hiljainen signaali 2/2013

Vapa Media -julkaisu

2


MISTÄ ONKYSE?

Hiljainen signaali -trendiraportti käsittelee di-gitaalista murrosta ja sen moninaisia seurauk-sia yritysten, kuluttajien ja median arkeen.

Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendira-portti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikke-leista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulkomaalaiset digialan, markkinoinnin, mainon-nan ja viestinnän huiput.

3


SISÄLLYSLUETTELO:

MISTÄ ON KYSE?

TRENDIRAPORTIN 2|2013 KIRJOITTAJAT

MIKÄ ON SUOMINEIDON TULEVAISUUS?IDA HAKOLA & ILONA HIILA

RENESSANSSIYHTEISKUNTAMIKA AALTONEN & ROLF JENSEN

YKKÖSENÄ MAALIINALEXANDER STUBB

HAUKI ON KALA… VAI ONKO?LIINUS HIETANIEMI

HYVINVOINTIYHTEISKUNNANTULEVAISUUSKOKO HUBARA & MARIKA KETOLA

TIETOA RAPORTISTA JAJULKAISIJASTA

24

61018222834

4


Mika Aaltonen on kauppatieteiden tohtori, ennakoinnin ja kompleksisuu-den dosentti sekä päätöksentekoon keskittyneen tutkimusalueen johtaja Aalto-yliopistossa. Hän on myös Royal Society of Artsin jäsen ja Itämeren alueen johtaja sekä Helsinki Sustaina-bility Centerin toimitusjohtaja. Aaltosen ja Jensenin teos The Renaissance So-ciety (McGraw-Hill) julkaistiin Yhdys-valloissa toukokuussa 2013.

Rolf Jensen on tanskalaisen Dream +WUXIVaV�+PQMN�1UIOQVI\QWV�7ɉKMZ��Rolf on kansainvälisesti kysytty luen-noitsija ja yritysten neuvonantaja. Hän on Washingtonissa sijaitsevan The World Future Societyn jäsen. Jense-nin ja Aaltosen teos The Renaissance Society (McGraw-Hill) julkaistiin Yhdys-valloissa toukokuussa 2013.

Ida Hakola & Ilona Hiila ovat sisältötoimis-to Vapa Median perustajia ja sisältöstrategi-an ensimmäisiä suomalaisia sanansaattajia. Tämän kaksikon mukaan verkkosisällöt tule-vat olemaan yhä tärkeämpiä menestystekijöi-tä yritysten verkkovetoisessa arjessa. Heidän kirjoittamansa sisältöstrategiaa käsittelevä kirja, Strateginen ote verkkoon (Sanoma Pro), julkaistiin lokakuussa 2012.

TRENDIRAPORTIN 2|2013 KIRJOITTAJAT:

5


Koko Hubara on ammatiltaan toimittaja. Hän on työskennellyt vuodesta 2008 erilaisissa A-kli-nikkasäätiön hankkeissa kohda-ten ihmisiä verkossa, ja pohtii tälläkin hetkellä lastensuojelun asemaa netissä.

Marika Ketola on psykologi. Hän on toiminut Suomen mie-lenterveysseurassa verkkokrii-sityön parissa vuodesta 2003 ja mielenterveyspalveluita verk-koon kehittäneen E-mielenter-veyshankkeen projektipäällik-könä vuosina 2008–2010.

Liinus Hietaniemi valmistui hiljattain so-siologian opinnoistaan Harvardista. Valmis-tumisensa jälkeen Liinus työskenteli suoma-laisessa tutkimukseen perustuvassa start up -yrityksessä Futurefulissa, joka julkaisi Yhdys-valloissa iPadeille tarkoitetun älykkään selai-men. Juuri nyt 24-vuotias Liinus pohtii seu-raavaa ratkaisuaan yrittäjyyden ja fysiikan opintojen välillä. Liinus innostuu ihmisistä, jo-ten kerro hänelle ajatuksesi – oli se sitten mitä vain. @L_Hietsu

Alexander Stubb on Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri sekä aktiivinen twiittaaja. Hän uskoo, että vahva digiosaami-nen on välttämätöntä kansainvälisen kilpailu-kyvyn säilyttämiseksi.

6


Tulevaisuus. Tämän vaikutusvaltaisen sanan ympärille rakentuu vuoden 2013 toinen Hiljainen Signaali -trendiraportti.

Tulevaisuus on aihe, joka on kiin-nostanut ihmisiä ja yrityksiä aina. Se on täynnä mahdollisuuksia – ja tietysti myös riskejä. Yritys, joka pystyy ensim-mäisenä joko ennustamaan tai luomaan tulevaisuutta on hyvissä asemissa ju-

ostessaan kilpaa toimialakumppaneitaan vastaan. Digitaalisella aikakaudella katse kiinnittyy kristallipal-

lon sijaan teknologioihin – siihen, millaisia uusia palveluita niiden avulla tuotetaan, millaista uutta tietoa niiden kautta paljastetaan ja mitä tarpeita ne käyttäjissään synnyttävät.

MIKÄ ON SUOMINEIDON TULEVAISUUS?

Ida Hakola & Ilona Hiila

Vapa Media Oy

7


Suomen tulevaisuuden suhteen digitalisaa-tio tarjoaakin arvokkaita näkökulmia. Kuin-ka pohjoinen valtio, josta teollinen tuotan-to on paennut jo aikoja sitten, voi pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa? Vastaukset tähän löytyvät innovaatioista, uusista ideoista ja palvelumuodoista, jot-ka syntyvät mitä suurimmassa määrin digi-taalisuuden takia tai sen mahdollistamana. Vuoden toisen numeron tarkoituksena on avata näitä mahdollisuuksia tai pakotteita, joita digitaalisaatiolla on Suomen tulevai-suuden varalle. Taloutta, yksilön vaikutus-mahdollisuuksia, työtä ja hyvinvointivaltio-ta käsittelevät asiantuntija-artikkelit ottavat rohkeasti kantaa siihen miten digitaalinen on Suomi-neito vuonna 2013 ja siitä eteen-päin.

Kasvava yksilön valta muuttaatulevaisuuskäsitettäTulevaisuuden tutkiminen tai ennusta-minen ei tee automaattisesti auvoiseksi. Edellisessä Hiljaisen Signaalin numerossa professori Alf Rehn jopa kirjoitti, että tu-levaisuuden ennustaminen on lähtökoh-taisesti tylsää ja ideoita tietyille raiteille ohjaavaa. Miksi sitten niin paljon aikaa ja energiaa käytetään keskittyen tulevaan?

Tulevaisuustutkijat Mika Aaltonen ja Rolf Jensen uskovat, että ihmiset ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska he tulevat elämään loppuelämänsä siinä. Ar-tikkelissaan ”Renessanssiyhteiskunta” Aal-

tonen ja Jensen käsittelevät yhteiskuntaa, jossa tulevaisuutta ohjailevat ja rakentavat digitalisaation voimaannuttamat kansalai-set, kuluttajat ja kadunmiehet – eivät tu-levaisuusvaliokunnat. Kirjoittajien mukaan sosiaalinen media on tuonut mukanaan kirjapainotaitoon rinnastettavan uudel-leensyntymisen, toisen renessanssin. Ihmi-nen ei ole koskaan ollut näin lähellä oman tulevaisuutensa muokkaamista.

Suomi kasvuun digitaalisentalouden turvinSuomalaisten yritysten näkökulmasta tule-vaisuus näyttää väistämättä yhä kansain-välisemmältä. Suomi on hyvä koti, mutta hiekkalaatikko käy helposti pieneksi kun pu-hutaan kasvuyrityksille ideaaleista bisnes-malleista ja ansaintalogiikasta. Näiden to-teutumiseksi tarvitaan globaaleja käyttäjiä ja yleisöjä.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministe-ri Alexander Stubb uskoo, että Suomella on hyvät mahdollisuudet hakea kasvua di-gitaalisilta markkinoilta. Artikkelissaan ”Yk-kösenä maaliin” ministeri Stubb väittää, että katajaisen kansan kohtalo on jatkossa yhä enemmän innovatiivisten, rohkeiden ja kiih-keästi kansainvälistyvien yritysten harteilla. Hän esittää, että esimerkiksi verkkokauppo-jen bisnespotentiaalia ei vielä hyödynnetä. Onko tässä suomalaiselle vientiteollisuu-delle suomineidon mentävä reikä?

