hankesalkku järjestäjän tietojohtaminen projekti tuotteistus · tuotteistuksen rakentamiseen on...

Hankesalkku

Järjestäjän tietojohtaminen

Projekti

Tuotteistus

Hankejohtajat: Sampo Pajari, Maarit Sulavuori ja Soili

Partanen

Uusimaa 2019 -hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

[email protected] • www.uusimaa2019.fi

http://www.uusimaa2019.fi/

http://www.uusimaa2019.fi/

Sisällysluettelo

1 Projektin nykytila ja tavoitteet ................................................................................... 1 1.1 Projektin tausta ja nykytilan kuvaus ....................................................................... 1

1.2 Vaatimukset ........................................................................................................... 2

1.3 Tavoitteet ............................................................................................................... 3

2 Projektin kuvaus ........................................................................................................ 4 2.1 Projektin laajuus .................................................................................................... 4

2.2 Lopputuotokset ...................................................................................................... 4

2.3 Jatkokehittämiskohteet .......................................................................................... 5

2.4 Rajaukset .............................................................................................................. 6

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet ........................................................................... 7 3.1 Tuotokset ............................................................................................................... 7

3.2 Projektin vaiheet .................................................................................................... 7

3.3 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista ...................................................................... 8

4 Organisaatio ja päätöksenteko ................................................................................. 8 4.1 Projektitiimit ........................................................................................................... 8

4.2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät ......................................................................... 9

5 Riskit ......................................................................................................................... 10

1

1 Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1 Projektin tausta ja nykytilan kuvaus

Tuotteistusprojektin tavoitteena on ollut määritellä yhtenäinen sote-palvelujen tuotteistus Uudenmaan

maakunnan järjestämistoimintojen ohjaustarpeisiin ja liikelaitoksen tuotannonohjaukseen sekä suoran

valinnan palvelujen seurantaan. Lisäksi (maa)kunnalla tulee olla kyvykkyys vastata kansallisten

luokitusten ja raportointivelvoitteiden aiheuttamiin tarpeisiin. Projektia ovat ohjanneet maakunnan ja

valtionhallinnon tietotarpeet, lainsäädäntö ja tulevaisuuden kehitystarpeet. Ensisijainen näkökulma

tuotteistuksen rakentamiseen on järjestäjän tehtäviä tukeva tuotteistusmalli. Kuvassa 1 on esitetty

ylätasolla tuotteistuksen tietotarpeet.

Kuva 1. Tuotteistus osana tietojohtamista.

Sote-palveluiden järjestäjälle tuotteistus on ohjausmekanismi, jonka avulla se pystyy mittaamaan

palvelukokonaisuuksia, seuraamaan palveluketjuja ja asiakkuuksia sekä ohjaamaan palvelutuotantoa.

Lisäksi järjestäjän näkökulmasta on tärkeää pystyä ohjaamaan sote-palvelujen integraatiota ja

vaikutuksia asiakassegmenteittäin. Järjestäjän tavoitteena on pystyä varmistamaan, että asiakkaat

saavat oikeita palveluita, ja että resurssit käytetään arvoa tuottaviin palveluihin. Tuotteistukseen liittyvän

tiedon yhdistäminen esim. talous- ja vaikuttavuustiedon kanssa mahdollistaa järjestäjän tietoon

perustuvan ohjauksen sekä tuottajan palvelujen suunnittelun ja seurannan.

Tuotteistus on yksi osa maakunnan sote-palvelujen tiedon tuotantoa ja sen tarkoituksena on kartoittaa,

kuvata ja yhdenmukaistaa Uudenmaan sote–palvelujen kokonaisuus sekä kunkin palvelun sisältö.

Tuotteistamisessa yksikön tuottamat yksittäiset (väli)suoritteet jäsennetään asiakkaan saamaksi

selkeäksi ja mielekkääksi tuotteeksi tai tuotteiksi, eli palveluksi, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on

määritelty. Tuotteen eli palvelun sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty sote-järjestäjän toimesta. Näin

voidaan tarjota samanlaisia palveluita ympäri maakuntaa. Järjestäjälle tuotteistus mahdollistaa

suurempien kokonaisuuksien ohjauksen ja seurannan.

Tuoterakenne on suunniteltu skaalautuvaksi, jotta se mahdollistaa tiedon hyötykäytön eri ohjauksen

tasoilla ja porautumisen yleisestä summatason tiedosta aina asiakaskohtaiseen tietoon. Tuotteistusmalli

rakentuu alhaalta ylöspäin eli yksittäisistä palvelutapahtumista summaten asiakassegmentointiin ja

kansallisen tason luokituksiin. Esimerkiksi JHS206 Maakuntien palveluluokitus tulee olemaan kansallisen

2

tason luokitus, jonka avulla valtio seuraa ja ohjaa maakuntien rahankäyttöä ja palvelujen käyttöä (JUHTA,

2018).

Valmisteltu tuotteistus mahdollistaa kustannusten kohdentamisen toiminnalla aikaansaaduille suoritteille

mahdollisimman läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tuoterakenteen tulee mahdollistaa joustavasti

monipuolinen tiedolla johtaminen järjestäjän, tuottajien ja tukipalvelujen näkökulmasta.

Erityiskysymyksenä tuotehierarkiaa rakennettaessa on ollut asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen

budjetin käyttö ohjauksen välineenä sekä tuotteistuksen tuki niiden hinnoittelemiseksi.

Uusimaan maakunnan sote-palveluille kehitettiin yhtä tuotteistusta, jonka tulee vastata ainakin seuraaviin

tarpeisiin:

- toiminnan kartoittaminen ja kuvaaminen → tietojohtamisen elementit; mitä palvelutuotannossa

on tehty ja tehdään tulevaisuudessa?

- toiminnan yhdenmukaistaminen ja palvelujen kuvaus

- järjestäjän ohjaus – osakokonaisuuksien määritteleminen (esim. palvelukokonaisuudet ja

palvelutehtävät)

- tuottajien ohjaaminen

- tuotannonohjaus (liikelaitos)

- palvelujen yhteensovittaminen ja palveluintegraation tukeminen

- benchmarking; miten eri tuottajat tuottavat palvelun; laatu ja vaikuttavuus sekä palvelujen

tuottamisen kustannukset

- muiden maakuntien laskutus

- resurssien jakaminen ja kohdentaminen (ajurit)

- kustannuslaskenta → kuinka eurot kohdistetaan tuotteille?

- suurin osa tiedontuotannosta järjestetään raportoinnin kautta – tietoaltaan hyödyntäminen

(vaatii paljon määrittelyjä)

Tuotteistusmallien kypsyys ja lähtötaso vaihtelee palveluittain. Alla on esitetty todella karkea arvio

tuotteistuksen tilanteesta Uudenmaan sote-palveluissa:

- Erikoissairaanhoito (HUS)

o Tuotteistettu (NordDRG)

- Perusterveydenhuolto

o Ei yhteistä tuotteistusta, kunnilla erilaisia malleja käytössä

o Olemassa olevia malleja, esim. pDRG

- Sosiaalihuolto

o Ei yhteistä tuotteistusta, kunnilla erilaisia malleja käytössä

o Laadittava alusta asti

1.2 Vaatimukset

Seuraavassa kuvataan projektiin liittyvät keskeisimmät lainsäädännölliset reunaehdot:

Vaatimus * Kuvaus Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvallisen sähköisen käsittelyn edistäminen

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet hänen tietojensa käsittelyssä ja salassapidossa

3

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Yleislaki, jonka perusteella ensisijaisesti myönnetään sosiaalipalvelut

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012

Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukeva laki

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä HE159/2017

Tieto hyvinvoinnin uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 –strategiaa tukeva lainsäädäntö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992

Sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Palvelut, joista peritään asiakasmaksu, tulee määrittää tarkasti ja täten huomioida tuotteistuksessa.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Tätä lakia sovelletaan kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1089) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteutumiseen ja sisältöön

Päihdehuoltolaki 41/1986 Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999

Tämän lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista, sekä turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987

Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Tässä laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja

* = Pakollinen

1.3 Tavoitteet

Projektin tavoitteet määriteltiin seuraaviksi (tavoitteet ovat tarkentuneet projektin edetessä):

1. Tavoitetilan määrittäminen ja roadmap tavoitetilaan pääsemiseksi vuoden 2020 alkuun sekä

tuleville vuosille pidemmällä aikavälillä (tuotteistuksen tiekartta)

2. Maakunnan sote-palvelujen tuotteistusmallin laatiminen ja tuoterakenteiden määrittely (yksi

tuotteistus; tuotteistuksen tulee palvella kaikkia näkökulmia (järjestäjä, tuottaja, konsernihallinto,

asiakas/potilas, valtion raportointi)

3. Tuotteistusmallin tulee olla joustava, jotta sitä voidaan kehittää tulevaisuudessa (muutokset

toimintaympäristössä ja arvopohjainen tuotteistus)

4. Tuotteistusmalli on alhaalta ylöspäin skaalautuva (tunnistetaan alin suoritetaso, joka skaalautuu

tuotteistuksena ylöspäin järjestäjän ylätason seurantaan asti)

5. Tuotteistuksen yhteensovittaminen palveluintegraation tarpeisiin (suoritekirjaaminen, tuotteistus

ja kustannuslaskenta); palveluketjujen muodostaminen, palvelukokonaisuudet ja

palvelutehtävät sekä erilaisten asiakassegmentointien mahdollistaminen

6. Tuotteistuksen tuottaman tiedon yhteensovittaminen tietojohtamisen muiden osa-alueiden ja

kokonaisuuden kanssa; tuoterakenteen tulee mahdollistaa joustavasti monipuolinen tiedolla

4

johtaminen järjestäjän, tuottajien ja tukipalvelujen näkökulmasta (sisältää mm. tuotteistuksen

yhteyden vaikuttavuuden mittaamiseen)

7. Tuotteistuksen hyödyntäminen taloussuunnittelussa (esim. ajuripohjainen budjetointi)

8. Tuotteistusmalli mahdollistaa kustannuslaskennan toteuttamisen riittävällä tarkkuustasolla

9. Tuotteistuksen ja raportoinnin välisten yhdyspintojen määritteleminen - mitä ratkaistaan

tuotteistuksella ja mitä raportoinnilla? Tuotteistus mahdollistaa laadukkaan raportoinnin (esim.

tietopaketit sekä järjestäjän ja tuottajan seurannan tarpeet), mutta kaikkea tietotarpeita ei

ratkaista tuotteistuksen avulla

10. Tietojen saannin varmistaminen yksityisiltä toimijoilta

11. Olemassa olevan tietopohjan käytettävyyden selvittäminen tuotteistuksen näkökulmasta

12. Luodaan ohjeistus palvelujen suoritekirjaukseen

13. Toteutus ja käyttöönotto (koulutukset, ohjeistukset ym.)

2 Projektin kuvaus

2.1 Projektin laajuus

Projektissa pyrittiin muodostamaan Uudenmaan kaikille sote-palveluille tuoterakenteet

välisuoritetasoisesta tiedosta ylätason seurantatarpeisiin saakka.

