itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta...

7
Nro 14 14. 10. 2005 67 Anne Penttilä "M uut tekevät raudasta mitä osaavat, Mark- ku tekee mitä tah- too", on todettu muutamia kertoja Haapajärven Oksavan kylällä ja sillä viitataan maidontuottaja Markku Isoherraseen. Isoherranen on ke- hittänyt useita koneita ja parannuk- sia helpottamaan karjatilan töitä. Moni laite olisi sellaisenaan val- mis tuotteistettavaksi, mutta ideoi- den ja keksintöjen kaupallistami- nen on tuntunut vaatimattomasta miehestä turhan työläältä. Hän kui- tenkin lupautui esittelemään niitä Koneviestin lukijoille, jos niistä olisi hyötyä muillekin. Kääntö tehostaa sekä puintia että kuivausta Markku Isoherrasen diplomityö on kylmäilmakuivuri, jossa on koneel- listettu täyttö, esipuhdistus, vilja- kerroksen kääntö ja tyhjennys. Kui- vuri valmistui vuonna 1993. Alussa kuivurissa oli vain elevaattoritäyttö. Viljakerroksen kääntölaitteisto otet- tiin käyttöön vuonna 1999. Kuivuri on kaksipuoleinen. Il- makanavassa olevilla luukuilla ilma ohjataan joko viljakuivuriin tai hei- näkuivuriin, joka toimii samalla re- huvarastona ja tarvittaessa koneiden säilytystilanakin. Rehuvarastosta on käynti suoraan navettaan. Heinäkui- vurin ritilätasoina ovat trukkilavat, joiden yläpinta on samalla tasolla betonilattian kanssa. Viljakuivuris- sa pohjana on reikälevy. Ilmatilan korkeus on noin 40 cm. Viljakuivurin sisämitat ovat noin 9,5 x 9,5 metriä ja sinne mahtuu viljaa metrin paksuudelta. Tavalli- sesti kuivuminen etenisi viljaker- roksessa alhaalta ylöspäin ja yläpin- taan muodoistuisi kuorettumaa, jo- ka lisäisi vastapainetta ja hidastaisi kuivumista. Koko kerroksen sekoit- taminen nopeuttaa kuivumista. Lisäksi puhallin voi olla pienite- hoisempi ja vastapaineen kestoltaan heikompi kuin vastaavan kokoisessa kuivurissa. Jo ennen tätä kuivuria käytössä ollut 100-senttinen puhal- lin 7,5 kW:n moottorilla on liiankin tehokas. Kääntöautomatiikan an- siosta viljan korkeakaan kosteus ei ole ongelma. "Normaalioloissa viljan kosteus voi olla jopa 25 prosenttia. Sitä kos- teampana ei tietenkään puida kuin pakosta", rajaa Isoherranen. Tilalla ei ole enää omaa puimu- ria, vaan naapuri urakoi puimu- rillaan. Puinnin voi aloittaa heti aamusta ja jatkaa myöhään iltaan. Viljakerros käännetään heti kertaal- leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku- teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö- johtoa oli varottava koko ajan ja viljakerroksen sekoittaminen kesti noin tunnin." Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri "Muut tekevät raudasta mitä osaavat, Markku tekee mitä tahtoo." Kylmäilmakuivurin hermokeskus kuvattuna peräkärryn lavalta. Esipuhdistajasta on avattu pohja ja seulapelti talvisäilytystä varten, ne jäävät elevaattorin taakse. Vasemmalla täyttökuljettimen alkupää. Vinossa roikkuva stop-kyltti oikenee, kun perävaunun ta- kalauta osuu siihen. Sen näkee traktorin hytistä helposti ja kuorma jää kymme- nen sentin tarkkuu- della oikeaan koh- taan, näyttää Mark- ku Isoherranen.

Upload: others

Post on 08-Oct-2020

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa

Nro 14 14. 10. 2005

67

Anne Penttilä

"Muut tekevät raudasta mitä osaavat, Mark-ku tekee mitä tah-

too", on todettu muutamia kertoja Haapajärven Oksavan kylällä ja sillä viitataan maidontuottaja Markku Isoherraseen. Isoherranen on ke-hittänyt useita koneita ja parannuk-sia helpottamaan karjatilan töitä.

