ipm-strategia –tiedosta toimintaan, aana vainio

Aana Vainio

Tutkija

MTT Kasvintuotannon tutkimus

Coordinated Integrated Pest

Management in Europe

IPM-strategia –tiedosta toimintaan

25.11.2014

IPM tutkimustarpeiden kartoitus

• Pyritty löytämään tärkeimpiä IPM-tutkimustarpeita

• Työvälineeksi tuotettu matriisimuotoisia tietokantoja

• Viljelykasvi – viljelytoimenpiteet – kasvintuhooja

Peruna, mansikka, omena, sipuli, rypsi / rapsi, riviviljeltävät

kaalikasvit, herne ja porkkana, viljat

Tärkeimmät viljelykasvien tuhoojat

Kasvinsuojeluun vaikuttavat viljelytoimenpiteet

Tuhoojakohtainen toimenpiteiden tarkastelu:

o Vaikuttaako kyseisellä viljelykasvilla?

o Vaikuttaako kasvinsuojeluun?

o Miten vaikuttaa kasvinsuojeluun?

• Löytyykö IPM-kasvinsuojeluun uusia tuulia maailmalta?

25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 2

Viljelytoimenpiteiden tarkastelu

• Viljelytoimenpiteet luokiteltu IPM palapelin mukaan:

1) suunnittelu & ennakointi

2) tarkkailu ja tunnistus

3) torjuntakynnys

4) ei-kemialliset torjuntakeinot

5) kemiallinen täsmätorjunta

6) kemiallisen torjunnan minimointi

7) resistenssin ehkäisy

8) dokumentointi

• Jaoteltu edelleen ajoituksen (esimerkiksi suunnittelu

ennen kasvukautta) tai toimenpiteen tavoitteen mukaan

(esimerkiksi kemiallisen torjunnan tarkkuus)


Esimerkkikasvina ”PERUNA”

• Tarkastelussa 24 tuhoojaa tai tuhoojaryhmää ja 100

viljelytoimenpidettä 2400 tapausta peruna IPM

16 % on käytössä ja toimii nykyisessä perunan viljelyjärjestelmässä

2 % negatiivisten vaikutusten mahdollisuus tai vältettävä kokonaan

12 % tarvitaan lisää tietoa kasvinsuojelun kannalta

6 % ei ole käytettävissä kasvinsuojeluun

26 % ei lainkaan tai ei riittävästi tietoa

38 % ei merkitystä kasvinsuojelussa

• Joka kymmenes viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun

kannalta ristiriitaisen tilanteen – hyöty / haitta punnittava tarkoin


osa peruna IPM_AV.xlsx

Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa

kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen

• Sade, sadetus ja kastelu sekä muut viljelylohkon

vesitalouteen vaikuttavat seikat tai sadon pesu joko

pienentävät tai suurentavat tuhoriskiä

Perunanviljelyssä:

• Vesitalouden parantaminen voi lisätä pahkahomeen riskiä, mikä on

huomioitava erityisesti, jos tautia ei ole aiemmin tarvinnut torjua

• Sadetus on hyödyksi perunaseitin ja perunaruven torjunnassa, mutta lisäävät

useimpien muiden kasvitautien riskiä, myös rikkakasvit hyötyvät sadetuksesta

• Mukuloiden pesu ja harjaus irrottaa seittiruven pahkoja sekä vähentää

siemenperunalla lakasteen tartuntavaaraa, mutta lisää

muiden tautien leviämis- ja tartuntamahdollisuuksia

Ristiriitaa myös esim. herneellä, sipulilla, ristikukkaisilla,

mansikalla ja omenalla




• Maanmuokkaustapa ja –ajankohta joko vähentää tai

lisää tuhoojariskejä. Maan muokkaus vähentää

rikkakasvien kasvinsuojelutarvetta, muiden tuhoojien

osalta kasvinsuojelutarve voi joko kasvaa tai pienentyä

Perunanviljelyssä

• Syyskyntö pienentää lehtipoltteen, pahkahomeen ja lakasteen riskiä, mutta

lisää muiden tautien tartuntariskiä jääntiperunasta

• Kevätmuokkaus pienentää perunaseittiriskiä, lisää bakteeritautiriskiä

• Aikaistettu istutus pienentää perunaruttoriskiä ja saattaa vähentää

bakteeritautien esiintymistä sekä virustartuntoja

• Viivästetty istutus pienentää perunaseittiriskiä ja saattaa

vähentää kuorirokon ja verkkoruven esiintymistä

• Multaus lisää tautiriskiä, mutta on välttämätöntä

Ristiriitaa myös mm. herneellä ja ristikukkaisilla, sipulilla




• Istutustiheys, -syvyys ja maanmuotoilu saattavat lisätä

etenkin tautien esiintymistä. Tiheä kasvusto vähentää

rikkakasvien kasvumahdollisuuksia, mutta samalla lisää

kasvuston kosteutta.