8


Työn joustavuus ja uudenlainenkoulutus kilpailutekijöinä Suomen erityisylpeys on ollut kautta aiko-jen kansainvälisesti arvostettu koulutusjär-jestelmä. Mutta pystymmekö vastaamaan jatkossakin uudistuvan maailman vaatei-siin? Pitäisikö koulutuksessa painopistettä siirtää sittenkin vanhojen tapojen siirtämi-sestä uusien innovaatioiden mahdollista-miseen?

Futureful start up -yrityksen kehittämi-sessä mukana ollut Liinus Hietaniemi us-koo, että varmis-taakseen jatkossakin hyvän asemansa, tu-lisi suomalaista kou-lu tus jä r j es te lmää kehittää yhä jousta-vampaan ja tulevai-suusorientoituneempaan suuntaan. Ar-tikkelissaan ”Hauki on kala… vai onko?” Hietaniemi esittää, että samaa joustavuut-ta tulisi kehittää ja hyödyntää myös työelä-mässä. Ihmisten sitoutumista määrittävät nykyään monet muutkin tekijät kuin palkka. Työ on yhä fyysisestä läsnäolosta riippu-mattomampaa. Yritysten tulisi nähdä tämä suurena mahdollisuutena haasteen sijaan.

Voiko digitalisaatio pelastaahyvinvointiyhteiskunnan?Suomea koskevassa tulevaisuuskeskus-telussa törmätään aina jossain vaiheessa keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan säi-lyttämisestä. Ehkä keskustelussa pitäisi kuitenkin keskittyä käsittelemään mieluum-

min järjestelmän kehittämistä kuin vanhan säilyttämistä. Digitaaliset palvelut ovat tu-levaisuudessa keskeisessä roolissa, kun valtiota pyöritetään pienemmillä henkilös-tö- ja aikaresursseilla.

Digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja osallistumisen matala kynnys on mah-dollistanut muun muassa erilaisten so-siaalialan palveluiden levittäytymisen verkkoon. A-klinikkasäätiön parissa työs-kennellyt toimittaja Koko Hubara ja psy-kologi Marika Ketola käyvät artikkelissaan

”Hyvinvointiyhteis-kunnan tulevaisuus” läpi kokemuksiaan ja havaintojaan digi-taalisten palveluiden vastaanotosta ja ke-hittämisestä. Onnis-

tumisia on koettu, mutta myös merkittäviä haasteita tulee vielä ratkoa. Suuri osa kehi-tystarpeista ovat rakenteellisia – ja asen-teellisia.

Millainen on sinun tulevaisuutesi?Toivomme, että historiassaan viides Hiljai-nen Signaali onnistuu herättämään jälleen uusia ajatuksia. Keskustelu numeron tee-masta, Suomen tulevaisuudesta, jatkuu ra-portin Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/hiljainensignaali sekä Twit-terissä hashtagilla #hiljainensignaali. Jaa oma näkemyksesi Suomen digitaalisesta tulevaisuudesta tai kommentoi kirjoituksia – tavoitteenamme on herättää keskuste-lua totuuksien laukomisen sijaan.

”Kuinka pohjoinen valtio, josta teollinen tuotanto on paennut

jo aikoja sitten, voi pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä

kilpailussa?”

9


”DIGITAALISELLA AIKAKAUDELLA

KATSE KIINNITTYY KRISTALLIPALLON

SIJAAN TEKNOLOGIOIHIN”

#hiljainensignaali

10


RENESSANSSIYHTEISKUNTA

Mika Aaltonen

Aalto-yliopisto,Helsinki Sustainability Center

Rolf Jensen

Dream Company

Tulevaisuus on kiehtova alue eikä vähiten siksi, että

me kaikki tulemme elämään siellä loppuelämäm-

me. Miten yhteiskunta on muuttunut kymmenen

vuoden kuluttua, kun talouskriisi on (toivottavas-

ti) ohi? Vastauksia tarvitaan. Meidän vastauksem-

me on teoria nimeltään renessanssiyhteiskunta.

11


”Kävisinkö katsomassa tämän elokuvan,

ostaisinko tuon kirjan?” Jokainen meis-tä miettii usein tällaisia kysymyksiä, mutta miten päätämme asioita? Todennäköisim-min kuuntelet ystäviesi ja työkavereidesi neuvoja tai katsot mitä sosiaalisessa me-diassa ollaan asiasta mieltä. Entäpä am-mattimaisten arvostelujen lukeminen päi-vän lehdestä? Nykyään ehkä turvaudut vähemmän tähän vaihtoehtoon. Tämä on tiivistettynä juuri sitä kehitystä, jota näem-me Yhdysvalloissa ja muissa länsimaisis-sa valtioissa parhaillaan. Verkostoidumme vertaistemme kanssa, luotamme mielipitei-siin jotka tulevat ”samanlaisilta ihmisiltä”. Tämä ilmiö ennakoi tulevia muutoksia yh-teiskuntamme sosiaalisessa ja poliittisessa kudoksessa. Suunnaton määrä kehitysas-keleita odottaa useilla saroilla: kuinka hah-motamme roolimme, velvollisuutemme ja mahdollisuutemme yksilöinä ja yhteiskun-nan jäseninä.

Ensimmäistä renessanssia seuraa toinenOlemme matkalla uudenlaiseen yhteiskun-taan, jossa vakiintuneet rakenteet ja insti-tuutiot menettävät merkityksensä liikkeelle-panevina voimina. Tätä uutta yhteiskuntaa tulevat ohjaamaan sinä ja minä. Historian valossa kutsumme tätä tulevaisuutta Re-

nessanssiyhteiskunnaksi. Vaikka moni asia on muuttunut kuudessasadassa vuodes-sa siitä, kun renessanssi ensimmäisen ker-ran näki päivänvalon Pohjois-Italiassa, so-siaalinen tilanne oli tuolloin periaatteessa samankaltainen kuin nyt. Vatikaanin rau-tainen ote Euroopan kansoista oli löysty-nyt kahden paavin kamppaillessa keske-nään vallasta (yksi piti hoviaan Roomassa, toinen Avignonissa) ja Ranskassa toistuvat ruttoepidemiat tekivät elämästä hyvin epä-varmaa. Näistä tekijöistä johtuen ihmiset menettivät luottamuksensa auktoriteettei-hin; seurasi uudenlainen luovan energian ja tekemisen aalto. Leonardo da Vincin ja William Shakespearen kaltaisten hahmojen innoittamina tavalliset kansalaiset saivat käänteentekevän ajatuksen: me voimme muodostaa omat mielipiteemme, voim-me päättää itse, voimme luoda oman tu-levaisuutemme. Gutenbergin vuonna 1439 Mainzissa keksimä uusi kirjapaino vauhdit-ti näiden ajatusten leviämistä samaan ta-paan kuin sosiaalinen media tekee vuonna 2013. Tämä kehityssuunta ristittiin pian re-nessanssiksi, joka tarkoittaa uudelleensyn-tymistä. Tavalliset kansalaiset kävivät läpi uudelleensyntymän todellisiksi ihmisiksi ja yksilöiksi. Renessanssi oli henkisen vallan-kumouksen aikaa taiteelle, tieteelle ja tut-

12


kimusmatkailulle. Siksi se nykyään näh-däänkin kultaisena aikakautena ”pimeän” keskiajan jälkeen.

Nykyajan kansalaisilla on ilman epäilyk-sen häivääkään enemmän yksilöllistä va-pautta kuin tuon ajan renessanssi-ihmi-sellä. Elämme demokratiassa ja olemme paljon paremmin koulutettuja. Silti yhteis-kuntaamme johdetaan ylhäältä alas ja se on järjestetty hierarkiaksi. Pikkuhiljaa tämä hierarkia on tasoittumassa paremman kou-lutuksen ja teknologian ansiosta. Tavalliset ihmiset muokkaavat kansallisia keskuste-luja horisontaalisiksi ja poispäin vanhasta mallista, jossa valtion huipulta jaettiin vi-rallinen sanoma ja näkemys koko kansalle. Muutos juontaa juurensa juuri siihen, että luotamme yhä enemmän ja enemmän nii-hin edellä mainittuihin ”samanlaisiin ihmi-siin”. Länsimaissa sarastaakin toinen re-nessanssin aika. Voimme havaita kaksi toisiaan vahvistavaa megatrendiä: luotta-muksemme suuriin instituutioihin hupenee ja sosiaalinen media sekä uudet tavat val-mistaa asioita jylläävät. Puhutaan hieman tilastoluvuista, sillä ne puhuvat selkeää kieltä siitä, mihin suuntaan olemme mat-kalla.