Moni laite olisi sellaisenaan val-mis tuotteistettavaksi, mutta ideoi-den ja keksintöjen kaupallistami-nen on tuntunut vaatimattomasta miehestä turhan työläältä. Hän kui-tenkin lupautui esittelemään niitä Koneviestin lukijoille, jos niistä olisi hyötyä muillekin.

Kääntö tehostaa sekäpuintia että kuivaustaMarkku Isoherrasen diplomityö on kylmäilmakuivuri, jossa on koneel-listettu täyttö, esipuhdistus, vilja-kerroksen kääntö ja tyhjennys. Kui-vuri valmistui vuonna 1993. Alussa kuivurissa oli vain elevaattoritäyttö. Viljakerroksen kääntölaitteisto otet-tiin käyttöön vuonna 1999.

Kuivuri on kaksipuoleinen. Il-makanavassa olevilla luukuilla ilma ohjataan joko viljakuivuriin tai hei-näkuivuriin, joka toimii samalla re-huvarastona ja tarvittaessa koneiden säilytystilanakin. Rehuvarastosta on käynti suoraan navettaan. Heinäkui-vurin ritilätasoina ovat trukkilavat, joiden yläpinta on samalla tasolla betonilattian kanssa. Viljakuivuris-sa pohjana on reikälevy. Ilmatilan korkeus on noin 40 cm.

Viljakuivurin sisämitat ovat noin 9,5 x 9,5 metriä ja sinne mahtuu viljaa metrin paksuudelta. Tavalli-sesti kuivuminen etenisi viljaker-roksessa alhaalta ylöspäin ja yläpin-taan muodoistuisi kuorettumaa, jo-ka lisäisi vastapainetta ja hidastaisi kuivumista. Koko kerroksen sekoit-taminen nopeuttaa kuivumista.

Lisäksi puhallin voi olla pienite-hoisempi ja vastapaineen kestoltaan

heikompi kuin vastaavan kokoisessa kuivurissa. Jo ennen tätä kuivuria käytössä ollut 100-senttinen puhal-lin 7,5 kW:n moottorilla on liiankin tehokas. Kääntöautomatiikan an-siosta viljan korkeakaan kosteus ei ole ongelma.

"Normaalioloissa viljan kosteus voi olla jopa 25 prosenttia. Sitä kos-teampana ei tietenkään puida kuin pakosta", rajaa Isoherranen.

Tilalla ei ole enää omaa puimu-ria, vaan naapuri urakoi puimu-rillaan. Puinnin voi aloittaa heti aamusta ja jatkaa myöhään iltaan. Viljakerros käännetään heti kertaal-leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla".

"Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa oli varottava koko ajan ja viljakerroksen sekoittaminen kesti noin tunnin."

Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri

"Muut tekevät raudasta mitä osaavat, Markku tekee mitä tahtoo."

Kylmäilmakuivurin hermokeskus kuvattuna peräkärryn lavalta. Esipuhdistajasta on avattu pohja ja seulapelti talvisäilytystä varten, ne jäävät elevaattorin taakse. Vasemmalla täyttökuljettimen alkupää.

Vinossa roikkuva stop-kyltti oikenee, kun perävaunun ta-kalauta osuu siihen. Sen näkee traktorin hytistä helposti ja kuorma jää kymme-nen sentin tarkkuu-della oikeaan koh-taan, näyttää Mark-ku Isoherranen.

Page 2: Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa

Nro 14 14. 10. 2005

68

Yhdestä elevaattoristakaksi kuljetinta

Ensimmäinen oivallus auttaa vilja-kuorman tuojaa. Lastausmontusta on nimittäin tehty hyvin pieni, kos-ka tasaiseen maastoon tehty suuri elevaattorimonttu olisi todennäköi-sesti kerännyt vettä. Montun leveys vastaa suurin piirtein taittopyörä-koteloiden leveyttä ja syvyys lattian pinnasta on noin 80 cm. Kuorma on saatava pysähtymän juuri oike-aan paikkaan, jotta olisi vielä tilaa kipatakin.

Kattorakenteista roikkuu narujen varassa pitkänomainen pahvikyltti, joka yltää perävaunun takalaitaan. Mutta taulu ei roiku tavalliseen tapaan suorassa kohti kuskia, vaan vinossa.

