ilmasto jäähylle! · 2018. 5. 3. · hanketta rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriön,...

Ilmasto jäähylle!

Tehtäviä ja vinkkejä ilmastonmuutoksen

käsittelyyn koulussa

Ilmasto jäähylle!

Tehtäviä ja vinkkejä ilmastonmuutoksen

käsittelyyn koulussa

Toimittanut Laura Dahlgren

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. ja Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos.info-viestintäohjelman tuella

Sisältö

1. Johdanto ................................................................................................................................4• Mikä ilmastonmuutos?• Miten käytän tätä materiaalia?

2. Perustietoa ............................................................................................................................5• Ilmastopolitiikka• Kasvihuoneilmiö• Maankäytön muutokset hävittävät nieluja• Ilmastonmuutoksen vaikutukset• Vaikutukset Suomessa• Ilmastonmuutoksen hillitseminen

3. Tehtäviä ................................................................................................................................8A) Ilmastonmuutos ilmiönä

1. Elämää kasvihuoneessa ........................................................................................82. Viisi tärkeintä kasvihuonekaasua ........................................................................83. Ilmastonmuutoksen vaikutukset .........................................................................94. Luonnon monimuotoisuus .................................................................................95. Eriäviä mielipiteitä .............................................................................................10

B) Ilmastonmuutoksesta eri teemojen aloilla• Miten energia liittyy ilmastonmuutokseen?

6. Mistä virtaa elämään – eri energialähteet .........................................................11 7. Energiantuotannon päästöjen vähentäminen ja energiansäästö .....................138. Kodin energiankäyttö ja –säästö ........................................................................149. Lihasenergiaa harrastuksiin ...............................................................................1510. Energiapolitiikasta päättämässä 1 .....................................................................1511. Energiapolitiikasta päättämässä 2 .....................................................................15

• Miten liikenne liittyy ilmastonmuutokseen?12. Liikenteen päästöt...............................................................................................1613. Matkapeli.............................................................................................................1714. Harrastusmatkan ilmastokuorma .....................................................................1715. Matkapäiväkirja ..................................................................................................1716. Lomalle pienin päästöin ....................................................................................17

• Miten ruoka liittyy ilmastonmuutokseen?17. Aterian matka ruokapöytään .............................................................................1818. Vähäpäästöistä ruokaa........................................................................................1819. Ilmastolle edulliset ruokapidot ..........................................................................1920. Puntarissa ruoan ilmastovaikutukset ...............................................................19

• Miten jätteet ja ekotehokkuus liittyvät ilmastonmuutokseen?21. Kaatopaikan metaanipäästöt..............................................................................2022. Turha tavara – turhat päästöt.............................................................................2123. Tavaran tarina .....................................................................................................22

2

Tehtäviä ja vinkkejä ilmastonmuutoksen käsittelyyn koulussa

C Ilmastonmuutos ja sen torjuminen yhteiskunnassa ja omassa elämässä24. Arvovaaka............................................................................................................2325. Ekoeläjän ilmasto-ohjeet ....................................................................................2326. T. Örskän ja N. Eron salatut elämät...................................................................2327. Suomen päästöjen vähentäminen......................................................................2528. Mediaseuranta.....................................................................................................2629. Ilmastosopimus...................................................................................................2630. Ilmastonmuutos ja oikeudenmukaisuus ...........................................................2731. Ilmastonmuutos ja globalisaatio........................................................................2732. Ilmastonmuutoksen torjuminen muuttaa maailmaa.......................................2833. Huippukokous-roolipeli.....................................................................................28

Vinkkejä ilmastonmuutoksen käsittelyyn eri oppiaineissa ..........................................30

4. Materiaaleja ja lisätietoa• Ilmastonmuutokseen liittyvää opetusmateriaalia...........................................................32• Tämän materiaalin teemoihin liittyvää koulumateriaalia..............................................32• Muuta mielenkiintoista ....................................................................................................33

5. Miten hillitä ilmastonmuutosta?• Vinkkejä ilmastonmuutoksen torjuntaan koulussa ........................................................34• Mitä voin itse tehdä – 10 ilmaston ystävän valintaa ......................................................36

• Lähteet ..............................................................................................................................37

3

Tehtäviä ja vinkkejä ilmastonmuutoksen käsittelyyn koulussa

Mikä ilmastonmuutos?

Tämä oppimateriaali on tuotettu osana Suomen Ympäristö-kasvatuksen Seuran ja Suomen ympäristöopisto Syklin han-ketta, joka pyrkii lisäämään ilmastonmuutoksen käsittelyäopetuksessa ja auttamaan kouluja arkikäytäntöjensä muut-tamisessa ilmastoystävällisemmiksi. Oppimateriaalin lisäksihankkeeseen kuului opettajien koulutustilaisuuksia sekä kou-lutusaineiston tuottaminen.

Materiaali on viimeistelty keväällä 2003 pidetyistä pilot-tikoulutuksista saadun palautteen perusteella. Eri alojenasiantuntijat ovat tarkastaneet materiaalin sisällön. Ha-luammekin kiittää lämpimästi kaikkia koulutuksiin osallis-tuneita sekä materiaalin läpikäyneitä tahoja: kauppa- ja teol-lisuusministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, maa-jametsätalousministeriötä, Motiva Oy:ta, opetushallitusta jaympäristöministeriötä. Erityiset kiitokset ansaitsee hankkeenohjausryhmä, johon kuuluivat Kirsti Kärkkäinen, IrmeliMikkonen, Risto Saari ja Kaija Salmio.

Hanketta rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriön, ym-päristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa-ja metsätalousministeriön sekä opetushallituksen yhteinenilmastonmuutos.info-viestintäohjelma, josta lisätietoja osoit-teesta www.ilmastonmuutos.info.

Materiaalin on koonnut ja tuottanut Laura Dahlgren.Hanketta toteuttavaan työryhmään kuuluivat Marjut Joen-suu Suomen Ympäristökasvatuksen Seurasta ja Laura Man-ninen Suomen ympäristöopisto Syklistä.

Miten käytän tätä materiaalia?

Tätä materiaalia laadittaessa ovat kohderyhmänä olleet en-sisijaisesti peruskoulun 7. – 9. luokat ja lukio, mutta tehtäviä

voi varmasti soveltaa myös muiden ryhmien käyttöön. Eri-tyisen vaativat tehtävät on merkitty tällä merkillä.

Tehtävät on pyritty tekemään opettajalle helppokäyt-töisiksi. Tehtäväsivuilla (s. 8–29) kerrotaan tehtävän toteu-tustapa, tavoite ja kesto sekä tarvittaessa vastaukset. Laajem-mista tai erityistä lisätietoa sisältävistä tehtävistä on kopioi-tavat oppilaan sivut erillisessä vihossa. Lisäksi tehtäväkoh-taisesti on saatettu luetella juuri kyseisen tehtävän sisältöönliittyviä lisätiedon lähteitä.

Tehtävät jakautuvat kolmeen osaan: ilmastonmuutokseenilmiönä liittyviin tehtäviin, eri teemojen aloilta ilmaston-muutosta lähestyviin tehtäviin sekä ilmastonmuutoksen tor-jumiseen ja siihen liittyviä arvoja koskeviin tehtäviin. Tehtä-väosion lopussa on oppiainekohtaisia vinkkejä siitä, mitkätehtävät sopivat kunkin aineen tunneilla käsiteltäviksi ja mil-lä muulla tavoin ilmastonmuutosta voi lähestyä kunkin op-piaineen näkökulmasta. Luvussa neljä annetaan vinkkejä il-mastonmuutoksen torjumiseen koulussa ja omassa elämäs-sä. Viimeiseen lukuun on kerätty muita ilmastonmuutosai-heisia kouluja opetusmateriaaleja sekä yleisiä lisätiedon läh-teitä.

Lähteinä ja lisätietona on käytetty paljon nettisivuja. Kos-ka linkit saattavat vanhentua hyvinkin nopeasti, kannattaaajantasaiset tiedot tarkistaa ilmastonmuutosaiheiselta link-kilistalta osoitteessa www.ilmastonmuutos.info.

Mukavia opetushetkiä ilmastonmuutoksen parissa!

Laura Dahlgren, Marjut Joensuu ja Laura Manninen

4

Johdanto

1. Johdanto

Ilmastopolitiikka

Vuonna 1992 solmittiin Rio de Janeirossa YK:n ilmastosopi-mus, jossa teollisuusmaat lupasivat laskea hiilidioksidipääs-tönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Sopimusei kuitenkaan ole laillisesti sitova, ja monien maiden päästötovatkin jatkaneet kasvuaan. Vuonna 1997 solmittu Kiotonpöytäkirja velvoittaa vihdoin voimaan astuessaan pöytäkir-jan vahvistaneet teollisuusmaat vähentämään päästöjään yh-teensä noin viisi prosenttia vuosiin 2008 – 2012 mennessä.Tämä ei kuitenkaan vielä riitä pysäyttämään koko maailmanpäästöjen kasvua. Ilmastonmuutoksen merkittävän hidasta-misen kannalta tärkeä vähintään 60 prosentin vähennysta-voite on vielä kaukana.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC koostuu yli 2 000ilmastoasiantuntijasta. Sen tehtävänä on arvioida moni-tieteellisesti ilmastotieteen tutkimuksen tuloksia ja esittää nepäätöksentekijöille ymmärrettävässä muodossa.

Ilmastotutkimukseen liittyy monia epävarmuustekijöitä.Ilmasto on monimutkainen systeemi ja ennusteet ilmaston-muutoksen vaikutuksista perustuvat yksinkertaistaviin mal-leihin. Ihan kaikkia tekijöitä ei vielä edes ymmärretä riittä-västi. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevatalueittain. Tiedeyhteisö on kuitenkin varsin yksimielinen sii-tä, että kokonaisvaikutus on selkeän kielteinen. Vaikka täyt-tä varmuutta ei voidakaan saavuttaa, ovat ennustetut vaiku-tukset niin vakavia, että varovaisuusperiaatteen mukaisesti onryhdyttävä toimenpiteisiin uhkien ehkäisemiseksi.

Kasvihuoneilmiö

Eräät ilmakehän kaasut toimivat kuten kasvihuoneen lasi: nepäästävät auringon lyhytaaltoisen säteilyn (valon) lävitseen,mutta estävät osaa maan pinnalla lämmöksi muuttuneestasäteilystä karkaamasta takaisin avaruuteen. Tämä ilmiö mah-dollistaa elämän maapallolla, sillä ilman sitä maan pinnankeskilämpötila olisi -18°C eli 33°C nykyistä kylmempi. Ih-minen on kuitenkin viimeisen reilun sadan vuoden aikanatuottanut valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimis-tavat kasvihuoneilmiötä. Vaikutus on samankaltainen kuinkasvihuoneeseen lisätyllä ylimääräisellä lasikerroksella: il-masto lämpenee. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan ilmaston-muutoksesta tai globaalimuutoksesta.

Ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin onhiilidioksidi (CO2), jota syntyy lähinnä fossiilisten polttoai-neiden, siis kivihiilen, öljyn ja maakaasun, poltosta. Hiili-

dioksidin määrä ilmakehässä on ihmisen toiminnan seu-rauksena kasvanut kolmanneksella esiteolliseen aikaan ver-rattuna. Suurin osa ihmisen vaikutuksesta ilmaston lämpe-nemiseen johtuu juuri ilmakehän hiilidioksidipitoisuudenkasvusta.

Muita tärkeitä kasvihuonekaasuja ovat metaani (CH4), jo-ta syntyy pääosin kaatopaikoilla ja maataloudessa, dityp-pioksidi (N2O), jota syntyy lähinnä typpilannoituksessa jaenergiantuotannossa sekä muutamat synteettiset kaasut (ha-logenoidut hiilivedyt ja rikkiheksafluoridi). Lisäksi ihmisentoiminnan aiheuttamat monet muut kaasuja hiukkaspääs-töt vaikuttavat ilmastonmuutokseen epäsuorasti, jotkut myösilmastonmuutosta hidastavasti. Esimerkiksi typen oksidienja hiilivetyjen päästöt lisäävät otsonin (O3) muodostusta ala-ilmakehässä, mikä lämmittää ilmastoa, sillä otsoni on kasvi-huonekaasu. Monet ihmisen valmistamat aineet kuitenkin tu-hoavat yläilmakehän otsonikerrosta, mikä puolestaan vai-kuttaa ilmastoon viilentävästi.

Varsinaisten kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta Hiilidioksidi 60 %Metaani 0 %Halogenoidut hiilivedyt ja muut orgaaniset yhdisteet 14 %Dityppioksidi 6 %

Lähde: IPCC 2001

Maankäytön muutokset hävittävät nieluja

Ilmastonmuutokseen vaikuttavat myös kasvihuonekaasujasitovat nielut. Nieluja voivat olla vaikkapa maaperä, metsätja meret. Esimerkiksi osa ihmisen ilmakehään päästämästähiilidioksidista sitoutuu metsiin niiden yhteyttäessä ja kas-vaessa. Metsiin sitoutuneen hiilen määrä vähenee ja ilmake-hän hiilidioksidipitoisuus kasvaa, kun metsiä hävitetään si-ten, ettei uusia puita kasva tilalle.Ilmastonmuutoksen edetessä muutkin nielut saattavat muut-tua kasvihuonekaasujen lähteeksi. Esimerkiksi meren kyky si-toa hiiltä saattaa heiketä, jos ilmaston lämpeneminen vai-kuttaa veden kiertoon valtamerissä.

Ihmisestä johtuvien eri hiilidioksidilähteiden osuudet päästöistäEnergiantuotanto ja liikenne 75 %Metsien hävittäminen 23 %Muut teollisuusprosessit, erityisesti sementin tuotanto 3 %

Lähde: IPCC 1996

5

Perustietoa

2. Perustietoa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä jo nyt. Hal-litustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaanmaapallon keskilämpötila on noussut 1900-luvulla noin 0,6°C ja on nyt korkeammalla kuin koskaan tuhanteen vuoteen.Meren pinta on samalla noussut keskimäärin 10 – 20 cm.Vuoristojäätiköt ovat alkaneet vetäytyä ennennäkemättömänvoimakkaasti ja ikirouta on alkanut sulaa Alaskassa.

IPCC:n kokoamien ennusteiden mukaan maapallon pin-talämpötila nousee keskimäärin 1,4 – 5,8 astetta vuodesta1990 vuoteen 2100, jos kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat ny-kyisellään. Pieneltä kuulostavaa nousua kannattaa verrataviime jääkauden huipun keskilämpötilaan, joka oli vain yh-deksän astetta nykyistä alempi. Se aiheutti Suomen päälle ylikahden kilometrin paksuisen jääpeitteen. Lämpötilan muu-toksen myötä meren pinta nousee 10 – 90 cm. Sademäärä kas-vaa joillakin alueilla, mutta voimistunut haihdunta lisää kui-vuutta jo ennestäänkin kuivilla alueilla. Äärimmäiset sääil-miöt, kuten myrskyt, tulvat ja maanvyörymät lisääntyvät.

Näiden muutosten seuraukset ovat vakavia etenkin siksi,että ne huonontavat ihmisten elinmahdollisuuksia siellä, mis-sä selviäminen on jo ennestään hankalaa. Veden puute li-sääntyy maailmalla entisestään. Sadot huononevat lisäänty-neen kuivuuden vuoksi siellä, missä nytkin on nälkää. Me-renpinnan nousu peittää alleen saarivaltioita ja alavia maitaja saattaa pakottaa jopa miljardin ihmisen muuttamaan uusil-le alueille.Vakavat tartuntataudit, kuten malaria, leviävät laa-jemmalle. Ilmaston nopea muutos vähentää luonnon moni-muotoisuutta aiheuttamalla lajien ja luontotyyppien katoa-mista.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan muun muassa:– nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutu-

ja– aiheuttavan huomattavia vaurioita ekosysteemeille ja pienentävän luon-

non monimuotoisuutta– heikentävän satoja monilla alueilla,toisaalta joillakin alueilla sadot saat-

tavat kasvaa – lisäävän tai voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuus-

kausia ja pyörremyrskyjä– niukentavan vesivaroja jo nyt vesipulasta kärsivillä alueilla– laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä ja aiheut-

tavan muita terveyshaittoja

Vaikutukset Suomessa

Suomessa erityisesti talvien keskilämpötilan ennustetaannousevan ja sademäärien kasvavan ilmastonmuutoksen myö-tä. Tällä on monenlaisia seurauksia. Maanviljelyn tuotta-vuuden ja metsien kasvun ennustetaan paranevan suotui-sampien olosuhteiden myötä, mutta toisaalta tuholais- ja hal-

lavauriot sekä metsien myrskytuhot ja metsäpalot voivat li-sääntyä ja suurempi sateisuus vaikeuttaa sadonkorjuuta. Kas-vuolosuhteet muuttuvat todennäköisesti nopeammin kuinluonnon kasvilajit pystyvät siirtymään pohjoisemmaksi. Tä-mä vähentää Suomen luonnon monimuotoisuutta useidenluontotyyppien ja lajienkin hävitessä.

Vesistöjen rehevöityminen ja leväkukinnot muodostuvataiempaa vakavammiksi ongelmiksi korkeamman lämpöti-lan ja lumettomien talvien myötä. Lumettomuus myös vä-hentää kevättulvia, mutta lisää talvitulvien riskiä. Toisaaltakeskilämpötilan nousu vähentää rakennusten lämmitystar-vetta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutosta on mahdotonta pysäyttää täysin, vaikkapäästöjen tuottaminen lopetettaisiin heti kokonaan. Monetihmisen jo tuottamista kasvihuonekaasuista säilyvät ilmake-hässä satoja tai jopa tuhansia vuosia ja lämmittävät ilmastoa.Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin merkittävästi hidastaatasolle, joka minimoi ympäristölle ja ihmisille aiheutuvanvahingon. IPCC on arvioinut, että tämä edellyttää kasvi-huonekaasupäästöjen leikkaamista maailmanlaajuisesti 50 -70 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää merkittäviämuutoksia etenkin teollistuneiden maiden teknologiassa, ta-loudessa ja yhteiskuntien toimintatavoissa. Merkittävin tor-juntakeino on fossiilisten polttoaineiden – öljyn, hiilen jamaakaasun – käytön vähentäminen. Energiantuotannon pai-nopiste tulisi siirtää uusiutuviin energianlähteisiin ja samal-la tehostaa energiankäyttöä. Liikennetarvetta tulisi vähentääesimerkiksi etätyöllä ja tehokkaalla kaupunkisuunnittelulla.Auto- ja lentoliikennettä pitäisi korvata joukkoliikenteellä jakevyemmällä liikenteellä. Kaikkien maatuvien jätteiden kom-postoiminen vähentäisi kaatopaikkojen metaanipäästöjä.Kasvihuoneilmiötä voimistavien synteettisten kaasujen käyt-tö tulisi mahdollisuuksien mukaan lopettaa kokonaan. Täs-sä vain joitakin esimerkkejä tärkeimmistä ilmastonmuutok-sen hidastamiskeinoista.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin vuonna 1998 Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltto 78 %Maatalous 9 %Teollisuusprosessit 4 %Jätteet 3 %Muut 6 %

Lähde:Ympäristö- ja energiaverotuksen käyttö Suomessa

Ilmastonmuutoksen torjunnassa tulisi myös ottaa huomi-oon maailmanlaajuinen oikeudenmukaisuus. Tällä hetkelläteollistuneet maat tuottavat suurimman osan kasvihuone-

6

Perustietoa

kaasupäästöistä, mutta seuraukset tuntuvat voimakkaimminköyhissä kehitysmaissa. Monet ovat sitä mieltä, että kehitys-maiden tulisi voida kasvattaa jonkin verran nykyisiä päästö-jään, jotta niillä säilyisi samanlaiset mahdollisuudet kehi-tykseen kuin jo kehittyneillä mailla.

Lähteet:

www.ilmastonmuutos.info

www.ilmasto.org

www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto.html

www.wwf.fi

Berninger, Tapio & Willamo:Ympäristönsuojelun perusteet.

