Suomalaisen puolipäiwäsaarnan kello V« ll)ja ruotsalaisen puolipäiwäsaarnan kello 12prowasti Boisman.

Suomalaisen liihetyssaarnan kello 5 lähetys-, saarnaaja Kurwinen.

Swensk gudstjenst Böndagen kl. 12.

»petroleumi on se pyhä walkea, jonkaliekit tuomat maailmalle malistuksen"ja teki julmnuden ja raakuuden töitäsemmoisia, että ne pakoittamat meitähäpeämään ihmisyyttämme.

Waltio ei ole satunnainen sökerrysyksityisistä henkilöistä, se on organismi(elimellinen olento), jonka kaiktssa jäse-nissä sama elämä liikkuu ja sama tah-to hallitsee; se on niin sanoaksemmeyhtiö, joka pysyy koossa oman tah»don mukaisten lakien jahallituksen kaut-ta. Jos maltiolta puuttuu hallitustatahi lakia, niin se ei enään olekaan wal-tio. Ia toiselta puolen on waltio sär-kymäisillänsä, jos eiwät yksityiset tun-ne, että juuri laki ja hallitus on hei-dän omat tekemänsä, joissa heidänomahenkensä ilmestyy. Tätä tunnetta kut-sutaan tawallisesti kansallis-tunteeksi ta-hi kansallis-hengelsi, joka ei ole mitäänmuuta kuin se rakkaus, jolla kansamieltyy omaan elämäänsä, omaan maa-hansa, sen oloihin ja laitoksiin, sen kie-leen ja kirjallisuuteen, sen menneisyyteenja tulewaisuuteen. Ia tämä yhteinenhenki, missä se on olemassa, synnyttääsamanlaisia yleisiä welwollisuuksia kai-kille. Ensimmäinen näistä on lakienja hallituksen kunniassa pitäminen jatoistenkin kansalaisten saattaminen sii-hen. Jos tämmöinen melmollisuus onihmiselle tuntematon, niin hän on jokoorja tahi mieletöin, joka ei ole missä-kään yhteydessä sen Maltionkanssa, jon-ka jäsen hän on oleminansa. Juurisiitä syystä, että nämät simeelliset to-tuudet owat socialismille tuntematto-mat, täytyy sen wälttämättömästimiedtitunnustajansa joko hurjuuteen tahi or-juuteen, missä ei ole lakia eikä halli-tusta, maan paljas — mielimättä.

Wielä tärkeämpi puute socialisminprogramissa on, että se ei tahdo tie-tää mistäkään uskonnosta. Histo-ria on jo monta kertaa ja kylliksinäyttänyt, että ihminen, jos hän heit«tää Jumalan ja uskonnon siksensä, alen-tuu petoja huonommaksi. Uskonnonhyljättyä, hän tulee simistymättomäksiraakuuden palweliaksi. Jos siis tahdo-taan socialismin hirnmkumaa poistetuk-si, niin on malttamatonta, että jokainen,alallansa kaikin woiminensa koettaa saa-da nousewalle sukupolwelle wakawam-man uskonnollisen kannan kuin silläsu-kupolmella on ollut, josta socialisminilkityöt owat lähteneet.^ Uskonnollinen

sa; koneitten' Yleinen käyttäminen, jon-ka kautta työntckiät alentuwat pelkiksivälikappaleiksi; warakkaimmissa hallit-sewa ylellisyys ja nautinnon himo;korkeampain säätyjen epäkristillinen miecli; suurten kaupunkien yhä karttuwaliika asujauten määrä — kaikki nämätseikat owat Europan suuremmissa mais-sa herättäneet työkansassa liikkeen, jokauhkaa kukistaa kaikki olewaiset olot.

Socialismin kumoawia pyrintöjäkyl-lä saatetaan towastikin tuomita, jawar-sinkin owat ne keinot, joittenka awullase koettaa päästä tarkoitustensa perille,kokonaan hyljättämät; mutta kuitenkinon myönnettäwä, että syyt sen synty-miseen, sen laweaan waikutukseen ja äk-kinäiseen lewiämiseen owat haettawatyhteisestä welkapäisyydestä, jossa erit-täinkin warakkaimmilla on runsas osan-sa, he kun epäkristillisessä itserakkaudes-sa owat laimin lyöneet welwollisuuksi-ansa köyhää ja työtä tekewää kansaakohtaan. Likeisimmän tulewaisuudeutehtäwä on olewa neuwojen keksiminen,joilla .tämä welka saataisiin maksetuksi.Tämä ei saata tapahtua muuten kuinsiten, että köyhtynyt ja osaksi si-wistymätön wäestö nostetaankurjuudestansa parempaan talou-delilseen tilaan ja korkeampaanhengelliseen siwistykseen. Jos tä-tä tehtämätä joko laimin lyödään taik-ka halweksitaan, jos rikkaat eimät tah-do myöntää, että he omat ainoastaanheille uskotun omaisuuden haltioina, et-tä heidän täytyy perin-pohjaisilla toi-milla tullaköyhtyneittcn meljiensä amuk-si, niin epäilemättä se hirmeä päimäehkä piankin koittaa, jolloin suuri mai-no waraktaita wastaan syttyy ilmitu-lecn, jättäen raunioita, werta ja kyy-neleitä jälkeensä.

Mutta maikka me tällä tamoin olem-mekin puhuneet köyhtyneen työkansanpuolesta, niin meidän ei kuitenkaan so-wi kieltää sitä, että socialismi itse,sem-moisena kuin se meidän Nikoihimme il-mestyy, olemisessaan on juuri sen ai-neellisen nautinnon himon sikiö, sen epä-kristillisen hengen lapsi, joka on mei-dän aikakautemme suurin ja werta-wuo-tawin haawa. 'Wapauden, yhdenwertai-suudeu ja weljeyden" lippua heiluttaensaarnaa se sotaa kaikkia olewmsia olo-ja wastaan. ,Ei saa evään olla lu-malata, ei kirkkoa, ei awioliittoa, eitiedettä, ei yksityistä omaisuutta".^Us-kosta Jumalaan on tyrannisuus tullut

kuninkaan palatsiin ja talonpojan mök-kiin". Los kerta taimaankuningas onMiraltaan pantu, niin maan kuninkaatkyllä menewät sitä silkoista tietään".,Usko Jumalaan on ihmiskunnan on-nettomuuden lähde". „Kansan hymä eikärsi rinnallansa kristinuskoa; toinentahi toinen on hämitettämä". »Ihmi-sellä ei ole mitään edesmastausta; silläkun tähdet tottelemat ijankaikkisia lakia,niin kummallista olisi, jos pieni, mii-den jalan korkuinen eläin olisi olemas-sa, joka saisi tehdä oman mielensä mu-kaan". Tätä tämmöistä on julkisestilausuttu.

Waikka socialismi käyttää tämmöisiälumalata pilkkaamia lauseita, niin seei ole häpiälliseksi katsonut walitaHer-raa lesusta »ensimmäiseksi socialistiksi",miitaten Jerusalemin ensimmäiseen kris-tilliseen seurakuntaan, jokamuka on olemi-naan socialisminmallikuma. PyhäRaa-mattu mm. kertoo tästä seurakunnasta:.Kaikki uskomaiset olimat koossa, jaheil-lä olikaikki yhteistä; tamaransahemyimätja jakoimat kaikille jokaisen tarpeen mu-kaan". Mitä nämät kristityt mapaa-ehtoisessarakkaudessa ja uskomai-sessa kiitollisuudessa Jumalan suur-ta armoakohtaan tekiwät, on kuitenkinyh-tä kaukana nykyisen socialismin waati-muksista kuin taiwas on maasta. Sil-lä socialismi tahtoo pakoittaa warak-kaan antamaan pois kaikki waransa.Socialismi pitää nimittäin omaisuudenomistamista warkautenä ja itse omis-tajaa markaana. Wielä lisäksi se tah-too ja waatii samallaiset oikeudet hen-gellisesti ala-ikäiselle kuin hengellisestitäysi-ikäiselle, taitamattomalle kuin tai-tawallekin; esiwalta on poistettawa jawalta annettawa rahwaan joukoille.Myönnettäwä on, ett'eiwät kaikki socia-lismin jäsenet tieten tähtää tähän maa-liin päin; mutta pyrinnöillään he kui-tenkin kaiwelewat pois koko sen maa-pohjan, jonka perustuksella ihmisellinenyhteiskunta on rakennettu ja walmista-wat täten kokonaista mullistusta simey-den alalla.