"Traktorin hytti on noin kuu-den metrin päässä perälaudasta. Jos kyltti olisi suorassa, sieltä asti ei hitaasti peruuttaessa huomaisi mil-loin kyltti alkaa liikkua taaksepäin. Sen taas huomaa, kun kyltti kään-tyy vinosta asennostaan suoraan. Kuorman saa kymmenen sentin tarkkuudella oikeaan kohtaan eikä tarvi pomppia edestakaisin hytis-tä. Sehän olisi työturvallisuusris-kikin."

Kuivurissa on Antti-kuivuriteh-taalta ostettu käytetty elevaatto-ri, joka on pantu puolesta välistä

poikki. Molemmat puoliskot ovat käytössä yhtä aikaa, mikä tuplaa alunperin 45-tonnisen elevaattorin kuljetuskapasiteetin. Nelikilowatti-nen sähkömoottori pyörittää mo-lempia vetopäitä hihnavälityksellä.

Sadan hehdon kuorman purussa kuivuriin menee 15–20 minuuttia. Elevaattori on nopea, ja edellisen kasan päälle voidaan kipata heti seuraava kuorma. Vaikka kippaus-

monttu on pieni ja lattia tasainen, viljaa ei siirrellä käsin. Ainoastaan viimeistä kuormaa työnnetään monttua kohti pienkuormaajalla. Lapio on Markun mukaan paikalla vain nojaamista varten.

"Aiemmin oli lattialla rengas-topparit pysäytysmerkkinä, mutta ne olivat pienkuormaajan tiellä ja eri kärryille olisi pitänyt olla vähän erilaiset. Puintityöt tehdään meidän

kylällä yhteisvoimin ja perävaunut ovat puintikauden lopussa melko sekaisin. Parhaimmillaan on meille tarjottu neljättäkin kärryä, kun nii-tä oikeasti on kolme."

Puimuriseulan jalajittelijan risteytysYleensä kylmäilmakuivurin yksi huono puoli on, ettei se puhdista viljaa roskasta. Rikkasiemenistä ym. roskista ei ole mitään hyötyä ruo-kinnassa, ja lisäksi ne pysyvät viljaa kosteampana hidastaen kuivumista. Markku on kehittänyt esipuhdista-jansa käyttämällä mallina puimurin ja viljanlajittelijan seuloja.

Elevaattorit pudottavat viljan viistolle porrasesipuhdistajalle, joka poistaa tikkujyviä, rikkasiemeniä ja pölyä sekä seulomalla että imupu-halluksella. Kärryllisestä viljaa voi tulla kaksi 50–60 litran saavillis-ta roskaa, jopa ylikin. Seulan läpi menneet roskat luistavat pohjalevyä pitkin esipuhdistajan alapäähän, jossa lyhyt spiraalinpätkä työntää ne poistoletkuun. Vaihemoottori pyörittää spiraalia hitaasti, eikä ros-kien poisto holvaa tai tukkeudu.

Seulan koko on noin 60 x 200 cm. Viistoportaiseksi kantattuun levyyn on tehty seulaviillot ohuim-malla rälläkän terällä mikä löytyi. Rakoleveys on enimmillään noin parin millin luokkaa ja rakoväli on noin puolitoista senttiä. Seulalle putoavan viljan tasaa seulan alku-päässä oleva tasauspelti, joka pai-nattaa viljakerrosta painon avulla ja antaa tarvittaessa myös periksi.

Porrasseulan päällä loppupäässä on imupuhallin. Imuri ja roskaspi-raali käyvät yhtä aikaa. Jos viljaerä on erityisen roskainen, puhdistusta voidaan tehostaa hidastamalla ele-vaattorin syöttöä.

Täyttökuljetin liikkuu kaarevassa, keskiosaltaan hiukan ulospäin pul-listuvassa kiskoripustuksessa. Taus-talla näkyy sekoittajan puomistoa ja kuivurin vasemmassa takanur-kassa on viljan poistospiraali.

Kumikampojen asento mattokul-jettimen päällä on säädettävä. Ne suistavat viljaa tasaisesti alas ma-ton koko pituudelta.

Vilja on jo ehtinyt hiertää enimmät maalit itse tehdystä esipuhdistajan viis-toporrasseulasta.