IPCC 1996, Houghton et al. (toim.): Climate Change 1995 - The Science of Cli-

mate Change.

IPCC 2001, Houghton et al. (toim.): Climate Change 2001 - The Scientific Ba-

sis.

IPCC 2001, työryhmä II: Ilmastonmuutos 2001; vaikutukset, sopeutuminen ja haa-

voittavuus.

Ympäristö- ja energiaverotuksen käyttö Suomessa.

7

Perustietoa

1. ELÄMÄÄ KASVIHUONEESSA

Tavoite: ymmärtää termit kasvihuoneilmiö ja ilmaston-muutos sekä niiden eroAika: 30 minuuttiaMateriaali: Euroopan komission nuorten ympäristösivujenilmasto-osio osoitteessa http://europa.eu.int/comm/envi-ronment/youth/air/arguments2_fi.html, kohdat Normaalikasvihuoneilmiö ja Epänormaali kasvihuoneilmiö

Tehtävä: Oppilaat lukevat tekstin netistä tai opettajan tulos-tamalta kalvolta tai monisteilta. Tekstin perusteella kirjoite-taan vastaus ihmiselle (esimerkiksi mummolle tai pikkuvel-jelle), joka ei ymmärrä kasvihuoneilmiötä eikä ilmaston-muutosta ja pyytää apua oppilaalta. Avuksi voi antaa seu-raavat peruskysymykset, joiden vastaukset käydään lopuksiyhdessä läpi.

Mikä on kasvihuoneilmiö? Mistä se johtuu?Miksi kasvihuoneilmiö on meidän kannaltamme välttämä-tön?Entä mitä tarkoittaa ilmastonmuutos eli maapallon lämpe-neminen?Kumpi on luonnollinen ilmiö ja kumpi ihmisen aiheutta-ma?

Vastaukset:

Mikä on ilmakehän kasvihuoneilmiö? Mistä se johtuu?

Kasvihuoneilmiö tarkoittaa sitä, että tietyt kaasut toimivat il-makehässä samoin kuin lasi kasvihuoneessa. Ne siis päästä-vät auringosta tulevan säteilyn lävitseen, mutta heijastavat ta-kaisin maan pinnalla lämmöksi muuttuneen säteilyn. Niin-pä maan pinnan läheinen lämpötila nousee.

Miksi kasvihuoneilmiö on meidän kannaltamme välttämätön?

Kasvihuoneilmiön takia maapallon lämpötila on keskimää-rin +15 astetta, kun se ilman sitä olisi – 18 astetta. Ilman kas-vihuoneilmiötä nykyisen kaltainen elämä maapallolla ei oli-si mahdollista.

Entä mitä tarkoittaa ilmastonmuutos eli maapallon lämpene-minen?Ihminen päästää ilmakehään kasvihuonekaasuja monissa toi-minnoissaan. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä

ovatkin tämän myötä kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuo-neilmiötä ja lämmittää ilmastoa. Tätä lämpenemistä ja siitäaiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ilmastonmuutok-seksi.

Kumpi on luonnollinen ilmiö ja kumpi ihmisen aiheuttama?

Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö. Ihminen aiheuttaakasvihuoneilmiön voimistumisen eli ilmastonmuutoksen.

2. VIISI TÄRKEINTÄ KASVIHUONEKAASUA

Tavoite: tutustuminen kasvihuonekaasuihin ja niiden omi-naisuuksiinAika: yksi oppituntiMateriaali: tietopaketti ilmastonmuutoksesta osoitteessawww.ilmasto.org (Ilmastonmuutoksen perusteet ➞ Kasvi-huonekaasut) ja / tai ilmastonmuutoksen viestintäohjelmankotisivut www.ilmastonmuutos.info (Ilmastonmuutos il-miönä ➞ Kasvihuonekaasut)

Tehtävä: Oppilaat tutustuvat teksteihin ja vastaavat sen pe-rusteella kysymyksiin. Lopuksi käydään yhdessä vastauksetläpi.

Millä tavalla vesihöyry on erikoinen kasvihuonekaasu?Mitkä ovat neljä muuta tärkeintä kasvihuonekaasua tai kas-vihuonekaasuryhmää? Mistä niitä pääsee ilmakehään? Kuinka kauan niiden ennustetaan säilyvän ilmakehässä?Mikä on kunkin kaasun tai kaasuryhmän osuus lämmitys-vaikutuksesta?

Vastaukset:

Millä tavalla vesihöyry on erikoinen kasvihuonekaasu?

Vesihöyry on tärkein luonnollisen kasvihuoneilmiön ai-heuttaja. Ihmiskunta ei kuitenkaan suoraan lisää ilmakehänvesihöyrypitoisuutta. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpe-neminen johtaa kuitenkin välillisesti myös vesihöyrypitoi-suuksien nousuun kasvaneen meriveden höyrystymisen kaut-ta.

Mitkä ovat neljä muuta tärkeintä kasvihuonekaasua tai kas-vihuonekaasuryhmää?

8

Tehtäviä – Ilmastonmuutos ilmiönä

3. Tehtäviä

A) Ilmastonmuutos ilmiönä

Hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) jahalogenoidut hiilivedyt.

Mitkä ihmisen toiminnot päästävät niitä ilmakehään?

Hiilidioksidia syntyy kaikessa palamisessa. Suomessa läheskaikki hiilidioksidipäästöt aiheutuvat energiantuotannostaja liikenteestä.

Metaanipäästöjä aiheuttavat kaatopaikat ja jäteveden puh-distus, karjatalous, riisinviljely, biomassan epätäydellinenpoltto sekä fossiilisten polttoaineiden kaivostoiminta, kulje-tus ja käyttö. Dityppioksidipäästöjä syntyy typpilannoituk-sessa, energiantuotannossa ja typpihapon valmistuksessa.

Halogenoituja hiilivetyjä pääsee ilmaan erilaisissa teolli-sissa prosesseissa sekä niissä syntyvien tuotteiden käytössä jakäytöstä poistamisessa.

Kuinka kauan niiden ennustetaan säilyvän ilmakehässä?

Hiilidioksidin elinaika on 50 – 200 vuotta, metaanin 9 - 15vuotta, dityppioksidin noin 120 vuotta ja halogenoitujen hii-livetyjen elinikä vaihtelee 40 ja 8 000 vuoden välillä.

Mikä on kunkin kaasun tai kaasuryhmän osuus lämmitysvai-kutuksesta?

Hiilidioksidipäästöjen osuus lämmitysvaikutuksesta on 60prosenttia, metaanin 20 prosenttia, halogenoitujen hiilivety-jen noin 14 prosenttia ja dityppioksidin 6 prosenttia.

Idea:www.edu.fi/teemat/keke

3. ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET

Tavoite:tutustua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niidenennustamisen epävarmuustekijöihinAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: tietopaketti ilmastonmuutoksesta osoitteessawww.ilmasto.org

Oppilaan sivu: 4

Tehtävä: Käytetään galleriakävelymenetelmää eli vastavuo-roisen opettamisen menetelmää. Jaetaan oppilaat 5 – 6 tasa-kokoiseen ryhmään. Ryhmässä pitäisi olla vähintään yhtämonta henkeä kuin ryhmiä on yhteensä. Jos esimerkiksi onviisi ryhmää, tulee ryhmäkoon olla vähintään viisi oppilas-ta. Kukin ryhmä perehtyy yhteen oppilaan sivulla olevista ai-heista ja tiivistää sen pääkohdat fläppipaperille. Perusteellis-ta tietoa löytyy esimerkiksi osoitteesta www.ilmasto.org. Ryh-mäkohtaisten kysymysten perässä on vinkkejä siitä, mistä

kohdin tätä sivustoa kannattaa etsiä vastauksia.Tämän jälkeen otetaan pienryhmissä järjestysluvut. Jos

ryhmässä on viisi henkeä, jokainen saa siis numeron väliltä1 – 5. Numeroiden pohjalta muodostetaan uudet pienryh-mät. Ykköset menevät samaan ryhmään, kakkoset samaanjne. Jokaiseen uuteen ryhmään tulee siis yksi jäsen kustakinaiemmasta ryhmästä. Uusia ryhmiä pitäisi olla yhtä paljonkuin käsiteltyjä kysymyksiä. Jos oppilaat eivät jakautuneetalkuperäisiin ryhmiin aivan tasaisesti, voi uudessa pienryh-mässä olla useampi jäsen aiemmasta ryhmästä.

Ryhmät käyvät läpi fläpeille kirjatut asiat. Kutakin kysy-mystä käsitelleessä ryhmässä ollut esittelee aiheen pienryh-mälleen. Muut ryhmäläiset esittävät kysymyksiä ja epäsel-väksi jääneet asiat kirjataan fläpille. Kutakin kysymystä käsi-tellään muutama minuutti. Sen jälkeen jokainen ryhmä siir-tyy seuraavalle fläpille. Näin jatketaan kunnes jokainen ryh-mä on käynyt läpi kaikki fläpit ja jokainen oppilas on siis tu-tustunut kaikkiin kysymyksiin. Lopuksi voidaan tehdä kokoporukan yhteinen yhteenveto opettajan johdolla ja selvittäämahdolliset epäselviksi jääneet asiat.

Lisätietoa:IPCC 2001, työryhmä II: Ilmastonmuutos 2001; vaikutukset,sopeutuminen ja haavoittavuus.www.ilmastonmuutos.info ➞ Ilmastonmuutos ilmiönä ➞Vaikutukset

4. LUONNON MONIMUOTOISUUS

Tavoite: ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutukset luon-non monimuotoisuuteenAika: yksi oppituntiMateriaali: WWF:n kotisivut osoitteessa www.wwf.fi (➞ il-mastonmuutos ➞ vaikutukset ➞ luonnon monimuotoisuusvähenee)

Tehtävä: Oppilaat tutustuvat artikkeliin ja kirjoittavat sen pe-rusteella yksin tai ryhmissä tiivistelmän ilmastonmuutoksenvaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tiivistelmän voiesittää myös esimerkiksi sarjakuvan, julisteen tai näytelmänmuodossa. Tehtävässä voi myös käyttää edellisessä tehtäväs-sä esiteltyä galleriakävelymenetelmää, jolloin kukin ryhmä pe-rehtyy yhteen artikkelin kappaleista ja esittelee sen pääkoh-dat muille. Keskeistä on ymmärtää, millä tavoin ihmisestäjohtuvan ilmastonmuutoksen aiheuttamat olosuhteet ero-avat esimerkiksi viime jääkauden jälkeisestä lämpenemises-tä.

Lisätietoa: Lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suo-men luonnon monimuotoisuuteen saa WWF:n raportistaSuomen lajisto muuttuvassa ilmastossa. Raportti on luetta-

9


vissa myös netissä osoitteessa www.wwf.fi ➞ raportit.

5. ERIÄVIÄ MIELIPITEITÄTavoite: ymmärtää ilmastoennusteisiin liittyvä epävarmuusja tutustua myös ilmastokriittisiin näkemyksiinAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: Helsingin Sanomissa 6.12.1997 julkaistu artikke-li Ilmastontutkija Fred Singer kylvää hämminkiä (esimerkik-si Helsingin Sanomien verkkoliitteen arkistosta: www.hel-singinsanomat.fi ➞ uutiset ➞ arkisto ➞ vuoden 1997 nu-merot ➞ joulukuu ➞ 6.12.)

Tehtävä: Lukekaa Kaarina Järventauksen artikkeli ilmas-tokriitikko Fred Singeristä. Tutustukaa erityisesti Singerinväitteisiin ja Juhani Rinteen vastaväitteisiin artikkelin osuu-dessa ”Ilmastomallit toimineet yllättävän hyvin”. Pohtikaa al-

la olevia kysymyksiä artikkelin pohjalta ensin ryhmissä jajatkakaa sitten keskustelua eri ryhmien mielipiteitä vertail-len. Halutessaan voi käyttää myös tehtävässä 10 esiteltyä Has-sut hatut –menetelmää.

Miten tiedemiehillä voi olla samasta aiheesta näinkin vas-takkaisia näkemyksiä?Minkälaisia asioita erilaisten näkökulmien takana voi piillä?Miksi juuri ilmastonmuutos on aihe, josta on melko helppoesittää varsin erilaisia käsityksiä?Mitä näkökulmaa kukin oppilas itse kannattaa? Miksi?

Lisätietoa: Ilmastoskeptikoiden näkemyksiin voi tutustua lä-hemmin englanniksi esimerkiksi sivuilla www.globalwar-ming.org ja www.globalclimate.org.

10


Miten energia liittyy ilmastonmuutokseen?

Energiantuotanto synnyttää 65 prosenttia Suomen kasvi-huonekaasupäästöistä ja noin 80 prosenttia hiilidioksidi-päästöistä. Siksi energiantuotannon muutokset ovat avain-asemassa päästöjä vähennettäessä.

Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää ener-giankulutusta pienentämällä – siis tehostamalla energian-käyttöä ja säästämällä energiaa – sekä lisäämällä vähäpääs-töisten tai päästöttömien energialähteiden osuutta tuotan-nossa.

Vaikka Suomessa energiaa käytetäänkin jo varsin tehok-kaasti muihin maihin verrattuna, on energian käytön te-hokkuuden edistämisessä ja energiansäästössä vielä paljonmahdollisuuksia. Se on sitä paitsi useimmiten kannattavaamyös taloudellisesti. Energiansäästöä edistävät paitsi teknisetmuutokset, myös muutokset jokaisen omissa arkipäiväntoimintatavoissa.

Energiansäästön lisäksi oleellista ilmastonmuutoksenkannalta on se, miten tuotamme käyttämämme energian.Eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat fossiiliset polt-toaineet hiili, öljy ja maakaasu, joilla tuotetaan tällä hetkel-lä puolet Suomessa käytettävästä energiasta. Fossiilisillapolttoaineillakin on kuitenkin eronsa – maakaasu aiheut-taa vain noin puolet niistä hiilidioksidipäästöistä, jotka sa-man energiamäärän tuottaminen hiiltä polttamalla aiheut-taa.

Uusiutuvat energialähteet, kuten biomassan poltto, tuu-livoima, aurinkoenergia, maalämpö ja vesivoima, eivät ai-heuta kasvihuonekaasujen päästöjä. Niiden käytön edistä-minen onkin keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa.Myöskään ydinvoiman käytöstä ei synny kasvihuonekaa-supäästöjä. Sillä kuten uusiutuvillakin energialähteillä, onkuitenkin myös haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

Lähteet:www.energia.fi www.ilmasto.org

6. MISTÄ VIRTAA ELÄMÄÄN – ERI ENERGIALÄHTEET

Tavoite: tutustua eri energialähteisiin ja niiden ilmastovai-kutuksiin sekä pohtia energiantuotannosta aiheutuvien kas-vihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksiaAika: 2 oppituntiaMateriaali: tehtävissä voi käyttää apuna vaikkapa fysiikanoppikirjaa tai muita tietolähteitä

Oppilaan sivu: sivulla 5

Tehtävä: Oppilaat vastaavat pienissä ryhmissä. Käydään eriryhmien vastaukset läpi ja voidaan tarpeen vaatiessa jatkaakeskustelua vastausten pohjalta. Tehtävässä 2 voi myös käyt-tää Ilmastonmuutoksen vaikutukset –tehtävässä esiteltyä gal-leriakävelymenetelmää, jolloin kukin ryhmä selvittää vainyhden tai kahden energiamuodon edut tai haitat ja esittele-vät lopuksi tuloksensa muille.

Vastaukset:

1. Olemme riippuvaisia sähköstä, samoin kuin muustakin ener-giasta.

a. Mutta mistä energia itse asiassa tulee ja mitä eri ener-gialähteitä on olemassa?

Kaikki energia on alkujaan peräisin auringosta. Energian-lähteitä ovat tuuli, aurinko, biomassa (esim. puu), maaläm-pö, vesivoima, fossiiliset polttoaineet; kivihiili, öljy, maakaa-su; ydinvoima (uraani) ja turve.

b. Mitkä energialähteet uusiutuvat nopeasti? Mitkä hyvinhitaasti tai eivät lainkaan?

– uusiutuvat nopeasti: tuuli, aurinko, biomassa (esim.puu), maalämpö, vesivoima– uusiutuvat hitaasti tai eivät lainkaan: kivihiili, öljy, maa-kaasu, uraani, turve

2. Mitä etuja eri energiamuodoilla on, entä haittoja? Käyttä-kää apuna oppikirjaa tai muita tiedonlähteitä.

Puolet ryhmistä voi pohtia uusiutuvia energialähteitä ja puo-let uusiutumattomia.Apukysymyksiä: Millaisia saasteita ja päästöjä energian tuot-tamisesta aiheutuu? Onko käyttö kallista? Helppoa vai vai-keaa? Jääkö jäljelle jotain haitallisia jätteitä? Muuttuuko mai-sema tai aiheutuuko melua?

Vastaukset ovat esimerkkejä, hyviä ja huonoja puolia löytyyvarmasti muitakin. Lisäksi biomassan kohdalla on käsiteltyvain puuta ja vesivoiman kohdalla vesien säännöstelyä.

Tuuli

– ei saa joka säällä eikä kaikilla alueilla

– joidenkin mielestä myllyt rumia

+ riittää käytännössä ikuisesti

+ saasteetonta

11

Tehtäviä – Ilmastonmuutoksesta eri teemojen aloilla

B) Ilmastonmuutoksesta eri teemojen aloilla

+ tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja käyttöpotentiaali on ny-

kyistä käyttöä huomattavasti suurempi

Aurinko

– ongelmana varastointi

– tulee Suomessa kyseeseen lähinnä kesällä


+ saasteetonta

Biomassa, esimerkiksi puu

– riskinä ylikäyttö, jolloin vähentää mm. luonnon monimuotoi-

suutta ja lisää lajien sukupuuttoja

+ riittää käytännössä ikuisesti, jos käytetään fiksusti

+ jos kaadetut puut korvataan uusilla, ei tuota ilmastonmuutosta

voimistavaa hiilidioksidia

+ muutenkin vähäsaasteista

Maalämpö

– tarvitsee lisäenergiaa pumpun pyörittämiseen

– suhteellisen kallis ottaa käyttöön


+ saasteetonta

Vesivoima, esimerkiksi vesistöjen säännöstely

– aiheuttaa ongelmia ekosysteemeissä

(mm. kalojen lisääntymisessä)


+ saasteetonta

+ tuotetaan lähellä

Kivihiili

– uusiutumaton, loppuu joskus

– tuottaa suhteellisen paljon päästöjä

+ kohtuuhintainen

Öljy


– tuottaa suhteellisen paljon päästöjä

– kuljetukset voivat aiheuttaa ympäristöonnettomuuksia

– hinta vaihtelee voimakkaasti maailmanpolitiikan mukaan

+ kohtuuhintainen, vaikkakin kallistunut

+ helppo hyödyntää

Maakaasu


+ hinta kilpailukykyinen

+ suhteellisen puhdas polttoaine

Uraani, ydinvoima


– jätteet hyvin ongelmallisia ja kalliita käsitellä

– uraanikaivokset ympäristöriskejä

– virheet käytössä – mahdollisuus suuronnettomuuteen

+ polttoaineen jalostus edullista

+ ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä

Turve

– hyvin hitaasti uusiutuva

– päästöt melko suuret

+ Suomesta saatavilla

3. a) Yhdistä viivalla Suomessa käytetyt eri energialähteet ja nii-den suhteellinen osuus Suomen energiankäytöstä toisiinsa. Tie-dot ovat vuodelta 2001.

1. Puu 19 %2. Öljy 26 %3. Vesivoima 3 %4. Ydinvoima 17 %5. Maakaasu 11 %6. Turve 6 %7. Hiili 12 %

Lähde:Tilastokeskus 2002

b) Listasta puuttuu muitakin mahdollisia energialähteitä, kos-ka niiden osuus suomalaisesta energiankäytöstä on tällä het-kellä lähes olematonta. Mitä nämä puuttuvat energialähteetovat?

