4/2013 Joulukuu

Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti

30. vuosikerta 147. numero

Autolle parasta huolto- ja

korjaamopalvelua, ammattitaidolla

ja takuulla!

Töiden vastaanottoKuusankoski Puh. (05) 752 0220

Töiden vastaanottoKouvola Puh. (05) 544 5620

Varaudu jo ensi kesään! Tilaa Linnanmäen hupiranneke ennakkoon alennettuun ”paperiliittohintaan”.

Varaamalla hupirannekkeen 16.2.2014 mennessä saat sen hintaan 28 €.Hupiranneke oikeuttaa pääsyn kaikkiin huvipuistolaitteisiin pituusrajat huomioiden. Ranneke aktivoituu ensimmäisellä laitteella ja on voimassa kyseisen päivän. Rannekkeen hinta ei ole sidottu käyttäjän pituuteen.

Paperiliiton Kuusankosken osaston 19 ranneketilauksia ottaa vastaan puhelimitse Jukka Nokelainen numeroissa 044 995 5156 ja 040831 0202 sekä sähköpostilla osoitteessa jukka.nokelainen@upm.com

Varauksen toteutuminen vaatii 20 rannekkeen vähimmäismäärän. Lisätiedot: Jukka Nokelainen. Rauhallista joulua

Joulukuun kannet.indd 1 16.12.2013 9.50

4/2013

2

pääkirjoitus

paremmin huomioiduksi. Yhteistyön kehittämi-seen eri toimijoiden välillä kiinnitetään tulevan vuoden aikana entistä enemmän huomioita.

Ammatillinen koulutus on arvokas asia Kou-volalle. Uunituoreessa kaupunkistrategiassa kaupungin elinvoiman vahvistaminen on nos-tettu ykkösasiaksi. Näkökulma on laajempi kuin ”vanhassa” elinkeinopolitiikassa. Se sisältää yritystoiminnan kehittämisen lisäksi mm. kult-tuurin ja tapahtumatuotannon kehittämisen sekä alueen osaamispääoman vahvistamisen tavoitteet. Luovien alojen liiketoiminnan ke-hittäminen on yksi strategian sisältämistä, jo käytännön tasolle edenneistä strategiaa to-teuttavista hankkeista.

Strategiaa toteuttava elinkeino-ohjelma on luonnosvaiheessa. Se sisältää mm. valittuihin painopistealueisiin liittyvän osaamisen kehittä-misen yhteistyössä korkeakoulujen ja oppilai-tosten kanssa.

UPM:n käynnistämään uudistettuun pape-riteollisuuden ammattikoulutusohjelmaan oli hakijoita 1300. Tämä osoittaa, että nuorilla on edelleenkin uskoa paperiteollisuuden tulevai-suuteen. Uusia osaajia tarvitaan suurten ikä-luokkien jäädessä eläkkeelle. Hanke toteute-taan yhdessä Saimaan Ammattiopiston kanssa Kymin ja Kaukaan tehtailla.

Tässä kireässä suhdannetilanteessa toivom-me, että vaadittavat toimenpiteet talouden vakauttamiseksi ovat riittävät ja luovat uskoa tulevaisuuteen. Tähän meidän kaikkien on syy-tä uskoa.

Toivotan kaikille Kolmoispaperi-lehden luki-joille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki

Samalla kun koko Suomen kuntakenttä ja Kouvolan kaupunki käyvät läpi raken-teitaan, alueen yrityksistä kantautuu myönteisiä viestejä. Yrittäjät haluavat

tuoda oman panoksensa kaupungin kehittä-miseen ja markkinointiin. Kouvolasta löytyy tänä päivänä useita kehittyviä teollisuus- ja palveluyrityksiä, joista monet hakevat kasvun-sa Venäjän kehittyviltä markkinoilta.

Maaseutukaupungin satonäkymät ovat erin-omaiset. Matkailijamäärät ovat kasvussa. Kou-volan seudun kauppa on kasvattanut myyn-tiään ja osuuttaan venäläisten matkailijoiden tuomista ostosvirroista. Keskustan suunnittelu etenee hyvää vauhtia. Se luo osaltaan edelly-tyksiä uusille investoinneille talouden elpyes-sä.

Yritystenkin haasteena on etenkin nuo-ren, työmarkkinoille valmistuvan väestön pois muutto työn perässä muualle. Tämä on osal-taan kasvattanut väestötappiota ja vinouttanut ikärakennetta. Kaupungin elinkeino- ja koulu-tuspolitiikkaa tulee edelleen terävöittää, jotta yritysten työvoima- ja kehitystarpeet tulevat

Kaupunginjohtajan joulutervehdys

4/2013

3

K Y M I N P A P E R I T E H T A A N P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S

Paperiteollisuuskin sai neuvoteltua tupon pohjalta uuden työehtosopimuksen. Uuden TES:n numero on 47 ja se astuu voimaan 1.5. ensi keväänä. Draaman ja

komiikan voimalla mentiin tämä kierros alus-ta loppuun asti. Hyvässä näytelmässähän on alku, keskikohta ja loppu. Kyseistä tapahtu-mien kulkua kutsutaan myös juoneksi. Juoni on kirjallisen teoksen, näytelmän tai elokuvan tapahtumien kulku. TES-neuvottelut hipoivat tällä kertaa täydellisyydessään teatterialan ammattilaistenkin käyttämää edellä mainittua formaattia.

Aluksi oli vaikeuksia saada työnantaja saman pöydän ympärille. Viikkojen odottelun jälkeen alkoivat tunnustelut, eivät suinkaan vakavamie-liset neuvottelut. Oli hukattu kallista aikaa ja deadline lähestyi.

Niin kun hyvässä teatterissakin, näytelmän keskikohdassa rakennetaan juonen kulkua eteenpäin kohti loppua. Vihdoin ja viimein tunnustelut vaihtuivat neuvotteluihin. Neuvot-teluihin valmistautuminen sekä eteenpäin kul-jettaminen oli työnantajan puolelta kömpelöä, jopa amatöörimäistä. Paperiliiton neuvottelijat puheenjohtajan esimerkillä tekivät hartiavoi-min töitä sopimuksen syntymisen puolesta.

Ja niin kun kaikki itseään kunnioittavat teat-terikäsikirjoittajat, niin myös työnantaja teki loppukohtauksesta äärettömän yllätyksellisen, niin kuin ammattilaisilla on tapana tehdä. Oli kutsuttu valtakunnan mediaa paikalle. Kerrot-tiin paperin huonosta kannattavuudesta, pape-rimiesten liian lyhyestä työajasta sekä jousta-mattomuudesta ja hitaudesta toimintatapojen muutosten suhteen. Kyseinen vuodatus kesti noin puoli tuntia. Kaikkien yllätykseksi työnan-taja ilmoitti sitten tekevänsä isänmaallisen teon ja olevansa tupossa mukana. Hyvä näin.

Voihan se myös olla niinkin, että kyseinen teatterivertaus on aivan tuulesta temmattu ja Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n tuponeu-vottelut vain ajautuivat niihin uomiin, joissa ne sitten kulkeutuivat hyvin hämmentävään lop-puun asti ikään kuin itsestään.

Nimet ovat joka tapauksessa paperilla, ja niillä mennään eteenpäin. Tosin ei työnantaja ole unohtanut työajan pidennyksiä eikä jousto-ja, vaikka meillä on uunituore sopimus pöydällä sovituin muutoksin.

Keväällä on mielenkiintoista nähdä, kuinka meidän ammattiryhmittelysopimuksemme toi-mii tilanteessa, jossa ei ole lainkaan paikallista rahaerää, vaan ainoastaan yleiskorotus. Yleis-korotus tarkoittaa sitä, että se jakaantuu kai-kille samansuuruisena. Ammatillista kehitystä sekä käytettävyyden paranemista tapahtuu kaiken aikaa. Sen huomioimiseksi työnanta-jan tarvitsee mennä kirstulleen, jotta voimme työskennellä sopimusten mukaisesti. Sopimuk-set ovat yhdessä tehtyjä ja hyväksyttyjä, joten kenelläkään ei käyne mielessä, etteikö työn-antaja kunnioitaisi näitä yhdessä paikallisesti tehtyjä sopimuksia.

Työllisyys- ja kasvusopimusTe k s t i | P a s i U n t o l a h t i

4/2013

4

taman hengen neuvotteluryhmä, joka sitten neuvottelisi ja mahdollisesti päättäisi kyseiset asiat. Kysyin paikallisesta sopimisesta kyseisis-sä asioissa, johon konsernin edustaja ilmoitti käsityksenään olevan kyse ”paikallisesta”, koko konsernin suomalaisia paperiteollisuuden teh-taita koskevasta sopimisesta.

Paikallisuus on ilmeisesti jatkossa työnan-tajan näkövinkkelistä sitä, mikä milloinkin olisi heille sopivampaa. Itselleni on täysin mahdo-ton ajatus lähteä tekemään joku pitkäaikainen sopimus, joka antaisi työnantajalle mahdolli-suuden erikseen paikallisesti sopimalla lähteätekemään halutessaan erilaisia mutaatioita ny-kyisistä työaikakäytännöistä vuorotyösektorilla.

Selkeä marssijärjestys tällaisissa neuvotte-luissa on, että työnantaja esittää neuvottelu-tarpeensa paikalliselle ammattiosastolle, min-kä jälkeen asiat menevät eteenpäin normaalia, sovittua neuvottelukäytäntöä pitkin.

Te k s t i | J o r m a T i m o n e n

Olimme joulukuun alussa luottamus-miesporukalla Helsingissä kuuloste-lemassa, mitä joululahjoja konserni suuressa viisaudessaan on meille

suunnitellut. Konsernin hr:n edustaja Heikki Räty esitteli meille joustavia työaikamalleja, jotka he haluaisivat saada sovittua mahdolli-simman pian konsernin ammattiosastojen ja Paperiliiton kanssa. Hän myös ilmoitti painopa-peripuolen olevan se kohde, jossa näitä erilaisia joustamiskäytäntöjä tällä hetkellä olisi tarpeel-lista työnantajan näkemyksen mukaan käyttää. Syynä kuultiin moneen kertaan jo aiemmin toistetut fraasit, kuinka näillä toimenpiteillä vä-hennettäisiin lomautustarvetta ja kapasiteetin sulkemisuhkia sekä ylläpidettäisiin työllisyyttä.

