jalkapallovalmentajabin/... · 2020-04-06 · kana ottivat kärkipelaajat. näiden spurttien...

Jalkapallovalmentaja 1 / 2009

Baxter Nuorten valmentajapäivillä

Naisten maajoukkueen pelianalyysejä

Haastattelussa Ville Priha

Pikku-huuhkajat valmistautuvat kisoihin

2 Jalkapallovalmentaja 1/2009

Sisältö

Naisten maajoukkue matkalla EM-finaaleihin... 4

Haastattelussa Ville Priha... 10

Pietarin Zenit Nuorten valmentajapäivillä... 12

Pikku-huuhkajilla 2 kk kisoihin... 15

Stuart Baxter Suomifutista kehittämässä... 17

3Jalkapallovalmentaja 1/2009

Suomen Jalkapallovalmentajat ryValmentajien jäsenlehti 29. vskPäätoimittaja Jukka Vakkila

Hallitus:Jukka Vakkila, puheenjohtaja 040 778 [email protected] Heikki Altonen 050 596 [email protected]

Kari Hakkarainen 040 590 [email protected]

Mauri Keinänen 0400 483 [email protected]

Heikki Suhonen 0400 437 [email protected]

Jussi Ristimäki 050 441 3615

Pekka Utriainen 0400 562 [email protected]

Lehden toimituskunta:Jukka Vakkila, Heikki Suhonen ja Sirpa Vakkila

Lehden taustaa:Suomen Jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yh-den lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liitty-viä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, et-tä yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallo-valmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia.

Kannen kuvat: Vierumäen MediapajaKustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry

Toimisto:PL 121, 00511 HelsinkiToimistosihteeri Sirpa Vakkila 0500 422 [email protected]

Lehden ilmoitukset ja tuotanto:Yhdistyksen toimisto

Päätoimittajan palsta

Suomalainen jalkapallo tarvitsee kipeästi omaa kehitysohjel-maansa, minkä tavoitteena on yhtenäistää huippupelaajien kanssa tehtäviä toimintoja. Voittoja ja tappioita tulee jatkos-sakin, mutta kehittyminen on prosessi, mihin kuulu pitkä-

jänteisyys, systemaattisuus, korkea huippujalkapallon osaamisen taso, korkeat vaatimukset sekä kehitty-mistä tukeva kilpailujärjestelmä. Pyrkiessämme eurooppalaiselle hui-pulle, näitä asioita on tarkasteltava ja arvioitava avoimesti ja säännölli-sesti. Tämä tulee jatkossa vaatimaan lisää päätoimisia ammattilaisia lah-jakkaiden nuorien pariin. Haasteek-si saattaa tulla resurssit. Olosuhteet

eivät ole enää esteenä, mutta riittääkö raha? Tai syntyykö tahtotila, jolloin priorisointi takaisi talouden.

Suomi saavutti juuri oikeaan aikaan kevään kynnyksellä huipputulokset sekä A-maajoukkueen karsintaottelussa Wa-lesissa että 21- vuotiaitten ystävyysottelussa EM-kisaisäntä Ruotsia vastaan Espanjassa. Tekee varmasti hyvää meidän kaikkien itsetunnolle ja ennen kaikkea pelaajien itseluotta-mukselle. Olemme oikealla tiellä. Den rullar in!

Vaikka olemmekin oikealla tiellä, haasteeksi muodostuu jo lyhyellä aikavälillä nuorien pelaajien istuttaminen vas-tuunkantajiksi A-maajoukkueeseemme tulevissa EM-kar-sinnoissa. Työ on jo alkanut ja uskoisin, että nuorten EM-turnauksen jälkeen ollaan monien uusien asioiden edessä. Toivottavasti useita uusia tähtiä on tuolloin syttynyt.

SJV järjesti onnistuneesti yhdessä Vierumäen kanssa nuorten valmentajille suunnatut Valmentajapäivät maalis-kuussa. Erittäin tiiviistä ohjelmasta huolimatta satapäinen valmentajajoukko antoi kirjallisissa palautteissaan ohjelmas-ta arvosanan kiitettävä. Toki kehittämisehdotuksiakin jouk-koon mahtui ja ne tietysti pyritään jatkossa huomioimaan. Ohjelman kohokohtia olivat ilman muuta päävalmentaja Baxterin vahva panos molempina päivinä sekä Markku Ka-nervan kiinnostava esitys EM-turnaukseen valmistautuvasta joukkueesta. Erityisen arvonsa seminaariin toi pääsihteeri Kimmo J Lipponen omalla esiintymisellään. Kiitän lämpi-mästi kaikkia seminaarissa vierailleita esiintyjiämme.

Kevätaurinko paistaa jo melko korkealla. Se merkitsee sarjojen käynnistymistä kaikilla tasoilla. Toivotan kaikille ohjaajille ja valmentajille jaksamista ja sitkeyttä alkavalle kaudelle. Kentillä nähdään.

Jukka Vakkila, puheenjohtaja


Naisten maajoukkue

Missä huiput menevät?

Sykemittausten käyttö naisten jalkapallossa on viime aikoi-na yleistynyt kaikissa huippujalkapallomaissa. Tehdyt sel-vitykset tähtäävät kestävyysominaisuuksien seuraamiseen ja niiden kehittämiseen sekä kuormittumisesta palautumisen seurantaan.

Naisten huippujalkapallon fyysisen kuormittumisen tut-kimukset EURO 2005 kisoista ovat osoittaneet, että 90 mi-nuutin jalkapallo-ottelussa huippujoukkueiden valikoidut pelaajat (yhteensä 30) liikkuvat keskimäärin 10 -13 km.

Eniten kenttäpelaajista liikkuvat keskikenttäpelaajat ja vähiten keskuspuolustajat (Drust ym 2007).

Vaikka suurin osa liikutusta matkasta tapahtuukin ma-talalla intensiteetillä, niin toistuvat korkean intensiteetin spurtit (pituudeltaan n. 20 m, nopeus yli 15 km/h) asettavat hengitys- ja verenkiertoelimistölle omat vaatimuksensa.

