JOUSTOT JA LUOTTAMUS

Tempaus2016: Tupsulakit tulivat kouluun

opiskelijat

Kartonkitehtaalle Uuteen-Seelantiin

työelämä!

KÄYVÄT KÄSI KÄDESSÄ

lehti.tek.fi

Virpi Paavola: Liikeideat hyötykäyttöön

tek-vaikuttaja

TIEDEHUIPUT EIVÄT SYNNY SATTUMALTA

S. 38

18.11.2016

OMA

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

5

50

”90-vuotias mummuni on ollut kaikkein kiinnostunein tutkimus-työstäni.”SUVI SANTALA

44

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 58ja voita Otavan uutuuskirjoja!

LUE MYÖS: LEHTI.TEK.FI

∂ VAKIOT

3 Pääkirjoitus

19 Sudoku

19 Havuja Kokeilukulttuuria yrityksiin ja yhteiskuntaan

37 Kolumni Hannu-Matti Järvinen: Kohti kriittistä tilaa

41 TEK-ristikko

59 Teekkarilaulu Oodi teekkarijäynien kuninkaalle

24”KIITÄ JA KEHU PÄIVITTÄIN.”h e l i h a n n o n e n

∂ AJASSA

∂ TEKNIIKKA

∂ OPISKELIJAT

∂ JÄRJESTÖ

∂ TYÖELÄMÄ

4 Joustot ja luottamus käyvät käsi kädessä

22 Lakitieto: Mitä työnantajasta saa sanoa?

24 Työstä on tärkeää saada palautetta

28 Senioreiden vetämällä koulutusprojektilla hiljainen tieto jakoon

32 Töissä ulkomailla: Kartonkitehtaalle Uuteen-Seelantiin

Muun muassa:

11 120-vuotias TEK lahjoitti yliopistoille miljoonan

13 Parhaat opinnäytetyöt palkittiin

14 55 tarinaa matematiikasta

17 Työaikalaki saatava 2010-luvulle

38 Tiedehuiput eivät synny sattumalta

50 Tie tohtoriksi: Bakteeri syö jätteen polttoaineeksi

57 Tekniikan ihmeitä: Maailman autonomisin ajopeli

42 Olipa kerran tekniikan opiskelija Ville…

44 Teekkarin työkirja 2017 esittää: Testaa, mikä dinosaurus olet työyhteisössäsi

46 TEK tutki: Miksi opiskelijat käyvät töissä?

48 Tupsulakit tulivat kouluun

21 TEK-vaikuttaja: TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja Virpi Paavola

55 Pidä tietosi ajan tasalla – saat TEKin jäsenyydestä enemmän irti

Kuva

: La

ura

Vesa

Tunnistatko itsessäsi ja työyhteisössäsi dinosaurusten ominaisuuksia?

2 TEK 5/2016

TÄSSÄ NUMEROSSA

4041 0428

PEFC/02-31-162

AMMATTILIITON KANTA henkilöstövähennyksiin on selvä: henkilöstö on organi-saation keskeinen voimavara, ja sen käyttöä ja kouluttamista on suunniteltava pitkällä tähtäyksellä siten, että irtisanomisiin ei tarvitse turvautua.

Parhaatkaan suunnitelmat eivät kuitenkaan aina toteudu, ja siksi on tar-peen miettiä, kuinka henkilöstövähennys tehdään niin, että vahingot yrityk-selle ja yhdelle sen tärkeimmistä sidosryhmistä minimoidaan.

Henkilöstön vähentämisestä aiheutuu kustannuksia. Ensimmäinen reak-tio kustannuksiin on, että ne pitää minimoida – niinhän hyvä johtamistapa vaatii. Kustannuksia minimoidessa täytyy kuitenkin tunnistaa koko kustan-nus. Halvalla ja ikävällä tavalla hoidetusta irtisanomisprosessista aiheutuu myös näkymättömiä kustannuksia: henkilöstön motivaatio, työhyvinvointi ja sitoutuminen laskevat. Avainhenkilöitä saattaa hakeutua muualle.

Mielestäni hyödyllinen näkökulma henkilöstön vähentämiseen on tarkas-tella sitä investointina. Se on tietysti investointi kustannusten vähentä-miseen, mutta se on väistämättä myös investointi yrityksen goodwil-liin – joko positiiviseen tai negatii-viseen. Ei ole yhdentekevää, mitä lähtijät ajattelevat entisestä työn-antajastaan. He voivat tulla jat-kossa yritystä vastaan monissa eri rooleissa: asiakkaina, konsultteina, potentiaalisina rekrytoitavina tai vaikkapa regulaattoreina.

Ero goodwillin ja badwillin välillä tulee siitä, kuinka henkilöstöä kohdel-laan. Panostamalla yksilölle räätälöityyn muutosturvaohjelmaan lain vaati-maa minimiä enemmän yritys voi osoittaa, että se arvostaa ja välittää henki-löstöstään myös huonoina aikoina. Muutosturvaohjelman elementtejä voivat olla esimerkiksi uraohjaus, koulutus ja yrittäjyyden tukeminen. Ohjelman tavoitteena tulee olla, että silloin, kun palkanmaksu nykyisestä työpaikasta päättyy, irtisanottavalla on jo uran jatko tiedossa.

Muutosturvaohjelma onkin ennen kaikkea investointi jäljelle jäävään hen-kilökuntaan. Jos väkeä vähennetään esimerkiksi 10 prosenttia, 30 000 euron panostus irtisanottavaa kohti on vain 3 300 euroa jäljelle jäävää kohti. On hel-posti ajateltavissa, että huonosti hoidetun irtisanomisprosessin seurauksena tuo summa menetetään parissa vuodessa työhyvinvoinnin ja motivaation las-kuna sekä avaintyöntekijöiden lähtemisinä.

Henkilöstön vähentäminen on aina lähtökohtaisesti ikävää, mutta sitä ei ole pakko tehdä tavalla, joka vahingoittaa työnantajaa itseään.

Jos joudut irtisanomaan, tee se fiksusti

Heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

18.11.20165JULKAISIJATekniikan akateemiset TEK Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tek.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244

TOIMITTAJATKirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246Katariina Rönnqvist puh. (09) 2291 2277Tiina Henry-Biabaud puh. (09) 2291 2265Aku Karjalainen, perhevapaalla

KUVATOIMITTAJA, ILMOITUSTRAFIIKKI Helena Hagberg puh. (09) 2291 2565

ASSISTENTTI Riitta Kärki puh. (09) 2291 2258

ILMOITUSHINNAT VUONNA 20171/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euroa

ILMESTYMISAIKATAULU 2017

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: riitta.karki@tek.fi, puh. (09) 2291 2258

TOTEUTUS JA TAITTOOtavamedia OMA OyMaistraatinportti 1, 00015 Otavamediapuh. (09) 2525 0250oma.otavamedia.fi

KANSIKUVA Susanna Tuononen PAINOPAIKKA: Forssa PrintKansipaperi: LumiSilk 170 gSisuspaperi: Galerie Fine Silk 80 g

JAKELUPosti OyjPainos: 68 400 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti36. vuosikerta ISSN 1459-1898

nro 1..............3.2.nro 2........... 24.3.nro 3........... 26.5.

nro 4........... 29.9.nro 5.........17.11.

TEK 5/2016 3

Irtisanotut voivat tulla jatkossa yritystä vastaan monissa rooleissa.

PÄÄKIRJOITUS

KÄYVÄT KÄSI KÄDESSÄ

JOUSTOT JA LUOTTAMUS

TEKSTI ARI ÅBERG, KIRSTI LEVANDER JA HELENA ANDERSSONKUVITUS SUSANNA TUONONEN

4 TEK 5/2016

Ainakin viimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa on kuultu jatkuvasti väitteitä, että työmarkkinamme ovat jäykät – ja ainakin jäykemmät kuin muualla. Vertailu muuhun Euroop-paan kuitenkin osoittaa tämän myy-tin suurelta osin vääräksi.

Kun puhutaan työmarkkinoi-den jäykkyyksistä ja joustoista, kat-

seet kääntyvät palkkoihin. World Economic Forumin kilpailukykyraportti 2015 vahvistaa suomalaisen palkan-muodostuksen jäykäksi. Palkanmuodostusta jäykistää työmarkkinamallimme, jossa kaikkien alojen palkkake-hitys on sidoksissa keskenään. Eli arvosteluun on aihetta: Suomi on koko maailman 140 vertailumaan viimeinen. Mutta lähes yhtä jäykkää se on myös maissa, joihin meitä useimmin verrataan: Ruotsi on sijalla 133, Saksa 132 ja Tanska 105.

Suomalaisen työelämän jäykkyydestä puhutaan paljon – osin aiheesta, osin aiheetta. Tärkeintä olisi tunnistaa ja tunnustaa, että sopiminen ja joustot työmarkkinoilla vaativat keskinäistä luottamusta, ei sanelua.

→

TEK 5/2016 5

Palkoissa jäykkyyttä

Käytännössä esteenä palkkajoustoille Suo­messa ovat palkkatasoa määrittävien työehto­sopimusten vähimmäispalkat. Näitä taulukko­palkkoja sisältäviä sopimuksia on lähinnä SAK:laisilla ja STTK:laisilla liitoilla. SAK:laisessa kentässä on tosin tänä vuonna tehty mielen­kiintoinen avaus: rakennusalan uusi työehto­sopimus mahdollistaa työkokemusta vailla olevan henkilön palkkaamisen puolen vuo­den työkokeiluun kuuden euron tuntipalkalla. Tämä alittaa vähimmäispalkan, joten jotain pyrkimystä joustoon on.

Ylempien toimihenkilöiden työehdoista neuvottelevan YTN:n työehtosopimuksissa (TES) ei ole palkkataulukoita tai vähimmäis­palkkoja muutamia poikkeuksia lukuun otta­matta, vaan jokainen sopii palkastaan hen­kilökohtaisesti työsopimusta tehdessään. Allekirjoitettu työsopimus on siis ansiotason turva, ja jos työnantaja haluaisi poiketa siinä sovitusta palkasta, asiasta on päästävä yksimie­lisyyteen työntekijän kanssa.

Työehtosopimuksettomat ylemmät toimi­henkilöt – esimerkiksi metsäteollisuudessa, rakennus­, elintarvike­ ja kaupanaloilla – ovat palkkojensa kanssa samassa tilanteessa kuin sopimuksellisilla aloilla. TESin puuttuminen merkitsee kuitenkin myös sitä, ettei edes yleis­korotuksia makseta automaattisesti.

Työehtosopimuksen puuttuminen hanka­loittaa myös paikallista sopimista, johon TES puolestaan antaa hyvät ja monipuoliset mah­dollisuudet. Esimerkiksi akavalaisisten sopi­musalojen piirissä olevista 70 prosentilla kiky­sopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä sovitaan työpaikoilla.

On myös syytä huomata, että palkanmuo­dostuksen aiemmin mainitut jäykkyydet koske­vat vain niin sanottuja kiinteitä peruspalkkoja. Erilaiset tulospalkkauksen muodot ja palkan­lisät joustavat kyllä. Ylemmistä toimihenkilöistä yli puolet, 56 prosenttia, on tulospalkkauksen piirissä.

Palkka-ale ei välttämättä lisää vientiä Mitä palkanalennuksilla sitten voitettaisiin – tai hävittäisiin? Erilaisia malleja palkka­alen vai­kutuksista muun muassa työllisyyteen on tehty, mutta lopullista totuutta ei ole vielä esitetty.

Nimellispalkkojen alentaminen vähen­täisi paitsi yritysten kustannuksia myös palkan­saajien ostovoimaa, jolloin hintataso saattaisi laskea ja reaalipalkan vaaditusta alenemisesta ainakin osa jäisi toteutumatta. Ostovoiman lasku taas heikentäisi kulutuskysyntää ja työl­lisyyttä. Toisaalta nimellispalkkojen alentami­nen, ”sisäinen devalvaatio”, voisi parantaa vien­tiä ja vientialojen työllisyyttä.

Palkoilla kikkailu on silti rajallinen keino kil­pailukykyongelmaan: jos vientituotteen laatu ei riitä tai tuotteelle ei ylipäätään ole kysyntää, palkkakustannuksista tinkiminen ei auta.

Kansantuotteen kasvattamisessa ratkaise­vassa asemassa ovatkin innovaatiot. Talous­

tieteiden nobelisti Robert Solowin mukaan 85 prosenttia kansantuotteen kasvusta on inno­vaatioiden tuottamaa. Vain 15 prosenttia voi perustua panosten lisäämiseen, kuten työlli­syyden kasvuun tai työurien pidentymiseen. Kansan talouden kasvulle ratkaisevaa on uudis­tuminen.

Aalto­yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on eri yhteyksissä muistut­tanut, että laadun puutetta ei voi korvata alhai­silla kustannuksilla eikä alhaisilla hinnoilla. Haaparanta viittaa taloustieteilijä John Sutto-niin, joka on jo vuosia sitten osoittanut tutki­muksillaan, että kilpailukykyä ei voi kohentaa kuin rajallisesti työn tuottavuuden paranta­misella tai muilla palkkakustannuksia alenta­villa keinoilla. Laadulla kilpailukykyä voidaan sen sijaan parantaa rajattomasti. Jos kilpailijan laatu on tarpeeksi korkea, niin työvoimakustan­nusten alentamisella ei voida menestyä kilpai­lussa lainkaan.

Lisäksi on huomattava, että työmarkkinoilla voidaan sopia vain nimellispalkoista. Reaali­palkat muodostuvat kansantalouden muiden muutostekijöiden, kuten esimerkiksi inflaation, perusteella.

Vaikka palkkajoustojen tarpeellisuutta voi­taisiinkin perustella yrityksen heikolla talous­

6 TEK 5/2016

tilanteella tai alan heikolla kilpailukyvyllä, on muistettava mitalin toinen puoli. Työstä saa­dulla palkalla pitäisi myös tulla toimeen. Jos palkanleikkauksilla saadaan lisää lähinnä niin sanottuja prekariaattityöpaikkoja, on syytä kysyä, ketä palvelee se, että työssäkäyvä ihmi­nen joutuu hakemaan osan toimeentulostaan sosiaaliluukulta? Näin veronmaksajat joutu­vat osallistumaan tämän puuttuvan palkan­osan maksamiseen, eli käytännössä yritysten kilpailu kykyä tuetaan verovaroista.

Työajat joustavat, irtisanominen helppoaTyöaikajoustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin. Työehtosopimukset ja työaika­lainsäädäntö sallivat työaikakysymyksissä kansainvälisesti vertaillen sangen suuren jous­tavuuden. Huomattava on, että tätä jousta­vuutta ilmenee varsin paljon, kun puhutaan työnantajan tarpeista. Tällöin puhutaan ilta­ ja yötyöstä, jonka osuus Suomessa on Euroopan korkeimpia.

Määräaikaisten työsuhteiden sääntelyssä Suomi sijoittuu OECD­maiden keskitason ala­puolelle, eli sääntely on meillä keskimääräistä vähäisempää. Tilanne on sama vertailtaessa muihin EU­maihin. Suomessa määräaikaiset →

työsuhteet ovat myös yleisempiä kuin Euroo­passa keskimäärin. Eurooppalaisista maista määräaikaista työtä säädellään tiukimmin Luxemburgissa, Ranskassa ja Norjassa.

Suomalainen irtisanomissuoja on euroop­palaisittain heikko. Työnantajien terminologi­assa sitä voitaisiin kuvata joustavaksi. EU:ssa erityisen vahva irtisanomissuoja on erin­omaisessa talouskunnossa olevassa Saksassa, samoin Belgiassa, Hollannissa ja Ranskassa.

Kollektiivinen irtisanominen Suomessa on erityisen helppoa. Riittää, kun käynnis­tää yt­neuvottelut taloudellisten tai tuotan­nollisten syiden perusteella. Ja kun näiden käsitteiden sisältöä ei ole laissa tarkemmin määritelty, väen vähentämistä käytetään myös

yrityksen tuloksen kaunistelemiseen, mikä ei suinkaan ole ollut lainsäätäjän tarkoitus. Lain säädäntömme kaipaisikin näiltä osin täs­mennystä, koska yhteistoimintalain alkupe­räinen tarkoitus ei toteudu. Yt­laista on tullut irtisanomis menettelylaki, eikä henkilöstön ja johdon aidon yhteistoiminnan väline. On pää­dytty kauas lain pohjana aikoinaan olleista yritys demokratia­ajatuksista.

Ruotsin sujuva kaksikantaSuomen ja Ruotsin työmarkkinoita verrataan toisiinsa ahkerasti ja nostetaan esiin se, että taloudellisesti paremmin menestyvssä Ruot­sissa ei tehdä yleissitovia työehtosopimuksia.

Ruotsin työmarkkinajärjestelmää voidaan kutsua kaksikannaksi, jossa työmarkkinaosa­puolet pyrkivät sopimaan asioista keskenään. Hallituksen ei haluta sekaantuvan työmark­kina­asioihin, ja tämä yhteinen pyrkimys patis­taa osapuolia keskinäiseen sopuun.

Ruotsissa ei mikään hallitus – eivät edes porvarihallitukset, toisin kuin Suomessa – ole kyseenalaistanut sopimusjärjestelmää sinänsä eikä uhkaillut kansaa pakkolaeilla. Tämä on vahvistanut luottamuksen ilmapiiriä myös työ­markkinoilla.

Ruotsissa vientiteollisuus on määritellyt palkankorotusvaran vuodesta 1997. Samasta periaatteesta on ollut puhetta niin sanottua Suomen mallia pohdittaessa, mutta sen valmis­telussa ollaan vasta lähtökuopissa.

Ruotsin mallin tarkoituksena on ylläpi­tää vientiteollisuuden kilpailukykyä, joka on kansa kunnan hyvinvoinnin avain. Malli on toi­minut kohtalaisesti. Ruotsin vienti on vetänyt

RUOTSIN TALOUTTA TUKEVAT SOPUISA TYÖELÄMÄ JA MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE.