Sellutehtaalaisena edustajana kokouksessa jouduin kyseenalaistamaan työnantajan esit-tämän neuvottelumallin, jossa nimettäisi muu-

Joustavuutta

S E L L U T E H T A A N P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S

4/2013

5

Joulu on suuri juhla ja se on ennen kaik-kea iloinen juhla: enkeli ilmoitti joulun sanoman seuraavin sanoin: ”Älkää pe-lätkö. Minä ilmoitan teille ilosanoman,

suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daa-vidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”Joulu puhuu ilosta, joka kuuluu kaikille, ilosta, jonka ulkopuolelle ei jätetä ketään. Tällainen kaikkia tasapuolisesti koskeva ilo on aika harvi-naista meidän maailmassamme.

Joulu kertoo siis suuresta ilosta, mutta miten joulun vietto onnistuu, jos ei jaksa iloita?Kun näitä pohdimme, on syytä muistaa ensim-mäistä joulua. Ensimmäisen joulun tapahtumiin liittyvät hyvin keskeisesti paimenet. Juuri pai-menet saivat ensimmäisenä kuulla ilosanoman Jeesuksen syntymästä.Paimenet olivat tavallisia arkisen työn rasitta-mia miehiä. Paimenet olivat lisäksi yötyössä, ja tuo työ oli väsyttävää ja uuvuttavaa. Joulu on siis alusta lähtien kuulunut niille, jotka ovat nääntyneitä ja uupuneita. Joulu on tarkoitettu niille, joiden voimat ovat loppuneet kesken - niille, jotka kokevat, että enää en jaksa yksin.

Väsyneet ja ilonsa hukanneet paimenet sai-vat uutta voimaa ja rohkeutta ensimmäisenä

Iloista Joulua

jouluna. Ulkonaisesti katsoen mikään ei ollut muuttunut paimenten elämässä. Heidän elä-mänsä ja työnsä oli yhtä uuvuttavaa ja yksitoik-koista kuin aikaisemminkin. Palkka oli yhtä sur-kea kuin ennen, paleli ja oli nälkä aivan kuten ennenkin. Mutta silti kaikki oli muuttunut. Kat-keruuden ja tyhjyyden tunteen sijaan oli tullut valtavaa iloa. He olivat iloisia siitä syystä, että he olivat ymmärtäneet, että heidän ei enää koskaan tarvitse olla yksinäisiä, koska heille oli syntynyt Jeesus. Heillä oli tästä lähtien ystävä joka hetki vierellä, heillä oli Jeesus.

Joulu ei tietenkään aina poista meidän elä-mämme varjoja, ei ainakaan sillä tavalla, kuin me toivoisimme. Täällä on sairautta, ihmis-suhteisiin tulee välirikkoja, on yksinäisyyttä ja joudumme luopumaan monista asioista. Mutta joulun sanoma ohjaa iloon ja luottamukseen silloinkin, kun elämässä tulee vastoinkäymisiä. Sillä Jeesus syntyi maailmaan sitä varten, että hän olisi vierelläsi erityisesti silloin, kun muut tuet elämässä pettävät. Joulun sanoma on tarkoitettu joka päivälle. Se on tarkoitettu voiman antajaksi erityisesti har-maan arjen keskelle.

Iloista joulua ja Jumalan siunaustatoivottaa Kimmo Ylikangas

4/2013

6

Osallistuin marraskuussa UPM:n Eu-rooppa-foorumin kokoukseen. Tässä muutamia poimintoja tilaisuudesta. Yksi merkittävä asia oli yt-neuvotte-

luiden aalto, joka tällä hetkellä kulkee Saksan, Ranskan, UK:n, Espanjan, Suomen ja Itävallan yllä. Puheet siitä, että Suomesta irtisanottiin väkeä, koska se oli helpompaa, ovat turhia. Kyl-lä UPM:ssä tällä saralla tasapuolisuus ainakin toteutuu. Henkilöstön määrä on sopeutettu haastavaan markkinatilanteeseen, kuten johto asian ilmaisee.

Tästä aasinsiltana seuraavaan asiaan, joka on EES-kysely. Henkilöstön edustajat joka puolella olivat huolissaan siitä, että kysymyk-siin vastaamalla ei saada todellista mielipidettä ja pahaa oloa julki tuotua. Toimitusjohtaja vas-tasi, että EES on ensisijaisesti lähijohtamisen työkalu. Muuta merkittävää oli Docellen teh-taan kohtalo, se koska päätös tulee. Ranskalai-set olivat erittäin tuohtuneita siitä, ettei heille tiedotettu asiasta riittävästi. Jussi Pesoselta myös tiedusteltiin vastikään tehdystä työlli-syys- ja vakaussopimuksesta ja vastaus saatiin. Toimitusjohtaja on huolissaan koko Suomen teollisuuden kilpailukyvystä ja siitä, että käsillä olevia tuottavuusongelmia lakaistaan maton alle ja kolmen vuoden kuluttua ihmetellään, kun kilpailukyky on nykyistä heikompi. Hän oli huolissaan siitä, että syntynyttä sopimusta pidetään niin kaikkivoipana, että se ratkaisee jokaisen ongelman. Toki Pesonen toivoi, ettei maailma olisi niin synkkä paikka kuin mitä hän maalailee, mutta ei laske yrityksen toimintaky-kyä toiveiden varaan.

Uranpirtin toiminta tulee jatkumaan entisen-laisena ja avustavia talonmiehiä tullaan kysele-mään jo alkuvuodesta. Mielestäni malli oli toi-miva. Pikku viilaamista tarvitsee tehdä, mutta suuret linjat noudattavat viime kesän mallia. Talonmiehen mökki on edelleen vuokrattavissa ennen kesäkautta ja kesäkaudellakin muutamia viikkoja.

Toimikunta on saanut päätökseensä kaksi-vuotiskautensa, ja haluan esittää nöyrimmän kiitokseni kaikille toimikuntalaisille asioihin pe-rehtymisestä ja vastuullisten päätösten teke-misestä. Syyskokous valitsi toimikunnan sijaan hallituksen, ja uudella hallituksella alkaa halli-tustyöskentely heti tammikuun alussa. Hallituk-sen jäsenet työskentelevät monella tehtaan eri työosastolla, ja uskoisin tiedon kulkevan edel-listen vuosien tapaan mutkattomasti molem-piin suuntiin.

O S A S T O 1 9 P U H E E N J O H T A J A

Joulu on jo ovellaTe k s t i | To m m i B r a g g e

4/2013

7

O S A S T O 8 5 P U H E E N J O H T A J A

Vuos men ja uutta pukkaa Te k s t i | I s m o S a l m i n e n

Uusi Paperiliiton Kuusanniemi – Voik-kaan os. 85:n hallitus (entiseltä nimel-tään toimikunta) on vuosille 2014 – 2016 valittu. Hallitushan ei nyt paljon

muuttunut, mutta varoituksen sana jäsenistöl-le: muutamat hallituksen jäsenet ovat lopetta-massa toimintaansa, ja heidän tilalleen on löy-dettävä uusia tekijöitä. Toivottavasti tulevissa kevät- ja syyskokouksissa nähdään uusia naa-moja, jotta toimintaa voidaan jatkaa asiallisesti kuten tähänkin asti. Osaston nettisivut uudis-tuvat ja pyrimme saamaan uusille sivuille kuvat toimikunnan varsinaisista sekä varajäsenistä.

Turvallisuusstandardit ja niiden auditointi, hyvä vai paha?

Minun mielestäni standardit ovat hyvä asia. Vaikka niiden standardien laatijat eivät ole-kaan huomioineet kaikkia käytännön asioita, niin meillä on varsinkin asenteet turvallisuu-teen ja työn turvalliseen tekemiseen parantu-neet. Vaikka työntekijät ja johtoporras ovatkin sitoutuneet standardien noudattamiseen, niin ”väliportaassa” näkyi valitettavasti ainakin kuitulinjalla sitä ”tehdään niin kuin ennenkin -asennetta”.

Samoin mielestäni eri tehtaiden välinen au-ditointi on hyvästä. Kukapa voisi paremmin huomioida puutteitamme, kuin toisen tehtaan auditointiporukka, joka ”katkerana” omasta auditointipalautteestaan löytää meiltä ainakin ne virheet ja puutteet, joita heidän tehtaallaan ei ole. Eipä silti, Pietarsaaren auditointiporukka antoi Kymille ihan hyvän arvioinnin. Puutteita löytyi mm. turvalukituksista, säiliömerkinnöis-tä ja tikaskäytännöstä. Ulkopuolisilta firmoilta löytyi turvavälineissä puutteita ja varsinkin tur-

vallisuushavainnot olivat puutteellisia. Turvalli-suuskierroksista ja -keskusteluista en viitti edes puhua, koska uskon tehtaan johdon puuttuvan asiaan. Kehuja saatiin auditoitsijoilta mm. juu-ri asenteestamme turvallisuuteen sekä uusien standardien tutustumiseen.

Mutta ainakin yksi huono epäkohta standarteista löytyy - turvallisuus-rikkomukset.

Niin meiltä, kuten ilmeisesti muiltakin teh-tailta, tulee konsernin mielestä liian vähän turvallisuusrikkomuksista merkintöjä (eli va-roituksia). Nyt sitten työn turvattomasta tai huolimattomasta tekemisestä kuuluu antaa kirjallinen huomautus (eli varoitus). Sen oikeu-denmukaisuudesta ja tarkoituksesta voidaan olla montaa mieltä. Mutta oikeudenmukaista on, että se koskisi kaikkia niin ikää, sukupuolta kuin arvoa katsomatta.

P.S. Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta kaikille ikään, sukupuoleen ja arvoon katsomatta.