Emme enää luota suuriin insituutioihinPew Research Center kertoo, että luotta-mus Yhdysvaltain hallitukseen on laske-nut 1960-luvulta vuoteen 2010 mennessä 75 prosentista 25:een. Lukemat muista län-sivalloista kertovat samaa tarinaa. Vain 23 prosenttia kansalaisista luottaa suuryritys-ten toimitusjohtajiin. Vertailukohdaksi so-pii esimerkiksi se, että Gallupin mukaan 84 prosenttia luottaa edelleen opettajiin.

Luottamus järjestäytyneisiin uskontokun-tiin laski 68 prosentista 44:ään vuosien 1975 ja 2011 välillä. Gallup kysyi myös mielipi-teitä kysymykseen, tulevatko nykynuoret elämään paremman elämän kuin vanhem-pansa: puolet vastaajista piti tätä epäto-dennäköisenä. Yhdessä nämä lukemat ovat hälyttäviä, koska ne kertovat pitkäl-lä aikavälillä kasvaneesta trendistä eivät-kä vain lyhytkantoisesta reaktiosta talous-kriisiin. Voimme hyvin olettaa, että trendi jatkaa kasvuaan – ja voimme myös pelä-tä, että se päättyy lopulta vallankumouk-seen. Kyseessä ei ole kuitenkaan mihin-kään ideologiaan liittyvä ajattelun muutos – ihmiset vain menettävät luottamus-taan auktoriteetteihin ja uskovat enemmän omiin mielipiteisiinsä. Tavalliset kaduntal-laajat ovat uudelleen ottamassa haltuunsa vastuun omasta elämästään. Se ei ole val-lankumous, vaan myönteinen kehityssuun-ta. Vallankumous on protesti eikä nykyinen renessanssikehitys ole protesti, vaan posi-tiivinen tapa tehdä asioita, jota ei ole suun-nattu millään muotoa varta vasten ylhääl-tä-alas-tiedonvälitystä vastaan. Se kylläkin nakertaa vanhan mallin perustuksia, jos vakiintuneet instituutiot eivät ole valmiita muuttamaan viestintätapojaan ja liittymään horisontaaliseen dialogiin. Osa suuryrityk-sistä on jo alkanut liikkua oikeaan suun-taan.

Horisontaalinen maailmaJo miljardi ihmistä on Facebookissa. So-siaalinen media on luonut horisontaali-sen dialogin kulttuurin. Verkko on tuonut vallankumouksellisen muutoksen ja siir-tänyt meidät huipulta ruohonjuuritasol-

13


14


le virtaavasta, hierarkkisesta tiedonkulusta horisontaalisen keskustelun piiriin. Kuu-kausittain 800 miljoonaa ihmistä käyttää YouTubea. Myymme ja ostamme tavaroita eBayn kautta ja julkaisemme kirjallisuutta omakustanteina. Tulevaisuus, jossa moni meistä on kirjailija tai ohjaaja, ei ole enää niin kovin kaukana.

Digitaalinen bittimaailma muuttaa kovaa vauhtia vauraan maailman sosiaalista to-dellisuutta ja horisontaalisuuden trendi on voitolla. Tämän kaiken mahdollistaa uuden vuosisadan ”suuri tasoittaja”, internet. Käy-tössämme on jo lähes samanlaiset mahdol-lisuudet löytää tietoa kuin valtaapitävillä. Eikä tämä ole ainoa suuri muutostekijä: bittimaail-ma on valtaamassa nyt myös atomitason.

Kolmas teollinen val-lankumousSeuraava teollinen val-lankumous tulee tapahtumaan kymme-nen vuoden sisällä. Ensimmäinen vallan-kumous oli tehtaiden synty, seuraava suuri edistysaskel puolestaan kokoamislinjojen yleistyminen. Huomispäivän suuri harppa-us eteenpäin tulee olemaan nanotekno-logia ja eritoten kolmiulotteinen tulostus. 3D-tulostin kykenee valmistamaan kaiken-laisia esineitä maljakoista polkupyöriin. Se mahdollistaa tehtaan pyörittämisen yhden ihmisen voimin ja tulee ajan kanssa syr-jäyttämään kokoamislinjat tavarantuotan-non pääasiallisena työtapana. Kuvittele: miljoonittain pienoistehtaita joka puolella maata, tuottamassa ja myymässä tuottei-taan ympäri maailmaa. Kuka tahansa meis-tä voi ryhtyä yrittäjäksi ja internetin rajat-toman markkina-alueen ansiosta kaupata

tuotettaan globaalille yleisölle. 3D-tulostus ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto massa-tuotannon tapauksessa, mutta nykyiset ku-luttajatrendit suosivatkin yhä enemmän ja enemmän personoituja ja yksilöllisiä tuot-teita. Kerromme elämämme tarinaa omis-tamiemme tavaroiden ja tuotteiden avulla. Jälleen voimme nähdä trendin, jossa siir-rymme suuresta pieneen, vähäisistä vaih-toehdoista useampiin, ylhäältä-alas-liik-keestä sinuun ja minuun – eli kohti aidosti horisontaalista maailmaa.

Idän ja lännen kilpailuRenessanssiyhteiskun-ta on länsimaisten yh-teiskuntien ja kypsien talousmahtien skenaa-rio. Nämä yhteiskun-nat ovat olleet hyvin menestyksekkäitä vau-rauden ja talouskas-vun luomisessa viime vuosisadan materialis-tisen kultakauden ai-

kana. Meillä oli tuolloin aiheestakin syytä olla ylpeitä teollisuudestamme. Köyhyyttä on edelleen olemassa, mutta suurimmalla osalla meistä on riittävästi vaurautta. Olem-me enemmän tai vähemmän onnistuneet tyydyttämään materiaaliset tarpeemme, ainakin verrattuna esi-isiemme elämään. Elämme eräänlaisessa toteen tulleessa ta-varaunelmassa. Nyt olemme valmiita unel-moimaan seuraavasta kasvukaudesta, jon-ka aikana emme kasvata omistamamme materian määrää vaan keskitymme lisää-mään onnellisuuttamme. Kymmenen vuo-den sisään BKT-lukujen rinnalla tulemme näkemään onnellisuusindeksien numeroita; huomispäivän valtionpäämiehet eivät enää lupaile kansalle pelkästään lisää mammo-naa, vaan maalaavat näkymiä paremmin-

”Jälleen voimme nähdä trendin, jossa siirrymme

suuresta pieneen, vähäisistä vaihtoehdoista

useampiin, ylhäältä-alas-liikkeestä sinuun ja minuun – eli kohti aidosti

horisontaalista maailmaa.”

15


voivasta yhteiskunnasta.Kiinassa ja suuressa osassa Aasiaa ta-

valliset kansalaiset täyttävät parhaillaan materialistisen hyvinvoinnin unelmiaan ja tekevät töitä yhtä ahkerasti kuin me silloin aikoinaan, kun upouusi auto ja isompi talo olivat realistisia vaihtoehtoja ja ilmeisiä ke-hitysaskeleita elämässämme. Nämä aasia-laiset unelmat saattavat täyttyä noin kah-denkymmenen vuoden kuluttua tai ehkä hieman aikaisemminkin. kunnes tämä ta-pahtuu, elämme maailmassa jossa ihmis-ten unelmat ovat epäsuhdassa: tuolla ma-teriaaliset unelmat, täällä immateriaaliset. Vastuu eteenpäin katsomisesta ja luovien toimintatapojen levittämisestä lepää edel-leen Yhdysvaltojen ja muiden kypsien ta-louksien harteilla. Luovuudelle tulee ole-maan tilausta.

Kuinka Renessanssiyhteiskuntamuuttaa tapamme elää?Oli sula mahdottomuus ennustaa mitä tuli-si tapahtumaan kun internet keksittiin, kun PC:t alkoivat ilmestyä työpöydillemme tai kun kännyköistä tuli alituisia seuralaisiam-me ja kellon ympäri toimivia työkalujamme. Valtavasti hyviä asioita tapahtui miljoonien ihmisten kehittäessä ideoitaan ja innovaati-oitaan – ja olemme nähneet vasta kehitys-polun alkupään. Tulevaisuuteen tähyilles-sämme voimme nyt kuvitella mahdollisia käänteitä:

Kolmiulotteinen tulostus tulee anta-maan vallan miljoonien ”Tekijöiden” (Chris Andersonin käyttämä sana) käsiin, yrittäjät voivat käynnistää omat pienoistehtaansa ja myydä tuotteitaan kaikkialle maailmaan. Toistaiseksi muutama sata yhtiötä päättää, mitä tuotteita tarvitsemme, olipa kyse tek-nologiasta tai muodista. Kun markkinoil-le saapuu miljoonittain pienoisyrityksiä, tu-lemme näkemään ideavyöryn. Siinä missä jokunen vuosi sitten pieni yritys pystyi te-kemään kauppaa vain paikallisesti ja ystä-vien kesken, internetin ja entistä parempi-en hakukoneiden ansiosta sama yritys voi nyt astua maailmanlaajuisille markkinoille.

