herukkaviljelmÄn perustaminen (564 kt)

29
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula 15.11.2013 Suonenjoki

Upload: vuongnguyet

Post on 30-Dec-2016

270 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Herukkaviljelmän

perustaminen

Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö

Kalle Hoppula

Tutkija Kati Hoppula

15.11.2013

Suonenjoki

Page 2: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Herukkaviljelmän sijainti

Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten

hallanarka, koska aurinko nousee idästä.

Etelä- ja länsirinteillä kasvu voi keväällä

lähteä käyntiin liian aikaisin, mikä voi johtaa

hallavaurioihin kukinta-aikana.

Tasamaalla huolehdittava vesitaloudesta –

vesi ei saa jäädä seisomaan pellolle.

Page 3: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Herukkaviljelmän maalaji

Parhaita ovat hieta- ja moreenimaat.

Musta- ja viherherukka menestyvät myös

jäykemmillä mailla, jos maa ei ole liian tiivis.

Puna- ja valkoherukka sopivat jäykille maille

huonommin kuin musta- ja viherherukka.

Turvemaat herukoille liian hallanarkoja.

Page 4: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Ennen perustamista

Herukka samalla paikalla 10-20 vuotta.

10-20 vuotta ilman perusparannuksia!

Ennen perustamista pelto kuntoon:

- Kalkitus

- Rikkakasvit pois

- Vesiasiat, jos tarvetta (salaojitus)

- Hyvä peruslannoitus

Muista viljavuusanalyysi!

Page 5: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Maan perustaminen

Kalkitus: pH-suositus 6-7. Kalkitse pH

mieluummin yläkanttiin, koska viljelyn

aikana sitä on vaikea korjata.

Maan multavuus: Korkea multavuus

vähentää typpilannoitustarvetta ja parantaa

maassa ravinteiden ja veden pidätyskykyä.

Perustamislannoitus on siksi hyvä tehdä

lannalla.

Huom! Ei purukuivitettua lantaa peltoon!

Page 6: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Esikasvi

Viherlannoitusnurmi hyvä, koska…

- Vähentää alkuvaiheen lannoitustarvetta

- Lisää maahan eloperäistä ainesta

- Täydet tuet, jos alle 50 % tilan peltoalasta

- Lopetus glyfosaatilla torjuu samalla

kestorikkakasvit (ei luomussa)

Yleisesti ottaen kaikki nopeasti peittävän

kasvuston muodostavat kasvit hyviä, koska

helpottavat rikkakasvitilannetta.

Page 7: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Perustamislannoitus

Karjanlanta paras perustamislannoite.

- Edullinen

- Parantaa maan biologisia ominaisuuksia

- Hidasliukoinen, vaikuttaa kaksi vuotta

Jos K-taso alhainen, biotiitti kannattaa:

- Edullisin K-lannoite ainakin 200 km

etäisyydellä Siilinjärven kaivokselta.

- Hidasliukoinen, vaikuttaa viisi vuotta

- Tarpeen erityisesti nurmien jälkeen

Page 8: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Perustamislannoitus

Ravinnepuutokset kuntoon:

Lannoita viljavuusanalyysin tasolle ”hyvä”,

jotta puutteita ei tarvitsisi paikata istutuksen

jälkeen. Muista myös hivenet. Kaikkia

ravinteita tarvitaan.

Kasvuunlähtö on hidasta:

Alussa kannattaa lannoittaa hyvin, jotta

pensaat saataisiin mahdollisimman

nopeasti kasvamaan satoikäiseksi.

Page 9: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Perustaminen

Istutus mansikkamuoviin

+ Vähentää rikkakasviongelmia

+ Lämmittää maata: Kasvu nopeutuu ja maan typpitaso kasvaa

+ Parantaa veden pysymistä maassa, mutta toisaalta myös

huonontaa sateen imeytymistä

+ Nopeuttaa pensaiden satoikään tuloa 1-2 vuodella.

+ Maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin

- Poisto kasvustoa hävitettäessä ongelmallinen?

- Ekologisuus

Vaihtoehtoiset katteet?

Page 10: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Kastelu

Jos on kuiva kesä, niin kastelusta hyötyä

istutusvuonna ja nuorilla pensailla.

Yli 5-v pensaiden vedenottokyky on juuriston

kasvettua riittävä ilman kasteluakin.

Kastelulaitteita ei kannata pelkän herukan

vuoksi ostaa tilalle. Jos tilalla on

kasteluvalmius ennestään, voi uuteen

herukkapeltoon laittaa halpaa lyhytikäistä

tihkuletkua.

Page 11: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Kastelulannoitus?

Kastelulannoitteet ovat kalliita ja herukan

viljelyn katteet pieniä.

Herukalle on siksi taloudellisinta käyttää

rakeisia lannoitteita.

Perustamisvaiheessa, jos mahdollista,

käytä karjanlantaa ja biotiittia.

Page 12: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Ostotaimet tai pistokkaat?

Herukan taimituottajia on Suomessa vähän

ja se näkyy taimien hinnoissa.

Emotaimi MTT Laukaasta noin 5-6 €

Astiataimi taimistolta noin 5 €(?)

Piiskataimen hinta ?

Edullisinta on perustaa oma emotaimimaa ja

tehdä siitä pistokkaita itse. Emotaimimaahan

kannattaa ostaa isoja, haaroittuneita taimia.

Emotaimesta 100 pistokasta/vuosi/taimi.

Page 13: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Pistokasaineiston puhtaus

Tervetaimista pistokkaita muutaman vuoden

ennen emotaimien uusintaa.

Emotaimimaata ei lähelle vanhoja viljelmiä.

