1

Ympäristön tila 2013Lappi

NÄKYMIÄ | JOULUKUU | 2013

LAPIN ELY-KESKUS

Ympäristön tila 2013Lappi

NÄKYMIÄ | JOULUKUU | 2013

LAPIN ELY-KESKUS

Luonnonvarat 2 l Ilmastonmuutos ja energia 2 l Yhdyskuntarakenne 3 l Henkilöautojen liikennesuoritteet 3 l

Ajoneuvokanta 4 l Liikenteen päästöt 4 l Ilman epäpuhtaudet 5 l Makea vesi ja meri 6 l Pintavesien ekologinen tila Lapissa 2013 7 l Maatalouden typpi- ja fosforitase 8 l

Pohjavesien tila 9 l Pohjavesien tila ja riskialueet 2013 10 l Luonnonsuojelualueet valtion mailla 11 l Metso-ohjelman toteutus 11 l

Vihreä talous 12

CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk

Provided by National Library of Finland DSpace Services

https://core.ac.uk/display/39959468?utm_source=pdf&utm_medium=banner&utm_campaign=pdf-decoration-v1

Luonnonvarat

Soran ja kalliokiven otto

Lapin alueella maa-ainesten ottotarve on vuositasolla ollut keskimäärin hieman yli kaksi miljoonaa kuutio-metriä. Maa-ainesten ottomäärät ovat vaihdelleet vuo-sittain talouden suhdannevaihteluiden mukana.

Kemi–Tornion moottoritien rakentamisen myötä (2004–2007) maa-ainesten käyttömäärä nousi yli kol-men miljoonan kuutiometrin. Tien rakentamisen jälkeen (2008) maa-ainesten ottomäärä putosi jopa alle kahteen miljoonaan kuutiometriin. Vähenemiseen on vaikuttanut myös heikentynyt taloustilanne ja muu rakentamisen hii-puminen. Seuraavat suuremmat hankkeet, mitkä ilmei-sesti nostavat maa-ainesten kulutustarvetta jatkossa ovat Rovaniemen kaupungin alueelle tulevat moottoritien liitty-mähankkeet ja Kaukosen siltahanke Kittilään.

0

milj. m

3

2

1

2000 2002 2004 2006 2008 2010

3

Pitkän aikavälin kehitys: –Lyhyen aikavälin kehitys: K Kiviaineksen käyttö vaih-telee lähinnä talouden ja rakentamisen volyymin mukaan.Suhteessa tavoitteisiin: Soran ja kalliokiven otolle ei ole asetettu vähennystavoitteita.

Maa- ja kiviainesten otto Lapissa Teollisuuden hiilidioksidipäästöt Lapissa

Lähde: Vahti-valvontatietojärjestelmä.

0

milj. t

1,5

2

1

1995 1998 2001 2004 2007 2010

0,5

Pitkän aikavälin kehitys: LLyhyen aikavälin kehitys: KSuhteessa tavoitteisiin: -

Lähde: Notto-tietokanta

Ilmastonmuutos ja energia

CO2

Teollisuuden fossiilisten polttoaineiden polton hiilidioksi-dipäästöt ovat kasvaneet tarkastelujakson aikana lähinnä tuotannon kasvun myötä ja taloudellisella tilanteella on-kin voimakas vaikutus eri vuosien päästömääriin. Lisäk-si muutokset itse polttoaineissa ja niiden saatavuudessa vaikuttavat selkeästi vuosipäästöihin.

Suurteollisuus on keskittynyt lähinnä Kemi–Tornio -alueelle. Kemissä sijaitsevat Stora Enso Oyj:n Veitsi-luodon tehtaat sekä Metsä-Fibre Oy:n sellutehdas ja Torniossa Outokumpu Oyj:n teräs- ja ferrokromitehtaat.

Keskimääräinen yhdensuuntaisen työmatkan pituus Lapissa 1990–2009

16

14

12

10

8

6

km

1990 1995 2000 2005 2009

4

2

0

Pitkän aikavälin kehitys: LLyhyen aikavälin kehitys: LSuhteessa tavoitteisiin: L

Yhdyskuntarakenne

Työmatkan keskimääräinen pituus

Suomalaisten työmatkat pitenevät. Keskimääräinen matka kotoa töihin piteni vuonna 2010 linnuntietä mitattuna jo lä-hes 14 kilometriin. Kymmenen vuotta aiemmin keskimää-räinen työmatka oli yli kaksi kilometriä lyhyempi. Vuodesta 1985 työmatkojen pituudet ovat kaksinkertaistuneet.