Page 3: Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa

Nro 14 14. 10. 2005

69

Täyttölaite kattaalähes koko alanEsipuhdistimelta vilja tippuu täyt-tölaitteen alkuun. Täyttölaite on mattokuljetin, jonka alkupää sijait-see neliömäisen kuivurialan nur-kassa. Mattokuljettimen toinen pää kiertää 90 asteen lenkin, melkein kuin kellon viisari kello yhdeksästä kahteentoista.

Liikerata pullistuu ulospäin kaa-ren keskiosassa, joten vasemmasta ylänurkasta jää ainoastaan pieni osa, jonne viljaa ei valu tasaisesti. Mattokuljettimen alkupää pääsee vastaavasti liukumaan telineessään ulospäin.

Täyttökuljettimen ulompi pää on ripustettu yläkiskoon, jossa veto-pyöriä käyttää entinen maitotankin sekoittajan moottori. Kuivurissa on niitä useampiakin, kaikki käytettyi-nä hankittuja. Markun mukaan ne ovat pienestä koostaan ja tehontar-peestaan huolimatta yllättävänkin voimakkaita. Toki laiterakenteissa on pyritty keveyteen.

Vetomoottorin molemmin puo-lin on rajakytkimet, jotka vaihta-vat kulkusuunnan automaattisesti kaaren päissä. Alkupään toppari on käännettävissä kahteen asentoon, jotta täyttölaitteen saa pois viljaker-roksen päältä kääntölaitteen kulkua estämästä.

Kuljettimen kumimatto on van-ha ja sen leveys on noin 40 cm. Yksi syy mattokuljettimen valintaan oli tavallisen ruuvikuljettimen vaikeus käsitellä nihkeää viljaa.

"Jos vaikka viljakuorma joutuisi jostain syystä seisomaan parikin tuntia, se alkaa heti lämmetä ja sen purku on kierukalla hitaampaa."

Liikkuvalta matolta viljan suis-

tavat alas 10 kumikampaa, joiden etäisyys maton reunaan nähden on säädettävissä. Ensimmäinen on uloimpana, viimeinen sisimpänä, ja myös kuljettimen päästä saa tippua alas vähän viljaa.

Viimeiset viljat ajetaan matto-kuljetin paikoillaan kohti vasen-ta takanurkkaa ja ilman kampoja. Lopputasaus tehdään käsin.

Hämmentää kokoviljakerroksenSekoittimen runkorakenne ulottuu kuivurin leveyssuunnassa seinästä seinään. Rungossa on kolme vaa-kaputkea ja kattotuolimainen jäy-kistys.

Itse sekoitin on pystyyn asennet-tu ruuvi, joka ulottuu noin 1,5 cm:n päähän reikälevystä. Ruuvin hal-kaisija on suurin piirtein sama kuin leikkuupuimurin tyhjennystorven. Sekoittaja pyörii ja liikkuu samalla hitaasti runkopuomiston laidasta toiseen. Kun sekoitin on saavut-tanut toisen seinän, rajakatkaisija pysäyttää liikkeen, koko puomisto siirtyy vajaat 30 cm eteenpäin ja sekoitus jatkuu toiseen suuntaan.

Sekä sekoitinta puolelta toiselle liikuttava että puomistoa siirtävä moottori ovat entisiä tilasäiliön sekoittajan moottoreita. Sekoitus-ruuvia käyttävä moottori on 2,2-ki-lowattinen. Aikaisemmin se pyöritti lypsykoneen tyhjöpumppua.

Ketjuvälitys liikuttaa sekoitin-koneistoa puomistossa: rullaketju kulkee alapuomin kohdalla koko pituudelta ja hammaspyörä on ko-neistossa.

Puomistoa liikuttava moottori on asennettu kiinteästi puomiston keskelle. Se pyörittää vetoakseleiden

Seulan läpäisemät roskat päätyvät esipuhdistajan pohjalevyä pitkin poistoruu-vin ja letkun kautta saaviin.

Page 4: Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa

Nro 14 14. 10. 2005

70

välityksellä puomiston molemmissa päissä olevia pyöriä, jotka kulke-vat seiniin kiinnitetyissä kiskoissa. Kaikki neljä pyörää vetävät. Mo-lempien vetoakseleiden on oltava täsmälleen saman pituisia, jotta molemmat päät kulkevat tasatah-tiin. Keveyden vuoksi vetoakselit ovat ohutta huonekaluputkea.