TEK 5/2016 7

Eräiden OECD-maiden sijoittuminen World Economic Forumin kilpailukykyraportissa 2015 työelämän joustavuuden mittareilla ja yleisessä kilpailukyvyssä. Järjestysnumero kertoo sijoittumisesta 140 maan vertailussa. Pieni luku = joustava, suuri luku = jäykkä.

World Economic Forumin kilpailukykyraportti 2015 vahvistaa suomalaisen palkanmuodostuksen jäykäksi, joskin lähes yhtä jäykkää se on myös Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kokonaiskilpailukykyä kuvaavassa indeksissä, joka on laskettu varsin suuresta määrästä yhteiskuntaa ja talouselämää kuvaavia tunnuslukuja, Suomi on sijalla 8. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti terveys, koulutus kaikilla koulutusasteilla sekä teknologinen valmius.

Palkanmuodostuksen joustavuus

Palkkaamisen ja irti­sanomisen helppous

Työnantajien ja palkan­saajien yhteistoiminta

Työmarkkinoiden jousta­vuus –kokonaisindeksi

Kilpailukyky– kokonaisindeksi

15. Iso­Britannia 5. Tanska 2. Tanska 8. USA 3. USA

19. USA 10. USA 7. Ruotsi 9. Iso­Britannia 4. Saksa

105. Tanska 11. Iso­Britannia 20. Saksa 17. Tanska 8. Suomi

132. Saksa 87. Suomi 21. Iso­Britannia 75. Ruotsi 9. Ruotsi

133. Ruotsi 106. Ruotsi 22. Suomi 103. Suomi 10. Iso­Britannia

140. Suomi 107. Saksa 31. USA 106. Saksa 12. Tanska

Yleissitovat työehtosopimukset

Ei yleissitovuuttavaan paikallista sopimista

Vahva työlainsäädäntö ja henkilöstöedustus

Heikko työlainsäädäntö, ei henkilöstöedustusta

Suomi

SaksaUSA

RuotsiIso-Britannia

Tanska

Jos Suomesta puretaan työehtosopimusten yleissitovuus, mutta ei samalla vahvisteta henkilöstön edustusta yritysten päätöksenteossa, työmarkkinamallimme ei suinkaan lähesty Saksaa, Ruotsia tai Tanskaa, joita samoissa puheenvuoroissa ihannoidaan, vaan esimerkiksi USA:ta tai Isoa-Britanniaa.

Artikkelissa käytetyt lähteet:

• World Economic Forum 2015.

• Petri Böckerman, Merja Kauhanen ja Heikki Taimio: Työmarkkinoiden joustot, artikkeli. Hyvinvointivaltio Suomessa 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt? Raportteja 30. Palkansaajien tutkimus-laitos 2015.

• SNS ANALYS nr 12, 2013.

8 TEK 5/2016

TYÖELÄMÄN JOUSTOIHIN TARVITAAN PELISÄÄNNÖT.

ja sen seurauksena reaalipalkat ovat kauttaal­taan nousseet. Päättymässä olevalla sopimus­kierroksella 2013–2016 ennakoidaan palkkojen nousuksi muodostuvan 3,6 prosenttia vuo­dessa, eikä ainakaan Pohjanlahden yli ole kuu­lunut ruotsalaistyönantajien parkua siitä, että kaikki olisi menetetty.

Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuk­sia, mutta palkansaajien aseman turvaa korkea järjestäytymisaste ja liittojen osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin.

Ruotsissa on myös Suomea vahvempi työ­lainsäädäntö. Esimerkiksi myötämäärämis­oikeus antaa mahdollisuuden nimittää työn­tekijöiden edustajat yrityksen hallituksiin.

Ruotsissa ammattiliitoilla on myös kanne­oikeus työsuhderikkomusta epäiltäessä. Koska liiton on helpompi vaatia oikeutta jäsenelleen kuin yksittäisen palkansaajan itselleen, niin suo­malaiset ammattijärjestöt ovat ehdottaneet samaa menettelytapaa Suomeenkin, toistaiseksi turhaan.

Ruotsissa toimii myös paikallinen sopimi­nen, jossa raamin muodostavat alakohtaiset työehtosopimukset. Näissä määritellään mini­mitaso – muun muassa palkat, työajat ja lomat. Korotukset määritellään prosenttiraamina, joka jaetaan työpaikoilla eri mallien mukaan. Tämä mahdollistaa paikallisen sopimisen, jossa voi­daan sopia joustoista. Ruotsalaisilta tämä onnistuu, koska pohjana on vahva luottamuk­sen ilmapiiri, ja paikallinen sopiminen näh­dään mahdollisuutena, josta molemmat osa­puolet hyötyvät.

Yleisesti ottaen Ruotsin taloudellisesti Suo­mea parempaan menestykseen on myötä­vaikuttanut monipuolisempi elinkeino rakenne. Silloinkin, kun konepajateollisuuden tuotteet ja paperi eivät mene kaupaksi, ihmiset osta­vat H&M:n vaatteita ja Ikean huonekaluja. Myös autoilla ja kodinkoneilla näyttää olevan kysyntää.

Suomessa taas on aina uskottu vain yhteen jumalaan; ensin se oli sahateollisuus, sitten paperiteollisuus, sitten Nokian kännykät. Näin toimien vientimme haavoittuvuus on ollut ja on aivan eri luokkaa kuin naapurimaassa.

Toki Ruotsin taloudellista menestystä on avittanut myös oma valuutta.

Ei sanelua, vaan sopimistaPaikallinen sopiminen on sanapari, jolla näyttää olevan yhtä monta sisältöä kuin on sanojaakin.

Ruotsin esimerkki osoittaa, että paikalliselle sopimiselle on edellytykset, mikäli osapuol­ten välillä vallitsee luottamus. Tätä luottamusta Suomen työmarkkinoilla ei ole, eikä sitä synny, niin kauan kuin paikallisella sopimisella tavoi­tellaan etupäässä paikallista sanelua.

Paikallisen sopimisen laajentamisesta tosin saavutettiin Suomessa hyvä kompromissi kil­pailukykysopimuksen yhteydessä, jossa työn­antajaliittoihin järjestäytymättömille yrityk­sille annettiin yhtä laajat joustomahdollisuudet yleissitovien työehtosopimusten määräyksissä kuin järjestäytyneillekin yrityksille.

Järjestäytymättömiä yrityksiä edustavalle Suomen Yrittäjille tämä ei kuitenkaan sopinut. Suomen Yrittäjille neuvotteluosapuoleksi ei

kelvannut luottamusmies, eikä yrittäjä järjestö halua ylipäätään yleissitovia työehto­sopimuksia.

Jos luottamus omaan henkilökuntaan on näin heikko, ja yrityksen työntekijät nähdään enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, palkan saajat eivät voi muuta kuin pitää kiinni yleissitovista työehtosopimuksista.

Uudet työn muodot otettava huomioonTulevaisuus tuo epäilmättä tullessaan lisää joustoja työelämään. Tätä kehitystä ei korkeasti koulutettujen järjestöissä vastusteta, mutta sitä pitää hallita. Siksi tarvitaan myös uusia ja uusiutuvia pelisääntöjä.

Uudet työn muodot, kuten työn jakaminen, tilapäinen työ, yksinyrittäjyys, palvelu setelillä maksettava työ, joukkotyö ja alustatyö, edel­lyttävät muutoksia niin sopimuskentässä kuin työlainsäädännössä. EU:n työaikadirektiivin ja oman kansallisen työaikalainsäädäntömme uudistaminen ovat ehkä näistä kiireellisim­piä. Työaikadirektiiviä on yritetty saada aikaan jo vuosikausia, ja siitä päättäminen on edel­leen jäissä.

Ruotsin mallia seuraten myös paikalliselle sopimiselle voisi avautua uusia mahdollisuuk­sia. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että malliin otettaisiin mukaan myös työntekijäpuolelle tär­keitä asioita, kuten henkilöstön oikeus aset­taa yrityksen hallintoon edustajansa ja liittojen kanneoikeus.

TEK 5/2016 9

KILPAILUKYKYÄ OSAAMISESTA TEK 120 -juhlavuoden henkilökuvien sarjassa 120 tekniikan

osaajaa esitellään Suomen kilpailukyvyn tekijöitä – tunnettuja ja tuntemattomia, kokeneita ja nuoria. Heitä yhdistää tekniikan

tutkiminen tai soveltaminen tavalla, joka vie kehitystä eteenpäin ja tuottaa meille hyvinvointia. Tutustu: www.tek.fi/120osaajaa

Yliopistojen rahoitukseen on tehty tällä hal-lituskaudella merkittäviä leikkauksia. TEK on osoittanut juhlavuotensa aikana mieltään leik-kauksia vastaan tekemällä maamme yliopistoille lahjoitukset, jotka on suhteutettu tekniikan ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen valmis-tuvien määrään.

Yhteensä miljoonan euron lahjoitukset on tehty TEKin sijoitetusta pääomasta, joten ne eivät vaikuta jäsenmaksun suuruuteen.

Valtio on luvannut pääomittaa yliopistoja jopa kolminkertaisesti suhteessa niiden vuoden 2017 loppuun mennessä itse hankkimaan yksityiseen rahoitukseen, mikäli varattu määräraha 150 mil-joonaa euroa riittää. TEKin tämän vuoden lahjoi-tukset voivat siis merkitä jopa 4 miljoonan euron lisärahaa tekniikan yliopistoille.

Keväällä TEK teki lahjoitukset Tampereen tek-nilliselle yliopistolle, Turun yliopistolle, Åbo Aka-demille ja Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Lokakuussa vuorossa olivat Vaasan ja Oulun yli-opistot. Tämän lehden ilmestyessä TEK tekee lahjoituksen Aalto-yliopistolle yhdessä TFiF:n kanssa.

Vaasan lahjoituksen yhteydessä 14.10. TEKin asiantuntijat jalkautuivat Vaasan yliopistolle

pitämään pop-up -toimistoa. TEKin vuotuisen vastavalmistuneiden kyselytutkimuksen mukaan Vaasan vahvuus pienenä yliopistona on henkilö-kunnan ja opiskelijoiden toimiva vuorovaikutus.

Oulussa lahjoitus tehtiin TEKin 120-vuotis-juhlaseminaarissa 18.10. Opetushallituksen pää-johtaja Olli-Pekka Heinonen kiitteli seminaa-rissa, että luonnonvaroiltaan köyhä Suomi on noussut yhdeksi maailman johtavista maista teknologiaa soveltamalla.

Rehtori Jouko Niinimäen mukaan Oulun yli-opistossa syntynyt osaaminen on muuttanut maailmaa sekä merkittävien innovaatioiden että alumnien osaamisen ja työpanoksen kautta. [KR]

Lue lisää: lehti.tek.fi/tek120-vaasa lehti.tek.fi/tek120-oulu

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki (keskellä) ja Opetushallituksen pääjohtaja

Olli-Pekka Heinonen (vas.) TEKin 120-vuotisjuhlaseminaarissa Oulussa 18.10.

120-vuotias TEK on lahjoittanut yliopistoille miljoonan

TEKIN LAHJOITUKSET VOIVAT MERKITÄ JOPA NELJÄN MILJOONAN LISÄRAHAA YLIOPISTOILLE.

Kuva

: Joe

l Kar

ppan

en

AJASSA

tuntia vuodessa sähköpostin ääressä.

Lähde: 5.10. julkaistu, Adoben teettämä, YouGovin toteuttama

kyselytutkimus

Suomalaiset viettävät

TEK on mukana Slushissa

Euroopan johtava vuotuinen startup-tapahtuma Slush järjestetään Helsingissä 30.11.–1.12. Tapahtuma kokoaa saman katon alle ison joukon kasvuyrityksiä, tekno-logia-alan osaajia, kansainvälisiä sijoittajia ja median edustajia – sekä aimo latauksen innostusta tekniikkaan ja yrittäjyyteen.

TEK on tänäkin vuonna mukana tapahtu-massa. Jos olet paikan päällä Slushissa, tule juttelemaan TEKin asiantuntijoiden kanssa TEKin ständille. Voit myös seurata tapahtu-maa TEKin some-kanavilla ja lukea tunnelmia TEK-verkkolehdestä. Tänä vuonna Slushiin suuntaavat myös neljä TEKin omaa some-agenttia, joten ollaan kuulolla. [KR]

Seuraa somessa #TEKxSLUSH

TEKin uudessa englanninkielisessä Face-book-ryhmässä tekkiläiset voivat keskustella ja seurata TEKin uutisia englanniksi. Ryhmä on tarkoitettu sekä opiskelijoille että työelä-mässä jo oleville. Ryhmä palvelee erityisesti niitä TEKin jäseniä, jotka eivät puhu suomea, mutta ryhmään ovat lämpimästi tervetul-leita kaikki. Vinkkaa ryhmästä myös kavereil-lesi! [KR]

Liity ”TEK in English” Facebook-ryhmään: www.facebook.com/groups/tekinenglish

691Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto Railolle

Tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon sai Rova-niemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railo. Rakennus valmistui vuonna 2015 ja sen on suunnitellut Arkkiteh-tityöhuone APRT (arkkitehdit Aaro Artto, Teemu Palo, Yrjö Rossi, Hannu Tikka ja Jussi Vakkilainen). Palkinto jaettiin 13.10.

– Railo kohoaa monumentaalisena kaupungin maamerkiksi. Se istuu täydellisesti Alvar Aallon vuonna 1945 suunnitteleman Poronsarvikaavan alueelle, palkinnon saajan valinnut Paavo Lippo-nen arvioi.

Palkinnon saajiksi olivat ehdolla Railon lisäksi Lappeenrannan kaupunginteatteri, Löyly Helsingin Hernesaaressa ja Suvelan kap-peli Espoossa. Palkinnon myöntää vuosittain Suomen Arkkitehti-liitto SAFA. [KR]

Uusi Facebook-ryhmä ”TEK in English”

Uusi rekryalusta nuorille osaajille

Talenttiverkosto.fi-palvelu on uusi rekrytointialusta, jonka tar-koitus on yhdistää yrittäjät, korkeakoulut ja opiskelijat. Yrittäjä voi käyttää kanavaa sopivien työntekijöiden, harjoittelijoiden tai pro-jektityöntekijöiden löytämiseen. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu puolestaan löytää Talenttiverkostosta ne yritykset, joilla on työ-mahdollisuuksia nuorille.

Palvelu on korkeakouluille ja nuorille osaajille maksuton, yrityk-sille se on maksuton toukokuun loppuun saakka.

Palvelun on perustanut Suomen Yrittäjät ja toteuttanut digi-taalinen innovaatio- ja kehityspalvelu Me2we. [KR]

www.talenttiverkosto.fi

WWW. FACEBOOK.COM/

TEKNIIKAN.AKATEEMISET.TEKKu

va:

Aaro

Art

to

Kuva

: iS

tock

phot

o

Kuva

: iS

tock

phot

o

Saat parhaan hyödyn jäsenyydestäsi pitämällä yhteys- ja työpaikkatietosi ajan tasalla. Voit päivittää tietosi, vaikka käyttäjätun-nuksesi olisivat hukassa: www.tek.fi/omattiedot.

TURVAA ETUSI – PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI

12 TEK 5/2016

AJASSA

Parhaat opinnäytetyöt palkittiin TEK ja Tekniska Föreningen i Finland

TFiF palkitsivat vuoden parhaana väitöskirjan tekijänä Suvi Santalan. Palkinnon arvo on 7 500 euroa. Väitöstyö on esitelty tämän lehden sivuilla 50–53.

Tänä vuonna 5 000 euron arvoinen diplo-mityöpalkinto jaettiin Ida Korpivaaran ja Anssi Rantasalon kesken. Matemaattis-luonnon-tieteellisten alojen Akateemiset MALin pal-kinto vuoden parhaasta pro gradu -tutkielmasta annettiin Peter Hedmanille, palkintosumma on 5 000 euroa.

Energiainvestointien legitimointi tiedotteissaIda Korpivaaran diplomityö valottaa sosiaalisen hyväksynnän merkitystä sähköyhtiöiden energi-ainvestoinneille. Hän selvitteli myös keinoja, joilla yritykset pyrkivät saamaan yleisön puolelleen, kun yhteiskunnan arvot ovat murroksessa.

Korpivaara selvitti asiaa analysoimalla maa-ilman suurimpiin kuuluvien 34 sähköyhtiön leh-distötiedotteita.

Yritykset perustelivat uusiutuvan energian investointeja ympäristölainsäädännöllä ja sopi-vuudella yrityksen investointiportfolioihin. Uusiu-tumattomaan energiaan tehtyjen investointien

argumenteissa korostuivat puolestaan tehok-kuus ja kannattavuus.

Diplomityön tuloksilla on merkitystä sekä tie-teellisen keskustelun että energiapolitiikan kan-nalta, sillä tulokset kertovat yhteiskunnan odo-tusten merkityksestä yritysten energiainves-toinneille.

Korpivaara teki työn Lappeenrannan teknil-liselle yliopistolle. Työn ohjaajina toimivat pro-fessori Anne Jalkala ja nuorempi tutkija Samuli Patala.

Solujen entsyymitason säätelyyn uusi menetelmäAnssi Rantasalo kehitti diplomityönään VTT:llä menetelmän solujen entsyymitasojen säätämi-seen synteettisen säätelyelementin avulla. Tek-niikkaa voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa bioteknisissä sovelluksissa.

Synteettinen versio aikaansaatiin poistamalla solun luonnollisesta säätelyelementistä tuotan-non voimakkuutta säätelevä DNA-jakso ja kor-vaamalla se muokatulla versiolla.