Projektin sidosryhmiä olivat:

- Uusimaa 2019 -hankkeen sisäiset toimijat: sote-järjestäjä- ja liikelaitosvalmistelijat sekä ICT ja

taloushallinto (tuotteistusta on valmisteltu verkostomaisesti yhteistyössä)

- sote-virkamieskoordinaatioryhmän alaiset valmisteluryhmät (11 ryhmää)

- Apotti (Apotin tuotteistus ja kirjauskäytännöt; Apotista on ollut edustus tuotteistusverkostossa)

- HUS

- Uudenmaan kunnat

- THL (valtakunnallisen tuotteistuksen ja tietojohtamisen valmistelu)

- STM (valtakunnallisen tuotteistuksen ja tietojohtamisen valmistelu)

- SoteDigi Oy (valtakunnallisen tuotteistuksen ja tietojohtamisen valmistelu)

- Kela (yksityisten tuottajien tiedot, esim. sote-keskukset)

2.2 Lopputuotokset

Projektin lopputuotoksia ovat: (linkit aineistoihin luvussa 3.1)

- Tiekartta

o Päivittyvä tiekartta toimii verkostoyhteistyönä toteutettavan sote-palvelujen

tuotteistuksen toteutussuunnitelmana

- Tuoterakenteet-taulukko, jossa on esitetty sote-palvelujen tuotehierarkia neliportaisesti

- Tuotteistuskuvat, joissa on esitetty sote-palvelujen tuotehierarkiat

- Muut tuotteistamisen periaatteita kuvaavat dokumentit

- Suoritekäsikirja

- Rekisterien/taustamuuttujien kuvaus

- Perusterveydenhuollon tuotteistuksen suunnitteluseminaarin tuotokset

- Valittujen mallien vahvuuksien, heikkouksien, vaihtoehtojen ja kehittämiskohtien alustava

tarkastelu

5

Projektissa valmisteltiin ensimmäisen vaiheen tuoterakenteet sosiaalihuoltoon, somaattiseen ja

psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon, suun terveydenhuoltoon sekä

ensihoitopalveluun. Valitut mallit palvelujen tuotteistukselle on esitetty alla olevassa listauksessa:

- sosiaalihuolto: valmisteltiin uutta tuotteistuksen mallia JHS-luokituksen ja sosiaalihuollon

palvelutehtäväluokituksen mukaisesti huomioiden sosiaalihuollon prosessin vaiheet.

- aikuisten ja lasten somaattinen erikoissairaanhoito: NorDRG (HUS:ssa käytössä oleva malli)

- Aikuisten sekä lasten ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito (HUS:ssa käytössä oleva malli)

- Perusterveydenhuolto: pDRG

- suun terveydenhuolto: Dental DRG (dDRG)

- Ensihoitopalvelu

Sote-palvelujen geneerinen tuoterakenne on luotu neliportaisena rakenteena (JHS-Tuoteryhmä-Tuote-

Välisuorite). Tuotehierarkia on esitetty alla:

- Ylin taso nyt määriteltävässä tuotehierarkiassa on JHS palveluluokka, joita sote-palveluissa on

tällä hetkellä 52 kappaletta

- Tuoteryhmätaso on summataso, joka yhdistää erilaiset tuotteet, esim. Hoitopäivät,

vastaanottokäynnit, e-käynnit, DRG-ryhmät. Toimii otsikkotasona raportoinnissa.

- Tuote on palvelu, jonka sisältö voidaan kuvata ja hinnoitella. Tuotteeseen voidaan kiinnittää

asiakkaan yksilöivä tunnus ja tapahtumapäivämäärä.

- Välisuorite: Resurssikulutusta kuvaava tuotetaso, jota käytetään kustannuslaskennassa

laskentakohteena. Tuoterakenneraportoinnin alin taso.

- Lisämääreiden avulla kuvataan muu välisuoritteeseen liittyvä tieto, kuten tapahtuman tyyppi

(esim. käynti, etävastaanotto, puhelu), kesto ja ammattiryhmä

Projektissa oli tarkoituksena myös kuvata valittujen mallien vahvuudet, heikkoudet, vaihtoehdot ja

kehittämiskohteet sekä tarkemmat seuraavien vaiheiden kehittämistarpeet. Tämä työ jäi osittain kesken.

2.3 Jatkokehittämiskohteet

Sosiaalihuollon osalta työskentelyssä ei päästy täysin loppuun saakka. Epäselväksi tai kesken jäivät mm.

seuraavat asiat:

- palvelujen kuvauksien ja luokitusten yhdenmukaistaminen

- terveyssosiaalityön kuvaus

- suoritteet ja niiden yhdenmukaistaminen

- lisämääreiden yhdenmukaistaminen

- kesken jääneet kysymykset on merkitty sosiaalihuollon tuotteiden loppukuvauksissa (linkit

kuvauksiin kappaleessa 3.1.)

Kaiken kaikkiaan sosiaalihuollon osalta tuli selväksi, että JHS-luokitus ei ole paras mahdollinen

tuotteistuksen kuvauspohja, sillä luokittelu oli hyvin epätasainen. JHS-luokituksessa toisessa ääripäässä

luokitukset olivat hyvin laajoja ja menivät yli monen toiminnan, kun taas toisessa ääripäässä oli kuvauksia,

jotka olivat luokiteltaviksi työtavoiksi eikä tuotteiksi. Lisäksi mukana oli toimintatapoja, joita ei enää tänä

päivänä ole toiminnassa ja toisaalta puuttui monia tuotteita tai palveluja, jotka ovat nykytuotteita (esim.

palvelutarpeen arviointi tai neuvonta).

Lisäksi perusterveydenhuollon tuotteistuksen kehittämistä tulee jatkaa. Myös muihin palveluihin valittujen

mallien vahvuuksia, heikkouksia, vaihtoehtoja ja kehittämiskohtia tulisi arvioida kattavammin ja kehittää

6

tuotteistusta pitkällä aikavälillä. Myös vaikuttavuusmittarien kytkentää tuotteistukseen tulee suunnitella

tarkemmin.

Tuotteistuksen kehittämistä kannattaa jatkaa ainakin seuraavista syistä:

- Tuotteistusta on valmisteltu siten, että se soveltuisi kaikkiin toimintaympäristöihin. Mallia on

valmisteltu hierarkkiseksi siten, että se on yhtenäinen välisuoritetason kirjauksesta järjestäjän

ylätason seurantaan ja kansalliseen raportointiin (esim. JHS sekä palvelutehtävät ja -

kokonaisuudet).

- Tuotteistusta voidaan soveltaa erilaisissa organisaatiorakenteissa ja se mahdollistaa

kansallisen tason seurannan.

- Uudenmaan kunnilla on erilaisia tuotteistusmalleja käytössään ja nyt laadittava malli

yhdenmukaistaisi erilaiset tuoterakenteet.

- Tuotteistuksen valmistelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon kansallisia luokitteluja ja

sanastoja. Valmistelua on tehty yhteistyössä järjestäjän, liikelaitoksen, taloushallinnon, ICT:n ja

Apotin kanssa huomioiden asiakasmaksut, jotta malli täyttäisi erilaiset tarpeet (järjestäjä,

tuotanto, konsernihallinto; esim. talousarviotavoitteet ja budjetointi).

- Tuotteistuksen valmistelussa on otettu huomioon kustannuslaskennan tarpeet

- Valmistelussa on ollut mukana edustusta mm. Uudenmaan kunnista, HUS:sta ja Apotista.

Suunnittelussa on pyritty huomioidaan myös tietojärjestelmien rajoitteet ja tarpeet.

- Jatkossa on otettava enemmän kuntia mukaan keskusteluun

- Tehtyä työtä kannattaa yhdistää jatkossa valtakunnalliseen valmisteluun (STM ja THL)

2.4 Rajaukset

- Tässä projektissa reunaehtona annettiin valmistella tuotteistus JHS-palveluluokituksen

mukaisesti siten, että JHS-luokka muodostaa ylimmän hierarkian

- Sote-palvelujen tuotteistus, ei muita maakunnan palveluita

- Arvopohjainen tuotteistus suljettiin ensimmäisen vaiheen valmistelun ulkopuolelle aikataulusyistä

ja tavoitteena oli tarkastella tuotteistusta ja sen tuottamaa tietoa yhdessä valittavien

vaikuttavuusmittarien kanssa. Tulevaisuudessa järjestäjän toimintaa pyritään ohjaamaan ja

seuraamaan vaikutusten ja asiakkaille syntyvän arvon perusteella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen

järjestämisen ja tuottamisen tuloksia voidaan tätä kautta arvioida ja vertailla niiden tuottamien

terveyshyötyjen ja toiminnan vaikuttavuuden kautta sekä resursseja voidaan kohdentaa arvoa

tuottaviin toimintoihin. Muun muassa tätä varten laadittiin päivittyvä tuotteistuksen tiekartta.

Mittarien määrittely ei sinänsä kuulu tähän osaprojektiin, mutta valittujen mittarien

yhteensovittaminen käytettävään tuoterakenteeseen on kuitenkin huomioitava mittaamisen

mahdollistamiseksi.

- Tuotteistus-projektissa valmisteltiin tuotteistusta ja kirjaamista, kustannuslaskennalla oli oma

projektinsa. Yhteys kustannuslaskentaan tunnistettiin ja molempia projekteja valmisteltiin tiiviisti

yhdessä.

- Ei pidä sisällään tarkempaa kartoitusta järjestelmätarpeista eikä järjestelmähankintoja

7

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet

3.1 Tuotokset

Lopputuotoksen kuvaus Tiedoston sijainti Tuotteistuksen tiekartta

Liitteenä

Sote-palvelujen neliportainen tuotehierarkia

Maku-> Tuotteistus-> Projektikuvaukseen linkitettävät muut tiedostot-> Tuotehierarkiakuvat ym.