Hissikaapeli ratkaisisähkönsyöttöongelmanKoneistossa on myös kuivurin etu- ja takalaitaan osoittavat rajakatkai-

simet, jotka vaihtavat puomiston etenemissuunnat. Sen sijaan puo-miston kertasiirtomatka perustuu aikaan. Sähköasentaja Ilkka Heit-tokangas toteutti ohjauskeskuksen releillä.

"Releohjaus on varmatoimisem-paa ja edullisempaa kuin esimer-kiksi logiikkaohjaus. Vein hänelle kaapin, kerroin mitä tarvitaan ja sanoin että tähän ne pitää mahtua. Koko koneiston oli mahduttava pieneen tilaan ja oltava kevyt. Hän myös ehdotti hissikaapelin käyttöä, itse en sitä olisi osannut hakea."

Sekoitinkoneiston sähkönsyöttö on hoidettu lattamaisella, 12-napai-sella hissikaapelilla, joka on ylim-män puomin kourussa. Kaapeli on suora kun koneisto on vasemmassa reunassa ja kourussa kaksinkerroin kun koneisto on oikeassa reunassa. Painatusrulla pitää kaapelin kou-russa.

Syöttöjohto laskeutuu kuivuriti-laan oikeanpuoleisen seinän puo-livälissä. Puomiston oikeassa reu-nassa on pystypuomi johtoa varten. Välillä on sopivan löysä johtolenk-ki, jotta puomi pystyy liikkumaan kuivurin takaosasta eteen.

Puomin rakenteiden ja laitteiston painon kesken on ilmeisesti löyty-nyt oikeat ratkaisut, koska sekoit-tajan ruuvin kärki ei ole vastannut reikälevyyn pitkästä jännevälistä huolimatta.

Poikkileikkaukseltaan kolmiomainen puomisto ulottuu kuivurin laidasta toi-seen. Sekoittimen moottori pyörittää pystyruuvia ja liikkuu samalla hitaasti kohti toista seinää. Rajakatkaisijan tunnistettua seinän koko puomisto liikkuu 30 cm eteenpäin.

Puoltatoista senttiä vaille koko viljakerroksen sekoittava pystyruuvi saa edetessään aikaan "vilja-aallon". Kuvassa myös puomiston keskellä oleva moottori, joka käyttää vetotankojen välityksellä puomistoa siirtäviä pyöriä.

Olisikohan tässä Suomen pienin kuivurin kippausmonttu? Viljakuorma kipa-taan osittain edellisen päälle, ja ainoastaan viimeistä kuormaa työnnetään pienkuormaajalla monttua kohti.Puomistoa liikuttavat vetopyörät lepäävät seinäkiskossa.

Page 5: Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa

Nro 14 14. 10. 2005

"Paloturvallisuussyistä sekoitus-laitteistoon ei voinut laittaa ainut-takaan hihnavälitystä. Laitteistossa on kolme vaihdemoottoria. Koko laitteisto on joka suuntaan laakerei-den varassa. Kokeilimme laitteiston toimintaa verstaalla ennen maalaa-mista ja asentamista."

Myöhemmin Markku lisäsi puo-miston siirtoon pakkosyöttökytki-men, jota jatkuvasti painamalla sekoituspuomiston voi siirtää no-peasti taka-asentoon. Se on tarpeen, jos halutaan lisätä kuivuriin viljaa ja puomisto on jäänyt kuivurin etulaitaan.

Viime syksynäkinkuivaus onnistuiKuivausnopeus riippuu tietysti viljan lähtökosteudesta ja säistä. Normaalisyksynä puhallinta tar-vitsee yleensä käyttää enintään syyskuun lopulle saakka. Viimeisiä prosenttiyksiköitä pyöritetään pois iltapäivisin. Kuivuri pärjäsin hyvin viime vuonnakin, kun puitu vilja oli 25–30-prosenttista.

"Alkuvaiheessahan kylmäilma-kuivuria voi käyttää ympäri vuo-rokauden, sateellakin kosteuden

saa tippumaan 20–21 prosenttiin. Yleensä käytämme puhallinta alus-sa ainakin yhden vuorokauden yh-täjaksoisesti, viime vuoden syksynä sitä sai käyttää neljä vuorokautta. Kosteus putosi 20 prosenttiin muu-taman päivän aikana. Viljaa sekoi-tettiin enemmän kuin tavallisesti, alkuvaiheessa joka aamu."

