-17.3.2017 Etunimi Sukunimi1

Sote- ja maakuntauudistusHE 15/2017

Valtiovarainvaliokunta 17.3.2017

Hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM

-

Uudistusten tavoitteet

Maakuntauudistuksen

tavoitteena on:

• sovittaa yhteen valtion

aluehallinto ja

maakuntahallinto.

• luoda tarkoituksen-

mukainen työnjako valtion

aluehallinnon, maakuntien

ja kuntien välille.

Sote- ja maakuntauudistuksen

tavoitteena on:

• toteuttaa maakuntien

itsehallintoon perustuva

palvelu- ja

hallintojärjestelmä.

• toteuttaa järjestelmä, jolla

vastataan nykyistä

selkeämmin ja

yksinkertaisemmin ihmisten

palvelutarpeisiin.

• vahvistaa julkisen talouden

kestävyyttä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistuksen tavoitteena on:

• kaventaa ihmisten

hyvinvointi- ja terveyseroja,

• parantaa palvelujen

yhdenvertaisuutta,

saatavuutta ja

vaikuttavuutta sekä

• hillitä kustannusten kasvua.

-

HE:ssä 34 lakia:

• Maakuntalaki

• Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki

• Maakuntalain ja järjestämislain voimaanpanolaki

• Maakuntajakolaki

• Laki maakuntien rahoituksesta (valtionrahoitus maakunnille)

• Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki

• Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset

• Vaalilain ja muun vaalilainsäädännön muutokset

• Viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö)

• Hallinnon yleislakien muutokset (mm. hallintolaki, julkisuuslaki)

17.3.20173

Lainsäädäntö

§

-

Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019

Valtio

Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä-

vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset,

laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden

edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien

sopimuksellinen ohjaus18 maakuntaa- järjestämisvastuu

- rahoitusvastuu

- päättää palvelutasosta ja

yhteistyösopimuksesta

Kunnat

5 sote-yhteistyöaluetta

Maakunnat

• Sosiaali- ja terveydenhuolto

• Pelastustoimi

• Maakuntien liittojen tehtävät

• Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen

tehtävät

• Ympäristöterveydenhuolto

• Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu

• Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen

• Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset

palvelut

• Maakuntien välinen yhteistyö

Sote-yhteistyöalueet

keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa

• palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus

• kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -

foorumi

• yhteistyösopimus

Palvelun-tuottajat

• Julkiset, yksityiset jakolmannensektorinpalveluntuottajat

Kunnat• Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Paikallinen demokratia ja elinvoima

• Yleinen toimiala

Va

lta

ku

nn

all

ine

n lu

pa

-ja

va

lvo

nta

vir

as

to

Yh

tein

en

ICT

, m

uu

tyh

teis

et

tuk

ipalv

elu

t

18 ympärivuorokautisen

päivystyksen yksikköä

(12 laajan päivystyksen

yksikköä)

-

Aikataulu

Sote-uudistuksen ja

maakuntien

perustamisen

lakiluonnokset

lausunnolle 8/2016

Valinnanvapautta

sekä maakuntien

muita tehtäviä

koskevat

lakiluonnokset

lausunnolle 1-3/2017

ja esitykset

eduskunnalle keväällä

2017

Väliaikaishallinto alkaa

valmistella toiminnan

käynnistämistä

1.7.2017 alkaen

Ensimmäiset

maakuntavaalit

tammikuussa 2018

presidentin vaalien

yhteydessä

Sosiaali- ja

terveydenhuollon

järjestäminen

siirtyy

uusille

maakunnille

1.1.2019

2016 2017 2018 2019

Valinnan-

vapauteen ja

monikanava-

rahoitukseen

liittyvät lait

voimaan

1.1.2019.

Mahdollinen

siirtymäaika.

Monikanavaisen sote-

rahoituksen

yksinkertaistamista

koskevat laki-

luonnokset 2017

aikana

Maakuntalaki ja sote-

järjestämislaki (HE

15/2017)

eduskunnalle

3/2017

-

Keskeinen sisältö

-14.11.2016 VM-akatemia7

• Maakuntalaissa säädetään

maakunnan tehtävistä,

hallintorakenteesta, johtamisesta,

taloudenhoidosta ja päätöksenteosta.

• Tarkoituksena on luoda edellytykset

alueelliselle itsehallinnolle ja

asukkaiden osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuuksille.