4/2013

8

K Y M I N T Y Ö N T E K I J Ö I D E N V A R A T Y Ö S U O J E L U V A L T U U T E T T U

Aikoinaan, ennen kuin tulin valituksi työsuojeluvaravaltuutetuksi, lupasin, että osaltani TSV:n näkyvyys para-nee tai vähintään säilyy ennallaan.

Valtuutettuna toimiessani tulisin käymään työ-pisteissä mahdollisimman paljon. Arvioides-sani jälkeenpäin väittämän toteutumista olisi “kentällä” voinut varmasti olla enemmänkin, mutta omasta näkökulmastani katsoen aika paljon ehdin nähdä eri työpisteitä ja työnteki-jöitä näiden vuosien aikana. Kaikissa tiedossani olevissa työpisteissä tuli käytyä ainakin kerran, joissain tietysti useammin kuin toisissa.

Vaalipuheissani väitin myös, että työsuojelu on edunvalvontaa, mutta sitä ei pidä sekoit-taa työsuhdepolitiikkaan. Tätä mieltä olen edelleen. Kyllä kai sen on myöntänyt jo kapi-talistinenkin tiedemies, että terve, työkykyinen työntekijä on se tehokkain. Työntekijälle on il-man muuta etu, jos työnantaja on kiinnostunut terveytemme säilymisestä, olkoot perimmäiset motiivit mitkä hyvänsä. Molemmat voittavat ja samalla toteutuu Karjalaisen Paulin lanseeraa-ma “terveenä eläkkeellä” -ideologia mahdol-lisimman monen kohdalla... kunhan eläkkeen aika koittaa. Itse en ole eläkkeelle vielä lähdös-sä, mutta työsuojelussa siirryn henkilökohtai-sempaan toimintamalliin ja luovun paikastani Kymin työntekijöiden varavaltuutettuna. On-nea ja menestystä valituksi tulleille!

Asenteet muuttuvat Nopeasti ovat vuodet vierähtäneet työ-

suojeluvaravaltuutettuna ja yllättävän paljon on tekeminen muuttunut tuossa ajassa.

Aloittaessani työt Kymillä 1996 edes kuulo-suojaimia eivät kaikki käyttäneet. Silloin se ei edes tuntunut oudolta. Henkilökohtaisia silmä-suojaimia ei ollut kuin joillain. Verstaan koneita käytettäessä joko laitettiin likaiset ja kuluneet yhteiset suojalasit ja tehtiin sokkona, tai sitten

Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin

Te k s t i | M i k k o K o s o n e n

ei käytetty laseja ollenkaan. Nyt, vuoden 2013 lopulla, ilman “kovaa hattua” aniharva lähtee edes vahingossa valvomoista tai taukotiloista “sorvin” ääreen ja kaikilla on saatavilla työn vaatimusten mukaiset, henkilökohtaiset suo-jaimet. Samalla lukuisten tarinoiden pääosan esittäjä, niin kutsuttu “työn sankari”, on muut-tumassa “tuntemattomaksi sotilaaksi”. Työn tekeminen turvallisesti on ihan oikeasti tavoit-teena. Toteutuessaan tavoite on ammattihen-kilön tunnusmerkki, ja työ on turvallista ja te-hokasta kaikilla mittareilla. Työsuojelutyö onkin pohjimmiltaan asenteisiin vaikuttamista. Siinä mielessä jokainen, myös työn sankari, osallis-tuu työsuojelutyöhön, vaikka ei varsinaista roo-lia työsuojeluorganisaatiossa olisikaan.

Kiitokset Käytän tilaisuuden hyväkseni ja kiitän kaikkia

osapuolia yhteistyöstä toimiessani Kymin työn-tekijöiden ensimmäisenä varavaltuutettuna. Muutos on kuitenkin ainoa pysyvä asia maa-ilmassa, niinpä itse jatkan muiden haasteiden parissa ja jätän haasteet työsuojelun näköala-paikalla muille.Kiitokset luottamuksesta saadessani edustaa teitä, arvon kollegat.

4/2013

9

Talvi tekee vielä tuloaan, ja vuosihuol-toseisokkikin on jo saatu päätökseen ja tehdas käyntiin. Seisokki oli tänä vuonna poikkeukselliseen aikaan, mut-

ta ilmat olivat otolliset erityisesti sellutehtaan kannalta katsottuna. Marraskuussa kun saattaa olla joinain vuosina koviakin pakkasia, jotka ai-heuttavat putkistojen jäätymisiä ja laiterikkoja sekä teettävät ylimääräistä työtä. Työturval-lisuuden kannalta seisokki meni hyvin, eikä omalle väelle sattunut sairauslomaan johtanei-ta työtapaturmia. Tehdasalueen tupakointikiel-to sen sijaan taisi aiheuttaa hieman huvittavia-kin tilanteita.

Huoltoseisokin kautta talveenTe k s t i | H a n n u M e n t u l a

Suomeen tehtiin työllisyys- ja kasvusopimus, jonka kattavuus on noin 90 % sopimusaloista.Paperiliittokin neuvotteli sen pohjalta oman työehtosopimuksensa, joka on aiheuttanut tehtaalla välillä vilkastakin keskustelua. Eniten on puhetta ollut lyhyestä vuorokierrosta. Uu-dessa sopimuksessa on kohta, jossa työnanta-jalla on mahdollisuus määrätä vuoden mittai-nen lyhyen vuorokierron kokeilu. Toivottavasti Kymillä työnantaja huomioi tuoreen äänestys-tuloksen lyhyestä kierrosta, jossa tulos oli erit-täin selvä pitkän vuorokierron puolesta.Kysymyksiä on herättänyt lomallelähtörahan maksuajankohta, joka on kaikilla toukokuun toinen palkanmaksupäivä. Tes-seisokkikäynnin ilmoitusajan muuttaminen yhdestä kuukaudes-ta kahteen viikkoon rajoittaa entisestään vuo-rotyöntekijän kodin ulkopuolista juhlapyhän viettoa.

Työhyvinvointi on ollut viime aikoina työnan-tajan toimesta vahvasti esillä. Samaan aikaan kuitenkin vaaditaan valtakunnallisella tasolla keskeytymätöntä kolmivuoroa tekeville työnte-kijöille merkittävää työajan pidennystä. Täm-möiset vaatimukset heikentävät koko työnhy-vinvointipuheiden uskottavuutta.

4/2013

10

Kymin Nikkarit järjesti joulujuhlanTe k s t i | P a a v o P e s o n e n K u v a t | J o h a n n e s W i e h n

Juhlat alkoivat glögitarjoilulla, kun Ky-min Nikkarit järjesti 10.12.2013 Kymin 100-vuotissäätiön tuella joulujuhlan sää-tiön toimintapiirin eläkeläisille. Juhla oli

laatuaan ensimmäinen, ja tapahtuman taustalla

Sirkuskoululaiset kiisivät yksipyöräisillään vinhaa vauhtia.

oli Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön ja jär-jestävän yhdistyksen Kymin Nikkareiden halu eläkeläisille kohdistettuun joulujuhlaan. Juhlaa oli kokoontunut viettämään noin 300 juhlijaa.

4/2013

11

Juhlan musiikillisesta puolesta vastasi hiih-täjänäkin mainetta niittänyt Mona-Liisa Mal-valehto ja Lauluyhtye OTTO, jonka nimi tulee Italian kielestä. Se tarkoittaa kahdeksaa, joka on lauluyhtyeen jäsenten lukumäärä. Tykki-mäen Sirkuskoulu esitti taidokasta akrobatiaa ja temppuja yksipyöräisillä ajaen. UPM Kymin terveiset juhlaan toi henkilöstöjohtaja Kai Lat-vala ja Kuusankosken seurakunnan tervehdyk-sen esitti Aino Markkula.

Tilaisuuden juonsi Tiina Laine. Ohjelman jäl-keen tarjottiin joulukahvit.

Olavi Moilanen toivoo, etteivät eläkeläiset jäisi koteihinsa, vaan tapaisivat toisiaan.

Avauspuheenvuoron esitti Kymin Nikkarei-den puheenjohtaja Juhani Haapala. Hän toi esille yhteiskunnan muutokset, jotka ovat vai-kuttaneet voimakkaasti työpaikkojen määrään sekä Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön toi-mintapiirin. Tässä muutoksessa säätiö on ollut korvaamaton tuki niin ihmisten kuin järjestöjen-kin kannalta. - Yhteisesti näimme, että eläkeläisille kohdis-tettu joulujuhla on tarpeen ja se toimii sosiaali-sena tapahtumana tuoden varmasti virkistävää vaihtelua eläkeläisten arkeen, sanoi Haapala puheessaan.Esille nousi Nikkareiden ja säätiön hyvä yhteis-työ. Kymin Nikkarit perustettiin vuonna 2009. Aktiivisen jäsenistönsä ansiosta ja Kymin Osa-keyhtiön 100-vuotissäätiön tuella on järjestö viiden toimintavuotensa aikana kasvanut yli 280 jäsenen yhdistykseksi. Se pystyy tarjoa-maan jäsenilleen sekä myös laajemmalle piirille toimintaa niin kädentaitojen kuin kulttuurinkin saralla.

Kymin Nikkareiden toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisesti harrastusmahdollisuuk-sia kaikille jäsenilleen. - Nikkarit korostaa kädentaitojen merkitystä. Monipuolisella virkistystoiminnalla pyrimme parantamaan jäsenistön hyvinvointia ja virke-yttä. Kymin Nikkareissa ollaan hyvin kiitollisia siitä, että on pystytty tekemään hyvää yhteis-työtä Kymin 100-vuotissäätiön kanssa. Toimin-nan pääpaino on toiminta-alueen jäsenistössä, mutta myös yleishyödyllinen näkökulma tulee hyvin esille. Yhteistyöllä saavutamme hyvää kaikille mukana oleville, totesi puheenjohtaja Juhani Haapala.