Tavallisena syksynä viljakerros sekoitetaan ainakin viisi kertaa. Sa-malla sekoittuvat kaurat ja ohrat keskenään. Markku seuraa kuivu-mista ilman lämpötilaerolla ja Wi-le-viljankosteusmittarilla. Tämän syksyn viljassa on noin kolmasosa kauraa. Sen kosteudeksi mitattiin 13 prosenttia 15.9.

Puhaltimen edessä on lämpö-mittari ja lämpötila mitataan myös viljakerroksen päältä. Kuivumista tapahtuu niin kauan kuin ilma jäähtyy mennessään viljakerroksen läpi. Sekoitinta ei yleensä käytetä kuivauspuhaltimen ollessa päällä. Jos niitä käyttää samanaikaisesti, viljasta saa kyllä irtoamaan pölyä, mutta pöly leviää ikävästi ympä-ristöön. Kuivurissa ei käytetä lisä-lämmitystä.

Tulpat pysyvät tal-lessa lypsinkiskojen telinevarressa. 75-millinen muovinen viemäriputken pätkä on kiinnitetty pai-koilleen klemmaril-la ja nippusiteellä. Lisäksi Markku on tehnyt lypsinteli-neisiin helppokäyt-töiset kiinnitykset maitomittareille.

Page 6: Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa

Nro 14 14. 10. 2005

72

Traktorikäyttöinen siimaleikkuri ja muita ideoita

Vanha puutavarakuormaimen puomisto pääsi uusiokäyttöön, kun Markku Iso-herranen teki siitä sähköpaimenaitojen

alustaleikkurin, toisin sanoen traktorikäyttöi-sen siimaleikkurin. Kone kiinnitetään etukuor-maimeen ja sillä operoidaan aidan päältä, mo-lemmin puolin samanaikaisesti. Varsien päissä on kaksi siimaleikkuria, joiden työleveys on yhteensä 130 cm.

Puomisto on käännettävissä traktorin puo-lelta toiselle ja hydraulimoottorit voivat pyö-rittää siimaleikkureita molempiin suuntiin. Ulottuvuus on noin kolme metriä traktorin keskilinjasta.

Leikkuriteline kääntyy joka suuntaan. Se hei-luu kannakkeissaan ja törmätessään esimerkiksi aitatolppaan antaa periksi, mutta jousi keskittää ja lopettaa heilumisen. Lisäksi puomistossa on kevennysjousi, joten sitä voi tarvittaessa nostaa vaikka käsin. Leikkuri on ollut käytössä kaksi kesää.

Markku ja Mauri Isoherrasen lehmät lai-duntavat kesällä yötä päivää, syyskuun puo-livälissä ne olivat olleet pari viikkoa yötä na-vetassa.

"Laitumien lisäksi meillä on paljon laidun-kujia, mittasin joskus että aitaa on yhteensä vajaat viisi kilometriä. Polttavista paimenista huolimatta langanalusia joutuisi kumminkin hoitamaan raivaussahalla jonkin verran. Ruo-ho kasvaa vankasti varsinkin kujien varrella, koska lehmät eivät pysähdy siellä syömään. Raivaussahan käyttö kesällä on hikistä ja sot-kuista puuhaa, eikä se tee hyvää sahallekaan. Ja bensa loppuu tietysti kauimmaisella lohkolla. Himokuntoilun vieroksujana piti joku ratkaisu kehittää."

Koneen työsaavutus on vähintään kaksi ki-lometriä aitaa tunnissa. Varsinkin kujat joutuu

ajamaan kaksi kertaa kesässä. Lisäbonuksena on, että aidankorjaustyöt voi tehdä saman tien, koska tarvikkeet kulkevat mukana traktorissa. Tämäkään kone ei tullut kalliiksi, koska se on hydrauliikkaa lukuunottamatta rakennettu vanhoista komponenteista.

Vasikoiden siirtoaja laidunvesivaunuTilalla on 30 lehmää. Nuorkarjaa ei kasvateta, lehmävasikatkin lähtevät kasvamaan hiehoiksi toiselle tilalle. Sekä vasikoiden että hiehojen kuljetukseen on itse tehdyt kulkupelit. Vasikoil-le on tuhannen litran nestekontista tehty koppi ja hiehoille hevoskuljetusvaunua muistuttava kuljetusvaunu.