Työmatkan pituuden kasvu Lapissa johtuu alueraken-teen hajautumisesta, työpaikat ja asuminen ovat eriyty-neet. Elinkeinorakenne on muuttunut rakennemuutoksen seurauksena. Joihinkin elinkeinoihin liittyvät pitkät työmat-kat, kuten esimerkiksi nykyisenkaltaiseen metsätyöhön ja kaivostyöhön. Maataloustyön osuus on vähentynyt.

Heikko joukkoliikenteen palvelutaso vaikuttaa auton-käyttötarpeeseen. Yhä useampi tekee työmatkansa hen-kilöautolla sen sijaan, että pyöräilisi tai kävelisi työmat-kansa.

Henkilöautojen liikennesuoritteet Lapissa 2008–2013

0

400

800

1200

1600

2008 2009 2010 2011 2012

Pitkän aikavälin kehitys: LLyhyen aikavälin kehitys: KSuhteessa tavoitteisiin: L

Henkilöautojen liikennesuoritteet

Liikennesuoritteeseen (henkilöajoneuvoilla ajetut kilo-metrit) kehitykseen vaikuttaa lähinnä taloudellinen tilan-ne. Taloustaantuma näkyy alhaisena liikennesuoritteena vuonna 2008. Auton käyttöön liittyvät erilaiset maksu-suoritteet, polttoaineen hinta ja mm. työttömyys selittä-vät kehitystä.

Ajoneuvokanta

Taloustaantuma vähensi vuonna 2008 henkilöautojen määrän kasvua, mutta ei pysäyttänyt kehitystä. Nykyisin on aikaisempaa helpompaa ja halvempaa pitää harrasteauto-ja. Autojen määrä voi olla suuri, mutta autot eivät ole koko ajan tieliikenteessä. Liikennesuoritteen tavoite on merkittä-vämpi kuin rekisterissä olevien henkilöautojen määrätavoi-te arvioitaessa liikenteen ympäristövaikutuksia.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

2007 2008 2009 2010 2011

t/a

0

20

40

60

80

100

120

2007 2008 2009 2010 2011

t/a

Pitkän aikavälin kehitys: JLyhyen aikavälin kehitys: JSuhteessa tavoitteisiin: J

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

2007 2008 2009 2010 2011

t/a

Lähde: LIPASTO - Liisa

0

20

40

60

80

100

120

2000 2002 2004 2006 2008 2010

1000 kpl

1000 kpl

Pitkän aikavälin kehitys: LLyhyen aikavälin kehitys: LSuhteessa tavoitteisiin: L Liikennesuoritetavoite on merkittävämpi kuin ajoneuvokannan määrä arvioitaessa liikenteen ympäristövaikutuksia.

Liikenteen päästöt

Uusien autojen käyttöönoton myötä yleistynyt uusi puh-taampi tekniikka on vähentänyt liikenteen typenoksidi-, hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Päästöjen vähenemis-vauhti riippuu autokannan uusiutumistahdista. Hiilidioksi-dipäästöt riippuvat myös liikennesuoritteesta eli ajetuis-ta kilometreistä. Tieliikenteen hiukkaspäästöt aiheutuvat pääosin dieselpolttoaineesta ja polttoaineiden verokohte-lulla on vaikutusta polttoaineen valintaan.

Rekisterissä olevien henkilöautojen määrä Lapissa

Tieliikenteen typen oksidipäästöt

Tieliikenteen hiukkaspäästöt

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt

Happamoittavien yhdisteiden päästöt

Lähde: Hertta-ympäristötietojärjestelmä

Pitkän aikavälin kehitys: JLyhyen aikavälin kehitys: JSuhteessa tavoitteisiin: –

Hiukkasten päästöt

0

1 000

2 000

3 000

4 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010

t/v

Hiukkaset 2.5 Hiukkaset 10 Kaikki HiukkasetLähde: Hertta-ympäristötietojärjestelmä

Pitkän aikavälin kehitys: KLyhyen aikavälin kehitys: K

Ilman epäpuhtaudet

Happamoittavien yhdisteiden päästöt

Rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt ovat jatkaneet lä-hes tasaista laskuaan. Tähän on vaikuttanut merkittävästi typen oksidien osalta liikenteen päästöjen väheneminen ja rikkidioksidin osalta vähärikkiset tai rikittömät polttoai-neet sekä poltto- ja puhdistustekniikoiden kehitys erityi-sesti energiantuotannossa ja teollisuudessa. Ammonia-kin ja ammoniumin osalta aineiston päästöt ovat lähinnä maatalouden päästöjä.