Tuotehierarkiakuvat ryhmiteltynä ja tuotteistuksen periaatteita


Suoritekäsikirja Luonnos: Maku-> Tuotteistus-> Projektikuvaukseen linkitettävät muut tiedostot-> Tuotehierarkiakuvat ym.

Taustarekisterien kuvaus

Taustarekisterivälilehdet Maku-> Tuotteistus-> Projektikuvaukseen linkitettävät muut tiedostot-> Tuotehierarkiakuvat ym.

Perusterveydenhuollon tuotteistuksen suunnittelua


Valittujen mallien vahvuuksien, heikkouksien, vaihtoehtojen ja kehittämiskohtien alustava tarkastelu


3.2 Projektin vaiheet

Vuoden 2018 aikana tehtiin ensimmäinen versio sosiaali- ja terveyspalvelujen tuoterakenteen

määrittelystä. Lisäksi kartoitettiin ja kerättiin Uudenmaan kuntien tuotteistusta, suoritekirjaamista ja

kustannuslaskentaa koskevaa tietoa. Suoritekirjausten osalta on tehty tiivistä yhteistyötä Apotti-hankkeen

kanssa. Kaikista käytössä olevista järjestelmistä tulee saada tiedot saman tuoterakenteen mukaisesti (tai

muuntaa tiedot sovitun rakenteen mukaisiksi), jotta käytettävä tieto on yhdenmukaista ja tietoaltaan

hyödyntäminen on mahdollista. Erikoissairaanhoito on NordDRG:n kautta yhdenmukaisessa muodossa,

mutta erityisesti perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin tarvitaan yhdenmukaiset

palvelukuvaukset ja tuoterakenteet. Kaikki Sote–palvelut täytyy joka tapauksessa kartoittaa, määritellä ja

kuvata sekä kiinnittää JHS palveluluokkiin.

Tuotteistuksen käytännön toteutus on jaettu kolmeen tehtäväkokonaisuuteen: tuotehierarkioiden

määrittely, suoritekirjaaminen sekä kustannuslaskennan määrittely ja toteutus. Vaikka

kustannuslaskennalla on oma projektinsa, se haluttiin kytkeä kiinteäksi osaksi tuotteistuksen valmistelua.

Kukin tehtäväkokonaisuus on kuvattu auki toteutettavien toimenpiteiden kautta. Jokaiselle

tehtäväkokonaisuudelle on nimetty vastuuhenkilö /-t, jotka kuvaavat oman tehtäväkokonaisuutensa ja

siihen liittyvät toimenpiteet, tiimin sekä niiden toteutusaikataulun. Tehtäväkokonaisuuksien vastuuhenkilö

/-t raportoivat toimenpiteiden edistymistä säännöllisesti yhteisissä tuotteistusverkoston kokouksissa.

Tuotteistuskokouksissa on linjattu tuotteistuksen kokonaisuuden etenemisestä ja varmistetaan, että eri

tehtäväkokonaisuudet linkittyvät toisiinsa. Jokaista tehtäväkokonaisuutta on tarkennettu toimenpiteiden

toteutuksen osalta säännöllisesti. Tehtäväkokonaisuudet toimenpiteineen on esitetty tuotteistuksen

tiekartan sivuilla 17-20.

8

Tuotteistustyötä on valmisteltu tuotteistusverkoston käsiteltäväksi yhdeksässä osakokonaisuudessa,

joista jokaiselle nimettiin vastuuhenkilöt tuotteistusverkostosta. Vastuuhenkilöt kokosivat riittävän

asiantuntemuksen kustakin kokonaisuudesta valmistelun tueksi. Alla on esitetty osakokonaisuudet:

- Terveydenhuolto (erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto); tarkoituksena oli tehdä

valmistelu yhdessä vaikkakin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tuotteistusta

valmisteltiin pääasiassa omissa alaryhmissä.

- Suun terveydenhuolto

- Lapsiperheiden palvelut

- Lastensuojelu

- Perheoikeudelliset palvelut

- Iäkkäiden palvelut

- Työikäisten palvelut

- Päihdehuolto ja mielenterveyspalvelut

- Vammaisten palvelut

Jokaiselle ryhmälle annettiin tehtäväksi tarkastella osakokonaisuuden tuotteistusta seuraavista

näkökulmista: tuoterakenne, kirjaaminen, tietojärjestelmät, hinnoittelu, asiakasmaksut,

kustannuslaskenta ja tietojohtaminen.

3.3 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista

Tuotteistuksen kokonaisuuden keskeisimmät riippuvuudet on määritelty viidelle muulle projektille, jotka

on esitetty alla olevassa taulukossa.

Riippuvuuden kuvaus Riippuvuuden hallintamenetelmä 8_53_Tuotteistus ja kustannuslaskenta

ICT-puolen projektissa toteutetaan tuotteistuksen tekniset osuudet (tietojärjestelmät ym.). Tehdään tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan.

1_33 Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus

Tuotteet muodostettava integraation ja tuottajaohjauksen tarpeisiin ja siten, että palveluketjuja voidaan suunnitella, muodostaa ja seurata. Tuotteistus tietojohtamisen osana.

1_214 Talouden prosessit ja ohjaus Tuotteiden hyödyntäminen talouden suunnittelussa, ohjauksessa ja johtamisessa (talousarvio, (ajuripohjainen) budjetointi, ennusteet)). Tiivis yhteistyö em. valmistelun kanssa.

1_215 Suunnittelu ja analytiikka Tuotteistus tietojohtamisen osana. Projekti yhdistettiin tietojohtamisen hankkeeseen alaprojektiksi.

1_442 Integraatio Tuotteet on muodostettava integraation tarpeisiin ja siten, että palveluketjuja voidaan suunnitella, muodostaa ja seurata. Tiivis yhteinen valmistelu sekä järjestäjän että liikelaitoksen valmistelun kanssa.

4 Organisaatio ja päätöksenteko

4.1 Projektitiimit

Tuotteistuksen valmistelu aloitettiin keväällä 2018 ICT-tiimin ja järjestäjän toimesta ICT-tiimin

keskittyessä tuotteistuksen ja kustannuslaskennan valmisteluun, kun taas järjestäjän alkuvaiheen

valmistelu keskittyi arvopohjaiseen tuotteistukseen. Aikataulusyistä arvopohjaisen tuotteistuksen

9

valmistelusta luovuttiin ensimmäisessä vaiheessa kuitenkin varmistaen, että valmisteltava malli

mahdollistaa myöhemmin myös arvopohjaisen tuotteistuksen.

Eri puolilla organisaatiota tehtävä valmistelu yhdistettiin syksyllä 2018 tuotteistusverkostoksi, jossa oli

edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, taloushallinnosta, ICT:stä, Apotista ja asiakasmaksuista.

Projektissa keskityttiin tuotteistamisen lisäksi suoritekirjaukseen. Kustannuslaskennalla on ollut oma

projektinsa, jonka kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Tietojohtaminen eriytettiin omaksi hankkeekseen

tammikuussa 2019, jonka jälkeen tuotteistusprojekti oli tässä hankkeessa alaprojektina.

Tuotteistusverkosto jatkoi työskentelyään 5/2019 saakka. Verkoston jäsenet olivat Petra Kokko (ICT),

Anna Väinälä (järjestäjä), Petri Näätänen (järjestäjä), Sampo Pajari (järjestäjä), Kati Liukko (liikelaitos),

Maarit Sulavuori (liikelaitos), Merja Mäkitalo (konsernihallinto, talous), Maisa Lukander (ICT), Markus

Latvatalo (Apotti), Anna-Maija Kääriäinen (järjestäjä), Taru Lehtonen (HUS)

4.2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Alla olevassa taulukossa on kuvattu projektin tärkeimmät sidosryhmät.

Sidosryhmän kuvaus

Mitä sidosryhmältä odotetaan Miten yhteistyö tapahtuu?

Tietojohtamisen kansallinen verkosto sekä STM/VM

Projektin tuotosten arviointi kansallisen standardin muodostamisen näkökulmasta ja valmistelun hyödyntäminen kansallisessa valmistelussa

Yhteiset katselmustyöpajat

Apotti Apotin tuotteistus ja kirjauskäytännöt Apotista ollut edustaja tuotteistusverkostossa. Jatkossa kuntien ja Apotin välinen yhteistyö

THL Projektin tuotosten arviointi kansallisen standardin muodostamisen näkökulmasta ja valmistelun hyödyntäminen kansallisessa valmistelussa

Yhteiset katselmustyöpajat

Sote-digi ja Vimana Linkki ja vaikutuskanava kansalliseen tietojohtamisvalmisteluun ja -suunnitelmiin

Sote-digin ja Vimanan edustajien integrointi mukaan tietomallin kehittämistyöhön

Kela Yksityisten tuottajien tiedot

10

5 Riskit

Riskin kuvaus Korjaavat toimenpiteet Yhteistä tavoite- ja tahtotilaa tiedolla johtamisen ja tuotteistuksen osalta ei saada luotua

Tuotteistusverkosto ja ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ICT:stä ja Apotista. Aiheen mukaan kutsutaan mukaan tarvittavat asiantuntijat. Raportointimallin sopiminen (TA, TM).

Yhteisten tavoite- ja tahtotilan määrittelyyn ei osallistu kaikki tuotteistuksen kannalta tärkeimmät tahot

sama kun edellä

Yhteinen tavoite- ja tahtotila ei ole realistinen tai muuten toteutuskelpoinen

sama kun edellä

Yhteiseen tavoite- ja tahtotilaan ei sitouduta sama kun edellä

Yhteisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja ei saada selkeästi sovittua

sama kun edellä

Kokonaisprojektin johtajuus on epäselvää tai jakaantuu määrittelemättömästi

sama kun edellä

Päätöksenteko on tehotonta ja hidasta Sovitaan päätöksentekovaltuudet tuotteistusverkoston, projektipäälliköiden ja koko hankkeen johtamisen välillä (TA, TM)

Projektien koordinaatio on tehotonta (esim. integraatio, kustannuslaskenta)

Integraation ja kustannuslaskennan valmistelijat osana tuotteistusverkostoa ja ydintyhmää

Valtakunnallinen ohjaus tuotteistukseen liittyen ei ole selkeää tai määräyksiä tulee myöhäisessä vaiheessa

Keskusteluyhteys STM, skaalautuva tuotteistus, pyritään tuomaan Uudenmaan ajatuksia osaksi valtakunnallista valmistelua.