Entsyymipitoisuuksien optimointi vaikuttaa bioprosessin tuottavuuteen, joten kyse on myös kaupallisesti merkittävästä asiasta. Tekniikkaa voidaan hyödyntää muun muassa tuotettaessa

proteiinia esimerkiksi paperi- tai pesuaineteolli-suuden käyttämille entsyymiseoksille, joissa on tietty proteiinikoostumus ja aktiivisuus. Lisäksi tekniikka antaa mahdollisuuden valita biokemi-kaalin tai proteiinin tuottoon käytettävän ravin-neliuoksen koostumuksen aiempaa vapaammin.

Työ on tehty Turun yliopistolle VTT:llä. Ohjaa-jina VTT:llä toimivat Dominik Mojzita ja Jussi Jäntti.

Nopeita algoritmeja laajojen 3D-mallien valaisemiseenPeter Hedman esittelee pro gradu -tutkielmas-saan kaksi uutta algoritmia, jotka vähentävät epäsuoran valon simulointiongelmaa tietokone-grafiikalla tuotetuissa videoissa ja kuvasarjoissa.

Tietokonegrafiikassa korkealaatuisen epä-suoran valon simulointi on mahdollista, mutta laadun ylläpito vaikeutuu, kun ruutu on päivi-tettävä reaaliajassa esimerkiksi videopeleissä tai arkkitehtonisia malleja katseltaessa. Uusien algoritmien avulla laatuongelmat vähenevät, kun valotus paranee ja vilkkuminen vähenee.

Työ on tehty Helsingin yliopiston matemaat-tis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Työn ohjaajina toimivat apulaisprofessori Teemu Roos ja apulaisprofessori Jaakko Lehtinen. [KL]

TEK ja TFiF palkitsivat Ida Korpivaaran ja Anssi Rantasalon diplomityöt. MALin pro

gradu -palkinnon sai Peter Hedman.

TEK 5/2016 13

AJASSA

”Matematiikan osaamistason lasku on saatu pysäytettyä, mutta monien peruskoulun suorittaneiden taidot eivät riitä edes arkielämän tarpeisiin.”j o h ta j a j a ri j o k i n e n , t e k

55 tarinaa matematiikasta – tarinoita, videoita, pelejä Matemaattis-luonnontieteellisten alo-

jen Akateemiset MAL ry juhlisti 55-vuotista taivaltaan julkaisemalla 55 tarinaa mate-matiikasta -verkkosivuston, jonka tarkoi-tuksena on innostaa nuoria opiskelemaan matematiikkaa.

Sivuston tavoitteena on herättää nuor-ten kiinnostus matematiikan opiskeluun niin, etteivät heikot matematiikan taidot rajoittaisi myöhemmin opiskelualan valin-taa. Sivusto koostuu matematiikkaan liit-tyvistä tarinoista, videoista ja peleistä. Tarinoiden joukossa on erilaisia käsityk-siä ja esimerkkejä matematiikan käytöstä, matemaatikkojen tarinoita ja kohtaloita sekä alan toimijoiden esittelyjä.

”On aineita, jotka ihminen tekee möröiksi. Yksi niistä on matematiikka.” - 9. luokkalainenVideolla nähdään ja kuullaan muun muassa, millaisia uusia tapoja matema-

tiikan opettamiseen Martinlaakson lukion lehtori Pekka Peura on kehitellyt. Maail-man kymmenen parhaan opettajan jouk-koon valittu Maarit Rossi puolestaan ker-too, kuinka matematiikan opetus liittyy arkipäivän asioihin. Molemmat opettajat yhdistävät matematiikan käytännön maa-ilmaan ja ottavat huomioon oppilaiden yksilölliset erot. Näin heikommatkin saa-vat onnistumisen kokemuksia ja pystyvät linkittämään oppimansa omaan kokemus-maailmaansa. Kun matematiikkaa ymmär-tää, se ei ole enää mörkö, vaan kivaa ja kiinnostavaa!

Matematiikkaa on kaikkialla ja kaikki tarvitsevat sitäMyös TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kertoo omakohtaisesti matema-tiikan merkityksestä opinnoissa ja alan valinnassa pitkäaikaisen MAL-aktiivin Jaakko Ojalan haastattelemana. Tampe-

reen yliopistossa matemaattisia aineita opiskeleva Aleksi Heiskanen opettaa matematiikkaa käytännön esimerkein.

Sivustolla voi myös opiskella mate-matiikkaa kolmen erilaisen pelin avulla. Peleissä on mukana matemaattinen teo-riaosuus. Ne ovat ladattavissa myös mobiililaitteille. [Sari Eronen-Mäkelä]

Kokeile pelejä itse ja tutustu sivustoon: www.matikkatarinat.fi

Pekka Peura (vas.), Laura Tuohilampi ja Maarit Rossi nivovat matematiikan opetuksen käytännön elämään.

Kuva

: Jar

i Här

köne

n

14 TEK 5/2016

AJASSA

Kun maksat jäsenmaksusi e-laskuna, saat ensi vuonna jäsenmaksustasi 3 euroa alennusta.

E-laskutuksessa voit maksaa vuosijäsenmaksusi joko kuukausittain, neljässä erässä tai yhdellä kertaa. Kaikissa vaihtoehdoissa saat kolmen euron alennuksen vuosimaksuusi (25 senttiä/kk). Aiemmin käytössä ollut kertamaksualennus poistuu.

E-laskutukseen siirryt oman pankkisi verkkopankis-sa. Tilaa siis verkkopankissasi Tekniikan Akateemiset TEKin jäsenmaksulasku e-laskuna. Tunnistetietona käy joko oma henkilötunnuksesi tai viimei-simmän jäsenmaksulaskusi viitenumero.

Siirry e-laskutukseen heti, niin ensi vuoden jäsenmak-sussasi alennus huomioidaan automaattisesti.

Tiesithän, että esimerkiksi työttömänä tai vanhempain-vapaalla jäsenmaksusi on vain 3,75 euroa kuukaudessa (ei sisällä IAET-kassan maksua)? Kuluvan vuoden jäsenmaksus-ta sinun tulee hakea alennus-ta TEKin rekisteristä vuoden loppuun mennessä.

www.tek.fi/jasenmaksualennukset

SIIRRY E-LASKUUN JA SÄÄSTÄ JÄSENMAKSUSSA

HAE JÄSENMAKSU-ALENNUSTA 31.12. MENNESSÄ

Työhaastattelu voi olla stressaava tilanne, sillä panokset ovat korkeat, ja ensivaikutel-man voi antaa vain kerran. Valmistautuminen kannattaa, mutta miten?

Matematiikka ja fysiikka ovat koko ajan mukana arjessamme, mutta niitä on vaikea nähdä. Visualisoiminen voisi saada lapset ja nuoret kiinnostumaan niistä.

Näihin haasteisiin TEK vastaa kahdella kevyellä mobiilisovelluksella, jotka teetetään nopeutetun tuotekehityksen Demobooster-projekteina. Appit annetaan nuorten ja tek-kiläisten käyttöön ja edelleen jatkokehitet-täviksi.Haastis-haastatteluappi on nyt ladatta-

vissa Google Play ja App Store -sovelluskau-poista.

Appi sopii niin opiskelijoille kuin kokeneille konkareille. Sovelluksella voi:• Katsoa ja kuunnella yleisiä haastattelu-

kysymyksiä aihealueittain.• Lukea vinkkejä, ohjeita ja useimmin

kysyttyjä kysymyksiä.• Harjoitella omia vastauksiaan ja

tallentaa ne.HuviMat-sovelluksella voi vaikka testata omaa nopeuttaan ja kiihtyvyyttään esimerkiksi kei-nussa tai huvipuiston laitteessa. Sovellus on ladattavissa Android-laitteille. [JN]

Appeilla luonnon-tieteiden tai työ-haastattelun kimppuun

TEKin urailloissa kehität osaamistasi, saat oivalluksia uraasi ja verkostoidut

Uraillat on tarkoitettu juuri sinulle, TEKin jäsen! Olitpa uran alkuvaiheessa tai jo pidemmällä työurallasi, olet tervetullut mukaan kuulemaan eri alan huippuasiantuntijoita ja -valmentajia! Kuulet urailloissa työelämän uusimmat ja ajankohtaisimmat tren-dit sekä syvennät osaamistasi eri aihealueilla. Urailloissa vahvis-tat osaamistasi, nostat työmarkkina-arvoasi ja parannat toiminta-kykyäsi sekä omaa jaksamistasi. Samalla sinulla on mahdollisuus verkostoitua muiden tekkiläisten kanssa.

Uraillat ovat 2,5 tunnin pituisia maksuttomia iltatilaisuuksia, ja niitä järjestetään eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Teemat räätä-löidään niin, että ne sopivat mahdollisimman monelle TEKin jäse-nelle. Teemojen ja sisällön suunnittelussa huomioimme osallistu-jilta saadun palautteen ja jäsenten toiveet. Moni syksyn suosittu teema jatkuu vielä keväällä.

Kevään 2017 uraillat julkaistaan TEKin tapahtumakalente-rissa joulukuun aikana. Kannattaa siis seurata TEKin verkkosivujen tapahtumakalenteria ja TEKin jäsenkirjeitä! Kaikki uraillat löytyvät osoitteesta: www.tek.fi/uraillat [Arja Lindfors]

Kuva

: iSt

ockp

hoto

Yrittäjän luontoilta -livestream Verkkotilaisuus yrittäjyydestä 23.11. klo 18. Ilmoittaudu.

www.fondia.fi/livestream-yrittajan-luontoilta

Uutta kohti – kehittyvä esimiesKolmiosainen verkkokoulutus keväällä 2017. Ilmoittaudu. Katso myös aiempien yksittäis-ten esimieswebinaarien tallenteet.

www.akava.fi/esimiesverkosto

Alustatalous Suomessa?KAUTE-säätiö 60 vuotta -juhla-seminaari 24.11. Helsingissä.

www.tek.fi/fi/kaute-60

TEK 5/2016 15

AJASSA

Kun hain ensimmäistä opiskeluajan harjoittelupaikkaa, pojat sanoivat, että ne meinaa pyytää tämmöstä ja minä sanoin, että eihän semmosta (palkkaa) voi pyytää. Sitten pyysin yhtä paljon kuin pojat. Ja sain.”n o k i a n h a n k i n ta pä ä l l i k kö, d i t u u l a a a lt o l a pa l k k ata s a-a rvo s ta a- s t u d i o s s a 3 1 . 1 0 .

TUTLab opettaa teekkareita tekemään käsillään

Yritysmaailma haluaa, että DI osaa tarttua koneisiin ja tehdä itse. Tampereen uudessa TUT-Labissa tätä voi harjoitella.

– Kolmen millimetrin akryylilevyä tässä leik-kaamme laserleikkurilla. Tällaista en ole ennen kokeillutkaan, kertoo automaatiotekniikan toisen vuosikurssin opiskelija Joona Niinisaari Tampe-reen teknillisestä yliopistosta.

– Koulun nettisivuilla näin ilmoituksen tästä laboratoriosta. Osallistuin uteliaana avajaisiin ja nyt olen täällä laitteita kokeilemassa. Tosi siis-tiltä vaikuttaa.

Niinisaari ja hänen kurssikaverinsa Jarkko Nopanen ovat myönteisesti yllättyneet uuden TUTLabin tarjoamista mahdollisuuksista. Heidän mielestään laboratorion laitteet vaikuttavat laa-dukkailta ja niiden käyttömahdollisuudet moni-puolisilta.

Opiskelijoiden vieressä myhäilee projektipääl-likkö Jussi Viljanen, joka on kantanut päävas-tuun TUTLabin rakentamisesta ja hankinnoista.

Ajatus opiskelijoita ja yrityksiä palvelevasta laboratoriosta on muhinut TTY:ssä jo vuosia. Yhtäältä Tampereella on – ehkä salaa – ihailtu Aalto-yliopiston Design Factorya ja toisaalta on katseltu sillä silmällä Tanskan DTU:n Skylabia.

– Mutta tämä on kyllä meidän oma sovelluk-semme, huomauttaa Viljanen painokkaasti.

Tampereen TUTLab käynnistyi syyskuussa. TTY:n entisiin ravintola- ja kahvilatiloihin sijoit-tuva laboratorio koostuu kahdesta osasta: toinen on yritystenkin käytössä oleva tutkimuksen työ-paja ProLab ja toinen kaikille avoin FabLab. [Esa Tuominen]

Lue lisää: lehti.tek.fi/tutlab

KAUTE-säätiö myönsi Martti Tiurin muistoapurahan Kimmo Rasilaiselle tutki-mukseen Monikaistaiset ja taivuteltavat antennirakenteet tulevaisuuden matkaviestimiin ja langattomiin anturisovel-luksiin. 6 000 euron apuraha luovutettiin Rasilaiselle TEKin 120-vuotissemaarissa 17.11. Otaniemessä. Radiotekniikka oli edesmenneen professori Tiurin oma tieteenala. [KL]

TEKin valtuusto on kutsunut vuorineuvos, kunniatohtori Jaakko Ihamuotilan TEKin kunniajäseneksi. Ihamuo-tila on ollut merkittävässä roolissa Suomen teknologia-pohjaisen yritystoiminnan vetäjänä ja kehittäjänä. Hän on ollut vahva yhteiskunnal-linen ja teollisuuspoliittinen vaikuttaja. Ihamuotilalla oli merkittävä panos myös Mil-lennium-teknologiapalkinnon luomisessa. TEKin toimintaan Ihamuotila on osallistunut kolmen vuosikymmenen ajan, vuosina 2002–05 hän toimi TEKin valtuuston puheenjoh-tajana. [KL]

MARTTI TIURIN APURAHA KIMMO RASILAISELLE

JAAKKO IHAMUOTILA TEKIN KUNNIAJÄSENEKSI

Automaatiotekniikan opiskelijat Joona Niinisaari (vas.) ja Jarkko Nopanen kokeilevat taitojaan TUTLabin laserleikkurilla.

Kuva

: Esa

Tuo

min

en

16 TEK 5/2016

AJASSA

Kuva

: iSt

ockp

hoto

– Kun työaikalakia nyt uudistetaan, se on saatava vastamaan 2010-luvun työelämän tarpeita. Laissa on otettava huomioon työn uudet muodot. Työajaksi on luettava kaikki se työhön kuluva aika, joka ollaan työnanta-jan käytettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään, YTN:n puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

– Työajan seuranta ei ole enää ongelma. Se on mahdollista työnteon paikasta ja ajan-kohdasta riippumatta. Vastuu työajan seu-rannasta on työnantajalla. Jos työnantaja ei velvoitettaan hoida, työntekijän oma kirjan-pito työajoista on lähtökohtaisesti katsottava oikeaksi, Kauppi jatkaa.

YTN on valmis keskustelemaan työaika-lain kokonaisuudistuksesta, mutta asiantun-tijoiden työaikaan liittyviä ongelmia voidaan Kaupin mukaan ratkaista myös nykyistä lakia muokkaamalla.

Yksi ongelmista on työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen. Kauppi painottaa, että matka-aika ei ole työntekijän vapaa-aikaa eikä sitä voi laskea vuorokautiseksi lepoajaksi tai viikoittaiseen vapaa-aikaan.

– Jokainen ymmärtää, että matkustaessa ei ole tosiasiallista mahdollisuutta lepoon.

Kauppi muistuttaa, että työajan kunnolli-nen seuranta on myös työsuojelullinen kysy-mys.

– Työntekijän ylenmääräinen kuormitta-minen ei ole kenenkään edun mukaista. [KL]

Työaikalaki saatava 2010-luvulle

Neuvottelutavoitteet kirkastettava kahdeksan kuukauden kuluessa

Teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tie-totekniikan palvelualan yhteinen luottamusmiesseminaari jär-jestettiin lokakuussa. Kahden vuorokauden seminaariin osallistui parisataa ylempää toimihenkilöä.

Työpaikoilla neuvotellaan parhaillaan kilpailukykysopimuksen soveltamisesta, maan hallituksen agendalla on työaikalain uudis-taminen ja vuoden 2017 neuvottelukierrokseen, joka on määrä käydä vientialojen vetämänä, ollaan valmistautumassa.

YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksan katse olikin jo syksyn 2017 neuvottelukierroksessa. Seuraavan kahdeksan kuukauden aikana tavoitteet ja neuvottelukärjet on kirkastettava, on varmis-tettava yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa ja varmistet-tava oma neuvotteluvalmius ja neuvottelujen tukeminen.

Teollisuuden palkansaajat TP:n pääsihteeri Ismo Kokko esitti oman näkemyksensä siitä, millainen paljon puhuttu Suomen malli tai vientivetoinen palkkamalli voisi olla.

Kokon mukaan työmarkkinoilla tarvitaan koordinaatiota uudes-sakin tilanteessa. Vientiteollisuudella ja sen menestyksellä on Suomen kaltaisessa maassa merkitystä, joten teollisuusliitoille vetovastuu lankeaa kuin luonnostaan. Kokko painotti, että Ruot-sissa teollisuusliittojen koordinoimat ratkaisut ovat tuoneet pal-kansaajille vakaan reaaliansioiden kehityksen.

Valtakunnansovittelija Minna Helle painotti sopimisen merki-tystä: riidat syövät tulevaisuutta, sopiminen kasvattaa sitä.

– Tässä mielessä työriitojen ennaltaehkäiseminen ja jopa rat-kaiseminen on entistä tärkeämpää, hän sanoi.

Helteen mukaan sopimisen resepti on yksinkertainen. Sopimi-nen toimii ja sopimuksia syntyy, kun osapuolet luottavat toisiinsa ja kommunikaatio on avointa. Kun tavoitteet ja taustat ymmärre-tään ja niiden takaa nähdään yhteiset intressit, neuvotteleminen helpottuu. [Jari Rauhamäki]

M.Sc. (HR) EVA LINDSTRÖM aloitti 10.10. TEKin urapalve-lut-yksikössä uravalmentajan sijaisena. Aikaisemmin hän on työskennellyt HR asian-tuntijana UPM Kymmenellä, Hankenissa sekä Helsingin yliopistossa. Hän on opiskellut henkilöstöhallintoa Hollannis-sa. Lindström palvelee jäseniä myös ruotsiksi.