Hallitus tulee kehittymään joksikin, mitä Anne-Marie Slaughter vuoden 2013 The Wired Worldissa kutsuu ”alustahallituk-seksi”. Tämä merkitsee sitä, että hallitus on ikään kuin lennonjohtotorni, muttei kuiten-kaan puutu lentokoneiden ohjaukseen. Mo-net nykyään hallinnon tuottamat palvelut tulevat siirtymään perheiden ja naapurus-tojen vastuupiiriin, koska nämä yhteisöt itse tuntevat parhaiten itsensä ja tarpeensa.

Jos haluat perustaa yrityksen tai teh-dä elokuvan, voit pyytää siihen pankkilai-naa. Uusi vaihtoehto tulee olemaan pyy-tää yleisöä kautta maailman rahoittamaan projektisi. Jos kansa pitää ideastasi, se tu-lee saamaan rahoitusta. Kehitys on jo alka-nut: crowdfunding-sivusto kickstarter.com on yksin rahoittanut vuodesta 2009 alkaen 37 000 projektia ja onnistunut keräämään kokoon 500 miljoonaa dollaria. Ja muista-kaa: tämä on vasta alkua.

16


Yritys voi pyytää kehitysosastoltaan uu-sia ideoita. Tai he voivat onkia ajatuksia suurelta yleisöltä – eli tehdä crowdsour-cingia. Jossain päin maailmaa on aina joku, jolla on tarjota parempi ratkaisu ongelmaa-si kuin yhtiösi sisäisellä asiantuntijatiimillä.

Vuosisatojen ajan opiskelijat ovat is-tuneet luennoilla, kuunnelleet opettajien ajatuksia ja tehneet muistiinpanoja. Uute-na ideana mukaan on tullut verkkokoulu-tus. Opiskelijat voivat suorittaa opintojaan kotoa käsin, sillä se on joustavaa, tarjoaa mahdollisuuden seurata parhaiden mah-dollisten luennoitsijoiden opetusta ja mak-saa vain murto-osan siitä, mitä reaalimaail-massa tapahtuvien luentojen kustannukset ovat. Kokeisiin joudutaan tietysti edelleen tulemaan paikalle. Coursera-yhtiö tekee jo yhteistyötä useiden yliopistojen kans-sa ja sen listoilla on tällä hetkellä kolme miljoonaa opiskelijaa. Suurin osa ei suori-ta kursseja loppuun, mutta jotkut kyllä pää-sevät maaliin asti. Toistaiseksi tämä maa-ilmanlaajuinen opetus on maksutonta. Ala on alkutekijöissään, mutta ennen pitkää verkko-opiskelu tulee kasvamaan yhdeksi suurimmista aloista maassa kuin maassa. Se tulee olemaan globaali bisnes.

Markkinointi on ollut ylhäältä alas suun-nattua yli sadan vuoden ajan. Vanha mark-kinointi on kuitenkin tullut tiensä päähän. Yhtiöiden on löydettävä horisontaalinen dialogi ja sosiaalinen media. Proctor & Gamble on jo siirtynyt uudentyyppiseen kommunikointiin. Yhtiöt voivat myös siirtyä viestimään suoraan asiakkailleen, kuten johtava verkkokauppa Amazon jo tekee.

Tulevaisuuttamme tulee määrittämään muutos. Yhteiskunnat ovat alati käymisti-lassa, mutta tuleva kymmenvuotinen saat-taa merkitä ennennäkemättömiä muutok-sia. Kyseessä ei ole vallankumous eikä protesti, vaan vaiheittainen yhteiskunnalli-nen muutos – kuin jäätikkö, vanhat tavat sulavat ja haihtuvat, hitaasti mutta varmasti. Pitkällä tähtäimellä tämä kuitenkin enteilee uudenlaista yhteiskuntaa: Renessanssiyh-teiskuntaa. Jonain päivänä ihmiset tulevat tajuamaan, että maailma on muuttunut ja on erilainen kuin se oli vuonna 2013.

17


”OLEMME MATKALLA YHTEISKUNTAAN,

JOSSA VAKIINTUNEET INSTITUUTIOT MENETTÄVÄT

MERKITYKSENSÄ LIIKKEELLEPANEVINA

VOIMINA.”#hiljainensignaali

18


YKKÖSENÄ MAALIIN

Alexander Stubb

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

Suomella on mahdollisuudet selviytyä kansainvälisen kisan voittajana: olemme ketteriä, meillä on toimiva perusinfra-struktuuri sekä hyvin toimiva yhteiskunta. Ymmärrämme, että toimiva viestintäverkko on digitalisoituneen maailman perusedellytys, ja internet on yhteiskunnan kriittistä inf-

rastruktuuria siinä missä tie- tai sähköverkotkin. Lähes koko maas-sa on jo nopeat verkkoyhteydet samoin kuin laajakaista on jo 67 prosentilla suomalaisista. Neljännen sukupolven matkapuhelinverk-ko pyritään ulottamaan koko maahan nopeasti yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Kustannustasokin on kohtuullinen. Kansainvälises-ti verrattuna meillä on varsin kehittyneet sähköiset viranomaispalve-lut ja lähes kaikki suomalaiset käyttävät internetiä jo lähes päivittäin.

Kaikki edellytykset ovat siis olemassa. Miten kisassa sitten selvi-tään voittajana? Treeniohjelmaan kuuluu digitaalisten sisämarkkinoi-den vapautuminen, oivaltavia yritysideoita ja rohkeutta viedä ideoi-tamme ja ajatuksia maailmalle.

Digimurroksesta on puhuttu pitkään, mutta sen todelliset vaikutuk-

set ovat vasta tulossa. Digitaalinen talous kasvaa EU-komission ar-

vioiden mukaan seitsenkertaisella vauhdilla muuhun taloudelliseen

toimintaan verrattuna.

19


Lähikauppa löytyy EuroopastaEuroopan unionin digitaaliset sisämarkki-nat tulevat entistä tärkeämmiksi. Digitaali-silla sisämarkkinoilla tarkoitetaan tavaroi-den, palvelujen ja digitaalisten sisältöjen myyntiä ja välittämistä digitaalisten kana-vien kautta. Kuluttajien näkökulmasta kyse on vaikkapa kirjan tilaamisesta tai pelin la-taamisesta verkkokaupasta.

Nyt Euroopan sisällä on yhtä mon-ta markkinaa kuin jäsenmaatakin. Pienet ja pirstalaiset markkinat eivät houkuttele yrittäjiä eivätkä kuluttajia. Digitaalisen alan yrittäjät joutuvat yhä hankkimaan lupia ja selvittelemään lainsäädäntöä joka EU-maassa erikseen.

Vaikka verkkokaupan kasvu on ollut Euroopassa viime vuosina nopeaa, vas-ta 57 prosenttia eurooppalaisista interne-tin käyttäjistä tekee ostoksia verkossa, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 66 pro-senttia. Aivan omaa tietään kulkee Etelä-

Korea, jossa internetin käyttäjistä jopa 94 prosenttia ostaa tuotteita verkosta. Yhdys-valloissa jo 50 prosenttia musiikista lada-taan internetistä, kun Euroopassa vastaa-va luku on 19 prosenttia. Yhdysvalloilla on huikea etumatka Eurooppaan verrattuna, ja se on kurottava kiinni.

Verkkokauppa kasvaa monissa EU-maissa, mutta rajat ylittävä ostaminen on vielä melko vähäistä. On arvioitu, että EU:ssa vain kymmenen prosenttia sähköi-sestä kaupankäynnistä on rajat ylittävää. Kotimaisten vaihtoehtojen ohella kulutta-jan olisi voitava kääntyä myös muiden EU-maissa toimivien verkkokauppojen puoleen edullisempien hintojen, paremman laa-dun ja laajemman tuotevalikoiman toivos-sa. Toimivat digitaaliset sisämarkkinat kas-vattaisivat tutkimusarvioiden mukaan EU:n bruttokansantuotetta jopa 500 miljardilla vuoteen 2020 mennessä.