– tuuli, aurinko ja maalämpö

4. Energiantuotanto synnyttää noin 80 prosenttia Suomen hii-lidioksidipäästöistä. Mitkä energiamuodot ovat ilmastonmuu-toksen kannalta haitallisimpia? Miten energiantuotannon pääs-töjä voisi vähentää?

Ilmastonmuutoksen kannalta haitallisimpia ovat fossiilisetpolttoaineet (kivihiili, öljy, maakaasu). Energiantuotannonpäästöjä voi vähentää esimerkiksi säästämällä energiaa, li-säämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, siirtymällä öl-jyn ja hiilen käytöstä maakaasun käyttöön, lisäämällä ydin-voiman osuutta energiantuotannossa, kasvattamalla jo ra-kennetun vesivoiman tuotantokapasiteettia, lisäämällä bio-massan polttoa sekä tuulivoimaa, lämpöpumppuja ja aurin-kokeräimiä.

Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohtiPolttoaine Hiilidioksidin päästökerroin (kg/GJ)Turve 106Kivihiili 95Raskas polttoöljy 77Kevyt polttoöljy 74Maakaasu 56

Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriö 2003.

12


5. Energiankulutuksen vähentäminen on varma keino vaikut-taa energiantuotannon ja –käytön haittojen vähentämiseen.Miten sinä voit vähentää omaa energiankulutustasi? Keksi ai-nakin viisi tapaa.

esimerkiksi:– liikkumalla pyöräillen, kävellen ja rullaluistimilla– sammuttamalla valot ja sähkölaitteet, kun niitä ei tarvi-

ta– pitämällä jääkaapin ja pakastimen ovea vain vähän aikaa

auki – tuulettamalla järkevästi– käyttämällä lämmintä vettä säästeliäästi– pitämällä huonelämpötila korkeintaan 21-22º:ssa

6. On hyvä muistaa, että suuri osa energiankulutuksestammeon niin sanottua välillistä kulusta, joka on uponnut hankki-miemme tavaroiden ja tuotteiden valmistamiseen ja kuljetta-miseen. Miten meistä jokainen voi vaikuttaa välilliseen ener-giankulutukseen?

esimerkiksi:– ostamalla harkiten – mitä vähemmän ostat uusia tuot-

teita, sitä vähemmän kulutat välillisesti energiaa– välttämällä jätteen syntyä

Lähde:Lilja, Hanna & Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.

Lisätietoa:Kattava esitys eri energiamuotojen hyödyistä ja haitoista Tam-pereen energiatoimiston sivuilla osoitteessa www.tampere.fi/ytoteto/energia/muodot.htm.Taloudellisen tiedotustoimiston opettajille tekemässä Ener-giaa! –aineistossa tarkastellaan eri energiamuotoja ja muita-kin energia-asioita teollisuuden näkökulmasta (www.tat.fi/fi/index2.htm ➞ aineistot ➞ luonnontiede ➞ Energiaa!).Lisää vinkkejä välillisen energiankulutuksen pienentämiseenon osoitteessa www.energia.fi ➞ ympäristö ja energiansääs-tö ➞ energia ja ympäristö ➞ kotitaloudet.

7. ENERGIANTUOTANNON PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄ-MINEN JA ENERGIANSÄÄSTÖ

Tavoite: tutustua energiantuotannon päästöjen vähentämis-mahdollisuuksiinAika: yksi oppituntiMateriaali: tietopaketti ilmastonmuutoksesta osoitteessawww.ilmasto.org (ilmastonmuutoksen torjuminen ➞ koh-dat energiantuotanto ja energiansäästö)

Tehtävä: Oppilaat tutustuvat energiantuotannon päästöjenvähentämismahdollisuuksiin ilmastosivuilla ja vastaavat senperusteella kysymyksiin. Käydään yhdessä kysymykset läpi.

1. Millä keinoin tekstin mukaan Suomen energiantuotan-non päästöjä voitaisiin teknisesti vähentää jopa 90 prosent-tia?2. Mitkä fossiiliset polttoaineet aiheuttavat eniten hiilidiok-sidipäästöjä tuotettua energiamäärää kohden? Entä mitkätuottavat vähiten hiilidioksidia?3. Miksi biomassan polttamisesta syntyviä hiilidioksidipääs-töjä ei lasketa Suomessa kasvihuonekaasupäästöiksi?4. Millaisia energiansäästömahdollisuuksia tekstissä tuodaanesiin?5.Voitko itse vaikuttaa energiantuotannon ratkaisuihin? Mi-ten?

Vastaukset:

1. Millä keinoin tekstin mukaan Suomen energiantuotannonpäästöjä voitaisiin teknisesti vähentää jopa 90 prosenttia?

* säästämällä energiaa* lisäämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa* siirtymällä hiilestä maakaasuun* lisäämällä biomassan polttoa, tuulivoimaa sekä lämpö-

pumppuja ja aurinkokeräimiä

2. Mitkä fossiiliset polttoaineet aiheuttavat eniten hiilidioksi-dipäästöjä tuotettua energiamäärää kohden? Entä mitkä tuot-tavat vähiten hiilidioksidia?

Koksi, masuunikaasu, turve ja kivihiili tuottavat eniten pääs-töjä, koksaamokaasu ja maakaasu vähiten. Öljyn päästöt ovatnäiden kahden ryhmän välissä.

3. Miksi biomassan polttamisesta syntyviä hiilidioksidipäästö-jä ei lasketa Suomessa kasvihuonekaasupäästöiksi?

Biomassan, esimerkiksi puun, polttamisesta syntyvää hiili-dioksidia vastaava määrä sitoutuu uudelleen kasveihin, esi-merkiksi kasvavaan metsään. Mutta jos metsä hakataan poiseikä tilalle kasva uutta, kasvaa ilmakehän hiilidioksidipitoi-suus vastaavan määrän.

4. Millaisia energiansäästömahdollisuuksia tekstissä tuodaanesiin?

* matalaenergiatalojen rakentaminen* energiaa säästävien sähkölaitteiden suosiminen ja niiden

turhan käytön välttäminen* säätelemällä sähkömoottoreita taajuusmuuttajilla* sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisääminen

13


5. Voitko itse vaikuttaa energiantuotannon ratkaisuihin? Mi-ten?

Ainakin vaikuttamalla vanhempien sähkönhankintapäätök-siin tai ostamalla itse omaan kotiin ekosähköä (lisätietoaosoitteesta www.vaihdavirtaa.fi). Mökillä voi käyttää vedenlämmitykseen aurinkokeräimiä sekä tuottaa sähköä aurin-kopaneeleilla. Omakotitalossa asuvat voivat lämmittää ko-tinsa puulla, pelleteillä tai maalämmöllä.

Lisätietoa:Runsaasti lisätietoa on seuraavissa Kauppa- ja teollisuusmi-nisteriön julkaisuissa:Energiansäästöohjelma 2003-2006. Työryhmän ehdotus.Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikunta-raportteja 4/2003.Uusiutuvan energian edistämisohjelma 2003–2006. Työryh-män ehdotus. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- jatoimikuntaraportteja 5/2003.Kansallisen ilmastostrategian toteutus. Kauppa- ja teol-lisuusministeriön julkaisuja 2/2003.

8. KODIN ENERGIANKÄYTTÖ JA -SÄÄSTÖ

Tavoite: tutustua kodin energiankäyttöön ja miettiä ener-giansäästön mahdollisuuksiaAika: 30 – 45 minuuttia

Tehtävä: Oppilaat miettivät ryhmässä vastauksia alla oleviinkysymyksiin. Lopuksi vastaukset käydään yhdessä läpi. Teh-tävän perusteella voi myös piirtää tai rakentaa pienoismal-lin, jossa havainnollistetaan energiansäästömahdollisuudet.


Vastaukset:

1. Miten lämmitykseen kuluvaa energiamäärää voisi pienen-tää?

Esimerkiksi laskemalla huonelämpötilaa asteen tai pari japukeutumalla sen sijaan hieman lämpimämmin sisälläkin.Tuulettamalla tarpeen vaatiessa lyhyesti mutta reippaasti.Va-rastoissa ja porraskäytävissä riittää asuinhuoneita alempilämpötila. Omakotitalossa asuva voi alentaa huonelämpöti-laa matkojen ajaksi.

2. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa vettä 155 litraa vuo-rokaudessa. Miten tätä määrää voisi pienentää? Millä tavoinvoisit itse säästää vettä, etenkin lämmintä?

Esimerkiksi:– käymässä suihkussa kylvyn sijaan– välttämällä turhaa veden lorotusta (esimerkiksi hampaita

harjatessa ja suihkussa)– vettä säästävillä vessoilla– käyttämällä lämmintä vettä vain sen ollessa todella tar-

peellista– tiskaamalla astiat seisovassa vedessä

3 a) Kuinka monta kilowattituntia perhe säästäisi, jos se käyt-täisi energiansäästölamppuja?

5,2 MWh = 5200 kWh 0,19 x 5200 kWh = 990 kWh0,9 x 990 kWh = 890 kWhVastaus: perhe säästäisi 890 kilowattituntia

b) Jos kaikki suomalaiset asuisivat kuten esimerkkiperhe, kuin-ka monta terawattituntia Suomessa säästettäisiin energiaa, joskäytettäisiin energiansäästölamppuja?

(890 kWh / 4) x 5 100 000 = 1 134 750 000 kWh =1 100 000 000 000 Wh = 1,1 TWh,mikä vastaa noin 55 000 sähkölämmitteisen omakotita-lon vuotuista energiantarvetta.

c) Kuinka monta prosenttia säästö olisi koko Suomen sähkön-kulutuksesta? Suomessa käytettiin sähköä vuonna 2001 yh-teensä 81,2 terawattituntia (TWh).

1,1 TWh / 81,2 TWh = 0,0135 = 1,35 prosenttia

4. Mitä muita keinoja keksit säästää sähköä kotona?

Esimerkiksi:– valot ja sähkölaitteet päällä vain silloin, kun niitä todella

tarvitaan– pitämällä jääkaapin ja pakastimen ovea auki vain lyhyen ai-

kaa– miettimällä, mitkä kaikki sähkölaitteet ovat todella tar-

peellisia ja välttämällä ylimääräisiä laitteita– saunomalla kerralla porukalla sen sijaan, että sauna läm-

mitettäisiin useasti viikossa

Idea:Lilja, Hanna & Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.

Lisätietoa:Lisätietoa kodin energiankäytöstä- ja säästöstä osoitteessawww.motiva.fi ➞ kuluttajille ➞ energiatietoinen asuminen.Yksinkertaisia energiansäästövinkkejä myös Varsinais-Suo-

14


men Energiatoimiston sivuilla osoitteessa www.vsenergia-toimisto.fi ➞ säästövinkit.

9. LIHASENERGIAA HARRASTUKSIIN

Tavoite: vertailla harrastuksia energiankulutuksen näkökul-masta ja miettiä vähäpäästöisempiä tapoja viettää vapaa-ai-kaaAika: yksi oppitunti

Tehtävä: Oppilaat pohtivat ryhmässä vastauksia kysymyk-siin. Käykää lopuksi ryhmien vastaukset yhdessä läpi.


Lähteet:Heinilä, Leena et al.: Maapallopelin opettajan opas.Motiva: Koulun energiansäästäjän kansio.

10. ENERGIAPOLITIIKASTA PÄÄTTÄMÄSSÄ 1

Energiapolitiikasta päättämässä 1 ja 2 ovat samantyyppisiätehtäviä, joista ensimmäinen on tasoltaan toista haastavam-pi.

Tavoite: oppia ymmärtämään energiapolitiikkaan liittyviäongelmakysymyksiä ja pohtia tältä taustalta myös omia ar-vojaanAika: valmisteluun aikaa pohjatiedoista riippuen, keskuste-luun yksi oppituntiMateriaali: oppikirjat ja muut tiedonlähteet

Tehtävä: Valmistelkaa ja toteuttakaa keskustelu, jossa oppi-laat saavat itse päättää, millaista kansallista energiapolitiik-kaa tekisivät. Oppilaat ottavat selvää Suomen nykyisestä ener-giankäytöstä, eri energialähteistä ja niiden tulevaisuudennä-kymistä sekä energiansäästön mahdollisuuksista. Hyvät poh-jatiedot saa tekemällä energiaosion muut tehtävät ensin.

Sitten onkin aika aloittaa eduskunnan suuri energiakes-kustelu. Oppilaiden eli kansanedustajien pitäisi päästä jon-kinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, kuinka paljon energi-aa Suomessa käytetään vuonna 2010, miten tämä energiatuotetaan ja millä keinoin tavoitteisiin päästään. Miksi? En-tä vuonna 2050? Oppilaat jaetaan ryhmiin, puolueisiin, jot-ka muodostavat ensin oman näkemyksensä asioista. Keskus-telun alussa kukin puolue saa ensin lyhyesti esitellä itsensä jaesittää näkemyksensä, minkä jälkeen eri puolueet yrittävätpäästä yhteisymmärrykseen Suomen tulevasta energiapoli-tiikasta.

Haluttaessa puolueille voi etukäteen antaa roolit. Tähänsopivat esimerkiksi Edward de Bonon ajatteluhatut - erivä-riset hatut edustavat erityyppistä ajattelua. Ryhmät valitse-

vat hattunsa ja sen mukaan roolinsa keskustelussa. Tavoit-teena on vapauttaa keskustelijat ajattelemaan luovasti eri nä-kökulmista.

11. ENERGIAPOLITIIKASTA PÄÄTTÄMÄSSÄ 2

Energiapolitiikasta päättämässä 1 ja 2 ovat samantyyppisiätehtäviä, joista ensimmäinen on tasoltaan toista haastavam-pi.

Tavoite: oppia ymmärtämään energiapolitiikkaan liittyviäongelmakysymyksiä ja pohtia tältä taustalta myös omia ar-vojaanAika: valmisteluun aikaa pohjatiedoista riippuen, keskuste-luun yksi oppituntiMateriaali: oppikirjat ja muut tiedonlähteet

Tehtävä: Jaetaan oppilaat ryhmiin, jotka muodostavat kukintietyn energialähteen ministeriön (ydinvoima-, öljy-, kivi-hiili-, maakaasu-, aurinko-, biomassa-, tuulivoima- ja vesi-voimaministeriö, tarvittaessa näitä voi olla enemmänkin).Ryhmät perehtyvät omaan energialähteeseensä oppikirjojenja tarvittaessa muiden lähteiden avulla. Ennen kaikkea oppi-laiden tulisi miettiä, miten he voivat perustella oman ener-gialähteensä paremmuutta muihin nähden.

Kukin ryhmä valitsee keskuudestaan yhden oppilaan minis-teriksi, joka osallistuu hallituksen kokoukseen. Hallitus päät-tää pienen, olosuhteiltaan Suomen kaltaisen saarivaltion, Su-nergan, energiapolitiikasta. Koska pienen valtion voimavarojaei voi levittää kovin laajalle, on valittava yksi energianlähde,jolla koko saaren tarvitsema energia tuotetaan. Hallitus kes-kustelee asiasta ja kukin ministeri saa esittää oman näke-myksensä ja yrittää taivutella muita omalle kannalleen. Lo-puksi äänestetään. Jos ratkaisua ei synny, jatketaan vielä kes-kustelua ja äänestetään uudelleen. Hallituksen keskusteluunvoi varata aikaa noin 20 – 30 minuuttia. Sen jälkeen on hy-vä vielä keskustella koko luokan kanssa lopputuloksesta ja sii-tä, millä tavoin Suomen energiapolitiikka eroaa sunergalai-sesta. Millaiset asiat tekevät Suomen energiapolitiikasta pal-jon mutkikkaamman?

15


väri rooli roolia kuvaavat tekijätvalkoinen objektiivisuus tieto, keskittyminen faktoihinpunainen tunnepitoisuus tunteet, aavistukset, intuitiovihreä luovuus mielikuvitus, vaihtoehdotkeltainen myönteisyys edut, hyödyt, säästötmusta kriittisyys varovaisuus, totuus, arviointi, logiikkasininen järjestelmällisyys organisointi, kontrolli, yhteenveto,

suunnittelu

Ajatteluhatut

Miten liikenne liittyy ilmastonmuutokseen?

Liikenne on energiantuotannon jälkeen toiseksi suurin kas-vihuonekaasupäästöjen lähde Suomessa. Sen osuus Suo-men hiilidioksidipäästöistä on 18 prosenttia.Valtaosa eli 91prosenttia liikenteen päästöistä johtuu tieliikenteestä. Lii-kenteen suorat kasvihuonevaikutukset muodostuvat pää-sääntöisesti hiilidioksidista, typpioksiduulista ja metaanis-ta. Typenoksidien, hiilivetyjen ja hiilimonoksidin vaiku-tukset kasvihuoneilmiön voimistumisessa ovat välillisiä. Nevaikuttavat pääosin muodostaen alailmakehään otsonia, jo-ka on kasvihuonekaasu.

Ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisimpia liikku-mismuotoja ovat lento- ja autoliikenne. Ne kuluttavat ki-lometriä kohden yli kymmenen kertaa enemmän energiaakuin esimerkiksi juna. Lisäksi lentoliikenne jättää päästön-sä yläilmakehään, jossa niiden vaikutus on noin kahdek-sankertainen verrattuna alailmakehässä tapahtuviin pääs-töihin.

Kulkuneuvo Hiilidioksidipäästötlentokone 138 g / henkilökilometrihenkilöauto 165 g / kilometri laiva 457 g / henkilökilometri dieseljuna 91 g / henkilökilometrilinja-auto 50 g / henkilökilometrisähköjuna 16 g / henkilökilometripyörä, kävely 0 g

Lähde: Motiva

Tie- ja lentoliikenteen ennustetaan edelleen kasvavan var-sin nopeaa tahtia sekä Suomessa että muualla maailmassa.Ilmastonmuutoksen kannalta liikenteen vähentäminen onkuitenkin keskeisellä sijalla. Yhdyskuntarakennetta tiivis-tämällä ja esimerkiksi etätyömahdollisuuksia parantamal-la voidaan vähentää liikkumisen tarvetta. Joukkoliikennet-tä, kimppakyytejä ja kevyttä liikennettä tukemalla ja suosi-malla niitä omassa liikkumisessa voidaan vähentää ilmas-tolle kohtalokasta yksityisautoilua.

Muita keinoja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hil-litsemiseksi ovat liikkumistottumusten muuttaminen, ta-varaliikenteen kuljetustehokkuuden parantaminen, vaih-toehtoisten polttoaineiden kehittäminen, vähemmän ku-luttavien autojen suosiminen ja vähemmän kuluttavien ajo-tapojen oppiminen.

Lähteet:www.ilmasto.orgwww.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto/sivut/ilmas-tonmuutos.htm www.vtt.fi/pro/climtech/material/10_02fin.pdf

Tavoite: ymmärtää liikenteen eri päästöjen vaikutus ilmas-tonmuutokseen ja tutustua liikenteen päästöjen vähentä-miskeinoihinAika: yksi oppitunti Materiaali: tietopaketti ilmastonmuutoksesta osoitteessawww.ilmasto.org


Tehtävä: Oppilaat vastaavat kysymyksiin verkosta saamien-sa tietojen avulla. Lopuksi käydään vastaukset läpi yhdessä.

Vastaukset:

1. a) Mitkä liikenteen päästöistä ovat varsinaisia kasvihuone-kaasuja?

b) Mikä on näiden kaasujen osuus kasvihuonekaasujen yh-teisestä lämmitysvaikutuksesta?

c) Kuinka kauan nämä kaasut säilyvät ilmakehässä?

Hiilidioksidi (osuus 60 prosenttia, säilyy 50 – 200 vuotta) jadityppioksidi (osuus 6 prosenttia, säilyy 114 vuotta).

2. a) Mitkä liikenteen päästöistä vaikuttavat ilmastonmuu-tokseen epäsuorasti?b) Mitkä näistä päästöistä lämmittävät ja mitkä viilentävätilmastoa?