NIMITYKSIÄ

Tekkiläisen naisen euro on

keskimäärin

senttiä – palkkaero suurin johtotehtävissä.

Lähde: TEKin työmarkkinatutkimus

TMT 2015

95 Valtakunnansovittelija Minna Helle ja YTN-teknologiateollisuuden

vastaava asiamies Hannu Takala.

Kuva

: Jar

i Rau

ham

äki

TEK 5/2016 17

AJASSA

”Nyt mestareiden liigassa on ollut hyvä huomata, että suomalainen rillipääinsinööri on hyvä ja uskottava myyjä.”re l e x i n pe ru s ta j a j o h a n n a s m å ro s t e k n o l o g i ayri t tä j y y s pä i v i l l ä 2 7 . 9 .

Puolueeton tietokirja energia-asioista

Työelämässä aktiivisuus, sosiaa-lisuus ja ekstroversio ovat nousseet ”hyvän tyypin” tunnusmerkeiksi. Psy-kologian emeritaprofessori Liisa Kel-tikangas-Järvinen pohtii teokses-saan, miksi persoonallisuus ja tem-peramentti ovat nousseet työelä-mässä niin keskeiseen asemaan. Tutkija suomii kirjassaan varsin kärk-käästi persoonallisuuteen liitet-tyjä vääriä mielleyhtymiä ja kritisoi samalla myös rekrytointien yhtey-dessä käytettäviä persoonallisuus-testejä.

Keltikangas-Järvisen teos on tieteelliseen näyttöön nojaava yleistajuinen kuvaus ihmisen temperamentti- ja persoonalli-suuspiirteistä. Kirjoittaja selventää myös käsitteitä. Esimerkiksi sosiaalisuus on halua olla ihmisten seurassa, sosiaaliset taidot taas kykyä olla ja toimia muiden kanssa. Esimiehelle sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, mutta sosiaalisuus, joka usein ilmenee tun-teellisuutena ja haluna olla samaa mieltä muiden kanssa, taas harvemmin tukee menestymistä johtotehtävissä.

Onkin tärkeää pitää mielessä, ettei persoonallisuus kerro mitään ihmisen tavoitteista, kyvyistä, motivaatiosta tai työsuori-tuksesta, vaikka arvolatautunut ja katteeton konsulttien työelä-mäpuhe muuta yrittääkin väittää.

Työelämässä persoonallisuuden korostaminen on suhteelli-sen uusi ilmiö, josta on kuitenkin tullut vaikeasti kyseenalaistet-tava totuus. Keltikangas-Järvisen mukaan sosiaaliset ja aktiivi-set persoonallisuuspiirteet ovat lähinnä hyvältä kuulostavia ter-mejä, jotka vastaavat nykyajan työelämän odotuksia ja ihmisku-vaa. Siksi niitä pidetään yllä ja vahvistetaan työpaikoilla. Vastaa-vasti esimerkiksi älykkyydestä on hänen mukaansa muodostunut tabu, älykkyyseroista ei ole soveliasta puhua työpaikalla.

Kirja auttaa lukijaa käsittämään, miksi työelämässä eteen tulevat asiat ovat joillekin vaikeampia kuin toisille. Teos onkin suositeltavaa luettavaa muun muassa esimiestehtävissä toimi-ville. [Otto Kanervo]

Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvät tyypit. Temperamentti ja työ-elämä. WSOY 2016.

KIRJAT

Vääriä käsityksiä persoonallisuuden merkityksestä työelämässä

Tamperelainen DI Tuomas Vanhanen halusi kohentaa ener-gia-asioista käytävää keskustelua, joten hän avasi energia-politiikkaan keskittyvän blogin. Nyt hän on viimeistelemässä aiheesta tietokirjaa, jonka hän lupaa olevan yleistajuinen, puo-lueeton ja ankarasti faktoihin pohjautuva.

Valot päälle! -kirja käsittelee energiaa ja sitä, mikä energian käytössä ja tuotannossa on järkevää. Vanhanen on pyytänyt kirjaan myös kommentteja muun muassa Energiateollisuuden, Elinkeinoelämän keskusliiton, Tuulivoimayhdistyksen ja Lähi-energialiiton asiantuntijoilta.

Omakustanteinen kirja ilmestyy tal-ven aikana. Sen voi lukea ilmaiseksi verkossa e-kirjana. Kirjasta ilmestyy myös maksulliset painettu ja äänikir-javersio.

Vanhanen on opiskellut DI:ksi Tam-pereen teknillisessä yliopistossa pääai-neenaan ympäristö- ja energiatekniikka sekä työskennellyt muun muassa Ener-gyVaasan energialähettiläänä. [ET / KR]

Tuomas Vanhanen: Valot päälle! 2016. Lue lisää: www.valotpaalle.fi

Tuomas Vanhasen haastattelu: lehti.tek.fi/energiakirja

Kuva

: Esa

Tuo

min

en

18 TEK 5/2016

AJASSA

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

ON TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ, että teoria tarvitsee tuekseen laborato-riokokeita ja testausta ennen kuin voidaan olla varmoja, että teoria voi oikeasti toimia käytännössä. Tämäkään ei vielä takaa, että kaikki mahdolliset tilanteet ja asiat on voitu ottaa huomioon.

Perustutkimus ja sen osana tehtävät kokeet avaavat joka tapauk-sessa uusia mahdollisuuksia yhä uusille innovaatioille. Monet suu-ret keksinnöt ovat syntyneet jonkin toisen tutkimuksen yhteydessä, ihan vahingossa. Näin on keksitty ainakin mikroaaltouuni ja peni-silliini. Ranskalainen tutkija Pasteur keksi jopa useita tärkeitä asi-oita vahingossa.

Valtion nykyisen hallituksen ohjelmassa on kirjaus kannustami-sesta erilaisten kokeilujen ja pilottien tekemiseen. Vähän sama asia, kuin että ennen uudenlaisen kakun tarjoamista vieraille, olisi hyvä tehdä koeversio ihan vaan omalle perheelle ja myös maistaa sitä itse.

Sama kokeilemisen tarve pätee tieteen ja tekniikan lisäksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja toimintamallien uudistamiseen. Perustulomallia kokeillaankin nyt noin 2 000 työttömän joukolle. Tämä ei riitä mahdollisten eri variaatioiden testaamiseen, mutta ehkä saadaan jotain kokemusta käytännöstä ja voidaan nähdä kokeillun mallin hintalappu. Eikä hallitusta voi moittia siitä, ettei se kokeilisi.

Maassamme huudetaan koko ajan soveltavan, myytäviä tuotteita tuottavan tutkimuksen perään, mutta mitä oikeasti tehdään? Anne-taanko uusille demonstraatiohankkeille ja kokeiluyksiköille riittä-västi tukea? Kokeillaanko erilaisia teknisiä sovelluksia?

Suomalaiset innovaatiot tarvitsevat referenssilaitoksia, jotta var-sinkin prosessien toimivuus saadaan testattua. Kaikista kokeiluista ei voi syntyä heti valmiita tuotteita. Osa ideoista osoittautuu toimi-mattomiksi tai kaipaa lisäkehittelyä – eihän niitä muuten tarvitsisi testatakaan.

Valtion pitäisi nyt laajentaa kokeilukulttuuriaan määrätietoisesti myös tulevaisuuden vientituotteita ja työpaikkoja luoviin teknisiin pilotti- ja demonstraatiolaitoksiin. Tämä tukisi innovaatioiden ja työpaikkojen pysymistä Suomessa, ettei kaikki hyvä työpaikkoineen karkaa ulkomaille.

Kokeilukulttuuria yrityksiin ja yhteiskuntaan

S U D O K U

(c) A

rto In

kala

ww

w.a

isud

oku.

com

7 1 2 35 68 9

1 258 9

1 2 358 4 1 2 3

68

5 69

2 35 6

9

2 369

26

2 35 6

9

25

9

2 35

35 6

2 36

7 1 2 34 5 6

9 81 2

68 4 1 2

58

1 2 358

35 68 9 5 6 7 2 3

6

1 2

8

1 2

7 8 3 4 8 9 5 67 8 9

26

8 9

26

7 914

8

15

7 8

14 57 8 6 2 1

8 3 4 58 9

47 9

9 258 6 3

8 7 3

84 5

8 1 24

14 6

8

16

8 9

14

8 9 7 35 68

34 6

8 2 34 6

8 9

1 34 6

9

3 1 26

7 8 9

1 247 8 9

2

86

8

24 6

84 67 8 9

4 68 9 5

5 26

7 8

247 8 9 1 2 3

4 68

4 67 8

34 6

8

34 67

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: lehti.tek.fi

TEKin vaalien ehdollepano lähestyy Vuosi 2017 on se joka kolmas vuosi, jolloin TEKissä käydään valtuus-

tovaalit. Valtuusto on TEKin ylin päättävä elin, johon kuuluu 70 vaaleilla valittua jäsentä + 6 opiskelijayhteisöjen nimeämää äänivaltaista opiske-lijaedustajaa.

Ehdokaslistoja kerätään jo vuoden vaihteessa. Äänestämään pääs-tään maaliskuussa.

Vaaleissa on sääntöjen mukaisesti kaksi vaalipiiriä: Tekniikan Akatee-miset ry:n vaalipiri (66 paikkaa) ja Tekniska Föreningen i Finland –vaali-piiri (4 paikkaa). Tekniikan Akateemisten vaalipiiri on jaettu edelleen nel-jään maantieteelliseen alueeseen; alueiden rajoja on tarkistettu hiukan edellisten vaalien jälkeen.

Jäsen saa äänestää sillä vaalialueella, jossa hän asuu TEKin jäsenre-kisterissä 1.1.2017 olevan tiedon mukaan. Aikaisemmista vaaleista poi-keten ehdolle saa asettua haluamalleen vaalialueelle asuinpaikasta riip-pumatta.

Jos sinua kiinnostaa oman ammatillisen yhteisösi päätöksentekoon osallistuminen, nyt kannattaa aktivoitua! (HA)

Lisätietoa vaalista (mm. aikataulu ja ehdollepano-ohjeet): vaalit.tek.fi Nykyisen valtuuston, hallituksen ja valiokuntien kokoonpanot:

www.tek.fi/fi/tek/paatoksenteko Lisätietoja tulevista vaaleista voit kysyä sähköpostitse vaalit@tek.fi tai

puhelimitse vaalilautakunnan sihteeri Daniel Valtakarilta (09) 2291 2237.

TEK 5/2016 19

HAVUJA

Vaihda digitaaliseen jäsenetulehteen ja tutustu koko e-kirjavalikoimaan osoitteessa tek.almatalent.fi

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN JA VIISASTUKun vaihdat jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan.

Käytössäsi on laaja valikoima kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden teoksia. Hyödy e-kirjojen tarjoamasta asiantuntevasta tiedosta, trendeistä ja ideoista

– kaikesta, mitä työssäsi tarvitset.

220x2275_tek-lehti_kirjaetu_TEK 5 2016.indd 1 31.10.2016 13:23:03

31.10.2016 13:23:03

Kunnialautakunnan jäsen.

2012-17Yrittäjyysvalio ­kunnan puheenjohtaja.

Koulutusvalio­kunnan jäsen.

2012-14TEKin Yrittäjäklubin ja Akateemiset yrittäjät AKYn hallituksen jäsen.

2016-2015-17

TEKin yrittäjyysvaliokuntaa toista vuotta luotsaava Virpi Paavola on tyytyväinen siihen, että työ-elämässä tapahtunut muutos on nostanut yrittäjien asiat ja huolet ammattijärjestöjen agendalle.

– TEKissä yrittäjyys nähdään palkkatyön rinnalla varteenotettavana uravaihtoehtona, ja yrittäjyyden ilosanomaa levitetään muun muassa erilaisten tapahtumien avulla. Suo-men Ekonomien kanssa järjestetään vuosit-tain Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuma ja Tek-nologiayrittäjyyspäivät. Tekkiläiset yrittäjät voivat liittyä myös Yrittäjäklubiin, joka tar-joaa verkostoitumismahdollisuuksia niin klubi-illoissa kuin somessakin. Lisäksi yrittä-jäjäsenten saatavilla on lakimiehen antamaa yrittäjäneuvontaa sekä Suomen Yrittäjien pal-

velupaketti tekkiläisille edullisella jäsenhin-nalla, Paavola listaa.

Yrittäjäksi ryhtymisen haaste on monen mielestä edelleen suuri –

jopa liian suuri. Peikkona on pelko työttömyysturvan menetyksestä

siirryttäessä palkkatyöntekijästä yrittäjäksi.

– TEKissä ja yrittäjyysvalio-kunnassa olemme pyrkineet lanseeraamaan ajatusta työ-tulonsaajasta. Tällöin esi-

merkiksi sosiaaliturvaan ei vaikuttaisi se, onko

ihmisen tulonläh-teenä palkkatyö

vai yrittäjä-tulo.

Viestiä on viety päättäjille.Paavola toteaa, että taustana työtulonsaaja-

käsitteelle on se, että yrittäjyyden olemus on viime vuosina muuttunut: yrittäjyys kulkee yhä useammin palkkatyön rinnalla, tai sitten rooleja vaihdetaan aika ajoin palkansaajasta yrittäjäksi ja taas takaisin toisen palvelukseen.

Paavola muistuttaa päättäjiä myös aloitta-van yrittäjän tukitarpeista.

– Lupaaville liiketoimintaideoille pitäisi tarvittaessa antaa taloudellista tukea nykyistä ennakkoluulottomammin ja turhaa byrokra-tiaa välttäen.

Paavola painottaa, että Suomen kansanta-loudelle yrittäjyys merkitsee kasvua ja työlli-syyttä sekä vienti- ja verotuloja.

Bisnespiireissä liikkuneena Paavola sanoo tunnistavansa yrittäjäluonteissa keskimää-räistä enemmän intoa ja innovatiivisuutta. Monilla on suorastaan palava halu tehdä jotain omaa.

Hän kannustaakin panemaan töpinäksi, jos tekniikan akateeminen havaitsee itsessään yrittäjähenkeä. Hyvät liiketoimintaideat kan-nattaa jalostaa ja hyödyntää statuksesta riip-pumatta.

– Jos haluat perustaa yrityksen, voit myös laittaa paperit pöytälaatikkoon hautumaan sopivaa hetkeä odottamaan. Jalosta liikeide-aasi, laajenna verkostojasi sekä hanki tarvitta-via lisätietoja. Kun aika on kypsä, saat firmasi nopeammin pyörähtämään käyntiin.

Paavola on itse esimerkki palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäneestä tekkiläisestä. Cra-molle tekemänsä palkkatyön ohella hän pyö-rittää toiminimellä liikkeenjohdon konsul-tointia tarjoavaa QF Quality Finlandia.

Valtuuston varajäsen.

2011–

TEKSTI KIRSTI LEVANDERKUVA HELENA HAGBERG

Liikeideat hyötykäyttöön

TEK 5/2016 21

TEK-VAIKUTTAJA

Työntekijällä on työsuhteensa aikana perustuslaissa turvattu sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista mielipiteitä kenenkään ennalta estämättä. Työntekijän sananvapautta kui-tenkin rajoittavat työsopimus-

laista seuraavat salassapitovelvollisuus ja lojali-teettivelvollisuus.

Salassapitovelvollisuuden perusteella työn-tekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyö-dykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia.

Lojaliteettivelvoitteesta seuraa, että työn-tekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan ole-valta työntekijältä kohtuuden mukaan vaaditta-van menettelyn kanssa. Työntekijän asemalla ja työnkuvalla on merkitystä. Mitä vastuullisem-massa asemassa työntekijä on, sitä ankarampi on lojaliteettivelvoite. Lojaliteettivelvoite ulot-tuu osin myös työntekijän vapaa-aikaan.

Mitä saa sanoa mediassa?Varsinkin sosiaalisen median käytön ja verkko-uutisten yleistymisen johdosta on jouduttu

Annika LindholmArtikkelin kirjoittaja

työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Tekkiläisenä saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos

et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin.

www.tek.fi/lakipalvelut

§

Lojaliteettivelvollisuus rajoittaa työntekijän sananvapautta. Kannattaakin miettiä, mitä työnantajastaan sanoo esimerkiksi somessa.

Mitä työnantajasta saa sanoa?

22 TEK 5/2016

LAKITIETO

pohtimaan, mitä saa ja ei saa kertoa työn-antajasta mediassa.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2013-191 työnantajan toimintaa mieli-pidekirjoituksissa toistuvasti arvostelleen työntekijän irtisanominen katsottiin lail-liseksi.

Ratkaisussa TT:2011-17 työtuomio-istuin katsoi työnantajalla olleen peruste työntekijän työsopimuksen purkamiseen hänen esiinnyttyä vapaa-aikana televi-sion viihdeohjelmassa. Työntekijä oli ohjelman alussa ilmoittanut työnanta-jansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa vastannut kysymyksiin syrjivästi ja rasis-tisesti sekä myöntänyt toimineensa työn-antajansa palveluksessa epärehellisesti muun muassa varastamalla työnantajal-taan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuk-sia esimiehelleen. Työtuomioistuimen mukaan työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoit-tanut työnantajan mainetta. Työntekijä oli toiminnallaan rikkonut työntekijän lojaliteettivelvoitetta niin, että työnanta-jalla katsottiin olleen oikeus työntekijän työsopimuksen purkamiseen.

Koruliikkeen myyntitehtävissä toi-minut työntekijä oli nettikeskustelussa kehottanut kuluttajia boikotoimaan työn-antajansa liikkeitä. Helsingin käräjäoikeu-den ratkaisun mukaan työntekijän kir-joituksessaan esittämät asiat eivät olleet perättömiä, sillä väitteet perustuivat tositapahtumiin. Oikeus kuitenkin kat-soi, ettei työntekijä olisi saanut kehottaa kuluttajia boikotoimaan työnantajaansa tai levittää haitallista tietoa yrityksestä. Työntekijää ei tuomittu maksamaan vahingonkorvausta, koska vahingon mää-rää ei voitu näyttää toteen, mutta hänen

katsottiin rikkoneen työsuhteesta johtu-vaa lojaliteettivelvoitetta.