EURO 2005 turnauksessa eniten korkean intensiteetin spurtteja jokaisen 15 minuutin pituisen tarkastelujakson ai-kana ottivat kärkipelaajat. Näiden spurttien yhteinen matka 15 minuutin jaksoissa oli keskimäärin 400 m eli kuuden 15 min jakson aikana yhteensä n. 2,4 km.

Vähiten spurtteja vastaavissa ajanjaksoissa tuli toppareil-le. Spurttien kokonaismatka heillä oli keskimäärin 250 m eli koko ottelussa yhteensä 1,5 km. Keskikenttäpelaajat ja laitapuolustajat sijoittuivat spurtein liikutuissa matkoissa kärkipelaajien ja toppareiden väliin keskiarvon ollessa 1,8 km.

Krustrupin ym 2005 tutkimusten mukaan Tanskan nais-ten pääsarjassa kenttäpelaajat ovat liikkuneet keskimäärin 10,3 km, mistä korkeaintensiteettisellä nopeudella (yli 15 km/h) 1,3 km keskiarvosykkeen ollessa 167 l/min, mikä vastasi keskimäärin 87 % kuormitusta maksimaalisesta syk-keestä.

Suomen naisten lähtökohta 2007

2007 Olympiastadionilla pelattu Suomi-Skotlanti maaottelu

kuvattiin liikuttujen matkojen ja nopeuksien selvittämisek-si. Ottelu päättyi Suomen voittoon 4-1. Tulokset on esitet-ty pelipaikoittain (Op=oikea puolustaja, Ot= oikea toppari, Vt= vasen toppari, Vp= vasen puolustaja, OALkk=oikea alempi keskikenttä, VAlkk= vasen alempi keskikenttä, YLkk = ylin keskikenttä, Ol =oikea laita, Kh= kärki, Vl= vasen laita) kuvissa 1 ja 2

Kenttäpelaajan vertailuarvo EURO 2005 huipuilla oli lähes 13 km ja Tanskan pääsarjassa 10,3 km. Suomen kenttäpe-laajien liikutun matkan keskiarvo oli 9,5 km. Yli 10 km matkaan yltivät ylimmän keskikentän ja oikean puolustajan paikan pelaajat. Näihin rooleihin osallistuivat vaihtopelaa-jat. Topparit liikkuivat vähiten eli runsaat 8 km. Eniten pe-laajat liikkuivat hölkkänopeudella ja kävellen.

Tulokset osoittavat, että Suomi – Skotlanti ottelu oli kuormitukseltaan alempaa tasoa, kuin EURO 2005 huip-pupelit erityisesti valikoituihin huippupelaajiin verrattuna. Tästä voitiin tehdä johtopäätös, että tulevassa EURO 2009 turnauksessa fyysiset vaatimukset tulevat olemaan huomat-tavasti korkeammat kuin analysoidussa Suomi - Skotlanti ottelussa. Tämän tosiasian tiedostaminen on nostanut pelaa-

Kuva 1. Eri pelipaikkojen pelaajien liikkumat matkat, kaikkien pelaajien keskiarvo ja kenttäpelaajien keskiarvo. Vaihdosta tulleet pelaajat liitettiin hänen pelipaikkaansa.

12000Matka (m)

10000

Matka (m)

8000

4000

6000

2000

4000

0 M O O Vt Vp OA

VA Yl O K Vl Ka

Kav p t t p A

lKk

AlK

k

lKk

l h l a.kaikki

a.kenttäp

Naisten maajoukkue matkalla EM- finaaleihin- harjoitusten ja pelien seurantaprojekti pelianalyysin ja sykemittausten avulla


jien fyysisen kuntotason tavoitetta ja koventanut asteittain omakohtaisen fyysisen harjoittelun laatua ja määrää kausille 2008 ja 2009, tietysti EURO 2009 kohti.

Mainittakoon ajankohtaisena erikoisuutena tässä yh-teydessä, että viime syksyn miesten MM-karsintaottelussa Saksaa vastaan Olympiastadionilla Suomen kenttäpelaajat liikkuivat keskimäärin 11,6 km ja Saksan 11,1 km. Eniten Suomella liikkuivat alimmat keskikenttäpelaajat (12,5 km) ja Saksalla 12,8 km sekä kummankin joukkueen topparit vähiten (10,0 km).

Kuva 2. Korkealla intensiteetillä (nopeus yli 15 km/h) liikutut matka pelipaikoittain ja kenttäpelaajien keskiarvo. Vaihdosta tulleet pelaajat liitettiin hänen pelipaikkaansa.

EURO 2005 huipuilla korkean intensiteetin kenttäpelaa-jan keskiarvo oli 1800 m ja Tanskan pääsarjassa 1300 m. Suomen vastaava keskiarvo Skotlanti pelissä oli runsaat 800 metriä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että huippupelaajat ovat kestävämpiä, nopeampia ja voimakkaampia kuin alemman tason pelaajat. Kestävyyssuorituskyvyn merkitys itse otte-luissa näkyy siten, että huipputasolla tehdään enemmän korkeatehoisia juoksuja kuin alemmilla tasoilla. Kestävyyso-minaisuuksien merkityksestä antaa myös viitteitä tutkimus, jossa osoitettiin pelaajien kuormittavinta viittä minuuttia seuraavan liikkumismäärältään keskimääräistä alhaisempi viisi minuuttinen. Edelleen on osoitettu, että tasosta riip-pumatta ottelun 15 viimeisen minuutin aikana pelaajat juoksevat keskimääräistä vähemmän ja että vaihdosta tulleet pelaajat liikkuvat enemmän kuin ottelun alusta asti pelan-neet (Mohr ym. 2003).

Jalkapallossa etenkin ottelut vaativat pelaajilta hyviä kestävyysominaisuuksia ja ovat siis toisaalta hyviä kestä-vyysharjoituksia. Epäsuorasti otteluiden merkityksestä kes-tävyysominaisuuksien kehittymiseen jalkapallossa osoittavat tutkimustulokset, joissa pelaajien liikkuman matkan ja ha-

penottokyvyn on todistettu kasvavan sarjakauden aikana.

