jakamistalous ja turvallisuus
TRANSCRIPT
Palkansaajat jakamistaloudessa-seminaari 16.11.2016
Pauli Forma
Jakamistalous ja turvallisuus
”Turvallisuuden historia”
• Kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina on etsitty turvaa esimerkiksi tapaturmien, sairauden, työttömyyden, työkyvyttömyyden, vanhuuden ja köyhyyden varalta.
• Teollistumisen myötä huomio myös työturvallisuuteen ja kuormittavien työolojen välttämiseen.
• Modernina vastauksena hyvinvointivaltion kehittäminen (sosiaaliturva, ohjeet, määräykset).
16.11.2016 2
Hyvinvointivaltio• Tyypillisesti kansallisia projekteja,
kohteena kansalaiset -> kansalaisuuteen perustuva turvallisuus.
• Kolmikanta: valtio, työnantajat ja työntekijät -> oikeudet, vastuut ja velvollisuudet.
• Eroja eri maiden välillä siinä, miten edellä mainittujen tahojen vastuut turvallisuudesta ovat painottuneet.
• Hyvinvointivaltiot muuttuneet ja ”olleet kriisissä”. Syinä ikärakenne, globalisaatio, hidas talouskasvu jne.
16.11.2016 3
• Uudempana haasteena teknologian kehittyminen (digitalisaatio, robotisaatio) -> vaikutukset talouteen, työelämään ja turvallisuuteen.
Teknologian kehittyminen haastaa turvallisuuden /1
• Kysymys palkkatyön tulevaisuudesta ylipäätään.
– Palkkatyöhön osallistuminen on keskeinen turvallisuuden lähde:
• Toimeentulo, työterveyshuolto, työn muut myönteiset vaikutukset.
– Missä määrin teknologia korvaa ihmistyötä?
– Missä määrin syntyy uutta työtä?
– Miten turvataan veropohja?
16.11.2016 4
Teknologian kehittyminen haastaa turvallisuuden /2
• Teknologian kehittyminen luo uusia turvallisuuteen liittyviä riskejä, esimerkiksi ajan ja paikan merkityksen muuttuminen työn tekemisessä.
• Teknologian kehittyminen lisää turvallisuutta.
– Riskejä voidaan mitata ja huomioida aikaisempaa tarkemmin.
– Tietoa voidaan analysoida.
16.11.2016 5
Jakamistalous
Arun Sundararajan: The Sharing Economy
1. Luo uudenlaisen markkinapaikan hyödykkeiden ja palvelujen vaihdolle
2. Perustuu verkostoihin ennemmin kuin keskitettyihin instituutioihin
3. Epäselvä jakolinja henkilökohtaisen ja ammatillisen välillä (esimerkiksi työvälineet)
4. Epäselvä jakolinja vakituisen ja tilapäisen työntekijän välillä, tai työn ja vapaa-ajan välillä.
• Palveluntarjoaja tarjoaa alustan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle.
• Palvelun laadun arviointi perustuu kuluttajien arvioon.
• Esimerkkejä: Uber, Lyft, Airbnb, TaskRabit, Upwork jne.
16.11.2016 6
Case Uber
16.11.2016 7
• Osa Uber-kuljettajista sanoo, että he eivät ansaitse edes minimipalkkaa.
• Palkkiot laskeneet• Eivät saa sosiaaliturvaa• Heidät voidaan irtisanoa koska tahansa, jos
kyytien hyväksymisaste on liian alhainen
• Mielenilmauksia• Puheita järjestäytymisestä
Jakamistalous ja työelämän tulevaisuus
Negatiivinen ääripää
• ”Race to the bottom”
• ”Jakamistalous vie työelämän 1800-luvulle”
• Rikkonaiset työt, ei turvaverkkoa
• Rikkaat omistavat alustat, köyhien työ silppua
• Pienet palkat, ei sosiaaliturvaa, pitkät työpäivät
• Epävarmuus ja kilpailu työtehtävistä
Positiivinen ääripää
• ”Oman elämänsä toimitusjohtajat”
• Vapaus, itsemääräämisoikeuden lisääntyminen jne.
• Mahdollisuus uusiin innovaatioihin, luovuus ja mahdollisuuksien lisääntyminen
• Työntekijät tekevät lyhyempiä työpäiviä ja saavat lisää laadukasta vapaa-aikaa
16.11.2016 8
Erilaisia työntekijätyyppejä jakamistaloudessa1) Joustavoittajat: Työn ja perheen
yhteensovittajat, eläkeläiset, opiskelijat, osatyökykyiset, joilla ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen työsuhteeseen.
2) Työttömät, jotka eivät pärjää tavanomaisessa työvoimakilpailussa – voivat ansaita hieman rahaa.
3) Jakamistalouden ammattilaiset – jotkapystyvät hyödyntämään yhtä tai useampaaalustaa.