Tautivaara!

Page 14: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Pistokkaiden otto ja käsittely

Ruohomaisten pistokkaiden otto kesäkuun

puolivälistä heinäkuun loppuun. Hyvä

punaherukalla ja karviaisilla!

Puutuneet pistokkaat sadonkorjuun jälkeen

tai myöhään syksyllä taimien ollessa

lepotilassa. Hyvä mustaherukalla!

Pistokkaiden liotus 0,5-2 vrk ennen istutusta

parantaa juurtumista.

Page 15: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Puutuneet pistokkaat

Edellisvuoden hyvin kehittyneet n. 6 mm

versot hyviä. Myös vanhemmat käyvät.

Pistokkaiksi ei versojen kärkiosia. Sopiva

pituus 12-20 cm.

Pistokkaiden juurrutus heti tai varastointi

talven yli ja juurrutus keväällä.

Muista kosteuden säilytys pistokkaissa!

Page 16: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Ruohomaiset pistokkaat

Ruohomaisiin pistokkaisiin jätetään yksi

lehti. Vähentää haihdutusta.

Juurrutus turpeeseen, ruukkuihin tai

laatikoihin. Huolehdittava riittävästä

kosteudesta! (Sumutus, muovi)

Istutus ruukkuihin ja seuraavana kesänä

taimien latvojen leikkaus. Syksyllä valmiita

istutettaviksi.

Page 17: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Istutusajankohta

Paljasjuuritaimet istutetaan lepotilaisina

myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä.

Astiataimia voidaan istuttaa milloin tahansa.

Pistokkaat ovat herkkiä kuivumiselle ja

paras juurtumistulos saadaan, kun penkit

tehdään syksyllä ja pistokkaat pistetään

maahan keväällä heti lumen sulettua.

Page 18: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Istutus

Istuta taimi syvempään kuin taimistolla.

Haaroittuneiden taimien haarakohta

istutetaan maanpinnan alle n. 5-15 cm.

Pistokas istutetaan siten, että 2/3 taimesta

jää maanpinnan alapuolelle. Pinnalle

jätetään vain 2-3 silmua.

Pistokkaita voi pistää 1-3 samaan kohtaan.

Vinoon istutus parantaa haaromista!

Page 19: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Astiataimen istutus on jäänyt liian pintaan ja pensas on jäänyt haaroittumatta.

Vieressä samaan aikaan istutettuja pensaita. Lajike Marski.

Page 20: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Istutusetäisyydet

Taimiväli: 40-80 cm, mikä on paras? Monta

mielipidettä

Mahdu traktorilla rivien väliin – riviväli 4,5 m

Mahdu traktorilla kääntymään rivien päissä,

päisteet mukaan!

Ympäristötuen minimitiheys 2200 tainta/ha

Page 21: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Istutusleikkaus

Hyvin haaroittuneita astiataimia ei tarvitse

leikata. Muista istuttaa haaromiskohta 5-15

cm maan alle!

Heikosti haaroittuneet astiataimet leikataan

kuten paljasjuuriset.

Paljasjuuriset taimet leikataan 15 cm

pituisiksi haaroittumisen lisäämiseksi.

Page 22: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Pensaiden hoitoleikkaus

Nuorista pensaista vain huonojen ja

katkenneiden oksien poisto.

Satoikäisten pensaiden heikkojen ja yli-

ikäisten oksien poisto uudistaa hallitusti

kasvustoa.

Kasvuston mahdollinen uudistaminen

alasleikkuulla tai uuden viljelmän

perustaminen. Epäonnistumisen vaara!

Page 23: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Esimerkkipelto

Page 24: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Esimerkkipelto

Viljelyhistoria: Nurmia vuosikaudet,

juolavehnäongelma, K-taso alhaalla

Toimenpiteet:

1) 1. keväänä kalkitus 9 tn/ha

2) 1. kesällä viherlannoitusnurmi…

3) … ja glyfosaatti

4) 1. syksynä biotiitti 10 tn/ha, karjanlanta ja

muovinveto

5) 2. keväänä pistokkaat peltoon

Page 25: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Käsittely

Käs 1 ei tihkukastelua, rakeinen lannoitus, ei muovia

Käs 2 ei tihkukastelua, rakeinen lannoitus, muovikate

Käs 3 tihkukastelu, rakeinen lannoitus, ei muovikatetta

Käs 4 tihkukastelu, rakeinen lannoitus, muovikate

Käs 5 tihkukastelu, kastelulannoitus, ei muovikatetta

Käs 6 tihkukastelu, kastelulannoitus, muovikate

Herukan viljelymenetelmä koe MTT Sotkamo,

Ruukki ja Rovaniemi 2008-2013

Page 26: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

0

5000

10000

15000

20000

25000

1 2 3 4 5 6

kg

/ha

Käsittelyt

Sotkamo

2010

2011

2012

2013

Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Sotkamo

2010-2013

Page 27: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

0

5000

10000

15000

20000

25000

1 2 3 4 5 6

kg

/ha

Käsittely

Ruukki

2010

2011

2012

2013

Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Ruukki

2010-2013

Page 28: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

0

5000

10000

15000

20000

25000

1 2 3 4 5 6

kg

/ha

Käsittely

Rovaniemi

2010

2011

2012

2013

Herukan viljelymenetelmäkoe MTT

Rovaniemi 2010-2013

Page 29: HERUKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN (564 kt)

Marjanviljelyn tutkimustuloksia ja

talouslaskelmia: www.mtt.fi/kasper

Herukan viljelytietoa:

Ville Matala: Herukan viljely. 265 s.

Julkaisija ja myyjä Puutarhaliitto www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=66