• Ylin päätösvalta toiminnasta ja

taloudesta on asukkaiden valitsemalla

maakuntavaltuustolla.

Maakuntalaki

-14.11.2016 VM-akatemia8

• Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisvastuu maakunnille

• kuntien vastuu poistuu

• Järjestämisvastuu on yhdenmukainen

kaikissa maakunnissa

• Maakuntien yhteistyö

• 5 yhteistyöaluetta

• Lähipalvelujen turvaaminen

• Laadun, turvallisuuden ja

kustannusten perusteella kokoaminen

suurempiin kokonaisuuksiin

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

-17.3.20179

• Julkinen hallinto on jaettu kolmeen tasoon: kunnat, maakunnat (itsehallintoalueet) ja valtio.

• Maakunnan ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto, valitaan suorilla vaaleilla.

• Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut.

• Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään.

• Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, jotta varmistetaan, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta.

Tärkeimmät ehdotukset

(1/2)

-17.3.201710

• Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön

tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita.

• Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja

kolmannen sektorin toimijat.

• Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat

maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt.

• Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun

maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa

markkinoilla.

• Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu

asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut.

• Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.

Tärkeimmät ehdotukset, sote-

palvelut

(2/2)

-

Maakunta ja päätöksenteko

-

Maakunnan päätöksenteko, toiminta

ja asukkaiden osallistuminenVALTUUSTO

Maakuntastrategia

Toiminnan, hallinnon ja

talouden käytännön johtaminen

HALLITUS

MAAKUNTAJOHTAJA

MAAKUNTAKONSERNI

Järjestäjän

ja tuottajan

erottaminen

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

• Suorat vaalit

• Aloiteoikeus

• Neuvoa-antava kansanäänestys

• Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet

• Nuorisovaltuusto,

vanhus- ja vammaisneuvostot

• Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin

Valtakunnalliset palvelukeskukset

• ICT • Talous ja henkilöstö • Toimitilat ja kiinteistöt

59–99

jäsentä

MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET

Liike-

laitos

Yhtiöitetty

toiminta

14.11.2016 VM-akatemia12

-

Suhde valtioon ja kuntiin

• Maakunnan ja valtion suhde• Valtion ohjaus ja valvonta maakuntalaissa

• Yleinen seuranta (VM) ja laillisuusvalvonta (lupa- ja valvontavirasto)

• Julkisen talouden suunnitelmaan ja talouden ohjaukseen kytkeytyvä neuvottelumenettely

• Investointien ohjaus

• Maakuntatalouden neuvottelukunta

• Sote-linjaukset järjestämislaissa

• valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, toiminnallisesti laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus.

• Suhde kuntiin• Maakuntien tehtävät ovat lakisääteisiä, maakunnille ei ole yleistä toimialaa

• Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta

14.11.201613 VM-akatemia

-

Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen

-

Maakunta palvelujen järjestäjänäMaakunta järjestäjänä vastaa asukkaan palveluiden saatavuudesta,

määrästä ja laadusta, tuottamisen ohjaamisesta ja valvomisesta sekä

palveluiden rahoittamisesta.

Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen

sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu

asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut.

Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja

terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää

hyvinvointia ja terveyttä.

-

Maakunnan liikelaitos ja yhtiö

Maakunta voi tuottaa

palvelut itse,

yhteistoiminnassa muiden

maakuntien kanssa tai

ostopalveluina.

Palvelun tuottajana voi

toimia maakunnan liikelaitos,

osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys,

osuuskunta, säätiö ja

itsenäinen

ammatinharjoittaja.

Maakunnan liikelaitos

• Maakunnassa on yksi tai

useampia liikelaitoksia

• vastaa maakunnan

omasta palvelujen

tuotannosta (ei

markkinoilla)

• viranhaltijat voivat tehdä

viranomaispäätöksiä ja

käyttää julkista valtaa.

• tuottaa asukkaille sote-

palvelut myös silloin, jos

niitä ei ole muuten

saatavilla.

• voi tuottaa myös muita

maakunnan tehtäviin

liittyviä palveluja.

Maakunnan yhtiö

Maakunnalla on palvelujen

yhtiöittämisvelvollisuus silloin,

kun maakunta hoitaa tehtäviä

kilpailutilanteessa markkinoilla

tai

palvelut ovat asiakkaan

valinnanvapauden piirissä.