Juhlavierasjoukossa oli jo 15 vuotta vapaalla ollut Voikkaan tehtaan pääluottamusmies Ola-vi Moilanen. Hän muisteli, kuinka ennen oli pal-jon tapahtumia, jotka keräsivät väkeä yhteen. Työntekijät, tehdas ja Kuusankosken kaupunki järjestivät yhdessä jopa tanssiaisia. Moilanen pitää eläkeläisten joulujuhlan nykyistä järjeste-lyä hyvänä oivalluksena.- Tietokoneajan myötä monet asiat voi hoitaa kotoa käsin ja telkkarin ääreen on helppo jä-mähtää. Enää ei tapaa edes pankkireissulla, kun sekin tehdään tietokoneella, sanoo Olavi Moilanen, joka kaipaa uusia tilaisuuksia tavata vanhoja tuttujaan.

4/2013

12

Alkaa olla taas se aika käsillä, jolloin suurelta osin ihmiset alkavat elää perinteiden mukaan. Postiliikenne kiihtyy, kun kumminkaimanveljen-

pojat laittavat postissa toivotuksia toisilleen. – No, hyvä ja kaunis tapa ilmaista, että elossa ollaan. Vuodenvaihdetta kohden ollaan me-nossa. On hyvä hiljentyä ja muistella läheisiä, tuttuja ja vieraitakin. Miettiä tehtyjä ja teke-mättömiä ja ehkäpä suunnitella vauhtia ja vaa-rallisia tilanteita uudelle vuodelle.

Melkoisen jännä syksy oli TES:n osalta: menevätkö liitot keskitettyyn? Onneksi Pa-periliitto meni. Ja onneksi työantajaosapuoli veti huononnukset tällä erää pois. Näin ollen ei keväällä tarvitse kääriä hihoja ”rähinään”, vaan nyt saamme tehdä rauhassa töitä (ehkä).

Nyt kuitenkin sellun puolella taidetaan edelleen tahkota satasella. Paperin puolella mennään tasaseen. Ajoa kumminkin on, tilaus kerrallaan.

Paperin pukuhuoneremppa taitaa olla pul-kassa. Tässä kohtaa tekisi mieli sanoa, kuten yksi tämän ajankohdan henkilöistä n. 2000 vuotta sitten, kun hän hoputti ajokkiaan, että Hallelujaa! Naisetkin saivat armopalansa re-montista melkoisen väännön jälkeen. Nyt sit-ten täytyy vaan elää tämän khöm…ratkaisun kanssa. Saimme uudet suihkut ja järeämmän wc:n pukuhuoneeseen, vaan jännä nähdä, kuinka viemärit vetää. Voi kunpa vielä olisim-me saaneet sen parin kaappirivin verran lisää tilaa. No hyvä, että miehet ovat tyytyväisiä. Vai mitä?

Mietin tässä koville (niil edellytyksil joita mul on), mitä juttuja on tänne labran laidalle kantautunut. Enpä liiemmin ole sattunut pai-kalle huhujen ytimeen. Se kuitenkin on korviini kantautunut, että integraatin korjausseisokin

aikana Kymi-Kaukas -yhteistyö ei ihan tainnut mennä ”Strömmsöön” malliin. Ei kuulemma valvonta ollut sujunut ihan neuvovassa ja ra-kentavassa hengessä.

Oppisopimuksistakaan ei ole minun korvii-ni juttuja kantautunut. Nähtäväksi jää, mon-tako naista on oppisopimukselle hakenut ja montako on valittu. Arvaiskohan. Eläköön tehtaalainen katoava luonnonvara!

Kuntatason päättäjien touhut ihmetyttää. Riidellään ja panetellaan toisia se minkä ke-retään. Yhteen hiileen ei taida kukaan enää juurikaan puhaltaa, mikäli napakoihin on usko-minen. Suhmuroidaan ja lobbaillaan se minkä ehditään. Rahaa tuntuu riittävän, mutta kun oleelliseen ja tärkeään pitäisi satsata, niin ra-hapussi on tyhjä. Miten tässä sitten päättäjiin luottaisi? Ei auta! Itsehän olen yhden heistä päättäjäksi valinnut…. muutosta taas kerran toivoen.

Kalenteri kuluu, vuosi vaihtuuVanha vuosi tuuleen haihtuu.

Toivottavasti vuosi 2014 on positiivisia asioita täynnä meille jokaiselle!

Hei tonttuhenkilöt hyppikää

Te k s t i | A n r i M ä k i n e n

A N R I N P A K I N A

4/2013

13

Irtisanottu, saada potkut, lopputili… Tälle ikävälle asialle tuntuu löytyvän monta ni-meä. Kyseinen ilmiö on viime aikoina ollut jälleen esillä, toki hieman toisenlaisessa va-

lossa kuin tavallisesti. Kun duunarit saneera-taan ja saavat lopputilin, on se yleensä puolen vuoden irtisanomisaika työvelvoitteella. Kun yritysjohtaja saa potkut, tulee erorahana vä-hintään vuoden palkka ilman työvelvoitetta. Eikä tuo eroraha järin pieni ole, mikä julki-suudessa on esille tullut. Yleensä se vastaa tavallisen duunarin noin 10 vuoden palkkaa.

Altian toimitusjohtaja sai puoli miljoonaa huonosti hoidetusta työstä. Jäi pikkasen sel-lainen maku tämän tapauksen uutisoinnista, että taisi olla johtajalta tarkoituksenhakuista toimintaa. Tehdään pari vuotta hyvää tulos-ta, saadaan hyvät edut ja sopimukset. Tämän jälkeen voi asiat hoitaa huonosti ja jäädä odottamaan kipurahoja. Suomen valtion vii-napolitiikka lienee kuitenkin suurin syypää. Raittiutta pitäisi edistää, mutta viinaa pitäisi saada kaupaksi – aika vaikea yhtälö. Uuden toimitusjohtajan strategia voisi olla: ”Viedään Altia Tallinnaan ja myydään sieltä halpaa vii-naa suomalaisille ja paljon”.

Eläkeyhtiöiden johtajien toiminta on ollut myös suurennuslasin alla. KEVA:n johtaja sai potkut. Häneltä jäi epähuomiossa ilmoitta-matta asunnon verotus ja ylimääräiset lapsili-sät. Taisi siinä olla vähän muutakin epäselvää. Palkinnoksi tuli reilut 300 000 euroa kipura-hoja. Rahoja, jotka on saatu kuntien työnteki-jöiden eläkkeistä. Varma maksaa johtajalleen palkkaa reilut 40 000 euroa kuussa ja bonuk-set päälle. Johtajien palkat ovat nousseet huimaa tahtia, kun duunarit saavat tyytyä 20 euron korotukseen, joka hupenee kohoaviin eläkemaksuihin.

Kokoomuskin on herännyt kysymään: ”Onko oikein, että eläkeyhtiöiden johtajil-le maksetaan näin korkeita palkkoja?” Täs-sä kohtaa olen kokoomuksen kanssa samaa mieltä siitä, että palkat ovat kohtuuttomia. Eläkeyhtiöiden tulot muodostuvat pääsään-töisesti pakollisista eläkemaksuista ja näin

ollen johdon palkitsemisen pitäisi olla maltil-lisempaa. Niin Altia kuin eläkeyhtiötkin naut-tivat hieman eri asemaa tässä yhteiskunnassa kuin pörssiyhtiöt.

UPM irtisanoi ylempiä toimihenkilöitä or-ganisaatiouudistuksen yhteydessä. Irtisa-notuissa on myös meille kymiläisille tuttuja nimiä. Heillä tuskin erorahat ja edut näyttele-vät kovin suurta roolia irtisanomistilanteessa, mutta työn menettäminen on kuitenkin aina vakava asia. Eivät duunaritkaan irtisanomisilta tänä syksynä Kymillä välttyneet. ISS vähensi siivouksesta väkeä. Tästä ammatista kun pu-toaa päivärahalle ja jos ikääkin on karttunut, on tilanne vaikea.

Tutkimuksen mukaan Suomessa on työt-tömyyden kesto pitkittynyt ja ikääntyviä on irtisanottu hanakammin. Myös ikääntyvien työllistyminen on ollut entistä vaikeampaa. Hallituksen toiveissa on ollut työurien piden-täminen, mutta näyttää siltä, että toisin on käynyt. Mikäli Suomessa todella halutaan pi-dentää työuria ja pitää osaava väki töissä, niin olisi oppia otettava Ruotsista. Siellä nimittäin työsopimuslaki kieltää ikääntyvien ammatti-henkilöiden irtisanomiset.

Irtisanomisissa on siis eroja. Johtajille se merkitsee usein mittavaa erorahaa, kun duu-narilla voi olla edessä pitkä työttömyys ja vai-kea työllistyminen. SAK:n ja ammattiliittojen tulee ottaa tavoitteekseen tuo johtajien vii-toittama vuoden palkan mukainen irtisano-missuoja.

Irtisanottu Te k s t i | J u h a n i H a a p a l a

4/2013

14

NöösipoikaTe k s t i | K a r i H a a r a o j a

30 vuotta ja 17 päivää Voikkaalla kestilomittajan pesti.

Lokakuun puolivälissä aloittelin Kymillä kuorimon päivämiehenä. Aivan uutta ja ou-toa homma ei ole, sillä työskentelin Voikkaan kuorimolla useamman vuoden 90-luvun alussa. Täällä puut tosin ovat hivenen pidempiä.

Uutta sen sijaan ovat työkaverit. Kahden vuoden yksin työskentelyn jälkeen kelpaa työ-kaveriksi vaikka vähän huonompikin (vitsi!!). Vastaanotto täällä Kymillä on ollut positiivinen. Kiitos siitä. Kiitos myös vielä kerran kaikille en-tisille työkavereille kestämisestä!

Uutta on myös se, kuinka huolissaan UPM on turvallisuudestani. Tupakkiahan ei ole saanut polttaa työaikana kohta vuoteen. Mutta turva-välineet kanarialinnun keltaisine työasuineen ja

kolhulippiksineen ovat uusi kokemus. Seisokki-päivinä seikkailimme kypärät ja suojalasit pääs-sä kuin astronautit konsanaan.