Rikkidioksidi ja hiukkaset vaikuttavat ilmastoon viilentä-västi. Typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden jahiilimonoksidin vaikutus on lämmittävä.

c) Selitä lyhyesti, mihin prosesseihin näiden aineiden ilmas-tovaikutukset perustuvat.

Rikkidioksidin muodostamat sulfaattiaerosolit ja muut il-makehän hiukkaset heijastavat auringon tulosäteilyä takai-sin avaruuteen ennen kuin se edes ehtii maan pinnalle. Li-säksi hiukkaset lisäävät pilvien muodostumista ja vaikutta-vat siten todennäköisesti viilentävästi myös tätä kautta, sillämyös pilvet lisäävät auringon säteilyn heijastumista.

Typen oksidit, hiilimonoksidi ja haihtuvat orgaaniset yh-disteet reagoivat ilmakehässä muodostaen alailmakehään ot-sonia, joka on kasvihuonekaasu. Hiilimonoksidi voi myösmuuttua ilmakehän reaktioissa hiilidioksidiksi. Haihtuvatorgaaniset yhdisteet muodostavat reaktioissa vesihöyryä jametaania. Typen oksidit muodostavat myös aerosoleja, joi-den vaikutus on todennäköisesti viilentävä lisääntyneen pil-venmuodostuksen kautta.

16


12. LIIKENTEEN PÄÄSTÖT

3. Mitä toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi teks-tissä ehdotetaan?

– auto- ja lentoliikenteen vähentäminen– yhdyskuntarakenteen tiivistäminen (matkat lyhenevät ja

liikkumistarve vähenee)- joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen- ympäristömyönteisemmän teknologian kehittäminen

Mitä voit itse tehdä liikenteen ilmastovaikutuksien vähentä-miseksi?

Kulkemalla omin voimin (kävellen, pyörällä, rullaluistellenjne.) aina kun se on mahdollista. Suosimalla muulloin jouk-koliikennettä ja sen puutteessa kimppakyytejä. Välttämälläkokonaan turhia sekä yhdistämällä ja ketjuttamalla matkojaja lentämistä.

Lisätietoa:Liikenteen ja ilmastonmuutoksen kytköksistä saa lisätietoaLiikenne- ja viestintäministeriön ilmastosivuiltawww.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto ➞ Ilmaston-muutos.

13. MATKAPELI

Tavoite: vertailla eri kulkutapojen hyötyjä ja haittoja sekämiettiä, miten ihmisten liikkumisvalintoja voisi muuttaa il-mastolle edullisempaan suuntaanAika: yksi oppituntiMateriaali: matkapeli Motivan verkkosivuilla osoitteessawww.motiva.fi/matkallasuomessa

Tehtävä: Oppilaat vertailevat eri kulkutapojen hyötyjä ja hait-toja Motivan Matkalla Suomessa -pelin avulla ja miettivätalla olevia kysymyksiä yksittäin tai pienissä ryhmissä. Käy-dään yhdessä ryhmien pohdinnat läpi. Matkapeliä voi pela-ta myös ruotsiksi tai englanniksi.

Mitkä matkustusmuodot tuottavat vähiten hiilidioksidi-päästöjä ja mitkä eniten? Mitkä muut seikat vaikuttavat matkustustavan valintaan? Keksikää keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen, että ihmi-set valitsisivat vähemmän päästöjä tuottavia matkustustapo-ja oman kotikaupunkinsa ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla.

14. HARRASTUSMATKAN ILMASTOKUORMA

Tavoite: vertailla eri kulkumuotojen energiankulutusta sekäniistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja pohtia omaa liikku-mista

Aika: 30 – 45 minuuttiaTehtävä: Oppilaat vastaavat kysymyksiin yksittäin. Keskus-tellaan yhdessä kohdista 3, 4 ja 5.


Vastaukset:

1. Laske, kuinka paljon energiaa edestakainen matka kotoaharrastuspaikallesi tai joku muu usein kulkemasi matka ku-luttaa kilojouleina (kJ).

edestakaisen matkan pituus x liikkumismuodon keskimää-räinen energiankulutus

4. Mitkä kulkuneuvot ovat hyviä ympäristön kannalta, jos mat-ka on niin pitkä, ettei sitä voi kulkea omin voimin?

Julkiset kulkuneuvot (bussit, junat) ja julkisen liikenteenpuuttuessa kimppakyyti.

Lisätietoa:Lisätietoa Suomen liikenteen päästöistä ja energiankulutuk-sesta VTT:n LIPASTO-tietokannasta www.lipasto.vtt.fi.

15. MATKAPÄIVÄKIRJA

Tavoite: pohtia omaa liikkumista ja mahdollisuuksia muut-taa sitä ilmastolle edullisemmaksiAika: päiväkirjanpitoon kuluva aika kotona sekä yksi oppi-tunti päiväkirjojen läpikäyntiin

Tehtävä: Oppilaat pitävät viikon ajan kirjaa matkoistaan.Muistiin merkitään matkan tarkoitus, arvioitu pituus ja kul-kutapa. Analysoidaan päiväkirjoja yhdessä ja pohditaan sa-malla liikkumisen tarvetta ylipäätään. Olisiko ollut mahdol-lista liikkua vähemmän elämänlaadun laskematta? Olisikomatkat voinut tehdä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjätuottavalla tavalla? Mitkä tekijät vaikuttavat liikkumistavanvalintaan (pitkä etäisyys, harva yhdyskuntarakenne, kiire,laiskuus jne.)? Millä keinoin voitaisiin (yksilö- tai yhteis-kuntatasolla) vaikuttaa siihen, että ympäristön kannalta pa-rempi vaihtoehto olisi helpompi valita?

Lähde:Manninen, Laura: Vihreä Lippu -kansio.

16. LOMALLE PIENIN PÄÄSTÖIN

Tavoite: pohtia lomailun vaikutuksia ilmastoon ja miettiä,millainen on vähäpäästöinen loma

17


Aika: 20 – 45 minuuttiaMateriaali: halutessa voi käyttää oppilaan sivulla mainittujanettisivuja tiedonlähteenä, oppilaille voi antaa myös erilais-ten lomien ja matkojen esitteitä materiaaliksiOppilaan sivu: sivulla 10

Tehtävä: Oppilaat suunnittelevat ryhmissä mieluisia ja vä-häpäästöisiä lomanviettotapoja.

Miten ruoka liittyy ilmastonmuutokseen?

Ihmiskunnan syömän ravinnon tuottamiseen uppoaa huo-mattava osa maailman energiankulutuksesta. EsimerkiksiSuomessa elintarvikkeiden energiankulutuksen osuus ko-titalouksien kaikesta energiankulutuksesta on 21%. Elin-tarvikkeiden energiankulutus on välillistä – energiaa ei ku-lu kotona vaan jo ennen tuotteiden ostamista.

Yhden syödyn joulen tuottamiseen on usein kulutettumoninkertainen määrä energiaa. Ruoantuotannon tehot-tomuus johtuu mm. ravinnon pitkistä kuljetusetäisyyksis-tä sekä painopisteen siirtymisestä eläinperäiseen ravintoon.Paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavat etenkin etelästä Suo-meen lennätetyt tai täällä talvellakin kasvihuoneessa viljel-tävät vihannekset, kuten tomaatit. Eläinperäinen ruoka ku-luttaa moninkertaisesti energiaa kasviperäiseen verrattuna,sillä kasvisten tuottaminen vaatii vain kymmenesosan sii-tä energiasta, mikä kuluu lihan tuottamiseen. Lähellä tuo-tettu eläinperäinen ravinto saattaa kuitenkin olla energia-tehokkaampaa kuin kaukaa tuotu kasvisravinto.

Hukkaan heitetty ruoka tarkoittaa aina myös hukkaanheitettyä energiaa ja turhia päästöjä. Ruoantuotannon ener-giankulutusta voi pienentää myös suosimalla vähemmänjalostettua ruokaa. Irtotuotteiden ja vähemmän pakatunruoan suosiminen vähentää sekin päästöjä välillisesti.

Ravinnontuotannossa kasvihuonekaasupäästöjä aiheutta-vat muun muassa – kuljetukset (hiilidioksidi)– karjatalous: lanta ja nautojen märehtiminen (30 % maa-

ilman metaanipäästöistä)– riisinviljely (16 % maailman metaanipäästöistä)– typpilannoitteiden käyttö (47 % Suomen dityppioksi-

dipäästöistä)

Lähteet:Lilja, Hanna ja Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Otaja sovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.www.edu.fi/teemat/kekewww.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/tausta.htmlwww.ilmasto.org

17. ATERIAN MATKA RUOKAPÖYTÄÄN

Tavoite: kiinnittää huomiota omien kulutustottumusten ai-heuttamaan ympäristökuormitukseenAika: 1 – 2 tuntiaMateriaali: maailmankartta, viivoitin


Tehtävä: Oppilaat selvittävät yhden ateriansa ainesten alku-perän ja kuljetusmatkojen pituuden. Ateria voi olla koulu-lounas, jolloin tietoja selvitetään yhteisesti koulukeittiön avul-la, tai tehtävän voi antaa kotitehtäväksi, jolloin selvitettävä-nä voi olla vaikkapa aamiaisen matka.Aterian aineksista teh-dään taulukko, johon kirjataan kartan ja viivoittimen avullalasketut kuljetusmatkat. Lopuksi koko aterian matka laske-taan yhteen. Jos oppilaat tekevät tehtävän kotona, vertaillaanerilaisten aterioiden kuljetusmatkoja. Lopuksi mietitään yk-sittäin tai ryhmässä, miten aterian matkaa voisi lyhentää jamitä kaukaa kuljetettuja tuotteita kukin olisi itse valmis vaih-tamaan pois.

Aamiaisen kuljetusmatkojen laskeminen on osa WWF:nNaturewatch-ohjelmaa. Jos päädytte laskemaan aamiaisenmatkaa, voitte ilmoittaa oppilaiden aamiaistarvikkeiden kes-kimääräisen matkan WWF:lle, joka kokoaa vuosittain kou-lujen tuloksia raporttiin. Tulokset voi lähettää osoitteeseenWWF Naturewatch, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki.

Lähteet:www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/koulu.htmlWWF:n Naturewatch-tehtävät

18. VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ RUOKAA

Tavoite: kiinnittää huomiota ruoantuotannon aiheuttamiinkasvihuonekaasupäästöihin ja niiden vähentämismahdolli-suuksiinAika: 1 – 2 oppituntia Materiaali: elintarvikkeiden energiakertymätaulukko (oppi-laan sivulla)


Tehtävä: Oppilaat pohtivat ryhmissä vastauksia kysymyksiin.Avuksi heijastetaan kalvolle tai monistetaan elintarvikkeidenenergiakertymätaulukko. Tarvittaessa apuna voi käyttää myösoppikirjaa tai muita tietolähteitä. Lopuksi käydään läpi ryh-mien vastaukset ja tarvittaessa jatketaan keskustelua etenkinkohdista 5, 10 ja 11.

Tehtävässä voi käyttää myös Ilmastonmuutoksen vaiku-tukset -tehtävässä esitettyä galleriakävelymenetelmää. Kysy-

18


mykset voi jakaa ryhmille esimerkiksi seuraavalla tavalla (6ryhmää): 1 ja 4; 2 ja 3; 5; 6 ja 7; 8 ja 9. Tulosten esittelyn jäl-keen voidaan yhdessä keskustella kohdasta 11.

Tehtävää voi jatkaa ilmastolle edullisilla ruokapidoilla taivaikkapa piirtämällä paperille tai taiteilemalla muuten luon-nonvaroja kuluttava ja säästävä ateria. Teokset selostuksineenvoi asettaa koulun seinälle tai tehdä niistä näyttelyn muual-le.

Vastaukset:

2. Mitä elintarvikkeita tuodaan Suomeen lentokoneilla ulko-mailta?

Monia tuoreita ja nopeasti pilaantuvia vihanneksia, kutentomaatteja ja kurkkuja.Vihannesten lisäksi myös esimerkik-si tuoreita mansikoita talvella.

3. Mitä kasviksia kasvatetaan Suomessa talvella kasvihuoneis-sa suurella energiamäärällä?

Lähes kaikkia talvella tarjolla olevia tuoreita kotimaisia vi-hanneksia (ei siis esimerkiksi juureksia, sipulia ja muita hy-vin säilyviä). Etenkin lehtisalaattia, tomaatteja ja kurkkua.

5. Miten lähiruuan osuutta voitaisiin lisätä suomalaisten ruo-kavaliossa yleensä tai juuri sinun kohdallasi?

– kiinnittämällä enemmän huomiota hankitun ruoan koti-maisuuteen

– suosimalla lähiseudun maatilojen, leipomoiden, meijerienjne. tuotteita

– perustamalla ruokapiirejä, joissa piirin jäsenet tilaavat yh-dessä ruokaa suoraan lähiseudun viljelijöiltä

6. Miksi kasvisten tuottaminen vaatii vähemmän energiaa kuinlihan tuottaminen?

Eläinten täytyy syödä monta kiloa viljaa (ainakin 2 – 7 kiloa)tuottaakseen kilon lihaa. Niinpä yhden lihakilon tuottami-nen kuluttaa energiaa vähintäänkin sen verran, mitä sen tuot-tamiseen vaadittavien viljakilojen tuottaminen vaatii.

7. Millä muulla tavoin lihan tuotanto aiheuttaa kasvihuone-kaasupäästöjä?

Eläinten lannasta ja nautojen märehtimisestä syntyy myösmetaanipäästöjä (38 % Suomen metaanipäästöistä).

9. Miten roskiin menevän ruoan määrää voitaisiin pienentää?

– jokainen ottaa vain sen verran kuin jaksaa syödä– ensin vähän, lisää voi hakea myöhemmin

– tehdään sopiva määrä ruokaa– tähteitä voi käyttää toisten aterioiden valmistukseen– ei osteta liikaa ruokaa jääkaappiin pilaantumaan

10. Millä muulla tavalla ruoan ilmastovaikutuksia voitaisiinvähentää?

Ruoantuotannon energiankulutusta voi pienentää myös suo-simalla vähemmän jalostettua ruokaa. Irtotuotteiden ja vä-hemmän pakatun ruoan suosiminen vähentää sekin päästö-jä välillisesti. Sesongin tuotteita suosimalla säästää päästöjäsäilytyksessä ja kuljetuksissa.

Idea:Heinilä, Leena et al.: Maapallopelin opettajan opas www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/koulu.htmlPääkaupunkiseudun ympäristö- ja liikennekansio

Lisätietoa:Lisää tietoa ruoka-aineiden elinkaaresta saa sivuilta www.finfood.fi/opetus.Kaikenlaista tietoa arkielämän valintojen ja ilmastonmuu-toksen yhteydestä, esimerkiksi lähiruoasta ja lajittelusta, onMarttaliitosta saatavissa tietoiskuista.

19. ILMASTOLLE EDULLISET RUOKAPIDOT

Tavoite: miettiä, miten ruokaa voi laittaa mahdollisimmanvähäisin ilmastovaikutuksinAika: 2 - 3 oppituntia

Tehtävä: Järjestäkää kotitaloustunnilla ilmastolle edullisetruokapidot. Suunnitelkaa mahdollisimman lähellä ja mie-luiten luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista valmis-tettu kasvisruoista koostuva juhla-ateria jälkiruokineen. Hy-viä reseptivinkkejä löytyy ainakin Marttaliiton julkaisemis-ta vihkosista. Kiinnittäkää huomiota myös siihen, että ai-nekset ovat vuodenaikaan sopivia.

Lähde:www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/koulu.html

20. PUNTARISSA RUOAN ILMASTOVAIKUTUKSET

Tavoite: miettiä, mitkä asiat vaikuttavat ruoan ilmastovaiku-tuksiinAika: 30 – 45 minuuttiaOppilaan sivu: sivulla 13

Tehtävä: Jaetaan oppilaat 2-3 hengen ryhmiin. Keskustellaantehtävistä ryhmissä. Käydään lopuksi tehtävät yhdessä läpi.

19


Vastaukset:

2. Minkä aterian arvelet edellisen perusteella tuottavan vähi-ten kasvihuonekaasupäästöjä? Yhdistä oikea päästömäärä oi-keaan ateriaan (yksikkö on CO2-ekvivalentti eli päästöjen mää-rä muutettuna hiilidioksidiksi).

830 kg ateria d3800 kg ateria c420 kg ateria a1900 kg ateria b

4. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuluttaa vähiten energiaa,jos ruis käytetään Helsingissä?

a.suomalainen b.suomalainen c.saksalainenluomu tavanom. tavanom.

Traktorityö 1,4 0,9 0,7Sadonkorjuu 0,4 0,2 0,2Lannoitteet 0 2,9 1,7Torjunta-aineet 0 0,2 0,2Kuivaus 1 1 0Kuljetukset 0,07 0,09 0,45Lastaus ja purku 0 0 0,02Yhteensä 2,87 5,29 3,27Megajoulea (MJ) ruiskiloa kohden

5. Miten omaa ruokavaliota voisi muuttaa ilmaston kannaltavähemmän haitalliseksi?

Esimerkiksi syömällä lähellä tuotettua, kasvispainotteista jaluomuaineksista tehtyä ruokaa sekä kotimaista luonnonka-laa. Suosimalla sesongin tuotteita ja ostamalla ruokansa mah-dollisimman vähän pakattuna (irtotuotteet, tiivisteet) sekävälttämällä kovin pitkälle jalostettuja valmisteita.

Lähteet:Lilja, Hanna ja Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.Carlsson-Kanyama,Annika: Climate change and dietary choi-ces - how can emissions of greenhouse gases from food con-sumption be reduced? Sinkkonen, Marko: Tuotantotavan ja -paikan vaikutukset Hel-singissä kulutettavan rukiin energiataseeseen.

Miten jätteet ja ekotehokkuus liittyvät ilmastonmuutok-seen?

Yli puolet kotitalouksien energiankulutuksesta on ns. välil-listä kulutusta eli hankkimiemme tavaroiden ja palvelui-den valmistukseen kuluvaa energiaa. Myös tämä välillinenenergiankulutus aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä.Kaatopaikalle päätyvä jäte tarkoittaa paitsi hukkaan heitet-tyä materiaalia, myös turhaa energiankulutusta ja turhiapäästöjä. Eräs keino välillisten päästöjen vähentämiseen on-kin jätteen synnyn ehkäisy.

Pohtiessamme hankintojamme voimme tehdä vähem-män päästöjä tuottavia valintoja monin tavoin. Ehkä han-kinnan voi jättää kokonaan tekemättä tai sen voi korvata ai-neettomalla vaihtoehdolla. Eri tuotteiden valmistuksessaon otettu ympäristönäkökohdat eri tavoin huomioon ja va-linta on tässäkin meidän. Myös se, miten kohtelemme omai-suuttamme, vaikuttaa siihen, miten kauan se kestää käy-tössä ennen päätymistään kaatopaikalle. Tavaran poistuttuakäytöstä sen uusiokäyttö tai kierrätys on paras vaihtoehto.

Kaatopaikoilla ja jäteveden puhdistamoissa syntyy 54 %Suomen metaanipäästöistä. Metaania syntyy kaatopaikoil-la eloperäisen jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa.Paras tapa vähentää kaatopaikkojen metaanipäästöjä on siisestää eloperäisen jätteen päätyminen sinne. Tähän voidaanpäästä edistämällä kompostointia ja biojätteiden keräystä,tehostamalla paperin ja pahvin kierrätystä sekä lisäämälläpuupohjaisen rakennusjätteen kierrätystä ja / tai polttoa.Vanhoilta kaatopaikoilta voidaan metaania ottaa talteen jakäyttää energiantuotannossa, jolloin sillä voidaan korvatafossiilisia polttoaineita.