Projektin tavoitteita

Projektin tarkoituksena on kehittää keinoja, joilla voidaan saavuttaa pelillisesti kansainvälistä kärkeä kokonaisvaltaises-ti, niin fyysisen kuin henkisenkin kehityksen kautta huomi-oiden pelien ja harjoittelun energian kulutuksen, ravinto-puolen sekä kuormituksesta palautumisen. Näitä tekijöitä on pyritty lähestymään objektiivisesti tutkimuksen keinoin sekä käytännöllisen itsearvioinnin avulla valmistauduttaessa omiin vaativiin EM-kisoihin 2009.

Vuodesta 2007 lähtien jokaisessa kansainvälisessä turna-uksessa, kaksoismaaottelussa, erillisessä maaottelussa sekä niiden yhteydessä pidetyillä leireillä on pyritty hyödyntä-mään sykemittarin käyttöä harjoitusten (kehittävät, valmis-tavat ja palauttavat harjoitukset) ja pelien ensinnä harjoitus-vaikutuksen ja toiseksi energian kulutuksen mittaamiseksi ja tarvittaessa painonhallinnan edistämiseksi.

Palautumisen arvioimiseksi sykemittareita on käytetty myös yöllä nukuttaessa. Unen aikainen syketaso ja sykevaih-telu antavat tietoa pelaajien voimavarojen ja palautumisen kehittymisestä. Pelaajien kuormitustilan ja palautumisen tunnetilan tiedostamiseksi on käytetty itse arviointiin perus-tuvia lomakkeita, että pelaajat voisivat verrata omia tunte-muksia, jokaisen leiri-/ottelutapahtuman tulosraportteihin ja siten oppia perinteistä tapaa nopeammin tiedostamaan harjoitus-/palautumistilansa ylikuormittumista vastaan par-haan mahdollisen harjoitusvaikutuksen saamiseksi.

Sykemittauksiin on käytetty Suunnon syke-sykkeeltä mittaavia Smart belt ja Memory belt tiedon tallennus- ja keräyslaitteita, joilla on mahdollista kerätä sykettä useam-man vuorokauden ajan. Kaikista mittauksista sykedata on siirretty Firsbeatin (Firstbeat Technologies OY) Hyvinvoin-tianalyysiohjelmalla tietokoneelle edelleen analysoitavaksi ja raportoitavaksi osittain yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa.

Arvokasta aineistoa on tuotettu 2007-2009 välisenä aikana seuraavista pelileireistä:

2007 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua) ja leiri2007 elokuu, USA ottelu ja leiri2007 syyskuu, Skottipelit Turku ja Helsinki sekä leiri2007 marraskuu, testileiri ja ottelu Suomi A - Suomi haas-tajat, Eerikkilä2008 tammikuu, Guanzhou, Kiinan leiri, Neljän maantur-naus (3 ottelua)2008 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua) ja leiri

1800Matka (m) kun nopeus yli 15 km/h

1400

1600Matka (m), kun nopeus yli 15 km/h

1000

1200

600

800

200

400

0 MV

OP

OT

VT

VP

AO

KK

AV

KK

YK

K

OL

KH

VL

K.a.


2008 toukokuu, Islanti-pelit Espoo ja Lahti sekä leiri2008 syyskuu, Skottipelit Pietarsaari ja Vaasa sekä leiri2008 marraskuu, Walesin leiri ja kaksi peliä Walesia vastaan2008 marraskuu, testileiri2009 tammikuu, Guanzhou, Kiinan leiri, Neljän maanturnaus (3 ottelua)2009 helmikuu, Kyproksen leiri, kaksi peliä Englantia vastaan2009 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua ) ja leiri

Sykettä on kerätty jokaisella leiri-viikolla kaikista harjoituksista ja leirin aikana käydyistä otteluista. Palautu-

Kuva 3. Suomi-Skotlanti ottelun 9600 metriä liikkuneen keskikenttäpelaajan sykkeen jakautuminen tehoalueittain eri väreinä.

mistilan määrittämiseksi tehtiin mah-dollisimman säännöllisesti sykkeen yökeräyksiä.

Sykekeräykseen osallistuivat kaikki harjoituskykyiset pelaajat vapaaehtois-pohjalta. Harjoitteluun osallistuvien pelaajien lukumäärä vaihteli louk-kaantumistilanteen mukaan. Onnistu-neiden yökeräysten lukumäärä puoles-taan vaihteli varsinkin alussa mittariin totuttelun ja motivoituneisuuden mu-kaan. Osallistuminen mittauksiin on ollut kiitettävää.

Peli- ja harjoitussykkeistä analy-soitiin tärkeimpänä EPOC (excess post-exercise oxygen consumption),

harjoitusvaikutus ja harjoituksen ja-kaantuminen minuuteissa eri kestä-vyyden tehoalueille (peruskestävyys, vauhtikestävyys ja maksimikestävyys).

EPOC kuvaa ylimääräistä harjoi-tuksen jälkeen kuluvaa hapen määrää ml/kg eli millilitroina painokiloa koh-den. Harjoituksen ja pelin ja harjoitus-vaikutukset luokitellaan viiteen tasoon alimmasta lähtien seuraavasti: ei har-joitusvaikutusta, yllä pitävä vaikutus, kehittävä vaikutus, erittäin kehittävä vaikutus ja tilapäinen ylikuormitustila. Prosenttitasot maksimihapenotosta eri tehoalueille näkyvät oheisessa Kuvassa 3.