20


Yrittämisellä työtäNuoret ovat rohkeita yrittäjiä, ja start up �ɇZUWQTTI� WV�UIP\I^QI� TQQSMQLMWQ\I�� 6WSQIV�ansiosta Suomessa on runsaasti osaamis-ta, joka näkyy esimerkiksi peliteollisuuden menestyksessä. Viimeistään Rovion Angry Birdsit osoittivat, että Suomesta osataan ja pystytään nousemaan merkittäväk-si kansainväliseksi toimijaksi. Vaikka inter-net-maailma keskittyy voimakkaasti, ei ole syytä epäillä, etteikö yksittäinen yritys voi-si menestyä maailmalla.

Suomi tarjoaa yrityksille hyvän kotipe-sän. Muuan muassa keväällä tehty päätös laskea yhteisöveroa osoit-taa, että pidämme huolta kilpailukyvystämme.

Positiivinen kierreSuomessa on tapahtunut iso rakenteellinen muu-tos, kun puhelinlaittei-den valmistus siirtyi isolta osin muualle maailmaan. Tämä näkyy sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankaupan kokonaisvolyymeissa. Toisaalta Suomessa on informaatiotek-nologia-alan tuontikomponentteja ja val-mistuslaitteita hyödyntäviä yrityksiä niin elektroniikka- kuin konepaja- ja sähköko-neteollisuudessakin.

Informaatioteknologia-alalla tuotanto-ketjut ovat hajautuneet maailmalle. Oleel-lista on, miten suomalaistoimijat saavat varmistettua mahdollisimman suuren osan tuotteiden valmistuksen lisäarvosta ja mi-

ten tämä lisäarvo hyödyttää Suomen kan-santaloutta. Kaupan vapauttamisen mer-kittävimmät taloudelliset hyödyt Suomelle ovatkin tänä päivänä epäsuoria eivätkä näy välttämättä tilastoissa. Nämä hyödyt kana-voituvat kansantalouteemme alan globaa-lin kasvun myötä erinäisten palvelutulojen sekä yritysvoittojen muodossa.

Rahavirrat Suomeen muodostuvat alan tuotteiden valmistuksessa hyödynnettä-vistä aineettomista oikeuksista sekä tuot-teiden käyttöön liittyvien palveluiden tar-jonnasta. Tämä toimintalogiikka ei olisi

mahdollista ilman moder-nia informaatioteknologi-aa eikä ICT-sektori voisi tuottaa Suomen kaltaisel-le maalle sellaisia talou-dellisia hyötyjä kuin se tuottaa ilman kaupan va-pauttamista. Kyseessä on siis todellinen positiivinen kierre, jota meidän pitää pyrkiä tukemaan niin kan-sallisesti kuin kansainvä-

lisestikin. Suomi on edelläkävijöiden jou-kossa arvoketjuja koskevassa ajattelussa. Siksi Suomi kannattaa informaatiotekno-logiatuotteiden mahdollisimman kattavaa kaupan vapauttamista sekä uusien inno-vaatioiden kitkatonta mukaan ottamista in-formaatioteknologiasopimuksen piiriin.

Suomi on kansainvälisessä tietoyhteis-kuntaprosessissa selvästi kokoaan suu-rempi toimija. Olemme edelläkävijä, jonka näkemyksiä kuunnellaan.

”Kotimaisten vaihtoeh-tojen ohella kuluttajan olisi voitava kääntyä

myös muiden EU-maissa toimivien verk-kokauppojen puoleen

edullisempien hintojen, paremman laadun ja laajemman tuotevali-

koiman toivossa.”

21


”EUROOPAN UNIONIN DIGITAALISET

SISÄMARKKINAT TULEVAT ENTISTÄ TÄRKEÄMMIKSI.”

#hiljainensignaali

22


Tiesitkö, että tämän artikkelin lukemisen aikana yli kolme tuhatta uutta käyt-täjää saa internet-yhteyden ja lähes tuhat uutta sivustoa rekisteröidään? Tieto ja resurssit leviävät ympäri maailmaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Kymmenisen vuotta sitten startup-yrittäjät vielä kantoivat servereitä toimis-tolle sivuston liikennettä tukemaan. Tämän päivän pilvipalvelut maksavat murto-osan toimistoservereiden hinnasta ja niitä voi lisätä tai vähentää tar-peen mukaan nappia painamalla. Mitä jos yrityksellä on tarvetta lakimiehen konsultaatiolle? Googletus on kaikille varmasti tuttua. Entäpä ohjelmointi-

tai suunnittelutaidoille? Molemmat voi joko opetella itse tai ulkoistaa kätevästi netissä. Huip-puyliopistot tarjoavat nykyään ohjelmointikurssejaan verkossa ja sivustot kuten freelancer.KWU�S]PQ[M^I\�QVVWSSIQ\I�WPRMTUWQRQI�RI�OZIIɇ[QI�[]]VVQ\\MTQRWQ\I�^ITUQQVI�SWVSZM\Q[WQUIIV�^Q-siosi. Internet-yhteyden leviämisen myötä innovointi on helpottumassa joka puolella.

HAUKI ON KALA… VAI ONKO?

Liinus Hietaniemi

Internetin mullistaessa työelämää yritykset kiirehtivät

muuttamaan toimintatapojaan kilpailukyvyn säilyttämi-

seksi. Samassa tilanteessa on koulutusjärjestelmä, joka

on pahasti aikaansa jäljessä. Enää ei riitä, että nuoret

pumpataan täyteen yleistietoa. Tulevaisuuden menestys-

tarinat pohjautuvat innovatiiviseen ajatteluun.

23


Yritykset murroksessaInternet tarjoaa yhä enemmän joustavuut-ta työelämään. Suuret yritykset ovat ym-märrettävästi hitaampia sopeutumaan kuin startupit, jotka kykenevät hyödyntämään virtuaalitoimiston tuomia mahdollisuuk-sia välittömästi. Jatkuvasti kehittyvien tie-toliikenneyhteyksien myötä työntekijöiden pakottaminen samaan osoitteeseen on oikeastaan turhaa, jopa haitallista. Välitön kosketuspinta maailmanlaajuisille markki-noille on avannut esimerkiksi ohjelmisto-jen kehittäjille uusia mahdollisuuksia, jotka suorastaan huutavat tiimin hajauttamis-ta eri paikkoihin. Juuri tämän takia suoma-lainen startup Futureful tapaa käyttäjiä San Franciscossa samalla, kun kehitystyö jatkuu Suomessa ja Puolassa. Miksi koko porukka ei muuta San Franciscoon? Kos-ka tietokoneinsinöörit ovat Suomessa ja Puolassa huippuluokkaa samalla kun ku-lut ovat matalammat kuin startup-yritysten kehdossa Piilaaksossa.

Tehokkaalle innovoinnille on kuiten-kin omat vaatimuksensa. Työnjaon tulee olla selkeä ja työn tulokset helposti arvi-

oitavissa. Startupeissa tämä toimii, koska ohjelmoijat keskittyvät koodin kirjoittami-seen, suunnittelijat ulkoasujen luomiseen ja myyntimiehet tuotteen myymiseen. Oh-jeistuksessa on kuitenkin hyvä jättää tilaa itsenäiselle ajattelulle, sillä mikään ei tapa luovuutta yhtä nopeasti kuin pomon pik-kutarkka tehtävälista. Suurissa organisaati-oissa fyysisesti hajautetun työn hidasteena saattaa olla keskijohdon hämärä työnkuva. Yahoon uusi toimitusjohtaja Marissa Mayer kohtasi kenties kyseisen ongelman, kun hän hiljattain kutsui alaisensa takaisin toimistol-le töihin. Toisaalta vielä suuremmatkin yri-tykset ovat jo sisäistäneet joustavuuden merkityksen. Esimerkiksi Googlella on hy-vin matala organisaatio. Korkeimman joh-don alaisuudessa työntekijät toteuttavat it-senäisiä projekteja, joissa vastuu ja vapaus ovat projektiryhmän insinööreillä, suunnitte-lijoilla ja ideamiehillä – resurssit vain tulevat Googlelta. Ei siis mikään ihme, että Goog-le on menestynyt Yahoota paremmin vii-me vuosina alalla, jossa uusia palveluita il-mestyy markkinoille tiheämpään kuin muilla aloilla yhteensä.

24


”Suurten yritysten elinehtona on seurata

Googlen jalanjälkiä. Työntekijöiden on nykyisin

helppo alkaa toteuttaa omia unelmiaan, jos yritys

ei kykene tarjoamaan houkuttelevaa

kasvuympäristöä.”

