POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN

PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE

Hankesuunnitelma 2017-2018

Sivu 2 / 31

POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE 2017–2018

Sisältö

1. Hankkeen kehittämiskokonaisuudet ja osallistujat

2. Hankkeen hakija

3. Pohjanmaan lähtötilanne ja erityiset haasteet

3.1. Pohjanmaan väestörakenne ja sen erityispiirteet Lasten ja perheiden kärkihankkeen kannalta

3.2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtötilanne

3.3. Lapsiin ja nuoriin liittyvän palvelurakenteen kuvaus, haasteet sekä kehittämispotentiaali hallin-

nonrajat ylittäen

3.4. Kehittämispotentiaali hallinnonrajat ylittäen ja muut hankkeet

4. Hankkeen tavoitteet ja tavoitellut hyödyt ml. perustelu valitun kehittämiskokonaisuuden merkitykselle

maakunnan kannalta

4.1. Hankkeen kohdentuminen, perustelut ja tavoitellut hyödyt

4.2. Hankkeen tavoitteet

Sivu 3 / 31

POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE

1. Hankkeen kehittämiskokonaisuudet ja osallistujat

Pohjanmaan maakunta keskittyy Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman hankkeessaan erityis- ja

vaativimman tason palveluiden kehittämiseen sekä integratiivisten toimintamallien kehittämiseen yh-

dessä perustason palveluiden kanssa (relevanssikriteeri). Hankkeeseen osallistuvat kaikki 13 kuntaa, jotka

kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiirin alueeseen. Pohjanmaan kunnista Kruunupyy suuntautuu Keski-Pohjan-

maan shp:n yhteistyöhön ja Isokyrö Etelä-Pohjanmaan shp:n yhteistyöhön. Hankekonsortion muodostavat

em. kunnat, Vaasan sairaanhoitopiiri, kaksi järjestöä, yksi palveluyritys, yksi yliopisto ja kaksi sosiaalialan

osaamiskeskusta (alueellisen kattavuuden ja monitoimijaisuuskriteeri). Yhteistyökumppaneina tulee ole-

maan useampia korkeakouluja: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yr-

keshögskolan Novia sekä Social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet sekä Terveyden ja hy-

vinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankekonsortion toimijat tarkemmin taulukossa 1.

Taulukko 1. Hankekonsortion osallistujat

Kuntatoimijat 13 Järjestötoimijat Kuntayhtymät Yritykset Muut kehittä-mis/korkeakoulu -toimijat

Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Luoto Maalahti Mustasaari Närpiö Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Vaasa Vöyri

Suomen mielen-terveysseura Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistys

Vaasan shp/lasten ja nuorten-psykiatria

FamiliarMe-hiläinen Saukko-ranta

SONet BOTNIA Det finlandsvenska kompetenscentret Kokkolan yliopisto-keskus Chy-denius/Sosiaalityö THL

Mukaan kutsutaan toiminnan käynnisty-essä

Nuorisopsy-kiatrinen asumiskoti Puro Villa Nova Luna famil-jecenter Familar-Mehiläinen Wiljagård Valtion kou-lukoti Lag-mansgår-den

Social och kommu-nalhögskolan vid Hfors universitet

Sivu 4 / 31

Hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet em. hankekonsortion toimijoiden lisäksi Pohjanmaan maakunnal-

linen LaPe-työryhmä, Pohjanmaan sosiaali- ja perusturvajohtajat, koulun, neuvolan, varhaiskasvatuksen, las-

tensuojelun ja lastensuojelulaitosten edustajat sekä lasten ja perheiden kanssa työskentelevät järjestöt ja

Vaasan seurakuntayhtymä.

2. Hankkeen hakija

Pohjanmaan Lasten ja perheiden palvelujen kärkihankkeen hallinnoijana on Vaasan kaupungin sosiaali- ja

terveystoimi ja yhteyshenkilö sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Erkki Penttinen.

Yhteystiedot:

Sosiaali- ja terveystoimi - Social- och hälsosektorn

PL 214

Käyntiosoite: Ruutikellarintie 4, 3.krs

65101 VAASA

puh. (06) 325 2610 tai 040-847 2610

sposti erkki.penttinen(at)vaasa.fi

3. Pohjanmaan lähtötilanne ja erityiset haasteet

3.1. Pohjanmaan väestörakenne ja sen erityispiirteet Lasten ja perheiden palvelujen kärkihankkeen kan-

nalta

Pohjanmaan kaksikielinen maakunta koostuu 15 kunnasta, joista LaPe-hankkeeseen osallistuu 13 (Kruunu-

pyy suuntautuu Keski-Pohjanmaalle ja Isokyrö Etelä-Pohjanmaalle). Koko maakunnan väestöstä 17,4 % on

alle 15-vuotiaita (koko maa 16,4 %), 15–64-vuotiaita on 61,5 % (63,7) ja eläkeiässä olevia 21,1 % (19.9 %) eli

sekä lasten että eläkkeellä olevien määrä on hiukan suurempi kuin maassa keskimäärin. Ikäjakauma muut-

tuu nuoremmaksi etelästä pohjoiseen päin mentäessä. Väestöpohja LaPe-hankkeeseen osallistuvissa 13

kunnassa on n. 170 000 asukasta, joista n. 50 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, 45 % suomenkielisiä ja n.

5 % puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Jälkimmäinen luku kertoo samalla uussuomalaisten

määrän, joka on Pohjanmaalla maamme kolmanneksi korkein Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen. Kieli-

syydessä kuntien ruotsinkielisen väestön määrä vaihtelee 22–87 %:iin paitsi suomenkielisellä Laihialla (Tilas-

tokeskus 31.12.2015 tilanne). Maakunta on maantieteellisesti pitkä ja kapea.

Kuvio 2. Pohjanmaan maakunnan kunnat

Sivu 5 / 31

3.2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtötilanne

Lasten ja perheiden hyvinvointia ja palvelujen käyttöä, osin rakennettakin, kuvataan tässä vertaamalla SOT-

KAnetin, kouluterveyskyselyn sekä TEA-viisarin Pohjanmaan tunnuslukujen keskiarvoa koko maan vastaa-

viin keskiarvoihin. Tietoja on myös verrattu eri sektoreiden työntekijöiden käytäntötiedon kanssa.

Lastensuojelutilastojen valossa Pohjanmaan tilanne näyttäytyy tasaisena ja suhteellisen hyvänä valtakun-

nallisesti katsottuna. Huostaanotettujen lasten ja nuorten määrä on 0.6 % alle 17-vuotiasista maan keskiar-

von ollessa 1.4 %. Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut vuosina 2010–2014 noin sadalla vuosittain,

3.4 %:sta 3.9 %:iin, mikä tarkoittaa 1618:sta 2099:ään noussutta ilmoitusten määrää vuosina 2010–2014.

Suurimpien lastensuojelun toimijoiden lukuja katsottaessa lastensuojeluilmoitusten määrän muutos on

Vaasassa ollut 952:sta 1012:een ja Pietarsaaren seudun kunnissa 443:sta 785:een.

Lastensuojelutoimenpiteiden maakunnallisen keskiarvojen ylitykset löytyvät Vaasasta, Pietarsaaresta, Pe-

dersörestä, Vöyriltä, Maalahdesta ja Kristiinankaupungista. Avohuollon tukitoimenpiteiden ja sijaishuollon

piirissä olevia lapsia ja nuoria on suhteellisesti eniten em. kunnissa. Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä

olevien lasten ja nuorten määrä on noussut Pohjanmaan alueella vuoden 2009 3.5 %:sta vuoden 2014 4,6

%:iin, eniten Pietarsaaressa ja Pedesröressä. Trendi on samanlainen valtakunnallisestikin keskiarvon ol-

leessa nyt 7.5 %. Trendi huostaanottojen määrässä on ollut hiukan nouseva Maalahdessa ja Kristiinankau-

pungissa, kun taas Mustasaaren 0.2 %:a voi pitää matalana ja Vaasa tilanne näyttää vakiintuneen 0.5 % tun-

tumaan. Perheen ulkopuolelle sijoitettuja lapsia Pohjanmaalla oli vuonna 2014 kaikkiaan 227. Sijaishuol-

lossa laitossijoituksia on n. 40 % ja perhehoidossa n. 33 % - Vaasassa ja Pedersöressä perhehoidon osuus on

enemmänkin. Perhekotisijoituksia on tehty Kristiinankaupungissa. (SOTKAnet lastensuojeluindikaattorit

2010–2014). Pohjanmaan sosiaalijohdon tietojen mukaan lastensuojelun tarve on noussut vuosien 2015 ja

2016 aikana aiempaan verrattuna.

Perheiden palveluista kunnan kustantamaa päivähoitoa Pohjanmaalla käytetään selvästi keskimääräistä

enemmän, johtuen korkeasta työllisyysasteesta, ja kotipalvelun käyttö on Pohjanmaalla ollut selvästi vähäi-

sempää kuin muualla maassa. Lastenneuvolakäyntien määrässä Pohjanmaalla on tapahtunut muutos aivan

viime vuosina niin, että selvästi keskivertoa vähemmistä 3-5 – vuotiaiden lasten neuvolakäynneistä (2012)

Sivu 6 / 31

on päästy maan keskiarvon tasolle ja ylikin (2014). Alle 18-vuotiaista kasvatus- ja perheneuvontaa Pohjan-

maalla käyttää vain puolet siitä määrästä kuin maassa keskimäärin. Sopimuksia huolto- ja tapaamisoikeu-

desta on solmittu lähes yhtä paljon kuin maassa keskimäärin (3,9 % – 4,4 % koko maa). Toimeentulotukea

saaneita lapsiperheitä on kaikista lapsiperheistä hiukan keskimääräistä vähemmän (2014 6,9 % - 9.2 % koko

maa).

Vaikka viimeisimmät lastensuojelutilastot kertovat melko hyvästä tilanteesta Pohjanmaan perheissä, on

kouluterveyskyselyn vastauksissa (2013) nähtävissä joitakin huolestuttavia merkkejä. Nuoret selkeästi koke-

vat puutetta heitä kuulevista, rohkaisevista ja tilanteisiin puuttuvista aikuisista. Tästä kertovat indikaattorit

nuorten kokemasta vanhemmuuden puutteesta ja keskusteluvaikeuksista kotona sekä koulussa kiinnostuk-

sesta heidän kuulumisistaan, rohkaisemisesta mielipiteen ilmaisuun ja koulukiusaamiseen puuttumatto-

muudesta. Osaltaan myös DelSam hankkeen tulokset vahvistavat, että kuulemisesta huolimatta nuoret ko-

kevat myös, että heitä tai heidän ehdotuksiaan ei oteta vakavasti.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus on pysynyt suhteellisen samana, kun taas koko

maan keskiarvo on laskenut (Sotkanet 2014). Huolenaiheena alueellamme on nuorten päihteiden käyttö

(Kouluterveyskysely) sekä lisääntynyt huumeiden saatavuus ja käyttö sekä lasten ja nuorten psyykkinen oi-

reilu.

3.3. Lapsiin ja nuoriin liittyvän palvelurakenteen kuvaus, haasteet sekä kehittämispotentiaali hallinnon-

rajat ylittäen

Pohjanmaan tämänhetkiset neljä yhteistyöaluetta eivät ole aivan yhteneväiset perinteisen seutukuntajaon

kanssa.

Pietarsaaren seudulla sosiaali- ja terveydenhuolto on organisoitu isäntäkuntaperiaatteella Pietarsaaren, Uu-

sikaarlepyyn, Luodon ja Pedersören kesken ja lastensuojelu toimii yhteisen lastensuojelupäällikön alaisuu-

dessa. Pietarsaaren seudulla on suunnitteilla yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon perhepalvelujen yksikkö

Malmin sairaalasta vapautuviin tiloihin. Pietarsaaren seudulla on kehitetty monialaista työskentelyä perus-

palveluissa ja myös erityispalveluiden kanssa. Monialaista yhteistyötä tehdään myös eri sektoreiden johto-

ryhmässä. Monialaista kehittämistä jatketaan. Tämän K4-kunniksi tai pohjoiseksi alueeksi kutsutun alueen

väestöpohja on n. 43 300.

Rannikkoseudun sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymään ns. K5-alueeseen kuuluvat Kaskinen,

Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö. Kuntien yhteiseen psykososiaaliseen yksikköön on koottu

psykologeja, kuraattori, psykiatrisia sairaanhoitajia ja ostopalveluina esim. psykiatri – kaikki kuitenkin työs-

kentelevät oman kuntansa alaisuudessa. Yksikkö sijaitsee Närpiössä, mutta työntekijöitä on myös hajasijoi-

tetusti omien kuntien tiloissa. Kuntien perheille suunnatut palvelut ml. lastensuojelu toimivat tavanomai-

seen tapaan jokaisessa kunnassa. Tämä eteläisen alueen väestöpohja on n. 22 500.