Kuva 4. Keskikenttäpelaajan harjoitusten ja pelien EPOC kertymä ja harjoittelun jakautuminen eri tehoalueille viikon leirin aikana

Kuvassa 4 esitetty pelaaja on pelan-nut Algarve turnauksessa 2007 täydet minuutit kolmessa pelissä ja on ollut kahdessa pelissä (9.3. ja 14.3.) harjoi-tusvaikutukseltaan erittäin kehittävällä alueella ja yhdessä pelissä (12.3.) kehit-tävällä alueella. Kyseinen pelaaja pelasi 11.3. noin puolet ottelusta ja harjoi-tusteho jäi ylläpitävälle tasolle. Kuvatun turnausviikon pelien väliset harjoitukset ovat olleet pelin jälkeen

palauttavia ja ennen peliä valmistavia, eikä harjoitusteho ole noussut eikä saa noustakaan ylläpitävää tasoa korkeam-malle. Esitetty seurantatapa mahdollis-taa myös pelissä vain muutaman mi-nuutin pelanneiden pelin aikaisen ja jälkeisen verryttelyn ja lisäharjoitusten kuormituksen kontrolloinnin, missä pelaajakohtaisesti pyritään vähintään ylläpitävään tasoon.

Turnausotteluissa palautuminen tärkeää

Palautumista kuvaavana muuttujana on pidetty voimavaraindeksiä, mitä mitataan yösykkeistä saatavana lukuna. Yleisesti kuvattuna voimavaraindeksi on sitä korkeampi mitä alhaisempi yö-syke on ja, että yösyke sisältää riittäväs-ti sykevaihtelua.


Kuvassa 5 on kuvattu yhden pelaa-jan Algarve turnauksen voimavarain-deksejä peräkkäisinä päivinä. Yleensä matkan rasitukset varsinkin pitkien lentojen jälkeen näkyvät leirien alus-sa hiukan stressaavana tekijänä eli voimavaraindeksi on reilusti alle 100. Suurin valmennuksellinen haaste on peleistä palautumisen edistäminen, mihin joukkue on löytänyt hyvät me-netelmät. Niitä ovat olleet johdetut hengitys- ja rentoutumisharjoitukset, Pilates-harjoitukset, streching, vesi-jumppa, kylmä-lämmin vesihoidot ja hieronta.

Palaute pelaajille

Pelaajat ovat saaneet turnausten aikana palautteet seurannasta otteluittain seu-raavan kuvan 6 mukaan:

Jokaisen turnauksen ja pelileirin jälkeen pelaajat saavat sähköpostin liit-teinä omat harjoitusvaikutus-, palautu-mista kuvaavat voimavararaporttinsa omaan datapankkiinsa säilytettäväksi pelien, harjoitusten ja turnausten ver-tailemiseksi. Useat pelaajat ovat halun-neet myös energiankulutuksen, koetun stressin ja painonhallinnan raportit it-selleen.

Uskoakseni kilpailu pelipaikoista on tuottanut pyyntöjä yksilöllisille har-joitusohjelmille varsinkin ylimenokau-den harjoitteluun ja tilanteisiin, missä pelaajan tulevan seuran harjoitukset eivät ole alkaneet. Pyydetyt ohjelmat on pyritty tekemään mahdollisimman yksilöllisinä maajoukkueen pelipaikka tai pelipaikat huomioiden. Tähän on kestävyys- ja nopeuskestävyystavoittei-den kannalta analysoitu Suomi-Skot-lanti peli antanut erittäin luotettavan pohjan.

Kuva 5. Yhden pelaajan Algarve turnauksen voimavarojen seuranta.

Pelaaja oli Pelaaja oli Pelaaja oliPK-tasolla18 min

VK-tasolla54 min

MK-tasolla44 min

EPOC (ml/kg) Ottelun harj. vaikutusE ittäi k hittä ä1. p.a. 195 2.p.a. 170 Erittäin kehittävä

LeenaLaituri

VV VVe.p.100

p.j.84100 84

Kuva 6. Palautekaavio pelaajan kuormittumisesta ja palautumisesta ottelussa. Leena Laiturin voimavaraindeksi (VV e.p.) oli ennen peliä. Alkuverryttelyn ja pelin aikana Leena oli fyysisesti peruskestävyystasolla 18 min, vauhtikestävyystasolla 54 min ja maksimikestävyystasolla 44 min. EPOC oli 1. puoliajalla 195 ja 2. puoliajalla 170 ml/kg. Ottelun harjoitusvaikutus oli erittäin kehittävä. Peliä seuranneen yön jälkeen voimavaraindeksi (VV p.j.) oli 84.


Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

Projekti on selvästi lisännyt pelaajien halua tietää enemmän omasta kunnos-taan ja sen kehittämisestä sekä fyysises-ti että mentaalisesti.

Pitkällä aikavälillä harjoitus- ja peli-kausittain viikkoharjoittelussa kuormi-tuksen ja kuormituksesta palautumisen on oltava tasapainossa.

Fyysisen kunnon ja sen osa-aluei-den kehittäminen loogisessa järjestyk-sessä on tärkeää: aerobisesta puolesta nopeuskestävyyden kautta nopeuteen ja voimapuolella perusvoimasta no-peusvoimaan ja räjähtävään voimaan sellaisella progressiivisuudella, että vältetään liiallinen kuormittuminen ja ylikuormitustila. Palautumisen merki-tys harjoittelun rytmityksessä tulee tär-keäksi harjoitusviikon ja peräkkäisten viikkojen sisällä.

Mittausten tulokset ovat selkeästi osoittaneet kuormittuminen olevan yksilöllistä sekä fyysisellä että henkisel-

lä puolella. Fyysinen kuormittuminen pelissä

on yhteydessä pelipaikkaan, sen vaa-timuksiin ja mahdollisiin erikoisteh-täviin. Selvää yksilöllistä tilapäistä yli-kuormittumista on havaittu varsinkin kovissa otteluissa huippumaita vastaan, tosin aikaisempaa harvemmin.

Yksilötasolla EPOC indeksit ovat kertoneet peleistä sen, että parempaan suuntaan kuormituksen kestämises-sä on menty. Tämä osoittaa sitä, että oman peliroolin vaatima kunnon ke-hittäminen on edennyt tehtävän ja ta-voitteen vaatimaan suuntaan.

On kuitenkin muistettava, että pelaajan on kuntonsa kehittämiseksi kuormitettava itseään sopivin välein ylikuormitustilaan, mutta muistettava varmistaa palautuminen seurannalla hyviksi todetuin yksilöllisin keinoin.

