Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin

Johtava ekonomisti Penna Urrila

Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin

Aiheita:• Maailman ja Euroopan taloustilanne ja sen

heijastuminen Suomeen• Finanssimarkkinoiden kehitys• Suomen talouden rakennemuutos: suurista pieniin?

60

80

100

120

140

160

180

200

220

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Maailman teollisuustuotanto

AasiaKeski- ja Itä-EurooppaLatinalainen AmerikkaAfrikka ja Lähi-ItäUSAEuroalueJapani

Vol.indeksi 2005=100, kausitas.

Lähde: CPB21.2.2014/teol18/jka/EKI Talousgraafit

=> Maailman suuret taloustrendit Suomen kannalta epäedullisia

Onko talouden pohjakosketus jo saavutettu?

27.2.2014Penna Urrila

6

20

40

60

80

100

120

140

160

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

USA:n talouden kehitystäennakoivia indikaattoreitaVasen ast. indeksi 1985=100

30

35

40

45

50

55

60

65Kuluttajien luottamusindeksi,vasen asteikko

Ostopäälliköiden indeksi, oikea asteikko

Lähteet: Conference Board ja ISM24.2.2014/luot6/jka/EKI Talousgraafit

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

EU:n luottamusindikaattorit

Saldoluku

Teollisuus

Kuluttajat

Palvelut

Kuluttajien, palvelujen ja teollisuuden suhdannebarometrit

Lähde: Euroopan komissio31.1.2014/luot2/jka/EKI Talousgraafit

0

1

2

3

4

5

6

7

8

08 09 10 11 12 13 14

Pitkät korot, %

10 vuoden valtionlainojen markkinakorko

EspanjaItaliaSuomiSaksa

Lähde: Macrobond21.2.2014/kork21/jka/EKI Talousgraafit

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

1.2

1.4

1.6

1.8

2

2.2

2.4

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

%Rahamarkkinoiden epävarmuus

12 kk3 kk1 kk

Vakuudeton Interbank-korko (Euribor) - vakuudellinen Interbank-korko (Eurepo)

Lähde: European Banking Federation12.2.2014/kork17/jka/EKI Talousgraafit

Mario Draghi: ”Whatever it takes...”

Epä

varm

uus

pank

kien

väl

illä

kasv

aa

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Uusien yrityslainasopimusten korot, %

ItaliaEspanjaSaksaRanskaSuomi

Keskikorko %, enintään 1 miljoonan euron lainat

Lähde: Eurostat4.12.2013/kork22/jka/EKI Talousgraafit

Suomen finanssimarkkinat perusterveet,– sääntely kiristää tilannetta myös meillä

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

8500

9000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yritysten liikkeeseen laskemienjoukkovelkakirjalainojen kanta, milj. EUR

Lähde: Suomen Pankki20.12.2013/jvlk1/jka/EKI Talousgraafit

Pankkirahoituksen ehdot kiristyvät –(suuret) yritykset turvautuneet jvk-markkinoihin

90

95

100

105

110

115

120

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Bruttokansantuote

Vol.indeksi 2005=100, kausitas.

Suomi

Ruotsi

Saksa

Lähde: Eurostat19.2.2014/kokn35/jka/EKI Talousgraafit

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Vaihtotase

Suomi

Ruotsi

Saksa

% bkt:sta, vuoden liukuva k.a.

Lähde: Eurostat17.2.2014/kava5/jka/EKI Talousgraafit

Syitä heikkoon kehitykseen (Suomen Pankki 2012) mm.: • Metsä ja elektroniikka• Muiden toimialojen heikentynyt kustannuskilpailukyky• Riippuvuus kalliista tuontienergiasta• Suhteellisen voimakkaana pysynyt kulutus (2012 asti!)

90

100

110

120

130

140

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Nimelliset yksikkötyökustannuksetKoko talous

SuomiEuroEU27RuotsiSaksa

Indeksi, 2001=100, kausitas.