Vaasa ja Laihia muodostavat väestöpohjaltaan n. 75 700 asukkaan yhteistoiminta-alueen, joka on alueen

suomenkielisin. Sosiaalipalvelut kunnat hoitavat itsenäisesti, sen sijaan perusterveydenhuolto toteutuu yh-

teistoiminta-alueena. Vaasa toteutti keväällä 2016 sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosalueella organisaa-

tiouudistuksen, jossa palvelut organisoitiin uutta sosiaalihuoltolakia vastaavasti ja aiempaan verrattuna

asiakaslähtöisemmin. Vaasassa on perhekeskustoimintaa organisoitu yhteistyössä sivistystoimen ja kolman-

nen sektorin kanssa.

Sivu 7 / 31

Mustasaarella ja Vöyrillä on yhteinen terveyskeskuskuntayhtymä n. 26 000 asukkaan väestöpohjalle. Nämä

ns. K2-kunnat hoitavat sosiaalipalvelunsa omissa kunnissaan. Vöyrin vastaanottokeskuksessa on yksikkö il-

man huoltajaa tulleille alaikäisille lapsille ja pakolaistoimistossa vastaavasti neljä yksikköä alle 18-vuotiaille

lapsille ja nuorille sekä yksi jälkihuoltoyksikkö. Pietarsaaressa sijaitsee ”sivutoimipiste”, jossa on yksikkö

sekä alle 18-vuotiaille että jälkihuollossa oleville ilman vanhempia tulleille pakolaisstatuksen saneille lapsille

ja nuorille.

Pohjanmaan alueen kaksi seurakuntien perheasianneuvottelukeskusta sijaitsevat Pietarsaaressa ja Vaasassa

ja kaksi kuntien perheneuvolaa Mustasaaressa ja Vaasassa. Vaasan Ensi – ja turvakodissa on perustoimin-

nan lisäksi osaamista sekä tapaamispaikkatoiminnassa että eroneuvopalvelussa. Lapsen edun toteutumi-

nen, sovinnollisuuden edistäminen ja arvostava kohtaaminen ovat etusijalla. Tavoitteena on huoltajuuskiis-

tojen vähentäminen.

Vuodesta 2009 alkaen Pohjanmaalla on toiminut yhteinen sosiaalipäivystys, joka vakinaistettiin yhteisen

kokeilun pohjalta (STM:n kehittämisohjelman hankerahoitus) Vaasan vastatessa päivystyksen järjestämi-

sestä maakunnan kuntien alueella virka-ajan ulkopuolella. Maakunnan alueella lastensuojelulaitoksia on

Vaasan kaupungilla kaksi (molemmissa yhteensä neljä yksikköä), nuorisopsykiatrinen yksityinen asumiskoti

Puro toimii ruotsin- ja suomenkielellä (Vähäkyrön kaupunginosa), jonka toimintaan kuuluu myös perhetyö,

koulu, tukihenkilöitä, psykiatrin ja psykologin palveluita. Mehiläinen Familarin on yksiköt Vaasan Saukko-

rannassa ja Wiljagård Pedersöressä tarjoavat avo- ja laitoshuollon palveluita molemmilla kielillä sekä yksi-

tyiset Villa Nova ja Luna familjecenter Pietarsaaressa. Pedersöressä sijaitsee myös valtion koulukoti Lag-

mansgården. Puutetta on maahanmuuttajataustaisten lasten perhehoitoperheistä - niitä juurikaan ole. Ku-

ten aiemmin tilastotarkastelussa tuli esille, lastensuojelun määrä on prosentuaalisesti maan keskitasoa vä-

häisemmällä tasolla. Sen sijaan sijaishuollon toiminta on tarpeen vuoksi tai muusta syystä hieman laitospai-

notteisempaa kuin maassa keskimäärin. Arviona on, että ennaltaehkäisevillä toimilla ja varhaisella tuella

maakunnassa on pystytty tukemaan perheitä aiemmin ja näin vältytty lastensuojelun tarpeen kasvulta ja,

että lastensuojelutarpeen ilmetessä on kyse vakavammasta lastensuojelun tarpeesta.

Lasten- ja nuorten psykiatrian (VSHP) tämänhetkisen tiedon mukaan potilaista lähes 50 % saa sosiaalihuol-

tolain mukaisia palveluita tai heillä on lastensuojeluasiakkuus. Toimintaa on kehitetty lasten osalta siihen

suuntaan, että lapset eivät ole osastolla viikonloppuisin. Lastenpsykiatrian painopiste on jatkossa mahdolli-

sesti kokonaan siirtymässä lasten kohdalla osastotyöstä avo-hoitoon ja polikliiniseen työhön. Tämä lisää

tarvetta lisätä lastenpsykiatrian yhteistyötä sairaalan ulkopuolella lasten ja perheiden parissa muiden työs-

kentelevien ammattiryhmien ja palveluiden kanssa. Lastensuojelu ja lasten ja nuorten psykiatrialla on koke-

musta työparityöstä Vaasan lastensuojelun työntekijöiden kanssa lähinnä lastensuojelutarpeen arviointei-

hin liittyen silloin, kun lastensuojeluilmoitus on tehty sairaalasta (LasSe-hanke). Myös tämän työparityös-

kentelyn laajentamiselle maakuntaan on tarvetta.

Pohjanmaalla on käräjäoikeuden mukaan 40–50 riitaista avioeroa vuosittain, koko maassa 1800–2000. Vuo-

sittain 13 000 -14 000 suomalaista eroaa ja ero koskettaa 30 000 lasta. Hankevalmistelussa sosiaalijohto on

todennut, että eroriidat ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammiksi, kuten valtakunnal-

lisestikin mainitaan (Follomedling – en hot eller en möjlighet med tanke på barnens bästa- Pohjanmaan kä-

räjäoikeuden koulutuspäivä). Hankevalmistelun aikana keskusteltiin avioeroauttamisen tarpeesta perhe-

neuvoloiden, perheasiain neuvottelukeskusten ja järjestöjen kanssa. Tärkeimmäksi kehitettäväksi asiaksi

nähtiin lasten tukeminen, lasten tarpeiden huomioiminen erotilanteissa ja myös vanhempien tukeminen

Sivu 8 / 31

tässä sekä vaativammissa tilanteissa yhteistyö Turkuun mahdollisesti perustettavaan osaamis- ja tukikes-

kukseen.

Lasten ja perheiden palveluista erityisesti lastensuojelun ja siihen liittyvän toiminnan parissa työskenteleviä

järjestöjä Pohjanmaalla on vain pari, vaikka Pohjanmaa on tunnettu järjestöaktiivisuudestaan. Järjestöllä voi

olla esimerkiksi koulutustoimintaa ja tiedottamista, mutta ei konkreettista hankkeen sisältöön liittyvää to-

teuttavaa toimintaa.

Eniten yhteistä kehittämisen tarvetta SoTe-rakennetta valmisteltaessa katsotaan tähän hankkeeseen ole-

van lastensuojelun kehittämisessä sen yhteistyökumppaneiden kanssa sekä perheoikeudellisissa kysymyk-

sissä. Lastensuojelun erityispiirteenä ovat maahanmuuttajataustaiset asiakkuudet. Suurimmat kaupungit

toivat esiin myös sijaishuollon kehittämisen tarpeen, jota hankevalmistelussa tarkennettiin lastensuojelulai-

tosten kanssa. Kehittämistarpeet vastaavat hyvin LaPe-hankkeessa määriteltyjä lastensuojelun erityis- ja

vaativamman tason palveluiden kehittämisen linjauksia. Integratiivisten toimintamallien kehittämistä pe-

rustason palveluiden kanssa pidetään tärkeänä, koska erityisosaamisen liittäminen osaksi kunnan perusta-

son palveluja on järkevää tehdä yhteisesti kehittäen jo Pohjanmaan SoTe-uudistuksen valmisteluvaiheessa.

Varhaiskasvatus ja koulu kokevat yhteistyön lastensuojelun kanssa hyväksi ja he saavat pääasiassa konsul-

taatioapua. Sosiaalihuoltolain uudistus on helpottanut päivähoidosta yhteydenottoa sosiaalitoimeen ja kes-

kusteluja perheiden kanssa heidän tuen tarpeestaan. Toisaalta lastensuojelutarpeen esiin ottaminen koe-

taan vaikeammaksi, koska se määritellään havainnot tehneen työntekijän tehtäväksi – ennen enimmäkseen

päiväkodin esimies otti yhteyttä ilmoittaakseen lastensuojeluun. Neuvolat, varhaiskasvatus ja koulu kaipaa-

vat tietoa siitä, onko perheen asia edennyt yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen.

DelSam-hankkeessa kokeiltiin osallisuusmenetelmiä ja haettiin nuorten mielipiteitä hyvinvointipalveluista.

Tuloksena tuli esille se, että nuoret haluavat osallistua, kunhan vain löydämme tavat siihen. - Se, että nuori

tai nuoret tulevat kuulluksi koetaan tärkeäksi. Tarvitaan nuorten ja aikuisten tapaamisia ilman leimoja ja

titteleitä. Nuoret kaipaavat omaa rauhaa kesken päivän esim. suurissa koulukeskuksissa, joissa he kokevat,

että ”koko ajan pitäisi olla sosiaalinen”. Nuorten kohtaaminen koulun opiskeluhuollon palveluissa on ratkai-

seva sen kannalta, miten nuoret kokevat avun ja kynnys kuraattorin luokse menemiseen on korkea. Ongel-

maksi koetaan se, että työntekijän lähtökohtana on usein se, että nuori tulee itse hakemaan apua. Huonosti

voiva nuori ei kuitenkaan jaksa hakea apua. Nuorten mielestä työntekijät eivät useinkaan huomaa, kuinka

huonosti nuori voi, koska tämän luullaan nuoren yksinäinen, toisenlainen tai poikkeava. Häpeän tunne on

suuri. Se, että nuori tulee lähetetyksi ammattilaiselta toiselle ja joutuu kertomaan asiansa uudelleen ja uu-

delleen, tuntuu olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Nuorten mielestä ympäristöllä on vastuu reagoida,

kun nuori voi huonosti: vastuu on kavereilla, vanhemmilla, muilla aikuisilla, opettajilla ja muilla ammattilai-

silla, jotka ovat nuoren kanssa tekemisissä. Huolimatta matalan kynnyksen palveluistamme, askeleen otta-

minen on vaikeaa ja nuorten mielestä matala kynnys löytyy vain teksteistä.

Kehittämispotentiaalia tuodaan hankesuunnitelmassa enemmän esiin tehdyn kehittämistyön kuvauksessa.

Tässä mainittakoon, että Vaasan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja sosiaalialan osaamis-

keskus SONet BOTNIAn Pohjanmaan yhteistyösuunnitelmassa keskeisimpänä on paljon palveluita käyttä-

vien asiakkaiden ja potilaiden palveluprosessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi yhteistyössä sosiaali- ja ter-

veydenhoidon kanssa. Suunnitelmassa tämän edellytyksiksi nähtiin mahdollisuus oppia yhteistä kieltä, tois-

tensa työn tuntemista ja yhteisten työvälineiden etsimistä. Näitä kaikkia voidaan vahvistaa yhteisillä foku-

soiduilla koulutuksilla sekä tähän liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tuntemisella. Käyn-

Sivu 9 / 31

nissä on tällä hetkellä Väli-Suomen alueen yhteistyössä paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin liittyvä Pa-

rempi arki-hanke, josta on rohkaisevia kokemuksia. Nyt haettava Lasten ja perheiden palveluiden kehittä-

minen erityis- ja vaativamman tason palveluiden hankeosiossamme on em. painopisteen mukainen.

Pohjanmaa kunnat ovat aktiivisesti ja pitkäjänteisesti kehittäneet lasten ja perheiden palveluita ja toiminta-

tapoja Kaste-hankkeiden avulla ja sittemmin Väli-Suomen kanssa yhteistyössä. Hankkeissa on enimmäkseen

keskitytty varhaisen tukemisen kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen sekä myös

koulutoimen kanssa, joten yhteistyötä sektorien kesken ja peruspalveluiden kanssa kehittämisessä ei tar-

vitse aloittaa alusta. Lastensuojelutarpeen selvitystä kehittävässä LasSe-hankkeessa (2014–2016, Kaste Väli-

Suomi) kehittämisen painopiste siirtyi uuden lastensuojelulain myötä lastensuojelutarpeen arvioinnin ja

monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä sosiaalityön vahvistamiseen lastensuojelutyössä. Kehittämispo-

tentiaali syntyy aiemmin tehdystä hanketyöstä em. sisällöin sekä siitä, että Pohjanmaan kunnat ovat teh-

neet hankeasioissa yhteistyötä keskenään. Hankekonsortion järjestö- ja yritystoimijat rikastuttavat em. ver-

kostoa ja monipuolistavat kehittämistä hyvin.

Edellytykset tavoittaa lapsiperheitä peruspalvelujen kautta ovat Pohjanmaalla tilastojen valossa hyvät.