Työpaikan epäkohdista ilmoittaminen Oikeuskäytännön perusteella on tulkit-tavissa, että Suomessa lojaliteettivelvolli-suus on usein painavampi kuin perustus-lailla turvattu sananvapaus. Toisaalta taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT:n tuomioissa työntekijän sanan vapaus on usein asetettu lojaliteetti velvollisuuden edelle.

Esimerkiksi ratkaisussa Heinisch sai-raanhoitajalla katsottiin olleen oikeus ker-toa vanhustenhoidon puutteista julkisuu-dessa, ja että työsuhteen purulla loukattiin sairaanhoitajan sananvapautta. Työnte-kijä oli kuitenkin ensin yrittänyt puuttua epäkohtiin työpaikalla, ja vasta kun tämä ei onnistunut, tehnyt rikos ilmoituksen ja kertonut julkisuudessa asiasta.

Voisikin todeta, että median tulee vain harvoin olla ensisijainen tapa puut-tua työpaikan epäkohtiin. Lojaliteetti-velvollisuus edellyttää usein, että työnte-kijä ensin huomauttaa havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle ennen kuin ilmiantaa asian medialle tai viranomai-sille.

Joissakin tapauksissa työntekijällä on lakiin perustuva oikeus tehdä ilmoitus viranomaisille työpaikan epäkohdista. Tällainen oikeus voi perustua esimerkiksi työturvallisuuslainsäädäntöön.

Työsopimuslain mukaan työsopimuk-sen irtisanomisperusteena ei voida pitää työntekijän turvautumista hänen käytet-tävissä oleviin oikeusturvakeinoihin. Täl-laisiin oikeusturvakeinoihin voi liittyä esimerkiksi valituksen tekeminen työsuo-jeluviranomaiselle tai tasa-arvovaltuute-tulle. Työsopimuksen päättäminen ei saa perustua siihen, että työntekijä on tehnyt valituksen tai osallistunut oikeudenkäyn-tiin työnantajaansa vastaan tämän väite-tyn lainvastaisen menettelyn johdosta.

Virkamiesten sananvapausPerustuslaissa turvattu sananvapaus kuu-luu myös viranhaltijalle. Viranhaltijalla on oikeus ilmaista myös sellaisia mieli-piteitä, jotka eivät ole työnantajan toi-vomia. Työnantajalla on oikeus puuttua viranhaltijan sananvapauteen ainoastaan lain mukaisilla perusteilla.

Viranhaltijan sananvapauden käyt-tämiseen vaikuttaa virkamieslainsää-dännössä säännelty asiallisuusvaatimus. Viranhaltijan julkisuudessa esittämien kannanottojen tulee olla asianmukaisia, asiallisia ja sopivia. Osa rajoituksista vel-voittaa viranhaltijaa myös vapaa-ajalla.

Eduskunnan oikeusasiamies on ratkai-sussaan 9.10.2015 katsonut kunnan puut-tuneen viranhaltijoiden sananvapauteen ilman lainmukaista perustetta. Tapauk-sessa viranhaltijat olivat omilla nimillään ja virka-asemillaan kirjoittaneet lehteen mielipidekirjoituksen kunnan leikkaus-toiminnan supistamisesta. Työnantajalla ei ollut laillista perustetta puuttua viran-haltijan sananvapauteen.

MITÄ VASTUULLI­SEMMASSA ASEMASSA TYÖNTEKIJÄ ON, SITÄ ANKARAMPI ON LOJALITEETTIVELVOITE.

TEK 5/2016 23

LAKITIETO

– Tuoreen henkilöstökyselymme mukaan halauspalautejärjestelmä on monen mielestä maailman siistein, Wunderin toimitusjohtaja Joonas Kiminki sanoo.

24 TEK 5/2016

Verkkopalveluihin erikoistuneessa Wunderissa kiitokset annetaan halauksin. Toimitusjohtaja Joonas Kimingin mukaan yllättävä järjestelmä toimii.

Joonas Kiminki kaivaa kännykän taskustaan ja huikkaa työkaveril-leen:

– Hei kiitos kun autoit tän valo-kuvan kanssa, laitan sulle heti halauksen!

Wunderin toimitusjohtaja avaa yrityksen halaus-appin ja etsii tippuvalikosta työkaverin nimen. Avoimeen kenttään hän naputtaa parilla sanalla halauksen syyn – ja val-mista tuli. Yksi Kimingin viidestä viikoittaisesta halauksesta on annettu.

Verkossa toimivia sovelluksia, kuten Ruutu.fi ja Vauva.fi, tekevässä Wunderissa on ollut halauksilla annettavan palauteen järjes-telmä käytössä nyt kolme vuotta. Jokaisella on viikossa viisi halausta, jotka hän voi antaa työ-kavereille tai lahjoittaa vaikka hyväntekeväi-syyteen. Jos halauksia ei viikon aikana anna, ne vanhenevat. Halaus annetaan kännykkäsovel-luksella tai selaimella nimettömänä. Jokaisesta halauksesta yritys maksaa sen saajalle noin seitsemän euron bonuksen riippuen yrityksen taloudellisesta menestyksestä.

– Se on porkkana, jolla kannustamme työn-tekijöitä antamaan positiivista palautetta toisil-leen, Kiminki kertoo.

Palautetta saa antaa millä perusteella haluaa. Puolet Wunderissa annettavista halauk sista tulee työsuorituksista, kuten hyvin hoidetusta projektista. Noin kolmasosa ha lauksista on henkilökohtaisia: kiitetään kyy-distä kotiin tai aamukahvin keittämisestä. Joku kehuu hienoa villapaitaa ja joku kiittää työ-kaveria, joka kuunteli, kun stressasi.

– Ihmiset saavat bonusta siitä, kun he teke-vät muille hyviä asioita. Järjestelmä muistuttaa antamaan positiivista palautetta. Negatiivinen palaute löytää perille ilman järjestelmääkin.

Kiminki kertoo, että Wunderissa työnteki-jöillä on paljon deadlineja ja työ on luonteel-taan hektistä.

– Harvoin konsultilla on leppoisaa. Tällai-sessa työssä palautteen ja kiitoksen merkitys korostuu.

Kolmessa vuodessa halauksia on annettu 20 000. Vaikka järjestelmässä on mukana raha, väärinkäytöksiä ei ole havaittu.

PALAUTETTA

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVISTKUVAT HELENA HAGBERG

SAADA TYÖSTÄ ON TÄRKEÄÄ

TEK 5/2016 25

– Jos joku haluaa väkisin nuoleskella tuomalla kak­kua ja kahvia toisille joka päivä, niin ei se ole maa­ilman pahin asia. Ainoa, mikä on kiellettyä, on halauksen vaihtosopimukset.

Halausjärjestelmän avulla Kiminki on saanut toi­mitusjohtajana tärkeää tietoa yrityksestä ja sen työn­tekijöistä.

– Näkee helposti, paljonko myyjät ovat myyneet tai konsultit laskuttaneet. Halausjärjestelmän avulla näen myös sen, miten hyödyllisiä etätyössä olevat tai hiljaisemmat ahertajat ovat. Siitä, että on avuksi muille, voi saada yhtä lailla bonusta kuin hyvistä myyntiluvuista.

Kutosella bonukset maksuunKun Wunder perustettiin seitsemän vuotta sitten, siellä oli käytössä perinteinen bonusjärjestelmä. Hen­kilöstölle maksettiin puolivuosittain hyvästä suoriu­tumisesta.

– Se oli teennäinen ja vanhanaikainen järjestelmä, Kiminki sanoo.

Ongelmana oli, että bonuksia osattiin odottaa eikä kaikissa tehtävissä onnistumista ollut helppo mitata. Kimingin mukaan bonus tuntuu bonukselta vasta, jos ei tiedä, koska se tulee.

Vuonna 2011 bonukset lisättiin suoraan henkilö­kunnan palkkaan. Vuonna 2013 otettiin käyttöön halausjärjestelmä.

– Sovelsimme netistä löydettyä esimerkkimallia. Tein ensimmäisen version vartissa Google­lomak­keelle.

Palautteen yksiköksi valittiin halaus, koska järjes­telmän haluttiin olevan palaute­ eikä palkitsemis­lähtöinen. Järjestelmä kerää halaukset ja Kiminki lähettää ne muutaman viikon välein henkilökohtai­sesti jokaiselle. Hän kirjoittaa sähköpostin saatteeksi omat terveisensä.

– Siitä näkee, että olen lukenut palautteet. Koitan lähettää halaukset synkkänä sadepäivänä tai viikon lopuksi piristyksenä. Olenkin saanut kiitoksia, että ”olipa tosi tiukka viikko, mutta tästä palautteesta sain hulluna lisää energiaa”.

Halausbonuksia ei makseta säännöllisesti. Kerran kuussa Wunderissa heitetään noppaa. Jos silmäluku on kuusi, bonukset maksetaan seuraavassa palkassa. Muuten maksumahdollisuus siirtyy seuraavaan kuu­hun, jolloin noppaa heitetään kaksi kertaa. Todennä­köisyys bonuksien maksamiselle kasvaa.

Keskimäärin jokainen saa halausbonuksia tuhat euroa vuodessa.

– Kuten bonusten ideaan kuuluu, ne eivät jakaannu tasaisesti, Kiminki tarkentaa.

Järjestelmän halaukset ovat virtuaalisia. Hala­taanko Wunderissa ikinä perinteisellä tavalla?

– Kyllä täällä halataan, mutta se on vapaaehtoista. Olisi aika kiusallista, jos firma pakottaisi siihen.

Miksi palaute työstä on tärkeää?Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannosen mukaan työstä saatava palaute liittyy työhyvinvointiin. Jos voi kokea onnis-tuvansa ja nähdä, hoitiko työt hyvin, se lisää työn mielekkyyttä. Jos työstä ei tätä näe, se lisää päivittäistä kuormitusta.

– Tällöin asiakkaalta, työkaverilta tai esimieheltä saatu palaute on erityisen tärkeää. Esimerkiksi puuseppä näkee huonekalusta, onnistuiko se. Tekniikan akateemisten työ liittyy usein abstrakteihin kokonaisuuksiin, joista on vaikea saada onnistumisen kokemuksia, Hannonen sanoo.

Hannosen mukaan palautteen antaminen on myös arvostamisen osoittamista. Se lisää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä töissä.

– Palautteen avulla työntekijä voi korjata työsuoritustaan. Palaut-teen ja arvostuksen puute laskee motivaatiota ja lisää pahoinvointia.

Hannosen mukaan varsinkin myönteiselle palautteelle olisi suo-malaisilla työpaikoilla tilaa.

– Kiitosten ja kehujen mielletään helposti kuuluvan juhlapuhei-siin, mutta arjessakin tuntuu hyvältä, jos joku huomaa hyvin tehdyn työn.

Palautteen on Hannosen mukaan oltava suhteessa tehtyyn työ-hön ja oikeudenmukaista. Se on annettava tuoreeltaan ja konkreet-tisesti. Hän antaa pari vinkkiä:

Myönteisen palautteen ei tarvitse olla monimutkaista. Kiitä ja kehu päivittäin.

Korjaava palaute on tarpeellista, mutta älä anna sitä tunne kuohussa. Puhu työsuorituksesta, älä ihmi-sestä. Kysy ja anna palautteen saa-jan hoksata, mitä hän olisi voinut tehdä toisin.

Heli HannonentyöterveyspsykologiTyöterveyslaitos

Toimitusjohtaja Joonas Kiminki iloitsee, että Wunder sijoittui tänä vuonna kolmatta kertaa peräkkäin kymmenen kärkeen Great Place to Work -tutkimuksessa.

26 TEK 5/2016

Miten antaa ja saada palautetta töissä?

Yli 40 % TEKin työmarkkinatutkimukseen

2015 vastanneista koki, että ei saa riittävästi palautetta

omasta työstään.

– Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan avoi­mempaa keskustelukulttuuria, Raija Peltola sanoo.

– Ja palautekulttuuria, jossa voi antaa ja vastaanottaa palautetta turvallisessa ilma­piirissä, Päivi Kupias lisää.

Kaksikon omistama Tevere Oy valmentaa muun muassa työyhteisöjä. Peltola ja Kupias ovat valmentajia, työnohjaajia ja coacheja. He ovat kirjoittaneet kirjan Onnistu palaut-teessa yhdessä Paula Salorannan kanssa.

Peltola tunnistaa tilanteen, jossa työn­tekijät saavat vähemmän palautetta kuin haluaisivat. Hänen mukaansa kuka tahansa voi työpaikalla tehdä aloitteen palautteen antamisesta.

– Asian voi ottaa puheeksi esimiehen kanssa ja kertoa, että olisi kiva kuulla, miten tiimillä menee.

Kupiaksen mukaan ajatellaan usein, että palautetta on syytä antaa vasta sitten, jos menee huonosti.

– Mutta silloin asioihin ei ehkä enää uskalleta puuttua. Korjaavan palautteen pohjalle tarvitaan luottamusta. Myönteinen palaute luo ilmapiirin, jossa uskaltaa ottaa asiat puheeksi.

Kupias ja Peltola painottavat, että palautteen antaminen ei ole vain esimiehen velvollisuus tai oikeus. Ja esimiehellekin voi antaa palautetta.

Sekä palautteen antajan, että sen vas­taanottajan on hyvä muistaa, että palaute ei ole ehdoton totuus.

– Palaute on hyvä antaa toiveen muo­dossa. Silloin tuo ilmi, että kyseessä on oma näkökulma asiaan. Toisaalta palaute on hyvä

ottaa vastaan tutkittavana asiana. Ei sitä kaikkea tarvitse sellaisenaan niellä, Kupias kehottaa.

– Palaute on kuin vieras, jota ei tarvitse päästää porstuaa pidemmälle, Peltola kuvai­lee.

Peltolan mukaan on tärkeää, että työ­paikalla on selkeästi määritelty jokaisen teh­tävät ja vastuut. Tällöin myös palautteelle on perustelut.

Kupias ja Peltola kehottavat välttämään palautteen antamista toisen ihmisen omi­naisuuksista. Tämä pätee myös positiivisiin määritelmiin.

– Viime aikoina olemme jutelleet paljon siitä, voiko ihminen joutua positiivisten mää­rittelyjen vangiksi. Jos aina kehutaan, että sinäpä olet jaksavainen ja tarkka, niin se voi olla myös ansa, Kupias sanoo.

Kupias ja Peltola: Miten palaute kannattaa ottaa vastaan?

Muista, että palaute liittyy työrooliisi, eikä uhkaa koko minuuttasi.

Ota palaute rohkeasti vastaan ja tutki sitä: tunnistatko itsesi?– Ota positiivinen palaute vastaan ilolla ja kiitä. – Jos tunnistat korjaavasta palautteesta itsesi, myönnä se – myös palautteen antajalle. – Jos et tunnista siitä itseäsi, ehkä palaute kertoo enemmän sen antajasta kuin sinusta.

Suhtaudu itseesi lempeästi. Uskalla heittäytyä oppimaan palautteen perus­teella.

Sulattele ja tutki.

Kupias ja Peltola: Miten korjaavaa palautetta annetaan?

Nuku yön yli. Valitse aika ja paikka. Vältä tilannetta, jossa on kiire, toinen on lähdössä

kotiin tai viikonlopun viettoon. Anna toiselle aikaa sulatella sanomaasi. Ota ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Anna palaute sen takia, että sen

avulla asioita voidaan viedä eteenpäin. Älä puhu siitä, minkälainen toinen ihminen on, vaan mieluummin siitä, miten

hän tekee asiat.

Raija Peltolavalmentaja, työnohjaaja, coach (PCC)Tevere Oy

Päivi Kupiasvalmentaja, työnohjaaja, coach (PCC)Tevere Oy

TEK 5/2016 27

hiljainen tieto jakoonKun vanhat, kokeneet työntekijät siirtyvät eläkkeelle, on vaarana, että yrityksestä poistuu arvokasta hiljaista tietoa. Lahtelainen Galvatek kehitti oman koulutusprojektin, jossa yrityksen seniorit tai jo eläkkeelle jääneet työntekijät siirtävät tietämystään nuorelle polvelle.

– Galvatekilla työntekijä on pintakäsittelyn ammattilainen vasta lähtiessään eläkkeelle, sanoo Tommi Rautiainen (keskellä) ja kuuntelee tarkalla korvalla Hannu Ylösen ja Arto Jämsénin oppeja.

TEKSTI TEIJA HORPPU KUVAT SAMULI IKÄHEIMO

Senioreiden vetämällä koulutusprojektilla

28 TEK 5/2016

Vielä viitisen vuotta sitten Gal-vatekin henkilöstön keski-ikä oli lähellä 50 ikävuotta. Monet työntekijät olivat olleet yrityksen palveluksessa koko sen olemas-saolon ajan, ja heille oli kertynyt valtava määrä sellaista tietoutta,

jota ei kirjoja lukemalla saa. Kokeneen kaar-tin eläkeiän lähestyessä suureksi kysymykseksi muodostui, miten liiketoiminnan kannalta tär-keä hiljainen tieto saadaan siirretyksi nuorelle polvelle.

– Alalle ei löydy valmiita osaajia, vaan Galva-tekin on itse koulutettava osaajat sopivan tek-nisen pohjakoulutuksen saaneista henkilöistä, kertoo toimitusjohtaja, lvi-tekniikan insinööri Ulf Pråhl, kahdessa jaksossa pitkän Galvatek-uran tehnyt ja lähiaikoina eläkkeelle jäävä kon-kari.

Oman haasteensa muodostavat yrityksen koko ja toimintatapa: henkilömäärältään pie-nessä yrityksessä tiimityötä tehdään paljon, joten kaikkien on oltava perillä toistensa työstä. Tekeepä Galvatekissa mitä tahansa, elektrolyyt-tisen ja kemiallisen pintakäsittelyn ero pitää ymmärtää.