No toivottavasti vähennämme varustelulla tapaturmille altistumista sekä kalliita sairaus-poissaolopäiviä. Olemmehan jo maltillisella palkkaratkaisulla lähes varmasti pelastaneet Suomen ja Kreikan talouden ja varmistaneet, että ”Nalle” saa lisää hunajaa. Entisenä ay-ak-tiivina aina vähän jännittää, mitä pääkaupungin pojat on vihreään kirjaan rustanneet ja minkä pituisen vuorokalenterin laatineet. Noinkohan kuuden pullon vapaat ovat historiaa? Toivon parempaa vuotta 2014 ja odotan sitä mielen-kiinnolla.

P.S. Ihmetellä sopii, miten taparikollinen voi olla ehdolla vuoden henkilöksi.

4/2013

15

Sairauskassatoimintaa jo 130 vuotta

Te k s t i | P a a v o P e s o n e n

Tällä rahastolla aiotaan auttaa ja hoi-taa molemman sukuisia kivulloisia ja ijäkkäitä tehtaan työntekijöitä” kuului Kymin tehtaan sairas- ja apurahaston

ensimmäisten sääntöjen ensimmäinen pykälä. Pääperiaate on säilynyt 22.11.2013 130-vuotis-ta taivaltaan juhlineen Kuusankosken tehtaiden sairauskassan toiminnassa tähän päivään.

- Yhteisvastuullisuus on yksi kassan toiminnan kantava ajatus. Kaik-kien kassan jäsenten maksamalla jäsenmaksulla autetaan sairaita niin, ettei kukaan heistä joudu taloudelliseen ahdinkoon kohtuuttomien sai-raanhoito- tai lääkekulujen takia, sanoo kassan hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003 toiminut Pasi Untolahti. Työpaikkojen raju vä-heneminen on Untolahden mukaan aiheutta-nut toiminnalle haasteita, mutta Sairauskassan yhdeksänhenkinen hallitus ja osaava henkilö-kunta ovat saaneet talouden pysymään kun-nossa.

Kassan yhteistoiminta Kymin työterveyskeskuksen ja Kymin eläkesää-tiön kanssa on hallituksen puheenjohtajan mie-lestä paitsi mutkatonta, myös välttämätöntä. - Kolmikannassa toimien olemme saaneet mm. sairauspoissaoloaikoja lyhyemmiksi. Tämä on kaikkien etu. Potilaan ei tarvitse kärsiä vaivois-taan pitkään ja toipuminen on nopeaa, kun vaivojen kerrannaisvaikutuksia ei ole ehtinyt kasaantua. Työnantaja hyötyy saadessaan ter-veen henkilön nopeasti takaisin töihin, sanoo Untolahti.

Reijo Virran kirjoittama, yli 300-sivuinen historiateos ”Kuu-sankosken tehtaiden sairauskassa 130 vuotta työväen tukena” julkaistiin juhlan yhteydessä. Teoksen kirjoittaminen oli iso urakka, sillä tie-toa kassan toiminnasta oli aikaisemmin tallen-nettu vähän. Virta kokosikin aineistoa teokseen kahden vuoden ajan, ja ammattimiehen ote nä-kyy teoksen kirjoitusasussa.

Kassan hallituksen puheenjohtaja Pasi Untolahti, Reijo Virta ja kassanjohtaja Susanna Reinikka selailevat tyytyväisinä juhlan yhteydessä julkaistua, kassan toiminnasta kertovaa historiateosta.

4/2013

16

Eduskunnasta terveisiäTe k s t i j a k u v a | A n r i M ä k y n e n

Integraatin seisokki mahdollisti laboran po-rukan pikkujoulusävytteisen reissun Helsin-kiin. Lähes kaikki olivat päässeet lähtemään mukaan. Perjantaina 8.11.2013 lähti Puolakan

bussi maisemahissin oven edestä vartti ennen kahdeksaa ”ruorissa” mukava kuski ja suuntana Eduskunta- ja Kulttuuritalo. Pakollisen Kunin-kaantien ABC:n pysähtymisen jälkeen etappina oli ensin Eduskuntatalo.

Eduskunnassa kävimme katsomassa, kuin-ka Kuusaan oma poika Jari Lindström pärjää perussuomalaisena kansanedustajana. Talon ovella meitä oli vastassa Jarin avustaja Leena Riekkola. Kun olimme päässeet tarkkojen tur-vatarkastusten jälkeen (karkitkin otettiin säi-löön) taloon sisäpuolelle, Jari odotteli meitä aulassa.

Ensin menimme Perussuomalaisten ryh-mähuoneeseen, jossa Lindström kahvittelun lomassa kertoili meille melko laajasti toimen-kuvastaan ja miten hän hommansa klaaraa. Jari Lindströmin kertomista asioista saimme pienoisen käsityksen, kuinka Eduskunnassa toimitaan. Kansanedustaja Lindström kuuluu kahteen valiokuntaan: työelämä- ja tasa-arvo-valiokuntaan ja ympäristövaliokuntaan. Ym-päristövaliokunnan huoneessa viivähdimme hetken, ja melkoiset pumaskat materiaalia oli pinossa jokaisen valiokuntaan kuuluvan edus-tajan paikalla.

Täysistuntoa odotellessa istuskelimme Edus-kuntatalon kahviossa. Moni tv:stä tuttu kasvo vi-lahti ohi. Istuntosalin lehteriltä bongailtiin lisää tv:stä tuttuja. Kuunneltiin esityslistalla olleet asiat ja niiden käsittely. Ja loppuhuipennukse-na Timo Soini peukutti meille Jarin pyynnös-tä. Ei kuulemma ehtinyt meitä moikkaamaan. Liekö ollut kiire viikonlopun viettoon, tai voihan se olla, että oli työkiireitä. Eduskunnassa oli hyvinkin mielenkiintoista puoluekannasta tai -kannattamattomuudestaan riippumatta. Ja hyvin se Lindström siellä taitaa pärjätä.Ennen ruokailua ravintola Manalassa oli aikaa piipahtaa katselemassa Kauppakeskus Kampin hyörinöitä.

Kulttuuritalolla meitä olisi pitänyt reissun lopuksi viihdyttää maailmantähti, Poliisiopis-to-elokuvista tuttu 10 000 äänen mies Michael Winnslow. Jostain syystä hän oli jäänyt Lon-tooseen lentokentälle jumiin. Mistä sitä tietää, vaikka syynä olisi ollut, ettei hän päässyt läpi kentän turvatarkastuksista – äänensä takia. No, hätiin oli saatu suomalainen ”standappa-ri” Mika Eirtovaara. Ihan veti hyvän ja hauskan esityksen. Shown jälkeen bussi starttasi kohti kotipuolta ja uusia seikkailuja...

Ei huono reissu lainkaan!

Jari Lindström toivotti vieraat tervetulleiksi, esitteli Eduskuntataloa ja kertoi työstään kansanedustajana.

4/2013

17

Jukka Vartiainen elää hetkessäTe k s t i j a k u v a | P a a v o P e s o n e n

Siitä on yli neljä vuotta, kun jäin pois työ-elämästä. Nyt olen jo virallisesti eläke-läinen, sanoo Kolmoispaperi-lehden teossa kolmella eri vuosikymmenellä

mukana ollut Jukka Vartiainen. Lehden päätoi-mittajana Vartiainen toimi vuosina 2001-2003.

Jääminen työyhteisön ulkopuolelle oli Varti-aisen mielestä iso elämänmuutos, jota ei ollut helppo hyväksyä. Kun muutoksen kanssa pääsi sinuiksi, alkoivat asiat luistaa. Vartiainen ei enää uteliaasti seuraa, mitä tehtaalla tapahtuu. Kuul-lessaan jonkin entistä työpaikkaansa koskevan uutisen hän kuitenkin sanoo usein miettivänsä, mikä on työpaikkojen kohtalo tulevaisuudessa.

Työuran jälkeinen aika on ollut Vartiaisen pariskunnalle haastavaa ja elämän arvoista osa on mennyt kokonaan uu-siksi. Vakavan sairauden kohdannut pariskunta on Jukan mukaan ymmärtänyt myötäelämisen merkityksen tilanteessa, jossa eletään lääkäri-käynnistä seuraavaan.- Kannattaisi harkita riittävän ajoissa, mihin aikansa käyttää. Käydessäni vielä töissä olin myös monessa muussa mukana. En ymmärtä-

nyt väsyttäneeni itseni uupumuksen partaalle, muistelee Jukka Vartiainen. Yhteisten asioiden hoitaminen ei Vartiaisen mielestä saisi kasaan-tua samoille ihmisille. Terve itsekkyys ja kiel-täytymisen taito suojelee hänen sanojensa mukaan ihmistä loppuun palamiselta. Vartiai-nen arvostaa ammattiyhdistystoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa mukana olevia ihmisiä, mutta sanoo liian monen unoh-tavan perheensä ja itsensä.

Onni pienistä asioista Vartiaisen pariskunta elää paraikaa toivei-

kasta elämää ja arkeen löytyy ilon aiheita. Päi-viin sisältyy normaalit kotiaskareet, käynnit tut-tavien ja jälkikasvun luona sekä reissut erilaisiin tapahtumiin.- Elämme tätä päivää. Koetamme löytää enem-män positiivisia asioita kuin purnattavaa. Kun huomista ei kukaan voi ennustaa, ei sitä kan-nata etukäteen liikaa murehtia, sanoo Jukka Vartiainen ja tervehtii Kolmoispaperi-lehden välityksellä entisiä työtovereitaan sekä toivot-taa heille jaksamista niin työelämässä kuin sen ulkopuolella.

Sirpa ja Jukka Vartiainen iloitsevat arjen pikku asioista. - Muistakaa pitää huolta itsestänne, muistuttaa Jukka Vartiainen.

4/2013

18

Harvinainen tapaus Kymillä: mies lähtee armeijaan

Te k s t i j a k u v a | P a a v o P e s o n e n

Paperitehtaan sähkö- ja automaatio-osastolla tapahtuu kummia. Mies on lähdössä armeijaan. Vastaavaa ei Kymil-lä ole lähivuosina käynyt. Miki Ahola on

kuitenkin elävä esimerkki siitä, että Kymille on saatava pikaisesti nuorta väkeä korvaamaan vanhempia, kohta jo eläköityviä työntekijöitä.