Haasteena ovat nuoret, jotka ilmeisesti eivät saa tarpeeksi aikuisten tukea ja joiden palveluissa näkyy auk-

koja esim. perheneuvolan ja päihdepalvelujen/työmenetelmien tarjoaman tuen kohdalla. Myös parisuhtei-

den tukemiseen on selvästi enemmän tarvetta kuin mitä perheneuvolat ja perheasianneuvottelukeskukset

voivat antaa. Pohjanmaalla on satsattu paljon ennaltaehkäisevän työskentelyn kehittämiseen laajasti hallin-

torajoja ylittäen. Haasteeksi on osoittautunut lastensuojelun kehittäminen ja myös erityispalvelujen (erityi-

sesti psykiatria) yhteistyön kehittäminen siinä. Paljon kehitettävää Pohjanmaalla näyttää olevan asiakkaiden

ja potilaiden osallistumis- ja vaikuttamistavoissa ja kokemusasiantuntijatoiminnassa (TEA-viisari). Tähän tar-

vitaan myös hankeen sisältöaluetta laajempaa osallisuussuunnitelmaa, jotta lapset, nuoret ja perheet voi-

vat osallistua palvelujen suunnitteluun. Järjestötoimintaan Pohjanmaalla sen sijaan osallistutaan paljon.

3.4. Kehittämispotentiaali hallinnonrajat ylittäen ja muut hankkeet

Pohjanmaan maakunnassa on pitkäjänteisesti ja tietoisesti kehitetty lasten ja perheiden palveluja ensim-

mäisestä sosiaalihuollon kehittämisohjelmasta alkaen. Hankekehittäminen on painottunut pääasiassa las-

ten ja perheiden palveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Kehittämistyötä

on totuttu tekemään yhteistyössä maakunnan laajuisesti ja sittemmin Väli-Suomen alueen maakuntien

kanssa yhteistyössä ja ne ovat sisältäneet hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä.

Monialaisen työn kehittäminen lasten ja perheiden palveluissa on ollut mukana Perhe-Kaste I ja II- hank-

keissa (Kaste 2009–2013). Hankkeiden tuloksena kuntien eri hallinnonalojen toimijoiden käytössä on väli-

neitä varhaiseen tukemiseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja huolen puheeksi ottamiseen (sosiaali- ja ter-

veydenhuolto, varhaiskasvatus sekä koulu) sekä perhekeskustoimintaan. Resurssikoulu- ja reurssitiimimalli

pilotoitiin ja vakiinnutettiin Pietarsaaressa ja intensiivihoitomallia pilotoitiin Vaasassa. Perhetyön sisältöä on

jäsennetty ja osaamista vahvistettu työvälinein. Lastensuojelun työskentelyssä otettiin tuolloin käyttöön

lastensuojelutarpeen arviointiin keinoksi ns. Pesäpuun -malli ja Vaasassa kehitettiin konsepti vanhemmuu-

den arviointiin. Myös avioeroperheiden kohtaamista ja vanhempia on tehty tietoisemmaksi lapsen tarpeista

tilanteessa. Henkilöstön osaamista on hankkeiden avulla vahvistettu koulutuksilla em. lisäksi KRIS-, ANK- ja

ICDP-koulutuksissa ja juurrutettu verkostotapaamisissa. Kehittämistyön käyttöönotto on vaihtelevaa tai

juurruttaminen puutteellista. Näiden pilottien toimintamalleja ja työmenetelmiä voidaan soveltaa Lasten ja

perheiden palveluiden käytännöiksi laajemminkin Lasten ja perheiden palveluja SoTe-rakenteen mukaisesti

kehitettäessä.

Sivu 10 / 31

Viimeisimmässä, Väli-Suomen alueen Lastensuojelutarpeen selvitystä kehittävässä LasSe- hankkeessa

(Kaste 2013–2015) kehittämisen painopiste siirtyi uuden lastensuojelulain myötä lastensuojelutarpeenarvi-

oinnin ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä sosiaalityön vahvistamiseen lastensuojelutyössä. Las-

tensuojelun työntekijät kokivat lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen näkökulman vahvistuneen hankkeen

seurauksena. Hankkeessa tehtyjen selvitysten ja kyselyjen mukaan sekä lastensuojelussa että yhteistyö-

kumppaneiden toimijoilla on ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja yhteistyötä vaikeuttavia asenteita tois-

tensa työtä kohtaan, erityisesti.

Hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja ja keinoja, joilla asiakkaiden osallisuus huomioitaisiin en-

tistä paremmin, perus- ja erityispalvelut lähestyisivät toisiaan, henkilöstön osaaminen kasvaisi ja lapset,

nuoret ja heidän perheensä saisivat parempaa ja asiakaslähtöisempää tukea ja palveluita.

Hankkeiden avulla kynnys varhaiseen puuttumiseen on madaltunut ja yhteistyö perheen verkostoon kuulu-

vien toimijoiden kesken on vahvistunut. Erityispalveluiden tuomista lähemmäs peruspalveluita on tavoiteltu

pienin askelin. Toimijoiden valmius yhteistyöhön näyttää nyt SoTe – valmistelun aikana hankesuunnitelmaa

laadittaessa olevan erittäin hyvä.

Vaasan seudun sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikka-hanke (ESR 2012 sekä 2013–2014 Vaasa, Musta-

saari, Maalahti, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/sosiaalityö, Social och kommunalhögskolan vid Hel-

singfors universitet, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia sekä sosiaalialan osaamiskeskukset

SONet BOTNIA ja FSKC) fokusoitui opiskelijoiden asiakastyön oppimiseen käytännön työssä harjoittelun,

kehittämisen ja tutkimuksen avulla. Tämä ns. praksis-toiminta mahdollistaa uudenlaisen opetuksen, käytän-

nön työn ja teorian kohtaamisen sekä ammatillisen kehittämisen. Tämän seurauksena esimerkiksi opiskeli-

joiden ja erityisesti aikuisopiskelijoiden pro gradu-töiden aiheet löytyvät käytännön työstä ja tuottavat tie-

toa alueen ja kunnan sosiaalityöhön. Myös hankkeisiin liitetään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja käy-

tännön työtä halutaan kehittää tietoon perustuvasti.

DelSam – Ungas delaktighet i samhället (6/ 2012–2016)- hanke keskittyi kuulemaan nuorten kokemuksia ja

näkemyksiä hyvinvointipalveluista ja tukemaan heidän osallisuuttaan palvelujen kehittämisessä sekä eri toi-

mijoiden yhteistyötä työkentällä. Hanke kehitti ja testasi menetelmiä nuorten kuulemiseen erityisesti mo-

nialaisessa toiminnassa. Malleja ovat tulevaisuusdialogi, nuorisofoorumi, nuorten asiantuntijaryhmä, sekä

”smiley-sovellus”. Hankkeessa kehitettiin myös työskentelytapoja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten

kanssa toimimiseen.

Vaasan ensi- ja turvakodissa on käynnissä Pohjanmaan eroauttamisen kehittämishanke, jossa mukana ovat

Vaasa, Mustasaari, Maalahti, Vöyri, Isokyrö ja Laihia. Hanke tarjoaa ryhmämuotoista toimintaa eroa harkit-

seville tai jo eronneille. Painopiste on eronjälkeisessä vanhemmuudessa. Lapsille ei alueelta löydy vastaavaa

toimintaa ja hanke pilotoi lapsille ryhmämuotoista toimintaa neljä kertaa vuodessa yhteistyössä Laihia ja

Vaasan kaupungin kanssa. Hanke arvioidaan loppuvuodesta 2016.

Pohjanmaalla on ollut vakava puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä, eikä lähimaakunnissa ei ole sosiaalityön

yliopisto-opetusta. Viime vuosina kuntien pätevien sosiaalityöntekijöiden määrä on lisääntynyt ja myös las-

tensuojelun tilanne henkilöstön kautta on vahvistunut. Tilannetta on parannettu solmimalla yhteistyösopi-

muksia Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sekä Helsingin yliopiston Social och kommunalhögskolanin

kanssa sosiaalityön perusopintojen ja maisterivaiheen opintojen suorittamiseksi maakunnan oman rahoi-

tuksen turvin. Vaasa on aktiivisesti vienyt asiaa eteenpäin.

Sivu 11 / 31

Valtakunnallisen Kansa-koulu-hankkeen avulla tuetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain yhtenäistä toi-

meenpanoa (THL 2015–2017). Hankkeen avulla toteutettavat työntekijöiden kirjaamiskoulutukset ajoittu-

vat seuraavan kahden vuoden jaksoon, mikä tukee sosiaalityön määrämuotoista dokumentointia ja selkiin-

nyttää osin myös monialaisen kirjaamisen käytäntöä. Vaasa pilotoi hankkeessa tällä hetkellä lastensuojelun

osiota ja on hakemassa rahoitusta viedäkseen lastensuojelun osion valtakunnalliseen KanSaan.

4. Hankkeen tavoitteet ja tavoitellut hyödyt ml. perustelu valitun kehittämiskokonaisuuden merkityk-

selle maakunnan kannalta

4.1. Hankkeen kohdentuminen, perustelut ja tavoitellut hyödyt

Tämä hanke on osa Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa toteutettavaa kokonaisvaltaisempaa las-

ten ja perheiden palveluiden uudistamista. Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta

SoTe-uudistusta varten suunnitteleva LaPe-työryhmä on asettanut lasten ja perheiden palvelujen suunnit-

telua ohjaaviksi periaatteiksi mm. seuraavia, jotka ohjaavat myös LaP-hankkeen toteuttamista:

- Lasten, nuorten ja perheiden tukemisen ja auttamisen painopiste siirretään varhaisempaan vaihee-

seen ja varhaisempiin palvelutarpeisiin

- Hyvä kohtaaminen, kuunteleminen ja oikeuksien kunnioittaminen sekä lapsilähtöisempi, erityisesti

lasta kuuntelevampi työskentelytapa

- Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen vahvemmaksi osaksi palveluiden suunnittelua, kehittä-

mistä ja arviointia

- Konsultaation ja liikkuvien palveluiden avulla tuodaan erityinen ja vaativa tuki lähelle perhettä ja

heidän lähipalveluihinsa

- Julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palvelut yhteen sovitetaan perheiden

palvelukokonaisuudeksi

- Tulevaisuudessa kunnan järjestämät peruspalvelut ja maakunnan sote-palvelut muodostavat per-

heiden kannalta toimivan kokonaisuuden, jossa on sovittu työnjaosta toimijoiden kesken

- Haetaan STM:n LaPe-kärkihankerahoitusta integratiivisten toimintamallien ja erityis- ja vaativam-

man tason palveluiden kehittämiseen

Pohjanmaan hanke kohdentuu Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman sisällöistä integratiivisten,

moniammatillisten toimintamallien kehittämiseen perus- ja erityistason palveluissa sekä erityis- ja vaa-

tivamman tason palveluihin kattaen jälkimmäisen kehittämiskokonaisuuden kaikki osiot. Tällä vahviste-

taan ensinnäkin kuntaan jäävien palveluiden ja sote-uudistuksen piirin kuuluvien palveluiden yhteistyö

perheiden tukemisessa sekä perheiden mahdollisuus saada kokonaisvaltaista tukea. Toiseksi hankkeen

avulla vahvistetaan lasten ja perheiden erityispalveluiden toteutumista ja laadukkuutta maakunnan laa-

juisesti sekä verkostoitumalla kaikkein vaativimmissa erityispalveluissa ja erityisosaamisessa Turun yh-

teistyöalueen kanssa osaamis- ja tukikeskuksen aikaansaamiseksi.

Hanke keskittyy sisällölliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen. Johtamisen uudistaminen on alueellisen

Lape-työryhmän ja sote-uudistuksen suunnitteluun kuuluvaa, mutta muutosjohtamisen tukeminen ta-

pahtuu hankkeessa. LaPe-hankkeen ja muutosagentin työskentely liittyvät kiinteästi maakunnallisen

Lape-työryhmän työskentelyyn sekä sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteut-

tamiseen.

Sivu 12 / 31

Hankesisältöjen kohdentumista ja valintaa perustellaan seuraavasti:

- Pohjanmaalla on useiden vuosien ajan keskitytty lasten ja perheiden palveluissa kehittämään var-

haisen puuttumisen ja tukemisen keinoja ja ennaltaehkäisevää työskentelyä

- Sekä perus- että erityispalveluissa tarvitaan uudistamista ja painopisteen siirtämistä varhaisempaan

vaiheeseen ja palvelutarpeisiin

- Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on kehitetty ja kokeiltu

vain pisteittäisesti

- Erityispalveluiden resurssit ja käytännöt vaihtelevat kunnittain suuresti, tulevassa sote-uudistuk-

sessa palveluihin tarvitaan yhdenmukaistamista ja perhelähtöisyyttä niin perheiden kuin toimi-

joidenkin kannalta

- Lapset ja vanhemmat eivät saa vaikeissa elämäntilanteissa erityispalveluista kokonaisvaltaista tukea

lähellä arkeaan, kunnassaan

- On tosiasia, että osaan nykypäivän lasten ja perheiden vaativimmista ja monisyisistä tilanteista tar-

vitaan tukea, yhteistyötä ja erityispalveluita

- Tarvitaan suunnitelmia, kokeiluja ja tuloksia

- Kootaan ko. palvelut suunnitelmalliseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi

- Hankkeen sisältöalueelta voidaan odottaa suhteellisen nopeasti tuloksia. Nämä toimintamallit sekä

yhdenmukaistaminen oletettavasti selkiinnyttävät ko. perheiden palvelujen toteuttamista ja va-

pauttavat toteutuessaan voimavaroja koko maakunnan alueella.