Yrityksessä haluttiin välttyä tilanteelta, jossa nuori polvi ei pystyisikään hoitamaan vastuul-leen annettavia projekteja. Ratkaisuksi kehitet-tiin koulutusprojekti, jossa eläkeikää lähestyvät tai eläkkeelle jo jääneet työntekijät kouluttavat uusia, nuoria työntekijöitä.

Vanhaa työntekijää arvostetaanEnsimmäinen koulutusprojekti alkoi syksyllä 2014 ja kesti noin vuoden. Kokemukset olivat niin hyvät, että uusi koulutusprojekti, aiempaa vielä perusteellisempi, aloitettiin tänä syksynä. Koulutuspäiviä on keskimäärin yksi kuukau-dessa, ja niihin saa kutsun Galvatekin koko henkilöstö. Kouluttajina toimivat toimitusjoh-taja Ulf Pråhl, muutaman vuoden eläkkeellä ollut pinnoitusprosessien asiantuntija, kone-rakennustekniikan insinööri Arto Jämsén, elo-kuun alussa eläkkeelle jäänyt sähköpuolen asiantuntija, sähköalan työteknikko Hannu Ylö-nen sekä vedenkäsittelyn ja pintakäsittelyn pit-kän linjan uranuurtajat Unto Lammi ja Bengt Westerholm.

Koulutuspäivät koostuvat luennoista, ja päi-vän päätteeksi saatetaan tehdä päivän aiheisiin liittyviä tehtäviä. Varsinaisia kotiläksyjä ei tule, mutta koulutuksen lopussa on ryhmätyönä teh-tävä loppukoe. Kaikki kouluttajien aineistot jää-

vät Galvatekiin ja ovat työntekijöiden käytettä-vissä milloin tahansa.

– Itselläni oli nuorena usein riittämättömyy-den tunne. Nyt olen iloinen, että voin siirtää tie-tämystäni eteenpäin. Galvatekissa vanhojen työntekijöiden osaamista arvostetaan. Koskaan ei ole tullut tunne, että mitäs sinä, pappa, täällä horiset! Arto Jämsén kertoo.

– Galvatekilla työntekijä on pintakäsitte-lyn ammattilainen vasta lähtiessään eläkkeelle. Riittämättömyyden tunne kuvaa hyvin fiiliksiä, joita itsellänikin on ollut. Vaikka olen diplomi-insinööri, olen talon vähiten tekniikkaa opis-kellut henkilö, koska pääaineeni oli tuotanto-talous. Sivuaineena opiskelin konetekniikkaa, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Tommi Rautiainen.

Irti riittämättömyyden tunteestaMitä opetettavaa vanhalla kaartilla sitten on ja mitä opittavaa junioripolvella?

KOSKAAN EI OLE TULLUT TUNNE, ETTÄ MITÄS SINÄ, PAPPA, TÄÄLLÄ HORISET!

– Alalle ei löydy valmiita osaajia, vaan Galvatekin on itse koulutettava osaajat sopivan teknisen pohjakoulutuksen saaneista henkilöistä, kertoo toimitusjohtaja Ulf Pråhl (vasemmalla). Eturivissä lisäksi seniorit Hannu Ylönen ja Arto Jämsén, takana osaamistaan aktiivisesti kartuttavat Matti Masalin ja Tommi Rautiainen.

TEK 5/2016 29

GalvatekOy Galvatek Ab on maailman johtavia automatisoitujen pintakäsittely- ja veden-käsittelylaitosten toimittajia. Yhtiö on perustettu vuonna 1980. Sen kotipaikka on Lahti, ja sillä on tytäryhtiö Puolassa.

Galvatek toimittaa laitoksia pääosin ilmailuteollisuudelle. Suurin asiakaskunta ovat lentoyhtiöt; historiansa aikana Gal-vatek on toimittanut lentokonemoottorien huoltoon liittyviä pesulaitoksia lukuisille kansainvälisille lentoyhtiöille. Viime vuo-sina se on noussut ilmailuteollisuudessa myös merkittäväksi alumiinin pintakäsitte-lylaitosten toimittajaksi. Galvatek on suun-nitellut ja toimittanut yhteensä yli 300 lai-tosta 35 maahan eri puolille maailmaa.

Galvatekin vuotuinen liikevaihto on 15–20 miljoonaa euroa projektien luku-määrästä riippuen. Viennin osuus liike-vaihdosta on yli 90 prosenttia.

Yhtiön palveluksessa on noin 25 suun-nittelun, projektinhoidon, automaation, kunnossapidon sekä myynnin ja markki-noinnin työntekijää. Lisäksi yhtiö työllistää merkittävän määrän alihankkijoita.

Arto Jämsénin tehtävänä Galvatekilla oli luoda pintakäsittelylinja: hoitaa suunnit-telu, koko tarjousvaihe sekä asiakasyhtey-det. Vuosikymmenten aikana hänelle kertyi paljon kokemusta asiakasyhteyksistä Suo-men rajojen ulkopuolelta.

– Itselle itsestään selvän asian opettami-nen vaatii miettimistä, ja koulutusprojek-teissa opin itsekin koko ajan lisää, Jämsén sanoo.

– Nuorelle polvelle haluan siirtää proses-sitietämyksen sekä ymmärryksen laitoksen konseptoinnista oheistoimintoineen.

Hannu Ylösen toimenkuvaan Galvate-killa sisältyi laitosten koko sähköpuoli suun-nittelusta tai suunnittelun tilaamisesta, valvonnasta ja tarjouslaskennasta käyttöön-ottoon. Työurallaan Ylönen ehti hoitaa noin 220 projektia ja käydä läpi alan toimintata-pojen ja työkalujen kehityksen ja muutok-sen. Hän tietää, mitä hinnoittelussa pitää ottaa huomioon ja miten eri asiat ja muut-tujat vaikuttavat hinnoitteluun. Silti Ylösen tärkein oppi nuorille on ymmärrys yrityksen ilmapiiristä.

– On ymmärrettävä yhteistyön ja poruk-kahengen merkitys! Sille rakennetaan hyvä toiminta, ja ilman sitä tekninen osaaminen-kaan ei ole mitään.

Galvatekin vedenkäsittelyosaston pääl-likölle, kemian tekniikan diplomi-insinööri

Matti Masalinille hyödyllisintä koulutuk-sessa on ollut tieto vedenkäsittelyyn vaikut-tavista asioista.

– Vaikka työskentelen vedenkäsittely-osastolla, tarvitsen ymmärrystä myös pin-takäsittelyosaamisesta. Riittämättömyyden tunne vähenee, kun saa tietoa vanhojen työntekijöiden kokemuksista. Sen ansi-osta voin kertoa asiakkaalle, miten vastaavia hankkeita on aiemmin toteutettu, ja esittää vaikka yhden ratkaisumallin.

Tommi Rautiainen nimeää kolme koulu-tuksen tuomaa konkreettista hyötyä:

– Sisällön tuottaminen markkinointiin on helpottunut. Olemme myös kehittäneet tarjouslaskennan työkaluksi valmiin lasken-tapohjan, joka nopeuttaa tarjouksen teke-mistä. Lisäksi olemme etsineet tahot, jotka ylläpitävät alan tuoreinta tietoa, ja laittaneet jakoon linkit näiden tahojen nettisivustoille.

Ihan pirun hyvä juttu!Viidessä vuodessa Galvatekin henkilöstön keski-ikä on laskenut noin 50 vuodesta 40 ikävuoden tuntumaan. Kuinka Galvatekissa nyt pärjätään? Ulf Pråhlin mukaan hyvin.

– Koulutuksen ansiosta henkilöstön on helpompi olla töissä, koska jokainen tie-tää, mitä tekee. Työhön, tarjouslaskentaan ja projektointiin tulee tehokkuutta, ja virhei-den määrä vähenee.

Galvatek on suunnitellut ja toimittanut yli 300

pintakäsittelylaitosta 35 maahan.

ILMAN PORUKKAHENKEÄ TEKNINEN OSAAMINENKAAN EI OLE MITÄÄN.

30 TEK 5/2016

– Itselle itsestään selvän asian opettaminen vaatii miettimistä, ja koulutusprojekteissa opin itsekin koko ajan lisää, sanoo Arto Jämsén (vas). Hannu Ylönen muistuttaa yhteistyön ja

porukkahengen merkityksestä. Tommi Rautiainen on huomannut monia konkreettisia hyötyjä sisäisestä koulutuksesta.

Hannu Ylösen mielestä koulutusprojekti on ollut ”ihan pirun hyvä”.

– Juniorit ovat hyvin koulutettuja ja kielitai-toisia, joten heillä on hyvä pohja. Ja me eläk-keellä olevat työntekijät olemme tietysti olleet otettuja, kun meitä on pyydetty kouluttamaan nuorta polvea.

– Arvostan sitä, että vanhat työntekijät jaka-vat tietämystään, Matti Masalin sanoo. – Aina välillä jotakin ongelmaa miettiessäni muis-tan, että ”hei, tästähän puhuttiin siinä koulu-tuksessa”, ja etsin koulutusaineistosta tarvitse-mani tiedon.

Galvatekin kokemukset koulutusprojekteista ovat hyviä, ja koulutuksia aiotaan jatkaa tule-vaisuudessakin. Ulf Pråhl kuitenkin muistuttaa, että viime kädessä kaikki on kiinni henkilöistä ja heidän osaamisestaan, vastuun ottamisesta ja kyvystä toimia ryhmässä.

– Yrityksen ilmapiirin on oltava kunnossa. Elleivät avoimuus ja sitoutuneisuus ole kohdal-laan, koulutuskaan ei toimi.

HILJAINEN TIETO JA SEN JAKAMINEN

Hiljainen tieto on tietoa, jonka pitkä koke-mus tuo mukanaan. Sitä ei ole aiemmin kirjattu minnekään, ja se luottaa doku-mentoinnin sijasta aistihavaintoihin ja intuitioon.

Ihmisen toiminnassa hiljainen tieto näkyy tapoina, rutiineina ja käytäntöinä, tuntemuksina ja tilanneherkkyytenä, kädentaitoina, näkyvien sääntöjen ja ohjei-den soveltamisena sekä verkostojen hyö-dyntämisenä.

Hiljaisen tiedon jakamista edistävät mentorointi, varamies- ja sijaisjärjestelyt, keskustelevat työryhmät, työkierto sekä perehdyttäminen.

Tärkeä sija hiljaisen tiedon jakamisessa on työpaikan epävirallisilla verkostoilla, työhuonejärjestelyillä sekä kahvitauoilla ja muilla vapaamuotoisilla, vuorovaikutusta lisäävillä tilanteilla.

julistetaan haettavaksi. Palkinnon myöntävät yhdessä TEK ja TFiF. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Tunnustus myönnetään ansioista insinöörityön alalla henkilölle tai ryhmälle, joka on huomattavasti edistänyt teknillistä osaamista Suomessa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös liiketaloudellisiin ja kansantaloudellisiin seikkoihin. Työn omaperäisyys, luovan panoksen määrä sekä idean tai teorian soveltaminen käytäntöön ovat keskeisiä valintakriteerejä.

Tee ehdotus palkittavaksi! Täytä sähköinen ehdotuslomake: www.tek.fi/sitp2017

Paperilomaketilaukset: Riitta Kärki riitta.karki@tek.fi tai puh. (09) 2291 2258

Lisätietoja: yksikönjohtaja Pekka Pellinen pekka.pellinen@tek.fi tai puh. (09) 2291 2259

Tee sähköinen ehdotus tai lähetä ehdotus liitteineen postitse osoitteella: Tekniikan akateemiset TEK, Teknologiavaliokunta, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki 31.1.2017 mennessä.

SUOMALAINEN INSINÖÖRITYÖPALKINTO 2017

Sami Hyötysen, 43, mukaan ulkomailla asuessa oma maailmankatsomus laajenee.– Tässä myös oppii uudella tavalla arvostamaan omaa taustaansa sekä ammatti-identiteettiään.

32 TEK 5/2016

TÖISSÄ ULKOMAILLA

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVISTKUVAT JACKI KEY

Kartonkitehtaalle

UUTEEN-SEELANTIINSami Hyötysen uusi työ prosessi-insinöörinä alkoi heinäkuussa. Sitä varten oli muutettava maailman toiselle puolelle, Whakataneen.

Kesällä Sami ja Pirre Hyötynen pakka-sivat laukkunsa ja muuttivat neljän lapsensa kanssa Uuteen-Seelantiin.

– Kuusi henkisen perheen muutto ulkomaille on luonnollisesti melkoi-nen ruljanssi, Sami Hyötynen kertoo.

Vanhemmille työ- ja lapsille opis-kelijaviisumien saanti edellytti mittavia terveys-selvityksiä, hakudokumenttien täyttöä ja erilaisten todistusten hankkimista.

– Tämä sujui konsultin avustamana lopulta var-sin hyvin. Vielä jää nähtäväksi, millaista työmäärää seuraavan viisumitason saavuttaminen edellyttää, Hyötynen sanoo.

Muuttoprosessi kokonaisuutena ei kuitenkaan loppunut maahan saapumiseen. Harmaita hiuksia on tuottanut muun muassa omakotitalon myynti Suomessa sekä lemmikkikoiran tuontijärjestelyt uudesta kotimaasta käsin.

– Yllättävän iso haaste on koiran saanti maa-han, jossa on tiukka linja eläinten tuomiseen. Se →

TEK 5/2016 33

on ollut monimutkainen, aikaa vievä ja kal-lis prosessi! Koira on kuitenkin perheenjäsen ja auttaa erityisesti lasten kotiutumista.

Hyötyset pääsivät tutustumaan Whakata-neen ja Samin uuteen työpaikkaan Whakatane Mill Limited -kartonkitehtaaseen ennen kuin tekivät päätöksen muuttamisesta. Sami kiittelee työnantajaansa tästä mahdollisuudesta.

– Ilman tätä päätös koko perheen muuttami-sesta olisi ollut vaikea tehdä. Työnantaja myös auttoi asumisen järjestämisessä ensimmäisiksi kuukausiksi.

Alun perin työkaveri vinkkasi pestistä Uudessa-Seelannissa. Tehtävä sopi Hyöty-selle kuin nakutettu. Sekä Samilla että Pirrellä oli lisäksi kokemusta ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä.

– Kynnys lähteä ei siten ollut mahdoton. Halusimme myös tarjota lapsille mahdollisuu-den nähdä maailmaa ja hankkia kielitaitoa.

Maana Uusi-Seelanti on aina kiehtonut Hyö-tysiä.

– Ainutlaatuinen luonto, toimiva yhteiskunta ja korkea elintaso, Sami luettelee.

Sopivan haasteellistaValmistuttuaan paperitekniikan diplomi-insi-nööriksi TKK:lta vuonna 2001 Sami Hyötynen

teki 15 vuotta töitä erilaisissa paperin- ja kar-tonginvalmistusprosesseihin liittyvissä teh-tävissä Metso Paperilla ja Valmetilla. Hänen työtehtävänsä ovat olleet monipuolisia ja käsit-täneet tuotehallintaa ja -kehitystä, käyttöön-ottoja, troubleshootingia ja koulutusta.

– Asiakastehtaat ja -prosessit olivat pääsään-töisesti ulkomailla, joten työ edellytti runsasta, yli sadan päivän vuosittaista matkustamista. Nyky-työssäni en juurikaan matkusta, hän iloitsee.

Whakatanen kartonkitehtaalla Hyötysen tehtäviin kuuluu koko tuotantolinjan käsittävä troubleshooting, mikä muodostaa yli puolet työstä. Muita tehtäviä ovat erilaisten koeajojen johtaminen, uusien prosessilaitteiden käyt-töönotto ja operaattoreiden kouluttaminen. Hän työskentelee paikallisella, toistaiseksi voi-massa olevalla työsopimuksella.

Kartonkitehtaalla työskentelee noin 250 hen-kilöä. Hyötynen kertoo, että paikallisten lisäksi väkeä on myös muualta, erityisesti Isosta-Bri-tanniasta ja Etelä-Afrikasta. Hyötysen lisäksi työvoimaan kuuluu kaksi muutakin suomalaista diplomi-insinööriä.

– Luonnollisesti työkielenä on englanti, mutta kiusaamme välillä kollegojamme suo-menkielisillä juttutuokioilla.

Edellisissä työtehtävissään Hyötysen erikois-

tumisalue oli verrattain kapea. Uudessa työs-sään hän halusikin laaja-alaisia haasteita ja mahdollisuuden oppia uutta.

– Työ on vastannut hyvin odotuksiani ja ollut sopivan haasteellista. Osasin odottaa hyvää työilmapiiriä, mutta todellisuus on ollut jopa parempi kuin odotin. Yhteen hiileen puhalta-minen on saanut täällä uuden merkityksen.

Neljän kuukauden perusteella kokemus Uudesta-Seelannista on ollut positiivinen. Hyötysen mukaan on antoisaa työskennellä uudessa työympäristössä ja kansainvälisessä tiimissä. Uuteen työyhteisöön ja maahan on ollut suhteellisen helppo kotiutua.

– Oman tehtäväkentän laajeneminen vaa-tii toki mukavuusalueelta poistumista ja uuden opettelua, mutta sitä osasin odottaakin.

KIUSAAMME VÄLILLÄ KOLLEGOJAMME SUOMENKIELISILLÄ JUTTUTUOKIOILLA.

Insinööriosaamista ympäri maailmaa. Kuvassa vasemmalta Peter McLaverty (Etelä-Afrikka), Kai Ilmonen, Johanna Rosqvist ja Sami Hyötynen (Suomi), Thomas John (Malesia) sekä David Hickson ja Nicola Dooley (Iso-Britannia).

34 TEK 5/2016

Sami Hyötynen ei ole Whakatane Millin ainoa suomalainen diplomi-insinööri. Maa-ilman toiselle laidalle ovat päätyneet myös Johanna Rosqvist ja Kai Ilmonen.