Suurten yritysten elinehtona on seurata Googlen jalanjälkiä. Työntekijöiden on ny-kyisin helppo alkaa toteuttaa omia unelmi-aan, jos yritys ei kykene tarjoamaan hou-kuttelevaa kasvuympäristöä. Tämän takia yritysten tulisi vapautua ylimääräisestä oh-jauksesta ja keskittyä tukemaan yrityksen sisäisiä projekteja taloudellisesti ja tarjo-amalla neuvoja ja kontakteja. Yksittäisen työntekijän vapauden ja vastuun lisääntyes-sä työntekijöitäkään ei voi enää vaatia istu-maan konttorilla. Äidit ja isät viettävät var-masti mielellään aikaa kasvavien lastensa kanssa kun taas toiset voivat inspiroitua ja oppia tekemällä töitä sa-manhenkisten ihmisten parissa. Kun toimiston si-jaintia voi vaihtaa oman mielensä mukaan, työ-viihtyvyys kasvaa. Työn-teon sijainnin merkityk-sen katoaminen avaa myös uusia mahdolli-suuksia työnantajan nä-kökulmasta. Rekrytointiin liittyvät maantieteelliset rajoitukset katoavat, kun Skype keskustelu onnistuu yhtä hyvin mökkilaiturille Raasepo-riin kuin Mumbaihin.

Innostaminen tärkeämpääkuin opettaminenInnovointiin innostaminen tulisi kuiten-kin aloittaa hyvissä ajoin ennen työelä-mään siirtymistä. Siksi katseet pitää kään-tää Suomen koulutusjärjestelmään ja sen

ongelmakohtiin. Tällä hetkellä Suomen koulutusjärjestelmä vain hidastaa innova-tiivisen kulttuurin kehittymistä. Koulutam-me tulevaisuuden johtajia maailmaan, joka on kovaa vauhtia jäämässä historiaan. Sa-maa vauhtia on sulamassa myös Suomes-sa niin arvostetun akateemisen koulutuk-sen merkitys. Senpä takia Suomella ei ole varaa vanhentuneen koulutusjärjestelmän remontoinnissa samanlaisiin aikatauluihin kuin vaikkapa Helsingin kaupungin raken-nusvirastolla.

Suomalaisoppilaiden hyvä menestys kansainvälisissä vertailuissa on pitkälti laa-

dukkaiden opettajien an-siota. Opetus keskittyy kuitenkin kovin standar-disoituun opetussuun-nitelmaan, jossa asi-at opetellaan samassa tahdissa. Meritokraatti-semmassa innovaatio-ympäristössä yleistie-don pänttäämisen sijaan oppilaiden olisi hyödylli-sempää paneutua heitä

kiehtoviin aiheisiin. Paneutumisella en tar-koita koulukirjojen entistä tarkempaa luke-mista. Rohkaisisin suomalaisia kouluja, ala-asteelta yliopistoihin, vaatimaan enemmän aiheiden tutkiskelua itsenäisten projektien kautta, joissa oppilailla on mahdollisuus etsiä ratkaisua itse asettamiinsa pulmiin. Mallia ei tarvitse hakea rakasta naapuria kauempaa: kun suomalaisabiturientit yrit-tävät opetella ulkoa sanontoja, joilla eng-

25


lannin esseeosiosta irtoaa pisteitä yliop-pilaskirjoituksissa, Ruotsissa suunnitellaan ja toteutetaan itse oma työnäyte. Autoista kiinnostunut abiturientti saattaa rakentaa auton, joku toinen järjestää huutokaupan ja lahjoittaa tuotot hyväntekeväisyyteen. Kumpi mielestäsi innostaa ja ohjaa enem-män innovatiiviseen toimintaan?

Ilmainen koulutus ja yhtäläiset mahdol-lisuudet koko väestölle on yksi Suomen erityispiirteistä. Tämän takia muutokset koulutusjärjestelmään voisivat tuottaa no-peastikin maanlaajuista hyötyä. Ohjelmoin-ti pakollisena oppiaineena esimerkiksi hel-pottaisi huomattavasti innovaatioprosessia luoden jokaiselle suomalaiselle oppilaal-le mahdollisuuden testata ideoitaan oikeil-la markkinoilla. Vaikka ohjelmointia voi ny-kyään opetella helposti netissä, harvalla nuorella on tarpeeksi mielenkiintoa ja kyp-syyttä opiskella itsenäisesti. Menestyksen todennäköisyys on suoraan verrannollinen yrittämisen määrään, joten miksei annet-taisi oikeita työkaluja kaikelle sille nuoruu-den innolle, joka kouluissamme yritetään pitää aisoissa?

”Mitä hauki sinulle merkitsee”?Jää nähtäväksi miten ylioppilaskirjoitus-ten tekeminen tietokoneella tulee muutta-maan kokeiden luonnetta ja suomalaista opetuskulttuuria ylipäätään. Kaikki koulu-työ ala-asteelta lukioon tuntuu valmista-van suomalaisnuoria ylioppilaskirjoituksiin, joiden muuttuessa voisi kuvitella koulu-työnkin saavan uusia muotoja. Oppilaiden rohkaiseminen itsenäiseen ajatteluun voi kuitenkin alkaa jo nyt. Sen sijaan, että op-pilaat lähetetään metsään tunnistamaan samaa sataa kasvia, olisi kiinnostavimman valitseminen ja sen merkityksen pohtimi-nen varmasti kaikin puolin antoisampaa. Sanastokokeiden sijasta olisi parempi an-taa oppilaille tilaisuus luoda henkilökohtai-nen yhteys sanastoon näytelmän, runon tai minkä tahansa ilmaisun kautta. Jos teh-tävään on vain yksi oikea vastaus, on sen asettelussa kehitettävää. Minä en ainakaan ole törmännyt elämässäni pulmaan, johon olisi vain yksi ratkaisu.

Aalto yliopiston tuntumaan on muodos-tunut startup-ekosysteemi, jonka ytimes-sä Aalto Venture Garagessa voi jo aistia

26


uuden innovatiivisemman kulttuurin tuulet. Vielä ilmaista työ- ja saunatilaa ja maail-manluokan mentorointia tärkeämpi edis-tysaskel on kuitenkin ollut Aalto Ventures Program, joka antaa opiskelijoille mahdol-lisuuden kerätä opintopisteitä kokeilemal-la siipiään startup-maailmassa. Ohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta suoritta-misen kulttuuri paistaa silti kurssivaatimuk-sista liiaksi läpi. Mullistavia keksintöjä ei opita kirjoista. Ennakko-odotusten ja -käsi-tysten omaksuminen on mullistavien inno-vaatioiden kannalta vain haitallista. Ideaali-tilanteessa yliopisto tarjoaisi tukea nuorille keksijöille, jotka viiden vuoden ajan onnis-tuvat ja epäonnistuvat tuotteistaessaan ideoitaan. Tämän jälkeen he olisivat suorit-taneet tutkinnon, josta olisi nykymaailmas-sa oikeasti jotain hyötyä.

27


”TÄLLÄ HETKELLÄ SUOMEN KOULUTUS-

JÄRJESTELMÄ VAIN HIDASTAA INNOVATIIVISEN

KULTTUURIN KEHITTYMISTÄ.”

#hiljainensignaali

28


HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUS

Koko Hubara ja Marika Ketola

Viimeiset kymmenkunta vuotta ovat olleet oikeaa projektien kulta-aikaa sosiaali- ja terve-ysalalla, niin julkisen puolen kehittämisosastoilla kuin kol-

mannella sektorilla. Ajan hengen mukai-sesti erityisesti erilaisten ennaltaehkäise-vien, haittoja vähentävien sekä tietoa ja oma-apua jakavien verkko- ja mobiilipal-veluiden luominen on ollut suosittua. Esi-merkiksi pelkästään nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa, NuSuVeFossa, on tällä hetkellä 29 eri toimijatahoa tai han-ketta, jotka ovat laajentaneet toimintaansa merkittävässä määrin verkkoon.

Hankkeiden edustajat tapaavat toisiaan erilaisilla messuilla ja tapahtumissa, joissa kehittämishankkeiden saavutuksia vuoden,

tai korkeintaan viiden, ajalta saa todistaa powerpoint-esityksistä. Suunnilleen samat edut todetaan melkein kaikissa hankkeissa: verkko ja mobiili toimintaympäristöinä ovat kustannustehokkaita ja vapaita sekä ajan että paikan asettamista rajoitteista. Kynnys tarjota ja etenkin hakea tietoa ja apua on äärimmäisen matala ja se tapahtuu taatus-ti asiakkaan ehdoilla, ja työntekijät pääse-vät jalkautumaan suoraan ihmisten arkeen.