Palautuminenkin on yksilöllistä. Palauttavat harjoitteet ovat olleet to-della tarpeellisia, kuten rentoutumis-harjoituksetkin.

Turnaustilanteissa pelaajien kuor-mittuminen ottelussa ohjaa palautta-

Pelaajakommentti

Tiina Salmen millaiset kokemukset sinulla on kuormituksen ja palautumisen seurannasta sykemittauksin sekä harjoituksissa että peleissä? Olen ollut mukana syketarkkailussa siitä lähtien kun se aloitettiin naisten maajoukkueessa. Tapa tutkia palautumista/kuormittumis-ta tapahtumissa oli minulle täysin uusi, mutta todella positiivinen. Tarkkailun aikana on koko ajan painotettu sen vapaaehtoisuutta, eli ettei kenenkään tarvitse sen takia uniansa menettää.

Omalla kohdallani en ole kertaakaan tuntenut sykeseurantaa häiritseväksi, päinvastoin, olen saanut paljon uutta tietoa. Sen lisäksi että olemme pitäneet sykemittaria, olemme myös täyttäneet palautelomaketta, jossa käsitellään mm. omia tuntemuksia. Tällä tavoin on siis ollut mielenkiintoista tarkkailla ovatko mittarin lu-kemat samanlaisia kuin omat tuntemukset.

Itse olen huomannut, että se miltä kropassa tuntuu aamulla, ei aina kerro palautumistilanteestani ja tässä tapauksessa mittaus-

tuloksista onkin ollut suurta hyötyä mm. sopivien palautumishar-joitteiden löytämisessä.

Toinen asia, mikä on ollut suureksi hyödyksi, on se, että mit-tausprojekti on jo jatkunut useamman vuoden. Näin pelaajana olen saanut tietoa miten kunto on kehittynyt esim. edelliseen vuo-teen verrattuna. Eli toisin sanoen, millainen kestävyysharjoittelu tuo tuloksia. Tässäkin asiassa olen saanut apua Pekka Luhtaselta erityisesti ylimenokaudella. Olen saanut harjoitteita, joilla kehi-tetään nimenomaan näitä kestävyysominaisuuksia. Lisäksi pelien/ harjoitteiden aikana tapahtuvien mittausten avulla olen oppinut mm. millaisella vauhdilla omalla pelipaikallani liikutaan. Tästä on siis hyötyä suunnitellessani mm. juoksuharjoitteita (matka, kesto, nopeus ym.)

Koska minun sekä maajoukkueemme tavoitteena on kehittyä pelaajina ja menestyä maajoukkuetasolla, on harjoittelun oltava niin tehokasta kuin mahdollista ja sen takia onkin tärkeää löytää tällaisia apukeinoja, joilla harjoittelun tehokkuus näkyy.

Tiina Salmén

vien harjoitusten toteutusta ja pelin-omaisten harjoitteiden kuormitusta.

Pelaajien kommentit projektista ovat olleet yleensä myönteisiä. Monet pelaajat ovat hankkineet omat sykemit-tarit kuormittumisen ja palautumisen seurantaan omakohtaisen harjoittelun kehittämiseksi seurassa.

Juttu: Pekka Luhtanen


Jyväkylän Jalkapalloklubi teki keskisuomalaista

futishistoriaa nousemalla viime kauden jälkeen

jalkapalloilun Veikkausliigaan.

Joukkueen erinomaista kautta kuvattiin

Jalkapallovalmentaja lehdessä 4/2008

Pallokoplan jutun yhteydessä Joukkueen

valmentaja Ville Priha vastaa nyt joukkueen

nykytilanteeseen koskeviin kysymyksiin.

1.Lehti 4/2008 kertoi, etä JJK aikoo vahvistaa joukkuettaan 5 uudella pelaajalla. Miten JJK on onnistunut joukkueen rakentamisessa talven aikana ?

Ollaan hankittu keskialueelle Kristian Sund Vifkistä ja J-P Tuomanen Jaros-ta. Sund tuo meille lisää taitoa kek-sikentän hyökkäyspeliin, Tuomanen taas tasapainoa ja kamppailuvoimaa. Molemmat pelaajat ovat päässeet hy-vin ryhmään mukaan ja odotusarvo kyseisten pelaajien kohdalla on kova. Etsimme vielä vahvistuksia laitapelaa-jien paikoille sekä hyökkääjää. Etsim-me sopivia pelaajia rauhassa emmekä tee hätiköityjä päätöksiä. Tarkoitus on, että tulevat pelaajat ovat selkeitä vah-vistuksia.

2. Onko JJK:n organisaatio onnistunut tavoitteissaan, oletteko organisaationa liigatasoa ?

Organisaatiomme on tehnyt viime vuosina hyvää työtä. Seura on kehit-tynyt koko ajan ja tulee kehittymään jatkossakin. Osakeyhtiön syntymisen myötä seuramme tulevaisuus on mie-

lestäni entistä vakaammalla pohjalla ja luotan organisaation osaamiseen. Meillä on paljon töitä tehtävänä, että seurastamme tulee hyvän tason liiga-joukkue kaikilla mittareilla. JJK:ssa on kuitenkin hyvä tekemisen meininki myös organisaatiopuolella ja kaikki te-kevät kovasti töitä ja usko hyvään tule-vaisuuteen on luja.

3. Minkälaiset olosuhteet Jyväskylässä on, jos verrataan muihin liigapaikkakuntiin ?

Talviharjoittelu- ja peliolosuhteet ke-sällä ovat tällä hetkellä vielä kaukana liigatasosta. Jyväskylästä puuttuu jal-kapallohalli. Tänä vuonna kuitenkin valmistuu täysimittainen lämmitettävä tekonurmi, joka osaltaan auttaa val-mistautumista tulevina kausina. Har-jun stadion ei luonnollisestikaan täytä liigakriteerejä. Edessä on joko harjun ehostaminen uuteen uskoon tai uuden jalkapallostadionin rakentaminen.