Mihinkä ylcllisyyksiiin socialismi saat-taa mennä, kun-sillä maan on wapaatkädet, miten se pirullisessa mihassaanraimoelee kaikkea wastaan, joka on ih-miselle, rakasta ja kallista, todistamatsetä Ranskan Vallankumouksen,,hirmu-walta" menneen muosisadan lopulla ettäParisin kaupungin n. k.w. 1871, joka muun muassa julisti:

Socialismista sananm.Wiime wuosina on jokainen järjestyk-

sen ja rehellisyyden ystäwä sydämenkauhulla saanut kuulla, kuinka monissapaikoin maailmassa sala-hankkeita mal-tiöta ja järjestystä mastaan on ilmes-tynyt. Sala-murhaajien tikarit jaam-puma-koneet omat taman takaa olleetliikkumassa, tähdäten joko ruhtinastentahi näiden uskollisinten palmeliain sy-dämiin. Viimeinen ilkityörakasta suu-riruhtinastamme wastaan on kauhistut-tanut koko simistynyttä maailmaa.

Ihmiskunnan elämässä ei tapahdumitään pelkän sattumuksen nojalla.Jokaisella tapauksella on juurensa men-neisyydessä, samaten kuin se taasen moiolla syynä johonkin tulewaisuuden ta-pahtumaan. Koska nyt on jollakinwarmuudella saatu tieto siitä, että mai-nittujen konna-töitten taka-pohjana onv. k. socialismi, tahdomme lyhyestimuutamalla piirteellä lukioillemme ku-wata tätä nykyajan merkillisintä ja sa-massa peloittawinta liikettä.

Socialismin perus -aate on, et-tä pää-omalla tätä nykyä on koko yh-teiskunnalle turmiollinen yli-malta, kos-ka ne yksityiset henkilöt, joittenkakäsissätämä Pää-oma on, työn antajina naut-timat hedelmän siitä työstä, jota köy-hät otsansa hiessä tekemät, ja nämätsitä mastoin saamat ylimalkaan riittä-mättömän palkan raskaasta työstään.Socialismi ou siis tehnyt tehtäwäksensäkolo nykyään oleman yhteiskunnan uu-destaan muodostamisen; se tahtoo luo-da yhteiskunnallista järjestystä, jossamuka yhteinen pää-oma on astumayksityisen rikkauden asemaan, niin ettäyhteiskunnan jäsenet tulemat osallisiksityön kautta saaduista woitoista ainoas-taan samassa määrin kuin he todellakinowat työtä tehneet.

Ei käy kieltäminen, että nämät aja-tukset omat seurauksia tödenperäisistäkärsimisistä. Pää-oman ylimalta jakaikkia hallitsema woima;äärettömientikkausten kokoontuminen yksityisten kä-teen ja samassa köyhyyden ja taloudel-lism kurjuuden kaslvaminen työkansas-

Hämeenlinnan kaupungistaReskmnkkona Huhtikuun 30 p.N:o 17. 1879.

Tilaushinta: jakamispaikoissa Hämeenlinnassa koko wuodelta 3 markkaa, puolelta wuodelta 1 m. 75 p. ja neljännekseltä 1markka; Hämeenlinnan postikonttorisf»'koko wuodelta 3m. 52 p., puolelta wuodelta 2m. 1 p.^ ja neljännekseltä Im.13 p.; muissa postikonttoreissa koko wuodelta 3 markkaa, 97 p.puolelta wuodelta 2m.2?p. ja- neljännekseltä lm. 28 p. —

Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaan lehteen 10 pennistä pieneltä riwiltä. — lakamispaikat: lehden kirjapaino, kaupungin kirjakauppa ja herra'^Strd'mberg'in puoti. — ToiM Erwast, Äo. Malin.

2:na Rutonspäiwänä saarnaa:

;Me fkuuluwille^wirkamie^^ M nyt,il-./mestynyt Muraamat^palkan-k:=;mqä^ä^ffei:v:jf^Äernprt^fad 15>Ö0p mark-^l

kaa (ennen 113^500);/ lääniMxahastMhoitaja '5,500^ (ennen 4,800):Hara faä?*Iniysihteeri^ja SaraMämnkaMrUMaM-^HaHntistst^MaaWMoDnHmj&flfddttKitJ?s iIaWV wWeMpaMltMkorMtusta 500. markkaa; lääninkirjuri 3,800m. (ennen 3y4003y400 m.);kielenkääntäjä 3,000m.^> (Mnen! j2>SOO m>)^lääninkans!listit.jaolätimnkönjtöristit!HZ^oolM>.(ennenj

I 700 m.); trunnunmoutieN' palkat jäämätentiselleen, nimittäin 4,600 m., muttakorotetaan >^10 Moden^palmelusqjan^ku-?tuttua I,(kJömaikalta; henßkirjurkßMm. (ennen 2,000); sekä 10 muoden pe-rästä korotusta -500 m.; 'nimismiehet'

:1,600iim^'(ennen '800) sekä 10 ja.15'muoden 'perästä' 200 m:' korotusta;! tää*

.'nm > lääkärit - 4,000 m^ (ennen-.2;000) "<

sekä 10, 15 ja 20 muoden perästä,ko-rotusta ¦ 500 ;m.; läänin -maanmittari6,000 m. (ennen 4,160); toinen 'ark-kitehtir;;S^ÖÖO ;r;m.n

- (énnéri' :;3^BÖÖ)5 i; j¦uin :sairashuoneen lääkäri 3;500 m.' (en- >:nett,,:3;ooo)..:fefä;ilO ja:15i muoden rpe= irägtä; korotusta,^ 500 /m.;/,sairashuoneenitoimitugmie^ Z,4oft m. (ennen 1,240); jläcinm agronomi .^BOO m. (ennen 2,800;sekä 10'¦'.'njuoben perästä'korotusta 500!m. — Sääninfiltertn .ja lääninkamterin jpallat., jäämät/,entiselleen!imutta!MirastaIerotesfaan . luetaan heidän, eläkerahansa {6,000 markan jälkeen, ja .mara läänin- i

'sihterin ja wära ,lääninkamreriy 3000 jmarkan jälkeen. hVrAiiiinuiv.i miv i!

— Hämeenlinnan wäpaesitoisenpalosammutusknnnan muosikokoukses-sa tämän^kuun 19 malittiin,kun muosikertomus ja tilikirjain wrkasta-jain kertomus oli luettu, .uusi tottnikunta,johon' rtsiammat äänet

'sai1!homineumos

A^ Lilius,' lääninsihteri Idestam/ kaup-pias Grönfors/Rakennusmestarimaalari Helin, ,koulunopettajaja .tohtori Geitlin.^ —, Kunnan päälljkötsimälittiin lääninsihteri Idest^^^^ .ja" warä-päälliköksi' herra'Doll; sammutus-osastonpäälliköksi m. lääninsihteri' Limdn' Mara-päälllköfsi- herra Stenroos; korjnus-osaston päälliköksi herra F..Lund, marapääl-^litöksiherraWikström;komppanian päälli-koksi" herrat"Löfström)^Gillberg,.G^R.lLindgren, Wikström ja Helin.' —Herra'Lundille määrättiin 'palkkioksi kirjaston'hoidosta.sekäs laulun-,ja^ soitannonjohdos-ita 300, markkaa. .i<.. >i^s > iv< Kunnan/ .kassassa,. oli muosipäimänä!säästöä} £,o'&2 'markkaa 85 Penniä./ Sen<ohessa omat kumian pdlofamm'utugfatut,ilainakirjasto' ja HUoneenkalut - .lasketutnom i3,500; markan^ armoon.^^Kunnan'kirjasto on; -muoden,,kuluessa lisääntynyt57^nioksella^.ja...on kirjastossa tätä,ny-!kya','29^ niosta^"^",. "'^^ '< '"-^^

\- Miista wnbestä kirzoitusko-keesta!ylioppilastutkintbal märten/' jotkatäkäläisestäi alkeisopistostllitänä lwuonnalähetettilin yliovistoon tutkiakunnan/tar-^kast.ettclwaksi,,.on. neljäs hymätsytty,.nimit-täin 'kaikkein opiston 'oniain oppilastensekä 'yhden'primätistin.'^ '':''i /l'^ LuennonPitää tulemana sunnun-taina'taniallisessä .paikassa/-kello. 6>.j.' p!p.^ tohtori Bonsdorff. ;,Aine:pinta,entis-llikoina..., ,^>,. j—

trAänpNMNMt^^ l&%iez\tetty wakinainen' palösammntns^kunta' [Joli^:menneenä ! lauantaina " ensikerrani foo§f anruiskujenkoettelemista töar»ten. j u.Tähän j;.sammutuskuntaan,, jkuuluunyt,säätyyn omatta, kaupungin taikt:miehenpnoliset 20-. ja ,50 ikämuoden ma?lilla 'btewätfét "afujamet paitse ne, jotkaornat" wapäa-el)toisen "pdlofammutuSfun|man.neljän' toimiman komppanian jäfeniä^

otamme onnea' tälle uudelle,järjes-tMe.,,','.,.,,,^' .« l— AerroMme^Mden'15,:! nnme\rossa, ''etta 'wänginwcirtill 'Jääskeläinen

oli pantu fiinni-'syystä)'!etta f^äriét^ luul^petollisella,<tawallakehoittaneen.erään

itäkäläisessä (.rankatsu laitoksessa.fvlewa^

Maan tänn^|mi|l)e|enfa|ra^^|ja että:Dan olisi fpJjqSitUt niimät ra|at|i|maqtt|y unnfa. |$jj|f|| .näQt|i||^n)ilr',fejftiälfäjvkoska pogtilblt|t.otin kuittikirjassjäkin 6|il