Kemian diplomi-insinööri Rosqvist on työs-kennellyt kartonkitehtaalla nyt kahdeksan kuukautta prosessi-insinöörinä. Hänen teh-tävänsä liittyvät tuotannon ongelmien ratko-miseen sekä erilaisiin tuotannon tehostus- ja parantamisprojekteihin.

Paperitekniikan diplomi-insinööri, KTM Ilmonen on toiminut tehtaassa Area mana-gerina vajaat kaksi vuotta. Hänen vastuul-lensa kuuluvat muun muassa PM3-kartonki-koneen työturvallisuus ja sen kehittäminen, kustannus tehokkuuden optimointi sekä tuo-tannon ja käytettävyyden maksimointi.

Molemmat työskentelevät toistaiseksi voi-massa olevalla sopimuksella, eikä kumman-kaan suunnitelmissa ole paluu Suomeen. Miten he ovat alun perin päätyneet Uuteen-Seelantiin?

Rosqvist oli Uudessa-Seelannissa lukio-vaihdossa vuonna 2001. Siitä jäi kaipuu palata takaisin. Valmistuttuaan TKK:lta vuonna 2010 hän teki erilaisia pätkätöitä parin vuoden ajan Suomessa.

– Kun pysyvämpää työpaikkaa ei löyty-nyt, päätin pakata matkalaukkuni ja muut-taa maailman toiselle puolelle kokeilemaan onneani.

Ilmonen on ollut aina kiinnostunut teke-mään töitä ulkomailla, eikä tilaisuuden tultua epäröinyt tarttua siihen.

– Erilaiset työympäristöt ja -kulttuurit sekä elämänkokemukset eri puolilta maailmaa ovat olleet palkitsevia urakehitykseni kannalta, hän sanoo.

Jos Uusi-Seelanti kiinnostaa, Ilmonen kan-nustaa olemaan aktiivinen ja etsimään mah-dollisuuksia opiskella tai työskennellä siellä jo opiskeluaikana.

– Se mahdollistaa hyvien kontaktien syn-nyn ja siten paremmat lähtökohdat Uuden-Seelannin työelämään myöhemmin.

Rosqvistin mukaan työnhaku Uudessa-Seelannissa sujuu pääosin kuin Suomessa, mutta paikallinen CV on erinäköinen.

– On hyvä myös muistaa, että termino-logia on täällä hieman erilainen. Nimikettä ”engineer” käytetään hyvin löyhästi työpaikka-hakemuksissa. Niissä on kuitenkin yleensä mainittu, minkä tason insinööriä ollaan etsi-mässä, joten kannattaa tutustua NZQA:n tasojärjestelmään.

Miltä Rosqvistista ja Ilmosesta on tuntunut se, että työkavereina on myös suomalaisia?

– Samankaltainen tausta tuo turvalli-suuden tunnetta, joka auttaa sopeutumaan uuteen ympäristöön. Välillä on myös mukava jutella suomeksi, Rosqvist sanoo.

– Eihän se mikään elämän edellytys ole, että ympärillä on muita suomalaisia. Olen tavannut hienoja ihmisiä kaikkialla, missä olen työskennellyt – kansalaisuudesta riippu-matta. Mutta kieltämättä on mukava päästä pohtimaan asioita välillä suomalaisesta näkö-kulmasta, Ilmonen pohtii.

Rentoja kiwejäHyötyset asuivat aluksi Samin työnantajan jär-jestämässä asunnossa uudehkon kerrostalon ylimmässä kerroksessa.

– Rantamaisemat olivat huikeat. Asunto oli kuitenkin hieman liian pieni perheellemme. Halusimme myös lähemmäs maankama-raa sen jälkeen, kun koimme 7.1 magnitudin maanjäristyksen, Sami Hyötynen kertoo.

Tällä hetkellä perhe asuu Whakatanessa vuokralla omakotitalossa Tyynenmeren ran-nalla.

– Asettautumista on helpottanut valtavasti vaimoni kotonaolo ensimmäisten kuukausien aikana. Lapset on otettu hyvin vastaan kou-luissaan, mikä on iso helpotus meille vanhem-mille.

Autojen ja paikallisten ajokorttien hankkimi-nen sujui Hyötysen mukaan mutkattomasti. Aja-miseen ”väärällä puolella” tottui myös yllättävän nopeasti. Toimivat viestintäyhteydet auttavat pitämään yhteyttä Suomessa oleviin ystäviin ja sukulaisiin, mikä on tärkeää puolin ja toisin.

Uusiseelantilaiset eli kiwit ovat Hyöty-sen kokemuksen mukaan ystävällistä ja ren-toa porukkaa. Koko perheen kielitaito on kehit-tynyt, mutta varsinkin 6–13-vuotiaiden lasten osalta vauhti on ollut isän mukaan huimaa.

Hyötynen kertoo, että palkkataso nykyisessä tehtävässä on suunnilleen Suomea vastaavalla tasolla, mutta Uuden-Seelannin verotusjärjes-telmä on selvästi Suomea kevyempi: Hyötysellä veroprosentti laski melkein kymmenen pro-senttiyksikköä.

– Itse muuttaminen on kallista. Jos työnanta-jani ei olisi osallistunut kustannuksiin, ei tänne saakka muuttaminen olisi ollut perheellemme realistista.

Hyötynen käy säännöllisesti pelaamassa tennistä työkavereidensa kanssa, mutta muu-ten vapaa-aika kuluu perheen kanssa.

– Ulkoilusta ja liikunnasta kiinnostuneelle Uusi-Seelanti tarjoaa paljon. Surffaus, kalastus ja metsästys ovat nyt ”to do”-listallani.

Lisää Hyötysten elämästä Uudessa-Seelannissa voi lukea perheen blogista: minnetuuletvie.blogspot.co.nz

Oletko harkinnut lähteväsi töihin ulkomaille? Tutustu GoinGlobaliin, joka on apuväline kansainväliseen työnhakuun! TEK tarjoaa jäsenilleen pääsyn palveluun verkkosivuillaan: www.tek.fi/goinglobal

Suomalaiskolmikko Whakatanessa

Kai Ilmonen, Sami Hyötynen ja Johanna

Rosqvist työskentelevät Whakatane Mill

-kartonkitehtaassa.

TEK 5/2016 35

Autovakuutus vuodeksi nyt -50%.

Etu koskee uusia etuasiakkaita ja uusia autovakuutuksia liikennevakuutuksen yhteydessä.Edun saa yksityiskäyttöisiin henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakas onsellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä OP Vakuutuksessa.Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy. Toimi heti, autovakuutusetu on voimassa31.12.2016 saakka.

Tiesitkö, että liittosi jäsenenä saat etuja useimmista vakuutuksistamme.Soita 0303 0303* tai käy konttorissamme, niin kerromme lisää.

*kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu sekä 0,12 e/min (hinta sisältää ALV:n).

30124813_0516_TEK_OP_autovakuutus_220x275.indd 1 4.11.2016 12.59

Näkökulm

a

4.11.2016 12.59

Kohti kriittistä tilaaTEK ON VIETTÄNYT tänä vuonna 120-vuotisjuhlaansa. Näihin vuosiin mahtuu monta historiallista tapahtu-maa, mutta itse juhlavuotta on kuitenkin haluttu viettää tulevaisuuteen katsoen.

Kehittyminen tapahtuu välillä hitain askelin, välillä tarvitaan suuri muu-tos. Jälkimmäinen johtuu usein ulkois-ten olosuhteiden muutoksista, ja sitä voi kutsua kriisiksi. Sana kriisi tulee kreikan päätöstä tarkoittavasta sanasta, ja sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa on tehtävä päätös, mutta aiemmat toiminta- ja rat-kaisutavat eivät välttämättä toimi.

TEKin menneisyydestä näemme ainakin kaksi kriittistä kohtaa, joissa on pyritty vastaamaan muuttunei-siin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Ensim-mäinen näistä on se, kun Suomen Tek-nillisen Seuran rinnalle perustettiin työmarkkina edunvalvontaa varten Korkeakoulu insinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto. Jälkimmäinen on se, kun nämä palasivat yhteisen nimen alle Tek-niikan akateemiset TEKiksi.

Viime aikoina monissa yhdistyksissä on huomattu kiinnostuksen yhteisölli-seen toimintaan vähentyneen. Yhdis-tyksiin kuulutaan, jos siitä on jotain hyö-tyä, harvoin enää aatteen takia. Myös julkisuus on tuominnut edunvalvon-nan talouden kehittämisen esteeksi. Näitä voidaan pitää trendeinä, jotka jos-sain vaiheessa voivat muuttaa suuntaa, mutta ne ovat nykyhetkeä.

Tekniikan kehitys saa aikaan pysy-viä muutoksia. Viestintävälineet ovat jo mullistaneet arkipäivän – pidämme itsestään selvänä, että voimme tavoit-taa kenet tahansa henkilökohtaisella

puhelin numerolla. Ystäviä ja tuttuja tavataan verkossa useammin kuin luon-nossa.

Myös työ on muuttumassa. Sama henkilö voi olla välillä työntekijä ja välillä yrittäjä, ja tehtävät voivat olla keikkaluonteisia tai jonkin projek-tin mittaisia. Työn tuottavuuden kasvu vähentää työvoiman kysyntää, mutta nostaa samalla vaadittavaa koulutus-tasoa. Korkeatasoinen koulutus on yhtä lailla satavuotiaan Suomen kuin yksilön-kin paras kilpailuvaltti.

Olemme siis saapumassa kriittiseen tilaan, jossa muuttunut tilanne on muu-tettava uudenlaiseksi toiminnaksi. Sen ytimessä on yhä toimiminen tekniikan ja alan koulutuksen puolesta sekä jäsenten tukeminen työurillaan kehittäen samalla toimintatapoja ja jäsenten kohtaamista.

TEK tarvitsee ketterän organisaation, joka pystyy hyödyntämään jäsenistönsä potentiaalia muutenkin kuin kolmen vuoden vaalikausien sykleissä. TEKin tulee elää jäsentensä tukena siellä missä he ovat, oli se paikka sitten sosiaalinen media tai jotain muuta.

Voimme yhdessä luoda osaamisesta kilpailukykyä, seuraavatkin 120 vuotta.

TkT Hannu-Matti Järvinen

Kirjoittaja on Tampereen teknillisen yliopiston professori ja TEKin valtuuston puheenjohtaja.

TEK 5/2016 37

MUUTTUNUT TILANNE ON MUUTETTAVA UUDENLAISEKSI TOIMINNAKSI.

Tiedehuiput eivät synny sattumalta

Maailman paras ymmärrys ilmakehän aerosolihiukkasista majailee nykyisin Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden osastolla. Siihen tarvittiin paitsi lahjakkuutta ja 40 vuotta kovaa työtä, myös yksi ydinonnettomuus ja poliitikkojen tukea.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVA ISTOCKPHOTO

38 TEK 5/2016

Tšernobylin ydinonnettomuus vuonna 1986 oli tahaton vauhdittaja ilmakehätieteiden tutkimukselle. Suomeen päätyneen ydinlaskeuman avulla saatiin uusia havaintoja aineiden kulusta ilmakehän sekä maaperän, metsien ja vesistöjen välillä.

Vuonna 1995, keskellä Suomen taloushistorian pahinta lamaa, laitettiin Hyytiälän metsäntut-kimusasemalla pöytää kore-aksi. Uusi SMEAR II -mittaus-asema oli vihkiäisiä vaille valmis aloittamaan ilmakehän ja muun

ekosysteemin välisten aine- ja energiavirtojen mittaukset. Mittausdataa tarvittiin, jotta voitai-siin ymmärtää ilmakehässä leijuvien nanomet-rikokoisten aerosolihiukkasten vaikutus maa-pallon ilmastoon. Kunniavieraana oli aikanaan valtakunnan vihatuin mies, säästäväisenä tun-nettu valtiovarainministeri Iiro Viinanen.

Diplomi-insinööri Viinanen oli itseoikeu-tettu kunniavieras, sillä hän oli kävellyt julkeasti asiasta vastaavan ministerin yli ja lisännyt ase-man kuuden miljoonan markan rahoituksen valtion lisäbudjettiin.

Isännille oli ilmoitettu etukäteen, että minis-terin visiitti on lyhyt. Viinasen kun oli määrä lentää varhain seuraavana aamuna Atlantin yli vakuuttamaan USA:n sijoittajia Suomen lainan-maksukyvystä.

Toisin kuitenkin kävi. Iiro Viinasella ei näyt-tänyt olevan kiire minnekään, kun hän uppou-tui mittalaitteiston toimintaan, jäipä vielä illal-liselle ja niitä seuranneisiin juhliin – mutta säntillisenä miehenä ehti kuin ehtikin lennolle lisää lainarahaa hankkimaan.

Tämän ja monta muuta tarinaa voi lukea Mai Allon kirjasta Yhdessä ilmakehässä. Se on har-vinainen sukellus tieteen huippuyksikön elä-mään. Tieteen maailmaan jo tutustuneita kirjan äärimmilleen viety kansantajuistaminen saat-taa häiritä, mutta kadun miehelle esimerkiksi käsitteiden ”julkaisu”, ”viittaus” tai ”vertaisarvi-ointi” avaaminen saattaa olla paikallaan.

Pienhiukkaset – suuri tuntematonViinasen vihkimä mittausasema on nyt ollut toi-minnassa keskeytyksettä 20 vuotta, maassa on koettu jo uusia lama-aikoja ja Helsingin yliopis-ton Ilmakehätieteiden osasto on kasvanut yli 200 tutkijan monitieteiseksi huippuyksiköksi. Suomen Akatemia nimesi ilmakehätutkijat tie-teen huippuyksiköksi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Tänään he ovat tieteellisillä julkai-suillaan ylittäneet Science- ja Nature-lehtien jul-kaisukynnyksen useammin kuin mikään muu tieteenala Suomessa.

sella havumetsävyöhykkeellä yhteyttämisen sivutuotteena.

Kirja esittelee laajan henkilögallerian, jolla on ollut näppinsä pelissä huippuyksikön syn-nyssä. Varhaisin sankaritutkija on 1941 syn-tynyt emeritusprofessori Pertti Hari. Luon-nossa viihtynyt nuori matemaatikko pohdiskeli 1960-luvulla, että matemaattisilla tieteillä olisi paljon annettavaa metsätieteille. Pian Hari val-mistelikin itse väitöskirjaa metsätieteistä, työs-kenteli Hyytiälän metsäasemalla ja oli koonnut ympärilleen joukon ihmisiä, joiden mielestä metsäntutkimus ottaisi aimo harppauksen eteenpäin uuden mittaustekniikan ja lasken-nallisten menetelmien avulla.

Huippuyksikön nykypäivän kirkkain tähti on Ilmakehätieteiden yksikön johtaja Markku Kul-mala – tätä nykyä maailman siteeratuin geo-tieteiden tutkija. 1980-luvulla hän kirjoitti lisensiaattityötään pienhiukkasaerosolien syn-nystä ja kävi aiheesta pitkiä keskusteluja Pertti Harin kanssa. Kun Kulmalan esimies, profes-sori Taisto Raunemaa vastaanotti vakituisen professuurin Kuopiosta, nuori tutkija huomasi käytännössä johtavansa Helsingin yliopis-ton ympäristöfysiikan laboratoriota. Hän tart-tui haasteeseen, ja suuntasi laboratorion tutki-musta yhä enemmän aerosoleihin ja ilmakehän fysiikkaan.

AEROSOLIHIUKKASET OVAT SUURIN TUNTEMATON TEKIJÄ, KUN YRITÄMME YMMÄRTÄÄ ILMASTONMUUTOSTA.

Helsingin ilmakehätieteilijät ja sen SMEAR-tutkimusasemat ovat olleet avainasemassa, kun tutkitaan ilmakehän ja muun ekosystee-min välisiä takaisinkytkentöjä. Jokaisessa kuu-tiosentissä ilmaa leijuu 100–10 000 aerosoli-hiukkasta. Nämä pienhiukkaset ovat suurin tuntematon tekijä, kun yritämme ymmärtää esimerkiksi ilmastonmuutosta. Ilmakehätie-teen tutkijat esittivät jo vuonna 2000 Science-lehdessä hypoteesin, että suuri osa ilmakehän pienhiukkasista syntyy biosfäärissä, ei pelkäs-tään liikenteen tai teollisuuden seurauksena. Tutkijat olettivat, että ilmastoa viilentäviä aero-solihiukkasia syntyi erityisen runsaasti pohjoi-

Kuva

: Wik

imed

ia

TEK 5/2016 39

Kyläseppä oli onnenpotku ilmakehätieteilleKirjan parasta antia ovat tarinat ihmisistä huip-puyksikön takana. Yllättävin heistä on juupa-jokelainen seppä Toivo Pohja, tätä nykyä Hel-singin yliopiston kunniatohtori. Tekninen nero Pohja pystyi rakentamaan pajassaan lähes mitä tahansa, ja hänestä tuli nopeasti Harin, Rau-nemaan ja Kulmalan oikea käsi. Se oli menetys paikallisille koneurakoitsijoille ja maanviljeli-jöille, mutta onnenpotku Hyytiälän metsä-aseman mittaustekniikalle ja koko ilmake-hätieteiden tutkimukselle. Pohja osoittautui pilkuntarkaksi perfektionistiksi, joka hankki myös nopeasti laitteiden rakentamisen edellyt-tämän teoriasivistyksen.

Kun uutinen Tšernobylin ydinonnettomuu-desta saavutti Suomen, Hari ja Kulmala oival-sivat, että heillä olisi oiva tilaisuus tutkia ainei-den siirtymistä ilmakehän pienhiukkasista maaperään. Säteilevää laskeumaa pitäisi saada talteen niin paljon kuin mahdollista. Toivo Pohja sai puhelun: pitäisi rakentaa ionipyydys seuraavaksi aamuksi. Ja toden totta, seuraa-vana aamuna alumiinifoliosta, huonekaluput-kesta, pyykkipojista ja virtalähteestä improvi-soitu pyydys houkutteli satimeen räjähtäneestä reaktorista Pirkanmaalle kulkeutuneita hiuk-kasia. Folionpalaset pantiin pinseteillä purk-kiin ja lähetettiin Helsinkiin spektrometriana-lyysiin.