- Huomioidaan alueen erityispiirteet ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat kohderyhmät, joihin

tarvitaan maakunnallista ja maakuntaa laajempaa yhteistyötä tai asiantuntemusta

- Kehittäminen on tietoon perustuvaa

- Monialainen työskentely edellyttää eri organisaatioiden työntekijöiden yhteistä koulutusta tuek-

seen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että aiempi kehittämistyö, palvelujen turvaaminen lähellä perheitä ja erityis-

palveluiden yhdenmukaistaminen ohjaavat hankkeen ja sen sisältöjen toteuttamista.

Hankkeen avulla tavoitellaan hyötyjä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kannalta, ammattilaisten kan-

nalta, tulevan sote-organisaation kannalta ja päättäjien näkökulmasta.

- erityisosaamista on saatavilla perheiden tarpeen mukaan ja peruspalvelujen tukena lähellä asia-

kasta aiempaa paremmin

- palvelutarpeen arviointi on yhdenmukaistunut

- perhelähtöinen ja -keskeinen työskentely on vahvistunut ja siihen on työvälineitä ja toimintamal-

leja, jotka on otettu käyttöön

- asiakkaiden kehittämisehdotuksia on otettu käyttöön

- tieto palveluista sekä neuvontaa ja ohjausta on perheiden saatavilla aiempaa paremmin

- lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja kuunteleminen toteutuvat ja sitä tehdään seurantaa ja

tieto on saatavilla

- lasten, nuorten ja perheiden ohjautuminen erityis- ja vaativampiin palveluihin vähenee

- toimintamallit on kuvattu ja ne ovat yhdenmukaisia riippumatta siitä, missä kunnassa perhe asuu

- muutosjohtaminen on osa johtamista

- on tuotettu tietoa johtamisen, päätöksenteon, suunnittelun ja kehittämisen tueksi

Sivu 13 / 31

- henkilöstön osaaminen monialaisessa työskentelyssä on vahvistunut ja yhtenäinen toimintatapa on

kehittynyt, yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit selkiinnyttävät työskentelyä

- lastensuojelun kilpailutuksella on yhdenmukaiset kriteerit, lastensuojelun ja sijaishuollon työnjako

ja vastuut on määritelty

- on mahdollista arvioida toimintaa talouden näkökulmasta ja lasten ja perheiden palveluiden kehit-

tämisellä on kustannusvaikutuksia kustannuksia vähentäen

- tehostetun perhetyön sisältö ja toimintatavat ja tarve on määritelty

- lastensuojelun avohuollon toiminta on vahvistunut

- vaativan erityisosaamisen tukikeskuksen toimintaan on suunnitelma.

4.2. Hankkeen tavoitteet

Lape-hankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa palveluissa lapsilähtöistä ja perhekeskeistä toiminta-

tapaa sekä tukea lapsen ja nuoren luottamusta ja kiintymyssuhteita. Hankkeen kehittämisteemoina

ovat seuraavat:

Lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen vahvistuvat heidän omassa asiassaan ja pal-

veluiden kehittämisessä

Lasten ja perheiden tuen ja palvelutarpeisiin vastataan perhelähtöisesti kehittämällä perus- ja

erityispalveluiden integraatiota, kehittämällä lastensuojelun toimintatapoja sekä uudistamalla

erityistason palveluja ja palvelurakennetta

Tietoon perustuva kehittäminen, henkilöstön osaaminen ja verkostot tukevat kehittämistä

Peruspalveluilla tarkoitetaan tässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita (neuvola ja tarvittaessa muut

nykyisin terveyskeskuksen nykyisin kautta saatavat peruspalvelut sekä sosiaalityö, kotipalvelu), varhais-

kasvatusta, koulua ja oppilashuoltoa sekä kolmannen sektorin toimijoita. Erityis- ja vaativamman tason

palveluita ovat tässä lasten, nuorten ja perheiden erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaisten henki-

löiden erityispalvelut, päihdehuollon erityispalvelut, opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavat

erityistason tukimuodot, yhteistyössä poliisin kanssa toteutettavat työmuodot sekä rikosseuraamuslai-

toksen, yksityisen palveluntuottajan sekä järjestöjen tuottamat erityispalvelut. Kehittämistyössä tarvi-

taan sijaishuollon ja vaativampien erityispalveluiden kysymyksissä myös Aluehallintoviranomaisen asi-

antuntemusta.

Tavoitteet:

1. Lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen omassa asiassaan ja palvelujen kehittämisessä

Sisältökuvaus: Lapsilähtöinen työskentely, jossa lasten oikeudet ja lasten kuulluksi tuleminen huo-

mioidaan aiempaa paremmin. Lapset huomioidaan aikuisten palveluissa. Lapset, nuoret ja vanhem-

mat osallistuvat kehittämiseen ja arviointiin tuoden esille kokemuksiaan jo hyväksi havaittujen me-

netelmien avulla. Osallisuutta vahvistetaan myös lisäämällä lasten, nuorten ja perheiden mahdolli-

suuksia vertaistukeen. Asiakaslähtöinen tiedon tuottaminen luo pohjaa vaikuttavuuden arvioinnille,

jossa on mukana lasten, nuorten ja vanhempien arvioita.

Avioerotilanteen kokeneita lapsia tuetaan lasten vertaisryhmätoiminnalla, jota pilotoidaan,

arvioidaan ja juurrutetaan Pohjanmaan alueella Vaasan Ensi- ja turvakodin toteuttamana.

Sivu 14 / 31

Arviointi perustuu keskusteluun ja sen käyttömahdollisuudet laajemmin muissa palveluissa

kokeillaan ja selvitetään.

Integratiivisia palveluita kehitetään monialaisissa työryhmissä, joissa on mukana kokemus-

asiantuntija (yhteiskehittäminen) ja koululaisten näkemyksiä kootaan DelSam-hankkeen

tuloksista ja toimintatapaa hyödyntäen

Asiakasraadin kokeileminen ja käyttöönotto erityispalveluissa

Lasten ja nuorten kanssa etsitään heidän kokemukseensa perustuvia hyvän sijaishuollon

kriteerejä

Sähköinen arviointi omasta osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta smiley-tyyppisesti palve-

lutarpeen arvioinnin/asiakassuunitelman laadinnan yhteydessä otetaan käyttöön koko

maakunnassa. Tieto kokemuksista liitetään myös asiakastietojärjestelmään.

Lasten huomioiminen, kun perheen aikuisilla on ns. omia palveluita

Selvitetään mahdollisuudet käynnistää Voikukkia-vertaisryhmätoimintaa huostaan otettu-

jen lasten vanhemmille ja lapsille Salapoliisit-työmenetelmää.

2. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen perus- ja erityistason palveluihin

Sisältökuvaus: Integratiiviset toimintamallit tarkoittavat tässä a) monitoimijaista arviointia b) toi-

mintamallia, jossa erityisosaajien ja palveluiden tuki tuodaan perheelle peruspalveluiden yhtey-

dessä (vertikaalinen integraatio) ja c) monitoimijainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen, jossa

eri ammattiryhmien osaaminen, tuki ja palvelut kootaan lapsen, nuoren, vanhempien ja perheen

näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi (horisontaalinen integraatio). Myös läheisverkosto tai

perheen mainitsemat henkilöt osallistuvat. Lasten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioi-

daan, laaditaan palvelusuunnitelma ja tuki ja palvelut toteutetaan monitoimijaisesti. Arvioinnissa

lähtökohtana on perheiden oma arviointi. Rinnalla kulkee hyvä dokumentointi asiakasasiakirjoihin

Kansa-koulu-hankkeen koulutusten mukaisesti. Hyödynnetään työskentelyssä THL:n olemassa ole-

via ja tulevia materiaaleja sekä kokoonnutaan omassa alueellisessa kehittämisverkostossa, joka kyt-

keytyy valtakunnalliseen oppimisverkostoon.

a) Monitoimijainen arviointi

Monitoimijaista arviointia pilotoidaan Pohjanmaan maakunnan kattavasti eri-ikäisten lasten ja

nuorten perheiden kanssa. Tavoitteena on riittävän yhdenmukainen ja sisällöltään kattava arviointi,

jonka toteutusta voidaan kuitenkin varioida vastaamaan arvioitavan perheen tilannetta.

Monitoimijainen arviointi toteutetaan lapsen/nuoren ja perheen elämänpiiriin kuuluvien

ammattilaisten/perus- ja erityispalveluiden yhteistyönä ja huomioidaan myös aikuisten pal-

velut

Fyysinen paikka, jossa arviointia tehdään, on tärkeä asiakaslähtöisyyden kannalta

Kokonaisvaltainen tuen ja palveluiden arviointi, jossa huomioidaan mahdolliset katvealu-

eet, piilotarpeet, palvelutarpeen kiireellisyys ja toteutetaan useiden toimijoiden arviointien

sijaan yksi yhteinen arviointi

Arvioidaan osallisuutta ja kuulluksi tulemista (ks. osallisuus)

Mahdollistaa varhaisen tunnistamisen ja tuen lapselle ja perheelle

Hyödynnetään LasSe-hankkeessa kokeiltua lasten ja nuorten psykiatrian ja lastensuojelun

sosiaalityön työntekijöiden työparityöskentelyä lastensuojelutarpeen arvioimisessa jatke-

taan Vaasassa ja laajennetaan käytäntöä laajemmin Pohjanmaan alueella. Perehdytetään

Sivu 15 / 31

tässä yhteydessä työntekijät lastensuojelutarpeen arvioinnin toimintatapaan ja siitä ohjaa-

vaan lainsäädäntöön.

Monitoimijainen ja asiakaslähtöinen arviointia koostetaan malliksi tiimityönä, jossa on mu-

kana kokemusasiantuntija ja sosiaalihuollon työntekijä Parempi arki-hankkeen kehittämis-

mallin mukaisesti. Nämä pilotoivat tiimit tapaavat maakunnallisissa verkostotapaamisissa

kokemusten jakamiseksi ja kehittämistyön vahvistamiseksi

Arviointiin liitetään palveluohjaus, jolla vältetään poisohjaamisen kulttuurin toimintatapa ja

päästään asiakaslähtöiseen ja perhettä tukevaan työskentelyyn (esim. kun lastensuojelun

tarvetta ei ole).

b. Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integraa-

tion mahdollistamiseksi

Sisältökuvaus: Kehitetään lasten ja nuorten ja perheiden sekä heidän kanssaan työskentelevien pe-

ruspalveluiden ja ammattilaisten tueksi toimintamalleja, joissa tarvittavien erityispalveluiden ja –

ammattilaisten avulla tuodaan erityispalvelut ja -osaaminen perheen lähipalveluihin. Näitä ovat

esim. psykiatrian, muun erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun ja muut sosiaalihuollon erityis-

palvelut. Toimintatapa on lapsi-, perhe- ja arkilähtöinen, jossa lähiverkosto huomioidaan.

Jalkautuvat, konsultatiiviset, digitaalisesti ja työparityönä toteutetut toimintamallit. Mikäli lähi-

palveluita on keskitetty (esim. perhekeskus, koulu), konsultaation tuominen ja jalkautuminen

onnistuvat parhaiten näiden peruspalveluiden yhteydessä, lapsille, nuorille ja perheille jo tu-

tuissa paikoissa.

Parannetaan käytännön toteutustapoja, joihin tarpeita on tässä listattu. Määritellään eri toimi-

joiden roolit, vastuut, työnjako ja dokumentointi. Erityisesti konsultatiivisen työn käytäntöjen

ja pelisääntöjen luominen koetaan tärkeäksi: esim. selkiinnytetään salassapitovelvoitteita (kou-

lujen erilainen lainsäädäntö), sovitaan lastensuojelun vakinaiset yhteyshenkilöt/omatyöntekijä

kouluille, varhaiskasvatukseen ja neuvolaan sekä viikoittaiset lastensuojelun soittoajat lasten-

suojeluun peruspalveluita varten, nimetään omatyöntekijä lastensuojelusta sekä sovitut viikoit-

taiset kiinteät tapaamisajat kouluille vuosikelloa varten (esim. psykiatria, lastensuojelu) ja kiin-

teä aika monialaisia tapaamisia varten. Kun vakituisesti varattuun aikaan ei joskus ole tarvetta,

erityispalvelut voivat käyttää sitä muuhun työhön esim. lastensuojelutyössä dokumentointiin.

Sovitaan myös tiedottamisesta ja käytännöistä saada palautetta lastensuojelusta tai sosiaalitoi-

mesta, kun perhe on ohjattu peruspalveluista ohjattu näihin palveluihin tai on tehty ilmoitus.

Kehitetään työparityötä ja minimoidaan palavereihin osallistuvien työntekijöiden määrää

Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja peruspalveluiden kuntayhtymän alueella psykososiaalisten

palveluiden yksikkö pilotoi digitaalista toimintatapaa.

Tarvittaessa muodostetaan lapsi/perhekohtainen monitoimijainen tiimi tai otetaan käyttöön

lähivastuutyöntekijämalli paljon palveluita tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille.

c. Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa, uudet toimintamallit hori-

sontaalisen integraation mahdollistamiseksi

Sisältökuvaus: Kehitetään integroitujen ja yhteen sovitettujen palveluiden käyttöön uudentyyppi-

nen erityistason palvelumalli ja malli integroidulle monialaiselle tiimityölle. Tätä pohjustavat jo

esim. lastensuojelun ja lastenpsykiatrian työparityönä tekemät lastensuojelutarpeen arvioinnit.