Jyytetyn nitNllniuttaHMudeuHs^tzsäDi!liafiatq woituHMnäWäMode^ijzMäaWDeläinen tuoMtM O^ctalsi.IÉÉåI M— Aarkaamaanyrittäneitä watt-Ma. Tämän kuun 23 p:nä kello 6 1/2)j. .p. sh. firiltiAkaksi/tätäläisessä".kuxiius-itqttp ffc^f nfta.l,sJ;a^aniSm.äJija Johansson, lähteä karkuun. Nannas-sa linnan alla oleman amennon äärelläpesten iq&tiöitddit'«p.aäjtife)^tf j&^§Jsttäf fenfäfal)!» tätä 'tilaisuutta^ yhtäkkiä he täyt.ta laukkaa rupesimat juoksemaan jäänyliSairionpuolelle'janihditperässa-mitäeh-timät.,-'Sairion sahalla! toöskentelemätmief)eti;nt)t .myöskin,chamaitsimat-'mäntientuumat, ja/ läksimät^seipäillä)warustettui?!na heti > rientämään '.'.r^swojal^waötaan.'Kahden tulen Malille .joutuneet karkulai-.set,, maikka puukoilla marustettuina, saa-tiin kiinni,:mietiin 'takasin linnaan' ja sul-jettiin' koppiini' i:; ' iSjiViJjJviJi ' mUtui '/!in—; Janakkalan Zuttilassamietet-tiin. t. fr;,23,p:nä Irjöypäimänä, jonkin-^laista, kansanjuhlaa., lähinnä^ä^^ jheencl' oli etemä kansalaisemme' Kos> jkinen, 'jonka -nimeä.i;funnibtttamana kan- !Asamme .v.vkunnioittaa^harrasta fahfaflista jja isänmaallista.! >tyäntekoa, .mikä maas-samme on.elämässä.;!..luhlasalin- perältä iloisti kuusikou,helmasta.KosAsenrintaku- ,ma. !! '.©en' !päällä nähtiin .'Hämeen'' maa'- ikunä^ 'Ensimäisen Ipuf)een!i;pi(if kand. L. jKimekäs, Nausuen,^koko'"Suomen^iloa ijä !

"ftitodifuutta siitä, etta jjalon.valtiaamme ihenki, äs,ken>,pelastui, salamurhaajan !am«!xp'umtttal'¦'

r®en;;' jälkeen'.' kand.^I.Hastrsn j'hauskassa ''esitelmässä '

kurvcisi professori!Chr. Thomäsius'en elämän ja !pQ'rinhötssaksan kielen !hywäksi/<^iK. Jussilainen!:pul)ui.rl)artaagti ja?kauniisti kansamme!'suurista.miehistä,, jotka,,nykyään fen.puo !teetä latstelroat. ''.Dosenti Hrohn,Msii<luonnon" kemättä jja' sitä kemättä joka kan>!sojen'pöwesta' nostaa' 'mi t

' näkymiin jWihdoin Kilpinen esitti maljan 'Suomen jsuloisen ,naisen kunniaksi/ ,Ulipään -mal-Utft., tuossa,kauniissa,,ja ,hymin Onnistu-!neessa juhlassa^snnokas.mieli ja suopea!sominto.' TytzthmäisinA^erkani fufth[Uitiänsa mieden muassaan kauniita,pysymiä!muistelmia^ 'hiri'sMti iti'titi\; i) riuiÄit !N lwskewaa.jLäänin,

;kuwernörille on .Keis...senatista!tullut/käsky senatiin ennen toukokuun 20}päitnJää..'läheitämään

'ehdöitus' JiJ)ämcenj

läänin' jakamiseen siihen^ suuntaan/ kuin-asemelmollisuuskain 40''Mläti mai-jnitsewat</!/! ni-m-,) olo' iiiti*;iii)<i'A li] I. j j—: ., Minlawapautta ,b, iuu!aubeffi;'

lukein ,toukokuun 1 pietä on,Keis, "sena-!tissa;'pyi)tänyt 'Hämeenläänin^räntmes-tari)-/asseZsor'i'Domander'^ja^'ehdotta^Mirkansa

-hoitajaksiisiksi kaikaa läänin kir-!

juri)Peterson^in.;,--f:r';:;;- f ; i-jjirtj nl)i;fi !, .; — Wirkawapaudett^ 'kuudeksi, mii-koksi .luletnV^u^ttfuun,^! ,p:stä) on^ku-!mernörinmirästo

'myöntänytkruununmöu-

dille 'K. 'l.^Pälmgren'ille''jä m̂äärännytsiksinaikaa '-miransiaiseksi henkitiriuri »tojKonow'in, jonka mirkaä. taas/ toimittaa

,kamarikirjuri.Lindgrän. >ii:..;¦., S

¦v, --. A. Mrnn siowil»ikeus on an-tanut''Janakkalan kihlahinnan;

'tvomarille

K.f; rréHé' kolmen:Ifuufdabcn^;ft)trfättJaJpauden itämän- kuun^29'lp:stONuettuna^ja.;hänen tt»triaan[a:ntotnuttamaan;' mää^rännyt ihomioikeuden,,auskultantinjT.;I^Vöisman'in. . . '." '— Krmmunwöudikst Hauhon kih^lakuntäan' kuuluu' nimitetyksi^ylimääräinnen kämarikirjuriKeis.' senätissaS:Kulmikj;;i <r

- VMinto.-1./Krlitehti >CaM6n'illeon kruutikellarin rakennustäiden johtamil[e6ta"/myönnetty .I,,'34^mqrkan pÄkkio. j% — -'Mrjaka^ppaan''Nm^ 1näinäpäimmä^lTäsannes Trigonönietria,' kou-lujenNtarpeekst kirjoittanut E.Bonsdorff.76 vDnipqinettu^tväB|vDnipqinettu^tvä8|kylän?.firia^ainosfa,r.hinta.l.;M. 40 p. j

siwistys on todellakifl^amoa apukeinotässä kohden. Sen DmittäMinenMkäYlhäisöön että alhaisoonOnWtä tärkeä.

Socialismi ei ole wielä^lumaWHi-tos, tullutSuomehemme.MmuttaHMseepäkristillinen henki, jokOp on olemas-sa täällä, saapi sNremlncm alaneniinci ole takaamista, mitä on tapahtuma.Jumala säästäköön rakasta synnyin-maatamme tästä witsaukftsta!

45% c^aitialM^osttt-teytaan Hollo-¦ lassa fu|tuu DfeMi Mechelin hiljak-!koin moneen MWs Kintulle 35,000mdrfan^in)ta6tq^pj'4- Mäarä^rayaa. Kaksi määrää

jfatidtt Mrtyn MM jotenkin kömpelösti';iaitettijjoi WwMmDywäskylässä wiimeI^tBp%fil WdMMDitteliat saatiin japantiin kiinni, kertoo Päij.