Tuotteistuksen toteutukselle ei saada luotua konkreettista toimenpidelistaa ja aikataulua

Tuotteistusverkosto ja ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ICT:stä ja Apotista.

Tuotteistuksessa ei saada linjattua tarpeeksi selkeästi valintoja eri toteutustapojen osalta

Tuotteistusverkosto ja ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ICT:stä ja Apotista. Sovitaan päätöksentekovaltuudet tuotteistusverkoston, projektipäälliköiden ja koko hankkeen johtamisen välillä (TA, TM).

Tuotteistuksen tehtävät ja toimenpiteet eivät ole realistisia tavoitteiden tai aikataulun osalta

Tuotteistusverkosto ja ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ICT:stä ja Apotista. Sovitaan päätöksentekovaltuudet tuotteistusverkoston, projektipäälliköiden ja koko hankkeen johtamisen välillä (TA, TM).

Tuotteistuksen toteutukseen ei saada tarpeeksi resursseja palvelutuotannossa

Hyödynnetään etenkin liikelaitoksen valmistelijoita, valmistelutyöryhmiä ja aloitetaan yhteistyö kuntien ja HUS:n kanssa.

Tuotteistuksen toteutukseen ei sitouduta palvelutuotannossa

Aloitetaan yhteistyö kuntien ja HUS:n kanssa.

Tuotteistuksen toteutukselle tarvittavaa tietopohjan keräämistä ei aloiteta tarpeeksi ajoissa ja tarvittavia tietoja ei saada kerättyä ajoissa


Tuotteistuksen toteutukselle tarvittava tietopohjan toteutuksen suunnittelu ei ole linjassa tuotteistuksen tavoite- ja tahtotilan kanssa


Tuotteistuksen toteutukselle tarvittavaa tietopohjaa ei pystytä toteuttamaan tai tiedon laatu ja luotettavuus ei vastaa tarvittua tasoa

Tuotteistusverkosto ja ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ICT:stä ja Apotista. Aiheen mukaan kutsutaan mukaan tarvittavat asiantuntijat. Aloitetaan yhteistyö kuntien ja HUS:n kanssa.

11

Kuva: Hankkeen riskit lähtötilanteessa

Ei huomioida tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittymistä tai Tietojärjestelmäarkkitehtuuri ei pysty vastaamaan tarpeisiin

Tuotteistusverkosto ja ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ICT:stä ja Apotista. Aiheen mukaan kutsutaan mukaan tarvittavat asiantuntijat.

Miten yksityiset tuottajat pystyvät vastaaman tuotteistuksen vaatimaan tietotuotantoon ja mitä heiltä vaaditaan

Jatkuva keskustelu järjestäjän toimijoiden kanssa (etenkin tuottajien ohjaus).

1 PÄIVITTYVÄ DOKUMENTTI (PÄIVITETTY 20.2.2019)

Tuotteistuksen tiekartta 4.3.2019

Jatkuvasti päivittyvä ja täydentyvä asiakirja


Sisältö 1 Tiivistelmä ............................................................................................................................................ 3 2 Taustaa Sote –palvelujen tuotteistukselle ........................................................................................ 4

2.1 Tuotteistus osana Sote -järjestäjän tietotarpeiden kokonaisuutta................................................... 5

2.2 Tuotteistuksen tavoitteet .............................................................................................................. 10

2.3 Organisaatio ja päätöksenteko ..................................................................................................... 10

3 Tuotteistus ja JHS Maakuntien palveluokitus ................................................................................. 11 4 Tuotteistuksen vaiheistus ja tehtäväkokonaisuudet ...................................................................... 17 5 Riskit ................................................................................................................................................... 21


1 Tiivistelmä

Uudenmaan sote-palvelujen tuotteistuksen tavoitteena on määritellä sote-palvelujen tuotteistus maakunnan järjestämistoimintojen tarpeisiin sekä liikelaitoksen tuotannonohjaukseen. Tuotteistus on yksi osa maakunnan sote-palvelujen tiedon tuotantoa ja sen tarkoituksena on kartoittaa, kuvata ja yhdenmukaistaa Uudenmaan sote–palvelujen kokonaisuus sekä kunkin palvelun sisältö. Tuotteis-tamisessa yksikön tuottamat yksittäiset suoritteet jäsennetään asiakkaan saamaksi selkeäksi ja mie-lekkääksi tuotteeksi tai tuotteiksi, eli palveluksi, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. Sen seurauksena palvelun tarjoaja kykenee kertomaan ja ostaja ymmärtämään, mihin palvelu on tarkoi-tettu, mistä se koostuu ja mitä se maksaa. Tuoterakenteen skaalautuvuus mahdollistaa tiedon hyö-tykäytön eri ohjauksen tasoilla ja porautumisen yleisestä summatason tiedosta aina asiakaskohtai-seen tietoon.

Tämän tiekartan tavoitteena on toimia Uudenmaan SOTE –palveluiden tuotteistuksen toteutuksen suunnitelmana. Tiekartta on päivittyvä, johon lisätään sekä kansallisia että Uusimaa-kohtaisia oh-jeistuksia ja tarkennuksia. Tässä tiekartassa on kuvattu tuotteistuksen toteutuksen tehtäväkokonai-suudet ja niiden pohjalta luodaan tarkemmat toimenpidekohtaiset aikataulutukset.

Tiekartta toteutettiin pääosin työpöytätutkimuksena. Tiekartan taustaa varten haastateltiin Uusi-maa2019- hankkeen johtoa ja tiekartan kannalta oleellisia henkilöitä muissa maakunnissa sekä tuot-teistuksen parissa työskenteleviä kansallisen tason näkökulmasta. Uusimaa2019-hankkeen johdolle järjestettiin kaksi työpajaa, joissa luotiin yhteistä ymmärrystä ja näkemystä tuotteistuksesta ja sen toteutuksesta. Tämän jälkeen tiekarttaa tarkennettiin ja päivitettiin yhdessä Järjestäjän ja ICT-hank-keen kanssa.

Tuotteistusta valmistellaan yhteistyössä sote-järjestäjän (ml. integraatio–ryhmän), liikelaitoksen, ta-louden ja ICT:n kanssa huomioiden jokaisen sidosryhmän tarpeet. Valmistelua ohjaavat lainsää-däntö ja maakunnan käynnistymisen reunaehdot, maakunnan ja valtionhallinnon tietotarpeet, lain-säädäntö, asukkaiden palvelujen parantaminen ja tulevaisuuden kehitystarpeet. Jotta maakunta on-nistuu integroimaan, ohjaamaan ja seuraamaan palvelutuotantoa, palvelukokonaisuuksia ja asia-kaslähtöisiä palveluketjuja sekä ymmärtämään, mitä tuotannossa tapahtuu, tulee sen myös määri-tellä sote-palvelut tuotetasolla.

Tässä tiekartassa kuvataan tuotteistuksen teknisen toteutuksen eri osa-alueet. Tuotteistuksen li-säksi tulee erikseen määritellä Järjestäjän ja Liikelaitoksen ohjaukseen ja seurantaan liittyvät tavoit-teet ja tarpeet.

Tiivistelmä Taustaa Tuotteistus ja JHS

Tehtäväkoko-naisuudet Riskit


2 Taustaa Sote –palvelujen tuotteistukselle

Sote-uudistuksen kansallisiin tavoitteisiin kuuluvat mm. palvelujen entistä parempi yhteensovittami-nen, sähköisten palvelujen tuottaminen, valinnanvapauden lisääntyminen sekä kustannusten kas-vun hillitseminen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että palvelutuotantoon liittyvä tieto on jäsenneltyä, yhdenmukaista sekä kuvattu riittävällä tasalla. Avaintyökaluksi ja sote-uudistuksen mahdollistajaksi muodostuu laadukas sote-palvelujen tuotteistus, jonka avulla voidaan varmistaa monien eri sidosryhmien tarpeiden täyttyminen.

Maakunta palvelee toiminnassaan sekä asukkaita, yrityksiä että sidosryhmiä. Sen tehtävät ja niihin liittyvät palvelukokonaisuudet on määritelty lainsäädännössä. Maakunnissa sovelletaan monituotta-jamallia, jossa palveluita voivat tuottaa sekä julkiset, yksityiset että kolmannen sektorin toimijat.

Järjestämislain mukaan järjestäjän eli maakunnan tehtävänä on:

• Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosi-aali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, mi-ten asiakkaiden palveluiden yhteensovittaminen on toteutunut.

• Maakunta vastaa siitä, että palvelut integroidaan toimiviksi asiakaslähtöisiksi palvelukokonai-suuksiksi ja -ketjuiksi. Tämä koskee kaikkia maakunnan järjestämisvastuun piirissä olevia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla.

• Maakunta luo kustannuslaskennan ja tuotteistamisen periaatteet sekä määrittää laatu- ja vaikuttavuusmittarit.

• Maakunnan tehtävänä on myös palvelukokonaisuuksien sekä hoitoja palveluketjujen ke-hittäminen.

Lakiesitykset sekä uudistuksen lähtökohdat luovat suuren haasteen maakunnille: odotuksia kohdis-tuu samanaikaisesti palveluiden yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja laadun parantamiseen (mm. digitalisaation keinoin) sekä kustannustehokkuuteen ja kestävyysvajeen korjaamiseen. Voi-dakseen mitata tavoitteisiin pääsyä maakunnat tarvitsevat hyvin määritellyt rakennuspalikat, joiden avulla tietoa kerätään ja jäsennetään. Palvelujen tuotteistus linkittyy kaikkiin näihin tavoitteisiin, ja mahdollistaa niin tiedolla johtamisen kuin palveluiden yhteensovittamisen. Jotta maakunnan tavoit-teisiin on mahdollista pyrkiä, on maakunnan laadittava tietopohjan perusteiksi tuotteistusmalli, jonka avulla dataa voidaan tarkastella yhdenmukaisin periaattein.

Lainsäädännössä viitataan maakuntien tehtävään järjestää sote-palvelut palvelukokonaisuuksina, jotka koostuvat erilaisista palveluketjuista ja palveluista. Jotta maakunta onnistuu integroimaan, oh-jaamaan ja seuraamaan palvelukokonaisuuksia ja asiakaslähtöisiä palveluketjuja sekä ymmärtä-mään vielä näiden ketjujen sisäisiä tapahtumia, tulee sen määritellä sote-palvelut tuotetasolla.

