksilla. Tavoitteena on käytänteiden ja kriteerien yhtenäistäminen.

• Asiakkaita ei ole vielä kaikissa kunnissa siirretty lastensuojelusta sosiaalihuoltoon, vaikka asiakkuus sinänsä ei lastensuojelua tarvitsisikaan. Tavoitteena on yhteisten kriteerien luominen sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkaille. Timanttien seulonta.

• Perhetyötä saa pääasiassa palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Joissakin kunnissa neuvolan perhetyö, päihdeklinikan perhetyö ja koulussa kuntoutusluokkiin liittyvä perhetyö. Tarvetta erityisperhetyöhön nähdään.

• Perhetyön jakso 3-6 kk. Harvoin pidempään. Jatkuva perhetyön tarpeen arviointi toimii hyvin. Muissa kunnissa pääsääntöisesti omana toimintana, Seinäjoella perhetyötä on sekä omana että ostopalveluna. Ostopalveluna mm. Arjessa Oy, 4 astetta, Kotoraitti.

• Laitosperhekuntoutus tapahtuu ostopalveluna (Kotoraitti ja, Arjessa oy, Polku ja Vaahteramäki + kauempana olevia paikkoja). Laitosperhekuntoutus sisältää terapian. Haasteena palveluiden yhteensovittaminen jakson jälkeen.

• JIK:llä, Kaksineuvoisella ja Lapualla kotiinpäin tarjottava perhekuntoutus omana toimintana. Koettu hyvänä käytäntönä, palveluiden koordinointi sujuu. Muissa kunnissa ostetaan kotiinpäin suuntautuvaa perhekuntoutusta (Kotoraitti, Arjessa Oy, 4 astetta,)

Avohuollon alatyöryhmä jatkuu

Lastensuojelun avohuollon tavoitteita:

• Yhteen sovittava johtaminen

• Työparitoiminnan lisääminen

• Dokumentoinnin yhtenäistäminen

• Läheisverkostotyön lisääminen ja resursointi

• Kehitettyjen menetelmien yksilöllisen käytön varmistaminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa

• Sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkuuksien yhtenäisten kriteerien muodostaminen (mahdollisuutena maakunnallinen asiantuntijaryhmä)

• Perhetyön ja perhekuntoutuksen käsitteiden ja määrittelyn ja kriteerien täsmentäminen (kriteerien yhtenäistäminen Lape –hankkeessa)

• Eri hallintokuntien rajat ylittävien kokeilujen käynnistäminen (systeeminen lastensuojelu, monitoimijainen perhetyö ja

perhekuntoutus)

Sijaishuolto

Suositukset sijaishuollon valvontaan, (Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa, THL 2017)

Suositukset jatkuu

-Mahdollista lähteä toteuttamaan jo vuonna 2017 maakunnissa, joissa

LAPE –hanke kehittää lastensuojelua. Kansallinen ohjaus mukaan.

Lapsikohtainen valvonta kehittämisehdotuksia (Kohti

lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa,

THL 2017)

• Yksilötaso: lapsen kuuleminen, menetelmät, ymmärrettävä kertominen tilanteesta, lapsen tapaamiset, lasten ja nuorten kanssa tehtyjen oppaiden hyödyntäminen, sosiaaliasiamiehen toiminnan selventäminen lapsille ja nuorille,

• Ryhmätaso: sijoitettujen lasten osallisuus laitoksen omavalvonnassa, sijoitettujen lasten kehittäjätoiminnan ja vertaistoiminnan järjestäminen maakunnassa, vertaisarvioinnin kehittäminen, vastuusosiaalityöntekijän kerättävä tietoa auttoiko palvelu, maakunnan kerättävä systemaattisesti nuorten ja lasten tietoa

• Yhteiskunnallinen taso: Tiedonkeruumenetelmien kehittäminen lasten oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnista, lasten osallistuminen valvontaviranomaisten toiminnan kehittämiseen

Lasten ja perheiden yksilöllisiin

tarpeisiin vastaavan laadukkaan perhehoidon malli (Kohti perhehoidon laadun vahvistamista, THL

2017)

Lähteet

• Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli : kohti

lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa THL 2017

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-855-5

• Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin

vastaava perhehoito : Kohti perhehoidon

laadun vahvistamista THL 2017

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-857-9

Sijaishuollon alatyöryhmä 5.5.2017

Perhehoito nykytila

• Perhehoito ostetaan nykyhetkellä muissa kunnissa yksityisiltä palveluntuottajilta (Nuorten ystävät ja PKS).