Lapin omasta toiminnasta syntyvät ilmaan johdettavat päästöt ovat keskittyneet alueen eteläosiin, tiiviimmän kaupunkiasutuksen ja suurteollisuuden alueille. Toisaal-ta Lappi saa osansa myös kaukokulkeumista, joilla voi ajoittain olla merkittävääkin vaikutusta ympäristökuormi-tukseen. Ilmapäästöjen aiheuttaman kuormituksen vaiku-tus ilman laatuun ja luonnonympäristöön on suurimmassa osassa Lappia vähäinen verrattuna moniin muihin aluei-siin Suomessa. Kokonaisuudessaan tarkasteltuna ja lä-hiajan näkymätkin huomioiden Lapin alueen taajamien ja tausta-alueiden ilmanlaadun voi olettaa pysyvän nykyisel-lä hyvällä tasolla myös lähitulevaisuudessa.

Hiukkasten osalta selkeää nousevaa tai laskevaa tren-diä ei ole havaittavissa. Tämä johtuu lähinnä merkittävi-en hiukkaspäästölähteiden luonteesta kuten liikenteen aiheuttamasta tienpinnan kulumisesta johtuvista hiukkas-päästöistä sekä muista hajapäästöistä. Kyseisten hiuk-kaspäästöjen muodostumisen estäminen tai muodostu-neiden päästöjen vähentäminen ei ole yhtä ongelmatonta kuin esimerkiksi suorien piipunpää päästöjen. Teollisuu-den ja energiantuotannon aiheuttamien hiukkaspäästöjen osalta puhdistustekniikoissakaan ei ole tapahtunut olen-naisia muutoksia vaan vastaavanlaiset tekniikat ovat ol-leet käytössä koko tarkasteluajan.

Hiukkasten päästöt

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010

t/v

NH3 + NH4 Nox SO2

Pistemäiset fosforipäästöt vesistöihin Lapissa

0

10

20

30

40

50

60

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

t/v

Yhdyskunnat Kalankasvatus Teollisuus

Pitkän aikavälin kehitys: JLyhyen aikavälin kehitys: K

Lähde: Vahti-valvontatietojärjestelmä

Pistemäiset typpipäästöt vesistöihin Lapissa

Lähde: Vahti-valvontatietojärjestelmä

Pitkän aikavälin kehitys: KLyhyen aikavälin kehitys: K

Yhdyskunnat

Yhdyskuntien fosforikuormituksen taso on pysytellyt mel-ko tasaisena huolimatta liittyjämäärien kasvusta. Tämä on seurausta fosfaatittomista pesuaineista, puhdistustek-niikan paranemisesta ja saostuskemikaalien kehittymi-sestä. Typpikuormitus puolestaan on kasvanut. Lapissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoja ei ole rakennettu var-sinaisesti typpeä poistaviksi, vaikkakin joillakin puhdista-moilla typen vähenemää jossain määrin tapahtuu. Typen määrän lisääntyminen selittyy verkostojen laajentumisel-la, eli entistä suurempi osa yhdyskuntajätevesistä johde-taan jätevedenpuhdistamoille.

Teollisuuden fosforikuormitus on vähentynyt selvästi ja on nykyään noin puolet 1990-luvun alkupuolen kuormi-tuksesta. Kuormituksen väheneminen johtuu pääasiassa vähittäin tapahtuneista muutoksista teollisuuden vesien-suojelumenetelmissä ja tuotantotekniikoissa. Kemijärvellä selluntuotanto loppui huhtikuussa 2008, mikä näkyy teolli-suuden fosforipäästöjen alenemisena.

Teollisuuden typpikuormitus vaihtelee lähinnä tuotanto-määrien mukaan. Kemijärven Sellun toiminnan lopettami-nen laski puunjalostusteollisuuden typpipäästöt vuosiksi 2008 ja 2009 hetkellisesti alimmalle tasolleen tarkastelu-jaksolla 1995–2011. Vuonna 2009 oli myös Outokummun terästehtaiden tuotanto selvästi aikaisempaa pienempi. Tuotantomäärien kasvu on jälleen vuoden 2009 jälkeen kasvattanut teollisuuden typpikuormitusta. Puunjalos-tusteollisuuden jätevesien tehokas biologinen puhdistus myös edellyttää typen lisäämistä jäteveteen.

Kalankasvatuksen ravinnepäästöjen laskeva tren-di johtuu pääasiassa matalaravinteisten rehujen käytön yleistymisestä. Matalaravinteisten rehujen käyttöön lai-toksia ohjaavat ympäristölupien yhä tiukentuvat päästö-määräykset. Ympäristöluvissa annetaan nykyisin myös vaatimuksia rehujen keskimääräisille ravinnesisällöille.