Kolme kymmenen markan kultarahaa,taitawasti messingistä tehtyä, on eräsmaimo löytänyt Tampereen torilta jamienyt ne todistajain kanssa Pohjois-maiden osakepankkiin nähtämäksi. Rahathuomattiin siellä määriksi, 'kertoo T,,M.- Ala-upsenkoulu^ luomenwelwollista armeijaa Marten kuuluu, U.S:n- mukaan^asetettaman HelsinkiiN"jasaaman nkäyttääkseen iimerimiienistasarminKatajanokalla. .Koulun >,lahtaj,aksijkatteini Suomen «l,kaartissa.?E.i .R. Bre-mer./;-—j Koulu ,qwataan,jo,liensi syksynä,jolloin.siihen.otetaan 200..oppilasta.— AuoKut. Kamarineumos, ritari,silososiän'-'»"jäi lääfettct^ért-tb^Fortäfctä juu-pelimaisteri! /Fran5...Joh a:n;"; R.ab.b^ekuolia.'iHelsingissä^ tämän kuun 'p:nä.—

Tästä jalosta ja 'toimeliaasta"kansa-laisestamme 'lausutaan S:ssll^^MSe mies, jonka kuoleman 'memoitamMe lukllmllemme/ ei öle'''ulkonlli-sen asemansa ja monimutkaisten elämän-maiheittensa kautta tehnyt nimeänsä mer-killiseksi^mutta^hän .onians.ainnuß kansa-laistensa, kiitosta, ja kunnioitusta /isän-maallisten

'töintensä ;ja harrastustensa

-kautta:l? Kamarineuwos>l'Räbbel otti mii-Meisiin,:päimiinsä: asti »osaa nii-hin;isänmaallisun -.pyrintöihin. jotka,'tar-koittimat , kansamme muinaisuuden ', raajat*semista ja tulemäifuuden^mälmistämista.Hänen J 'toimensa;;sa?^härrästuksensa f ulö^-tuimatl pitkälle hänen marsinaisen ammat-tinsa.-julkopuolelle. i.jWarsinkin ,:harrasti:|än./Suomen historiaa ja. Suomen!,kie-len, ja,,kirjallisuuden .kohottamista.^.toricillinen 'seura !ja Suomalaisen kirjal-lisuuden seura f saimat^mäinajaltä' ainakokear)mttä1parhainta"apiia ja kannatusta.Hän^oli 'Suomalaisen kirjallisuuden seu-ran ;perustajia, -ja Harma, seuran.ko-kous on, ajna seuran, verustamiseöta asti.jossa '.ei' Näbbe mainäja'ollut, faapämilla.Hän Ahtikini äikoinansä-''öllut 'seuraN^esi-miehenä .ja»' kutsuttiin! nyt manhoilla ;päi=millansa j.wfeuran kunniajäseneksi.,1n 'Isänmaallista ;intpan[a;osoitti häN/Mielä.mä-hä.ennen Hiolemaänsa'^tönalliselle seuralle 10/000''markkaa^ '

jä-ka''runsas '"'apu^ 'oli sitä-

'tarpeellisempi,

foSla'.1 maan hallitus 'oli 'j[ättänt)t tämänseurans)?'pyyntöä: ,' saada i^maltiomaroistakannatusta .warteen>.ottamatta. Puhu-matta näistä pitkän elämän.kuluessa osoi-tetuista amuistä on.' ttJatnqjan 'fq&jahy-ioäludritoiriett r hite(entaatu ;f dtnd pi)fr>ttsaniiden.' rakkaassa», muistossa/ ijotka-!häntä,tunsiwat.',,^ .7 "'jSJUfjoH jf^ifltpfil "'/: n!,r,

— .:s,omnea.it Koska on Puheeksi.tm-lut sunnuntai-'jaIltakoulujen fqutta=minen ''ja' niinsänottuin.kästtyöläiskoM=jen a[ettanitrien j"ntibc'n sijaan 'sekä' yhtey-dessä .sen 'kanssa tehtaaston-johtokunnänja jwuorihallftuksen muuttaminen^ tq^fepekannalle, on Keis.|fenatt,katsonut^tarpeel-liseksi asettaa|'fohiltean' .jonka

"tulee'asias-ta antaa'' tä^beSmfen

'J e§6otVué;"ia on Keis.

senati 'tämän kömietean'esiniieheksi -lutfu»nut professori IK/''G^!!Estlander'in ,sekäjäseniksi.s,,w, -t. / tyuori-mt^ndentti A.},g.Horeld'in, tilastollisen toimiston.esimie-l^etöpqj^ A.'Z^F.,'Ignatius'en,Mgmadgtttestanu;4 niuorimestari'E:'AFut^lifl>sin'in m hiftnöriMBaden^^^W(Ui S.)— Moin ja kerman lmljettami-sen jv el'|ioitttlt(di/lr,ra.r a.f;pannaan,Keis.. senäti^ määräyksestä)', jäällä warus-'téttuja wau'nuia"täwarlljuni^ ir}piéta |r

i

ii;oil9i'llälM Hankoniemestä^ 'ja' '152Turusta ' joka;>keskimiitkoj>^seuratenjMenjunaa."i hl101;;; infäälta \a:jRiihi-mäestä joka,tuorstai ja,saapuen- 3

rMWantMD,'' '^^..''''.'

HämeenlinnllBtll.'^ — 'UysyMYS kaupunkiimme majoi-tetun sotawäen maalin^ampumisradanmuuttamisestaPoltin-aholtasopimampaan'paikkaan'!on nyt muntama aika takaperinherra '^kumernörin^toimesta joutunut Keis.^senätissa keskustelun /—/alaiseksi./

— /alaiseksi. / Kutentunnettu on, on tämän radan asema ylei»sölle wallan-sopimattomalla ja määrälli-sellä paikalla, kaupunkimme, uuden hau-tausmaan wieresfä, ihan

' sen" tien war-rella^ joka kaupungista mie^ sinne/ ja jotasiis/ alituisesti kuljetaan.? -Jo1kauan ai-kaa, on s tämän Epäkohdan muoksi kuulunutmalituksia yleisön puolelta.

'Kirkkorall-

dille on hautojen omistajat Maliitaneetsiitä, kuinka hankalaa on ampuma-har-joitusten' aikana/^ jotka 'kestämät 'suurenosan päimää, kulkea, hautausmaalle, jos-,sa maaliin-ampumalla, hautapatsaitakin!on rikottu.. Tämän johdosta,seuratun'-nan kirkkoherrakin jo lähes pari muotta!takaperin pyysi hrrä kumernöriä,että hän!koettaisi saada' mainitunl'radanmuutetuksi!toiseen paikkaan.! jälkeen kumer-!nöri,ryhtyikin,^näihin,toimiin.,.'Hänen!kehoituksestaan läänin maamittari hraZBörgenstrom" miime^ syksynä

' ött: k̂atsöäk-seen mainittua 'tarkoitusta warten föpi-imamman 'paikan kaupungin' 'lähisyydessä/zja' ilmoitti^sen) tehtyään, 'ettei! kelmollista^paikkaa ollut säätämissä muualla kuin.Ha-!tilan sotilaZpuustellin maalla, sillä alalla/joka puustellin, asemalta /ulottuu osaksi!pitkin tietä 'kruutimakasinille Aulangonjjärwen äärellä.'-^ Mutta kun ''niaimtunipuustellin 'nykyinen muokraaja^eimillään^ehdolla- suostunut , antanlaan. maata am-ipumis.radan .tarfteelsi,^ :niin, on herra!kumernöri miime maaliskuun jät'ltänyt^ senatin tutkittamaksi, eikö kuitenkin'!kämisi' maaliin-ampumista määrätä' sinne!ja:siihen tarpeellinen s ala'puustellin maa-ita luomuttaa. /^

'!>. -^

.'Tämän asian on ¦ , fenqti miimemaaliskuun

'13,.pma antanut,Itsellensä!

esitellä' setä katsonut:hymäksi'käskeä herrakuwernöriä!'hänkkimaan " 'selmitystä' siitä,'eikölMwisv poistaa; ;^ sitä ' waaraa, jokaPolnn-aholla j tapahtumista. ampumishar»joituksista lähtee,^ maaliin-ampumis-suun-nan ¦;muuttamisella'

tahi"

nlultawallin'ra-kentamisella' hautausmaan ete'en^'tahi'si-ten "etta''rampuinhl)arjbUuf fet määrättäi-siin Mpibettäbäffi':Luolajan leirikentän1 ete=fläftuoiella, jogja.ijtapquffegfa, sotawätisaisi / käyttää;, tuota Öjoisten.^ kruunuttpuustellin omistajan,,fatteirit Kuhlefeltmjo '.w. 1874 myöntämää oikotietä) joka'mainitun - puustellin''tlluSten läpi- kulkeeisolle-Imaantielle kaupungin ijll".Sattulankeskjewarin " wälilläj -ial)i lwihdoin /sitenetta, tuo/niin,kutsuttu „Muurmannin" ha^ka tähän tarkoitukseen määrättäifiiri.dittu selmitys sekä

''asianomaisen :puustel-

lin'-tarkastajan'annettawä lausunto, -kos^kewalMmpumieljarjottugtenv muuttamista;£ätttän /maalle/ kvin/ myös, oma.lausun-«tonsa,, tulee kuwernörin.,sitten.senatiin lä-Hettäa.",..,.^,^

t ... ,-/''''''.'¦¦<¦:;'Z 1

"¦' Emme tiedä) ohto' hra !ernött;'jp¦^äfettänljt näinät;töanbttutf selmithkset 'ja«lausunnot 'fenottm^ mutta ainakin saatta-mat,Hämeenlinnalaise- nyt elääs.toimossa.että ?nuot kamalat lnaalim-ampumiset tefan .tufébat , /tpimitettatod!fi

',fenimoifeefa

'paikassa) jossa ei 'eiiään'!elämäin jakuol?-'leiM rauhaa häiM^ u^u^ /^- ".w.1 \mU^i^Manksröitus-sääntö Hä-