Lähteet:Lilja Hanna ja Manninen Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.www.energia.fi www.ilmasto.org www.vtt.fi/pro/climtech/material/jatehuol.pdf

21. KAATOPAIKAN METAANIPÄÄSTÖT

Tavoite: tutustua kaatopaikkojen metaanipäästöihin sekä nii-den ehkäisyn mahdollisuuksiinAika: 30 – 45 minuuttiaMateriaali: metaani ja muut biokaasut kaatopaikoilla –teks-ti (oppilaan sivulla)


Tehtävä: Oppilaat vastaavat kysymyksiin tekstin perusteella.Käydään vastaukset yhdessä läpi. Vaihtoehtoisesti kukin voikeksiä metaanista ja sen päästöistä viisi kysymystä tekstin pe-

20


rusteella, vaihtaa niitä kaverin kanssa ja etsiä vastaukset tä-män kysymyksiin.

Vastaukset:

1. Miten ja miksi kaatopaikalla syntyy metaania?

Usean vuosikymmenen kuluessa jätteen sisältämä eloperäi-nen aines hajoaa ja muuttuu biokaasuksi, josta valtaosa onmetaania. Biokaasu on orgaanisesta jätteestä hapettomissaolosuhteissa mikrobien toimesta tapahtuvan hajoamisen tu-loksena syntyvää kaasua.

2. Mitä alkuaineita metaani sisältää?

Hiiltä ja vetyä.

3. Millaisia vaarallisia ja haitallisia ominaisuuksia metaanil-la ja muilla kaatopaikkakaasuilla on?

Ne aiheuttavat kasvistovaurioita sekä palo- ja räjähdysvaaroja,hajuhaittoja sekä voimistavat kasvihuoneilmiötä.

4. Kuinka suuri osa Suomen ilmastoa lämmittävistä metaani-päätöistä on peräisin kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistukses-ta?

Suomessa kaatopaikkojen ja jäteveden puhdistuksen osuuskaikista metaanipäästöistä on 54 prosenttia.

5. Miten kaatopaikkojen metaanipäästöjä voitaisiin vähentää?Mitä sinä itse voisit tehdä?

Edistämällä eloperäisen jätteen kompostointia sekä puu-pohjaisen jätteen, paperin ja pahvin kierrätystä. Keräämällävanhoilta kaatopaikalta metaanikaasua talteen ja käyttämäl-lä sitä energiantuotannossa. Ylipäätään jätteiden syntyä eh-käisemällä voidaan metaanipäästöjen lisäksi vähentää myösmuiden kasvihuonekaasujen päästöjä välillisesti.

Lähteet:Lilja, Hanna ja Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.

22. TURHA TAVARA – TURHAT PÄÄSTÖT

Tavoite: ymmärtää välillisen energiankulutuksen ja päästö-jen merkitys sekä pohtia jätteen synnyn ehkäisyäAika: 1 - 2 oppituntia

Tehtävä: Oppilaat vastaavat kysymyksiin annettujen tietojenperusteella. Käydään vastaukset läpi ja keskustellaan yhdes-sä etenkin kohdasta 4.


Vastaukset:

1. a) Miksi pakastekala kuluttaa seitsemän kertaa enemmänenergiaa kuin tuore kala?

Kalan jalostus, pakastaminen ja kylmäkuljetus vievät paljonenergiaa.

b) Entä miksi perunalastut kuluttavat 30-kertaisen määränenergiaa perunaan verrattuna?

Perunalastujen valmistus vaatii sekin paljon kuljetuksia jaerilaisia jalostusprosesseja.

2. a) Kuinka paljon energiaa voisit säästää vuodessa, jos per-heesi tilaisi sanomalehden yhdessä naapurin kanssa sen sijaan,että kummallekin tulee oma lehti?

600 kWh vuodessa.

b) Entä jos lukisit lehden kirjastossa, jonne se tulee joka ta-pauksessa ja jättäisit oman tilauksesi tekemättä?

600 kWh vuodessa.

c) Kuinka monta kiloa perunaa säästämälläsi energiamääräl-lä saisi?

3 000 kiloa.

3. a) Kuinka monta kertaa keramiikkamukia pitää käyttää,että energiankulutus käyttökertaa kohti olisi samansuuruinenkuin kertakäyttöisellä paperimukilla?

20 kertaa.

b) Kuinka monta kertaa arvelet keramiikkamukia todella käy-tettävän ennen kuin se päätyy kaatopaikalle?

Todennäköisesti ainakin satoja kertoja.

c) Kuinka paljon energiaa tämä säästi verrattuna siihen, ettäolisi joka kerta käytetty kertakäyttöistä paperimukia?

Jos mukia käyttää esimerkiksi 200 kertaa, säästyy 20 kWhenergiaa paperimukiin verrattuna.

21


4. Keksi mahdollisimman monta tapaa, jolla voisit vähentää jät-teen syntymistä jo ennakkoon.

– Ota mieluummin lisää kuin heitä ruokaa roskiin– Turhat ostokset ovat tuhlausta, jotka joutuvat helposti ros-

kiin ja kaatopaikalle– Moninkertaiset pakkaukset esimerkiksi ovat usein ihan

turhia – osta vähän pakattua ja irtotuotteita omaan pus-siin, niin vähennät jätettä huomattavasti

– Kertakäyttö tuhlaa energiaa ja luonnonvaroja – käytä kes-tävää

– Korjaa vanhaa, niin sitä ei tarvitse heittää pois– Lajittele ja kierrätä vanhat tavarasi ja roskasi mahdolli-

suuksien mukaan – esimerkiksi uuden virvoitusjuoma-pullon valmistus kuluttaa viisi kertaa enemmän energiaakuin käytetyn pullon täyttäminen uudelleen

Idea:Lilja, Hanna ja Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.

Lisätietoja:Paljon vinkkejä välillisen energiankulutuksen välttämiseen onSuomen luonnonsuojeluliiton oppaassa ekotehokkaaseen ar-keen osoitteessa www.sll.fi/toiminta/kestava/ekoarkiopas.

23. TAVARAN TARINA

Tavoite: ymmärtää tuotteen koko elinkaaren aiheuttamatpäästöt ja pohtia niiden vähentämismahdollisuuksiaAika: 2 oppituntia

Tehtävä: Oppilaat jaetaan ryhmiin. Jokainen ryhmä ottaa kä-siteltäväkseen jonkun tutun, kaikkien käyttämän tavaran,tuotteen tai palvelun. Ryhmässä pohditaan, missä kaikissasen elinkaaren vaiheissa (esimerkiksi raaka-aineiden han-kinta, tuotanto, kuljetukset, käyttö, huolto, käytöstä poista-minen) on syntynyt kasvihuonekaasupäästöjä. Tarvittaessavoi apuna käyttää internetiä tai muita tietolähteitä. Mieti-tään myös, miten päästöjä voisi vähentää – esimerkiksi tek-nisin ratkaisuin eri vaiheissa, korvaamalla se jollakin vähä-päästöisemmällä tuotteella tai palvelulla, luopumalla siitä ko-konaan ja niin edelleen. Miten ryhmän jäsenet voivat itsevaikuttaa käyttämänsä tuotteen tai palvelun päästöihin? Ta-rinan voi esittää muille suullisesti, kuvakertomuksena, näyt-telemällä tai tehdä siitä vaikkapa installaation.

Idea:Manninen, Laura: Vihreä Lippu -kansio.

22


24. ARVOVAAKA

Tavoite: pohtia omia arvojaan ja käytännön toimiaan ilmas-tonmuutokseen liittyen ja keskustella niistäAika: yksi oppitunti

Tehtävä: Lattialle asetetaan paperilapuilla numerot yhdestäviiteen järjestyksessä noin metrin välein toisistaan. Numero1 tarkoittaa ”täysin samaa mieltä” ja numero 5 ”täysin erimieltä”, muut ovat siltä väliltä. Opettajalla on joukko väittä-miä, jotka hän lukee ääneen yksi kerrallaan. Oppilaat saavatpäättää, mitä mieltä he ovat väittämistä ja asettuvat jonkinlattialla olevan numeron kohdalle valintansa mukaan. Jo-kaisen väittämän jälkeen kysellään satunnaisia mielipiteitäeri puolille asettautuneilta ja keskustellaan.

Väittämiä voivat olla esimerkiksi:

– Henkilöauto / mopo on minulle välttämätön.– Olen jo hankkinut tai aion hankkia ”vihreää”sähköä, vaik-

ka se maksaisikin jonkin verran tavallista enemmän.– Ostan luomuruokaa aina kun se on mahdollista.– Olen valmis luopumaan lentomatkailusta vähentääkseni ai-

heuttamiani hiilidioksidipäästöjä.– Seuraan sähkön-/energiankulutustani ja pyrin vähentä-

mään sitä.– Olen valmis luopumaan ulkomaalaisista hedelmistä nii-

den pitkien kuljetusmatkojen vuoksi.– Kun käyn suihkussa, käytän lämmintä vettä niin vähän

kuin on mahdollista.– Kävelen tai pyöräilen aina kaikki lyhyehköt matkat.– Mietin aina uutta tavaraa hankkiessani, tarvitsenko sitä to-

della.

Lähde:Manninen, Laura: Vihreä Lippu -kansio.

25. EKOELÄJÄN ILMASTO-OHJEET

Tavoite: miettiä, mitä jokainen voi omassa elämässään tehdäilmastonmuutoksen hidastamiseksiAika: yksi oppituntiMateriaali: tarvittaessa voi käyttää seuraavia linkkivinkkejä:www.motiva.fi ➞ kuluttajille, www.ilmasto.org, www.vaih-davirtaa.fi, www.sll.fi/toiminta/kestava/ekoarkiopas

Tehtävä: Oppilaat tekevät omat ekoeläjän ilmasto-ohjeet.

Apuna voi käyttää alla olevia kysymyksiä ja tarvittaessa lisä-tietoa yllä olevista osoitteista. Ohjeista voi tehdä kirjoitel-man, julisteen tai vaikkapa kokonaisen näyttelyn oheismate-riaaleineen.

1. Miten voit vaikuttaa teollisuuden energiankäyttöön? 2. Miten omilla liikennevalinnoillasi voit vähentää energian-kulutusta? 3. Mitä yhdyskuntarakenteessa tulisi ottaa huomioon, ettäliikennetarve vähenisi? 4. Miten autoilija voi vähentää pakokaasupäästöjään? 5. Miten voit säästää kotona energiaa? Millainen koti on ’il-mastonmuutosta torjuva’? 6. Millaisia elämän suuria perusvalintoja sinun tulisi tehdä,että kuormituksesi olisi mahdollisimman pieni?7. Miten voit vaikuttaa metaanipäästöjä vähentävästi?8. Kasvit käyttävät hiilidioksidia. Mitä mahdollisuuksia sinullaon lisätä vihreyttä maapallolla?9. Mitä vaikutuskeinoja sinulla on aktiivisena kansalaisena?

Lähde:www.edu.fi/teemat/keke.

26. T. ÖRSKÄN JA N. ERON SALATUT ELÄMÄT

Tavoite: pohtia keinoja säästää energiaa ja torjua ilmaston-muutosta omassa arjessaAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: T. Örskän ja N. Eron salatut elämät -vinkkilista


Tehtävä: Roolihahmojen avulla pohditaan jokapäiväisen elä-män ekologisuutta. Oppilaiden on tarkoitus ryhmätyönä luo-da kaksi ääripäähahmoa, joista toinen (N. Ero) edustaa mah-dollisimman energiatehokasta ja ilmastoa säästävää elämän-tapaa ja toinen (T. Örskä) ilmastolle turmiollista energiantuhlailevaa käyttöä. Ottakaa huomioon sekä välillinen että vä-litön energiankulutus. Lopuksi etsitään N. Eron päivästä sel-laisia arjen tekoja, joita oppilaat olisivat valmiita toteutta-maan omassa elämässään.

Luokka jaetaan useampaan 3-5 oppilaan ryhmään, joistapuolet saa tehtäväksi luoda oman tuhlailevan T. Örskän hah-mon ja puolet energiatehokkaan N. Eron hahmon. Hahmo-jen luomista elävöittää niiden kuvaaminen isolle paperille.Hahmo voidaan piirtää ja sen valinnat ja ominaispiirteet kir-joittaa lyhyesti paperille. Hahmojen luominen kannattaa

23

Tehtäviä – Ilmastonmuutos ja sen torjuminen yhteiskunnassa ja omassa elämässä

C) Ilmastonmuutos ja sen torjuminen yhteiskunnassa ja omassa elämässä

aloittaa keksimällä hahmoille henkilöllisyys (ikä, sukupuoli,keskeiset luonteen piirteet) ja sosiaalinen tausta (ammatti,perhesuhteet). Tämä jälkeen oppilaiden tulee miettiä millai-sia valintoja heidän hahmonsa tavallisen päivän aikana te-kevät.

Hahmojen päivää kartoitetaan seuraavan kysymyslistan avul-la.1. Miten hän suoriutuu aamupesusta? 2. Mitä hän nauttii aamiaiseksi? 3. Millaisiin vaatteisiin hän pukeutuu? 4. Kuinka pitkä on hänen työ- tai koulumatkansa ja millähän sen kulkee?5. Mitä hän syö päivälliseksi ja miten hän sen valmistaa?6. Mitä hän harrastaa ja missä?7. Millaisia muita hankintoja hän tekee?8. Millä perusteella hän hankkii uusia tavaroita?

Kaikkia kysymyksiä ei ole välttämätöntä käydä läpi. Voidaankeskittyä vain muutamaan aiheeseen tai vaikkapa vain pel-kän päivällisen suunnitteluun. Kysymykset voidaan myös ja-kaa ryhmittäin, mutta silloin on kiinnitettävä huomiota sii-hen, että kutakin kysymystä mietitään sekä T. Örskän että N.Eron kannalta.

Kun hahmot ovat valmiit, ne esitellään toisille ryhmille. Lo-puksi pyritään keskustellen löytämään energiatehokkaanhahmon päivästä sellaisia ekotekoja, joita olisi itse valmis te-kemään. Tärkeää on välttää syyllistämistä ja pitää mielessä,ettei kukaan voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jo-takin.

T. Örskän ja N. Eron salatut elämät -vinkkilista

N. Ero

Tekee päivittäiset valintansa harkiten, sillä hän arvostaa ympäris-

töään ja taloudellista hyötyä.

T. Örskä

Tekee päivittäiset valintansa ajattelemattomasti ja mainonnan joh-

dattelemana.

AAMUPESU

N. Ero

– WC on vettä säästävää mallia, jossa on kaksi vaihtoehtoista huuh-

telua: 2,5 litraa ja 4 litraa tarpeen mukaan.

– Suihkun suutin on vettä säästävää mallia.

– Suihkun hän nauttii virkistävän lämpöisenä. Hän ei lotraa tur-

haan ja sammuttaa suihkun saippuoinnin ajaksi.

T. Örskä

– Vanha toiletti, joka vaatii kertahuuhteluun 9 litraa vettä.

– Suihkun sijaan hän peseytyy usein kuumassa kylvyssä.

– Lavuaarin korjaamaton vesihana tiputtaa.

AAMIAINEN

N. Ero

– Henkiseksi ravinnoksi hän on tilannut yhdessä naapuriensa kans-

sa Keski-Uusimaa lehden. Tällä viikolla on hänen vuoronsa lukea

se ensimmäisenä.

– Ruoka on kasvispainotteista. Se koostuu luomutuotteista, lähel-

lä tuotetuista kotimaisista elintarvikkeista sekä reilun kaupan tuot-

teista. Hän suosii uudelleentäytettäviä ja kierrätykseen kelpaavia

pakkauksia sekä välttää ylipakattuja tuotteita.

T. Örskä

– Hesari palan painikkeeksi.

– Ruoka koostuu koreasti pakatuista eineksistä ja kaukaa matkan-

neista ulkomaisista tuotteista.

PUKEUTUMINEN

N. Ero

– Suosii kestäviä ja ajattomia vaatteita. Hän tekee myös löytöjä kirp-

putoreilta.

T. Örskä

– Käyttää lähes kertakäyttöisiä halpatuontivaatteita.

TYÖMATKA tai KOULUMATKA

N. Ero

– Liikkuu kävellen, pyöräilee sekä käyttää julkisia liikennevälinei-

tä. Kimppakyyditkin hän on todennut hyviksi.

T. Örskä

– Liikkuu yksin omalla autollaan ja suosii pidemmillä matkoilla

lentokonetta.

HARRASTUS

N. Ero

– Valitsee vähän energiaa ja ympäristöä kuluttavia lompakollekin

edullisia harrastuksia.

– Hakee elämyksiä luonnosta ja sosiaalisista suhteista.

T. Örskä

– Ei huomioi harrastuksen energian kulutusta tai ympäristövaiku-

tuksia.

– Harrastamisessa keskeistä ovat uudet ja modernit välineet ja vaat-

teet.

RUOAN VALMISTUS

N. Ero

– Energiaa säästääkseen hän valmistaa kerralla useamman päivän

annoksen ja pakastaa osan.

– Kierrättää ruoanvalmistuksessa syntyneet materiaalit.

– Valmistaa ruoan energiaa säästävästi: käyttää oikean kokoista kat-

tilaa, jossa on kansi päällä sekä hyödyntää esi- ja jälkilämmön.

– Ei tiskaa juoksevan veden alla. Hän on valinnut vähän energiaa

24


ja vettä kuluttavan astianpesukoneen. Pesee vain täysiä koneellisia

ja käyttää hyödykseen koneen ohjelmavaihtoehtoja.

– Sammuttaa kahvinkeittimen heti kahvin valmistuttua ja käyttää

termoskannua kahvin lämpimänä pitoon.

– Suosii uudelleentäytettäviä ja kierrätykseen kelpaavia pakkauk-

sia sekä välttää ylipakattuja tuotteita.

T. Örskä

– Käyttää ylipakattuja eineksiä eikä vaivaudu kierrättämään mate-

riaaleja.

– Tiskaa juoksevan veden alla ja pesee astianpesukoneessa vajaita

koneellisia.

– Käyttää levyä pienempää kattilaa ilman kantta. Ei hyödynnä esi–

ja jälkilämpöä.

– Pitää kahvinkeitintä tuntikausia päällä.

– Jääkaappi ja pakastin ovat vanhoja energiasyöppöjä, joiden ener-

giankulutusta lisää paksu jääkerros.

– Kylmälaitteet on sijoitettu hellan viereen.

HANKINNAT

N. Ero

– Hankkii vain tosi tarpeeseen.

– Suosii palveluita, lainaamista ja yhteiskäyttöä.

– Korjauspalveluita hyödyntämällä antaa monelle tuotteelle vielä

toisen elämän.

– Ostopäätöstä tehdessä hän suosii kestäviä, käytettyjä, monikäyt-

töisiä, lähellä tuotettuja, kierrätettäviä ja ympäristömerkittyjä tuot-

teita

T. Örskä

– Heräteostelija.

– Omistaa monia harvoin tarvittavia laitteita.

– Rikkimennyt tavara joutuu suoraan kaatopaikalle.

– Ostopäätökseen vaikuttaa keskeisesti mainonta.

Lähde:Lilja, Hanna ja Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.

27. SUOMEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN

Tavoite: koota ja kerrata tietoja kasvihuonekaasupäästöjenvähentämismahdollisuuksista Suomessa sekä pohtia niidentoteuttamiseen tarvittavia poliittisia keinojaAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: tietopaketti ilmastonmuutoksesta osoitteessawww.ilmasto.org


Tehtävä: Oppilaat vastaavat kysymyksiin pienryhmissä. Las-ketaan, kuinka paljon suomalaisten pitäisi vähentää päästö-jään. Muistellaan keinoja Suomen kasvihuonekaasupäästö-

jen vähentämiseen ja tutustutaan niiden vaatimiin poliitti-siin toimenpiteisiin.

Vastaukset:

1. a) Selvittäkää alla olevan taulukon avulla, kuinka monta pro-senttia Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat muuttuneet vuo-desta 1990 vuoteen 2000. Mitkä päästöt ovat kasvaneet, mitkävähentyneet?

Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 0,32 %, metaanipääs-töt 32 % ja typpioksiduulipäästöt (dityppioksidi) 14 %. Sensijaan muut päästöt ovat yli kuusinkertaistuneet (kasvaneet614 %).

b) Toteutuuko Suomelle Kioton pöytäkirjassa asetettu tavoitepäästöjen jäädyttämisestä vuoden 1990 tasolle?