Ahola on valmistunut sähkö- ja automaatio-tekniikan perustutkinnon kautta sähköasen-tajaksi Kouvolan ammattioppilaitoksesta. Opiskeluun kuului helmikuusta toukokuuhun kestänyt harjoittelujakso, jonka nuori mies pääsi tekemään Kymillä. Koulun päätyttyä sai Ahola marraskuun loppuun kestäneen määrä-aikaisen työsopimuksen. Hän on tapahtunees-ta mielissään.- Hyvä tuuri kävi. Työkaverit olivat tosi muka-via. He ottivat minut mukaan porukkaan ja sain heiltä neuvoja. Pääsin tekemään itsenäisesti ammattitöitä. Sen myötä karttui osaaminen, sanoo Miki Ahola.

Ahola ei ole vielä varma, kuinka pitkään pal-velusaika Utin jääkärirykmentissä tulee kestä-mään. - Voi olla, että valitsen lyhyemmän tien, mie-li tekee takaisin töihin. Erikoiskoulutus tietää pidempää palvelusta. Kunhan ensin päästään armeijan leipiin, niin katsotaan sitten, miettii Ahola. Hän aikoo varusmiesajan jälkeen hakea Kymille lomitustehtäviin ja seuraavan oppisopi-muskoulutuksen alkaessa ovat nuorukaisen ha-kupaperit varmasti mukana. Muunlainen jatko-koulutus ei ainakaan toistaiseksi ole mielessä. Miki Aholan mielestä Kymi on hyvä työpaikka.

Vaikka edellistä armeijaan lähtijää tuskin edes muistetaan, eivät vanhempien työtove-reiden kujeet ole unohtuneet. Aseotteita on harjoiteltu puupyssyn kanssa ja suojakypärä on vaihtunut malliin SA M/55. Arvomerkkejä on myös kuulusteltu, mutta vastaukset eivät vielä tule sujuvasti.- Opettelen ne kyllä, voihan alku Utissa olla si-ten helpompaa, naureskelee vuoden alussa ar-meijan harmaisiin pukeutuva Miki Ahola.

Miki Ahola lähtee armeijaan reippain mielin. Asepalveluksen suorittaminen on hänen mielestään jokaisen suomalaisen miehen velvollisuus.

4/2013

19

Peurungan kurssilla opetellaan voimaan hyvin

Te k s t i j a k u v a | P a a v o P e s o n e n

Vaikka Peurungan kuntoutuskeskuk-sessa pidettävän neliosaisen kuntore-monttikurssin nimi on ”Panosta työhy-vinvointiisi”, sopii olettaa, että kurssin

oppeja seuraamalla parantuu hyvinvointi myös vapaa-ajalla. Hyvin tai huonosti voiminen on sillä tavoin kokonaisvaltainen asia, että se on kussakin henkilössä läsnä 24 tuntia vuorokau-dessa. Toki tietyt olosuhteet vaikuttavat voin-nin tilaan työvuoron aikana.

Tomi Siiskosen fyysisessä kunnossa ei ole valittamista, mutta hän haluaisi hallita elämäänsä niin, että stressiä ei pääsisi syntymään.

OP-mobiilista tykkäävät kaikki. Kohta se on vielä tykätympi, sillä saldo ja tapahtumat näkyvät turvallisesti ilman avainlukua ja kurssitkin reaaliaikaisina kirjautumisten välillä. Käy kokeilemassa: op.fi/mobiili

4/2013

20

Peurungan kaksi ensimmäistä kolmen päi-vän jaksoa henkilöstölle on jo pidetty syksyn 2013 puolella ja kevään 2014 aikana pidetään vielä kaksi jaksoa UPM:n henkilöille suunnatulla kurssilla. Kurssille osallistuu seitsemän eri hen-kilöstöryhmään ja eri toimialalla työskentelevää UPM-läistä. Enemmänkin olisi kurssille mahtu-nut, mutta jostakin syystä innostus kursseihin on viime vuosina laantunut. Jo pelkkä irrot-tautuminen nykypäivän työelämän oravanpyö-rästä kurssin ajaksi piristää. Jos vielä malttaa noudattaa edes osaa kuntoremonttikurssien opeista, saa jokainen varmasti hyödyn verrat-tuna kurssia edeltäneeseen tilanteeseensa.

Hyvinvointikurssilla paneudutaan kolmeen perusasiaan, joista ensimmäinen on liikunta. Kurssilaisista ei yritetä tehdä huippu-urheilijoita, vaan anne-taan neuvoja terveysliikuntaan. Lihaskunto on tärkeämpää kuin lihasten koko. Ensimmäisellä jaksolla testattiin lihaskunto ja tehtiin polku-pyörätesti alkutilanteen selvittämiseksi. Viimei-sellä jaksolla testataan kurssilaiset uudelleen ja todetaan kehityksen suunta.

Terveellinen ravinto on teemoista toinen. Tällä osa-alueella ope-tellaan terveellisen syömisen taitoa niin yksin-kertaisilla ja kansanomaisilla esimerkeillä, että niistä on helppo vetää johtopäätökset omien ruokailutottumusten vaikutuksesta oloon. Sa-malla todetaan, että terveellinen ravinto ei ole mustavalkoinen asia. Yksi ravintolaji ei pelasta eikä tuhoa koko ”syömistä”.

Henkiset voimavarat vaikuttavat siihen, tunnemmeko voivamme hy-vin vai huonosti. Psykologi Maarit Tirkkosen mukaan olisi hyvä opetella rajaamaan, kuinka paljon kannattaa stressata asioista työmaalla ja sen ulkopuolella. - Sellaisia asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa, ei kannata stressata, sanoo psykologi Tirkkonen ja kehottaa miettimään, mikä elämässä on tär-

keintä. Asiasta syntyi vilkas keskustelu ja yh-teistuumin kurssilaiset totesivat terveyden ole-van ehdoton ykkösjuttu. Samalla aprikoitiin, hallitseeko työ nykyään liikaa elämää.

Maarit Tirkkonen sanoo kaikilla olevan mahdol-lisuus parantaa tottumuksiaan.- Se vaatii päätöksenteon ja sitoutumisen. Myös ”repsahdukset” kuuluvat tähän proses-siin, sanoo Tirkkonen

Maratoonari haluaa selättää stressin Innokasta liikkujaa, maratonin aikaan 3.12

juossutta Kaukaan paperikone ykkösen ko-neenhoitajaa Tomi Siiskosta ei voi moittia kun-non ylläpitämisen laiminlyönnistä. Siiskonen onkin lähtenyt kuntoremonttiin toisesta syystä.- Stressin sietäminen ja sen käsittely työpaikal-la ja kotona tuntuu joskus niin monimutkaiselta yhtälöltä, että kotona jääkaapin oveen on täy-tynyt tehdä ”lukujärjestys” asioiden koordinoi-miseksi.- Olisikohan itselläni paikallaan ajattelumallin muutos? Kuntoilua en aio ainakaan toistaisek-si vähentää, mutta jonkinlainen jaksotus eri asioiden tekemisessä voisi olla paikallaan, sa-noo Tomi Siiskonen, jolle liikunnasta on tullut myönteinen riippuvuus.

Siiskonen toivoisi useampien huomaavan kuntoremonttien tarpeellisuuden. - Näen näillä kursseilla olevan ennalta ehkäise-vää vaikutusta. Erityisesti alle 50-vuotiaiden kannattaisi miettiä, pitääkö odottaa niin kauan, kun vaivaa alkaa jo ilmetä, vai olisiko hyvissä ajoin toimittava niin, että ne tulisivat mahdolli-simman myöhään.

Työpaikalla Siiskosta harmittaa epävarmuus, joka on aikaansaanut yleistä tyytymättömyyt-tä. Hänen mukaansa työyhteisön sinänsä hyvä yhteishenki kohdistuu nyt väärään suuntaan. - Jos saisimme palautettua vanhan Kaukaan hengen, olisi se työnantajankin etu, sanoo Tomi Siiskonen.

4/2013

21

Huoltoseisokki keräsi ennätys-määrän työntekijöitä muilta

UPM:n Suomen tehtailtaTe k s t i j a k u v a t : | P a a v o P e s o n e n

Kymillä marraskuun alussa pidetyssä huoltoseisokissa nähtiin ennätykselli-nen määrä vierailevia asentajia muilta UPM:n Suomen sellu- ja paperitehtail-

ta. Kaikista Suomen yksiköistä oli kerääntynyt Kymin seisokkiin yhteensä noin 100 alansa am-mattilaista.

Kymin ja Kaukaan tehtaitten välistä kunnos-sapitoyhteistyötä on ehditty harjoitella jo pi-dempään. Jokilaakson tehtailla Jämsänkoskel-la ja Kaipolassa tilanne on vieläkin pidemmällä, koska välimatka tehtaitten välillä on pienempi eikä yksiköiden välillä tapahtuva siirtyminen ra-joitu vain suuriin seisokkeihin.

Työvoiman liikkuvuus on tätä päivää myös paperiteollisuudessa. Kun muut metsäjätit ovat ulkoistaneet kunnossapitoaan, on UPM valinnut toisenlaisen tien. Kunnossapidon eri-koisosaaminen on pidetty omissa käsissä ja säästöä on haettu työvoiman liikuttamisella kulloinkin tarvittavaan tehtaaseen.

Kymin seisokkiin osallistuneet asentajat oli-vat liikkeellä vapaaehtoisesti. Yksikköjen välillä

tehtävä yhteistyö on käynnistynyt hyvin ehkä juuri siksi, että ketään ei ole pakotettu reissu-hommiin. Kun ensimmäisten ”keikalla” ollei-den pääsääntöisesti positiiviset kommentit on kuultu, on se innostanut muitakin lähtemään mukaan. Ymmärrettävää on kuitenkin se, että vallitsevan elämäntilanteen tai jonkin muun syyn takia läheskään kaikki eivät voi tai halua kotipaikkakunnaltaan useammaksi päiväksi poistua. - Kun kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, on asia täysin hyväksyttävää, sanoo itsekin eri UPM:n tehtailla töitä paiskinut Kymin kunnos-sapidon neuvotteleva luottamusmies Tommi Bragge.