Kaikki, myös esimerkiksi hankalissa per-hetilanteissa elävät lapset, voivat saada äänensä kuuluviin, olettaen että heillä on tarvittavat välineet. Ja onhan heillä, sillä vuonna 2010 81 %:lla suomalaisista kotita-louksista oli internetyhteys, ja noin kolme neljästä 16–74-vuotiaasta suomalaisesta käyttää internettiä päivittäin.

Sosiaali- ja terveysalan digipalvelut ovat osoittaneet tehok-

kuutensa loistavin tuloksin, mutta projektiajattelun ja muutos-

vastarinnan vuoksi niistä ei ole tullut vakiintunutta osaa sosi-

aali- ja terveyspalveluita.

29


Hyvät tulokset vs. muutosvastarintaTulokset ovat palveluiden tuottajien koke-muksen perusteella siis suorastaan häm-mästyttävän hyviä, erityisesti mitä tu-lee ihmisten tavoittamiseen laajalla arjen ja elämän skaalalla. Raha-automaatti-yhdistys, yksi verkkopohjaisten hankkei-den suurimmista rahoittajista, on esittänyt seuraavasti vuosien 2012–2015 avustus-strategiassaan: ”---toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta.”

Näin ei kuitenkaan nyt ole. Innovaatioi-ta ei tuoteta juuri lainkaan osana kuntien jo olemassa olevaa palvelujärjestelmää, vaan erikseen projekteissa, jossa niiden kehittelyyn eivät osallistu ne ihmiset, jotka tekevät päivittäistä työtä asiakkaiden paris-sa. Miksi näin on ja miksi rahoittajat eivät toivomusten sijaan suorastaan vaadi hank-keilta ylisektoriaalista otetta?

Nähdäksemme tälle ilmiölle on kaksi syytä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat ylikuormitettuja työssään ja kokevat monien tutkimusten mukaan uu-distukset ja muutokset raskaina lisinä. Li-

säksi netti ja mobiili työvälineinä sosiaa-li- ja terveysalalla ovat verrattain uusia vaikka yhteys asiakkaisiin syntyy mones-ti niiden kautta ja asiakastietojärjestelmät ovat nykyään sähköisiä.

Kun projektityöntekijän ominaisuudessa käy esittelemässä verkkopalveluaan ken-tällä, on vastaanotto vähintäänkin skepti-nen. Usein kysytään, mistä tiedämme että ihmiset ruudun toisella puolen ovat ”oikei-ta” ja mitä aiomme tehdä sille, että nämä kipeästi avun tarpeessa olevat henkilöt pääsevät ”oikean” avun piiriin.

Asenne ja asetelma ovat selkeät: ver-kossa tehtävä sosiaali- ja terveystyö ei ole aitoa ammattilaisen ja asiakkaan kohtaa-mista, joka sellaisenaan riittäisi palveluksi tai hoidoksi.

Pitää myös muistaa että sosiaalialan sukupolvenvaihdos on edelleen vasta käynnissä. Jos on aloittanut työuransa ei pelkästään ennen verkkovallankumous-ta, vaan myös ennen projektiyhteiskunnan syntyä, on varmasti vaikeaa kuvitella työ-tään sellaiseksi, että se ei perustuisi kas-vokkaiseen kohtaamiseen. Tästä johtuen muutosvastarinta voi olla ajoittain hurjaa.

30


Toinen, ja paljon vakavampi syy, ovat jähmeät projektiajattelua määrittävät yh-teiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet. Ne asettavat rajoitteita myös toiminnal-le. Vaikka yhtäkkiä koko uuden sukupolven sosiaali- ja terveysalan tahtotila olisikin tehdä sosiaalityötä verkossa ja mobiilissa, ei se olisi välttämättä mahdollista nykyisel-lä systeemillä.

Moni hanketoimija on kasvokkaista pe-ruspalvelutyötä tekevien kanssa samaa mieltä projektiajattelun ongelmallisuudes-ta. Se rajoittaa toimintaa esimerkiksi käy-tettävissä olevan ajan suhteen (pro-jektit ovat käynnis-sä aina vain tietyn aikaa ja sitten ne päättyvät).

Lisäksi projektit painottuvat yleensä suunnitteluun, ke-hittämiseen ja näis-tä raportoimiseen, mikä määrää suunnan sille, miten määrärahoja voi käyttää. Laki raha-automaattiavustuksista sanoo, että avustus voidaan myöntää toiminta-avus-tuksena tai erityisavustuksena. Projekti-avustukset kuuluvat jälkimmäiseen katego-riaan, jonka yksi määritelmä on, että hanke on tarkoitukseltaan rajattu.

Sosiaali- ja terveysalan verkko- ja mo-biilipalvelut ovat verrattain uusi ilmiö, joten ne on tähän saakka rahoitettu pääasiassa projektiavustuksilla. Ennen kuin on tiedetty, mitä mahdollisuuksia verkkoperustaisella toiminnalla on, on tietysti ollut perusteltua rajata hanke asian erilaisten kokeilujen pi-lotointiin.

Verkossa matalin kynnystulla avun piiriinNyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Hank-keita on ollut runsaasti, ja verkossa koh-dataan asiakkaita aivan samoilla ihmisar-von periaatteilla kuin kasvokkain. Olemme ymmärtäneet, että internet on yksi toimin-taympäristö muiden joukossa ja siellä teh-tävä työ kuuluu osaksi olemassa olevaa palvelujärjestelmää siinä missä vaikkapa ihmisten koteihin jalkautuva perhetyö.

Otetaan esimerkki. Eräässä tukea tar-vitsevien verkkopalvelussa työskentelee sairaanhoitaja, jonka päivätyö on samas-

sa organisaatiossa jon-ka kehittämistyön osa-na verkkopalvelu pyörii. Hän tekee verkkotyö-tä oman työaikansa ul-kopuolella hänen oma työnsä on hoitotyötä, mutta samassa tilan-teessa olevien nuor-ten kanssa toimiminen

verkossa puolestaan kehittämistyötä. Pal-kat tulevat eri lähteistä, eikä niitä voi byro-kraattisista syistä yhdistää.

Verkkotyön kontekstissa tällainen mal-li ei toimi. Tarkoitus ei ole, kuten jo aiem-min esitimme, kuormittaa työntekijöitä enti-sestään, vaan organisoida työtä uudelleen ja asiakaslähtöisemmin. Synergiaa ei syn-ny kovin helposti jos saman työn kahta eri muotoa joutuu pitämään erillään. Syntyy hiljaista tietoa, joka jää työntekijän yksityi-seen reserviin. Hiljainen tieto taas on asia, jonka mallintamiseksi on tehty paljon töi-tä esimerkiksi sosiaalityön saralla. Siksi on nurinkurista, että se jää piiloon juuri kehit-tämistyöksi kutsutussa toiminnassa.

”Verkko on dynaaminen paikka. Sosiaalityö tapahtuu

siellä paljon matalammalla kynnyksellä kuin kasvokkain,

ja ennaltaehkäisevä neuvontatilanne voi kääntyä korjaavaksi työksi hetkessä.”

31


Verkko on dynaaminen paikka. Sosiaa-lityö tapahtuu siellä paljon matalammalla kynnyksellä kuin kasvokkain, ja ennaltaeh-käisevä neuvontatilanne voi kääntyä kor-jaavaksi työksi hetkessä. Jokainen asia-kas kuitenkin tulee näihin verkkopalveluihin saamaan apua vaikeaan elämäntilantee-seen, ja niin työntekijällä kuin asiakkaalla pitää olla selkeä kuva omasta toimenku-vastaan, sen laajuudesta ja suhteesta re-aalimaailmaan.

On kohtuutonta sekä asiakkaita että työntekijöitä kohtaan, että verkkotyön re-surssit on suunnattu palvelujärjestelmän ulkopuolella toimiviin kehittämishankkei-siin, vaikka kyse on todellisuudessa sa-manlaisesta monimuotoisesta ja nopea-tempoisesta hoito- tai palvelutyöstä kuin kasvokkainkin.