4. Jyväskylä on yliopistokaupunki. Onko sillä merkitystä pelaaajahankintojen suhteen ?

Jyväskylä koulukaupunkina ei aina-kaan heikennä meidän mahdollisuuk-sia pelaajahankinnoissa. Suurin osa pelaajistamme opiskelee ja olemme aikaisempinakin vuosina pystyneet houkuttelemaan seuraamme liigatason pelaajia, jotka ovat tulleet tänne opiske-lemaan. Yliopisto on vaikuttanut ja tu-lee varmasti jatkossakin vaikuttamaan pelaajien valintaan tulla JJK.hon

5. JJK on tunnettu kasvattajaseurana. Nouseeko nyt omista junnuista käyttökelpoisia pelaajia liigatasolle ?

Joukkueemme harjoitusringissä on 15 seuran omaa kasvattia, mikä on mieles-täni kunnioitettava lukema. Menestyk-semme on perustunut ja tulee jatkos-

15 kysymystä valmentajalle


sakin perustumaan oman akatemian kasvatteihin. Emme pysty kilpailemaan isompien seurojen kanssa pelaajamark-kinoilla. Jos haluamme pärjätä liigassa, nuorten pelaajien on kehityttävä liiga-tason pelaajiksi. Se on kova haaste pe-laajille ja valmennukselle, mutta se on seuramme linja ja on hienoa että jouk-kue on vahvasti Jyväskyläläinen.

6. Osallistutko päävalmentajana seuran nuorten valmentajien koulutukseen ?

Olemme aloittaneet seurassamme si-säisen valmentajakoulutuksen. Käym-me keskusteluja ja palavereita junio-rivalmentajien kanssa. Tarkoituksena on luoda selkeä polku junioripelaajalle JJK:n edustusjoukkueeseen. Asia on tosin vielä aloitusvaiheessa ja meillä paljon työtä ja kehittämistä juniori-valmennuksessa. Ongelma on päätoi-misten ja koulutettujen valmentajien puute. llman päätoimisia valmentajia toiminta on väkisinkin osittain ”har-rastelua”. Tarvitsemme lisää resursseja valmennukseen, uskon että seuramme panostaa tähän osa-alueeseen tulevina vuosina.

7. Kuinka laajaa on nuorisopallon toiminta JJK:ssa ja Jyväskylässä yleensä ?

Jalkapallo on Jyväskylässä suosituin nuorisourheilulaji ja harrastajia on paljon. JJK:ssa on 1100 junioripelaa-jaa, joten pelaajia on paljon.

8. Mikä on oma valmentajakoulutuksesi ja miten aiot kehittää itseäsi valmentajana jatkossa ?

Valmistun ensi maanantaina 2.2 JVK kurssilta. Kurssi on ollut antoisa ja ke-

hittävä. Tarkoitus on kouluttaa itseäni jatkuvasti. Jokainen päivä on mahdol-lisuus kehittyä, olen nuori valmentaja ja opin joka ikinen päivä jotain uutta. Haluaisin seuraavaksi suorittaa am-mattivalmentajatutkinnon.

9. Joukkueesi urheilullinen tavoite kaudella 2009 ?

Nousijajoukkueen ei kannata hirveästi uhota. Pelaajarunkomme on pitkälti sama, joka nosti seuran viime vuon-na liigaan. Tärkeintä on turvata JJK:n liigapaikka myös seuraavalle kaudelle. Joukkue ei tosin ole vielä tavoitetta asettanut. Tulen sitoutumaan Joukku-een yhteiseen tavoitteeseen.

10. Miten JJK valmistautuu liigaan kevään 2009 aikana? Onko esim. mahdollisia kansainvälisiä otteluita tai leirejä ?

Valmistaudumme harjoittelemalla Jyväskylässä, emme lähde leirille, em-mekä pelaa kansainvälisiä otteluita. Liiga-cupissa tulee vähintään 6 ottelua, lisäksi pelaamme harjoitusotteluita.

11. Mikä on liigacupin merkitys JJK:lle joukkueena ja Sinulle valmentajana ?

Liiga-cup on tärkeä ja arvokas kokemus nuorelle joukkueellemme, kun valmis-taudumme ensimmäiseen veikkauslii-gakauteen. Tulokset eivät liiga-cupissa ole tärkeitä. Kehitämme peliämme ja ajamme pelaajat sisään meidän pelita-paamme. Tärkeintä on saada peli sarjan alkuun mennessä siihen kuntoon, että pystymme pelaamaan tuloksellisesti. Liiga-cupissa pelaajamme pääsevät to-tuttelemaan liigavauhtiin. Liiga-cup on kuitenkin virallinen sarja, ja se on

parempi kuin pelkät harjoitusottelut. Näemme myös, mille pelipaikoille kai-paamme vielä vahvistuksia. Ja jokaista ottelua lähdemme myös voittamaan.

12. Miten hyvin tunnet muut liigajoukkueet, niiden pelaajamateriaalit ja pelitavat ?

Tunnen tulevat joukkueet kohtalaisen hyvin, ja tutustun niihin vielä enem-män talven aikana.

13. Tuoko JJK joukkueena jotakin uutta liigaan ?

JJK tuo liigaan oman värinsä. Jyväsky-lä on hyvä urheilukaupunki ja Harjun stadionin katsomot tulee täyttymään ensi kesänä. Uskon, että vierasjoukku-eet tulevat mielellään Jyväskylän hie-noon futis tunnelmaan pelaamaan.

14. Miten media on suhtautunut JJK nousuun ?

Positiivisesti. Uutena joukkueena JJK kiinnostaa.

15. Jos olisit diktaattori, mihin asioihin kiinnittäisit eniten huomiota suomifutiksen kehittämiseksi ?

Juniorivalmennukseen ehdottomasti. Se kaipaa lisää ammattiosaamista. Jos halutaan mennä eteenpäin, toiminnan on oltava laadukkaampaa ja määrätie-toisempaa pienestä pitäen.

Teksti:Heikki Suhonen

15 kysymystä valmentajalle


Nuorten Valmentajapäivät

LAHJAKKAAN PELAAJAN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET

Pietarin Zenith on legendaarinen venäläinen jalkapallojoukkue. Koska jalkapallo on kovassa suosiossa itänaapurimaassa myös Zenith on seurana vahvassa myötätuulessa.