Lähde: Eurostat16.12.2013/yktk1/jka/EKI Talousgraafit

Noin 20 %

Kilpailukyky (Suomen suhteellisetyksikkötyökustannukset Saksaan nähden)

0,90

0,95

1,00

1,05

1,10

1,15

1,20

1,25

1,30

Suomi

Saksa

Suomi uusi

Keskeiset ennusteet (Suomen Pankki)

2011 2012* 2013** 2014**Määrän muutos tai taso

BKT, vol. muutos, % 2,7 -0,8 -1,0 0,6Vienti, % 2,7 -0,2 -1,7 1,7Tuonti, % 6,2 -1,0 -7,3 0,9Yksityinen kulutus, % 2,6 0,2 -0,5 -0,2Yksit. investoinnit, % 6,2 -1,3 -1,8 0,3Inflaatio, % 3,4 2,8 1,4 1,6Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,1 8,1Vaihtotase, % BKT:sta -1,5 -1,7 -0,6 0,2EMU-ylijäämä, % BKT:sta -1,0 -2,2 -2,4 -2,4EMU-velka, % BKT:sta 49,2 53,6 59,0 62,4

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (12.12.13)16.12.2013/ennu11/jka/EKI Talousgraafit

Suomen voimakas rakennemuutos jatkuu

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Suomen tavaravienti toimialoittain

1960 1980 1990 2000 2005 2010 2012

15 1510 7 8 11 12

11

1010

13

2023

411

3128

1513

1822

16 17 19 18

15

7

10

913 15 15

42

30

30

2216 16 1527

157 5 5 4 4 Saha- ja puutavarat

Sellu, paperi- ja paperituotteet

Metallit ja metallituotteet

Koneet, laitteet ja kulkuneuvot

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Kemianteollisuuden tuotteet

Muut tuotteet

Vuonna 1960 metallit ja metallituotteet sisältävät myös koneet ym. ja elektroniikan

Lähde: Tullihallitus ja EK18.3.2013/rakvie3/jka/EKI Talousgraafit

Osuus tavaraviennistä, %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Suomen työllisyyden rakenne, %

1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2011

9.6 12.2 15.4 17.9 17.222

28.6 32 34.9 39 41.9 44.2 47.1

5.25.5

18.4 7.5

69.2

18.9

2324.8

25.224.3

17.917.3

19.624

23.731.5

31.4

32.9

33.1

29.427.3 25.4 23.9

70.5 67.959.8

52.6

40.7 3934

25.9

13.18.6 6 5.2 4.7

9.6 12.2 15.4 17.9 17.222

28.6 32 34.9 39 41.9 44.2 47.1

5.25.5

18.4 7.5

69.2

18.9

2324.8

25.224.3

17.917.3

19.624

23.731.5

31.4

32.9

33.1

29.427.3 25.4 23.9

70.5 67.959.8

52.6

40.7 3934

25.9

13.18.6 6 5.2 4.7

*Tilastointitapa muuttui vuonna 1975

Alkutuotanto*JalostusJulk iset palv elut*Y ksity iset palv elut

Lähde: Tilastokeskus1.10.2012/raktal2/jka/EKI Talousgraafit

15

20

25

30

35

40

45

50

1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010

Ulkomaankaupan ja teollisuuden kansantaloudellinen merkitys

Osuus bruttokansantuotteesta, %

Tuonti

Vienti

Teollisuus

Lähde: Tilastokeskus30.8.2013/raktuovie/jka/EKI Talousgraafit

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Tavaroiden ja palveluiden vienti

Tavaroiden vienti

Palveluiden vienti

Liukuva vuosisumma, mrd. euroa

Lähde: Suomen Pankki15.8.2013/vien10/jka/EKI Talousgraafit

Elektroniikkateollisuus on ollut yhä T&K-toiminnantukijalka

Julkinen sektori

685

Korkeakoulut1432

Metsäteollisuus91

Kemianteollisuus321

Metalli- ja konepajateollisuus

564

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

2770

Muu teollisuus

132

Tieto- ja viestintäpalvelut

449

Muut palvelut721

Yritykset 5048

T&K-panostukset toimialoittain v. 2011, M€

Huoltosuhde heikkenee nopeasti

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

Vanhuksia (yli 65 v.) / 100työikäistä

Lapsia (alle 15 v.) / 100työikäistä

Talouskuvan yhteenveto helmikuu 2014

Maailmantalouden kasvu tänä vuonna noin 3½ %– Lähellä viimeisen 40 vuoden keskiarvoa– Kehittyvien markkinoiden kasvuennusteita alennettu (Venäjä!)

USA jatkaa elpymistä– Työllisyys parantuu, asuntojen hinnat nousussa– Talouspolitiikan kiristymistä ennakoidaan

Euroopassa ja Japanissa piristymistä– Yritysten ja kuluttajien luottamus paranee – Suomi Euroopan

jälkijunassa– Finanssimarkkinat rauhoittuneet selvästi (EKP!), sääntelyn vaikutukset?

Suomen rakennemuutos jatkuu voimakkaana– Teollisuus => palvelut, suuret yritykset => pienet– Väestön ikärakenne ja sen vaikutukset!