Perunanviljelyssä

• Kasvuston kosteus edistää pahkahomeen leviämistä

• Istuttaminen matalaan penkkiin vähentää perunaseittivaaraa

• Maaperän pH

Perunanviljelyssä

• Kalkitus lisää tavallisen perunaruven esiintymistä,

mutta vähentää verkkoruven esiintymistä




• Kerääjäkasvien, aluskasvien, houkutuskasvien,

seuralaiskasvien, lajiseos- ja lajikeseosviljelyn

vaikutuksista on suhteellisen vähän tietoa saatavilla -

vähentävät yleensä rikkakasveja ja siten torjunta-aineiden

käyttötarvetta

Perunanviljelyssä

• Kerääjäkasvit lisäävät tautipainetta, jos ovat

isäntäkasveja perunan kanssa yhteisille taudeille

Ristiriitaa tai tiedon puutetta myös esim.

riviviljeltävillä ristikukkaisilla ja mansikalla


Lisää tietoa tarvitaan

• Ympäröivän kasvuston ja muun ekoinfran

vaikutuksesta viljelylohkon kasvinsuojeluriskeihin ja –

tarpeisiin kaikilla viljelykasveilla

• Kasvinvuorottelussa viljelykasvit, jotka voivat olla

tuhoojan vaihtoehtoisia isäntäkasveja tunnetaan yleensä

hyvin, mutta muiden kasvien roolista tuhoojien

ylläpitäjinä, lähteinä ja levittäjinä on vähän

• Viljelyjärjestelmien muuttuessa

syntyy uusia tietotarpeita

Perunanviljelyssä

• Mikä tulee olemaan luonnonvaraisten koisokasvien vaikutus

kasvinsuojeluun? Kehto- ja mustakoison määrä on jo lisääntynyt viljelysmailla

• Puutarhakasvit ja vieraslajit? Petunia on perunaruton isäntäkasvi



• Tuhoojien luontaiset viholliset ja tautien antagonistit

• Eri kesannointitavat IPM kasvinsuojelun kannalta

• Harsot, verkot ja erilaiset katteet tuhoojien ja niiden

luontaisten vihollisten tai antagonistien kannalta, koko

eliöstö huomioon ottaen

Perunanviljelyssä tutkittavaa

• Kesannointitapojen merkitys kasvinsuojelussa

• Kevätmuokkauksen vaikutukset tuhoojiin ja niiden antagonisteihin

• Katteen merkitys varhaisperunalla, rivikatteen merkitys perunalla



• Biorationaalisia ja mikrobiologisia valmisteita sekä

biologista torjuntaa kehitetään kaiken aikaa.

Maaperässä vapaasti elävät, kasvin pinnalla,

endofyytteinä tai mykorritsoina elävät mikrobit voivat

ehkäistä tuhojen syntymistä, estää tuhoojia

lisääntymästä ja vahvistaa eri viljelykasvien

kykyä sietää kasvintuhoojia.

Perunanviljelyssä

• IPM kasvinsuojeluun sopivista saippuoista, öljyistä, torjuntaeliöistä,

biorationaalisista valmisteista ja tautien antagonisteista on vähän tietoa.

Suomessa tehdään jonkin verran kirvojen torjuntaa saippuoilla ja öljyillä

• Mykorritsojen ja endofyyttien merkitystä kirva- ja ankeroistuhojen

vähentäjinä tutkitaan maailmalla


Uudet menetelmät

– tutkimuksen tuella käyttöön

• Ennustemalleja, jotka perustuvat aikaan, paikkatietoon ja

kontekstiin, on mahdollista tuottaa tai on jo maailmalla

valmiina useille tuhoojille eri viljelykasveilla

• Ennusteiden pohjalta voi luoda käyttäjille yhtenäinen

sovellus, joka toimii kaikille samankaltaista dataa

käyttäville ennusteille

Perunanviljelyssä

• Ennustemalleja tuhoriskien ennakointiin ei ole Suomessa käytössä,

vaikka esimerkiksi perunarutolle on jo olemassa toimiva ennustesovellus


Muita tutkimusaiheita

• Testit tuhoojien tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa

(PCR, ELISA)

• Kasvupaikkatekijöiden vaikutus satoon

• Kalkituksen vaikutukset maaperän eliöstöön,

erityisesti antagonisteihin ja kasvitauteihin

• Kasviravinteiden vaikutukset tuhoriskiin

Perunanviljelyssä

• Viljelyalan sijainnin ja laadun merkitys – esimerkiksi paikan pienilmasto,

tuuliolosuhteet, maan laatu, etäisyys aiemman kasvukauden

perunamaihin

• Erityisesti muiden kuin typen vaikutukset tuhoalttiuteen


Muita tutkimusaiheita

• Lajikkeiden kestävyyteen vaikuttavat tekijät

• Elisitorit ja indusoitu resistenssi

• Fysikaaliset käsittelyt tuhoojien hävittämiseksi

• Uudet kasvinsuojeluvälineet, -koneet ja -menetelmät,

esimerkiksi automatisoitu rikkakasvien torjunta

on mahdollista erityisesti riviviljelyssä

Perunanviljelyssä

• Elisitorit ja indusoitu resistenssi kasvukaudella ja sadon käsittelyssä

• Varsien hävittäminen liekittämällä

• Ruiskutyyppien ja suuttimien, peittausmenetelmien vertailu

• Valojaksot varastoinnissa


ipm-strategia –tiedosta toimintaan, aana vainio

Science