Monialaisen yhteistyön kehittäminen tapahtuu samaan tapaan tiiminä kuin monitoimijaisen

arviointimallin koostamisessa, Parempi arki-hankkeen toimintatavalla. Mukana ovat keskeiset

Sivu 16 / 31

erityispalvelut esim. lastensuojelu ja sen sijaishuolto, päihdehuolto, erikoissairaanhoito, vam-

maispalvelut ja muut mahdolliset erityispalvelut sekä vaativan erityistason asiantuntemus. Asi-

akkaiden tarpeisiin palvelutarpeisiin vastataan lasten, nuorten ja perheiden kanssa yhdessä

tehdyn palvelutarpeen arvioinnin pohjalta.

Huomioidaan mallissa sijaishuollon konsultaatiotarpeet esim. omalääkäritoiminta.

Kootaan tarpeita ja sisältöjä yhteistyön kehittämiseen Turun OT-keskuksen kanssa.

3. Lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativampien palvelujen kokonaisuutta

a. Lastensuojelun moniammatillinen toimintamalli

Lastensuojelun avohuollon toimintatapoja vahvistetaan ja uudistetaan osallistumalla ns. Hackneyn –

mallin pilotointiin ja tehdään tässä valtakunnallisesti yhteistyötä muiden pilotoijien kanssa Terveyden ja

hyvinvoinnin laitoksen yhteistyön kautta. Pohjanmaan 3-4 pilottia toteutuvat Pietarsaaren seudulla,

Mustasaaressa ja Pohjanmaan rannikkoseudun sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän alu-

eella lastensuojelun ja psykososiaalisen keskuksen kanssa yhteistyössä. Valtakunnalliset mallinnukset ja

kokemusten jakaminen valtakunnallisessa verkostossa tukevat työskentelyä ja mallin käyttöönottoa

koko maakunnan alueella. Malliin perehdyttäminen ja kokeilun tukeminen tapahtuu myös hankkeen

omasta toimesta erityisesti ruotsin kielellä.

Toisena toimintamallina otetaan käyttöön Palaset kohdalleen -työskentelytapa, jolla vahvistetaan las-

tensuojelun avohuollossa kotiin tuotavaa tukea tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa ja intensiivisempää

työskentelyä nuoren sekä heidän perheidensä kanssa esim. huostaanoton uhan vuoksi. Tällaisia kohde-

ryhmiä ovat nuoret perheineen, kun nuorella on vaikeasti hoidettava päihde-, käytös- ja mielentervey-

den häiriöitä. Toimintatapaa pilotoidaan hankkeessa myös monikulttuurisissa perheissä. Menetelmän

koulutus antaa mahdollisuuden ryhtyä nopeasti kokeilemaan työskentelyä käytännössä sekä kaivatun

mahdollisuuden eri toimijoiden ja ammattiryhmien yhteistyön oppimiselle. Koulutukseen osallistuu

useita ammattiryhmiä esim. Vaasan sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten psykiatrian yksiköstä, kuntien

lastensuojelun sekä tehostetun perhetyön ja nuorten päihdepalvelujen työntekijöitä. Osallistujatahot

määritellään tarkemmin hankkeen alkaessa. Systeemiteoreettinen Palaset kohdalleen - työmenetelmä

pohjautuu näyttöön perustuvaan MDFT-työmenetelmään, josta Suomen mielenterveysseura on koon-

nut toimivimmat osiot hieman lyhyemmäksi versioksi. Työmenetelmän koulutus hankitaan Suomen

mielenterveysseuralta, jonka kanssa hankkeessa tehdään menetelmäkoulutusta laajempaa yhteistyötä

monialaisten ja perheet huomioivien työtapojen osalta.

Lastensuojelun avohuollossa ja sijaishuollossa pulmallisimmissa tilanteissa tarvitaan arviointia myös

nuoren tilanteen vakavuudesta sekä tukea nuorta tukevien toimenpiteiden valitsemiseksi. Vaasassa on

aloitettu kokeilun kaltaisesti vaativan riskiarvioinnin toteuttaminen konsultaation avulla. SAVRY- ”Struk-

turoitu väkivaltariskin arvio nuoruusikäisille” koostuu voimavarakeskeisestä tavasta analysoida nuoren

tilannetta ja tehtyä haastattelua ja siihen sisältyy vaativa riskiarviointi tilanteesta. Laajennetaan tätä

kokeilua Pohjanmaan alueen kuntiin.

Sivu 17 / 31

Pohjanmaan maakunnallisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän sijoittumista ja toimintatapaa tar-

kastellaan uudelleen hankkeen yhteydessä lastensuojelun maakunnallisessa kokonaisuudessa. Nykyisin

asiantuntijaryhmän toimintaa koordinoi Pohjanmaan sosiaalipäivystys.

b. Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus

Pohjanmaan maakunnan alueella tehdään tällä hetkellä useanlaista perhetyötä. Tehostettu lastensuo-

jelun perhetyö ei ole vielä kehittynyt, koska se ei ole eriytynyt sosiaalihuoltolainmukaisesta perhe-

työstä. Hankkeen aikana tarkastellaan perhetyön kokonaisuutta ja työmuotoja ja määritellään tehos-

tettu perhetyö ja perhekuntoutus (yhtenäiset periaatteet, työmenetelmät, kriteerit). Lastensuojelun

perhetyön kehittämistä ja vahvistamista tapahtuu jo em. kehittämisteemoissa.

c. ja d. Lastensuojelu sijaishuolto: laitos- ja perhehoito

Pohjanmaan maakuntaan tarvitaan tulevaisuudessa yhteinen sijaishuollon osaamisyksikkö, erityishuo-

lenpidon yksikkö, joka vastaa sijaishuollon palveluprosesseista ja sen toiminnan kehittämisestä.

Yksikkö valmistelee lastensuojeluprosessissa lasten ja nuorten siirtymisen sijaishuoltoon. Maakunnassa

tulee olla kompetenssia siihen, että lapset ja nuoret sijoitetaan heille oikeaan ja sopivaan paikkaan. Las-

tensuojelun sijaishuollon toimintaan luodaan hankkeen aikana malli, joka alkaa lapsen/nuoren sijais-

huoltoon siirtymisen valmistelusta valmisteltaessa huostaanottoa ja sijoitusta perheen ulkopuolelle

joko laitos- ja perhehoitoon. Sijaishuoltoon siirtymisessä kuvataan kuntien lastensuojelun sosiaalityön

ja sijaishuollon yksikön keskinäinen työnjako (mitä lastensuojelu/ sijaishuolto tekee), vastuut ja vastuu-

tahot, päätöksenteko ja juridiikka, kriteerit, sijoituspaikan valinta sekä laadukkaan sijoituksen tunnus-

merkit. Kuvauksen tekemiseen osallistuvat kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijät, Vaasan lasten-

suojelun sijaishuollon työntekijät sekä edustajia lastensuojelulaitoksista Vaasan kaupungista, yksityi-

seltä sektorilta ja perhehoidosta.

Sijaishuollon laitoshoidon hankintaa ja kilpailutuksen sisältöä yhdenmukaistetaan laatimalla yhtenäiset

periaatteet ja kriteerit ostopalveluiden laadusta ja hinnoittelusta. Tämä tukee lastensuojelun laitospal-

veluiden hankintaa ja valintaa. Tällä eri toimijoiden laitoshoitoon kuuluvat sisällöt ja hyödykkeet eroa-

vat siinä määrin, että ne eriarvoistavat lastensuojelun laitoshoidossa olevia lapsia ja nuoria. Ostopalve-

luille suunnitellaan seurannan tekemiseksi arviointi ja raportointimenettely. Hyödynnetään soveltuvin

osin Ruotsin hyviä käytäntöjä.

Kehitetään sijaishuoltoa käytännössä toteuttavien tahojen yhteistyötä niiden tahojen ja työntekijöiden

kanssa, jotka työskentelevät lasten ja nuorten biologisten vanhempien kanssa. Näiden tapaamisten ja

keskustelujen tarkoituksena on keskustella tilanteesta ja etsiä mahdollisuuksia biologisten vanhempien

ja heidän sijaishuollon piirissä olevien lastensa/nuortensa tapaamisille ja yhteydenpidolle. Usein myös

biologiset vanhemmat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omassa elämäntilanteessaan

(esim. päihde- ja mielenterveyspalvelut). Käytäntöjen kehittämistä tuetaan Perhearviointi-menetelmän

avulla, mihin hankintaan koulutusta sekä laitos- että perhehoidon työhön.

Sivu 18 / 31

Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten luottamuksen ja turvallisen kiintymyssuhteen mahdollistumi-

nen traumatisoitumisen takia tuo haasteita sijaishoitopaikan arjessa kuntoutumisen ja hoidon onnistu-

miseksi (esim. rajoittamistoimenpiteet). Sijaishuollon ja erityisesti laitoshoidon ja Aluehallintoviraston

edustajien kesken järjestetään tapaamisia, joiden tarkoituksena on keskustella näistä käytännön tilan-

teista ja niiden tulkinnasta lapsen oikeusturvan kannalta.

Hankkeessa etsitään ratkaisu ja tehdään tarvetta vastaava suunnitelma monikulttuurisen perhehoidon

toteuttamiseen: perheiden hankintaan, koulutukseen ja tukemiseen, myös erityiskysymyksissä. Etsitään

tarvittaessa konsultaatiokäytäntö toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamisen tueksi erityiskysymyk-

siin.

d. Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen malli

Lastensuojelun sijaishuollon laadun valvonta kuuluu kuntien tehtäväksi. Hankkeessa keskitytään laitos-

ja perhehoidon piirissä olevin lasten ja nuorten näkökulmaan ja tarpeisiin. Heidän kanssaan etsitään

osallistavalla tavalla hyvän sijaishuollon kriteerejä. Ks edellinen kohta.

4. Erityistason palveluiden uudistaminen

LaPe-hanketta valmisteltaessa Pohjanmaan sosiaali- ja perusturvajohtajat ja lastensuojelun esimiehet

keskustelivat laajasti erityisosaamisen ja erityistason palveluiden tarpeesta esim. vaativista perheoi-

keudellisista kysymyksistä ja lastensuojelun vaativimmista haasteista (pitkittyneet huoltoriidat, lapsen

eristäminen toisesta vanhemmasta, lapsiin kohdistuva väkivalta, insesti, vaativan tason psykiatrisen

hoidon ja lastensuojelun yhteistyö sekä kuntoutuksen ja hoidon näkökulma sijaishuollossa). Pohjan-

maan maakunnassa todettiin tarve ja valmius tehdä yhteistyötä ja suunnitella Turkuun valmisteltavan

osaamis- ja tukikeskuksen toimintoja siinä laajuudessa kuin ns. OT-keskuksen piiriin kuuluisi. Tarvetta

on konsultaatioon ja tukeen sekä verkostotapaamisiin, hoitoon ja sellaisen yhteistyörakenteen luomi-

seen osaamis- ja tukikeskuksen kanssa, joka ulottuu maakuntatasolla Pohjanmaalle. Hyödynnetään mo-

nitoimijaisissa malleissa (tavoite2) syntynyttä tietoa.

5. Lastensuojelun tietopohjainen kehittäminen ja verkostot

Pohjanmaan LaPe- hankkeessa toteutetaan kehittämisessä hyväksi havaittuja käytäntöjä:

Työmenetelmät ovat näyttöön tai tietoon perustuvia

Kehittämistyöhön liittyy tutkimusta ja korkeakouluyhteistyötä:

o Tietoon perustuvaa sosiaalityötä vahvistetaan lastensuojelussa yhdistämällä tutkimustietoa

lastensuojelun käytännön työhön. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön kou-

lutuksen (JY) opetushenkilökunta tuo lastensuojelun henkilöstön valitsemista aiheista tutki-

mustietoa yhteiseen keskusteluun 4-5 tapaamiskerran aikana.

o Hankkeeseen liittyvää korkeakoulu- ja järjestöyhteistyötä, jossa tuetaan tutkimusten ja sel-

vitysten tekemistä, koordinoivat sosiaalialan osaamiskeskukset SONet BOTNIA ja Det Fin-

landssvenska kompetencentret

Kehittämistyötä tuetaan verkostojen ja verkostotapaamisten avulla

Sivu 19 / 31

o SONet BOTNIA koordinoi Pohjanmaalla lastensuojelun maakunnallisten toimijoiden osallis-

tumista valtakunnallisen verkoston tapaamisiin yhteistyössä THL:n kanssa. Det Finlandss-

venska kompetencentert koordioi ruotsinkielistä oppimisverkostoa. Verkostotoiminnan

avulla esim. jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, levitetään toimintamalleja ja jalkaute-

taan THL:n laatimia mallinnuksia syksyn 2016 oppimisverkostotapaamisista.