4) “Normaalitöissä” olevat ihmiset, jotkaansaitsevat lisätoimeentuloa jakamistaloudenavulla.
16.11.2016 9
Jakamistalous ja turvallisuus /1
• Työnantajuuden ja työntekijyydenmuuttuminen
– ”Firmat” ovat vain alustoja, joilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
– Koska eivät ole työnantajia perinteisessä mielessä, ei voida sälyttää vastuita turvallisuudesta perinteisessä mielessä
– Riskit siirtyvät aikaisempaa enemmän työntekijöille, yksilöllistyminen
– Jakamistalouden firmojen ”juttu” on juuri se, että ei ole työnantajaa ja työntekijöitä oikeuksineen.
• Alustat globaaleja
– Minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan?
– Miten valvonta ja sanktiot järjestetään?
16.11.2016 10
Jakamistalous ja turvallisuus /2
• Veropohja murenee
– Verovaroilla rahoitetaan turvallisuutta.
– Palkka voi olla myös ”ei rahaa” eli hyödykkeiden vaihtoa, verotus?
• Työstä saatava turvallisuus vähenee
– Toimeentulo ja ansaittu sosiaaliturva tulevat epävarmemmiksi, vakaita työsuhteita vähemmän
– Vakaa työsuhde myös esim. lainan saamisen edellytys
• Turvallisuuden lisäämistä tavoittelevien instituutioiden vaikutusvalta vähenee
– Alustat eivät työnantajia -> ei myöskään ay-liikettä
16.11.2016 11
Jakamistalous ja turvallisuus /3• Kuluttajien turvallisuus
– Jakamistalouden palveluissa ei mahdollista regulaatioon: esimerkiksi hotellihuoneiden ja taksien turvallisuus (palomääräykset, ajokortit jne).
• Internet of Things
– Autonomiset palvelut ja tuotantosysteemit, kuka kantaa vastuut (itse ajavat autot esimerkkinä). Yksityisyys.
16.11.2016 12
Mistä turvaa?
• Itsenäisyys: Kenellä tahansa työntekijällä tulee olla oikeus turvaan, riippumatta tulon lähteistä.
• Siirrettävyys: Etuudet ja turva tulee saada riippumatta työskenaarioista.
• Universaalisuus: Kaikilla työntekijöillä tulee olla pääsy etuuksien piiriin.
• Tuki innovatiivisuudelle:Yrityksiä tulisi kannustaa kehittämään turvallisuutta.
16.11.2016 13
Arun Sundrarajan 2016: The Sharing Economy.
Turvallisuuden ratkaisuja
• Jonkinlainen henkilökohtainen ”turvallisuustili”, johon kertyisi varoja eri alustoilla tehdystä työstä.
• Alusta voi lanseerata ”minimipalkan”, eli että ei olisi mahdollista ansaita tiettyä summaa vähempää (TaskRabitilla tällainen)
• Toimeentulon turvaaminen, kun työtä ei ole -> perustulon tapainen ratkaisu.
• Toisaalta työn ja sosiaaliturvan yhteispeli keskiössä.
• Ajatusmallin kehittäminen: yhteiskuntaan, jossa työllä on erilainen rooli.
16.11.2016 14
Lopuksi
• Kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina on etsitty turvaa esimerkiksi tapaturmien, sairauden, työttömyyden, työkyvyttömyyden, vanhuuden ja köyhyyden varalta.
• Valtio: Viimesijaisesta turvasta huolehtiminen (perustulokokeilut)
• Työnantajat: Löytyykö ratkaisua viime aikoina korostuneesta vastuullisuuden ajatuksesta?
• Työntekijät: Oma varautuminen: eläkkeet ja muu sosiaaliturva. Lisäksi laajempi omasta turvallisuudesta huolehtiminen (työajat ja fyysinen työympäristö).
• Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, koska turvallisuuden kysymykset eivät enää ole samalla tavalla kansallisia.
16.11.2016 15
Esityksessä hyödynnetyt lähteetArun Sundararajan 2016: The Sharing Economy. MIT Press.
Sharing economy: Growth of part-time, flexible jobs offered by companies such as Uber is a double-edged sword. Independent 15.2.2016
Who’s an Employee? The Uber-Important Question of Today’s Economy. Governing June 2016.
In the Sharing Economy, No One's an Employee. The Atlantic June 2015.
How the Sharing Economy Screws American Workers. The Huffington Post 1.20.2016.
Jakamistalous vie työelämää 1800-luvulle. Kansan Uutiset 27.8.2016
The Sharing Economy. PricewaterhouseCoopers 2015.
Verottajalle töitä! Sitra 29.2.2016
Jakamistalouden uusi aluevaltaus: työtä pilvessä aamusta iltaan. Alla Sauran blogi. 10.11.2015.
16.11.2016 16