Kuljetuskärry pikkuvasikoille on tehty van-hasta rehulavasta ja kuution irtoliuossäiliöstä. Rehulavan pidennetyt jalat tuovat lavan pinnan pakettiauton lattiatason korkeudelle ja kontti liukuu autoon työntämällä lavan vaneripintaa pitkin. Konttiin mahtuu kolmekin kuukauden ikäistä vasikkaa.

Kokonaan itse tehdyssä 1800 litran laidunve-sivaunussa on puhdistusta helpottava, kipattava juoma-allas. Uimuriventtiili ei käänny altaan mukana.

"Ostetussa vaunussa on altaassa pieni tyhjen-nysproppu, joka jättää töhkät altaan pohjalle. Kun juoma-allas on helppo puhdistaa, se tulee tehtyäkin useammin."

Juomavaunun vetopuomi on karhennettu hitsaamalla yläpintaan pisteitä, jottei se luista saappaan alla. Täyttökannen sisäpuolella on sopivan mittainen tuki, jotta kannen saa raol-leen, mutta pikkulinnut eivät pysty istumaan reunan päällä.

Vaunuilla viedään vesi vuokramaille sijait-seville laitumille, omille laitumille on kiinteä

puolen kilometrin runkolinja ja tavalliset ve-sikupit. Ne ovat olleet käytössä jo kymmenen vuotta. Tuuman muoviputki on piilotettu ojaan tai aidan vierelle tavallisella kyntöauralla teh-tyyn auravakoon ja viilu käännetty takaisin putken päälle. Vesilinja tyhjennetään talveksi paineilmakompressorin avulla.

Parturista mallihitsitelineeseen"Vaikka mistä voi löytää hyviä vinkkejä, esi-merkiksi tämä idea lähti parturi-kampaamon laitetelineestä", kertoo Markku esitellessään liikuteltavaa hitsauskonettaan.

Järeä käytettynä hankittu teollisuushitsa-uskone seisoo kyllä sijoillaan seinän vieressä, mutta hitsauskaapeli ja savukaasuimurin putki ulottuvat kevyesti liikuteltavien taittovarsien varassa suuren verstashallin joka nurkkaan. Isoakin maatalouskonetta pääsee kiertämään helposti puolelta toiselle tarvitsematta siirtää painavaa hitsauskonetta. Tai hitsaamaan pääsee vaikkapa koneen päälle.

Hitsauskoneelta letkut ja johdot nostetaan aluksi riittävän ylös pystypilarilla. Siitä eteen-päin ne kulkevat taittopuomin sisällä, lukuun ottamatta savukaasuimurin putkea. Taittovar-ren päästä poltinkaapelia on vielä 4,5 metrin pituudelta. Taittovarren päässä on myös lan-gansyöttölaite ja sähköpistorasia, josta saa vir-taa vaikkapa kulmahioma- ja porakoneelle.

Puomiston nivelet on suunniteltu kevytkäyt-töisiksi, mutta kuitenkin sen verran järeiksi, ettei puomisto ole juurikaan notkahtanut 10 vuoden käytön jälkeen. Pelkkä langansyöttölai-tekin sentään painaa lankakeloineen vähintään kolmisenkymmentä kiloa. ❒

Itse tehdyssä lai-dunvesivaunussa on riittävän kokoi-set renkaat, paik-ka nuolukivelle ja ilman kiikaria kau-emmaskin näkyvä pinnankorkeuden osoitin. Tärkein yk-sityiskohta on kip-paava juoma-allas, jonka säiliön puolei-nen reuna kääntyy alas.

Ritiläaukotuksella ja ovella varustettu tuhannen litran liuosastia sopii pikkuvasikoiden kuljettamiseen paketti-autolla. Rullaustelineenä on entinen rehulava.

Vanha klapikattila lämmittää autotalli-verstasrakennuksen. Pyörien päällä olevat klapitelineet on tehty mittojen mukaan, jotta toinen sopii odottamaan portaiden alle, kun toinen on pannuhuoneessa. Täysinäisen telineen voi tuoda halkovaras-tosta etukuormaajalla.