• Seinäjoella koulutetaan itse perhehoitajat (pride –valmennus). 1 perhehoidon sosiaalityöntekijä. Suurin osa perhehoidosta omana toimintana. Lapualla on käytössä perhehoitajien sosiaaliohjaaja (50% työajasta)

• Läheisverkostosijoituksia tehdään kunnissa.

• Palveluntuottajilla perhehoidon palveluun kuuluu sosiaalityöntekijän tuki, mentorointi, työnohjaus, lomitus, koulutukset ja tarpeen mukaan perhetyö. Myös Seinäjoella käytössä em. palveluita. Perhehoidon korvauksissa vaihtelua ja tukipalveluiden saatavuudessa vaihtelua.

• Perhehoitajista ei ole käytössä varsinaista rekisteriä nykyhetkellä. Seinäjoella kerätään perustiedot ja kooste pride –valmennuksesta. Muissa kunnissa tiedot perhehoitajista lapsen kansiossa. Kunnissa ei ole tietoa siitä, keitä perhehoitajia kunnan alueella asuu. Perhehoidon valvonta haasteellista.

Sijaishuollon alatyöryhmä jatkuu

Laitoshoito nykytila • Maakunnassa 2 omaa lastensuojelulaitosta (Vanamo ja Pajurinne = 17 paikkaa + tulossa uusi lastensuojelulaitos 14

paikkaa). Yksityisiä lastensuojelulaitoksia maakunnassa on 24.

• Käytännöt eri laitoksissa vaihtelevat, vaativa laitoshoito resursoitu vahvemmin kuin perusyksiköt. • Nuorille ei juurikaan ole perhesijoituksen mahdollisuuksia.

Sijoitusten valmistelu ja tukipalvelut nykytila • Perhehoidon sosiaalityöntekijä etsii sopivat sijaisperheet, lapsi valmistellaan perheeseen siirtymiseen.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee sijoituksen.

• Lasten- ja nuorisopsykiatria on usein valmistelussa mukana ja tukemassa sijaisperheitä, laitosta, syntymäperhettä ja sijoitettua lasta tai nuorta sijaishuollon aikana

• Haasteena lapsen tarpeiden arviointi ja sijaisperheen tarvitseman tuen arviointi. Tarvittaisiin nykyistä enemmän tukea mm. lapsen koulun käyntiin.

• Sijaisperheen, sosiaalityöntekijän ja huoltajan vastuukysymyksiä ei ole selkeästi määritelty.

Sijaishuollon valvonta nykytila • Sijaishuollon valvonta tapahtuu Valviran, Avin:n, sijoittajakunnan ja sijaintikunnan toimesta. • Valvontakäynnit eivät toteudu järjestelmällisesti nykytilanteessa • Lasten, nuorten ja perheiden asiakaspalautetta sijoituksista kerätään satunnaisesti. Yksityisillä toimijat keräävät

satunnaisesti asiakaspalautetta. Vertaistukiryhmiä ja kehittäjäryhmiä toimii vähän. Vanhemmille on Voikukkia ryhmä. Muutamia nuoria on toiminut kehittäjinä.

• Kaikki sijoitetut nuoret eivät tiedä sosiaalityöntekijäänsä. Sosiaalityöntekijät tapaavat vaihtelevasti henkilökohtaisesti lapsia ja nuoria.

• Sijoitettujen lasten asiakassuunnitelmat tehdään väh. 1 kerran vuodessa.