-

Palvelukeskukset

Maakunnille

perustetaan yhteisiä

valtakunnallisia

palvelukeskuksia, joihin

keskitetään maakuntien

tarvitsemia tukipalveluja.

Lisäksi maakunnat voivat

perustaa kuntien tai muiden

julkisen sektorin

yhteistyökumppanien kanssa

yhteisiä tukipalveluja.

Palvelukeskukset

tuottavat tukipalveluita maakunnille

sekä maakuntien tytäryhteisöille.

Palvelukeskukset eivät

tuota palveluita maakuntien

markkinoilla toimiville tuotanto-

yhtiöille tai valinnanvapauden

piirissä oleville yksityisen sektorin

toimijoille lukuun ottamatta ICT-

palvelukeskusta.

Valtakunnallisesti organisoituja

tukipalveluita ovat:

1. toimitila- ja kiinteistöhallinnon

palvelukeskus

2. tieto- ja viestintäteknisten

palvelujen palvelukeskus

3. talous- ja henkilöstöhallinnon

palvelukeskus

-

Maakuntien rahoitus

-

Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen

• Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

• Maakunnan tulolähteenä on valtion rahoituksen lisäksi asiakasmaksut.

• Maakuntien valtion rahoitus on yleiskatteista ja se osoitetaan kaikille 18 maakunnalle.

• Rahoitusmallissa siirrytään menoperusteisesta mallista laskennalliseen malliin.

• Lähtökohtana on yksinkertainen, mahdollisimman hyvin eri puolilla maata maakuntien toiminnan kustannusten keskeiset perusteet kattava malli.

• Ehdotus kattaa tässä vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien rahoituksen.

17.3.201719 Virpi Vuorinen

-17.3.201720

(1/2)Maakuntien rahoitus 1

-

Maakunnan lisärahoitustarve

• Valtion rahoituksen ohella maakunnalle voidaan myöntää valtion laina tai valtiontakaus, jos maakunnalla ilmenee äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa.

• Jos valtion laina tai -takaus on riittämätöntä tai tarve johtuu ensisijassa rahoituksen määräytymisperusteiden toimimattomuudesta, maakunnalle voidaan myöntää valtionavustusta.

• Maakunta voi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

• Lisärahoitus vähentää maakunnille maksettavan valtion rahoituksen kokonaismäärää.

• Maakunta voi ottaa myös lyhytaikaista lainaa.

17.3.201721 Virpi Vuorinen

-

Rahoituksessa siirrytään asteittain kohti laskennallisia

kustannuksia• Maakuntien lähtötilanteet ovat erilaisia ja sopeutustarpeet eroavat maakunnittain. Uudistus

aiheuttaa myös muutoskustannuksia.

• Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen.

• Vuosi 2019: maakuntien rahoitus perustuu maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien toteutuneiden kustannusten keskiarvoon kahdelta viimeisimmältä tilastoidulta vuodelta.

• Siirtymäaika 2020–2023: rahoituksessa siirrytään asteittain toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin.

• Laskennallisten kustannusten osuus maakuntien rahoituksesta on 20 % v. 2020, 40 % v. 2021, 60 % v.2022 ja 80 % v.2023.

• Vuonna 2024 rahoitus perustuu kokonaan laskennallisiin kustannuksiin.

17.3.201722 Virpi Vuorinen

-

Maakuntien rahoitus 2017 tasossa

17.3.201723 Etunimi Sukunimi

Maakunta Soten ja Soten ja Rahoitus Rahoitus Muutos Muutos Muutos

pelastustoimen pelastustoimen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen

nettomenot nettomenot 2017 2017 2017 2017 2017

2017 tasossa 2017 tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa

euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas %

Uusimaa 4 621 697 880 2 852 4 559 523 894 2 814 -62 173 986 -38 -1,3 %

Varsinais-Suomi 1 542 377 440 3 252 1 493 926 969 3 150 -48 450 471 -102 -3,1 %

Satakunta 766 129 321 3 390 748 902 931 3 314 -17 226 390 -76 -2,2 %

Kanta-Häme 550 948 354 3 154 556 280 037 3 184 5 331 684 31 1,0 %

Pirkanmaa 1 556 597 951 3 080 1 554 875 694 3 077 -1 722 257 -3 -0,1 %

Päijät-Häme 642 433 166 3 081 681 364 951 3 268 38 931 785 187 6,1 %

Kymenlaakso 608 703 151 3 544 596 547 668 3 473 -12 155 483 -71 -2,0 %

Etelä-Karjala 443 999 572 3 385 446 498 062 3 404 2 498 490 19 0,6 %

Etelä-Savo 522 200 799 3 687 527 768 780 3 727 5 567 980 39 1,1 %

Pohjois-Savo 919 489 095 3 631 898 757 584 3 549 -20 731 510 -82 -2,3 %

Pohjois-Karjala 577 193 845 3 429 610 346 955 3 626 33 153 110 197 5,7 %

Keski-Suomi 850 967 215 3 112 896 682 758 3 279 45 715 543 167 5,4 %

Etelä-Pohjanmaa 687 178 814 3 482 688 515 829 3 488 1 337 014 7 0,2 %

Pohjanmaa 568 486 040 3 214 569 645 252 3 220 1 159 213 7 0,2 %

Keski-Pohjanmaa 226 838 664 3 286 224 661 451 3 254 -2 177 213 -32 -1,0 %

Pohjois-Pohjanmaa 1 303 880 550 3 204 1 318 932 476 3 241 15 051 926 37 1,2 %

Kainuu 299 366 863 3 819 299 366 859 3 819 -4 -0 0,0 %

Lappi 689 740 524 3 814 677 631 094 3 747 -12 109 430 -67 -1,8 %

KOKO MAA 17 378 229 244 3 184 17 350 229 244 3 179 -28 000 000 -5 -0,2 %

-

Rahoitus kriteereittäin, euroa

17.3.201724 Etunimi Sukunimi

Asukasperuste Ikärakenne- tarve- vieraskielisyys- kaksikielisyys- asukastiheys- saaristoisuus- hyte- Yhteensä

rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus

Maakunta euroa

Uusimaa 515 027 958 1 720 895 153 2 106 746 937 135 856 201 26 112 181 7 830 538 0 47 054 925 4 559 523 894

Varsinais-Suomi 150 771 762 582 963 014 698 421 891 21 385 665 5 328 647 9 178 454 12 584 146 13 293 389 1 493 926 969

Satakunta 71 839 913 295 958 631 358 799 054 4 556 628 150 859 6 730 766 0 10 867 081 748 902 931

Kanta-Häme 55 534 593 221 241 506 265 876 478 4 598 908 126 667 4 474 731 0 4 427 154 556 280 037

Pirkanmaa 160 649 806 601 060 790 750 974 054 15 881 811 370 559 11 401 652 0 14 537 023 1 554 875 694

Päijät-Häme 66 283 275 260 514 904 333 920 242 6 586 823 135 517 4 918 703 0 9 005 487 681 364 951

Kymenlaakso 54 602 606 223 663 395 302 561 257 7 246 248 262 774 3 924 303 0 4 287 086 596 547 668

Etelä-Karjala 41 689 883 170 617 004 221 091 595 5 239 788 41 108 4 585 104 0 3 233 580 446 498 062

Etelä-Savo 45 016 682 192 749 069 265 539 273 3 042 697 41 108 10 889 940 3 484 189 7 005 822 527 768 780

Pohjois-Savo 80 496 392 318 166 446 472 988 456 4 792 507 49 959 14 928 386 0 7 335 439 898 757 584

Pohjois-Karjala 53 506 281 213 473 003 316 927 660 4 142 726 26 946 16 174 433 0 6 095 905 610 346 955

Keski-Suomi 86 919 536 332 275 045 445 491 865 5 799 075 90 869 13 808 119 0 12 298 248 896 682 758

Etelä-Pohjanmaa 62 737 783 261 203 915 342 262 418 2 826 103 115 652 11 876 232 0 7 493 726 688 515 829

Pohjanmaa 56 228 815 225 688 325 248 191 462 7 893 804 17 718 165 6 368 651 3 000 726 4 555 304 569 645 252

Keski-Pohjanmaa 21 943 014 86 711 521 106 141 646 1 341 843 1 234 015 4 320 985 0 2 968 427 224 661 451

Pohjois-Pohjanmaa 129 365 626 477 540 575 661 514 600 7 048 940 148 892 31 688 632 536 698 11 088 513 1 318 932 476