:me<n ilfiÄnin kuwernörin wipastollo jäisen

mitä tuosta seurasta minulle puhuit. jaNitä" itse^M'näin oli^MÄi Vlewätä/ wie^lapa aiwan selmästikin esiteltyä, mutta

-afia on josta .pyytäisin?sC^aHehdKKöMZWyyjsen<jollessiiä"katsoisi flaittomaksi," niinkuin Hauholais-tirt-ataymaistapöytäkirjanpyyntiä. Sinäpidit,' näet^ welwolliwutenasi muistuttaa,

,että,meidän. kokouksessa oli jäämis!owen'fuuhun! tähänmuiotutuk-

Jeefi syynä se, että otet< huomannut mmun," imis|ä^if^tä»otehj^aina^!äsfemättä!tn He-jräänj.p^rfiroqn^.¦ fr Jos,-.näini;on7.niin saanHuomauttaa "siitäs että"olen'

''ennenkin ker-

ronlvjoött|irji§rni Sten';parigfa.i.s;2Bqi/ onkolaki sellainen, että tällaisissa tiloissa.Hämeen'Matti .faqpiifeistä owen^suussä,kun. _Helsmgin^.MäM

kököttää. Minä tähän main tahtoisinnöyrinMästi'^^ :että -¦minun fat=ftSmuffeöfäni'et' opeteta " tällaista'pyhäinpalwelusta'enkä"l)le kuullut pohjalaistenHihhuli-pappienkaan sellaista pyhimyo.oft-pid;lfalarnaaroam;:? ;iTämä? 'on^ siis .qiroahmäärää -kurssia:/ Niin. olisi' .minun!mei-ninkini.! j/Pyydänj /Pyydän kuitenkin hartaasti, ettettästä ota fuuttuaffeft Matti parkaan, jaftttä^Tcupeq^^äntchJcääjfäämään. ;̂^St|änsinä,, tietääkseni kuulukaan.tuol)on ,uuteensustensuojelus-"'ja' ihlmsräakkMjonka .̂äskettäisestä .perustamisesta 'olenkuulM- lummallisia'/juttui!a. .'''Luulet -kaiketi/ ystäroäni) että -ine^tääl-lä'"¦ sydänmaassa ¦'

¦ elämme ';ihan ' '.kaikkientärkeinten simistyksen ?wältkäpva^ten^Puut-teessa, maan etpä ole 'siinäkään ai-W^WasfaMMä .lkuultunpaWWhiljatkoonlkulturi-kieltäkin jaqrnaStuojtsfaottein' lchteiseksi^ -!'" .®; enyt ,tpftu^öii, pieni kuulutus,muttaolipa kuitenkin tarpeeksi pitkä, moidatsen-sa''.teh^ä' symää ja pysyckäistä/mäikutustakalkkien 'sydämiin^ Tästä"rootpi"arroatd',kuinka onnellisia

'muinoin esi-isämme oli-

mat, jotka,tällaisissa tiloissa ,saiwat kuul-tajjp^än;;^aa.röin:,oinaan kieltä/ ;jtuotaMaikkia qutuuttqroqqrlatinaa.,Eiköhän syys-'tn somi fanodiin, "että tämän tieten hylkää-minen "kirkosta on paljasta raakuuteenp,alaj.qmtetq..,?Ainakaan, ei ) olisi pitänytsiiä" tykiönään'?rotrfi!ir]aétd "poistaa.- Kunmanhassä ¦ikirjassaannluki 'tuon:;mes post- tb" (pappilan:'maisteri;sanoisen oleman suomeksi: laahaa minua pe-räsM)^Minkaseikö -tullut.mielikorkealle''koVoitetuffi!"' Rohkenin 'terrantyhmyydessäni sa'noa)^että fu'b'.tatinaSöUfi

osaksi /uuteeni roirfif triaamme -.pa»lantettaMa,,mutta (fittoin mallesmanni ai-man miisaasti,makuutti^ että '¦'¦ (^.tinaistensäkeiden ¦ftäain

'6tiftJ'pdhtciroa ruotfalaifia,

sillä,mielä paljoa.suurempitin taikamoimaon niissä.' '\<&[W ensinnä lottanut!us-koatsenij,mutta,/<kpultuani! tuon;ruptfatai=sen kuulutuksen,,^olen^imjeleni .muuttarzut,sillä sei teki jmiuuuh airoan ihmeteltämänroaifutuffert; +«.«?""*< »lv)

Naapurin mies palasi eilen kaupun-gista.

'Sanoi" torilla"¦' a'"ämmien

ja,emien ji^astufjeädj jutteleman,^ kuinka'kaupmlklin^nyt oti^faäbéttpljléiricn mesi-.melmollisuus,, jonka, niufaqn; jotkaornat 2<^so^ikämuosiAton sattuessa ja' mälisti myöskin/ maikkatulipaloa" ci plelaan;.7 oroat""* röetrooitetutmeden wiskelemiseen.> TassA- heidän sa-nainsa mukaan) jeilottn/lfäästett^ tirkko-etv.foutupai.ipejq, .ci jinsinoörejö,,^trahtöö-

tt6Utaiöprejä'.éUa;muv£ ta ni3örejä!,ja':.:tööre[ä....^uutqmat/pitUwat tatq,,- liian kom/ana, ,'komantöna,muttanaapuri^.Multi,:drroeti

'olewan!,,hywinkinifntSfqjq^istaJJlettälnuoginJioSfns saa-mat olla Meden parissa. ;«« v ¦¦; .... ¦" v- u|9}?&jnmietjenf wätitttMnttioleman"aiwan poljewssa> hinnassa, "eipäsanonut tamaroitakaan komin.talleiksi, muttq kuittapa,7olkein „krossissa"maanmiehelle ,;tarjottiiuftn;,' etenkin' tuotaulkomaan miinaa tahi rommia. !< Sitäcienäan',saatukaan nut jittatn :;'ja;ftitäFöSkonia

'nurkuminen, ' et juuri min pahasti

yleisössä,-',kuin itse s nuijapatronissa,. jois--;ta erään sanottiinVäljettäneen walitus-

Mrje Hämeen Matilta tlmtemat- |tomalle ystäwälle Hämeen ].ft^AzßanMiMnjD

e fantt;¦painjöittt^jtt löna !lullonua.

?'i<l!En irole .kerjennyt Mustaamaan, 'tunte- t'ystälväni, 'armoisaan kirjeesesilH. j

Sanomain 11 numerossa. On, 'näet,q:^erqgti; liikktta'Mtsissä/ ön;bt=

slutlihongat ,,hakatt^mina,sjWwina,.'itjaot ;kaikki karsittawina,nepäiwielä

t!löttiit"!onfutettati3tna;I;'enneuhtin ;'!etiriffov tuon ]mahdottomaksi tekisit Minulla,.sen'hyDi,ni,tiedät,''"ei/ole'"?Q|.iitantte|d {

,';niihfuiriMuilla rilkaa^millamaa* jparooneilla. Täytyy paraMa päästä"tvain omaa>-.itseäni/ .joSMita^bbn!saada' talon»tQöt toimitetuiksi.män jo ebettäpätnflälJiebäFi koska^^iäy-taf hhmästinnunutirrMWan,,la^känäni- j

;Nä^itsefin,.wlclä^kunntan. s,anallani")va.ifimtan:idfia« rn^»/K ofewqn;,;niinjnJ9öntä=/.netihelposti,!.ettei: Mfään.,hqrtaan.innoni«eikä «ystämällisten ! tunteiden .puute ,ole'Mstaustan^v;wittt)^teaQt;-? Nyt''kun'JM imiä') 'ö

'̂'minullakin

'' ad; ka^ydä-iLC.j.aaxt-täfif.fi; .kastan.Us kynäni ja ru-vean .laskemaan nmstaa walkoisen Maanja Irmaankin'-syntyy''tätztii'-.jotakin tiv-jawanitapaista. Totta,on,- etta iläkkias- \tiani;! jo''- onM'e^tiiU)t.t)iulan Homehtua, zMtuttd'[hiUenfttt oten^fii^en määrään wa-zkuntettu^kyhäelmäni diroqStd onnistumis jfesta,, ett)i <jo'jedeltäpälis.<huul^ hymisi- »lewät^!^' >^ n;,;,v. £ e / „

-^Ensinnäkin sulimmat kiitokset siitä, että',.opastaaksesi,..^ttnua.^ fKirjalli-!fiiwoVn^euVan..wMokmlkjeen!'^Kaikkij

kirjankin Keisariui siitä, että häntä oliistetty" Eteistä"hymää tarköitHmassa Uuiiimistoimessä. 'Oli'tosin'nui-jiakin saatamissa^mntta niitä kutsuttiinPruniNaksi^imutta6kun tällaista)nilneäeiollut':Antinchorisontissa, eitä^hän pullon

mitäkin nostamatta, mufta^lkotiin'tullessa olimarkkal taskussa' tallella., Siitä/ oltiiniloisina^, ja-! toiwottiinpa.mustakin kau-punkiretkeälsiinä:kohden yhtä:onnelliseksi.