28.2.2014

Kiitos!

1 EK/Fin/1.6.2008

Työehtosopimusjärjestelmä, paikallinen sopiminen

Asiantuntija Minna Etu-Seppälä

2 EK/Fin/1.6.2008

Työnantajakeskusjärjestöt

540 000 työntekijää

valtio (VTML) kunta (KT) kirkko (KiT)

valtio 90 000kunta 430 000kirkko 20 000

1 000 000 työntekijää

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

27 jäsenliittoa16 000 jäsenyritystä

3 EK/Fin/1.6.2008

Palkansaajakeskusjärjestöt

STTKToimihenkilökeskusjärjestö

STTK

18 jäsenyhdistystä

610 000 työntekijää

AKAVA35 jäsenyhdistystä

570 000 työntekijää

1 040 000 työntekijää

SAKSuomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK

21 jäsenyhdistystä

4 EK/Fin/1.6.2008

78

101515

16171717

19191920

2324

2828

3033

353737

5152

546969

70

1990

1525

3885

3440

4362

8245

306565

3399

9270

8044

5855

9652

8091

90

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

ViroRanskaLiettuaLatviaPuola

EspanjaUnkari

SlovakiaTshekki

SaksaAlankomaat

PortugaliBulgaria

EU27Kreikka

Iso-BritanniaItävalta

SloveniaRomania

ItaliaIrlanti

LuxemburgMalta

BelgiaKyprosTanskaRuotsiSUOMI

% palkansaajista

Kattavuus Järjestäytymisaste

Palkansaajien järjestäytymisaste ja työehtosopimusten kattavuus EU-maissa

Lähde: J. Visser ICTWSS database (University of Amsterdam)Tiedot vuosilta 2008-2010.

5 EK/Fin/1.6.2008

EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa

• Apteekkien työnantajaliitto (Kaupan Liitto)• Autoalan Keskusliitto (Kaupan Liitto)• Autoliikenteen Työnantajaliitto• Elintarviketeollisuusliitto • Energiateollisuus• Finanssialan Keskusliitto• Graafinen Teollisuus (Viestinnän Keskusliitto)• Henkilöstöpalveluyritysten Liitto• Kaupan Liitto• Kemianteollisuus • Kenkä- ja Nahkateollisuus• Kiinteistöpalvelut • Kulutustavararyhmä• Kumiteollisuus (Kemianteollisuus)• Logistiikkayritysten Liitto• Lääketeollisuus (Kemianteollisuus)• Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa• Metsäteollisuus• Muoviteollisuus• Palvelualojen Työnantajat PALTA • Puusepänteollisuus• Rakennusteollisuus RT

• Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila

• Satamaoperaattorit• Sivistystyönantajat• Sosiaalialan Työnantajat• Súomen Huolintaliikkeiden liitto (PALTA)• Teknokemian Yhdistys (Kemianteollisuus)• Teknologiateollisuus• Terveyspalvelualan Liitto• Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (Kulutustavararyhmä)• Tekstiilihuoltoliitto (Kulutustavararyhmä)• Viestinnän Keskusliitto• Yleinen Teollisuusliitto YTL• Ympäristöyritysten Liitto (Kemianteollisuus)

6 EK/Fin/1.6.2008

Järjestäytyminen sopimuskäytäntöineen

KeskusjärjestöEK

KeskusjärjestöSAK, STTK, AKAVA

Liittovaltakunnallinen

Liittovaltakunnallinen

Työnantaja

Paikallisyhdistykset(ammattiosastot)

Työntekijä, Toimihenkilö

Valtio

Yleissopimukset Teemasopimukset

TES

Työsopimukset

Työsuhteet

(TES)(TES)

(TUPO)

Lähde: Kairinen, Työoikeus perusteineen, mukailtu

7 EK/Fin/1.6.2008

Työehtosopimus • Työehtosopimuslaki 1 § (v. 1946): ”Työehtosopimus on tämän lain

tarkoittamassa mielessä sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajien yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.”