Uusimaa on määritellyt, että palveluintegraatio tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden yhdyspintapalvelujen yhteen sovittamista toimiviksi kokonaisuuksiksi. Ilman integraatiota palvelujär-jestelmä ei toimi laadukkaana kokonaisuutena. Palveluintegraatio ja sen suuntaviivat sisällytetään palvelustrategiaan ja se edellyttää palvelukokonaisuuksien, -tehtävien ja -ketjujen sekä näiden oh-jaus- ja seurantakeinojen ja mittareiden määrittelyä.




Palveluintegraatio edellyttää kattavaa tietopohjaa, joka mahdollistaa tuottajien ohjauksen palvelu-strategian tavoitteita kohti. Se myös edellyttää, että järjestäjä määrittelee palveluverkon sekä asia-kasohjauksen suuntaviivat ja periaatteet. Erityisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tar-vitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen avulla saumattomat palvelut.

Palveluintegraation osalta on tuotteistuksessa huomioitava Sote-järjestäjän edellyttämä raportointi palveluketjujen, palvelukokonaisuuksien ja palvelutehtävien osalta. Kuvasta 1 ilmenee palveluinteg-raation palvelukokonaisuudet ja palvelutehtävät.

Kuva 1. Uudenmaan palveluintegraation kokonaiskuva järjestäjän näkökulmasta

Tulevaisuudessa järjestäjän toimintaa pyritään ohjaamaan ja seuraamaan vaikutusten ja asiakkaille syntyvän arvon perusteella, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tuloksia arvioidaan ja vertaillaan niiden tuottamien terveyshyötyjen ja toiminnan vaikuttavuuden kautta. Ta-voitteena on tuottaa pidemmällä aikavälillä malli, jossa asiakkaiden palveluketjuja voidaan seurata ja arvioida (value-based health care)-mallin mukaisesti. Arvoperusteisuuden sisällyttäminen tuotteis-tukseen on haasteellista ja tämän vuoksi arvoperustaisen tuotteistamisen mallia pohditaan pitkällä aikavälillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toimintaa voi mitata ja ohjata arvoperusteisesti.

2.1 Tuotteistus osana Sote -järjestäjän tietotarpeiden kokonaisuutta

Uudenlaista toimintaympäristöä ja toimintaa suunniteltaessa on tuotteistuksen osalta huomioitava se laajempi kokonaisuus, mihin tuotteistusta rakennetaan. Järjestäjälle tuotteistus on ohjausmeka-


nismi, jonka avulla se pystyy mittaamaan palvelukokonaisuuksia, seuraamaan palveluketjuja ja asi-akkuuksia sekä ohjaamaan palvelutuotantoa. Lisäksi järjestäjän näkökulmasta on tärkeää pystyä ohjaamaan sote-palvelujen integraatiota ja vaikutuksia asiakassegmenteittäin. Järjestäjän tavoit-teena on pystyä varmistamaan, että asiakkaat saavat oikeita palveluita, ja että resurssit käytetään arvoa tuottaviin palveluihin. Tuotteistusta tarvitaan järjestäjän ja tuottajien välille, jotta sekä järjestäjä että tuottajat pystyvät seuraamaan palvelutuotantoa samoilla periaatteilla. Tuotehierarkiaa rakennet-taessa tulee huomioida asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käyttö palvelujen järjestämi-sessä sekä tuotteistuksen tuki niiden hinnoittelemiseksi. Tuottajilla on tarve tarkkaan toiminnan seu-rantaan ja ohjaukseen. Sote-uudistuksen valinnanvapauden mekanismit vaikuttavat myös omalta osaltaan tuotteistustarpeisiin.

Tuotteistuksen osalta varmistetaan, että se istuu Uudenmaan tiedon tuotannon, talouden suunnitte-lun ja seurannan sekä palvelutoiminnan ohjauksen ja seurannan kokonaisuuteen.

Ensivaiheessa tuotteistus luo rakenteellisen pohjan sote–palvelujen ymmärtämiseen suoritteiden ja eurojen kautta. Tuotteistus palvelee sekä järjestäjää että liikelaitosta yhdenmukaistaen sote-palve-lujen teknisen tarkastelun. Tuotteistuksen lisäksi järjestäjällä ja liikelaitoksella on useita laajempia ohjaukseen ja seurantaan liittyviä tarpeita, joiden tavoitteet ja tiedontuotanto täytyy suunnitella ja määritellä. Järjestäjän laajempiin tietotarpeisiin ja tavoitteisiin kytkeytyy tiiviisti myös talouden suun-nittelu sekä tietotekniset ratkaisut.

Kuva 2. Tuotteistuksen osa-alueet

Kuten Uudenmaan Sote-järjestäjän käytännöt asiakirjassa todetaan, Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseksi palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa on tehtävä tietoon perustuvia ratkai-suja. Uudenmaan kaikille toimijoille on laadittava yhtenäinen tuotteistus- ja kustannuslaskentamalli, joka voidaan ottaa käyttöön maakunnan toiminnan käynnistyessä. Kustannuslaskenta on itsenäinen prosessinsa, joka tuottaa tuotteille kustannustiedot. Suoritekirjaaminen perustuu kansallisiin tietora-kenne ja -sisältömäärittelyihin ja tuotteet muodostetaan datasta hyödyntäen ICT-teknologiaa. Osana tuotteistusta laaditaan Uudenmaan maakunnalle suoritekäsikirja, jossa kuvataan mm. tärkeimmät käsitteet kirjaamisen näkökulmasta ja yhtenäistetään käytössä olevia käsitteitä. Lisäksi suunnitel-laan tuotteistuksen tekninen toteutus huomioiden nykyiset ja kehitteillä olevat tietojärjestelmät. Tuot-teistuksen toteuttamiseksi tarvitaan luotettava ja laadukas tietopohja ja sen tekninen toteutus. Tähän työhön pitää järjestäjän, liikelaitoksen, talouden ja ICT:n sitoutua, jotta tehtävä tuotteistus toimii eri näkökulmista. Tuotteistuksen lisäksi määritellään myös erilaisia tavoitteita ja mittareita toiminnan ohjaukselle ja seurannalle.

Sote -palvelujen tavoitetilan määrittäminen luo pohjan tietotarpeiden määrittelylle

Sote -uudistuksessa syntyy kokonaan uusi tietojohtamisen kansallinen rakenne, joka on kuvattu hal-lituksen esityksessä soten järjestämiseksi. Säädöksiin on kirjattu velvoitteita käyttää, raportoida, ke-rätä tietoa ja seurata asioita sekä toimittaa tietoa toisille. Sote –palvelujen yhdenmukaisen tuotteis-tuksen avulla pystytään vertaamaan tuottajia ja tuotettuja palveluja toisiinsa.


Kuva 3. Tuotteistus osana tietojohtamista

Tietotarpeiden kokonaisuutta ja sen tavoitetilaa työstetään Uusimaa2019 hankkeessa eri projek-teissa vahvassa yhteistyössä Järjestäjän, Liikelaitoksen, Talouden ja ICT:n kanssa. Hankkeessa kuvataan eri toimijoiden tavoitteita ja suunnitelmia tulevaisuuden palvelutuotannolle sekä sen oh-jaukselle ja seurannalle. Järjestäjän ja tuottajien tavoiteasetanta on tärkeä tiedostaa, koska kukin toimija ohjaa ja seuraa omaa toimintaansa sen pohjalta.

Järjestäjän ja tuottajien tavoitteet eroavat toisistaan.

Järjestäjän ja tuottajien tavoiteasetannan eroavaisuuksista syntyy tervettä kokonaistoiminnan kehit-tämistä. Se kuitenkin edellyttää myös tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua luottamuksen lisäämiseksi sekä yhteisiin päätöksiin sitoutumista.

Kuva 4. Uudenmaan ohjauksen, seurannan & tiedon tuotannon karkea kokonaisuus

Järjestäjä seuraa palvelutuotannon kustan-nusvaikuttavuutta ja ohjaa toimintaa sen perusteella. Järjestäjä optimoi koko tuottaja-kenttää (julkista ja yksityistä) tämän pohjalta.

Tuottajat painottavat asiakasnäkökulmaa ja pyrkivät tuottamaan asiakkaille arvoa palveluillaan. Tuottajat optimoivat omia palve-luitaan asiakastarpeiden pohjalta.


JÄRJESTÄJÄN TAVOITETILAN MÄÄRITTÄMINEN • Järjestäjän tavoiteasetanta maakunnan terveyden ja hyvinvoinnin ohjaukselle

• Ohjauksen tavoitteiden ja toteutuksen määrittäminen (ml. palveluintegraatio) • Järjestäjän ohjausmekanismien päättäminen • Tietotarpeiden ja tietoprosessin määrittäminen • Järjestäjän työkalujen kehittäminen

• Ulkoisten vaatimusten määrittäminen raportoinnille

LIIKELAITOKSEN TAVOITETILAN MÄÄRITTÄMINEN • Järjestäjän ohjauksen ja seurannan vaateiden päättäminen palvelutuotannolle

• Toiminnan / toimintojen omien tavoitteiden määrittäminen • Liikelaitoksen oman tuotannonohjauksen tarpeiden määrittely • Tietotarpeiden ja tietoprosessin määrittäminen • Liikelaitoksen työkalujen määrittely

• Ulkoisten vaatimusten määrittäminen raportoinnille (ml. Maakunta / Järjestäjä) Kansallisten luokitteluiden kehittyminen on tärkeä huomioida, jotta tietokokonaisuutta suunnitelta-essa osataan varautua maakunnilta mahdollisesti edellytettäviin tietotarpeisiin ja tietorakenteisiin. Alla olevassa kuvan kautta on pyritty visualisoimaan ja avaamaan eri tarpeita.