Suomen kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalentteina mitat-tuna ovat vähentyneet 4,2 % vuodesta 1990 vuoteen 2000.Suomen tavoite Kioton sopimuksessa on jäädyttää päästön-sä vuoden 1990 tasolle vuosiin 2008 – 2012 mennessä. Vuo-teen 2000 mennessä tavoitteessa oli siis melko hyvin pysyt-ty. Sen jälkeen päästöt ovat kuitenkin jälleen kasvaneet. Va-litettavasti uudempia taulukoita ei kuitenkaan ollut tähänmateriaaliin saatavilla.

2.Kuinka monta prosenttia meidän suomalaisten pitäisi siisvähentää päästöjämme, jotta pääsisimme ympäristövaran aset-tamaan tavoitteeseen?

(12 – 1,7) / 12 = noin 86 %

3. Tehkää aiemmin oppimanne perusteella tiivistelmä niistäkeinoista, joilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä voi vähen-tää nykyisestä.

Kattava esitys näistä on sivuilla www.ilmasto.org ➞ ilmas-tonmuutoksen torjuminen ➞ päästöjen vähentämisen tavat.

4.Millaisia poliittisia toimenpiteitä Suomen päästöjen vähen-tämisessä voidaan käyttää?

esimerkiksi seuraavia keinoja:– ohjaava energiaverotus – kansainvälinen tai kotimainen päästökauppa – uusiutuvien energialähteiden tuet – uusiutuvia energialähteitä tukeva lainsäädäntö – energiansäästön tukeminen– rakennusten energiakatselmusten ja energiansäästöinves-

tointien tukeminen– energiatehokkaiden laitteiden ja järjestelmien kehittämi-

25


sen tukeminen– esimerkiksi teknisten laitteiden tai koneiden kulutuksen

normiohjaus – vähäpäästöisten lämmitysmuotojen edistäminen tuilla ja

lainsäädännöllä – kokonaisvaltainen energiasuunnittelu: energiansäästön ja

-tuotannon arvioiminen samalta viivalta – yritysten määrävelvoitteet esimerkiksi uusiutuvilla ener-

gialähteillä tuotetun sähkön ostamisesta – eri alojen kanssa tehtävät energiansäästösopimukset

Lisätietoa:Tietoa ilmastonmuutoksen torjunnan poliittisista ulottu-vuuksista osoitteessa www.ilmastonmuutos.info ➞ yhteis-kunnan osuus sekä Motivan sivuilla www.motiva.fi.Kansallinen ilmastostrategia.Valtioneuvoston selonteko edus-kunnalle. VNS 1/2001.Järvelä, Marja ja Wilenius, Markku: Ilmastoriski ja ympäris-töpolitiikka. Gaudeamus 1996.

28. MEDIASEURANTA

Tavoite: myönteisten ilmastonmuutosta koskevien tietojenlöytäminen, torjumiskeinojen etsiminen tai kertaus sekä pyr-kimys selvittää, mitä erilaisten näkökantojen tai mielipitei-den takana voi piilläAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: sanomalehdet, internet, muut tiedotusvälineet

Tehtävä: Etsitään lehdistä, netistä tai muista tiedotusväli-neistä ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia. Uutisia voi et-siä vain yhdestä tai kaikista kolmesta alla olevasta näkökul-masta. Kohdan 2 vastauksista voi tehdä vaikkapa julisteenkoulun seinälle. Kohdassa 3 on kaksi vaihtoehtoista lähesty-mistapaa, joista a on vaativampi.

1. Millaisia positiivisia uutisia löydätte? Myönteiset uutisetvoivat liittyä esimerkiksi siihen, miten ilmastonmuutoksenhillitsemisessä on jo edistytty tai mitä uusia mahdollisuuk-sia päästöjen vähentämiseen on löydetty.

2. Etsikää tavallisen ihmisen arkipäivää koskettavia uutisia il-mastonmuutoksesta. Mitä keinoja ilmastonmuutoksen tor-juntaan omassa arkipäivässänne löydätte? Tehkää löytämis-tänne keinoista vaikkapa juliste koulun seinälle.

3. a) Tiedotusvälineetkään eivät aina ole täysin puolueetto-mia ja etenkin internetistä voi löytää varsin erilaisia näkö-kulmia samoihin asioihin. Yrittäkää löytää ilmastonmuu-tosta koskevia uutisia, joiden taustalta välittyy joku tietty nä-kökulma. Millaisia näkökulmia löydätte? Mitä intressejä ar-velette niiden takana piilevän?

b) Etsikää eri tahojen kannanottoja ilmastonmuutosta kos-keviin seikkoihin. Millaisia eri mielipiteitä löydätte? Minkäseikkojen arvelette vaikuttavan näihin näkökantoihin (esi-merkiksi mitä asioita nämä tahot pitävät tärkeinä)?

Idea:www.edu.fi/teemat/keke

29. ILMASTOSOPIMUS

Tavoite: tutustua YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytä-kirjan perusasioihinAika: 1 - 3 oppituntiaMateriaali: tietopaketti ilmastonmuutoksesta osoitteessawww.ilmasto.org

Tehtävä: Tutustutaan YK:n ilmastosopimukseen ja Kiotonpöytäkirjaan ilmastosivujen avulla. Vastataan kysymyksiinyksittäin tai pienissä ryhmissä ja käydään sitten vastaukset yh-dessä läpi. Tehtävää voi jatkaa etsimällä tiedotusvälineistäuutisia kansainvälisen ilmastopolitiikan viimeisimmistä ta-pahtumista ja / tai keskustelemalla ilmastoneuvottelujen ete-nemisestä ja kansainvälisen ilmastopolitiikan haasteista. Ha-lutessaan voi syventyä vaikkapa eri maiden motivaatioihin jatavoitteisiin ilmastoneuvotteluissa. Alkuun pääsee ympäris-töhallinnon ilmastosivuilta www.ymparisto.fi ➞ ympäris-tönsuojelu ➞ ilmansuojelu ja ilmasto tai vaikkapa selaamal-la ilmastonmuutosneuvotteluiden aikaisia Helsingin Sanomia(www.helsinginsanomat.fi ➞ arkisto).

Mikä on YK:n ilmastosopimuksen tavoite?Millaisesta välitavoitteesta sovittiin vuonna 1992? Saavutet-tiinko tämä tavoite?Mikä on Kioton sopimuksen yhteenlaskettu päästövähen-nystavoite? Mihin mennessä tavoite olisi saavutettava?Mitä maaryhmää Kioton sopimuksen päästövähennysta-voitteet koskevat?Riittääkö Kioton sopimuksen päästövähennystavoite torju-maan ilmastonmuutoksen?Mitä ovat joustomekanismit?Milloin Kioton pöytäkirja astuu voimaan Suomen osalta jamuualla maailmassa? Mikä on tämänhetkinen ratifiointiti-lanne?

Vastaukset:

Mikä on YK:n ilmastosopimuksen tavoite?

Vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä ta-solle, joka estää ihmiskunnan vaarallisen vaikutuksen ilmas-

26


toon sellaisessa aikataulussa, että ekosysteemit ehtivät so-peutua ilmaston muutokseen, ruoan tuotanto ei vaarannu jatalous voi kehittyä kestävällä tavalla.

Millaisesta välitavoitteesta sovittiin vuonna 1992? Saavutet-tiinko tämä tavoite?

Silloin sovittiin, että teollisuusmaat jäädyttävät päästönsävuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Tavoitetta eisaavutettu, vaan 37:stä päästöjen jäädyttämiseen sitoutu-neesta teollisuusmaasta 21 ylitti vuoden 1990 päästötasonvuonna 1998.

Mikä on Kioton sopimuksen yhteenlaskettu päästövähennys-tavoite?

Teollisuusmaiden pitäisi vähentää niiden yhteenlaskettujakasvihuonekaasupäästöjä 5,2 prosentilla vuoden 1990 tasos-ta.

Mihin mennessä tavoite olisi saavutettava?

Vuosina 2008 – 2012.

Mitä maaryhmää Kioton sopimuksen päästövähennystavoitteetkoskevat?

Teollisuusmaita.

Riittääkö Kioton sopimuksen päästövähennystavoite torjumaanilmastonmuutoksen?

Ei. Kioton tavoite on 5,2 prosenttia ja ilmastonmuutoksenmerkittävään hidastamiseen tarvittava vähennys olisi 50 –70 prosenttia, joten lisäneuvotteluja tarvitaan. Kokonaan il-mastonmuutosta ei voi enää torjua.

Mitä ovat joustomekanismit?

Joustomekanismien avulla päästövähennyksiin pyritään mah-dollisimman kustannustehokkaalla ja joustavalla tavalla. Kio-ton pöytäkirjan joustomekanismeja ovat yhteistoteutus, puh-taan kehityksen mekanismi ja päästökauppa. Yhteistoteu-tuksessa teollisuusmaat rahoittavat päästöjä vähentäviä pro-jekteja toisissa teollisuusmaissa ja laskevat vähennykset omak-si hyväkseen. Puhtaan kehityksen mekanismi on vastaavan-lainen, mutta teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä. Pääs-tökauppa antaa päästökiintiönsä alittaville maille mahdolli-suuden myydä ylijäävän kiintiönsä muille.

Milloin Kioton pöytäkirja astuu voimaan? Mikä on tämän-hetkinen ratifiointitilanne?Kioton pöytäkirja astuu voimaan, kun sen on ratifioinut vä-

hintään 55 sopimusosapuolta, jotka edustavat vähintään 55prosenttia vuoden 1990 teollisuusmaiden päästöistä. Tuo-reimman ratifiointitilanteen näkee www-sivujen linkistä(www.ilmasto.org ➞ politiikka ➞ Kioton pöytäkirja ➞ kat-so tuore ratifiointitilanne). Tammikuussa 2003 pöytäkirjanoli ratifioinut 106 maata ja niiden osuus maailman päästöistäoli 43,9 prosenttia.

Lisätietoa:www.ilmastonmuutos.info ➞ Yhteiskunnan osuus

30. ILMASTONMUUTOS JA OIKEUDENMUKAISUUS

Tavoite: ymmärtää kasvihuonekaasujen päästöihin ja ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä maailmanlaajuisen oi-keudenmukaisuuden kysymyksiä sekä herättää pohtimaanomia arvojaAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: oppilaan sivulla oleva teksti ja taulukko


Tehtävä: Oppilaat miettivät ryhmissä annetun aineiston pe-rusteella, miten he itse jakaisivat päästövähennysvelvoitteetmaailman eri maiden tai alueiden kesken. Teksti lähestyy il-mastonmuutoksen torjunnan ja oikeudenmukaisuuden ky-symyksiä kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Tarvittaessa li-sätietoa voi etsiä muualtakin.Vertaillaan yhdessä eri ryhmienjakomalleja ja keskustellaan siitä, mistä syistä johtuvat mal-lien eroavuudet (minkälaisia arvoja on eri mallien takana?).Lopuksi voidaan keskustella ryhmätöissä esiin nousseista aja-tuksista sekä yleisesti maailmanlaajuisen oikeudenmukai-suuden kysymyksistä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja mik-sei muihinkin aiheisiin liittyen.

Lisätietoa:Tynkkynen, Oras: Ilmastonmuutos ja kehitysmaat.Lammi, Harri ja Tynkkynen, Oras: The Whole Climate. Cli-mate equity and its implications for the North. Friends of theEarth Finland, 2001.

31. ILMASTONMUUTOS JA GLOBALISAATIO

Tavoite: pohtia ilmastonmuutoksen ja globalisaation kyt-köksiä sekä niistä ilmenevien ristiriitojen ratkaisumahdolli-suuksiaAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: kansalaisjärjestöjen globalisaatiosta kertovat sivutosoitteessa www.globalisaatio.net

Tehtävä: Keskustellaan Globalisaatio ja ilmasto -artikkelin

27


perusteella maailmanlaajuistumisen ja ilmastonmuutoksenkytkennöistä ja ristiriitojen ratkaisumahdollisuuksista.Apu-na voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

Millä tavoin globalisaatio ja ilmastonmuutos kytkeytyvättekstin mukaan yhteen?Mitä mahdollisuuksia keksitte näiden ristiriitojen ratkai-suun? Miettikää myös, miten realistisia ehdotuksenne ovat.Mitkä seikat voivat estää niiden toteutumisen?

32. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN MUUTTAA MAAILMAA

Tavoite: ymmärtää, minkälaisia muutoksia ilmastonmuu-toksen torjuminen aiheuttaa yhteiskunnassammeAika: 1 – 2 tuntiaMateriaali: Oheismateriaalina voi tarvittaessa käyttää seu-raavia materiaaleja:Kansallisen ilmastostrategian ympäristövaikutusten arviointi,luku 8. Hildén et al., 2001. Suomen ympäristökeskus.Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelman sivut www.climtech.vtt.fi ➞ Projektien tulosesitteet.Energiansäästöohjelma 2003 – 2006, luku 7. Työryhmän eh-dotus. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimi-kuntaraportteja 4/2003.

Oppilaan sivu: 19

Tehtävä: Tämä tehtävä edellyttää jo varsin paljon tietoja sii-tä, millä keinoin ilmastonmuutosta pyritään hidastamaan.Oppilaille annetaan tehtäväksi miettiä ryhmissä, millaisiavaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on suoma-laisen yhteiskunnan eri aloihin (näitä voi keksiä muitakinkuin oppilaan sivuilla annetut). Pohtimista auttavat oppi-laan sivun vinkit. Tarvittaessa voi käyttää myös yllä mainit-tuja lähteitä.

Tiedot kootaan julisteeksi, piirrustukseksi tai muuksi vas-taavaksi. Ryhmät esittävät toisilleen pohdintansa tulokset,joita voidaan vielä kommentoida ja kehitellä edelleen kokoluokan voimin. Lopuksi kannattaa käydä keskustelua siitä,kuinka merkittäviä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ai-heuttamat muutokset ovat. Minkälaisia muutoksia aiheu-tuisi, jos ilmastonmuutosta ei torjuttaisi lainkaan?

Tässä tehtävässä voi käyttää myös Ilmastonmuutoksenvaikutukset -tehtävässä esiteltyä galleriakävelymenetelmää.

Lisätietoa:IPCC:n raportin (III/2001) suomenkielinen yhteenveto osoit-teessa www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_10.html.

33. HUIPPUKOKOUS-ROOLIPELI

Tavoite: ymmärtää konkreettisemmin ilmastonmuutoksentorjuntaan liittyviä erilaisia intressejä ja niiden ristiriitoja se-kä kerrata ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja torjuntakeinojaAika: 1 - 2 oppituntiaMateriaali: roolien taustatietolappuset; oppikirjat ja muuttiedonlähteet


Tehtävä: Tehkää roolipeli ilmastonmuutoksen hidastamises-ta ja eri tahojen suhtautumisesta siihen. Kukin osallistuja saaitselleen hahmon, jonka taustoihin hän perehtyy ennen var-sinaista roolipeliä. Oppilaat osallistuvat roolihahmoissaanhuippukokoukseen, jossa eri tahoja edustavien hahmojen pi-täisi päättää, mitä tehdä uhkaavalle ilmastonmuutokselle.

Roolihahmojen taustoiksi voi kopioida vinkkilaput (op-pilaan sivulla) tai oppilaat voi laittaa itse töihin selvittämäänhahmonsa suhtautumista ilmastonmuutosasioihin alla ole-vien vinkkien avulla. Joissakin rooleissa voi olla useampi kuinyksi oppilas (esimerkiksi kehitysmaiden asukkaita tai ilmas-totutkijoita voi olla useampia). Osa luokasta voi myös vainauttaa taustaselvityksen tekemisessä ja varsinaisessa ko-kouksessa olla yleisönä, joka voi myös esittää osallistujille ky-symyksiä tai kommentoidakin niin sovittaessa. Rooleissa ole-vien oppilaiden pitäisi ennen kaikkea miettiä, miten ilmas-tonmuutos ja sen hillitseminen tulee vaikuttamaan heidänhahmonsa elämään ja minkä kannan he sen myötä ottavatneuvotteluissa.Asiantuntijarooleissa olevien pitäisi perehtyäilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja torjuntaan oman asian-tuntemuksensa alueella.

Kokouksen alussa kukin osallistuja saa minuutin tai pa-rin pituisessa puheenvuorossa esittää kantansa ilmaston-muutokseen ja sen torjumiskeinoihin. Tämän jälkeen jatke-taan puheenjohtajan johdolla keskustelua. Osanottajille voikertoa, että kokouksen tarkoituksena on päästä yhteisym-märrykseen siitä, millaisiin toimenpiteisiin maailman ih-misten pitäisi ryhtyä ilmastonmuutoksen johdosta. Rooli-pelin tarkoituksena on lähinnä oppia ymmärtämään ilmas-tonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyviä erilaisia intressejäja niiden ristiriitoja. Kokouksen päättymisen jälkeen on hy-vä keskustella roolien ulkopuolella siitä, millaisia ajatuksia jatunteita kokous herätti.

Taustaselvitysvinkit:

kokouksen puheenjohtaja

– jakaa puheenvuorot ja huolehtii järjestyksen säilymisestä

– ei varsinaisesti osallistu keskusteluun

28


öljy-yhtiön johtaja

– ketkä hyötyvät nykyisenkaltaisesta energiantuotannon raken-

teesta?

Naurusaaren asukas

– ilmastonmuutoksen vaikutukset merenpinnan nousuun

autotehtailija

– millä eri keinoin tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä voisi vähentää?

– mitkä näistä keinoista sopivat autoteollisuuden suunnitelmiin?

ilmastotutkija

– perehtyy mahdollisimman hyvin ilmastonmuutoksen syihin, seu-

rauksiin ja yleisesti myös vaikutuksiin

suomalainen maanviljelijä

– millä tavoin maatalous osaltaan aiheuttaa ilmastonmuutosta?

– millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella olisi Suomen maata-

louteen?

– mitä hyötyjä ja haittoja liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan

maanviljelijän näkökulmasta?

ilmastoskeptikko

– mitä epäilyksiä ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta on esi-

tetty?

ghanalainen, intialainen tai jonkun muun kehitysmaan asukas

– miten ilmastonmuutos vaikuttaa ruoan ja veden saatavuuteen ja

laatuun?

hurrikaani Mitchin uhri Hondurasista

– ilmastonmuutoksen vaikutukset äärimmäisiin sääilmiöihin

uusiutuvien energialähteiden asiantuntija

– perehtyy uusiutuviin energianlähteisiin ja niiden mahdollisuuk-

siin ilmastonmuutoksen torjumisessa

tavallinen suomalainen

– miten ilmastonmuutos ja sen torjuminen tulee vaikuttamaan

omaan elämään?

Taustatietolappujen lähteet:Lilja, Hanna ja Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota jasovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen.www.edu.fi/teemat/kekewww.energia.fi www.ilmasto.org www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/tausta.htmlwww.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto/sivut/ilmaston-muutos.htm www.vtt.fi/pro/climtech/material/10_02fin.pdf

29


Matematiikka

– Ota ilmastonmuutos esille laskuesimerkeissä. Esimerkik-si Suomen Metsäyhdistyksen sivuilla on aiheeseen liitty-viä laskuja (www.smy.fi/koulut/carbon ➞ tutki ➞ hiili-matematiikkaa).

– Omasta koulusta voi löytyä laskettavaa esimerkiksi erilaitteiden energiankulutuksesta, koulun oman energian-säästön vaikutuksista suhteessa aiempaan energiankulu-tukseen tai peräti koulun toimenpiteiden vaikutuksestasen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.

– Laskutehtäviä on seuraavissa tämän materiaalin tehtävis-sä: Harrastusmatkan ilmastokuorma, Turha tavara – tur-hat päästöt, Kodin energiankäyttö ja -säästö sekä Suomenpäästöjen vähentäminen.

Fysiikka

– Käsittele ilmastonmuutosta energiakysymysten yhtey-dessä.