5. Hankkeen toteutus ja aikataulu

- Pohjanmaan LaPe-hankkeelle perustetaan hakemuksen mukainen usean toimijan hankekonsortio,

jota hallinnoi Vaasan kaupunki. Hankeen ohjausryhmänä toimii Pohjanmaan SoTe-uudistusta val-

misteleva lasten ja perheiden palvelujen suunnitteluryhmä, jota täydennetään hankekonsortion

asiantuntijoilla, muutosagentilla ja kokemusasiantuntijoilla.

- Lasten, nuorten osallistuminen kehittämistyöhön toteutuu heidän sopivalla tavalla työstämiensä

laatukriteereiden tekemisenä avohuollossa ja sijaishuollossa. Työmenetelmien pilotoinnista kerä-

tään arviointitietoa ja palautetta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta heidän kokemuksistaan. Sovelle-

tan DelSam-hankkesta soveltuvaa käytäntöä

- Pohjanmaan maakunnan LaPe- hankkeen mukainen toiminta prosesseineen juurtuu suoraan käy-

täntöön SoTe-uudistukseen kuuluvana. Hanke kytkeytyy Pohjanmaan maakunnanSoTe-valmiste-

luun.

- Monialaista ja moniammatillista työskentelyn kehitettäessä arvioidaan työmenetelmien toimi-

vuutta ja kootaan tietoa myös lapsilta ja nuorilta vaikuttavuuden näkökulmasta heidän. Hankkeen

aikana kootaan joitakin yksilökohtaisia ja laajemmin toimintakohtaisia seurantakriteerejä/ indikaat-

toreita ja testataan niiden soveltuvuutta vaikuttavuuden ja hyvinvoinnin seurantaan tulevan yksi-

kön toimintaan.

- Hankkeen toimijat ja heidän tehtävänsä on kuvattu seuraavassa taulukossa

Toimija Tehtävä

Vaasan kaupunki Hallinnoi hanketta ja hankekonsortiota. Sosiaali- ja tervey-denhuollon työntekijät toteuttavat hankesuunnitelmaa omassa työssään, osallistuvat koulutuksiin, arviointeihin ja verkostotapaamisiin sekä TIPS-työskentelyyn.

Pohjanmaan hankekuntien sosiaalitoimi/sosiaali- ja ter-veystoimet

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät toteuttavat hanke-suunnitelmaa omassa työssään.

Suomen mielenterveysseura Tarjoaa tarvittavien työmenetelmien koulutukset sovitulla ta-valla ja rakentaa koulutuksen avulla teoreettista perustaa eri organisaatioissa toimivien ammattilaisten työskentelylle. Osallistuu ja kehittää uusien menetelmien arviointiin (toimi-vuus ja soveltuvuus palvelujärjestelmään) asiakkaiden työn-tekijöiden ja monitoimijaisen yhteistyön näkökulmasta moni. Arvioi valittujen työmenetelmien soveltuvuutta ja toimi-vuutta maahanmuuttajatyössä. Osallistuu hankekonsortion jäsenenä sen toiminnan arviointiin julkisen sektorin, järjestö-jen ja yritysten yhteistyönä. Selvitetään kouluttajakoulutus-ten tarve. Osallistuu verkostotoimintaan.

Vaasan Ensi- ja turvakotiyhdistys Toteuttaa eroauttamisessa lasten vertaistapaamisia hank-keen aikana Pohjanmaan maakunnan alueella ja arvioi toi-mintaa. Osallistuu konsortion toiminnan arviointiin ja verkos-totapaamisiin.

Vaasan shp/Lasten ja nuorten psykiatrinen yksikkö Yksikkö kehittää ja kokeilee toimintatapoja hankesuunnitel-man mukaisesti; jalkautuva ja konsultatiivinen toimintatapa, työparityöskentely ja lastensuojelutarpeen arvioinneissa ja monitoimijaisessa arviointimallissa. Ammattilaiset pilotoi uu-

Sivu 20 / 31

sia työmenetelmiä ja toimintamalleja työskentelyssään yh-dessä muiden toimijoiden kanssa. Osallistuu verkostotoimin-taan.

Mehiläinen - Saukkoranta Osallistuu sijaishuoltoa kehittävään osioon ja arviointiin han-kesuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tarjoaa konsultaa-tiota maahanmuuttajataustaen lasten ja nuorten sijaishuol-lon toimintaan. Osallistuu verkostotoimintaan.

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Toteuttaa TIPS-toiminta-mallin mukaisesti tietopohjaisen so-siaalityön osuutta käytännön ammattilaisten kanssa ja osallis-tuu verkostotapaamisiin.

Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Perehdyttää hankehenkilöstön hankeverkostoon ja konsorti-oon. Koordinoi opetusklinikkatyyppistä toimintaa ja yhteis-työtä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. Koordi-noi verkostotyötä alueen verkoston ja valtakunnallisen ver-koston kesken yhteistyössä THL:n kanssa. Vastaa yhteistyöstä Varsinais-Suomen alueelle yhteistyöasioissa. Tukee toimintaa KansaKoulu hankkeen avulla. Laatii hankesuunnitelman yh-teistyössä hankehenkilöstön kanssa.

Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det soci-ala området

Huolehtii työmenetelmien ja mallien juurruttamisesta kaksi-kielisen alueensa alueella ja yhteistyössä valtakunnallisen ja alueellisen verkoston oppimisverkoston avulla. Tukee toimin-taa dokumentaatiossa ruotsinkielisen KansaKoulu-hankkeen avulla. Tuo Mathilda Wrede Instituutin kautta käytäntötutki-muksen välineitä opetusklinikkamaiseen työskentelyyn. To-teuttaa osallisuuskoulutuksen.

KEHITTÄMISHANKKEEN ORGANISOITUMINEN

Pohjanmaan maakunnan muutosta johtaa ylimpänä päättävänä toimielimenä muutoksen johtoryhmä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista ohjaa poliittinen ohjausryhmä, jonka valmistelijana toimii kun-nanjohtajista koostuva valmisteluryhmä. Valmisteluryhmä on päättänyt osallistumisesta LAPE –muutoshjel-maan.

Lasten ja perheiden palvelujen uudistamista varten on nimetty Pohjanmaan lapset perheet työryhmä, joka toimii myös Pohjanmaan LAPE –kehittämishankkeen ohjaustyhmänä. Työryhmän jäseninä on asiakkaiden edustus (kokemustoimija), työntekijöiden edustus (ammattijärjestö), edustajia sivistys- ja sosiaali- ja ter-veystoimien peruspalveluista (mm. varhaiskasvatus, koulu, neuvolat, lastenlääkäri, sosiaalityö), erityisen ja vaativan tason palveluista (mm. lastensuojelun sosiaalityö, erikoissairaanhoito) sekä AVI:sta, järjestöistä, seurakunnista, osaamiskeskuksista (SONet BOTNIA ja FSKC). Ryhmää täydennetään nuorten edustajalla, 2. asteen koulutuksen ja yksityisten palveluntuottajien edustajilla. Ryhmän jäsenten valinnassa on huoleh-dittu, että edustajat tulevat eri puolilta maakuntaa. Työryhmä toimii myös muutosagentin työn ohjausryh-mänä. Muutosagentin esimies on sote -muutosjohtaja Jukka Kentala. LAPE -työryhmä tulee perustamaan hankkeen käynnistyttyä alatyöryhmiä 2-4: ainakin avohuollon, sijaishuollon ja integratiivisten palvelujen uudistamisen ja kehittämisen valmisteluun.

Kehittämishankkeen hallinnoinnista vastaa Vaasan kaupunki. Hankkeeseen palkattavien projektityönteki-jöiden esimiehenä toimii Vaasan kaupungin sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalueen johtaja. Kukin hank-keeseen osallistuva kunta vastaa oman kuntansa lape ryhmän perustamisesta (ellei sopivaa työryhmää ole jo olemassa).

Hankkeen ohjausryhmä (täydennetään 2. asteen ja yritysten sekä hanke kumppanien edustajilla): Puheenjohtajisto: Krooks Tiia, peruspalvelujohtaja Kaskisten kaupunki Penttinen Erkki, tulosaluejohtaja sosiaalityö ja perhepalvelut Vaasan kaupunki Ström Aija, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveyshuollon yksikkö Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Nyholm Christine, Lakimies, sihteeri Vaasan kaupunki

Sivu 21 / 31

Jäsenet: Böling Tiina, johtava sosiaalityöntekijä (lastensuojelu) Vaasan kaupunki Forsman Kristiina, lastenpsykiatri VSHP Gammelgård Lillemor, varhaiskasvatusjohtaja Vaasan kaupunki Granskog Anne-Maj, terveydenhoitaja (lastenneuvola) Vaasan kaupunki Holm Tarja, lasten vastuualueen johtaja (esh, asiantuntija) VSHP Jäntti Essi, kokemusasiantuntija, pj Vaasan seudun ADHD yhd.

kokemustoimija, asiakasnäkökulma Kotanen Pia, perhepalvelukeskuksen johtaja Pietarsaari Lindén Mika, toiminnanjohtaja, järjestö, perhe- ja lähisuhde- Vaasan Ensi- ja turvakoti ry väkivalta Lindén Yvonne, barn- och familjeomsorgschef Närpes Nyberg Jan-Erik, chef för familjerådgivningen i Jakobstad

Pedersörenejdens kyrk.samfällighet Rönnholm Pia Lähihoitaja hlöstö näkökulma Närpiö. Sundelin Sari, chef för familje- och individomsorg Mustasaari, sosiaalityö Tuomela-Holti Britt-Helen, planerare av förbyggande barnskydd Folkhälsan järjestö, ruotsink. Vanhamäki Minna, rehtori (koulu) Kristiinankaupunki Viitanen Tuija, ylilääkäri, Päivi Rinteen varaj , lastenneuvolat Vaasan kaupunki Rantala Roosa, Vaasan nuorisovaltuusto, Nuorten edustaja Vistilä Altti, Vaasan nuorisovaltuusto, Nuorten edustaja Åberg Tuija, palvelupäällikkö, L. Gammelgårdin varaj. Vaasan kaupunki Rinne Päivi, terveyskeskuslääkäri (kouluterveydenhuolto) Vaasan kaupunki Asiantuntijat Liukku Lea, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, ylitarkastaja, 13.2.2017 Kuusisto Marja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjanmaan piiri, 12.1.2017 Mulju Tuula, SONet BOTNIA, kehittämissuunnittelija 13.2.2017 Niemistö Riku Muuosagentti (LAPE) 4/2017 alkaen

Sivu 22 / 31

Muutoksen ohjausryhmä (Maakunta+sote)

Ohjaa maakuntauudistusta

Poliittinen ohjausryhmä (Sote)

Valmisteluryhmä (kunnanjohtajat)

Ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Nimeää sote –uudistuksen työryhmät

Pohjanmaan LAPE -työryhmä (ohjausryhmä) Laaja-alainen asiantuntemus projektin tueksi Projektin toiminnan ja rahoituksen käytön seuranta, ohjaus ja valvonta projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti Hankkeen toiminnan itsearviointi ja etenemisen ko-konaisarviointi Mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen sekä tarvittavien korjaavien toimenpi-teiden esittäminen Hyväksyy väli- ja loppuraportit Projektin tulosten hyödyntäminen ja hyvien käytän-töjen juurruttaminen

LAPE- muutosagentti Innostaa ja motivoi Pohjanmaan maakunnan kaikkia toimi-joita mukaan palveluiden kehittämiseen hankkeen tavoit-teiden mukaisesti = toimii yhteistyössä kuntien, seurakun-tien, järjestöiden, yksityisten palvelutuottajien, maakunnan toimijoiden ja sote-valmistelijoiden kanssa. Toimii tiedon välittäjänä maakunnasta valtakunnalliseen LAPE-työhön ja toisin päin

Tukee ja koordinoi hankkeen tavoitteiden toteutumista tu-levassa maakunnassa

Luo uutta lapsi- ja perhelähtöistä kehittämis- ja toiminta-kulttuuria Painopiste työskentelyssä peruspalvelujen osuudessa ja osin niiden yhteistyössä erityispalvelujen kanssa, esim. mo-nialainen arviointi Muutosjohtamisen edistäminen palvelujen johtamisessa. Monitoimijaiset ja integratiiviset mallit Osallisuuden edistäminen ja vieminen osaksi toiminta-kult-tuuria Arviointisuunnitelma ja arviointi sekä yhteistyö indikaatto-rien työstämisessä. Pohjanmaan maakunnan lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman laatiminen Kokoaa järjestöjen palveluita ja työmenetelmiä – erityisesti Pohjanmaan haasteisiin ja integratiivisiin palveluihin Asiakaslähtöisyys ja osallisuussuunnitelman laatiminen ja sen käynnistäminen lasten ja perheiden palveluissa. Tiedottaminen Kokoaa kuntien lasten ja perheiden hyvinvointi-suunnitel-mat yhteen Pohjanmaalla Yhteiset tapaamiset EP:n, KP:n ja pohjanmaan muutos-agenttien kesken

Avohuollon työryhmä Sijaishuollon työryhmä Integratiiviset palv. työr. Muu työryhmä?

Projektityöntekijät (2 htv)

Kuntien, järjestöjen, seurakun-

tien työntekijät Lapset, perheet,

asiakkaat

Yksityiset palveluntuottajat

Sivu 23 / 31

6. Hankkeen aikataulutus

Hankkeelle laaditaan toimintasuunnitelma, jossa toteutusta aikataulutetaan niin että eri toimijoi-

den toiminta synkronoituu hyvin käytännön ammattilaisten työn ja työn kehittämisen kannalta.