Kuva 5. Tietotarpeiden eri tahoja ja tasoja

1. MAAKUNNAN OHJAUS JA SEURANTA

Uusimaa2019 hanke määrittää sekä järjestäjän että liikelaitoksen näkökulmasta ohjauksen ja seu-rannan mallit ja tavoitteet, sekä näitä todentavat mittarit ja tiedontuotannon. Tuotteistuksessa seu-rataan ja tehdään tiivistä yhteistyötä järjestäjän ja liikelaitoksen kanssa, jotta tuotteistus linkittyy sau-mattomasti järjestäjän ja liikelaitoksen seuranta ja ohjaustarpeisiin (ml. Integraatio)


2. MAAKUNNAN TUOTEHIERARKIA JA TUOTTEISTUS Uudenmaan Sote –palvelujen kartoitus, määrittäminen ja tuotehierarkioiden laatiminen on jo edennyt. Palvelut ja niiden tuotehierarkiat linkitetään Maakuntien JHS palveluluokkiin. Palvelut kartoitetaan ensimmäisessä vaiheessa käyttäen ylätason rakenteena JHS-luokkia. Tuotehierarkioiden rakentaminen edellyttää suoritteiden ja kustannusten kohdentamista yhteneväisellä logiikalla. Tuotteistuksessa kartoitetaan ja kuvataan kaikki Sote –palvelut ja luodaan kullekin palvelulle tuotehierarkia tai –hierarkiat. Tuotehierarkiat edellyttävät yhtenäistä suoritekirjaamista ja kustannusten kohdentamisen periaatteita. Kaikki palvelut sidotaan JHS palveluluokkiin ylätason tarkastelua varten.

3. MAAKUNNAN TIETOPOHJA Maakunnan tietopohja luo perustan kaikelle tiedon tuotannolle ja tiedon hyödyntämiselle. Alla oleva kuva visualisoi Järjestäjän käytännöt käsikirjassa kuvattua maakunnan tietoarkkitehtuuria. Maakunnan tietotarpeisiin vastaaminen ja tuotteistuksen käytännön hyödyntäminen edellyttävät laadukasta ja kattavaa maakunnan tietopohjaa eli tietoallasta. Kattava tietopohja mahdollistaa erilaiset raportointitarpeet myös kansallisesta näkökulmasta.

Kuva 6. Maakunnan tietoarkkitehtuuri

4. KANSALLINEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

Kansallisia luokitteluja, raportointeja, ja työkaluja kehitetään mm. VM:n, STM:n, THL:n, ja Kelan toi-mesta, eikä olemassa olevien luokitteluiden velvoittavuudesta ei vielä ole tietoa. Eri luokittelut ja raportoinnit eivät ota kantaa tuotteistuksen käytännön toteutukseen, mutta ne ovat tärkeä huomioida, jotta tiedon tuotannosta saadaan toimiva ja toteutuskelpoinen. Kansallisella tasolla on määritelty JHS maakuntien palveluluokkien hyödyntäminen toiminnan raportoinissa. Lisäksi on STM:llä ja Sit-ralla on muita seurantamekanismeja, joiden velvoittavuudesta ei vielä ole tietoa, mutta niihin on hyvä varautua tiedontuotantoa suunniteltaessa.


2.2 Tuotteistuksen tavoitteet

Uudenmaan Sote –palvelujen tuotteistuksen tavoitteena on määritellä Uudenmaan Sote –palvelujen tuotehierarkiat sekä tuotehierarkioiden muodostamisen logiikat sekä toteuttaa sovittujen pelisääntö-jen mukaisesti palvelujen yhdenmukainen tuotteistus. Maakunnan toiminnan käynnistyessä tulee kaikki sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut olla yhdenmukai-sesti määritelty. Tämä pitää silloin sisällään yhdenmukaisen tuotehierarkian, tuotteiden kuvaukset, suoritteiden kirjaamisen ja kustannuslaskennan kohdentamisen periaatteet. Yhdenmukaisessa määrittelyssä käytetään mahdollisimman paljon kansallisesti ja Uudellamaalla jo olemassa olevaa tietopohjaa. Sisällönmäärittelyn lisäksi täytyy yhdenmukaistaa kustannusten ja suoritteiden kohden-taminen.

Tuotteistuksen toteutuksen osalta on huomioitava aikapaine, tiedon teknisen saatavuuden reuna-ehdot, tietojohtamisen tarpeiden kehittyminen ja tarkentuminen, muuttuva toimintaympäristö sekä Uudenmaan eri palvelujen nykytila. Erikoissairaanhoidon palvelut on kuvattu systemaattisesti ja rakenteellisesti NordDRG luokittelua käyttäen. Perusterveydenhuollon ja erityisesti sosiaalihuollon palveluiden osalta kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä ja vertailukelpoista rakenteellisuutta on huomattavasti erikoissairaanhoitoa vähemmän.

Uudenmaalla on tällä hetkellä käytössä yli 2500 tietojärjestelmää, joissa tieto ei ole rakenteellisesti yhtenäistä. Uudenmaan tietojärjestelmäarkkitehtuuri kehittyy seuraavien vuosien aikana ja Apotin käyttöönotto on huomioitava suunnitelmissa. Vuoden 2021 tuotteistukseen käytetään lähtökohtai-sesti sitä tietoa, mikä tällä hetkellä on Uudenmaan kunnissa olemassa ja saatavilla.

Tuotteistuksen toteutus jakaantuu kolmeen tehtäväkokonaisuuteen (luku 4):

1. TEHTÄVÄKOKONAISUUS 1: TUOTEHIERARKIOIDEN MÄÄRITTELY 2. TEHTÄVÄKOKONAISUUS 2: SUORITEMÄÄRITTELY JA KIRJAAMINEN 3. TEHTÄVÄKOKONAISUUS 3: KUSTANNUSLASKENNAN MÄÄRITTELY JA TOTEUTUS

2.3 Organisaatio ja päätöksenteko

Tuotteistusprosessin omistajana toimii Timo Aronkytö. Tehtäväkokonaisuudet rakentuvat toimenpi-teistä, joille on nimetty tehtäväkokonaisuuden sisällä vastuuhenkilöt. Kunkin tehtäväkokonaisuuden ja sen toimenpiteiden toteutukselle luodaan konkreettiset vaiheistukset ja aikataulut. Vastuuhenkilöt kuvaavat myös toimenpiteiden toteuttajat ja niihin linkittyvät tahot.

Tuotteistuksen etenemistä on seurattu säännöllisissä kokouksissa, joihin osallistuvat nimetyt edus-tajat järjestäjältä, liikelaitokselta, taloudesta ja ICT:stä sekä Apotista. Tämä muodostettu tuotteistus-verkosto koordinoi tuotteistuksen kolmea tehtäväkokonaisuutta ja valmistelee esitykset Uusi-maa2019-hankkeen ohjausryhmässä (OJR) käsiteltäviksi. Tuotteistusverkosto vastaa tuotteistuksen ja kustannuslaskennan määrittelyjen toteuttamisesta yhteistyössä liikelaitoksen, taloushallinnon ja ICT-hankkeen teknisten asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä he vastaavat järjestäjän ohjaamistehtä-vän tietotarpeiden ja tuotannonohjauksen tarpeiden sekä tuotteistuksen yhteensovittamisesta. Säännöllisissä tapaamisissa seurataan tehtäväkokonaisuuksien ja niiden toimenpiteiden edistymistä ja varmistetaan, että eri tehtäväkokonaisuudet linkittyvät tarvittavalla tasolla toisiinsa sekä muihin samaan aikaan toteutettaviin kehittämiskokonaisuuksiin.


3 Tuotteistus ja JHS Maakuntien palveluluokitus

Tässä tiekartassa jaetaan tiedontuotanto karkeasti kansalliseen seurantaan ja rahoitukseen, maa-kunnan omaan seurantaan ja ohjaukseen sekä tuotehierarkioiden rakentamiseen.

Tiekartta käsittelee vain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-tuotannon tuotehierarkioiden suunnittelua ja rakentamista sekä JHS maakuntien palveluluokkien osalta kansallista rapor-tointia. Tiekarttaa kirjoitettaessa kansalliseksi suositukseksi on hyväksytty JHS maakuntien palveluluokitus, jonka myös Uusi-maa on valinnut ensimmäisessä vaiheessa ylätasoksi palvelu-tuotannon luokitteluksi tuotteistukseen sekä raportointiin ja vertailuun.

Kansallisten luokitteluiden kehittyminen on tärkeä huomioida, jotta tietokokonaisuutta suunniteltaessa osataan varautua maakunnilta mahdollisesti edellytettäviin tietotarpeisiin ja tietorakenteisiin. Kansallisia luokitteluja, raportointeja, ja työkaluja kehitetään mm. VM:n, STM:n, THL:n, ja Kelan toimesta, eikä olemassa olevien luokitteluiden velvoittavuudesta tai aikajänteestä vielä ole tietoa. Tiekarttaa kirjoitettaessa on jo julkaistu kommenteille THL:n Suoran valinnan palveluiden luokitus. Eri luokittelut ja raportoinnit eivät ota kantaa tuotteistuksen käytännön toteutukseen, mutta ne ovat tärkeä huomioida, jotta tuo-tannon seurannasta saadaan järkevä ja toteutuskelpoinen. Tässä tiekartassa kuvataan JHS Maa-kuntien palveluluokitus tarkemmin, koska siihen kiinnitetään kaikki palvelut ja niiden tuotehierarkiat.

Ylin taso nyt määriteltävässä tuotehierarkiassa on JHS palveluluokka. Tuoteryhmä taso on summa-taso, joka yhdistää raportoinnin kautta erilaiset tuotteet, esim. hoitopäivät, vastaanottokäynnit ja DRG-ryhmät. Tuoteryhmätaso toimii otsikkotasona raportoinnissa. Tuotteet ovat yhtä kuin palvelut, joiden sisältö voidaan kuvata ja hinnoitella. Tuotteeseen voidaan kiinnittää asiakkaan yksilöivä tun-nus ja tapahtumapäivämäärä. Välisuoritteet ovat resurssikulutusta kuvaava tuote-taso, jota käyte-tään kustannuslaskennassa laskentakohteena.

Sosiaalihuollon osalta JHS-luokituksen lisäksi tuotteistuksessa hyödynnetään sosiaalihuollon palve-lutehtävät ja sosiaalipalvelut – luokituksia. Luokituksia käytetään Kanta-palveluihin liittyvissä sosiaa-lihuollon asiakastietojärjestelmissä. Palvelutehtävä toimii perusjäsennyksenä asiakasasiakirjojen si-tomiselle toimintaan sekä käyttöoikeuksien määrittelylle (Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015). THL on antanut määräyksen sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta asiakasasia-kirjalain nojalla, joka koskee sosiaalihuollon palvelunantajia ja tietojärjestelmien ja ICT-ratkaisujen toimittajia.