– Enemmän fysiikkaa opiskelleiden ryhmien kanssa voi tu-tustua ilmastonmuutoksen tutkimisessa käytettäviin mal-leihin, alkuun pääsee vaikka seuraavilta sivuilta:www.fmi.fi/tutkimus_mallit/mallit.html www.fmi.fi/tutkimus_mallit/mallit_3.html www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_30.html

– Fysiikan tunneille sopivat tämän materiaalin tehtävistäHarrastusmatkan ilmastokuorma, Turha tavara – turhatpäästöt, Mistä virtaa elämään – eri energialähteet, Ener-giantuotannon päästöjen vähentäminen sekä Kodin ener-giankäyttö ja -säästö.

Kemia

– Kemiaan liittyvät ilmastoasioista ilmakehän koostumus,kasvihuoneilmiö sekä kasvihuonekaasut ja niiden pääs-töt.

– Tästä materiaalista voi kemian tunnilla käyttää esimer-kiksi seuraavia tehtäviä: Elämää kasvihuoneessa?,Viisi tär-keintä kasvihuonekaasua, Liikenteen päästöt ja Kaatopai-kan metaanipäästöt.

Biologia

– Suomen Metsäyhdistyksen sivuilla on tietoa ja tehtäviähiilen kierrosta yläasteikäisille ja vanhemmille. Osoite onwww.smy.fi/koulut/carbon.

– Tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomenluonnon monimuotoisuuteen on luettavissa WWF:n si-

vuilla osoitteessa www.wwf.fi ➞ raportit ➞ ilmaston-muutos ➞ Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa. Jul-kaisun avulla voi käsitellä ilmaston vaikutuksia biodiver-siteettiin ainakin lukiotasolla.

– Biologiantunneille sopivat tämän materiaalin tehtävistäainakin Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja Luonnon mo-nimuotoisuus.

Maantieto

– Maantiedon oppisisältöihin kuuluvat ilmastonmuutos-asioista ainakin kasvihuoneilmiöön, energiantuotantoon,liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset.

– Paljon vertailun mahdollistavaa ilmastodataa eri puoliltamaailmaa löytyy koulujen keräämänä Globe-projektin ko-tisivuilta http://globe.fsl.noaa.gov.

– Tämän materiaalin tehtävistä maantiedon tunneille sopi-vat ainakin liikenne- ja energiateemojen tehtävät sekä Elä-mää kasvihuoneessa?, Ilmastonmuutoksen vaikutukset,Matkapeli ja Aterian matka ruokapöytään.

Äidinkieli

– Äidinkielessä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita voi ot-taa esiin aineen aiheissa, paneelikeskusteluissa, väittelyis-sä sekä tiedotusvälineiden tutkimiseen liittyvissä harjoi-tuksissa.

– Tämän materiaalin tehtävistä äidinkielen tunneille sopi-vat erityisesti Eriäviä mielipiteitä, Suomen energiapolitii-kasta päättämässä, Mediaseurantaa, Ilmastosopimus sekäHuippukokous-roolipeli.

Kielet

– Kieltenopinnoissa ilmastonmuutosta voi käsitellä keskus-teluissa, väittelyissä ja aineen aiheissa sekä käymällä läpiilmastoon, energiaan ja liikenteeseen liittyvää sanastoa.Kielten tunneilla voidaan myös käsitellä esimerkiksi erimaiden ilmastopolitiikkaa ja energiaratkaisuja.

– Osoitteessa www.un.org/pubs/cyberschoolbus/brie-fing/climate/index.htm (➞ activities) on englanninkieli-nen väittelypohja ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheis-ta.

– Sivustolla www.epa.gov/globalwarming/kids/index.htmlkerrotaan ilmastonmuutoksesta yksinkertaisella englan-nilla. Sivuilla on myös ilmastonmuutokseen liittyviä pe-lejä ja animaatioita.

– Enemmän englantia opiskelleet voivat tutkia ilmastomal-lia tai laskea lentomatkansa hiilidioksidipäästöt englan-ninkielisillä sivuilla www.chooseclimate.org.

30

Vinkkejä ilmastonmuutoksen käsittelyyn eri oppiaineissa

VINKKEJÄ ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTELYYN ERI OPPIAINEISSA

– Lukion pitkässä ruotsissa voi kokeilla Natur och Miljönopetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta (tilausohjeet ope-tusmateriaalilistassa).

– Tämän materiaalin tehtävistä Matkapeliä voi pelata ruot-siksi ja englanniksi ja esimerkiksi Tavaran tarina -tehtävänvoi tehdä haluamallaan kielellä.

Uskonto / elämänkatsomustieto / filosofia

– Ilmastonmuutokseen liittyvät eettiset kysymykset ovat tär-keitä ja soveltuvat erityisen hyvin näissä aineissa pohdit-taviksi. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen jakautu-misen oikeudenmukaisuus ja tulevien sukupolvien oi-keudet ovat näihin aineisiin sopivia tärkeitä kysymyksiä.

– Arvopohdintoja on erityisesti seuraavissa tämän mate-riaalin tehtävissä: Arvovaaka, Ilmastonmuutos ja oikeu-denmukaisuus sekä Huippukokous-roolipeli.

Historia ja yhteiskuntaoppi

– Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy kiinteästi yhteiskun-nalliseen toimintaan ja politiikkaan. Yhteiskuntaopissavoidaan käsitellä ilmastopolitiikkaa ja –sopimuksia sekäerilaisia ohjauskeinoja.

– Historian tunneilla voidaan käydä läpi eri aikakausienenergiankäyttöä ja liikkumista sekä näiden ilmastovaiku-tuksia.

– Yhteiskuntaopin tunnilla voi vaikkapa perehtyä omankunnan energiaratkaisuihin tai ilmastonmuutosstrategi-aan. Niistä voi myös keskustella luokassa kunnallisval-tuuston kokousta jäljitellen.

– Tämän materiaalin tehtävistä yhteiskuntaopin tunneillesopivat ainakin Suomen energiapolitiikasta päättämässä,Ekoeläjän ilmasto-ohjeet, Suomen päästöjen vähentämi-nen, Ilmastosopimus, Ilmastonmuutos ja oikeudenmu-kaisuus, Ilmastonmuutos ja globalisaatio, Ilmastonmuu-toksen torjuminen muuttaa maailmaa sekä Huippuko-kous-roolipeli.

Kotitalous

– Ilmastonmuutos liittyy monella tavoin kotitalouteen: esi-merkkinä ruoka, jätteet, kotitalouslaitteiden energianku-lutus ja kodin energiansäästö.

– Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen oppaassa Lähel-tä luomua ja kasvista on monenlaisia vinkkejä näidenasioiden käsittelyyn kotitaloustunneilla. Opas löytyy ne-tistä sivulta www.pkskierke.fi ➞ neuvonta ➞ neuvonta-materiaalit ➞ Läheltä luomua ja kasvista.

– Osoitteessa www.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa onjuonellinen interaktiivinen sarjakuva nuorille, jossa onoma osio ruoan ympäristövaikutuksista.

– Ruoan reittiin ja elinkaareen voi tutustua ja tehdä siihen

liittyviä tehtäviä sivuilla www.finfood.fi/oppimateriaali.– Marttaliitolla on myös kotitalouteen liittyviä materiaale-

ja: www.marttaliitto.fi– Kotitaloustunneille sopivat käsiteltäviksi tämän mate-

riaalin ruoka- ja jäteosioiden kaikki tehtävät. Myös Kodinenergiankäyttö ja -säästö on hyvä tehtävä kotitaloustun-nille.

Liikunta ja terveyskasvatus

– Liikuntatunneilla voi motivoida oppilaita hyötyliikuntaanliikkumisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Myös lii-kuntaharrastusten kasvihuonekaasupäästöjä voi käsitellä.Liikuntaan liittyviä ympäristövinkkejä saa osoitteestawww.slu.fi/ymparisto ➞ ympäristövinkit.

– Terveyskasvatuksessa voi ottaa esiin ilmastonmuutoksenennustettuja vaikutuksia ihmisten terveydelle. Tietoa näis-tä saa esimerkiksi IPCC:n Vaikutukset, sopeutuminen jahaavoittavuus -raportin suomenkielisen tiivistelmän ter-veysosiosta. Raportti on saatavilla osoitteessa www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_10.html .

– Liikuntatunnin teemoihin liittyy tämän materiaalin teh-tävistä ainakin Lihasenergiaa harrastuksiin.

Kuvataide

– Kuvataiteessa voi toteuttaa erilaisia projekteja esimerkik-si ilmastonmuutoksen vaikutuksista, torjuntamahdolli-suuksista tai omista vaikutusmahdollisuuksista.

– Taiteellista ilmaisua voi käyttää ainakin seuraavissa tehtä-vissä: Tavaran tarina, Ilmastolle edulliset ruokapidot (oi-kean aterian sijasta tehdäänkin taiteellinen tuotos) ja Eko-eläjän ilmasto-ohjeet.

Musiikki

– Musiikin tunneilla voi tehdä vaikka ilmastonmuutokseenliittyvän kappaleen tai ainakin sanoittaa jonkun vanhan tu-tun biisin uudelleen.Valmis kappale tietenkin harjoitellaanja esitetään koko koululle.

– Esimerkiksi Tavaran tarina tai Ekoeläjän ilmasto-ohjeet–tehtävät voi esittää myös musiikin muodossa.

Tekninen ja tekstiilityö

– Monipuolinen johdatus eri materiaalien ympäristövaiku-tuksiin ilmastovaikutukset mukaan lukien on osoitteessawww.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa ➞ vaatteet. Ky-seessä on juonellinen interaktiivinen sarjakuva, joka kä-sittelee aihetta nuorten näkökulmasta.

– Tehtäviä ja tietoa kestävästä kehityksestä käsityössä Tu-run koululaitoksen Käspaikassa osoitteessa www.tku-koulu.fi/handmade/keke/index.html.

31

Vinkkejä ilmastonmuutoksen käsittelyyn eri oppiaineissa

Opetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta:

Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu:www.edu.fi/teemat/keke ➞ teemat ➞ ilmastonmuutosTietoa ja tehtäviä ilmastonmuutoksesta eri-ikäisille oppi-joille.

Suomen Metsäyhdistyksen sivut hiilen kierrosta:www.smy.fi/koulut/carbonHiilen kiertoon liittyviä tehtäviä ja tietoa yläkouluikäisille jasitä vanhemmille.

Natur och Miljö (2001):KlimatuppvärmningenRuotsinkielinen ilmastonmuutosta eri näkökulmista käsit-televä tietopaketti, johon liittyy opiskelua tukeva kysymys-vihkonen. Sopii yläkouluikäisille ja lukiolaisille. Maksuton,tilaukset Natur och Miljön toimistosta puh. (09) 6122 290,fax (09) 6122 2910.

Euroopan komission nuorten ympäristösivujen ilmaosio:http://europa.eu.int/comm/environment/youth/air/in-dex_fi.htmlPerustietoa ja tehtäviä ilmastonmuutoksesta ja ilmanlaatu-asioista yläkoululaisille ja sitä vanhemmille.

Heureka:Lämpeneekö ilmastomme -näyttelykohdeOsa Heurekan Avoimet kysymykset näyttelyä. Havainnollis-taa ilmastotutkimuksen nykyvaiheita ja erityisesti nuortenomia vaikutusmahdollisuuksia.

Luonto-Liitto (2003):Polttopallo. Luonto-Liiton ilmasto-opas.Ilmastonmuutoksesta helppotajuisesti ja värikkäästi yläkou-lu- ja lukioikäisille kertova vihkonen. Ilmestyy kevään 2003aikana. Tilaukset Luonto-Liiton toimistosta puh. (09) 6844420, fax (09) 6844 4222, [email protected].

Tulossa:

Nuorten Akatemia, Luonto-Liitto, Dodo ja Maan Ystävät:Kouluvierailuja ja projekti-ideoitaIlmastonmuutosaiheisia projekti-ideoita ja -materiaaleja ylä-asteiden ja lukioiden oppilaille. Projektien tueksi tarjotaanideoiden ja ilmaisten materiaalien lisäksi kouluvierailuja. Li-sätietoja Nuorten Akatemiasta, Marja Kiijärvi-Pihkala, puh.

(09) 3487 0601, [email protected].

Taloudellinen tiedotustoimisto:Ilmastonmuutoksen virtuaalikouluVerkkokoulu välittää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuk-sista kansalaisten jokapäiväiseen elämään, yrityksiin ja kan-santalouteen. Aineisto on tarkoitettu ensisijaisesti perus-koulun yläasteiden ja lukijoiden oppimateriaaliksi ja se tuleevapaasti käytettäväksi Taloudellisen Tiedotustoimiston verk-kopalvelimelle www.tat.fi. Lisätietoja TAT:sta, Tomi Alakos-ki, puh. (09) 1315 1532, [email protected].

Tämän materiaalin teemoihin liittyvää koulumateriaalia:

Energia:

Tampereen energiatoimiston Energiaa kouluille -sivusto:www.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa Juonellinen interaktiivinen sarjakuva käsittelee energia-asioi-ta monesta näkökulmasta ja nimenomaan nuorten kannal-ta. Sivuilla on myös paljon faktatietoa ja kysymyksiä opitus-ta. Sopii niin yläasteen oppilaille kuin lukiolaisillekin.

Motiva (2000):Koulun energiansäästäjän kansioRunsaasti perustietoa, käytännön vinkkejä ja työkaluja kou-lun energiansäästöön. Myös vinkkejä energiateeman käsitte-lyyn opetuksessa. Maksullisen kansion voi tilata [email protected].

Taloudellinen tiedotustoimisto:Energiaa!Energia-aiheinen taustatietopaketti opettajille. Saatavillamyös ruotsiksi. Aineiston voi lukea tai tilata ilmaiseksi osoit-teesta www.tat.fi ➞ taloudellinen tiedotustoimisto ➞ jul-kaisut ➞ luonnontiede ➞ energiaa!.

Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu:www.ncp.fi/bioenergia. Nuorille suunnattu verkko-oppi-materiaali uusiutuvista energialähteistä.

Liikenne:

Motivan matkapeli:www.motiva.fi/matkallasuomessa

32

Muita materiaaleja ja lisätietoa

4. Muita materiaaleja ja lisätietoa

Eri liikennemuotojen vertailun mahdollistava peli. Kertooeri kulkuvälineiden hiilidioksidipäästöt, energiankulutuksensekä matka-ajan ja kustannukset tiettyjen kaupunkien väli-sillä matkoilla Suomessa. Sopii opetuksen tueksi ja virkis-tykseksi niin yläasteella kuin lukiossa.

Motiva:Nyt menoksi! Vastuullisia valintoja liikenteeseen.Opas kestäviin liikkumisvalintoihin. Perustietoa liikenteestäja liikkumistottumuksista sekä tietoa ympäristön kannaltaoikeista valinnoista. Tilattavissa Motivan sivuilta www.mo-tiva.fi, yksittäiskappaleena maksuton.

Ruoka:

Nuukuusviikon 2002 koulupaketti:www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko Tehtäviä ja paljon taustatietoa ruoan energiankulutukseenja muihin ympäristönäkökohtiin liittyen. Niin yläasteikäisil-le kuin lukiolaisillekin sopivia tehtäviä.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus:Läheltä luomua ja kasviksia – vinkkejä kotitalousopetukseen.Tietoa ja tehtäviä ruoan erilaisista ympäristövaikutuksista.Saatavilla netistä osoitteessa www.pkskierke.fi ➞ neuvonta➞ neuvontamateriaalit, esitteet ja oppaat ➞ läheltä luomuaja kasvista.

Jätteet ja ekotehokkuus:

Suomen luonnonsuojeluliitto:Kestävien valintojen taito – ekotehokkuus ja kohtuus kou-lussa.Monipuolista tietoa ja tehtäviä ekotehokkuudesta. Luetta-vissa netissä osoitteessa www.sll.fi ➞ toiminta ➞ kulutus jajäte ➞ materiaaleja. Tilaukset Suomen luonnonsuojelulii-tosta puh. (09) 228 081, fax (09) 228 08200, [email protected].

Muuta mielenkiintoista:

Climtech - teknologia ja ilmastonmuutos –ohjelmawww.climtech.vtt.fi

Figare - globaalimuutoksen tutkimusohjelmahttp://figare.utu.fi/index_fi.htmlIlmastonmuutoksen viestintäohjelma. Sivuilla muun muas-sa ilmastonmuutokseen liittyvää sanastoa.www.ilmastonmuutos.info

Ilmastonmuutos ja kehitysmaat –artikkeliwww.kepa.fi ➞ tausta-aineisto ➞ ympäristö ➞ Ilmaston-muutos ja kehitysmaat

Ilmatieteenlaitoksen sivut ilmastonmuutoksesta. Sivuillamuun muassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kol-mannen raportin yhteenvedot suomeksi.www.ilmatieteenlaitos.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_10.html

Kansalaisjärjestöjen ilmastotietopakettiwww.ilmasto.org

Kansallisen ilmastostrategian ympäristövaikutusten arviointi.Hildén et al., 2001. Suomen ympäristökeskus.

Kauppa- ja teollisuusministeriön energia ja ympäristö –sivut.Tietoa kansallisesta ilmastostrategiasta, tuesta, joustomeka-nismeista ja päästökaupasta.www.ktm.fi ➞ energia ja ympäristö.

Liikenneministeriön ympäristösivutwww.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto/

Kansallinen ilmastostrategia.Valtioneuvoston selonteko edus-kunnalle. VNS 1/2001.

Tietoa ilmastoasioista ja keinoja ilmastonmuutoksen tor-juntaan kuntien työntekijöillewww.kuntaliitto.fi/yhdysk/ilmastoenergia

WWF:n Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa -julkaisuwww.wwf.fi ➞ raportit ➞ ilmastonmuutos

Ympäristöhallinnon sivut ilmansuojelusta ja ilmastosta. Tie-toa YK:n ilmastosopimuksesta, Kioton pöytäkirjasta ja il-mastoneuvotteluista.www.ymparisto.fi ➞ ympäristönsuojelu ➞ ilmansuojelu jailmasto.

33

Muita materiaaleja ja lisätietoa

Vinkkejä ilmastonmuutoksen torjuntaan koulussa

Oman koulun ilmastovaikutusten vähentäminen alkaa luon-nollisesti siitä, että kaikki opiskelevat perustiedot ilmaston-muutoksesta, sen vaikutuksista ja torjuntamahdollisuuksis-ta. Sitten voidaan yhteisvoimin kartoittaa, mistä kaikesta kou-lutyöhön liittyvästä syntyy kasvihuonekaasujen päästöjä suo-raan tai välillisesti. Yhdessä pohditaan, mitä mahdollisuuk-sia näiden päästöjen vähentämiseen on. Mikäli on tarvettasuurempiin korjauksiin, keskustellaan ensin koulun ylläpi-täjän kanssa ja laaditaan tarpeen vaatiessa kunnan koulu-lautakunnalle ehdotus tarvittavista toimenpiteistä.

Alla lista seikoista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota mie-tittäessä, miten koulun ilmastovaikutuksia voisi vähentää:

Energia

– Kuinka tehokkaasti käytätte energiaa?Energiansäästö on uusiutuvien energianlähteiden käytönohella yksi tärkeimpiä keinoja vähentää kasvihuonekaa-sujen päästöjä. Mahdollisuuksia energiansäästöön on pal-jon. Sisälämpötila on syytä säätää niin, että se on tasaises-ti 20 – 21 astetta koko koulussa. Tuuletus pitäisi hoitaa no-peasti ja tehokkaasti.Valaistuksessa energiansäästölamput,luonnonvalon hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaanja valojen sammuttaminen silloin, kun niitä ei tarvita, ovatkonsteja energian säästöön. Myös sähkölaitteet pitäisi sam-muttaa aina, kun niitä ei tarvita.Energiansäästöstä on kunnalle taloudellistakin hyötyä.Kunnan kanssa voikin yrittää sopia, että koulu saa puoletrahansäästöstä omaan käyttöönsä. Energiansäästö hyö-dyttää kaikkia!Lisätietoa koulujen energiansäästöstä Motivan sivuillawww.motiva.fi ➞ yrityksille ja yhteisöille ➞ koulut ja päi-väkodit ➞ koulun energiaohjelma. Samalta sivulta voimyös tilata maksullisen Koulun energiansäästäjän kan-sion.