Sijaishuollon alatyöryhmä jatkuu

Tavoitteita:

• Selkiytetään valvontaviranomaisten roolit • Rakennetaan yhtenevä maakunnallinen perhehoidon

toimintamalli (lapsen ja perheen tarvitseman tuen arvioiminen ennen sijoitusta ja sijoituksen aikana, roolien selkiyttäminen, perhehoitoon sijoitetun lapsen koulun käynnin tukeminen, päivystysperhetoiminnan vahvistaminen, perhehoitajan konsultaatiomahdollisuudet)

• Määritellään lasten ja nuorten yhteydenottotavat sosiaalityöntekijään ja valvoviin viranomaisiin.

• Asiakaspalautteiden systemaattisuus • Kokemusasiantuntijuuden lisääminen, palvelumuotoilu

Perheoikeudelliset palvelut

• Maakunnan alueella toimii 9 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista lastenvalvojaa

• Työtä tehdään alueittain, osin täysin yksin, joillakin paikkakunnilla useampi henkilö tekee lastenvalvojan töitä

• Päätehtävät; isyydenselvitykset (suppeat neuvolasta tulleina tai laajat lapsen syntymän jälkeen), lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisia koskevat sopimukset, elatussopimukset, valvottujen/tuettujen tapaamisten järjestäminen, olosuhdeselvitysten antaminen käräjäoikeudelle

• toimivaa;

• tarvittaessa ulkoasiainministeriöstä, THL:stä ja maistraatista saa apua erikoisempiin tilanteisiin

• kollegat auttavat ja virka-apuna tehtävät työt sujuvat

• yhteistyö neuvoloiden kanssa suppeissa isyydenselvityksissä ja yhteishuoltoa koskevissa sopimuksissa

• dna-testien tekeminen isyyden selvittämisessä lastenvalvojan luona asiakas-ystävällisempää

• olosuhdeselvityksissä voidaan huomioida mm. jääviyskysymykset

• adoptioneuvonta ostopalveluna (Pelastakaa lapset

Perheoikeudellisen palvelut

• haasteena;

• nykytilanteessa nähdään työn tekeminen pääsääntöisesti yksin, ilman tiimin/kollegoiden tukea arjessa, työn kansainvälistyminen (vanhemmat asuvat eri maissa, pakolaisuus)

• joidenkin vanhempien kanssa sopimusten aikaansaaminen työlästä/vaatii monta tapaamista

• lapsen kuuleminen omassa asiassaan ei aina toteudu

• kaikilla ei käytössä lainkaan lastenvalvojan ohjelmaa (Isokyrö)

• ns. talon lakimies käytössä vain Seinäjoella, muualla käytetään tarvittaessa ostopalvelua

• asiakaskertomusten kirjaamiselle ei ole riittävästi aikaa, voi hankaloittaa asiakasprosessin etenemistä

• valtakunnallisesti ei yhteneväisiä kriteereitä esim. elatusavun osalta, yhtenäistämistä tarvitaan

• eettinen haasteellisuus, koska kaikkea ei työntekijä voi tosittein todentaa, tieto perheen tilanteesta ei aina kattava

• olosuhdeselvitykset aikaavieviä, määräaikoihin haettava usein jatkoaikaa

• krooniset huoltoriidat kuormittavat lapsiperheiden palveluita laajasti (lastensuojeluilmoitukset, saako perhe palveluja SHL tai LS mukaisesti)

• tuettujen valvottujen tapaamisten toteuttaminen, joillakin paikkakunnilla onnistuu omana toimintana

Perheoikeudelliset palvelut

Tavoitetila:

• Käytäntöjen yhtenäistäminen maakunnassa

• Maakunnallisen perheoikeudellisten palveluiden

tiimin muodostaminen (kollegiaalinen tuki)

• Konsultaation riittävyys ja käytäntöjen yhtenäisyys

• Olosuhdeselvitysten keskittäminen (tasalaatuisuus)

• Työparitoiminnan vahvistaminen yli hallintorajojen