Sosiaalihuollossa asiakkaalle tarjottavaa tukea kuvataan palvelutehtävinä ja niissä annettavina so-siaalipalveluina. Ne perustuvat pääsääntöisesti sosiaalihuollon yleis- ja erityislakeihin. Yksi asiak-kuus voi sisältää yhden tai useita asiakkuuksia eri palvelutehtävissä. Palvelutehtävien ja sosiaalipal-velujen avulla voidaan ryhmitellä palvelutuotantoa ja niissä syntyvää asiakastietoa. Ne kuvaavat asiakastietojärjestelmässä ja Kanta-palveluissa sitä palvelutehtävää ja sosiaalipalvelua, jonka yh-




teydessä asiakirja on syntynyt. Luokitukset yhtenäistävät kansallisesti palvelujen kuvaamista. Pal-velutehtäviä ja sosiaalipalveluja kuvaava keskeinen käsitteistö on kuvattu sosiaalialan tiedonhallin-nan sanastossa.

Alla muutama esimerkki suunnitelluista tuotehierarkioista:

Aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito: Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidolla tarkoi-tetaan vastaanottopalveluja, joihin voi toisinaan liittyä polikliinisiä toimenpiteitä kuten suolikanavan tähystystoimenpiteitä (mahalaukku, paksusuoli), keuhkoputken tähystyksiä, sydämen ultaäänitutki-muksia tai muita vastaavan kaltaisia tutkimuksia tai hoitoja.

Kuva 7. Tuotehierarkia aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito

Lapsiperheiden sosiaalityö- ja ohjaus: Sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta sekä edistää lasten yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä. Pro-sessi pitää sisällään asian vireilletulokäsittelyn, palvelutarpeen arvioinnin, asiakkuuden suunnittelun, palvelun järjestämisen sekä palvelun toteutuksen.

Kuva 8. Tuotehierarkia lastensuojelun perhehoito ja ammatillinen perhehoito


Mielenterveys- ja päihdehuolto: Sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä parantaa päihteiden ongelma-käyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Mielenterveystyö on toimintaa, jossa edistetään yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvua sekä ehkäis-tään, parannetaan ja lievitetään mielenterveydenhäiriöitä.

Kuva 9. Tuotehierarkia mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakasohjaus

Psykiatrinen erikoissairaanhoito: HUS psykiatria on kehittänyt kansallisesti standardiksi muodos-tuvan toimenpideluokituksen, joka on julkaistu (THL:n koodistopalvelimella 2018. Toimenpideluoki-tus tarjoaa yhtenäisen perustan tuotteistukselle (kuva 10), joka kertoo palvelun sisällön, toteuttajan, toteutustavan sekä siihen käytetyn työpanoksen. Näiden tuotteistuksen ydintietojen avulla voidaan ohjata hoidon laatua ja optimaalista toteutustapaa sekä asettaa lean-ideologian mukaisia tavoitteita ydintoimintojen (potilastyön) maksimoimiseksi (kuva 11).

Kuva 10. Tuotehierarkia psykiatrinen erikoissairaanhoito


.

Kuva 11. Psykiatrian tuotteistuksen mahdollistamat tuottavuus ja kustannusvaikuttavuusanalyysit. JHS Maakuntien palveluluokitus JHS palveluluokitus yhdenmukaistaa talouden makroseurantaa ja raportointia nykyisellä kuntata-solla ja jatkossa maakuntatasolla sekä tuottaa maakuntien palveluluokituksen, jossa palvelut kuva-taan organisaatio-riippumattomasti ilman hierarkioita. Palveluluokituksen tavoitteena on kuvata maa-kunnan palvelut julkisen hallinnon suunnittelun, arvioinnin ja vertailun tarpeisiin siten, että maakun-nan tulot ja menot pystytään kokonaisuudessaan kohdentamaan yksittäiselle palvelulle. Palvelu-luokitus laaditaan siten, että niissä otetaan huomioon lainsäädännön asettamat tehtävät maakun-nille. Luokituksen avulla tulee pystyä kuvaamaan tuloja ja menoja yhteiskunnallisen tehtävän mukaan il-man, että organisaatioiden välinen tehtäväjako ja siinä tapahtuvat muutokset tai palvelun tosiasialli-nen tuottajaorganisaatio vaikuttavat tulokseen. Luokitus on yksitasoinen palvelukuvaus, jossa sote-palvelut on jaettu 52 palveluluokkaan (kaikki hal-linnonalat mukaan lukien noin 100). Alla on listattuna sote-palvelujen palveluluokat: • Terveydenhuolto

• Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut • Kouluterveydenhuollon palvelut • Opiskeluterveydenhuollon palvelut • Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut • Lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito • Aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito • Perustason vastaanottopalvelut • Perustason muiden kuin yleislääketieteen erikoisalan vastaanottopalvelut • Perustason lääkinnällinen avokuntoutus • Kotisairaalahoito

• Perustason vuodeosastohoito • Ensihoitopalvelu • Ensihoitokeskus


• Ympärivuorokautiset päivystyspalvelut • Aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito • Lasten ja nuorten somaattinen erikoissairaanhoito • Työterveyshuolto

• Suun terveydenhuolto • Suun terveydenhuollon perustason palvelut • Suun terveydenhuollon erityistason palvelut

• Lapsiperheiden palvelut • Kasvatus- ja perheneuvonta • Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus • Lapsiperheiden tukisuhdetoiminta, lomanviettopalvelu ja vertaistukitoiminta • Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö

• Lastensuojelu • Lastensuojelupalvelut • Lastensuojelun perhehoito • Lastensuojelun ammatillinen perhehoito • Lastensuojelun laitospalvelu

• Perheoikeudelliset palvelut • Perheoikeudelliset palvelut • Iäkkäiden palvelut • Iäkkäiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus • Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumista tukeva palvelu • Muiden kuin lapsiperheiden kotihoito sekä iäkkäiden kotona asumisen tukeminen • Iäkkäiden palveluasuminen ja perhehoito • Iäkkäiden tehostettu palveluasuminen • Iäkkäiden laitospalvelu • Työikäisten palvelut • Työikäisten sosiaalityö ja -ohjaus • Työelämäosallisuutta tukevat palvelut ja päiväaikainen toiminta • Päihdehuolto • Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakasohjaus • Päihde- ja mielenterveysongelmaisten matalakynnyksinen avun, tuen, hoidon ja kun-

toutuksen avopalvelukokonaisuus • Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelu • Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautinen asumispalvelu • Päihdekuntoutujien asumispalvelu • Päihdekuntoutujien laitoshoito

• Vammaisten palvelut • Vammaisten sosiaalityö ja -ohjaus • Vammaisten tehostettu palveluasuminen • Vammaisten asumisen muu tuki ja palvelut kuin ympärivuorokautisen avun ja tuen

sisältävät asumispalvelut • Vammaisten liikkumista tukeva palvelu • Henkilökohtainen apu • Vammaisten perhehoito • Vammaisten laitospalvelu

• Muut


• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijapalvelut • Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Palveluluokille tulee kohdistaa kaikki maakunnan toimintakatteeseen liittyvät toimintakulut ja -tuotot, minkä lisäksi palveluluokille kohdennetaan myös suunnitelman mukaiset poistot. Palveluluokitusten mukaiset taloustiedot kerätään ja raportoidaan kerran kuukaudessa. Palveluluokituksen mukaisia taloustietoja käytetään pääasiassa kansallisessa ohjauksessa, maakuntien seuranta-, arviointi- ja vertailutehtävissä sekä kansallisessa tilastoinnissa JHS-palveluluokituksen täydentäminen tarkentavilla muilla määrityksillä, erityisesti asiakastiedolla ja asiakkaaseen kytketyllä suorite- ja kustannustiedolla, on kuitenkin tarpeen. Pelkän palveluluokituk-sen kautta kustannuksia ei ole mahdollista jakaa esimerkiksi iän, asiakkaiden ja alueiden tai palve-lujen intensiteetin mukaisiin luokkiin. Toimintaa ja taloutta kuvaavan tiedon yhdistäminen toisiinsa ja palveluluokitusta hienojakoisempi palvelujen tarkastelu mahdollistavat maakuntien toiminnan tehok-kuuden ja resurssien käytön sekä näiden taustalla olevien erojen vertailun eri maakuntien välillä.

JHS Maakuntien palveluluokitus kehittyy vielä ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2019 aikana.


4 Tuotteistuksen vaiheistus ja tehtäväkokonaisuudet

Tuotteistuksen toteutus 2018 – 2020

Vuoden 2018 aikana tehtiin ensimmäinen versio sosiaali- ja terveyspalvelujen tuoterakenteen mää-rittelystä. Lisäksi kartoitettiin ja kerättiin Uudenmaan kuntien tuotteistusta, suoritekirjaamista, kus-tannuslaskentaa koskevaa tietoa. Suoritekirjausten osalta tehdään tiivistä yhteistyötä Apotti-hank-keen kanssa. Kaikista käytössä olevista järjestelmistä tulee saada tiedot saman tuoterakenteen mu-kaisesti, jotta käytettävä tieto on yhdenmukaista ja tietoaltaan hyödyntäminen on mahdollista. Eri-koissairaanhoito on NordDRG:n kautta yhdenmukaisessa muodossa, mutta erityisesti perustervey-denhuoltoon ja sosiaalipalveluihin tarvitaan yhdenmukaiset palvelukuvaukset ja tuoterakenteet. Kaikki Sote –palvelut täytyy joka tapauksessa kartoittaa, määritellä ja kuvata sekä kiinnittää JHS palveluluokkiin.

Tuotteistuksen käytännön toteutus on jaettu kolmeen tehtäväkokonaisuuteen. Kukin tehtäväkoko-naisuus kuvataan auki toteutettavien toimenpiteiden kautta. Jokaiselle tehtäväkokonaisuudelle ni-metään tai on jo nimetty vastuuhenkilö /-t, jotka kuvaavat oman tehtäväkokonaisuutensa ja siihen liittyvät toimenpiteet, tiimin sekä niiden toteutusaikataulun. Tehtäväkokonaisuuksien vastuuhenkilö /-t raportoivat toimenpiteiden edistymistä säännöllisesti yhteisissä tuotteistusverkoston kokouksissa. Tuotteistuskokouksissa linjataan tuotteistuksen kokonaisuuden etenemisestä ja varmistetaan, että eri tehtäväkokonaisuudet linkittyvät toisiinsa.