– Millä tavoin koulun käyttämä sähkö tuotetaan? Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on keskeistä ilmas-tonmuutoksen torjumisessa. Biomassa, esimerkiksi puu-hake, sekä tuulivoima ja vesivoima ovat Suomessakin laa-jassa käytössä olevia uusiutuvia energianlähteitä. Säh-könostajalla on nykyisin mahdollisuus valita, millä taval-la tuotettua sähköä hän haluaa ostaa. Lisätietoa vihreäänsähköön vaihtamisesta osoitteissa www.sll.fi/energia jawww.vaihdavirtaa.net.

– Miten koulu lämpenee? Kaukolämpö, puu ja hake ovat ilmastovaikutusten kan-nalta hyviä tapoja tuottaa lämpöä. Maalämpö on uusiutuvalämmönlähde, joka suurehkoista investointikustannuk-sista huolimatta tulee pitkällä ajanjaksolla sähkö- tai öljy-lämmitystä halvemmaksi.

Liikkuminen

– Miten liikutte? Koulumatka sujuu niin oppilailta kuin opettajilta käte-västi ja ilmastoystävällisesti kävellen, pyöräillen tai muu-ten omin voimin. Pyöräilymahdollisuuksia voi parantaapyörätelinein ja tarjoamalla mahdollisuuden suihkussakäyntiin. Jos pyöräteitä ei ole riittävästi, voitte vaikka yrit-tää vaikuttaa kunnassanne niiden rakentamiseen!Jos koulumatka on pitkä, kannattaa julkinen liikenne taisen puutteessa kimppakyydit. Kannattaa myös kiinnittäähuomiota siihen, miten kuljetaan retkille ja vierailuille. Josliikuntatunnit pidetään muualla kuin koulussa, kannattaajo matka käyttää hyötyliikuntaan!

Ruoka

– Missä ja miten tuotettua ruokaa syötte? Miten paljon ruo-kaanne kuljetetaan ja pakataan?Ruoantuotannon välilliset kasvihuonekaasupäästöt ovatmerkittäviä. Niitä voi koulussa vähentää suosimalla niinruokailussa kuin kotitaloustunneillakin lähellä tuotettua,kotimaista ja kasvispainotteista ruokaa sekä sesongin tuot-teita. Luonnonmukaisesti tuotetut ainekset vähentävät ne-kin ruoan ilmastorasitusta ja ovat muutenkin ympäristönkannalta tavanomaisesti tuotettuja parempia. Irtotuotteet,suuret pakkaukset ja muuten vähän pakattu ruoka pie-nentävät myös välillisiä päästöjä.Ohjeet koulun keittiökartoituksen tekemiseen sivuillawww.luontoliitto.fi/nuukuusviikko ➞ koulupaketti ➞ teh-tävä 1.

Jäte ja ekotehokkuus

– Heitättekö energiaa hukkaan?Välttämällä jätteen syntyä välillinen energiankulutus ja si-ten myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Miettikäätarkkaan, mitä todella tarvitsee monistaa ja tehkää se sit-ten tehokkaasti (kaksipuolisesti ja pienentäen). Välttäkääturhaa tulostamista. Ottakaa hankinnoissa huomioon kes-

34

Miten hillitä ilmastonmuutosta?

5. Miten hillitä ilmastonmuutosta?

tävyys ja korjattavuus, karttakaa kertakäyttöä ja turhia pak-kauksia. Uudelleenkäyttö pidentää tuotteiden elinikää jasäästää näin energiaa ja raaka-aineita.Lisätietoa ekotehokkaista valinnoista koulussa www.sll.fi/toiminta/kestava/materiaaleja/kvt.pdf.

– Tuotatteko metaanipäästöjä? Kaatopaikalle päätyvä eloperäinen jäte aiheuttaa metaani-päästöjä ilmakehään. Toimiva lajittelu ehkäisee näidenpäästöjen synnyn. Kiinnittäkää biojätteen ja paperin ke-räyksen lisäksi huomiota muunkin jätteen kierrätykseen.

Kohtuus

– Ettehän hanki turhaa?Tarpeettomien hankintojen välttäminen vähentää kasvi-huonekaasujen päästöjä välillisesti. Miettikää, tarvitsette-ko tosiaan tavaraa, jonka aiotte hankkia. Tai voisiko useam-pi luokka kenties käyttää samaa esinettä yhteisesti, ilmanettä sitä tarvitsee hankkia jokaiseen luokkaan?

– Valuuko vettä hukkaan?Myös veden kulutus kuluttaa välillisesti energiaa ja ai-heuttaa siten päästöjä. Käyttäkää vettä, etenkin lämmintävettä, säästäväisesti. Tarkistakaa, ettei vettä valuteta tur-haan eivätkä hanat vuoda.

Laittakaa sana kiertämään!

– Pyrkikää edistämään ilmastonmuutosta torjuvia elinta-poja myös oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan

arkielämässä.– Projektista kannattaa tiedottaa myös koulun ulkopuolel-

le – tehkää vaikka itse uutinen paikallislehteen! – Vaikuttakaa kuntanne toimintaan ilmastoasioissa. Toimi-

kaa vaikkapa sen puolesta, että kuntanne liittyisi Kuntienilmastonsuojelukampanjaan, jos se ei vielä kuulu siihen. Li-sätietoa kampanjasta osoitteesta www.kuntaliitto.fi ➞ pal-velut ➞ yhdyskunta, ympäristö ➞ ilmastonmuutos ➞ il-mastonsuojelukampanja.

Lisävinkkejä koulun arjen muuttamiseen ympäristölle hai-tattomammaksi:

Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu -kansio.Tilattavissa seuran toimistolta (puh. (09) 4541 8150, faksi(09) 446 604, [email protected]). Kansio sisältyy Vihreälippu -ohjelmaan osallistujien lukuvuosimaksuun, muillemaksullinen. Lisätietoa osoitteesta www.sykse.net/vih-realippu.

Koulun ympäristötoimet -kansio. WWF ja WSOY. Maksul-lisen materiaalin voi tilata Kunnallistukku Oy:stä, puh. (09)412 7747.

35

Miten hillitä ilmastonmuutosta?

Mitä voin itse tehdä – 10 ilmaston ystävän valintaa

1) Mukavasti raiteilla! Lentomatkailu on merkittävimpiä ilmastonmuutoksen ai-heuttajia. Lentämisen ilmastopäästöt ovat yli viisinkertaisetjunalla matkustamiseen verrattuna.1 Vaihda kotimaan mat-koilla lentokoneen kyyti junareissuun ja valitse sellaisia lo-makohteita, joihin pääset helposti junalla.

2) Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyö-täisiä liikkumistapoja. Liikenteen osuus hiilidioksidipääs-töistä on Suomessa noin viidennes.2 Puolet automatkoista onalle kuusi kilometriä ja neljännes peräti alle kolme kilomet-riä. Monet näistä matkoista olisi helppo taittaa pyörällä taikävellen.3

3) Jätteet kiertoon! Väärään paikkaan joutunut eloperäinen jäte vauhdittaa il-mastonmuutosta reippaasti. Suomessa noin puolet metaa-nipäästöistä syntyy biojätteen hajotessa kaatopaikoilla. Kilobiojätettä tuottaa vähitellen puoli kiloa metaania.4 Pistä maa-tuva jäte kompostiin ja kierrätä muutkin jätteesi.

4) Suosi lähiruokaa! Ruoan kuljettamiseen ympäri maapalloa kuluu paljon ener-giaa. Esimerkiksi vihannesten kuljetus lentorahtina ulko-mailta vaatii noin kolme kertaa sen energiamäärän, joka ku-luu samojen vihannesten kasvattamiseen Suomessa avo-maalla. Valitse mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa.

5) Poimi ostoskassiin luomua! Luonnonmukainen viljely kuluttaa tavanomaista tuotantoavähemmän energiaa. Esimerkiksi kotimaisen luomuruiskilontuottamiseen tarvitaan vain noin puolet kotimaisen teho-tuotetun ruiskilon vaatimasta energiamäärästä.5 Suosi ruo-kaostoksilla luomutuotteita.

6) Vaihda virtaa!Suomen ilmastopäästöistä 2/3 tulee energiantuotannosta.6

Voit valita fossiilisilla polttoaineilla tuotetun ”mustan” jauusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön välil-lä. Keskimäärin vihreä sähkö maksaa kerrostaloasunnossaalle euron kuukaudessa tavallista sähköä enemmän.7 Vaihdavirtaa ja äänestä sähkölaskullasi uusiutuvien puolesta.

7) Älä lämmitä turhaan! Suomessa noin viidennes energiasta kuluu lämmitykseen.8

Laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella vähennät läm-mityksen energiankulutusta 5 %. Terveellisenä huoneläm-pötilana pidetään 20–22°C:ta. Jos käytät sähkölämmitystä, va-litse vihreää sähköä. Jos asut öljylämmitteisessä talossa, sääs-tät rahaa ja ilmastoa siirtymällä pellettilämmitykseen tai maa-lämpöön.

8) Säästä sähköä! Jos suomalaiskodit vaihtaisivat energiansäästölamppuihin,sähköä säästyisi yli 900 gigawattituntia vuodessa.9 Se vastaaLoviisan toisen ydinreaktorin neljännesvuoden tuotantoa.10

Viiden 60 watin hehkulampun korvaaminen 11 watin ener-giansäästölampuilla säästää vuodessa lähes 20 euroa ja 35 ki-loa hiilidioksidipäästöjä.11 Vaihda energiaa säästäviin lamp-puihin äläkä polta niitäkään turhaan.

9) Älä polta maailman metsiä! Tupakan kuivaaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaankehitysmaissa yleensä polttamalla puuta. Tupakantuotannontakia hävitetään maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria elinoin Helsinkin kaupungin alueen verran metsää.12 Säästäpuita ja muita lopettamalla tupakointi.

10) Valjasta oma energiasi!Monet yhteiskunnalliset parannukset viisipäiväisestä työvii-kosta naisten äänioikeuteen ovat kansalaisten aktiivisen toi-minnan ansiota. Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpiahaasteita. Lähde sinäkin mukaan kansalaistoimintaan ilmas-ton puolesta!

Lähde:Maan ystävien ilmastokampanja.

36

Mitä voin itse tehdä – 10 ilmaston ystävän valintaa

1 Gössling: The globalization of tourism and its environmental consequences, 2002.2 Liikenne- ja viestintäministeriö: Liikenteen päästöt.

http://www.lvm.fi/www/sivut/suomi/ymparisto/sivut/dokumentit/paastot/liiken-teen/liikenteenfin.htm. Katsottu 17.4.2002.

3 Liikenne- ja viestintäministeriö: Kymmenes matkoista pyöräillään.http://www.lvm.fi/www/sivut/dokumentit/liikenne/kevyt/li251000570fin.htm. Kat-sottu 17.4.2002.

4 Arvio perustuu siihen, että kilo keskivertobiojätettä tuottaa yhden kuutiometrin kaa-sua, josta 50–70 % on metaania. Arvoksi on tässä valittu 70 %. Koska metaanin ti-heys on 717 g/m3, yhdestä kilosta biojätettä syntyy puoli kiloa metaania. Arvio ontehty VTT:n tutkimuksessa esitettyjen lukujen pohjalta. Riitta Pipatti, Kari Hänni-nen, ym. (1996) Jätteiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöi-hin. VTT Energia. http://www.inf.vtt.fi/pdf/julkaisut/1996/j811.pdf.

5 Sinkkonen: Tuotantotavan ja -paikan vaikutukset Helsingissä kulutettavan rukiinenergiataseeseen.

6 Summary 2. Summary report for CO2 equivalent emissions.http://www.ymparisto.fi/eng/environ/ state/air/emis/ghg/eu/ 01sum2.pdf

7 Vaihda virtaa -sivusto, http://www.vaihdavirtaa.net/index.php?id=18. Katsottu19.9.2002.

8 Energiankulutus Suomessa, Motiva,http://www.motiva.fi/kirjasto/Energiankäyttö_Suomessa. Katsottu 14.2.2003.

9 Energiansäästölamppu. Valoa ympäristöystävällisesti. http://www.motiva.fi/kulutta-jat/Energiatietoinen_asuminen/Kodin_hankinnat/Energiansäästölamppu. Katsottu14.2.2003.

10 Perustuu vuoden 2002 tuotantolukuihin. Ydinvoima.http://www.energia.fi/page.asp?Section=175. Katsottu 14.2.2003.

11 Energiansäästölamppu. Valoa ympäristöystävällisesti. http://www.motiva.fi/kulutta-jat/Energiatietoinen%20asuminen/Kodin%20hankinnat/Energians%E4%E4st%F6lamppu. Katsottu 14.2.2003.

12 Puunkulutus- ja metsäkatoluvut: Environmental Impact of Tobacco Production.http://www.atra.ab.ca/tobaccobasics/environment.htm. Katsottu 17.4.2002. Savuk-keiden tuotantomäärät: Tilastokeskus: Tavaratuotanto (production of goods).http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/27_tavaratuotanto.xls. Katsot-tu 17.4.2002.

Lähteet:

Berninger, Tapio & Willamo:Ympäristönsuojelun perusteet. Gaudeamus 1999.

Carlsson-Kanyama, Annika: Climate change and dietary choices – how can emissions of greenhouse gases from food consumption be reduced? 1998.

www.jyu.fi/~ala/ilmasto – ilmastosivut Jyväskylän yliopiston palvelimella

www.energia.fi – energia-alan tietopankki.

Heinilä, Leena et al.: Maapallopelin opettajan opas. Kuluttajavirasto 2000. Saatavilla verkossa osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi (➞ opettajalle ➞ympäristön ja kulutuksen väylä ➞ opettajan opas ja tehtäviä).

Hellgren, M., Heikkinen, L. & Suomalainen, L.: Energia ja ympäristö. Opetushallitus 1997.

www.ilmasto.org – kansalaisjärjestöjen kattavat ilmastosivut.

www.ilmastonmuutos.info – ilmastonmuutoksen viestintäohjelman kotisivut.

IPCC 1996, Houghton et al. (toim.): Climate Change 1995 - The Science of Climate Change - Contribution of Working Group I to the Second AssessmentReport of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press.

IPCC 2001, Houghton et al. (toim.): Climate Change 2001 - The Scientific Basis - Contribution of Working Group I to the Third Assessment Report ofthe Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press.

IPCC 2001, työryhmä II: Ilmastonmuutos 2001; vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittavuus. Yhteenveto päätöksentekijöille. Luettavissa osoitteessawww.ilmatieteenlaitos.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_10.html.

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2003. Kansallisen ilmastostrategian toteutus. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 2/2003.

Kierrätettäviä energiansäästövinkkejä uusiokäyttöön. Esite. IV0 1993

Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastosivut: www.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto/sivut/ilmastonmuutos.htm.

Lilja, Hanna ja Manninen, Laura: Missä KeKe luuraa? Ota ja sovella – menetelmiä kestävän kehityksen oppimiseen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskes-kus, 2002.

Maan ystävien ilmastokampanja: 10 ilmaston ystävän valintaa. Julkaistaan keväällä 2003.

Manninen, Laura (toim.): Vihreä Lippu -kansio. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry, 2001.

Motiva, 2000: Koulun energiansäästäjän kansio.

www.motiva.fi – monipuolinen tietopaketti energia-asioista.

Mäntylä, K. ja Alppivuori, K.: Vapaa-ajan harrastuksiin liittyvä energiankulutus. Kuluttajien käyttäytymisen ja energiansäästön tutkimusohjelma. Jul-kaisu 18/1996. Yliopistopaino.

Nuukuusviikon 2002 koulupaketti www.luontoliitto.fi/nuukuusviikko/koulu.html.

Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu www.edu.fi/teemat/keke.

Paukkeri, Ritva: Metaani kasvihuonekaasuna. http://honeybee.helsinki.fi/users/lindstro/Opetus/Mikro_400/Seminaarityot/ritva.html

Pääkaupunkiseudun ympäristö- ja liikennekansio. Liikenneturva ja useat muut toimeksiantajat. Saatavilla verkossa osoitteessa www.liikenneturva.fi➞ koulutus ja liikennekasvatus ➞ lapset ➞ liikennekasvatuksen työkalupakki ➞ pääkaupunkiseudun ympäristö- ja liikennekansio).

Ranne, A.: Elintarvikkeiden elinkaari ja energiakertymät. Kuluttajien käyttäytymisen ja energiansäästön tutkimusohjelma. Julkaisu 9/1995. Yliopistopai-no.

Sinkkonen, Marko: Tuotantotavan ja -paikan vaikutukset Helsingissä kulutettavan rukiin energiataseeseen. MTT Taloustutkimus, selvityksiä 15/2001.

Tilastokeskus 2002. Energia Suomessa 2001 –taskutilasto. Saatavilla verkosta osoitteesta www.tilastokeskus.fi/tk/yr/yeenergiatasku2001.pdf.

Tynkkynen, Oras (toim.): Ilmastonmuutos ja kehitysmaat. Kepan kehityspoliittiset tietolehtiset nro 9. Artikkeli on myös netissä osoitteessa www.ke-pa.fi ➞ tausta-aineisto ➞ ympäristö ➞ Ilmastonmuutos ja kehitysmaat.

VTT:n LIPASTO 2001 -tietokanta www.lipasto.vtt.fi. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä.

Väisänen, Petri: Biokaasu hallitusti talteen kaatopaikoilta - ympäristönhoitoa ja jätteen hyötykäyttöä. www.kolumbus.fi/suomen.biokaasukeskus/kaa-tis.html

www.vtt.fi/pro/climtech/material/jatehuol.pdf – Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelman tuloksia.

www.vtt.fi/pro/climtech/material/10_02fin.pdf – Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelman tuloksia.

WWF: Naturewatch-tehtävät. Lisätietoja Naturewatchista Tarja Malmi-Raikeelta ([email protected]).

www.wwf.fi

Ympäristö- ja energiaverotuksen käyttö Suomessa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2000/3.

37

Lähteet

Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry (Sykse)

Sykse on ympäristökasvatuksesta kiinnostuneiden jär-jestö. Se kokoaa yhteen eri aloilla ja tavoilla ympäristö-kasvatuksen parissa toimivia ihmisiä. Syksen toiminnantavoitteena on tukea ja edistää ympäristökasvatusta.

Sykse tarjoaa mm.• Ympäristökasvatus-lehti• koulutusta• tapaamisia, retkiä• valtakunnalliset Ympäristökasvatuspäivät• tiedotusta ajankohtaisista asioista• koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatusohjelma

Vihreä lippu

Syksen jäsenenä olet koko ajan perillä ympäristökasva-tuksen tuoreista jutuista!

Lisätietoja:[email protected]. 09-4541 8150

Suomen ympäristöopisto Sykli

Suomen ympäristöopisto Sykli on valtakunnallisesti toi-miva, aikuisille suunnattua jatko- ja täydennyskoulutustatarjoava ammatillinen erikoisoppilaitos, joka jatkaa jalaajentaa Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksenvuonna 1993 alkanutta ympäristöalan toimintaa.

Opettajille tarjoamme• Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutusta (5 ov) ja

Oppilaitoksen ympäristöarvioijakoulutusta (3 ov).• materiaaleja koulun kestävän kehityksen työstä• oppilaitoskohtaista koulutusta ja konsultointia tarpeen

mukaan.

Rakennamme koulujen ja oppilaitosten ympäristökritee-reitä ja sertifikaattia OKKA-säätiön, OAJ:n ja OPH:n kanssa.

Lisätietoja:[email protected]. 019-764200

Piirros:Vappu Ormio

ISBN 951-96671-4-8

Kansi ja typografia: Antturi Design Oy

Painettu Edita Prima Oy:n kirjapainossa 2003

ilmasto jäähylle! · 2018. 5. 3. · hanketta rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriön,...

Documents