'' '— 'HNctör Dttgo''" määritteli' .para-diisin^-näin:%%WxifyfmiMt pysywät 'ainanuorilla tQpfet^ina-piHutqpfina^^-r1

nm päästä paukahti pistoolin laukaus.Kun n̂äUeiUe-tilöjalta rfiita/tuoiiG^^eliti^Hän)')/sillä^tapetaan'ai^

";!r':'¦--'¦'"'^dtt^ft°nnoxi-mtesl joka. erit-täin'mihasi^oppineirä nWtfta;

t kysyi erääl-tii^'naitzMj(>iiia'lta,''wöisiko'' tämä luodamitään^bQloa suNelu-seiköiUe.^ '/' n*c '''^Voisin',''kyllä"V <;sanoi

'töinen, silmail-\WWcltitt amaifésti, u\miittä piitä

tutmqqn '.luullakseni väremmin pimeässä".'/ M!'jliHylttMt^"

Leskimiehefläoli 'nllimalkäisiä. tyttäriä,' jotkaf'ettt)ät'suo-neet'"hanen ''naida '';'tbie eetii Dsanheittikin ''naimapuuhat' sikscen,mutta hankkiitselleen''^ ;;lfoirän,." jdfq ;

ct"laéf eniit

yhtäkään^miestä 'Mnen''kynnyk^^^Pian 'tatmeni?:tytarten-

'

mastärinta. "<"'¦'['4

-7t§xäz 'uitoti\ttties,"! totbtftn M»

chest^rista, aifotonatbaI'nuoren7 joka

a[utmuutaman peninkulman'haassa New-yorkin kaupungista. , Hää.ilta j tuli, on-nellinen'^lkämies/Msensä ',. paikalle^ jossa^häntä'\ eroittamqttosrii

t.Jfiteittä $\)brötctjtätfi}n

'r:afaé tettuim?sä,^.mutta'/ 'kohtaus jättiläiölumikinöksen|aa|moéfa .':oli'''totftn^päättänet:3 , Junapysähtyi' :iuméen

M

; ja .'awio-

fänbitäatimmcsai.Vtbtettaa.'.yötänsä 'mähäisessä 'asema-paikansa.t"Hammästys hqatatbBfa et jol-lutwähäinen, kun

'hän'sähkölennättimellä

antoi',asiasta 'tiedon,'morsian pyörtyi:jaitki', ja; itti 'ja pyörtyi, mutta rauhoittuikuiteukin,

'kun; J läsnä",olema sähkölankuritdvjöuft 'onnettomuuden auttajaksi. 'Hataittoi, sähsölangan ,konttoörist'aan'mör=

fiamen huoneeseen, ja mihkiminen^ toimi-tettiin 'nyt 'sähkön aroulla. 'Pappi :tekikysymyksensä 'ja wabtaukset tutitoat. sala-aman..nopendella;,, toimitus lopetettiinseur-a/awillä^,sano,illa: '„ mitä 'Jumala ja säh-fölqnfa',.pn:; /yhteen x 'ättän ¦̂.'el: ihminensaa .erottaa'1..... "''::,.. ','.'..->. ';!,'[ '¦. .''*'¦."7*

t— SV** wnme sodassa baawoi-

tetMe^ tusseiMMnäjän sisähallitusministeriltä on tul«ht'kirwiws MoVenkin^ &kpiwifildcwsa ihGnzoj^^llhAkiMMUhZtMleet/ sotamiehet ja alapäälliköt saamat a-#.mj Aleksanderin-komitealta Ki^tanöta.,Maan ne, joilla on ICO ruplan" futot,"elwat saa apua. LMtHwas^.llwat ,a-,wun hakemukset ja tpbUtuiftriVt^S^etetitäwät ,kuwern,d'rin wirastojen,kautta, .ker-too U. <a^HHHBHiI^

käjvlwat' ylioppilaat, Drjön"päiwänä ta-wallisuuden mukaan laululla terwehtimas-sä>^ jossa tllaisuudetzsa hra professoripiti

-^ Suomen-k ästtyönystäwät^<Tämän nimistä seuraa ollaan nyt puu-hissa' peru's :̂>§e(fin;fitm,;' Sen, tarkoi- ,tuksena,;,pn ..harrastaa ,naisten".käsitmd'en iedistämistä kansalliseen suuntaani' siten (

ettäbriäiöfär.fäfitQiflfä rumettaisiin käyttä- ;

maan Manhoja^ suomalaisia kori,ste-kaawo- jlaj ?qm^^fu^i^Wl|ä|äjöfiaa:warten pidettiin^ kokozls,> jossa U. S:nmukaan päätettMIDsM,walmistawas- ;fa .kokouksessa määräten toimikunnan-eh-jboituf A jättää^warsinaisen,yhdistyksen sDMstaminen"töistalseA,waan..,ett^ \jotka,asiaa > harrastamat,

"

Man 'kuluessakukin^ puolastaan valmistamat maln^ |

/mutaan,soweliaita teoksia,-

sittev syksyllä tääaävnäVttetHe pannaan '

ja arvajaiöten,fquftaAnii)i)bään.v .,.SotmU ¦

kunnan jäseniksi malittiin kenralin-rouma !Wmter, netbet F. ©^urberg, M. Munck, \M. Weckman ja S.Snellman setä hrat !I.Ahreuberg/EMbrDön^$1). Schmindt lja M. v.Mrig^t,W aÄt&Ääntä toimi- jkunta.toistaiseksi joka perjantaina^k:lu 5j— 7 Mtaftuolellai lyliopprläitten'hansatie- !teellisessä museossa haluawaisille neuwoja|kaawain iw>»lilftmis?ssa ,y. .m.,/..Noin -'6O jheykilöä,,sitoutui näyttelyn,7ljänhimifcSfa 5ofaa ottamaan, .(a nom ;;iÖO. ,.markkaa jrahalahioja'.,luwattun ;(nur(em^qin,teosten jkustantamista Marten^ 5 j

Toimikunta-^oli ihMteltäwsillä' uutte-ruudella jo tätä tilaisuutta warten saa»nut kökovn.< « suuren 'joukon< kauniita om-peluksia ja kaawoja,.jotkakokoushuoneessanäytteillä olimat. ,^ 'I /> '25: 05. Punt^.99: 30. 100:lta.

123:.—

.100:lta.206: 50. 100:lta.13!):'^- I00:lta.

100.-IW.sSuomen Pankki, 26 p. huhtikuuta.

!44:—

Pietari '.- v ..^^^^Lontoo ... .Pariisii. ..-.. r.Tuö!^!^Hampuri..,..,-, 123:,70.Amsterdam... -. 208: —'Tukholma ....139:" 80'

Tonljintoja.!A" rS ;"-»lii.

Nukut: tynnyrit . "'. ?:i:!:";vl::^V;:v l::^V;:22:'—Ohrat [„><%, '>« ;;:v;b.

tt

lK r:lS:^Kaurat' % ¦;;JV!'i/4 '.;"¦. 10F5;Kr Tr6: '50.Rukiiu jauhot'leiwiskä /'V "

:' :H V ' ;4::; 4::80.Ohraljauhot" '" fi^J^^^1 li'Bo.Wöi leilviskttj wanha^. .... 8:

—Wöi lciwistn^ tuore .'. . . . . 8:

—Naudanliha, tuore letin. .. . . .4: ,—Lampaanliha :leiw. ''V '?',!'"''.. "

'. ::' '"'" ':'"5:" 5: 50.©lontt^Q letto. .. . .... . . . , 6:.50._® iiördift*','jfilta fä t* 'leiro.. r!:."^.''^ .: \ 1: 50.Tuoreet 'silakat naula' .' .=.- . '";. '— '

'.:10.Maitokamiu'' /'V v:GVG V-iJ. ;o't. '-'25.Piim^kannu^!,,.'^:^ .;;;'!~::10.Perunät^tynnyrl^'.''^ ::fjV !.::;; 7i 50.Hemiit^leiwiskä '-':'".D^."Ä F— 25.

.herneet,' kappa :::: i;;;;H «'2O.'Harmaat^'^ i|f:lH oi

fy'-'«wcs» e ;^a_^6o.'Munaftar^^-'iKoiwuiset halot, kuorma^-^ '¦"¦' :-; ;i2:;50.Mänttiset _ " ;:l^| a!:... 2: 25.Karpalot, kannu . . 7.7. . V . —30.