Tuotteistuksen tehtäväkokonaisuuksissa kuvataan kukin tehtäväkokonaisuus sekä sen toimenpiteet ja niiden aikataulut. Jokaista tehtäväkokonaisuutta tarkennetaan toimenpiteiden toteutuksen osalta säännöllisesti.




TEHTÄVÄKOKONAISUUS 1: TUOTEHIERARKIOIDEN MÄÄRITTELY

Tavoite: Luoda tuotehierarkiat kaikille Sote –palveluille

Tuotehierarkian määrittely on aloitettu kartoittamalla Uudenmaan olemassa olevia palveluita. Mää-rittelyssä hyödynnetään myös valmistelutyöryhmien laatimia palveluvalikoimien määrittelyitä. Yhteis-työtä tehdään järjestäjän ja liikelaitoksen asiantuntijoiden kanssa sekä vastuuvalmistelijoiden ja ni-mettävien valmisteluryhmien kanssa. Tuotteita suunniteltaessa on huomioitava myös yksityiset pal-velutuottajat, erityisesti asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin osalta.

Tuotehierarkioita suunniteltaessa on mietittävä, miten huomioidaan SOTE–keskuksen tuotteet ja niistä tarvittavat tiedot. On yhtälailla huomioitava asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin tarpeet tuotteistukselle. Näiden osalta on pohdittava, mitä ja miten voidaan edellyttää tietojen kirjaamista ja raportointia muilta kuin maakunnan omilta toimijoilta. Tässä tehtäväkokonaisuudessa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestäjän ja liikelaitoksen kanssa sekä huomioidaan kansalliset suositukset ja vaateet.

Osallistujat: Järjestäjä, sote-liikelaitos, konsernihallinto

Tehtävät ja aikataulu

TOIMENPITEET AIKATAULU

Sosiaalipalveluiden kartoitus käyttäen sosiaalialan palvelutehtävä ja palveluluokitusta ja kiinnittäminen JHS palveluluokkiin

Tehty alusta-vasti

Sosiaalipalveluiden läpikäynti ja palveluiden kuvaaminen syksy 2018-kevät 2019

Sosiaalipalveluiden tuotteiden luominen ja kuvaaminen tuotteen nimen, kuvauksen, suo-ritteiden ja välisuoritteiden kautta tuotehierarkioiksi sekä kiinnittäminen JHS-palveluluok-kiin

syksy 2018-kevät 2019

Perusterveydenhuollon palveluiden kartoitus ja kiinnittäminen JHS palveluluokkiin syksy 2018-kevät 2019

Perusterveydenhuollon palveluiden läpikäynti ja kuvaaminen syksy 2018-kevät 2019

Perusterveydenhuollon tuotteiden luominen ja kuvaaminen tuotteen nimen, kuvauksen, suoritteiden ja välisuoritteiden kautta tuotehierarkioiksi

syksy 2018-kevät 2019

Erikoissairaanhoidon olemassa olevien tuotteiden kartoittaminen ja läpikäynti syksy 2018-kevät 2019

Erikoissairaanhoidon tuotteiden listaaminen syksy2018-kevät 2019

Teknisten reunaehtojen ja edellytysten määrittäminen, suunnittelu ja toteuttaminen tuo-tehierarkioiden osalta

kesäkuu-joulukuu

2019

Tuotehierarkioiden testaus (Tietopohjan toimivuuden ja kansallisten tietorakenteiden yh-teensopivuuden varmistaminen tuotteistuksen näkökulmasta)

elokuu 2019

Tuotehierarkioiden käyttöönoton suunnittelu (ml. viestintä ja koulutus) lokakuu 2019


TEHTÄVÄKOKONAISUUS 2: SUORITEKIRJAAMINEN

Tavoite: Määrittää tuotehierarkioissa käytettävät suoritteet ja luoda ohjeistus kirjauksille

Tuotehierarkian rakentaminen edellyttää kunkin tuotteen osalta suoritteiden kohdentamista ja kirjaa-mista. Suoritemäärittelyt ja kirjaamiset perustuvat olemassa olevien tietojärjestelmien kautta saata-viin tietoihin. Suoritetietoja kerättäessä hyödynnetään laajasti olemassa olevia tietokantoja ja läh-teitä. Tehtäväkokonaisuus 2 linkittyy vahvasti tehtäväkokonaisuuteen 1. Tässä tehtäväkokonaisuu-dessa tehdään tiivistä yhteistyötä talouden kanssa. Suoritekirjaaminen määrittyy paljolti kansallisten ohjeistusten pohjalta, joita tulkitaan Uudenmaan organisaation kontekstiin. Tavoitteen on saada Uu-denmaan Sote -tuotteille yksi yhteinen ohjeistus. Yhteistyötä tehdään myös Apotin kanssa, jotta var-mistetaan, että suoritteet ovat yhteensopivia Epic-järjestelmän kanssa. Suoritekirjaaminen toteute-taan. kun rakenteet, vastuut, lainsäädännölliset vaatimukset ja asiakasmaksun vaatimukset on tie-dossa.

Osallistujat: Talous

Tehtävät ja aikataulu:


Tunnistetaan nykyiset kirjauskäytännöt ja kartoitetaan kirjauskäytäntöjen puutteet ja poikkeamat

syksy2018-kevät 2019

Suoritekirjaamisen toiminnalliset vaatimukset joulukuu 2018-kevät

2019

Järjestelmien vaatimusmäärittelyt kesäkuu 2019

Tarkistukset ja testaus (suoritekirjaaminen) joulukuu 2019

Ohjeiden ja koulutusmateriaalien tuottaminen syyskuu 2020

Koulutukset, raportoinnin suunnittelu joulukuu 2020

Siirtyminen tuotantoon, seuranta ja laadunvarmistus tammikuu 2021


TEHTÄVÄKOKONAISUUS 3: KUSTANNUSLASKENNAN MÄÄRITTELY JA TOTEUTUS

Tavoite: Määritellä ja kuvata kustannuslaskennan logiikka tuotteistuksen näkökulmasta

Tehtäväkokonaisuudessa 3 selvitetään kustannuslaskennan vaihtoehdot ja valitaan hyödynnettävä kustannuslaskennan logiikka. Tuotteistuksessa käytettävän kustannuslaskennan logiikan ja lasken-tatavan päättäminen yhdessä järjestäjän, liikelaitoksen, talouden ja ICT:n kanssa on tehtävä ennen kuin kustannuslaskentaa ja sen tietoteknistä toteuttamista voidaan edistää. Kustannuslaskentaa suunniteltaessa on huomioitava nykytila sekä realistiset mahdollisuudet kustannuslaskennan toteu-tukseen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden osalta. Kustan-nuslaskennan osalta täytyy myös huomioida, mikä on teknisesti mahdollista vuonna 2021 ja mihin tulevaisuudessa pyritään. Kustannuslaskentaan vaikuttaa omalta osaltaan eri rahoitusmekanismit eli ajuripohjainen suunnittelu, kapitaatio, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Kustannuslas-kennassa tavoitteena on asiakas-/potilaskohtainen laskenta, joka olisi mahdollisimman reaaliaikai-nen ja todellisiin kustannuksiin perustuva. Kustannuslaskennassa tavoitellaan yhdenmukaista al-haalta ylös kulkevaa laskentaa. Lisäksi on tärkeä määritellä yhdessä kokonaiskustannuslaskennan ja suoriteperusteisen asiakaslaskennan periaatteet ja toteutus.

Osallistujat: Talous

Tehtävät ja aikataulu


Selvitetään nykytila ja tulevat muutokset eri palveluiden osalta sekä niiden tuomat reunaehdot

Tehty

Selvitetään kustannuslaskennan kansalliset periaatteet huomioiden JHS palveluluo-kat ja tililuettelot sekä JHS Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskentasuositus

Tehty

Kustannuslaskennan toiminnalliset määritykset helmikuu 2019

Kustannuslaskennan pilotit, HUS ja Helsinki kesäkuu 2019

Vaatimusmäärittely valmis, järjestelmien valinta kesäkuu 2019

Luodaan toteutussuunnitelma kustannuslaskennan toteutusta ja pilotointia varten

Kustannuslaskennan koulutusmateriaali tuottaminen lokakuu 2019

Kustannuslaskennan koulutusten toteuttaminen lokakuu 2019

Kustannuslaskennan toteuttaminen heinäkuu 2020

Kustannuslaskennan tarkistukset ja testaus elokuu 2020


5 Riskit

Osana tiekartan laadintaa tunnistettiin oleellisimpia riskejä tuotteistuksen toteutuksen näkökulmasta. Riskeissä ei ole huomioitu Maakunta ja sote –uudistuksen kaatumista, joka voidaan tunnistaa suu-rimmaksi mahdolliseksi riskiksi kokonaisuuden kannalta.

Yhteiseen tahtotilaan liittyvät riskit

• Yhteistä tavoite- ja tahtotilaa tuotteistuksen osalta ei saada luotua

• Yhteisten tavoite- ja tahtotilan määrittelyyn ei osallistu kaikki tuotteistuksen kannalta tärkeimmät tahot

Tuotteistuksen toteutukseen liittyvät riskit

• Tuotteistuksen toteutukselle ei saada luotua konkreettista toimenpidelistaa ja aikataulua

• Tuotteistuksessa ei saada linjattu tarpeeksi selkeästi valintoja eri toteutustapojen osalta

• Tuotteistuksen tehtävät ja toimenpiteet eivät ole realistisia tavoitteiden tai aikataulun osalta

• Tuotteistuksen toteutukseen ei saada tarpeeksi resursseja palvelutuotannossa

• Tuotteistuksen toteutukseen ei sitouduta palvelutuotannossa

Tuotteistuksen tietopohjaan liittyvät riskit

• Tuotteistuksen toteutukselle tarvittavaa tietopohjan keräämistä ei aloiteta tarpeeksi ajoissa ja tarvit-tavia tietoja ei saada kerättyä ajoissa

• Tuotteistuksen toteutukselle tarvittavaa tietopohjan toteutuksen suunnittelu ei ole linjassa tuotteis-tuksen tavoite- ja tahtotilan kanssa

• Tuotteistuksen toteutukselle tarvittavaa tietopohjaa ei pystytä toteuttamaan tai tiedon laatu ja luo-tettavuus ei vastaa tarvittua tasoa

• Ei huomioida tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittymistä



hankesalkku järjestäjän tietojohtaminen projekti tuotteistus · tuotteistuksen rakentamiseen on...

Documents