0

100

200

300

400

500

600

700

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

t/v

Yhdyskunnat Kalankasvatus Teollisuus

Makea vesi ja meri

Pistemäiset fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin

Lähde: Pintavesien ekologinen luokittelu 2013. SYKE, ELY-keskukset ja RKTL.

Pintavesien ekologinen tila Lapissa 2013

Lapissa suurin osa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomai-sessa tilassa. Hyvää huonommassa tilassa on noin 5 % jo-kien pituudesta, 15 % järvien pinta-alasta ja suurin osa ran-nikkovesistä. Pääosa muutoksista edelliseen luokitteluun (2008) verrattuna johtuu muuttuneista luokittelukriteereistä tai uuden seuranta-aineiston tuottamasta lisätiedosta.

Lapin alueella jokien tilaa heikentää lähinnä metsä- ja maatalouden sekä haja-asutuksen aiheuttama kiintoai-ne- ja ravinnekuormitus. Muutamilla jokialueilla tilaan vai-kuttaa paikallisesti myös turvetuotantoalueilta sekä taa-jamien ja matkailukeskusten vedenpuhdistamoilta tuleva pistekuormitus. Kuormitus on voimakkainta Etelä-Lapin alueella, jonne suurin osa asutuksesta ja ihmistoiminnas-ta on keskittynyt. Ekologista tilaa heikentää myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen.

Jäämereen laskevissa Tenon, Näätämöjoen ja Paats-joen vesistöissä jokivedet ovat lähes kaikki erinomaisessa tilassa. Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet ovat vähäisiä ja havaitut ongelmat vesien tilassa ovat hyvin paikallisia.

Sisempien rannikkovesien heikentyneeseen tilaan vaikuttaa sekä jokivesien mukana tuleva kuormitus että suoraan merialueelle kohdistuva pistemäinen jätevesi-kuormitus ja hajakuormitus. Rannan läheisillä alueilla on havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä, kuten lisäänty-nyttä limoittumista.

Luokkien osuudet on jokien osalta laskettu jokipituudesta ja järvien ja rannikkovesien osalta pinta-alasta. Lähde: Pintavesien ekologinen luokittelu 2013. SYKE, ELY-keskukset ja RKTL.

Pitkän aikavälin kehitys: KLyhyen aikavälin kehitys: KSuhteessa tavoitteisiin: L Tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi hyvä tai erinomainen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitetta ei saavuteta.

Jokien, järvien ja rannikkovesien jakautuminen ekologisen tilan luokkiin Lapissa

Joki (km) Järvi (km2) Rannikko (km2)Erinomainen 5950 974 0Hyvä 7103 2537 34Tyydyttävä 624 618 988Välttävä 0 0 0Huono 11 0 0

0

20

40

60

80

100%

Maatalouden typpi- ja fosforitase Lapissa 2001–2012

Pitkän aikavälin kehitys: JLyhyen aikavälin kehitys: K

Lähde: www.maataloustilastot.fi/node/2645/viljelykasvien_hehtaarisa-dot_alueittain_1998-2012.xls

Fosfori

0

kg/ha80

60

40

20

Typpi2001 2003 2005 2007 2009 2011

Maatalouden typpi- ja fosforitase

Typpitase on kehittynyt ympäristön kannalta myöntei-seen suuntaan 1995 vuoden noin 80 kg/ha tasolta. Vii-me vuosina tase on ollut noin 45 kg/ha tasolla. Poikke-uksen tähän aiheutti vuoden 2012 runsas sademäärä, joka johti merkittäviin satovahinkoihin. Seurauksena oli korjatun sadon alentuminen Lapin tärkeimmillä viljely-aloilla keskisatoihin verrattuna säilörehulla 16,5 %, kui-vaheinällä 8,9 % ja perunalla 5,7 %. Korjatun sadon määrän alentumisesta oli seurauksena 2012 vuonna typpitaseen kohoaminen 60,1 kg/ha.Pitkään jatkunut fosforilannoitteiden käyttömäärien pienentäminen on alentanut fosforitaseen vuoden 1997 noin 12 kg/ha ta-sosta viime vuosien 3–5 kg/ha tasoille. Samoista syistä kuin edellä mainittu typpitase on myös fosforitase ol-lut 2012 vuonna 5,2 kg/ha eli huomattavasti korkeampi kuin vuoden 2011 taso 3,6 kg/ha.