Kainuu 24 920 159 102 720 023 150 698 536 1 424 178 14 358 17 384 828 0 2 204 777 299 366 859

Lappi 57 488 841 223 427 595 307 873 593 3 239 263 82 412 79 768 983 0 5 750 408 677 631 094

KOKO MAA 1 735 022 924 6 510 869 916 8 356 021 017 242 903 209 52 050 688 260 253 439 19 605 759 173 502 292 17 350 229 244

10,000 % 37,526 % 48,161 % 1,400 % 0,300 % 1,500 % 0,113 % 1,000 % 100,000 %

-

Rahoitus kriteereittäin, euroa/asukas

17.3.201725 Etunimi Sukunimi

Punertava väri = keskimääräistä pienempi, vihreä = keskimääräistä suurempi

Asukasperuste Ikärakenne- tarve- vieraskielisyys- kaksikielisyys- asukastiheys- saaristoisuus- hyte- Yhteensä

rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus

Maakunta euroa

Uusimaa 318 1 062 1 300 84 16 5 0 29 2 814

Varsinais-Suomi 318 1 229 1 472 45 11 19 27 28 3 150

Satakunta 318 1 310 1 588 20 1 30 0 48 3 314

Kanta-Häme 318 1 266 1 522 26 1 26 0 25 3 184

Pirkanmaa 318 1 189 1 486 31 1 23 0 29 3 077

Päijät-Häme 318 1 249 1 601 32 1 24 0 43 3 268

Kymenlaakso 318 1 302 1 761 42 2 23 0 25 3 473

Etelä-Karjala 318 1 301 1 686 40 0 35 0 25 3 404

Etelä-Savo 318 1 361 1 875 21 0 77 25 49 3 727

Pohjois-Savo 318 1 256 1 868 19 0 59 0 29 3 549

Pohjois-Karjala 318 1 268 1 883 25 0 96 0 36 3 626

Keski-Suomi 318 1 215 1 629 21 0 50 0 45 3 279

Etelä-Pohjanmaa 318 1 323 1 734 14 1 60 0 38 3 488

Pohjanmaa 318 1 276 1 403 45 100 36 17 26 3 220

Keski-Pohjanmaa 318 1 256 1 538 19 18 63 0 43 3 254

Pohjois-Pohjanmaa 318 1 173 1 625 17 0 78 1 27 3 241

Kainuu 318 1 310 1 922 18 0 222 0 28 3 819

Lappi 318 1 235 1 702 18 0 441 0 32 3 747

KOKO MAA 318 1 193 1 531 45 10 48 4 32 3 179

minimi 318 1 062 1 300 14 0 5 0 25 2 814

maksimi 318 1 361 1 922 84 100 441 27 49 3 819

-

Siirtymäajan

rahoitus

suhteessa

lähtötasoon

17.3.201726 Etunimi Sukunimi

Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos

euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas

Maakunta (hyte mukana) (hyte mukana) (hyte mukana)

2020 2021 2022 2023 2024

Uusimaa -8 -16 -23 -31 -38

Varsinais-Suomi -20 -39 -61 -82 -102

Satakunta -18 -36 -46 -61 -76

Kanta-Häme 8 15 18 24 31

Pirkanmaa -0 -0 -2 -3 -3

Päijät-Häme 35 71 112 149 187

Kymenlaakso -12 -24 -42 -57 -71

Etelä-Karjala 6 12 11 15 19

Etelä-Savo 6 11 24 31 39

Pohjois-Savo -15 -30 -49 -65 -82

Pohjois-Karjala 40 79 118 158 197

Keski-Suomi 31 62 100 134 167

Etelä-Pohjanmaa 1 2 4 5 7

Pohjanmaa 2 5 4 5 7

Keski-Pohjanmaa -8 -17 -19 -25 -32

Pohjois-Pohjanmaa 8 17 22 30 37

Kainuu 2 4 -0 -0 -0

Lappi -13 -26 -40 -54 -67

KOKO MAA -5 -5 -5 -5 -5

min -20 -39 -61 -82 -102

maks 40 79 118 158 197

Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä)

(+) rahoitus nousee, (-) rahoitus laskee

Yksinkertaistus, muutos ilman kokonaisrahoituksen tasomuutoksia

• Porrastetusti kustannus-perusteisesta rahoituksesta laskennalliseen rahoitukseen

-

Rahoituslaskelmien perusta ja tulkinta

• Laskelmat kattavat soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoituksen.Maakunnan lähtötasona pidetään kuntien yhteenlaskettuja soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon nettomenoja.