• Työehtosopimuksella luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia sellaisille tahoille, jotka eivät ole lainkaan sopimuksen osapuolia

• Työnantajaliitto ja työntekijäliitto sopivat siitä, että yrityksen on maksettava tietyn suurusta palkkaa työntekijöilleen

• Työehtosopimus työnantajien näkökulmasta– työehtosopimuksen ehdoilla ”ostetaan” työrauha– työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvat työtaistelut ovat sopimuksen voimassa

ollessa kiellettyjä eli laittomia

• Työehtosopimus työntekijöiden näkökulmasta– Kollektiivisesti neuvotellulla työehtosopimuksella sitoudutaan tekemään työtä

tietyillä ehdoilla

8 EK/Fin/1.6.2008

Työehtosopimuksen soveltamisala

• Toimialaperiaate– Yrityksen toimiala määrittää sen, mitä työehtosopimusta työntekijöihin

sovelletaan– Esimerkiksi teknologiateollisuuden, paperiteollisuuden ja kemian

perusteollisuuden työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin yrityksen työntekijöihin tehtävistä riippumatta

– Tunnetaan myös nimellä ”teollisuuslinjaperiaate”– Toimialaperiaate myös nykyisin yhä enemmän käytössä palvelualoilla,

kuten kaupan ala tai majoitus- ja ravitsemusala

9 EK/Fin/1.6.2008

Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta

• Työnantajan, joka on työnantajaliiton jäsen, pitää noudattaa liiton työehtosopimusta– Ns. normaalisitovuus– Edellytyksenä on kuitenkin, että työnantaja toimii kyseisen

työehtosopimuksen soveltamisalalla– Monialayritykset ovat käytännössä usean työnantajaliiton jäseniä ja

noudattavat useita työehtosopimuksia– Työnantajaliitosta eroaminen lakkauttaa työehtosopimuksen

noudattamisvelvollisuuden vasta työehtosopimuskauden päätyttyä• Huom. yleensä pitkät irtisanomisajat

10 EK/Fin/1.6.2008

Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta • Ns. yleissitovuus

– Koskee järjestäytymättömiä työnantajia– Jos alalla on valtakunnallinen, edustava työehtosopimus,

järjestäytymättömän työnantajan on annettava vähintään kyseisen työehtosopimuksen mukaiset edut

– Esimerkiksi konepaja, joka ei ole jäsen Teknologiateollisuus ry:ssä, joutuu soveltamaan yhdistyksen työehtosopimusta

– Yleissitovan työehtosopimuksen kanssa ristiriidassa olevat työsopimuksen määräykset ovat mitättömiä

– Sen, onko jotakin työehtosopimusta pidettävä yleissitovana, ratkaisee yleissitovuuslautakunta

• Luettelo yleissitovista työehtosopimuksista netissä www.finlex.fi– Mitä määräyksiä on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen

perusteella mm.: palkka, palkan korotukset, työaika, vuosilomat, lomautukset, irtisanomissuoja

– Paikallisen sopimisen mahdollisuudet rajoitetummat

11 EK/Fin/1.6.2008

Työehtosopimus

• Tyypillisiä työehtosopimuksissa sovittuja asioita (esim.)– palkkaus kokonaisuudessaan (palkkausjärjestelmät, taulukkopalkat,

erilaiset lisät ym.)– työaikakysymykset ja ylityön korvaaminen– sairausajan palkka– perhepoliittiset vapaat

• äitiysvapaan palkka• Isyysvapaan palkka

– lyhyet tilapäiset vapaat (häät, hautajaiset ym.)– matkakorvaukset– lomautus– työvoiman vähentämisjärjestys– luottamusmiesjärjestelmä

• Työnantajaliitolla ja työntekijäliitolla on velvollisuus valvoa, että jäsenet noudattavat työehtosopimusta

12 EK/Fin/1.6.2008

Työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen osaan kohdistuvat työtaistelut ovat kiellettyjä

Työehtosopimuksella ”ostetaan” työrauha• järjestäytymättömillä työnantajilla ei työrauhaa• työrauhavelvollisuutta ei muutenkaan sopimuksettomassa tilassa

• Työrauhavelvoite ei koske aitoja myötätunto- ja poliittisia työtaisteluja

• Työtuomioistuin• Hyvityssakko

13 EK/Fin/1.6.2008

Työtaistelujen määrä EK:n aloilla ja niiden laillisuus yritysten ilmoituksen mukaan

14 EK/Fin/1.6.2008

0,00,8

2,63,74,24,8

8,19,0

19,020,9

26,327,6

44,244,4

51,354,0

74,8103,7

108,0125,7

0 20 40 60 80 100 120 140

SlovakiaLatvia

LiettuaPuola

ViroSaksa

AlankomaatUnkariRuotsi

PortugaliIso-Britannia

RomaniaIrlanti

ItävaltaSuomiBelgia

ItaliaTanskaRanska

Espanja

Työtaisteluissa menetetyt työpäivät EU-maissa

Lähde: Tilastokeskus (Suomi), Medlingsinstitutet (muut maat)Osalla maita tietoja puuttuu joiltakin vuosilta.