Pietarsaarelaiset toivat mukanaan työsuojeluvaltuutettunsa

Pietarsaaren sellutehtaalta Kuusankoskelle oli lähtenyt 16 asentajaa. Miehet oli sijoitettu työskentelemään talteenottolaitokselle ja kui-tulinjalle. Muutoinkin vierailevien asentajien työkohteet oli valittu vastaamaan mahdolli-suuksien mukaan oman yksikön vastaavia teh-täviä.

Pietarsaaren työsuojeluvaltuutettu Sauli Tiala vasemmalla tiedusteli asentaja Thomas Häggiltä ja Göran Riskalta keskusvalvomossa, kuinka työt Kymillä sujuvat.

4/2013

22

Thomas Hägg ja Göran Riska olivat ensim-mäistä kertaa keikalla ja tekivät 12 tunnin päi-vää. Miehet työskentelivät talteenottolaitok-sessa ja luonnollisesti vertailivat olosuhteita oman tehtaan ja Kymin välillä.- Kyllä eroja löytyy. Tehdasalue on laaja, joten liikkumiseen kuluu paljon aikaa. Nostotöissä tarvittavia kiinteitä nostokiskoja on vähemmän kuin meillä Pietarsaaressa, sanovat miehet, jot-ka on otettu heidän sanojensa mukaan hyvin vastaan Kymillä.- Työnjohto on toiminut kuin pitääkin ja tehtä-vät saatuamme olemme saaneet tehdä työm-me rauhassa, toeavat Hägg ja Riska.

Pietarsaaren työsuojeluvaltuutettu Sau-li Tiala sanoi olevansa opintomatkalla, vaikka selvästikin miehellä oli annettavaa myös kymi-läisille. Voimalaitokselta työsuojeluvaltuutetun virkaan astunut Tiala keskusteli innokkaasti talteenoton operaattoreiden kanssa ja seurasi omien joukkojensa työtehtäviä.- Olen kiertänyt melkein kaikki muut UPM:n

Suomen tehtaat. Parhaita käytäntöjä on paha opetella sähköpostin tai standardien avulla. Esimieheni ymmärtää tämän, ja on kannustanut minua tutustumaan muiden tehtaiden tapaan toimia. Kun paikan päällä näkee, miten työt tehdään, voi itse oppia ja neuvoa muita, sanoo Tiala, jonka mielestä juuri yhteistyö ja opasta-minen ovat oikeita keinoja edetä työsuojelun saralla. Tialan mielestään tehtaitten välisis-sä turvallisuusauditoinneissa voitaisi keskittyä enemmän hyvien käytäntöjen jakamiseen, kuin virheiden etsimiseen toisesta yksiköstä.

Paperitehdasta kiertäessään Tiala totesi paikkojen olevan sielläkin siistissä kunnossa. Seisokin aikana käynnissä olleita arkituslinjoja Pietarsaaren valtuutettu katseli silmät ymmyr-käisinä.- Enpä aikaisemmin tiennyt UPM:llä tämän kal-taista toimintaa Suomessa olevankaan, sanoi Sauli Tiala ihmetellessään, kuinka nopeasti pa-perirulla muuttui siististi pakatuiksi arkeiksi val-miina asiakkaalle lähetettäväksi.

4/2012

21

Rauhallista Jouluapaperin- ja selluntekijöille

Kuusankosken seurakunta

Lounaan jälkeen päästiinkin sitten liikunnan iloihin, kukin valitsemiensa liikuntalajien pariin.Liikunnan riemujen jälkeen kokoonnuttiin kaik-ki auditorioon klo 19:00, jossa Sipoon Teatterin kolme naisnäyttelijää tarjoilivat meille hersyvän AKKAPAKKA -esityksen, joka oli sattumia van-henevan naisen tosielämästä. Esitys oli ajoittain ihan hulvaton. Sitten illalliselle ja ravintolailtaa viettämään. Mahtoi siinä ”roketti roll” duo Tor-nadoksen jäsenet taustanauhoineen ihmetellä, kun paperiliittolainen naisenergia täytti tanssi-lattian!

Sunnuntaina aamupalan jälkeen alkoi päivä Ainoilla ja Bertoilla. Teemana oli ”Hyvä vuoro-vaikutus auttaa jaksamaan”. Ryhmissä pohdit-tiin, miten saisimme poweria työelämän haas-teisiin. Keskusteluissa kävi ilmi, että kaikilla on samankaltaisia juttuja työelämän oravanpyö-

rässä. Päällimmäiseksi ajatukseksi nousi Pape-riliitto -lehdessäkin ollut asia: ”ai, teilläkin on näin, niin meilläkin”.

Kun 100 paperiliittolaista naista kokoontui, niin kyllähän siellä sai vertaistukea. Sitten oli aika vierähtänyt niin, että oli vuorossa virkis-tyspäivien yhteenveto ja yhteinen päätös audi-toriossa. Innokkaimmat ehtivät vielä liikunnan pariin hetkiseksi. Kun lounas oli nautittu, läh-dettiin uusin voimin kotia kohti mukavien ja tu-tuksi tulleiden Myllykosken Ladyjen kanssa.Näillä virkistyspäivillä oli mukava olla. Ensi vuo-destakin jo puhuttiin, että vastaava tapahtuma järjestetäisiin. Missä ja millä teemoilla tällä ker-taa, se jää nähtäväksi. Varma on, että tapahtu-malle on tilausta, kun jo järjestetyt virkistyspäi-vät ”myytiin loppuun” eli n. 100 paikkaa täyttyi muutamassa päivässä.

4/2013

23

Aikuisille suunnattu Kuusankosken Teatterin esittämä kappale ”Vadel-mavenepakolainen” houkutteli pai-kalle 5.12.2013 satakunta osaston

jäsentä. Henkilömäärä ei yltänyt aivan aikai-sempien vuosien tasolle.

Itsenäisyyspäivänä Kuusankosken Studio 123:ssa esitetyt lasten elokuvat sen sijaan veti-vät saleihin lapsia vähintään viimeisimpien vuo-sien verran. Pienimpien turvana oli luonnolli-sesti myös lasten vanhempia, etteivät elokuvat alkaisi tuntua pelottavilta.

Yksi reipas elokuvan katsoja oli kolmevuo-tias Sara Turkkila, joka oli lähtenyt katsomaan isänsä Jonin kanssa elokuvaa ”Lotta ja kuuki-ven salaisuus”. Saran mielestä jännittävintä oli se, että elokuvasalissa oli välillä aivan pimeää. Sara odottaa jo kovasti joulua.- En ole vielä tehnyt joulupukille listaa lahjatoi-vomuksista, sanoo Sara, mutta aikoo sen vielä ennen joulua pukille lähettää.

Sara ja Joni Turkkilan joulun odotukseen kuului käynti ammattiosaston järjestämäs-sä elokuvanäytöksessä.

Osaston 19 pikkujouluesitykset vetivät väkeä lähes entiseen malliin

Työsuojeluvaltuutettu Paavo PesonenI varatyösuojeluvaltuutettu Veli-Matti PynnönenII varatyösuojeluvaltuutettu Pekka Huotari

Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuiksi

valitut kiittävät luottamuksesta

4/2013

24

SÄHKÖINEN ASIOINTI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

Sähköisen asioinnin palveluun kirjaudu-taan omilla verkkopankkitunnuksilla. Kirjautuminen on mahdollista Aktian, Handelsbankenin, Nordean, Osuuspan-

kin, Paikallisosuuspankkien, Sammon tai Sääs-töpankkien verkkopalvelutunnuksilla.

Verkkopalvelutunnuksilla varmistetaan asioi-van lähettäjän henkilöllisyys ja ns. vahva tunnis-tus tiedonvälityksessä, jotta sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Tunnukset yksi-löivät sähköisen allekirjoituksen.

Hakemuksen lähettäminen Huom! Tämä ei koske ryhmälomautuksia toistaiseksi.

Voit täyttää ja lähettää ansiopäivärahan en-sihakemuksen ja jatkohakemuksen sähköisen asioinnin kautta. Päivärahahakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta lukien päi-värahaa haetaan. Työnhaku on pidettävä voi-massa työ- ja elinkeinotoimiston määräämällä tavalla.

Voit lähettää sähköisen asioinnin kautta- ensihakemuksen oltuasi lomautettuna tai työttömänä vähintään kaksi kalenteriviikkoa- jatkohakemuksen neljältä kalenteriviikolta (ma-su) tai kalenterikuukaudelta (kuun 1. päivästä kuun viimeiseen päivään) kokoai- kaisena jatkuneen lomautuksen tai työttö- myyden ajalta- jatkohakemuksen kuukaudelta tai neljältä kalenteriviikolta, jos olet työskennellyt hake- musjakson aikana osa-aikatyössä, lomautuk- sen aikana tai muuten tilapäisesti Hakemus- jakson (neljä kalenteriviikkoa tai kuukausi) määräytyy palkanmaksujakson mukaan- jatkohakemuksen kuukautta tai neljää kalen- teriviikkoa lyhyemmältä ajalta työttömyy- den tai lomautuksen päättyessä. Ilmoita

työttömyyden tai lomautuksen päättymi- sestä hakemuksessa. Ilmoita myös päätty- misen syy

Muista täyttää hakemus jokaisen hakujakson päivän osalta. Tarkasta hakemuksessa olevien tietojen oikeellisuus ennen lähettämistä.

Palvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Jos jokin hakemuksen kohta on jäänyt täyttä-mättä tai se on täytetty puutteellisesti, antaa palvelu siitä ilmoituksen ja pyytää täydentä-mään puuttuvat kohdat. Hakemuksen kaikkiin kohtiin pitää vastata ennen kuin lähettäminen on mahdollista. Tällä varmistetaan, että säh-köisesti lähetetyssä hakemuksessa on kaikki käsittelyssä tarvittavat tiedot. Hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista vastaa aina hakija riip-pumatta hakemuksen toimittamistavasta.

