Oulun seutu

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden

kustannusseuranta

Kouluterveyspäivät 18.9.2013

Leena Hassi, projektipäällikkö

TUKEVA 3 –Oulun seudun osahanke

• TUKEA – KEHITYSTÄ - VASTUUTA

• Hankkeen tavoitteena

pohjoissuomalaisten lasten, nuorten ja

lapsiperheiden hyvinvoinnin

edistäminen palveluja kehittämällä

Leena Hassi 2

TUKEVA - hanke

Hankkeen kesto 2008-2013

Osahankealueet: o Kainuu

o Oulunkaari

o Lappi (mukaan 2010)

o Oulun seutu:

• 7 (10) kuntaa

• 233 200 asukasta

• 43% 0-29 – vuotiaita

Rahoitus: STM/ Kaste-ohjelma 75 %

kunnat 25 %

4

• Oulun seudun kunnat käynnistivät syksyllä 2010 lapsi- ja

nuorisopoliittisen ohjelmatyön (LNPO) kahdella tasolla:

• Seudun yhteinen strateginen tavoiteohjelma valmistui 2012 suositus

kunnille

• Kunnat valmistelevat omat ohjelmansa valtuustojen hyväksyttäväksi 2013

• Seudullista ohjelmatyötä on tehty prosessiluonteisesti eri

toimijoiden yhteistyönä.

• Ohjelmatyön käynnistyessä Oulun seudulla oli n. 97 000 alle

30- vuotiasta ja 27 500 lapsiperhettä. Lasten ja nuorten

palvelujen järjestämiseen käytetään n. 600 milj. euroa

vuodessa.

5

LNPO prosessi Oulun seudun kunnissa

Leena Hassi

- Tavoitteena on rakentaa lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteisö-

suuntautunut strategia:

• lasten ja nuorten arjen tärkeimpien kehitysyhteisöjen (perhe, asuinalue,

harrastukset) sekä peruspalvelujen vahvistaminen ja kasvatuskumppanuus

• peruspalvelujen ja niiden tukipalvelujen vahvistaminen niin, että

erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät

- Tavoitteena on ohjelmatyön painopisteen siirtäminen

ongelmien havaitsemisesta, ehkäisystä ja hoidosta

hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen

- Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi huomioidaan kaikessa

kunnan päätöksenteossa

6

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman

tavoitteet

Leena Hassi

• Katse tulevaisuuteen, vuoteen 2025 • Valmistaudutaan merkittäviin muutoksiin

• Hyväksytään hitaus, monta valtuustokautta

• Vaikutukset saadaan näkyviin vuosien kuluttua

• Kattaa lapset ja nuoret • Raskauden alusta 29. ikävuoteen

• Mukaan kunnan kaikki toiminnat • Yhdyskuntasuunnittelusta toimeentulotukeen ja

erikoissairaanhoitoon

• Kaksivaiheinen valmistelu • Seudullinen ohjelma

• Kuntien omat ohjelmat 23.9.2013 7

Keskeistä ohjelmatyössä

Miten otettiin haltuun laaja

kokonaisuus? 1. Tutkittiin hyvinvointikehitystä

2. Tarkasteltiin taloutta

3. Sovittiin tärkeistä näkökulmista

4. Pohdittiin strategisia vaihtoehtoja

5. Jaettiin kokonaisuus ohjelma-alueisiin

6. Keskityttiin kriittisiin toimenpideohjelmiin

7. Kiteytettiin ehdotuksia välittömiksi

toimenpiteiksi

8

3. Tukipalvelut peruspalvelujen yhteydessä: psykologi, kuraattori, lääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, yms.

2. Peruspalvelut (kaikille): Neuvolat, varhaiskasvatus, perusopetus, ja sen oppilashuolto, 2. asteen koulutus ja sen opiskelijahuolto, nuorisotyö, kulttuuri, liikunta, yms.

5.Erikoistason eriytyneet palvelut: sijaishuolto, psykiatrian osastot, yms.

4. Erikoistuneet palvelut: Lapsella/ nuorella/perheellä useita asiakkuuksia eri toiminta-yksikköihin/ ammattihenkilöihin

1. Perhe, asuinalue, harrastukset: Yhdyskunta-suunnittelu, kasvatus-kumppanuus

Painopiste tasoille 1-3

Kunnan lapsi- ja

nuorisopolitiikan

toimintojen jäsentäminen

viidelle tasolle

Viisitasomalli

1. Hyvinvointi rakentuu arjen kehitysyhteisöissä (esim. koti, asuinalue) (vaal.sininen)

2. Kaikille yhteisissä palveluissa (esim. neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto), ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin (vihreä)

3. Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta (mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkäri) (keltainen)

4. Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin lastensuojelu, psykiatria) (oranssi)

5. Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulko-puolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa (sijaishuolto, osastohoito, erityiskoulu (punainen)

Leena Hassi 10

Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistaminen vaikeaa:

1. Suunnitelmallinen hyvinvointiseuranta puuttuu

2. Taloussuunnittelun/kirjanpidon rakenteet eivät mahdollista toiminnan suunnittelemista/seurantaa/arviointi kokonaisuutena

3. Asiakastietojärjestelmät hajottavavat lasten, nuorten ja perheiden tiedot erillisrekistereihin

Nykyinen tiedonhallinta

– ei tue toiminnan johtamista kokonaisuutena lasten ja nuorten näkökulmasta, eikä

– anna mahdollisuutta tehokkuuden/vaikutusten arviointiin

23.9.2013 11

”Kriittisimmät ohjelma-alueet”: Tiedonhallinta

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset €/alle 18-vuotias

Oulun seutu

7920 –> 9308 €/alle 18 v

Oulun seutu/muutos 2005-2011:

+1388 €/18-vuotias, +18 %

Taloustietojen kertomaa

- Alle 18-vuotiaiden palvelukustannukset Oulun seudun kunnissa v. 2011 yht. n. 532 milj. € (9 308 €/ alle 18 v.)

n. 35 % kuntien käyttömenoista

- Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio yht. 75 %, sosiaali- ja terveyspalvelut 19 %, muut 6 %

- Yli 80 % palvelukustannuksista sijoittui tasoille 2 ja 3

- Vuosina 2005-2011 suhteellinen reaalikasvu oli tasoilla 4 ja 5 selvästi suurempaa (+45%) kuin tasoilla 2 ja 3 (+13%)

- Toimitilakustannukset olivat v. 2011 n. 14% palvelukustannuksista (n. 1 250 €/ alle 18-v.)

Leena Hassi 13

Mihin kuntatalouden seurantamallia käytetään?

Osa kunnan

hyvinvointijohtamista (kunnan

palveluiden järjestäminen

kuntalaisten hyvinvoinnin ja

terveyden edistämiseksi)

• Taloustietojen raportointi ja

analysointi, tarkastelu eri

hallinnon tasoilla

Vaikuttavuuden arviointi

• Eri palvelutasojen kustannusten

tarkastelu

Seurantamallin käytön

aikataulutus

• Taloustietojen käyttäminen

osana sähköistä hyvinvointi-

kertomusta sekä

talousarviota ja

toimintakertomusta

Leena Hassi 14

KIITOS