Hankkeen käynnistysvaihe (tammi-maaliskuu 2017-2018): Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttämi-

nen, toiminta ja tiedotussuunnitelman laatiminen. Sovitaan aikataulusta hankekonsortion eri to-

teuttajien kanssa ja yhteyshenkilöt eri yksiköissä. Hankkeen työntekijät/muutosagentti ja hallin-

noija tiedottavat hankkeen käynnistymisestä. Osallistutaan valtakunnallisen verkoston toimintaan

Hankkeen toteutusvaihe (maaliskuu 2017-lokakuu 2018): Työskennellään hankesuunnitelman mu-

kaisesti ja pidetään tiivistä yhteistyötä Pohjanmaan SoTea valmistelevan ryhmän kanssa.

Hankkeen päättämisvaihe (syyskuu-joulukuu 2018): Välitetään tarvittavat kuvaukset ja mallinnukset

Pohjanmaan maakunnan SoTen toteutukseen, raportointi ja dokumentointi, toimintasuunnitelman

totuttaminen loppuun ja arviointi)

7. Tarvittavat voimavarat

- Hankkeen budjetti on ks. liite budjetista Hankkeeseen on varattu työpanosta n. kolmen henkilötyö-

vuoden verran ja rekrytoiva henkilöstö palkataan hankkeen osaamisalojen perusteella.

8. Viestintä ja vaikuttamien: Viestintä-, juurruttamis- ja osallisuussuunnitelmat

Viestinnän tarkoituksena on antaa tietoa hankkeen konsortiosta ja osallistujista, sisällöstä, tavoitteista,

etenemisestä ja tuloksista. Hankesuunnitelma koskee hankkeen ulkoista viestintää ja vain vähän hank-

keen sisäistä viestintää. Tiedottaminen ja vaikuttaminen sote-valmisteluun tapahtuu hankkeen ohjaus-

ryhmän kautta. Hanke kuuluu valtakunnalliseen kärkihankkeeseen, jonka kautta tehdään myös merkit-

tävää vaikuttamistyötä.

Viestintäkanava, viestintä-tapa

Missä, mitä Vastuutahot

Hankkeen verkkosivut, pää-asiallinen viestintäkanava

Pohjanmaan maakuntauudis-tuksen sivuilla, mahdollisuus linkittää tämä kunnan ja han-kekonsortion toimijoiden si-vuille ja henkilöstölle intraan

ajankohtaista-palsta tapahtu-mista, kokoontumisista päi-vämäärineen alueella ja val-takunnallisesti sekä ajankoh-taisasioista

ohjausryhmän muistiot

huomioidaan LaPe-kärki-hankkeen sivut ja tiedotteet sekä THL:n tiedotus

Hanketyöntekijät ja muutos-agentti, LaPe-ohjausryhmä, Maa-kuntauudistuksen ja Vaasan kau-punki SoTe-vastuutiedottaja. Tar-vittaessa kuntien tai yhteistoi-minta-alueiden tiedottajat

Hanketiedotteet 4 kertaa vuodessa hankkeen etenemisestä toimijoille ja

hanketyöntekijät

Sivu 24 / 31

kumppaneille, mahdollisim-man laajasti, liitetään verkko-sivuille

tarvittaessa tarkempi sub-stanssikatsaus välissä hanke-osioiden etenemisestä osi-oon osallistuville, ei liitetä verkkosivuille

Hankkeen yhteyshenkilöt kunnissa ja hankekonsorti-ossa

hankekonsortion osallistujat nimeävät yhteyshenkilön, jonka kautta voidaan tie-dotta ja tehdä tarvittaessa kyselyitä ja tehostaa viestin-tää

- hanketyöntekijät, nimetyt yhteyshenkilöt

Media tiedottaminen hankkeesta juttujen muodossa lehdistön, radion ja alueuutisten kautta

hanketyöntekijät, ohjaus-ryhmä, muutosagentti, toissi-jaisesti paikallisemmin han-kekonsortion osallistuvien ta-hojen esimiehet ja hanke-työntekijät

Sosiaalinen media hankkeen ohjausryhmä päät-tää asiasta

Tiedottaminen hankkeen käynnistyessä

Perustiedot hankkeesta sen käynnistyessä ks. myös juur-ruttamissuunnitelma

Esimiehet, hanketyöntekijät, ohjausryhmä, muutosagentti

Tiedottaminen hankkeen päättyessä

Tuotokset ja tulokset verkko-sivuille ja muu sovittu tapa malleista ja tuotoksista työ-yhteisöihin

Jatkosuunnitelmat ja kehittä-minen edelleen

Ohjausryhmä, hanketyöntekijät, muutosagentti, esimiehet, maa-kunnan SoTe-vastuuhenkilöt

Hankkeen juurruttamissuunnitelma

Hankkeen juurruttamissuunnitelma kattaa osittain henkilöstön osallistamisen teeman.

Juurruttamisen edellytykset Miten tehdään Vastuutaho

Motivointi Hallintokuntien esimiehet motivoivat henkilöstöä ja pe-rustelevat hankkeen merki-tystä, toteutustapaa ja laa-juutta valtakunnallisesti ja alueellisesti

osallistujille mahdollisuus osallistua SoTe-valmisteluun

hankkeen arvopohja ja peri-aatteet selviksi

hankesisältö perustuu todel-liseen tarpeeseen ja on käy-tännönläheinen

Esimiehet, ohjausryhmä, muu-tosagentti, hanketyöntekijät, STM, THL, sosiaalialan osaamis-keskukset

Sivu 25 / 31

Johtaminen Muutosjohtajuuden tukemi-nen

Strategiaan lasten- ja perhei-den hyvinvointisuunnitel-maan ja toimintasuunnitel-miin ja muihin tarvittaviin suunnitelmiin vieminen

Vastuu toimintamallien ja työmenetelmien käyttöön-otosta/juurruttamisesta ja niistä päätösten tekeminen

Huomioi mahdolliset vaiku-tukset toimintakulttuurien muutoksena, palvelujärjes-telmän organisointina, henki-löstön tehtävä- ja ammattira-kenteeseen sekä talousvaiku-tukset

Muutosagentti, LaPe-työryhmä, ohjausryhmä

Kriittinen massa Hankkeeseen ja toimintamal-lien kehittämiseen osallistuu riittävästi henkilöstöä, johtoa ja kehittämisen asiantunti-joita paikallisesti ja valtakun-nallisesti, jotta tieto ei ole vain harvoilla

On ok hankesuunnitelmassa ja valtakunnallisessa LaPe-hank-keessa

Face to face kontaktit Toimintamallien ja – proses-sien kehittäjien keskinäiset verkostokokoontumiset Poh-janmaalla ja valtakunnalli-sessa verkostossa molem-milla kotimaisilla kielillä

Hanketyöntekijät, sosiaa-lialan osaamiskeskukset, THL, Lape STM

Tiedottaminen Kuntiin sovitaan yhteyshenki-löt, jotka huolehtivat tiedot-tamisesta omissa organisaa-tioissaan eri sektoreilla

Hankkeen verkkosivut, joilla keskeiset hankkeen tapahtu-mat

Viestintäsuunnitelma

Hanketyöntekijät, muutos-agentti, osin valtakunnalliset toi-mijat LaPesta ja THLstä

Osallisuus Hankkeessa kehittäjinä toimi-vat esimiehet, työntekijät ja asiakkaat – eivät pelkästään hanketyöntekijät

vaikuttamismahdollisuudet kaikilla edellä mainituilla

tiedon lisääminen osallisuu-desta koulutuksella

Hanketyöntekijät, ohjausryhmä, FSKC

Seuranta ja arviointi Hankkeen ohjausryhmä seu-raa hankkeen etenemistä ja priorisoi

Hanketyöntekijät, ohjausryhmä, muutosagentti, Suomen Mielen-terveysseura, Valtakunnallinen LaPe-hanke

Sivu 26 / 31

Hankkeelle tehdään väli- ja loppuarviointi, itsearvioinnit

Raportointi

Yhteinen oppiminen, asen-teet, yhteinen kieli, tieto-pohjan vahvistaminen

Koulutuksiin osallistuvat han-kekonsortion jäsenten edus-tajat sekä eri toimijoiden ja hallintokuntien työntekijät yhdessä.

Työmenetelmiä henkilöstö toteuttaa käytännön työssä yhdessä.

Kouluttavat tahot sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, esi-miehet, henkilöstö, hanketyönte-kijät

Hajanaiset tuotokset ja to-teuttamisen esteet käytän-nössä

Keskitytään kokonaisuuksien tekemiseen: toimintamallei-hin ja – prosesseihin, yhtei-siin pelisääntöihin.

Pulmakohtien ratkominen ja tarvittaessa neuvottelemien, tiedoksi saattaminen sille ta-holle, joka asiaan voi vaikut-taa tai voi sen ratkaista

Yhtenäiset käytännöt tavoit-teena, toimintaympäristö huomioiden

Ohjausryhmä, hanketyöntekijät, hallintokuntien esimiehet, valta-kunnallinen LaPe-hanke

Rajoitetut toimenpiteet toimintasuunnitelma ja aika-taulutus

Hanketyöntekijät, ohjausryhmä, muutosagentti

Mitä saatiin aikaan ja miten tieto kaikkien on ulottuvilla jatkossa

Dokumentointi

Keskeiset toimintamallit ja prosessit kuvataan ja peli-säännöt kirjataan saatetaan kaikkien ulottuville myöhem-min sovittavalla tavalla

Uusien työmenetelmien ja toimintatapojen juurruttami-nen

Tarvittaessa oppaat ja ohjeis-tukset

Hankkeessa kehitetyt käytän-nöt viedään SoTe-uudistuk-sen sisältöön lasten ja per-heiden palveluissa Pohjan-maalla. Tarvittavat ratkaisut ja päätökset myös maakunta-tasolla tarvitaan, samoin jat-kokehittämisen tarpeen arvi-ointi ja toteuttaminen

Hanketyöntekijät, esimiehet, vas-tuuhenkilöt, Pohjanmaan SoTe. Suomen mielenterveysseuran koulutuksia työntekijät ryhtyvät toteuttamaan käytännössä jo koulutuksen alettua ja niihin si-sältyy reflektointipäivä. Toteut-taja selvittää koulututtajakoulu-tusten tarpeen molemmilla kie-lillä. Ensi- ja turvakodin erolasten ver-taisryhmätoiminnan juurruttami-seen sovitaan kunnista työnteki-jät vastuuhenkilöiksi.

Sivu 27 / 31

Osallisuussuunnitelma

Osallisuus nähdään hankkeessa asiakkaiden ja palvelunkäyttäjien osallisuutena omassa prosessissaan sekä

osallisuutena palvelujen kehittämisessä, mutta myös henkilöstön osallisuutena. Kokemuksia ja keinoja osal-

lisuuden lisäämiseen on Aikuissosiaalityön SOS-I ja II – hankkeista, DelSam-hankkeesta, Parempi arki-hank-

keesta sekä Opetusklinikka-hankkeesta. LaPe-hanke keskittyy osallisuuteen hankkeen sisältöalueiden näkö-

kulmasta, mikä on hyödyksi koko lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen kokonaisuudessa osana Sote-

uudistusta. Maakunnallinen LaPe-työryhmä laatii työskentelynsä puitteissa laajemman osallisuussuunnitel-

man vuoden 2017 kuluessa.

Osallisuuden lisääminen toteutetaan seuraavasti:

- Kokemusasiantuntijoiden (Pohjanmaalla kokemusosaajat) kutsutaan mukaan hankkeen työskente-

lyyn ohjausryhmässä, työryhmissä, piloteissa ja arvioinnissa. Esim. Parempi arki-hankkeessa on erit-

täin hyviä kokemuksia palvelunkäyttäjän mukanaolosta, kun tiimi suunnittelee monialaista palvelu-

prosessia, palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita

on saatavilla ja mikäli on tarvetta, voi kokemusasiantuntija toimia asiakasedustajan työparina osal-

listumisessa. Näin voi toimi, jos kokemusasiantuntijoiden keskuudesta ei löydy kokemusasiantunti-

jaa lastensuojeluun. Näin saadaan aikaan yhteiskehittämistä. Kokemusasiantuntijat toimivat myös

konsultteina, joilta kysytään kommenttia esim. Yksittäisiin ehdotettuihin asioihin tai valintoihin. Ko-

kemusasiantuntijoille maksetaan palkkio ja kulukorvaukset hankkeen hallinnoijan olemassa olevan

käytännön mukisesti.

- Asiakasraadin pilotointi ja raadin käyttäminen konsulttina

- Huostaanoton kokeneiden perheiden ja vanhempien näkökulmaa varten konsultoidaan Voikukkia-

yhdistystä. Selvitetään hankkeen aikana mahdollisuutta laajentaa Voikukkia-yhdistyksen vertaistoi-

mintaa molemmilla kielillä Pohjanmaalle.