• Uusimmat laskelmat on tehty 2017 tasolla ja ne päivittyvät vielä ennen vuotta 2019 ja ne tehdään jatkossa kahden vuoden keskiarvolaskentana.

• Esitetty muutos kuvaa eroa rahoituksen ja lähtötason välillä, ts. miten rahoituksen uudelleenjako kohdentuu maakuntien välillä.

• Pohjana vuoden 2019 maakuntajako

• Sosiaali- ja terveydenhuollon tarve on suurin määräävä tekijä rahoituksessa, olosuhde ym. tekijät merkittäviä yksittäisten maakuntien kannalta.

• Muutoslaskelmassa vaikuttaa erityisesti maakunnan (tarvevakioitu)lähtötasosuhteessa maan keskiarvoon.

• Porrastettu siirtymäaika helpottaa toiminnan sopeuttamisessa.

• Maakunnan muiden tehtävien rahoitus osana yleiskatteellista rahoitusta vaikuttaa lopulliseen rahoituksen tasoon.

• Myös monikanavarahoituksenyksinkertaistaminen vaikuttaa lopulliseen tasoon.

Etunimi Sukunimi17.3.201727

-

Voimaanpano

-

Voimaanpanolaissa säädettävät

Lakien voimaantulo ja kumottavat lait

Järjestämisvastuun siirtyminen 1.1.2019

Maakuntien perustaminen ja

maakuntajako (18)Väliaikaishallinto

Henkilöstön siirtyminen

OmaisuusjärjestelytUudistukseen liittyvät

veroseuraamukset

Maakuntien palvelukeskusten

perustaminen (toimitilat, ict, talous-ja henkilöstöhallinto)

Kunnan tuloveroprosenttia leikataan 12,47 %-yksikköä vuonna

2019

Maakunnan yhtiöittämisvelvoite

Palvelujen hankkiminen

siirtymäkauden aikana

Muutostuki

17.3.201729 Etunimi Sukunimi

-17.3.201730

• Perustuu nykyiseen maakuntajakoon (maakuntien liitot)

• Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen ja Kuhmoinen sijoittuvat

toiseen maakuntaan

• Vaikutus myös vaalipiirijakoon

• Maakuntiin kuuluvat kunnat säädetään voimaanpanolaissa

• Jatkossa voidaan muuttaa maakuntajakolain perusteella

valtioneuvoston päätöksellä

• Mahdollisuus ns. kriisimenettelyyn

• Talouskriteerit maakuntalaissa

• Lisäksi STM:llä aloiteoikeus jos maakunnan kyky järjestää

sote-palvelut on vaarantunut

Maakuntajako

-

Henkilöstön palvelussuhdelainsäädäntö

Maakuntien henkilöstöä

koskeva sääntely kunnallisen

palvelussuhdelainsäädännön

soveltamisalaa laajentamalla. • KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien

työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT).

• Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista

painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä.

Maakuntien

työnantajaedunvalvonnan

järjestäminen:

Maakunnat Kevan

jäsenyhteisöksi.

-

Omaisuusjärjestelyt

• Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sote-toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli).

• veronmaksaja maksaa omaisuudesta vain kerran -periaate!

• Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maa-omaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen.

• Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ( 3 +1 vuotta) ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat. Vuokran määräytymisestä annetaan VN:n asetus.

• Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Kunnan peruspääomaa alennetaan jäsenosuuksien ja irtaimen omaisuuden verran.

• Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä päätetään kuntien tukemisesta siirtymäkauden jälkeen, jos mahdollisesti tyhjilleen jäävistä kiinteistöistä aiheutuu kuntatalousongelmia.

17.3.201732

-

Muu lainsäädäntö

• Pelastustoimen järjestämislaki HE 16/2017

• Maakuntien muut tehtävät• valtiolta siirrettävät tehtävät

• ympäristöterveydenhuolto kunnilta maakunnille

• Valtion lupa- ja valvontavirasto

• Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus

• Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta

• Muutokset ns. sisältölakeihin• sote-uudistuksen vaikutusten huomioon ottaminen

• sekä tekniset että sisällölliset muutokset

• HE eduskuntaan alkuvuodesta 2018

17.3.201733