.5 t -: ?< / ?.. i l! «Lähetetty).

oObottatttatphtta'.".V0Obottatttatphtta '.".V:: -!; oliaifiiwtta» c iuuto i

7<§rt 'tiedä" warmaan oliko' tama':asiaa, wai "asian ,

'

tomutta a'' niästaM'.Kerron _ tassa,tapauksen) .̂aiwan tapahtu-man'::mu!aan^'yleisö'.[ittén5 jljorftffoon,kumpaiselle^ (c: tämän ép 6r)teUä ertYernqamtnin soisit sttte^kun 'fé'terta'.'ontapahtumaan pciciöfpt,f mina ainakin,soi-sin/"että rse olis

'jcttkimmäisellesKunilta-

huwiösa/Janakkalassa*huhtikuun^ 23

' jjrnfikaiM' juhlallisuudet oliwät'ohitse^' januo-riso' tanssi''juhlasalissa' sekä:M''ifpail|atja.; nnorista''.;la immat '

(

:tanssaajät^'!is-tuinmle^wirwoitusten ääressähuoneessa^ !nnnä" 'raukka^ kaikessawiMom^ssn^'tyhjyydessäni esille listan,'jonka öli''läh?itMU"Wiip^ »erulTH^tawan suomalaisen koulun johtokunta masram keräämiätä^wdrien! janotulle koululleja'.jlmoitin^ sen..tar,koituksen,,läskein-!ppi).batfe1"llstan la/ltriötfuéfåtuj;' Silloinastut hywin" jut)tttMestt'Vsim- eräs" her^-fäéinteé" arhjqttaÄafjtt" "litunqn-;, yliopettaja(et kuitenkaan'kirkollisella 'ajalla), jalausui:«ei^ siitä tule mitään, 'Wiipuri on' wa-rakas faupunft/.^cinnajttafoon H lt.se Mu-lunsa"^'

"Tama ¦';¦ suuresti' .hämmästytti!

sain.^kuitenkin sanofuksi etta Helsinki onwielä .waratkaampi;..foottiimpa sinnekin,ja.etta Wiiuur^ j)on;myiiskin.'jäsen^uomenruumiissa, jaon siis sekinhoidettawa..^©il-loin tuli juhlamestari, ankarasti syyttäinminua/' etta 'siinä 'juhlassa, joka"öli'ai-wottu-«toista tarkoitusta warten)tuodaancsiin'^tuollaisia siivuttarkoituksia; ilmoit-taen samalla,, etta .hänellä,on lista tas-kussa samaan^' tarkoitukseen', johon^ muut-kin pätnignf

¦ käytetään. Mmä sa-non sitä ert tietäneeni/entä luule tein lis-tan- toistakäun- listaa^kieltäwäti;esiin tu-lemasta, ja -kun'.',aika ;j^^on''näln^myö-ptnén,' ritin et' niitä ¦ /perätysten fpritiiitää. Sillä .wälinj en- tiedä, minkärJ§'en=ten waikutuksesta> firjotttt;énfimciinen'n3flS=taan.lausuja^Minun^jNaM^ta,"waan éuin.:;osa,' pakeni ;fana- oli,aika-

fj(anottu/. et:juhlamestarinkaanpen-nit siihen riwonneet, ei.hän nu)ös~fuo-nutHlistankanK^Jod|^g^n|pö^dälHnsä.Mina

*lupqjtnhni \hanen "siitä t)f)tävhuo-

I'eeSti. ipäcißtääi päciBtää f \ j lääkäri^Döbelin ja,wein.kapineenl pois. ,,,©iHoin".aStui- efiinjuhlamestari/ puheella, otti:fcfétif (tminun','lauseeni''myöh'äisyydestä/'jo^'na'Hoiifi- »i { — !-maaniréi ( -fddnutlffetå;ifen edemmäksi^enMiedäipuuttuiko!jär-netta wai kykyä^'t^Siihen,!qwutsi astuiensimäinen wastustaja, puhetta, oikeinma]eStéettäi6ta "pitämään, taiteellisesti ja»käin , puheensa Ahteen joista.toi-nen;tarkoitti Aasiaa toinen) iouhinua/ jättämä 'näkyikin 'olleen 1päa-tar-foitusl,>,Slästä frusta,. ,niinkuin» hänitse "laufi«tffi{tttlt kättä pu-distaen,u opettajaansa, tuoden '/esiinjlis-|tan;[g » ja i.-7i .-7- iaino,astaan^yijykynän..'iMi-nä.,ert e^äite^^aftqn ..rehelllsestä Käytökses-sä) 'enkäl"sol<! muiben^an^sitä^Mwän;wn'an'''amakin' se''siltä^äyttas että tiliäci uita" listasta tehdä tarwitse^^^^WI.H.

ÄiCftMfta:"®utf tf ¦ huutokaupalla^^ joita * affarto*M'maiset mäkäsiininhoitajat toimittamat"tiistaina 6'^'

kymmenew edellä 'puolen päiwän/myy-dään' 'enimmän"mäksawalle 'wahemmissä,'ostajain mieien !mukaan'sowitewissa/mää-rissä yleisen waltiöwarastonj jywiä"lää-nin kruunun makasiineista, aUänimitet-ft^ri;fuuntddnj'' -;:Hämeenlinnan

-— ,Mariistninäyttelyssä olimuun^muassa nahtäwänä kello, jossa joka tun-!

Allt tivaa till en välordnad restaurationhörer, finnes å stället.

Stallrum och vagnslider presteras. '

ÅBo iapril 1879.

Jernyägsliotellet iÅ80.

John Törnqvist.

Qiemen-perunoita I. Molanderin sie-<^ menkaupasta Viipurissa saadaanKarl Allöen'ilta.

SES?* Utsädes poteter från I.Mo-landers fröhandeliWiborg erhål-les hos Carl Alléen.

Valtuusmiesten puolesta:Zoy. Strömberg.

Oäsityöläis- ja tehdasteliain yhdistyksenwaltuusmiehet Hämeenlinnassa ko-

koontuwat yhteiseen wuosikokoukseen'raas-tumassa maanantaina ensitulewan touko-kuun 5 p:nä kello 5 j. P. v. Tähänkehoitetaan kaikkia yhdistyksen jäseniä saa-pumaan keskustelemaan ja päättämäänseuraamista asioista: ensin tarkastetaanyhdistyksen huostatzsa olemat anvopape-rit ja raha-warat, sitten malitaan uusiajäseniä poiseroawien siaan, ja määrätäänrewisorit nyt kuluman wuoden tilikirjojatarkastamaan. Samassa myöskin Ylös-kannetaan jäsenten wuosimaksot. Hä-meenlinnassa 21 päiwä huhtikuuta1879.

SES?* dtta ifrån elementarlärover-kets härstädes bibliotek till låns tagnaböcker böra före den 15 nästkom-mande maj Uti biblioteket återställds,hvilket for sådant ändamål är Öppettisdagar och fredagar kl. 6—7 e. m.Tavastehus, 30 april 1879.

J, A. Bergroth.

Hukan- ja heinänsiemeniäI.Molander'in siemenkaupasta Wiipu-rista saadaan täällä

Karl Klleenitta.Huom. Heinänsiementen hintaa

on wiime wuoden runsaan tulon tähdenmelkoisesti alennettu. /

julkisessa uraktahuutokaupassa, joka<^ täällä pidetään maanantaina touko-kuun 19 päiwänä kello 12 päiwällä kwtumassa olewaa wuotta, tarjotaan wä-himmän waatiwan toimitettawaksi tule-waa lämmitys- ja walaistuswuotta war-ten 1,593 syltä männyn- ja kuusen se-kaisia puita sekä 367 leimiskää talikynt-tilöitä tässä kaupungissa ja sen läheisyydessä oleman sotamäen tarpeeksi, japitää pätemä takuu toimitettaman työntäyttämisestä huutokaupassa annettaman.Hämeenlinnan lääninkonttori, huhtikuun26 p:nä 1879.

Kuwernörin wiran puolesta:F. W. Schrey. Karl Granlund.

mttty.

BLOM- oh &RÄSFRÖfrån I.Molanders fröhandeliWi-borg erhålles härstädes hos

Carl Alléen.OBS, Prisen å gräsfrö,ge-

nom förlidet års rika skörd, be-'tydlig t.,nedsatta.

JlTqijtttranntt.WV^ Rukiita, ohria ja hernei-ta kaupungin pappilassa.

Hiilihapotcttua

myy C. O. Saxelin.

tahtoo ottaa toimetseen paimentaa<^ kaupungin karjaa ensitulewana kesänäilmoittakoon itsensä rahatoiniikamarin ko-kouksessa raatihuoneessa teskiwiikkona tu-lewan toukokuun 7 p:nä kello 6 j. P. P.Hämeenlinnassa huhtikuun 29 p. 1879.

Rahatoimikamari.