Vaihtoehdot lisäävät hyvinvointiaHyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelu-jen säilymisen näkökulmasta on ratkaise-van tärkeää, että verkkoperustaiset sosi-aali- ja mielenterveyspalvelut eivät korvaa traditionaalisia palveluja, vaan eri palvelu-muodot toimivat yhdessä ja limittäin. Ver-kon mahdollisuuksien on epäilty synnyttä-vän vääränlaista tyytyväisyyttä palvelujen saatavuuteen ja kohtaavuuteen. Tutkimuk-set osoittavat kuitenkin, että käyttäjät hyö-dyntävät internetin resursseja pikemminkin traditionaalisten palvelujen lisänä kuin kor-vaajana.

Osa palvelujen käyttäjistä ja ammattilai-sista tulee varmasti aina pitämään kasvok-kaista kohtaamista parempana kuin vuo-rovaikutusta verkossa. Toisaalta on paljon myös niitä, joka kokevat uuden teknolo-gian mahdollistaman helpon saatavuuden

tai anonyymiyden tärkeimpänä perustee-na avun hakemiselle tai tuen vastaanot-tamiselle. Esimerkiksi tämän päivän lapset kasvavat nettinatiiveiksi nuoriksi aikuisik-si, joille kaikenlaisten asioiden, myös oman hyvinvoinnin ja yhteiskuntaan kuulumisen hoitaminen netissä on luontaista.

On tärkeää ottaa huomioon nämä mo-lemmat tosiasiat ja pyrkiä kohtaamaan asi-akkaiden tarpeet mahdollisimman hyvin. Toivommekin, että seuraavaksi sosiaali- ja terveysalalla erilaisia digi- ja mobiilihank-keita kehittävät tahot ja niiden rahoittajat keskittäisivät voimansa uuden mallin kehit-tämiseksi sille, miten toimivimmat innovaa-tiot saataisiin osaksi reaalimaailmassa toi-mivaa palvelujärjestelmää.

Mallin tulee olla tarpeeksi joustava, jot-ta se verkon ja mobiilin kehittyessä nope-aa vauhtia ei heti vanhentuisi. Lisäksi sen tulisi toimia ensisijaisesti entisestään yli-kuormitettujen sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden sekä yhä haastavammis-sa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden, ei projektirakenteiden ehdoilla. Sosiaali- ja terveysalan verkko- ja mobiilipalveluilla on tärkeä rooli ja tilaus jo nyt. Siksi on mie-tittävä tarkkaan, miten ne tuodaan luonte-vaksi osaksi lähitulevaisuuden hyvinvoin-tiyhteiskuntaa.

Lähteet:

Marks, Isaac, M.; Cavannagh, Kate; Gega, Lina (2007)

Hands-on Help. Computer-aided

Psychotherapy. Hove and New York: Psychology Press

1V\MZVM\QV�Sĕa\\ħ\QTI[\W"�P\\X"��___�[\I\�Ʌ�\QT�[]\Q^Q��[]\Q^QG��G��GSI\G��GɅ�P\UT��

:)AV�I^][\][[\ZI\MOQI��"�P\\X["��___�ZIa�Ʌ�[Q\M[�LMNI]T\�ɅTM[�MUUQGUMLQIJIVS�)^][\][[\ZI\MOQIG��XLN��

TISQ�ZIPI�I]\WUII\\QI^][\]S[Q[\I"�P\\X"��___�ɅVTM`�Ʌ�Ʌ�TISQ�IRIV\I[I��

32


”INNOVAATIOITA EI TUOTETA

JUURI LAINKAAN OSANA KUNTIEN

JO OLEMASSA OLEVAA PALVELU-

JÄRJESTELMÄÄ.”

#hiljainensignaali

33


34


TRENDI-RAPORTISTA

TIETOA

“Alussa vain tarkkaavaisimmat havaitsevat ilmassa väreilevät ääniaallot.”

Trendiraportti Hiljainen Signaali kerää kuiskaukset yksiin kansiin ja esittää tuo-reita asiantuntijanäkökulmia digitalisaation vaikutuksesta kuluttamiseen, kansa-laisuuteen ja yrityksiin. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendiraportti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikkeleista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulko-maalaiset digialan, markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän huiput. Raportin tavoit-teena on herättää keskustelua ja toimia uusimpien näkökulmien äänitorvena.

Hiljainen signaali -trendiraportin ensimmäinen osa julkaistiin helmikuussa 2012. Raportti on ilmainen ja vapaasti käytettävissä, mutta ei kaupallisiin tarkoituksiin. Sovellamme raportin käyttöön creative commons -lisessin ehtoja. Muistathan siis mainita lähdeviitteet (Vapa Media, Hiljainen Signaali -trendiraportti) ja linkata alku-peräiseen raporttiin aina käyttäessäsi tai lainatessasi raportin sisältöjä.

:IXWZ\QV� ^WQ� TILI\I� W[WQ\\MM[\I� ___�PQTRIQVMV[QOVIITQ�ɇ� RI� MVOTIVVQVSQMTQ[MV�SĕĕVVħS[MV�Tħa\ĕĕ�W[WQ\\MM[\I�___�[QTMV\[QOVIT�ɇ�

Tule mukaan keskustelemaan, kirjoittamaan ja kommentoimaan muutoskeskus-telua trendiraportin Facebook-sivuilla facebook.com/hiljainensignaali tai kommen-toi twiittaamalla #hiljainensignaali !

Tämä raportti ei olisi onnistunut ilman Vapa Median työntekijöitä ja kuvitukses-ta ja taitosta vastannutta Janne Melajokea, artikkeleiden kirjoittajia sekä aktiivista sisällöistä kiinnostunutta verkkoyleisöä. Kiitos!

Helsingissä, Toukokuussa 2013

OTA YHTEYTTÄ:

Hilkka RissanenVapa Media Oyp. +358 40 8301192M��PQTSSI�ZQ[[IVMV(^IXIUMLQI�ɇ�t. Twitter.com/hilkkariss

35


JULKAISIJASTATIETOA

OTA YHTEYTTÄ:

Ida HakolaVapa Media Oyp. +358 50 5394912M��QLI�PISWTI(ÎXIUMLQI�ɇ�t. twitter.com/IdaHakola

Matti OksanenVapa Media Oyp. +358 50 3878303M��UI\\Q�WS[IVMV(ÎXIUMLQI�ɇ

Hiljainen Signaali -trendiraporttia julkaisee sisältötoi-misto Vapa Media.

Vapa Media on Suomen ensimmäinen sisältöstra-tegiatoimisto. Uskomme merkitykselliseen sisältöön ja sen voimaan huomionherättäjänä. Teemme yrityk-sille ja organisaatioille sisältöstrategiaa, jonka avulla yritykset oppivat tuntemaan kohderyhmänsä verkos-sa sekä toteuttamaan heille merkityksellistä kommu-nikointia. Lisäksi teemme yrityksille asiakaslähtöistä verkkosivusuunnittelua eli konseptoimme sivuja sekä sosiaalisen median toimintoja, jotka tarjoavat kohde-ryhmiä kiinnostavia sisältöjä.

Vapa Media julkaisee raporttia kirvoittaakseen verkon keskeisten toimintojen ympärillä olevaa kes-kustelua ja edistääkseen yhteistä ajattelua.

Vapa Media:ÎXIUMLQI�ɇ�facebook.com/vapamedia twitter.com/VapaMedia slideshare.net/VapaMedia

Haluaisitko paremman otteen verkkotoimintaasi? Kiinnostaako kohderyhmien sitouttaminen?

36


��

��

��

��

��

� ��

��

�� !��

" � ��

#��$��

�%��

��&��

��$�$

��

�� '��

��

�(((��)*+,��

�� -��.! �� - � ��/��00��

��/�� -��1

�++�2��3�� 4�-�/-5�+)�6+,�2�� -�/-�� '� �� -��.�� !��/��4��!�� -�� 0� �� -��-��0�

��-��.�� !�� !�� /� ��-��-��5�/ ��5��

Verkkosisällöt helposti ja luotettavasti

Teemme laadukkaita sisältöjä verkkoon ! teksteistä videoihin. Tutustu ja ota yhteyttä: www.ghostwriters.fi Mrs. Muir & The Ghostwriters – Verkkosisältöjä. Laadukkaasti, luotettavasti ja rakkaudella.

37


Verkkosisällöt helposti ja luotettavasti

Teemme laadukkaita sisältöjä verkkoon ! teksteistä videoihin. Tutustu ja ota yhteyttä: www.ghostwriters.fi Mrs. Muir & The Ghostwriters – Verkkosisältöjä. Laadukkaasti, luotettavasti ja rakkaudella.

38



hiljainen signaali 2/2013

Documents