Page 7: Itse tehty koneellistettu kylmäilmakuivuri leen. Ennen sekoittajan keksimistä viljakerrosta sekoitettiin käsin liiku-teltavalla "pilkkikairalla". "Se oli pölyistä työtä, sähkö-johtoa

Tyhjennys pitkällärehuspiraalillaKuivurin tyhjentävä spiraaliputki pistää viljakerrokseen reikälevyn päälle vasemmasta takanurkasta ja ulottuu kuivurin etuseinään saak-ka. Spiraaliputkessa on noin neljän sentin aukko koko matkalta. Putki on metallikehikossa, joka on alku-päästä saranoitu.

Spiraali vie viljan rehuvarastoon, litistemyllyn päällä olevaan kahteen siiloon, joihin mahtuu kärrykuor-mallinen. Viljan kuluessa kevättä kohti spiraalin päätä painatetaan viljarintuusta kohden tukemalla seinästä.

Kylmäilmakuivuri toimii tieten-kin samalla viljavarastona, sinne mahtuu 900 hehtoa viljaa. Käytän-nössä sekoitin rajoittaa viljaker-roksen paksuuden. Jos viljaa tulee enemmän, loppu kuivautetaan naa-

purin lämminilmakuivurissa.Markku Isoherranen ei ole las-

kenut laitteiston hintaa, mutta kallis se ei ole, varsinkaan ver-rattuna käyttökelpoisuuteensa ja työn säästöön. Hän on hankkinut suurimman osan komponenteista käytettyinä ja rautatavaraa mui-takin projekteja varten suurempia eriä kerralla.

"Suurin yksittäinen menoerä oli sekoittajan sähkötarvikkeet, joihin meni noin 3000 markkaa. Varsin-kin hissikaapeli oli kallista, taisi olla jotain 50 markkaa metriltä. Tietysti kaikkien johdotusten on oltava uusia."

Markku Isoherranen lupasi antaa lisätietoja, jos lukijoilla on kysyttä-vää kuivurista tai muista laitteista. Hänet tavoittaa numerosta 040-8678159. ❒

Nro 14 14. 10. 2005

73

Mikä kone? Vihjeitä: liitettävissä etukuormaimeen, sisältää mm. hydrauliikkaa ja kaksi siimaleikkuria. Vastaus löytyy tekstistä.

Korkealle asennettu ja kokoon taittuva puomisto tuo hit-sauskaapelin, lan-gansyöttölaitteen, savukaasuimurin ja lisäksi vielä sähkö-pistorasian suuren verstashallin joka nurkkaan.

nopea varma edullinensähkötarvikkeiden toimittajanopea varma edullinensähkötarvikkeiden toimittaja

Finnparttia puh 02-72 72 00Finnparttia puh 02-72 72 00Joutnantie 76, 25500 Perniö, www.finnparttia.fiJoutnantie 76, 25500 Perniö, www.finnparttia.fi

Kaikki sähkötarvikkeetmitä tarvitset saat meiltä

suoraan varastosta 98¤

Kaikki sähkötarvikkeetmitä tarvitset saat meiltä

suoraan varastosta

Vertaa hintoja, tilaa uusi 228 sivuinen värikuvallinen hinnastomme nro 19 tai tutustu siihen kotisivuillamme.

Esimerkkihinnat ALV 0% Hinnoista saa määräalennuksia !

Hankkiessasi sähkölämmit-timiä älä tyydy tavanomaisiin.Valitse:parastyylikkäinturvallisinROUNDLINE:nyli 70 mallista on mistä valita.ROUNDLINETovat ylivoimai-sen edullisia myös hinta laatusuhteeltaan

esim.taso 800 W

vain 62 ¤

Sadoista valaisinmalleistam-me kuvassa HALLI 250 Sjoka 250W suurpainenatrium-lampulla ( NA 250 T 1950 ¤ )varustettuna vastaa 25 100Whehkulamppun tehoa.

Kosteantilanpoistopuhaltimetyli 60 mallia esim.PUH160 190 m³/h

vain 135¤POP 100 98 m³/h

vain 24¤Kosteantilan mittaus- ja ryhmäkeskuksetmyös suoraan varastosta. Kuvassa MK6AR+PRjossa on vikavirtasuojalla suojatut suko- javoimapistorasia esim. työmaasähköä varten.

vain 278 ¤