MenmWaluutus-osake-yhtiö

tarjouu ruwetaksenfa sellaisiin makuutta-misiin, kuin olen tämän wuotisten Hä-meen Sanomain I:ssä n:ssa ilmoittanut.Tarkempia tietoja ja prospekteja on täälläHämeenlinnassa minulta säätämissä.

3.I.Kaynssonasuwa tullinhoitaja Holmströmin talossa.

tehtailen täydellisiäFredenslannoitusaineita.StMurtci kemiallisen tehtaan teoksia!SK» Wenäjän luujauhoja saadaan

C. O. Sarelin'ilta.

WRNRMNMR

tehtaan teoksia saadaan tehtaan hintoihinKarl All6en'ilta.

STOCKHOLMS SUPERFOSFATfabriks tillverkningar erhålles tillfabrikspris hos Carl Alléen.

waltuusmiesten kokous onHb^ tawallisetzsa paikassa perjantainatoukokuun 2 v:nä kello 7 -ehtoolla, jol-loin muutamia waliokuntain walmista-mia asioita ratkaistaan. Hämeenlinnasta29 p. huhtikuuta 1879.

Wiran puolesta:A. W. Lindgren.

NORDSTJERNANLifförsäkringsbolaget

meddelar lifförsäkringarm. m.här-städes genom Carl Allén.

Huom.

lvaliMetttujaHöyrylläluujauhoja Helsingin luujauhoteh-taasta saadaan tehtaan hintoihin

Karl All6en'ilta.alennettu.

ängpreparcraöt Benmjöffrån Helsingfors Benmjölsfabriker-hålles till fabrikspris hos

Carl AUéen.Obs. Priset nedsatt.

C. Carlssonilla.Mtyptäwänä

Riian pyk-pellawan siemeniä.Ryyniä,monta lajia.Walkosta portwiiniä, V m. kannu.

Rautaa ja terästä.Liimaa ja nikkarin lakkaa.Kahmia, monta lajia.

Stettlnin sokeria.Wenäjän tawaraa monta lajia,kaikki halwimpaan hintaan

C. Carlssonilla.

Herrar stadsfullmäktige behagadeRK sammanträda å vanligt ställefredagen den 2 maj kl. 7 e. m.för att slutföra särskilda af veder-börande utskott behandlade Aron-der. Tavastehus den 29 april 1879.

Enligt uppdrag:Ä. W. Lindgren. KauppataVarain

foppuun nitominen.«QuOtt= ja toukokuun kuluessa

myyllään minun kaupMtllmara-tnarastoant airoon alennettuihinhintoihin syystä, että aion lopet-taa kauWaliikkeeni.

ckr. Ktuttu.

Mi?aanwiljelytseen taitawa suwirenki o-«!/^ tetaan Wanajan pappilaan.

WlmeluKseen otetaan.hakalainen ronwasseura wiettää wuosi-^ päiwäänsä tiistaina 6 p. toukokuutakello 12 päimällä, ja kutsutaan seuranjäseniä sekä arwoisaa yleisöä hywäntah-toisesti silloin kokoon seuran huoneisiin,kuulemaan johtokunnanja rahaston hoitajan tiliä seuran kassas-ta roiime kuluneelta wuodelta setä eroa-roien siaan walilsemaan uusia johtokun-nan jäseniä. Samassa tilaisuudessa kan-taa kassanhoitaja seuran jäsenten rouosi-maksut tältä wuodelta.

Johtokunta.

Yleisiä ilmoituksia.Hämeenlinnansäästöpankkiawoinna kes-

kiwiilkoina 5—6 ja lauantaisin «— 7 j.p. p.Yhdyspankin konttori on awoinua joka

maanantai, leskiwiikto ja perjantai kello 9—1.

Hämeenlinnan postikonttori on awoin-na joka arkipäiwä kello 9— 12 e. p.p. jailtapuolella kello '/4 2— '/z3 ulosannettawiakirjeitä warten sekä 3—4 wastaan otetta-wia kirjeitä warten. Sunnuntaisin kello 8—9 e. p. p. ja '/4 2—2.

Hämeenlinnan sähkölennätin konttoriawoinnä joka arkipäiwä kello 9—2 e. p.p.ja 4— 7 j^ p. p. sunnuntaisin B—9 e. P.P.ja,4-7 j. p. p.

Rautatienmakasiininkonttori on awoin-na arkipäiwinä kello B—l ja ,3—6 selii py-hin» kello B— 9 e. p. p. ,

Pastorin kanslia on awoinna joka arki-päiwä kello 9—12 e. p. p.

Raastuwan oikeus istuu joka lauwantaija maanantai;istunta alkaa kello 10 e.p. p.

Junat Hämeenlinnasta lähtewätHelsinkiin jaPietariin joka päiwä kello 7,25 e. p. p. jakello 6,45 illalla.

— Tampereelle ja Turkuunlähtee juna Hämeenlinnasta jokapäiwä kel-lo 12,40.

af handelslager.Under april och maj månader rea-

liseras mitt handelslager till ytterstnedsatta priser i anledning deraf,att jag ernår afsluta min handel*

Tavastehus den 23 april 1879.Fr. Kiuttu.

A. Smal

K. Heinonen.

A. Arutoff.L. Winter.5 K. Ekholm.6G. A^ Helman.? S.Hägg.

3loh. Kobkmen.40. Vcrgius.

Höwartioita kaluhuoncessa.w. IX.E.' Lindell. A. E.Hellman,

j^ ««" Menlös. Aler.i Koskinen.

Fruntimmersföreningen härstädes»^ begår sin årsdag tisdagen den6 maj kl;yl2- på dagen; och inbju-das föreningens medlemmar äfven-gom en vördad allmänhet ödmju-kast till sammanträdet iförenin-gens lokal, föratt afböradirektio-nens årsberättelse ochkassaförval-tarens .redovisning j öfver förenin-gens kassa under sistförflutnaårsamt att ide afgåendes ställe in-välja nya directriser. Vid sammaillfälie uppbäras afskattmästarenmedlemmamos i föreningen leda- Osasto Hämeenlinnassa

Suomalaisen Kirjallisuuden Seur. kirjapaino,Frånidag den 30 d. till och med söndagden 4 maj hos Elida Stenroos.

Handl. Fr. Kiuttus gård.

3lmmtuklill.A^> Mnost-Korot Hämeenlinnan rou-was-seuran kassoista saaduista lainoistaowat allekirjoittaneelle maksettawat ennentämän kuun loppua. Hämeenlinnassahuhtikuussa 1869. Karl Orwast.

Jernvägsliotellet iÅ80.

Härmed har undertecknad äran vörd-samt underrätta den respektiva allmän-heten, det Jernvägshotellet iÅbo, somnumera undergått en noggrannreparation,kommer att af mig öppnas den 16 inne-varande april.

Rum för resande, från 1m:k 50 penni(per dygn) till högre priser, finnas atttillgå.

Kirjapaino,Hämeenlinnassa,OsMo

, woo kerkeän toimen sekä kauniin ja tarkan työn kauttawoiwansa tilaajia tyydyttää.

motsäfgifter för innevarande"i&sTavastehus den 28 april; 879. p;

Johtokunta.

. ¦".._. Direktionen.|f_Hämeenlinnan säästöpankki- ottaa pa-tyr noksia neljän (4) prosentin korkoaja kolmen kuukauden ylössanomisaikaawastaan: rahamääristä, jotka eiwät nousepäälle 3,000 markan, ja kuuden kuukau-den ylössanomisaikaa wastaan suurem-mista rahanmääristä. Pantkitunnit owat:keskiwiikkoisin 5— 6 ja lauwantaisin kello6—7 ehtoolla. Hämeenlinnasta 4 p.tammikuuta 1879.

N.Dahl6n. IMON.

kruunun makasiinista 700.tynnyrit ohriaja 942 tynnyria 17,3 kappaa kauroja1878 wuoden satoa sekä 656 tynnyriäkauroja 1877 wuoden satoa ja Tampe-reen kruunun makasiinista 600 tynnyriäohria 1670 wuoden satoa, sekä 166 tyn-nyriä 26,3 kappaa kauroja 1877 wuodentuloa ja 515 tynnyria 6,4 kappaa kau-roja 1878 wuoden satoa, kuin myös 12tynnyriä 8 kappaa ohria laakmannin kap-poja, myöskin 1878 wuoden satoa, joistajywistä ohrat itäwät 80 ja 85 prosent-tia sekä < 878 wuodenkaurat 70 ja75 pro-senttia; josta halullisille ostajille tämänkautta tieto annetaan,kuinmyös että ne-jywät, joista paikalla tutkittawat tarjouk-set hywäksytään, osta ille annetaan, niinpian tuin kauppasumma on makasiininhoitajalle maksettu. Hämeenläänin kont-torista 22 p. Huhtikuuta 1878.

aaR

ZmmalaM WaMjWM SeurN