Hakemuksen liitetietojen lähettäminen Työttömyyskassalle voi lähettää sähköisesti

hakemuksen käsittelyssä tarvittavat liitetiedot. Sähköisesti lähetettävä tiedosto voi olla kool-taan enintään kaksi megatavua (2Mt). Tiedos-tomuoto pitää olla joko .tif, .jpeg tai .pdf.

Liitetiedostoja ei tarvitse lähettää saman-aikaisesti hakemuksen kanssa. Liitetiedot voi lähettää sähköisesti, vaikka hakemus olisi toi-mitettu postitse.

Liitteen voi kohdistaa aiemmin lähetettyyn käsittelemättömään hakemukseen. Jos hake-muksen ja liitetiedon lähettää sähköisesti ja ha-luaa kohdistaa liitetiedon hakemukseen, pitää hakemus lähettää ensin. Tämän jälkeen liitetie-toja lähetettäessä palvelussa näkyy lähetetty hakemus, johon liitetiedon voi kohdistaa. Lii-tetietojen kohdistaminen hakemukseen ei ole välttämätöntä, koska kaikki työttömyyskassalle toimitetut liitetiedot huomioidaan hakemusta käsiteltäessä.

4/2013

25

Sähköisen asioinnin tilannetiedotTilannetietojen kautta näet- lähettämiesi hakemusten alku- ja loppupäi- vän sekä hakemuksen saapumispäivän- omia maksutietojasi kuluvalta sekä kolmelta edelliseltä kalenterivuodelta- tulossa olevasta maksusta näet hakemuksen alku- ja loppupäivän sekä etuuden nimen. Kun edellä mainitut tiedot näkyvät, etuus on maksussa tililläsi viimeistään kolmen arkipäi- vän kuluttua- arkistoiduista dokumenteista näet maksussa olleet sähköisesti toimitetut jatkohakemuk- set sekä annetut päätökset ja lähetetyt mak- suilmoitukset- tiedon kuinka monta päivää on kertynyt 500 päivän enimmäislaskuriin ja korotettujen päivärahojen laskureihin

Jatkohakemuksen täyttäminen Ohjelma ilmoittaa, jos jokin kohta on täytet-

ty puutteellisesti tai virheellisesti. Näissä tilan-teissa hakemuksen täyttämistä ei voi jatkaa, ennen kuin tuo kohta on täytetty oikein. Puut-teellisesti tai virheellisesti täytettäessä ohjeet tulevat näkyviin selainikkunan yläreunaan.

1. Ilmoita hakemuksen ensimmäisessä täytet-tävässä osassa, haetko päivärahaa

• työttömyyden vai• TE-toimiston kanssa sovitun työllistämistä edistävän palvelun ajalta, joita ovat - työvoimapoliittinen aikuiskoulutus - omaehtoinen opiskelu - työkokeilu työpaikalla - työelämävalmennus - työ- ja koulutuskokeilu - kuntouttava työtoiminta

2. Lähetä jatkohakemus neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Jos työttö-myys kuitenkin päättyy ennen neljän viikon täyttymistä, voit hakea päivärahaa lyhyemmäl-tä ajalta. Hakemuksessa on ilmoitettava työt-tömyyden päättymisen syy. Tällainen syy on esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävän kokoaika-työn aloittaminen.

Jos haet päivärahaa poikkeavalta ajalta, niin ilmoita syy. Esimerkiksi että olet ottanut vas-taan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön

3. Ilmoita hakujakson päiväkohtaiset tiedot: (katso ohjeen kohta 9.)- Jos olet vuosilomalla lomautuksen aikana, merkitse jokaisen lomapäivän kohdalle 'vuo-siloma'.

Jos osallistut neljän viikon hakemusjakson aikana työllistymistä edistävään toimenpitee-seen, merkitse hakemukseen toimenpiteiden ajalta ko. toimenpiteen nimi, esimerkiksi ’oma-ehtoinen opiskelu’ tai 'työkokeilu'.

Käyttöturvallisuus Jos sähköistä asiointia tai palvelua käyte-

tään julkisissa tiloissa olevilta koneilta tai toi-sen henkilön koneelta, on käytön jälkeen aina tyhjennettävä käytetyt sivut koneen välimuis-tista. Se on hyvä tehdä myös omassa käytössä olevalla koneella asioidessa.

Yhteyden katkaisemisen jälkeen tyhjennä se-laimen evästeet (cookies), välimuisti (cache) ja sivuhistoria (history). Tämä ehkäisee sen, ettei laitteen seuraava käyttäjä pääse käyttämillesi sivuille esimerkiksi käyttämällä selaimen "Ta-kaisin/Back" toimintoa.

4/2013

26

Tiesitkö tämän Paperiliiton jäsenmaksusta?Paperiliiton jäsenmaksu on vuodelle 2014 1,59 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta, aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksusta Paperiliiton osuus on 1 prosentti ja Paperityöväen Työttömyyskassan osuus 0,59 prosenttia. Liiton jäsenten kokonaisjäsenmaksu muodostuu sääntöjen mukaisesta kiinteästä ja muuttuvasta osuudesta. Jäsenmaksun muut-tuva osa muodostuu Finanssivalvonnan vuosittain vahvistamasta Paperityöväen Työttö-myyskassan osuudesta.

Mitä etuja saat jäsenyydestä?Sopimusturva työehtoasioissa: Sopimusturva työehtoasioissa on liiton tärkein jäsenetu. Ongelmatilanteissa käänny ensin työosaston luottamusmiehen puoleen, hän vie tarvittaessa asiaa eteenpäin.

Työsuojelu: Jos huomaat työsuojelussa korjattavaa, keskustele välittömästi asiasta työnjohdon ja työosas-ton työsuojeluasiamiehen kanssa. Näin saat asiasi hoidetuksi tai ainakin jatkokäsittelyyn.

Oikeusapu:Jäsen on oikeutettu Oikeusapuun. Sitä voi saada liitosta sääntöjen (20§) mukaisin perustein. Oikeusapu on jäsenelle maksutonta.

Työtaisteluavustus:Työtaisteluavustusta jäsen saa lakkotilanteessa sääntöjen (19§) mukaisin perustein. Avustuk-sen suuruudesta päättää liittovaltuusto. Työttömyyskassa:Paperiliiton jäsen kuuluu myös Paperityöväen Työttömyyskassaan.

Muut jäsenedut:• JäsensaakotiinsaPaperiliitto-lehden 10 kertaa vuodessa. • Jäsenonoikeutettulehtiseteliin,jonkajäsenvoikäyttäätyöväenlehdentilauskuluihin.• Paperiliittoonvakuuttanuttyömarkkinoidenkäytettävissäolevatjäsenensä Ifin vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksella ja lisäksi If antaa jäsenillemme muita tuntuvia va- kuutusetuja. • Teboiltarjoaajäsenillerahanarvoisiaetuja.

Etuja lomailuun:Paperiliittolainen voi viettää vapaa-aikaa edullisesti liiton omissa lomapaikoissa

•Törmälässä•Puralassa•Särkelässä

Liiton jäsen voi lomailla jäsenetuhinnoin

•YlläkselläHolidayClubYlläsSaagassa•LevilläHotelliLevitunturissaja•Keurusharjunloma-asunnoissa

Rahanarvoisia etuja lomailuun tarjoavat myös•Restel•TallinkSilja•Imatrankylpylä•SuomiCampingJäsenetuhintaisia tuotteita ja palveluja tarjoavat myös•VakuutusyhtiöTurva• HertzAutovuokraamo

4/2013

27

Päätoimittaja: Toimittaja:Paavo Pesonen Anri Mäkynen040 509 4275 040 592 4473paavo.pesonen@upm.com anri.mäkynen@upm.com paavopeso@gmail.com anri.lehtisare@gmail.com

Kansipaperi:Gloss150g Painopaikka:KorianKirjapainoAlankoKySisälehdet: Matta 100 g korian.kirjapaino@kymp.net

Toimitus:Koskelankuja345700Kuusankoski

ISSNO780-5640

Seuraavan lehden aineistopäivä on 21.2.2014

Juttuvinkkejä otetaan vastaan puhelimitse numerossa 040 868 2708 ja sähköpostiosoitteessa paavo.pesonen@upm.comUudet kirjoittajat ovat tervetulleita lehden tekoon.

Kansikuva: Valokuvaaja Johannes Wiehn.Kultainen Harmonikka -kilpailun vuonna 1999 voittanut moninkertainen hiihdon Suomen mestari Mona-Liisa Malvalehto esiintyy Kymin Nikkareiden joulujuhlassa.

Kolmoispaperi-lehden kirjoittajat

toivottavat lukijoille

rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta

Kolmoispaperi

4/2013 Joulukuu

Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti

30. vuosikerta 147. numero

Autolle parasta huolto- ja

korjaamopalvelua, ammattitaidolla

ja takuulla!

Töiden vastaanottoKuusankoski Puh. (05) 752 0220

Töiden vastaanottoKouvola Puh. (05) 544 5620

Varaudu jo ensi kesään! Tilaa Linnanmäen hupiranneke ennakkoon alennettuun ”paperiliittohintaan”.

Varaamalla hupirannekkeen 16.2.2014 mennessä saat sen hintaan 28 €.Hupiranneke oikeuttaa pääsyn kaikkiin huvipuistolaitteisiin pituusrajat huomioiden. Ranneke aktivoituu ensimmäisellä laitteella ja on voimassa kyseisen päivän. Rannekkeen hinta ei ole sidottu käyttäjän pituuteen.

Paperiliiton Kuusankosken osaston 19 ranneketilauksia ottaa vastaan puhelimitse Jukka Nokelainen numeroissa 044 995 5156 ja 040831 0202 sekä sähköpostilla osoitteessa jukka.nokelainen@upm.com

Varauksen toteutuminen vaatii 20 rannekkeen vähimmäismäärän. Lisätiedot: Jukka Nokelainen. Rauhallista joulua

Joulukuun kannet.indd 1 16.12.2013 9.50