Seuran jalkapalloakatemian kouluttaja Sergei Romanov vastaili Vierumäen valmentajapäivien yhteydessä suomalaisten nuorten valmentajien esittämiin kysymyksiin ja tässä seuraa kooste tärkeimmistä vastausten sisällöistä.

Alkuun Romanov totesi, että kasvatus pelaajan perheissä on erityisen tärkeä. Pelaajat saapuvat jalkapallokouluun 7 vuo-tiaina. Heti aluksi suoritetaan pelaajille testit, joissa mita-taan nopeus, reaktiokyky, ajatuksen nopeus ja peruspelitai-to pienpelien avulla. Varsinainen kasvatus pelaajaksi kestää ikäkauden 7 - 14 vuoden välillä. Harjoittelun pääpaino on kuten edelläolevasta saattaa arvata puhtaassa nopeudessa, lähtönopeudessa, ajatuksen nopeudessa ja ratkaisuntekono-peudessa. Lopullinen lajivalinta kypsyy 7 - 12 ikävuoden välillä. ” Elinkautinen ” venäläisen systeemin mukaan alkaa viimeistään 12 vuotiaana.

Pelaajan tuleva oma pelipaikka on osin valmentajan tie-dossa jo pelaajan ollessa 9 v, useimmiten kuitenkin noin 11 - 12 vuotiaana ja lopullinen ratkaisu tulee sitten 14 vuo-tiaana. Silloin kunkin pelaajan pelipaikka on selvillä ja pe-

laajan vahvuudet valmentajan tiedossa. Perustekniikan tulee olla kunnossa, samoin ymmärrys pelitehtävistä ja pelipaikan erityisvaatimuksista. Ja kun lisäksi pelaajan motivaatio on kunnossa tämä ymmärtää mitä ja miksi kentällä pitää tehdä tiettyjä asioita.

Koko toiminnan tavoitteena on kouluttaa pelaaja, joka pärjää vertailussa maan muihin vastaavan ikäisiin pelaajiin.

Koko koulutusprosessissa valmentajan rooli on erityisen tärkeä. Tärkein tehtävä on synnyttää pelaajassa vahva laji-rakkaus.

Nykyjalkapallo on pelinä nopea. Usein pelaajalla on ai-kaa reagoida ja toimia vain 1 - 2 sekuntia. Siksi harjoittelus-sa käytetään paljon alue- ja kosketusrajoituksia.

Maalivahdit tulevat mukaan samassa vaiheessa kuin muut pelaajat. Valinnassa mukana on erityisiä maalivah-


Suomen Urheiluopiston valmennus-keskuksen koulutus on suunnattu alle 12-vuotiaiden jalkapalloilijoiden val-mentajille ja joukkueille. Tuossa iässä on nuori oppii herkimmin esimerkiksi jalkapallossa tarvittavia lajitaitoja.

– Kyllä niitä voi kehittää myö-hemminkin, mutta se teettää paljon enemmän työtä, valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampinen sanoi alustuk-sessaan Nuorten jalkapallovalmentaji-en päivillä maaliskuussa Vierumäellä.

Samoilla linjoilla oli myös päivillä mukana ollut jalkapallon miesten A-maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter.

– Juniorien valmentamisessa on myös tärkeää, että he saavat itselleen sopivia haasteita harjoituksissaan. Päävalmentaja korosti sitä, että nuoret kehittyvät eri tahdissa. Toiset ovat hen-kisesti kypsempiä jo nuorina ja silloin heille pitää tarjota riittävän motivoivia harjoituksia. Se kehittää pelaajia oi-kealla tavalla.

Henkisesti vahvat juniorit

Stuart Baxter on pelannut ja valmen-tanut yli kymmenessä maassa neljässä maanosassa. Hän on tutustunut juni-orivalmennukseen eri kulttureissa ja näkee suomalaispojissa tiettyjä vah-vuuksia.

– Heillä on asennetta ja turvallisen ympäristön mukanaan tuomaa henkis-tä vahvuutta.

Henkisten ominaisuuksien mer-kitys vilahteli englantilaisvalmentajan puheissa tuon tuosta. Hänen mieles-tään junioreiden valmennuksessa pitää yhtä aikaa ottaa huomioon niin fyysi-nen, psyykkinen, taktinen, tekninen kuin sosiaalinenkin puoli.

– Suomalaisjunioreilla on asennet-ta. Ja jos jalkapalloilijalla ei ole henkisiä kykyjä hänestä ei tule koskaan huippu-pelaajaa!

Esimerkkinä henkisesti vahvoista pelaajista hän mainitsi muun muassa

Lucas Radeben, joka pelasi Etelä-Afri-kan maajoukkueessa sekä Leeds Unite-dissa, vapaapotkuissaan lujauskoinesen David Beckhamin sekä Suomen maa-joukkueen ja Liverpoolin topparin Sa-mi Hyypiän.

Baxter tietää myös mitkä ovat osa-alueita, joiden kehittämiseen kannat-taisi varsinkin suomalaispoikien kiin-nittää huomiota.

– Periaatteessa juniori-iässä puut-teet ovat samanlaisia kaikkialla, mut-ta suomalaisnuorten pitäisi harjoitella pallon käsittelyä, pelinlukua ja oppia liikkumaan oikein erityisesti rangais-tusalueen tietämillä sekä pelin avaa-mista.

Sinivalkoisten luotsi toivoisi, että nuoret opetettaisiin pelaamaan ja har-joitelemaan ilman pelkoa tappiosta, mikä edesauttaa pelaajien luovuuden kehittymistä. Vasta vanhemmat junio-

Jalkapallojuniorien harjoittamisessa on tärkeää, että valmentaja tietää mitä osaa ja pystyy siirtämään tätä osaamistaan lapsille ja nuorille ymmärrettävällä tavalla. Se on eräs ydinajatuksista FinnFutis by Vierumäki –konseptissa, josta seurat saavat eväitä lasten ja nuorten jalkapallo-osaamisen kehittämiseen.