- Asiakkaiden mahdollisuus osallistua omassa asiassaan toteutetaan asiakassuunnitelmapalavereissa

kysyttävällä kysymyksellä (esim. tulitko kuulluksi tai sovitun ymmärrettävyydestä) ja otetaan käy-

tännöksi koko maakunnassa. Toteutus on digitaalinen ja tieto dokumentoidaan asiakassuunnitel-

man yhteydessä asiakastietojärjestelmään.

- Avioerolasten vertaisryhmätoiminnassa Taikuriryhmissä käydään keskustellen myös palautetta.

Keskustelevaa palautteen keräämistä voidaan ehkä laajentaa tämän mallin ja kokemusten pohjalta

Ensi- ja turvakodin kanssa yhteistyössä. Yhdistys on koonnut myös avioeron kokeneiden vanhem-

pien kokemuksia, joita voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä soveltuvin osin. Lasten kanssa

työskentelyä varten perehdytään myös Pesäpuun salapoliisit -menetelmään.

- Hankesuunnitelmassa mainitut Suomen mielenterveysseuran perhekeskeiset uudet työmenetelmät

- Sijaishuollossa lasten ja nuorten palautetta ja kokemuksia kerätään laadun näkökulmasta siitä, mil-

lainen on hyvä sijaishuolto – niin laitos- kuin perhesijoituksessakin.

- Koulutus osallisuudesta oppimisverkostona FSKC:n järjestämänä henkilöstön tueksi ja osin yhtei-

senä työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Näin saadaan hanketta laajemmin tietä-

mystä keinoihin, osallisuuden periaatteisiin ja sitä koskevaan tutkimukseen sovellettavaksi työssä

laajemmin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa jaettavaksi.

- Selvitetään Desibel.fi nuorten info- ja neuvonta-verkkosivuston mahdollisuudet nuorten osallisuu-

den lisäämiseen

Sivu 28 / 31

- Henkilöstön osalta osallisuuden toteutuminen käy ilmi juurruttamissuunnitelmasta.

- Keskeiset aineistot, materiaalit ja tuotokset käännetään molemmille kotimaisille kielille

9. Toiminnan arviointi: Riskit ja arviointi

Riskien tunnistaminen ja riskien hallintasuunnitelma:

Riski Riskin hallinnan toimenpiteet

Hankehenkilöstön rekrytointi Neuvottelumahdollisuus hankekonsortion si-sällä olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, löytyykö heidän organisaatioidensa henkilöstöstä kiinnostuneita ja potentiaalisia ammattilaisia hankkeeseen.

Aikataulu Ohjausryhmä priorisoi. Hyvä aikataulutus. Han-kekonsortiossa on erilaisia toimijoita, joilla on hankkeessa erilaisia tehtäviä, mikä mahdollis-taa samanaikaista toteutusta ja nopeuttaa hankkeen työskentelyä.

Hankkeen laajuus suhteessa rahoitukseen ja hankeaikaan

Hyvä toiminta- ja juurruttamissuunnitelma. Oh-jausryhmä priorisoi tulevan sote-uudistuksen kannalta sekä lasten, nuorten ja perheiden kan-nalta sisältöjä alussa ja tarvittaessa kesken hankkeen. Seuranta ja arviointi.

Kuntien, ammattilaisten/henkilöstön ja johdon sitoutuminen

Hanke kytkeytyy SoTe-uudistuksen toteuttami-seen käytännössä jota pääsee itse toteutta-maan osallistumalla hankkeeseen. Hyvä tiedot-taminen. Hanke sinänsä saattaa sitouttaa eri-tyispalvelujen toimijoita ja henkilöstöä. Perus-palveluiden henkilöstön sitouttaminen oman kunnan kautta tulevalla tiedottamisella ja itse valituilla pilotoitavilla toimintatavoilla integra-tiivisiin toimintamalleihin. Johto motivoi henki-löstöä, muutosjohtamiseen erehtyminen.

Toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen Peruspalveluiden, erityispalveluiden, järjestö-jen yksityisten toimijoiden sekä lasten, nuorten ja perheiden ehdotusten ja toiveiden kuulemi-nen sekä osallistaminen hankkeen tai sen yksit-täisten osioiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Kehitettävään asiaan ei löydy tarvittavaa rat-kaisua.

Hyödynnetään ratkaisuja muualta omalta alu-eelta tai muista hankkeista. Kootaan pulmakoh-dat ja saatetaan tiedoksi valtakunnalliselle hankkeelle tai taholle, jonka toimivallassa pulma on.

Eri hallintokuntien erilaiset kulttuurit Yhdessä tekeminen, yhteinen koulutus. Johdon tuki.

Tasapuolisuus: Kunnat eivät saa/voi tasapuoli-sesti osallistua hankkeeseen

Hankkeessa on osioita, jotka koskevat kaikkia kuntia. Piloiteista on mahdollisuus valita, mihin osallistuu, vaikka osa hankesisällöistä onkin to-teutettavissa suurimmissa kunnissa sisältönsä

Sivu 29 / 31

vuoksi. Ohjausryhmä, muutosagentti ja hanke-työntekijät seuraavat tilannetta.

- Itsearvioinnin toteutus ja väliarviointi: hankkeelle laaditaan arviointisuunnitelma, jonka mukaan

toimitaan

Arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointi ja arvioinnin kehittäminen koostuu seuraavista elementeistä:

Kootaan keskeisiä indikaattoreita, joilla seurataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

sekä lastensuojelun ja integroitujen palveluita. Käytetään aiemmin tehtyä indikaattorityötä

pohjana ja valitaan uusia, oleellisia indikaattoreita. Täydennetään muulla tarvittavalla tiedolla.

Hankkeen tehtävä on koota indikaattorit, jotta jatkossa voidaan seurata em. asioita ja asianti-

laa. Hankkeen vaikutuksia ei voida vielä indikaattoreilla ja tilastoissa nähdä. Mielellään yhteis-

työtä vastaavien hankkeiden kanssa maamme alueelta tai valtakunnallisessa yhteistyössä.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan lastensuojeluverkosto käsittelee asiaa

verkostokokouksessaan SONet BOTNIAn kanssa 2017 aikana.

Itsearviointi kaksi kertaa hankkeen keskeisistä sisällöistä, onnistumisesta, ja jatkoaskelista (vä-

liarviointi ja loppuarviointi). Mukana hankekonsortion, ohjausryhmän ja asiakkaiden edustajat.

Ns. asiakaspalautteet, joita hankkeen aikana kerätään tietyistä osioista

Henkilöstön osaamisen kehittyminen hankkeen aikana hanketyöskentelyssä ja koulutuksissa.

Sivu 30 / 31

Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluja kehittävä hanke. Pohjanmaan LAPE –palvelujen kehittäminen

Kaksikieliset asiakasproses-sit ”Asiakastyö lähelle asiakasta!”

Palvelurakenne Toimijat Julkinen, yksityinen, järjestöt

LAPE –hanke

Asiakkaaksi tulo Vertaistuki Neuvonta ja ohjaus Avopalvelut

Lähipalvelut Hyvinvointiasema, päivähoito, äitiys- ja lastenneuvolat, varhainen tuki, vanhem-muuden tuki, kotoutumisen tuki

Esim. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, järjestöt Vertaisryhmät, Seurakunnat

Lakeja ym: Terveydenhuoltolaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoimin-nasta, koulu- ja opiskeluterveyden-huollosta Varhaiskasvatuslaki

Yhteydenotto Palvelutarpeen arviointi Yhteinen arviointiprosessi Palveluohjaus

Hyvinvointiasema: lisäksi esim. sosiaali-työ, sosiaaliohjaus, lapsiperheiden koti-palvelu, vanhemmuuden tuki, vertaistu-kiryhmät, kotoutumisen tuki

Esim. Varhaiskasvatus ja koulut Oppilas ja opiskelijahuolto Koululääkärit, Kasvatus- ja perheneu-vola, Perheasiainneuvottelukeskus Järjestöt, Seurakunnat Ehjä ry, Pesäpuu, Setlementti yms

Perusopetuslaki Nuorisolaki Jne

Asiakassuunnitelma Yksi asiakassuunnitelma Yksi asiakastietojärjestelmä

”Liikkuvat” palvelut Sosiaali- ja terveysasemat Sosiaalityö, sosiaaliohjaus, terveyspalve-lut, perhetyö, ”suljetut” vertaistukiryh-mät, tehostettu perhetyö, sosiaalityö, eroauttaminen, perhekuntoutus, vam-maispalveluja

Esim. Kuntien palvelut, perhetukikeskus Ensi- ja turvakoti ry, Setlementti yhdis-tys (esim. Arkipaja) Ehjä ry, Pesäpuu yms, perheneuvola Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Konsultaatio, Avoterveydenh.lääkärit

1. a) Monitoimijainen arviointimalli b. erit.osaamisen liittäminen osaksi pe-ruspalveluja, uudet toimintamallit c) Monilainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erit.tason palveluissa Hackneyn malli (maakunta, paikka?)

Palvelujen järjestäminen Yhteiset palvelukriteerit

Keskitetyt palvelut Sosiaali- ja terveysasemat, osaamiskes-kus Perheoikeudelliset palvelut Eroauttami-nen, erityishuolto Sijaishuolto, perhehoito, laitoshoito, Mielenterveys- ja päihdehoito,

Esim. Kustaala, Perhetukikeskus. Lags-man- sgården, Vaasan päihdekeskus, Pixne Lakimiespalvelut, Lasten ja nuorten psy-kiatria, Ensi- ja turvakoti ry, Ehjä ry, Pesäpuu yms, Puro, Arjessa yh-tiöt, Mehiläinen, Opetus- ja tutkimuskli-nikka,

2. Lastensuojelun kehittäminen a. Ls perhetyö ja perhekuntoutus b. Ls sosiaalityön moniammatillinen

toimintamalli c. Ls laitoshoito d. Ls perhehoito e. Sijaishuollon valvonnan ja ohjauk-

sen malli Erityiset ja vaativat palvelut Seri, erityisen huolenpidon yksiköt Osaamis- ja tukikeskus

Pohjanmaan maakunta <–> koor-di-noiva maakunta <-> Turku Kansallinen tuki kehittämiselle

3. Erityistason palveluiden uudistami-nen 4. Vaativamman tason palveluiden uu-distaminen

S O S I A A L I H U O L T O L A K I

L A S T E N S U O J E L U L A K I

Muutosagentti

Sivu 31 / 31

Avopalvelut Äitiysneuvola, oppilashuolto, lasten- ja koululääkäri, lapsiperheiden koti-palvelu, perhetyö, palvelu-ohjaus, sosiaaliohjaus, mielenterveys- ja päihdehuollon avopalvelut (esim. nuorisoasema Klaara, Horisontti ja kotikuntoutus), jälkihuolto, kasva-tus- ja perheneuvola, perheasiain neuvottelukeskus, lasten ja perhei-den ja aikuissosiaalityö, kotoutumi-sen tuki, TYP, vammaispalvelut

Jalkautuvat / liikkuvat palvelut Konsultaatio

Erityisosaaminen tuodaan peruspalvelujen tueksi

Lasten- ja koululääkärit, koulupsy-kologi, Kotihoito ja kotisairaala Yleislääkäri, erikoislääkäri, terapia- palvelut, erikoissosiaalityö, lasten- psykiatria ja nuorisopsykiatria Mielenterveys ja päihdepalvelut, Vammaispalvelut (EhL)

Järjes-töt

Nuoriso-työ

Seura-kunta

Oy Pal-velu Ab

Koulu

Varhais-kasva-

tus

Lasten-neuvola

Esi-ope-tus

Monialainen asi-antuntijatiimi Esim. oppilas-huollon ryhmä

Perhekeskus Lähipalvelut

Perustason ja laajan tason palvelut

Sosiaali- ja terveyskeskus Hoitaja, lääkäri, sos.palvelujen neu-vonta ja ohjaus, lyhytaikainen sosi-

aalipalvelu, sosiaalityö?

Keskistetyt erityisen ja vaativan tason palvelut?

Sote osaamiskeskus

Maakunnan liikelaitos (paikka?)

Suurin osa esh;:sta ja sosiaalipalveluista

Lasten-psykiatria

Nuoriso- psykiatria

Lasten-suojelu-

työ

Sijaishuolto Perhe- ja

laitoshoito

Somaattinen esh

Perhe-kuntou-

tus

EhL:n mu-kaiset

palvelut

Kuntoutus-palvelut

Päihde- ja mt Laitoshoito

korvaushoito

Järjestöjen palvelut

SONet BOTNIA,

FSKC, PTY

TE -hal-linto

KELA

Oppi-lai-tokset

Pohjan-maan liitto

Osaamis- ja tuki-keskus

Erittäin vaativat tai harvinaiset pal-

velu-tarpeet, TURKU

Neuvonta ja ohjaus

Palveluohjaus

Huoli puheeksi

Kiireellinen apu

Asiakassuunnitelma

Monialainen palve-lutarpeen arviointi

Palveluohjaus

Arviointi Asiakassuunnitel-man päivitys

Johtaminen?

Erityisen ja vaativan tason palvelut

Matalan kynnyksen lähipalvelut

Muutosagentti

LAPE -työryhmä/Sinun Pohjanmaa -Ditt Österbotten

Luonnos