Pohjavesien tila

Lapissa on noin 500 vedenhankintaa varten tärkeää ja ve-denhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Näiden aluei-den pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila Lapissa on yleensä hyvä. Pohjavesialueista viisi on nimetty riskialueik-si, joista kahdella on todettuja haitta-ainepitoisuuksia.

Riskialueiksi nimetyille pohjavesialueille tulee suunni-tella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla vähennetään tai pois-tetaan riskitoimintoja. Yksi suunnitteluväline on pohjave-den suojelusuunnitelma. Lapissa suojelusuunnitelmia ei juurikaan ole vielä tehty. Pohjavesialueiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa on erityisen tärkeää ja riski-toiminnot tulee sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Lapin alueella kaikki vesihuoltolaitokset toimittavat kulut-tajille pohjavettä talousvetenä.

Riskikohteiden lisäksi Lapissa on nimetty 20 pohja-vesialuetta selvityskohteiksi. Näillä alueilla on pääosin yksittäisiä riskitoimintoja, kuten ampumaratoja, vanhoja kaatopaikkoja, lopettaneita polttonesteiden jakelupaikko-ja, lentokenttiä ja hautausmaita. Selvityskohteiksi nimet-tyjen alueiden pohjaveden laadusta ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa, joten näiden alueiden tilan arvioimiseksi tarvitaan lisää pohjaveden laatutietoa. Selvityskohteita on lähes kaikissa Lapin kunnissa.

Pohjaveden tilaa arvioidaan sekä kemiallisen että määrällisen tilan perusteella. Pohjavesien tilaluokittelu perustuu vesienhoitoasetuksessa annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin. Lisäksi arvioidaan pohjavedes-sä todettujen aineiden pitoisuuksien vaikutukset ympäris-töön ja vedenhankintaan.

Pitkän aikavälin kehitys: KLyhyen aikavälin kehitys: KSuhteessa tavoitteisiin: J Tavoite, että kaikkien pohjavesien tila olisi hyvä tai erinomainen vuonna 2015, saavutetaan.

Luonnonsuojelualueet valtion mailla

0

400 000

800 000

1 200 000

1 600 000

2008 2009 2010 2012

ha

Lapissa suojeluohjelmista on toteutettu 99 % ja toteutus saataneen päätökseen vuonna 2015.

02

4

6

8

10

12

14

16

2008 2009 2010 2012

%

Lappi

Pitkän aikavälin kehitys: JLyhyen aikavälin kehitys: JSuhteessa tavoitteisiin: J

Metso-ohjelman toteutus Lapissa

0

200

400

600

800

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

ha

Lähde: Lapin ELY-keskus

Pitkän aikavälin kehitys: JLyhyen aikavälin kehitys: JSuhteessa tavoitteisiin: J Toteutus etenee tavoitteisiin nähden aikataulussa.

Metso-ohjelman toteutus

METSO on metsien monimuotoisuutta turvaava toimin-taohjelma, jonka avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsänsä monimuotoisuutta. Metso-ohjelmaa on Lapissa toteutettu vuodesta 2006 alkaen. Aluksi ohjelmaa toteutettiin kokeiluhankkeena ja vuonna 2008 eduskun-nan periaatepäätös käynnisti Metso-ohjelman varsinaisen toteuttamisen. Lapin tavoite koko valtakunnan tavoittees-ta on 10 000 ha. Vuoden 2012 lopussa tavoitteesta oli toteutettu 3 240 hehtaaria. Vuoden 2012 alussa Lounais-Lapin alueella käynnistyi EU Life+ -rahaston rahoittama NATNET -hanke, jolla pyritään tehostamaan Metso-ohjel-man toteutusta alueella.

NÄKYMIÄ | JOULUKUU | 2013

YMPÄRISTÖN TILA 2013LAPPI

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

10.12.2013 | Ympäristö ja luonnonvarat/Seuranta ja vesienhoito | P.R.

www.ely-keskus.fi/julkaisut

Vihreä talous

Luomuviljelyn pinta-ala

Lapin luomutuotanto on vakiintunut hieman alle 7 % käy-tössä olevasta peltoalasta. Viime vuosina on ollut vain pieniä muutoksia luomutilojen kappalemäärissä ja tuotan-toaloissa. Luomutuotannossa olevien tilojen pinta-ala La-pissa on hieman korkeampi kuin koko maan luomutilojen keskikoko.

Luomuviljellyn peltoalan osuus koko pelto-alasta Lapissa

Pitkän aikavälin kehitys: JLyhyen aikavälin kehitys: K

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2009 2010 2011 2012

%

Lähde: http://evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf

Ympariston_tila_Lapissa_2013-2