Menetetyt työpäivät tuhatta työllistä kohti keskimäärin vuodessa, 2000-2009

15 EK/Fin/1.6.2008

Paikallisen sopimisen määritelmä

• Laaja määritelmä: työehdoista sopimista, joka perustuu– työlainsäädäntöön – työehtosopimusten määräyksiin – yhteistoimintamenettelyyn – työsopimustasoisiin muutoksiin työsuhteen ehtoihin, jotka tehdään

työsopimuksen kestäessä– yleiseen sopimusvapauteen

• Ei siis kyse pelkästään työehtosopimusmääräyksistä toisin sopimisesta (”toisin sopiminen”; suppea määritelmä)

• Ei aina selvää, että kyse on paikallisesta sopimisesta (voi olla myös toimintaa, jossa pyritään sopimukseen, mutta siihen ei välttämättä päästä)

16 EK/Fin/1.6.2008

Paikallinen sopiminen (esimerkki suppeasta määritelmästä)• Joissakin työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen voi

edellyttää luottamusmiehen kanssa sopimista • Esim.

– osapuolina työnantaja ja luottamusmies– sopimus koskee tiettyjä asioita (esim. työajan tasoittumisjakson pituus)– sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava

edustavan– sopimus voimassa määräajan tai toistaiseksi (irtisanomismahdollisuus)– sopimus on työehtosopimuksen osa– sopimuksella ns. jälkivaikutus

17 EK/Fin/1.6.2008

VALTAKUNNALLISEEN TESSIIN PERUSTUVA SOPIMUS

Kyseessä paikallinen sopimus, joka perustuu valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaan valtuutukseen

Tyypillisiä määräyksiä• ”paikallisesti voidaan sopia toisin”• ”ellei paikallisesti toisin sovita”• ”asiasta on sovittava paikallisesti”

Määräyksissä usein • ”perälauta” (mitä sovelletaan, jos sopimusta ei synny) • ”sivulauta” (missä puitteissa voidaan sopia)

18 EK/Fin/1.6.2008

Työsuhteen ehtojen määräytyminen

Lainsäännökset

YT-sopimukset

Työsopimus- työnantaja - työntekijä

Työehtosopimukset

Paikallinen sopiminentyönantaja - työntekijä

- työntekijöiden edustaja

Työnantajan työnjohto-oikeus

Työsuhteen ehdot

19 EK/Fin/1.6.2008

Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet

Esimerkki Teknologiateollisuuden/Metallityöväenliiton koulutusmateriaalista:

Sopimuksen osapuolet

– Työntekijän ja työnantajan välinen sopimus sitoo sopijaosapuolia– Luottamusmiehen ja työnantajan välinen sopimus sitoo

työnantajaa ja niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan

Sopimuksen muoto

– Kirjallinen, jos jompikumpi pyytää– Eräissä tapauksissa aina kirjallinen (tes voi edellyttää)

20 EK/Fin/1.6.2008

Sopimuksen muuttaminenSopimusta muutetaan sopimalla, ellei sopimukseen sisälly muuttamisen varalta nimenomaisia määräyksiä

Sopimuksen voimassaolo– määräajan

• kalenteriaika• sopimuksen tarkoitus

– toistaiseksi• irtisanomisaika esim. 3 kk, ellei muuta sovita

(Teknologiateollisuuden tes)

Sopimus on työehtosopimuksen osa– tulkintaerimielisyydet ratkaistaan neuvottelujärjestyksen

mukaisesti– työrauhavaikutus

Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet

21 EK/Fin/1.6.2008

Esimerkki paikallisesta sopimisestaJulkaisu: Toimivat työaikajärjestelyt (Teknologiateollisuus/Metallityöväenliitto)

Työaikapankki (Teknologiateollisuuden jäsenyritys) Tavoite selvitä suurista kuormitusvaihteluista ja ottaa huomioon

työntekijöiden työaikatarpeet Järjestelmän sisältö:

Säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituus 16 tuntia Tilapäisesti vuorokausilepo voi olla 7 tuntia Myös yöllä voidaan työskennellä Saldotunnit voivat vaihdella + 100 t .. – 100 t Lauantaina työtä voidaan tehdä jouston puitteissa Työaikasaldo tasoitetaan rullaavasti 52 viikon jaksoissa, erikseen

sovittaessa voidaan siirtää seuraavalle jaksolle

Kokemukset: työaikapankin käyttö vapaaehtoista, käytännössä joustaa kaikki, mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, tiimit vastaavat pitkälti omaehtoisesti tuotannon sujumisesta