Suomifutista kehittämässä

Stuart Baxter pääsi itsekin vetämään pelikengät jalkaan, kun hän veti malliharjoituksen Nuorten valmentajapäivien osallistujille.


Espoon Hongan malliryhmän juniorit pääsivät nauttimaan A-maajoukkuetasoisesta valmennnuksesta.

rit perehdytettäisiin taktiikan saloihin.

Käytännön esimerkkejä

Nuorten valmentajapäivillä oli osal-listujina reilut 80 juniorivalmentajaa ympäri Suomen. He kuulivat alustuk-sia valmennuksesta sekä pääsivät tu-tustumaan lähemmin Pietarin Zenitin junioriakatemian toimintaan ja näke-mään käytännössä heidän junioriensa osaamista.

Venäläisjoukkueen lisäksi Vieru-mäen keinonurmella nähtiin HJK:n, Hongan sekä Palloliiton Itä-Suomen piirin juniorijoukkueita.

Päivien osallistujat näkivät myös Suomen A-maajoukkueen päävalmen-tajan vetämän malliharjoituksen Hon-gan C94:n junioreille.

Baxter paljastui taitojalkapallon ystäväksi, sillä hän kertoi pitävänsä ys-tävänsä Arsene Wengerin tyylistä val-

mentaa lontoolaista Valioliigajoukkue Arsenalia. Silti hänen sydämesään on paikka myös synnyinkaupunkinsa Bir-minghamin ylpeydelle.

– Isäni oli aikoinaan valmentajana Aston Villassa, joten minulla on monia hyviä muistoja joukkueen kotikentältä Villa Parkilta.

Baxter tuli Suomeen miesten A-maajoukkueen valmentajaksi, mutta samalla hän tuli omien sanojensa mu-kaan kehittämään maamme jalkapal-loilua eteenpäin ja sitä työtä hän oli tekemässä myös Suoman Jalkapalloval-mentajien ja Suomen Urheiluopiston järjestämillä valmentajapäivillä.

Teksti: Esko HatunenKuvat: Mediapaja Vierumäki


10-13 vuotta

4 v 4 + 1 tyyppiset pelit perustekniikat katupelit henkinen / sosiaalinen tuki kasvatuksellinen tuki peli valmentajana

Päävalmentaja Stuart Baxter esitelmöi nuorten pelaajien kehittämisestä

Päävalmentaja Baxter oli saapunut Vierumäelle Nuorten Valmentajapäiville kertomaan ajatuksiaan nuoren pelaajan kehittämisestä kansainväliselle huipulle. Baxter näytti luentonsa lisäksi käytännön malliharjoituksessa, kuinka nopeaa päätöksentekoa ja taktista pelin lukemista voidaan opettaa. Malliryhmänä toimi FC Hongan 94-juniorit ja kentän laidalla tapahtumaa seurasi innokkaasti toista sataa valmentajaa.

Baxter painotti esityksessään, että kehittämisen pitää olla jatkuva prosessi, missä luonnollisesti pitää huomioida eri ikätasot. On myös tärkeä nähdä, että pelaajat kehittyvät yk-silöllisellä tavalla ja eri ikävaiheessa.

Päävalmentaja korosti erityisen paljon pelaajan henkis-ten ominaisuuksien kehittämistä. Sitkeys ja kärsivällisyys ovat huippupelaajan perusvaatimuksia. Motivaation tulee lähteä itsestään ja itseluottamuksen pitää olla kohdallaan. Pelaaja, joka luottaa itseensä kykenee myös pelitilanteissa paineen alla onnistuneisiin suorituksiin. Itseluottamusta rakennetaan pitkäjänteisesti erilaisten haasteiden ja onnis-tuneiden suoritusten kautta.

Luovuutta pidetään huippupelaajan perusvaatimuksena. Luova pelaaja pystyy lukemaan peliä tilanteiden edellyttä-mällä tavalla ja tekemään ratkaisuja, joita vastustaja ei osaa etukäteen ennakoida. Peli on jatkuvasti muuttuvien tilan-teiden ratkaisemista ja parhaiten siinä selviytyvät ne, jotka

pystyvät nopeaan päätöksien tekemiseen. Pelin lukemisen opettaminen on haastavaa valmentajille. Baxterin mallihar-joituksessa oli esimerkkejä siitä kuinka pienpelitilanteissa on mahdollisuus opettaa pelaajaa ymmärtämään peliä sekä ajattelemaan omilla aivoillaan.

Huippupelaajalle on ehdoton edellytys tulla toimeen yhä tärkeämmäksi muodostuvan median kanssa. Sen vuoksi me-diakoulutus on tärkeä osa pelaajakehitystä. Nykyaikana pe-laajan on ymmärrettävä, että verkosto yksittäisen pelaajan, joukkueen sekä seuran ympärillä on laaja ja ilman sitä ei yksinkertaisesti tulla toimeen. Näin ollen myös sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa entisestään ja niiden huomioimi-nen kehitysohjelmassa on oleellista.

Ohessa Stuart Baxterin esittämiä ajatuksia nuorten pe-laajien kehittämisen eri tasoista eri ikävaiheissa. Baxterin esitys on nähtävissä kokonaisuudessaan SJV:n sivuilla.Toimitus


toistot (Ranska) 1 v 1 (Portugali) taktiikan opetus fyysinen kehittyminen (Itävalta) turnaukset tulosten mittaaminen

voittamisen opettelu (Itävalta) erikoistuminen pelipaikkoihin huippupelaajan pätevyysvaatimukset voimaharjoittelu / mittaaminen mentaaliharjoittelu kansainvälinen kokemus

liigajalkapallo henkinen / sosiaalinen tuki kasvatuksellinen tuki taktinen erikoistuminen mediakoulutus yhteistyö maajoukkueiden kanssa

13-15 vuotta

15-17 vuotta

17+ vuotta

jalkapallovalmentajabin/... · 2020-04-06 · kana ottivat kärkipelaajat. näiden spurttien...

Documents