Ydinonnettomuuden jälkimainingeissa ensimmäinen kiinteä SMEAR 1 -tutkimus-asema pystytettiin Sallan Värriöön vuonna

YLLÄTTÄVIN HENKILÖ HUIPPUYKSIKÖN TAKANA ON JUUPAJOKELAINEN SEPPÄ TOIVO POHJA.

Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston johtaja, professori Markku Kulmala haluaa laajentaa SMEAR-mittausasemien verkoston maailmanlaajuiseksi. Datan avulla voisi rakentaa esimerkiksi entistä parempia ilmastomalleja. Marraskuun alussa Kulmala kutsuttiin venäläisen Tjumenin yliopiston kunniatohtoriksi.

Mai AlloYhdessä ilmakehässäTieteen huipulle ydinturman jäljiltäSKS 2016

Kuva

: Ari

Aalto

1991. SMEAR-asemien myötä ilmakehätieteili-jöiden mittaustekniikan maine lähti kiirimään.

Nyt neljä suomalaista, yksi virolainen ja yksi kiinalainen SMEAR-mittausasema hankkivat jatkuvasti tietoa ilmakehän aerosoleista ja kas-vihuonekaasuista sekä mittaavat ilmakehän, metsän ja maaperän välisiä aine- ja energia-virtoja. Hyytiälän SMEAR-asemalla työskente-lee tutkijoita ympäri maailmaa, ja mittausase-mien tuottamaa dataa on hyödynnetty yli 100 maassa.

Yksi suomalaisosaamisesta kiinnostu-nut tutkija oli amerikkalainen aerosolike-misti Douglas Worsnop, joka muutti Helsinkiin vuonna 2006 kansainvälisiä huippututkijoita Suomeen tuovan FiDiPro-rahoituksen hou-kuttelemana. Urallaan 300 massaspektromet-riä rakentanut tutkija rakensi Hyytiälään entistä tehokkaamman havaintolaitteen, jonka avulla päästiin vahvistamaan tutkijoiden vuonna 2000 esittämä hypoteesi ensi kertaa kokeelli-sesti. Vuonna 2013 Science-lehdessä julkaistu tutkimuspaperi kertoo ensi kertaa fysikaalisiin

havaintoihin perustuen, miten havumetsä syn-nyttää aerosolihiukkasia ilmakehään.

Millä eväillä noustaan tieteen huipulle? Mai Allon selitys suomalaisen ilmakehätutki-muksen menestykseen on kolmiosainen.

Ensimmäinen menestystekijä oli oivallus nivoa metsäekosysteemi ja ilmakehän fysiikka yhdeksi tutkimusongelmaksi. Ilmakehän tutki-muksessa paljon mainostettu monitieteisyys on ollut totta jo 1970-luvulta lähtien, kun fyysikot, metsätieteilijät, insinöörit ja kädentaitajat ovat tehneet töitä sulassa sovussa. Toinen menes-tyksen avain oli SMEAR, aivan uudenlainen havaintoasema, joka mittaa samanaikaisesti ilmakehän, metsän ja maaperän välisiä aine- ja energiavirtoja. Kolmas selitys on pitkäjäntei-syys, jolla tutkijat ovat pureutuneet tutkimuson-gelmaansa vuosikymmeniä.

Lisäksi on tarvittu pelisilmää, onnekkaita sattumia ja poikkeuksellista lahjakkuutta.

40 TEK 5/2016

Kuva

: iSt

ockp

hoto

Lähetä ristikko TEK-lehden toimitukseen, osoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Merkitse kuoreen "TEK-ristikko". Vastausten on oltava perillä 9.1.2017 mennessä. Ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi TEKin lahjatavaraa.

Nimi..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka....................................................................................................................................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Puhelin.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Olipa kerran tekniikan opiskelija Ville...

Ville aloitti fuksina tietotekniikan opinnot teknillisessä yliopistossa. Heti fuksiviikolla hän sai tutustua TEKiin, kun paikallinen teekkariyhdysmies piti siitä esityk-sen. Ville täytti tilaisuudessa liittymislomakkeen ja niin hänestä tuli TEKin opiskelija jäsen. Villestä oli hienoa, että jäsenyys on hänelle maksuton.

Jäsenetuna Ville saa lukea Tekniikka& Talous- sekä Talouselämä-digilehtiä Summa-palve-lussa, jonka hän latasi kännykkäänsä. Lisäksi Ville saa kotiin kannettuna viisi kertaa vuodessa TEK-lehden.

Fuksivuosi eteni vauhdikkaasti ja tammikuun alussa Ville havahtui, että olisi aika etsiä kesätyö-paikkaa. Hän muisti, että oli saanut TEKin ja yliopis-tojen tekemän Teekkarin työkirjan loppuvuodesta pidetyssä lanseeraustilaisuudessa. Hän oli kuiten-kin hukannut kirjasen, mutta onneksi sama tieto löytyi myös netistä: www.teekkarintyokirja.fi 

Teekkarin työkirjan ohjeita ja mallipohjia käyttä-mällä Ville teki itselleen tekniikan osaajalle sopivan CV:n ja suunnitteli työhakemuksia. Ville kutsuttiinkin pian työhaastatteluun, johon hän valmistautui TEKin Haastis-haastatteluappin avulla.

Työhaastattelussa Villeltä kysyttiin palkkatoivetta. Ville ei häkeltynyt kysymyksestä, sillä hän oli tullut tarkista-neeksi TEKin verkkosivuilta palkkasuositukset ja tiesi, millaista palkkaa hänen opintopisteillään voi tavoitella. Ville luotti palkkasuosituksiin, sillä ne perustuvat TEKin tilastollisiin tutkimuksiin, joihin vastanneet tekkiläiset opiskelijat olivat kertoneet muun muassa opintopis-teensä ja kesätyöpalkkansa. Seuraavalla viikolla Ville sai puhelun. Hän oli saanut kesätyöpaikan! 

Ville pyysi, että hän saisi työsopimuksen luet-tavakseen ennen sen allekirjoittamista. Ville ei ymmärtänyt, mitä kaikki työsopimuksen koh-dat tarkoittivat. Onneksi työsopimus oli vain kah-den A4:sen pituinen, sillä muut asiat TEKiä ja muita Akavan liittoja edustava YTN oli neuvotellut hänen puolestaan työehtosopimuksessa.

42 TEK 5/2016

Opiskelijajäsen, ota kaikki hyöty irti jäsenyydestäsi! Lisätietoja TEKin eduista ja palveluista löydät TEKin verkkosivuilta www.tek.fi/opiskelijat.

TEKSTI TIINA HENRY-BIABAUD KUVITUS NORA KOLARI

Heti ensimmäisenä kesätyöpäivänään Ville päätti liittyä IAET-kassaan. TEKin sähköpostitse kuu-kausittain tulevassa jäsenkirjeessä oli suositeltu, että opiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskas-saan heti ensimmäisen työsuhteen alussa. Näin ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa pystyi kerryttämään jo opiskeluaikana.

Samalla viikolla yrityksen luottamusmies tuli terveh-timään Villeä. Hän kertoi edustavansa Villeä ja kaik-kia muita tekkiläisiä kyseisessä yrityksessä. Jos Villellä olisi mitä tahansa kysymyksiä liittyen työsuhteeseen tai hänen oikeuksiin tai velvollisuuksiin työntekijänä, luottamusmies neuvoisi ja auttaisi häntä mielellään.

Luottamusmies kertoi, että Ville oli TEKin puolesta vas-tuu- ja oikeusturva vakuutettu. Vakuutus kattaisi tar-vittaessa oikeudenkäyntikuluja työsuhderiidoissa, henkilö- ja esinevahinkoja sekä varallisuusvahinkoja. Onneksi mitään vahinkoja ei sattunut ja kesätyöt sujui-vat sen verran hienosti, että Ville pääsi samaan paik-kaan töihin seuraavanakin kesänä.

Kesätöistään inspiroituneena Ville oli saanut kuningas-idean ihan uudenlaisesta palvelusta, jota hän kehitteli mielessään. Ville innostui yrittäjyydestä niin paljon, että hän lähti TEKin yrittäjyys valiokuntaan opiskelijaedusta-jaksi, sillä hän halusi olla mukana edistämässä Suomen yrittäjyysinfrastruktuuria. Valiokunnassa hän loi arvok-kaita kontakteja työelämää varten.

Viimeisinä opiskeluvuosinaan Ville alkoi valmistau-tua yrityksen perustamiseen lukemalla TEKin sivuilta oppaita ja ohjeita yrityksen perustamisesta sekä yritys-toiminnasta. Hän liittyi myös jo opiskeluaikanaan TEKin Yrittäjäklubiin verkostoituakseen muiden samanhen-kisten, yrittäjyydestä kiinnostuneiden kanssa.

Ville päätti luetuttaa työsopimuksen TEKin laki miehellä ennen sen allekirjoittamista. Hänen työnsä tulisi sisältä-mään jonkin verran matkustamista kotimaassa, ja laki-mies kehotti Villeä pyytämään, että työnantaja merkitsisi sopimukseen, korvataanko työajan ulkopuolella tapahtuva matka-aika Villelle. Työnantaja lisäsi työsopimukseen, että matka-aika korvattaisiin Villelle joko vapaina tai rahallisesti.

TEK 5/2016 43

Testaa, mikä dinosaurus olet työyhteisössäsi

Uuden Teekkarin työkirjan kunniaksi esittelemme leikkimielisen testin, jonka avulla voit tunnistaa itsessäsi ja työyhteisössäsi dinosaurusten ominaisuuksia.

TEKSTI PAAVO IHALAINENKUVAT ISTOCKPHOTO

Teekkarin työkirja 2017 esittää:

Tyrannosaurus rex, eli tuttavallisemmin T-Rex, on tietysti dinosauruksista tunne-tuin. Mahtavan lihansyöjän ainoana heik-koutena olivat pikkuruiset yläraajat, joilla ei ylettynyt kurkottamaan metriä pidem-mälle.

OLET T-REX JOS: Olet luonteva johtaja ja/tai näkyvällä paikalla työskentelevä alasi keulakuva. Ongelmana on, ettet ylety kovin pitkälle, ja pidemmän tähtäimen suunni-telmissa kaipaat apua muilta.

Laumoissa eläneellä, hauskan näköisellä kasvissyöjällä oli terävät sarvet päässä, mutta se oli myös hieman kömpelö otus. Oletko koskaan yrittänyt kulkea ovista val-tavan luukaulurin kanssa?

OLET TRICERATOPS JOS: Olet työ paikkasi vitsailija, lauhkea ja sosiaalinen vuoro-vaikuttaja, mutta ajoittain myös hieman kömpelö.

Tunnetulla jurakautisella kasvissyöjällä oli vahva häntä, josta nousi teräviä luu-piikkejä. Tällä se kykeni humauttamaan vaikka arkkivihollistaan Allosaurusta. Ste-gosauruksen haittana oli pieni pääkoppa, johon ei mahtunut kovinkaan suuria aivoja.

OLET STEGOSAURUS JOS: Olet työ-paikallasi kaivattava raaka voima, etkä joudu ajattelemaan tehtäviäsi turhan tarkasti.

T-Rex

Stegosaurus

Triceratops

44 TEK 5/2016

Työk

irjan

kan

siku

va: A

lisa

Javi

ts

Uusi Teekkarin työkirja on valmis. Opus ker­too tekniikan alan opiskelijoille kaiken oleellisen työnhausta, ja se valmistuu vuo­sittain TEKin ja yliopistojen yhteistyönä. Vuoden 2017 editio on suunnattu erityi­

sesti avuksi loppuvaiheessa oleville opiskelijoille ja jo työelämän kynnyksellä oleville tekniikan alan asian­tuntijoille. Kirjassa visioidaan omaa uraa ja varaudu­taan tulevaan.

Visuaalisesti kirjan teemassa ovat läsnä dino­saurukset, jotka voi tulkita työpaikkojen mahtavim­miksi eläimiksi, joilla on kuitenkin vielä kehitettävää, ennen kuin ne selviytyvät työelämän alati muuttu­vissa koukeroissa. Monilla tunnetuimmilla dino­sauruksilla on selkeitä ominaisuuksia, joista voi päätellä niiden hyvät ja huonot puolet. Nämä omi­naisuudet peilautuvat myös työpaikoilla. Kieli pos­kessa laaditulla testillämme voit selvittää, mikä dino­saurus olet.

Vähemmän tunnettu Troodon oli dino­sauruksista älykkäimpiä, ja mikäli jouk­kotuho ei olisi surmannut pääosaa dino­lajeista, olisi Troodon kenties ollut maail­maa nykyään hallitseva laji. Pienikokoiset lihansyöjät saalistivat laumoissa.

OLET TROODON JOS: Teet työtä mielelläsi porukassa ja olet hyvä tiimipelaaja, mutta isomman tehtävän kimppuun käyminen itseksesi kauhistuttaa ajatuksenakin.

Vuoden 2017 Teekkarin työkirja lanseerataan tekniikan alan kampuksilla marraskuussa.

Lanseeraustilaisuudet:

Aalto-yliopisto (Otaniemi), Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi Vaasa sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto 22.11. klo 10–14.

Oulun yliopisto (Linnanmaa) sekä Tampereen teknillinen yliopisto (Hervanta) 23.11. klo 10–14.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä Helsingin yliopisto (Kumpula) 24.11. klo 10–14.

Lanseerausten jälkeen työkirja on jaossa kampuksilla. Sivustolta www.teekkarintyokirja.fi löytyvät keskeiset työnhakuasiat sekä esi merkiksi työnantajien kesätyölistaus.

Teekkarin työkirjan päätoimittaja vaihtuu vuo­sittain, jotta kirjaan saadaan aina tuoretta näkö­kulmaa. Tänä vuonna puikoissa oli Paavo Ihalainen, joka on Helsingin yliopistosta vuonna 2015 valmistunut val­tiotieteiden maisteri. Paavolla on kokemusta lehtityöstä muun muassa Kanadan Sanomista, Aller Median tv­lehdistä, Episo-dista, Turun Sanomien Treffi­liitteestä sekä joukosta erilaisia freelancer­tehtäviä. Teekkarin työkirja 2017 on ensimmäinen hänen päätoimittamansa teos sitten Moguli­ainejärjestöleh­den vuosina 2007–2009. Päätoimittajan into himoja ovat elo­kuvat, sarjakuvat, Kanada – ja dinosaurukset.

Näillä luupäillä oli paksut kallot. Pää edellä kahdella jalalla juokse­

vat kasvissyöjät eivät välittäneet pie­nistä esteistä, koska niiden pää oli niin

hyvin vuorattu.

OLET PACHYCEPHALOSAURUS JOS: Haluat edetä omapäisesti ja mahdolli­simman nopeasti haluamaasi suuntaan. Ongelmia saattaa koitua, jos juokset jo oman risteyksesi ohi.

Jos et tunne olevasi suuri ja mahtava dinosaurus, älä huoli. Joskus pienet ja ketterät työntekijät ovat kaikista sopeutuvaisimpia. Viimeisen 65 miljoonan vuoden aikana omasta ajastaan selviytyneistä pienistä dinoista on kehittynyt lintuja. Kehittymiseen ja tulevaisuuteen varautumiseen kannattaa myös lukea vihjeitä uudesta Teekkarin työkirjasta!

Pachycephalosaurus

Troodon

Kuva

: Hel

ena

Hag

berg

Työkirjan luotsasi tänä vuonna Paavo

TEK 5/2016 45

TEKin opiskelijatutkimus tehtiin syyskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2 808 TEKin opiskelijajäsentä. Vastausprosentti oli 23.

Näin kysely tehtiin

82 %

82 %50 %

10 %

18 %

75 %

73 % 36 %

Edellisenä vuonna osuus oli 51 % eli hieman harvempi tuskaili viime keväänä työn hankkimisen kanssa.

KÄYVÄT TÖISSÄ?Miksi opiskelijat

taloudelliset tekijät osaamisen kehittäminen

uratavoitteiden edistäminen opintojen edistäminen

Tärkeimmät syyt työskennellä kesällä 2016 (erittäin tärkeää tai tärkeää)

1. TEKIN OPISKELIJAJÄSENTEN TYÖSKENTELY KESÄLLÄ 2016

tärkein syy 1. vuoden

opiskelijoille

teki töitä kesällä 2016

töissä olleista oli työskennellyt kesätyönantajalleen jo aiemmin

niistä, jotka eivät olleet kesällä töissä, oli hakenut töitä

ei tehnyt töitä kesällä 2016

45 % koki kesätyöpaikan

hankkimisen tänä vuonna hankalaksi tai erittäin

hankalaksi

tärkein syy 5. vuoden

opiskelijoille

46 TEK 5/2016

Lukuvuoden 2015–16 aikana noin puolet opiskelijoista (47 %) teki töitä.

koki, että työ vastaa omaa opintoalaa

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVISTTILASTOT OTTO KANERVO

KUVITUS NORA KOLARI

Neljä viidestä TEKin opiskelijatutkimukseen vastanneesta teki kesätöitä ja puolet työskenteli myös lukuvuoden aikana. Taloudelliset tekijät ja oman osaamisen kehittäminen motivoivat töihin.

Mitä hyötyä vastaajat kokivat lukuvuoden aikaisesta työstä olleen?

Opiskelijoiden palkat olivat kesätöissä 2016 pitkälti edellisen vuoden tasolla.

2. TYÖSKENTELY LUKUVUODEN AIKANA

3. KESÄTYÖPALKAT 2016taloudelliset

tekijät

76 %

osaamisen kehittäminen

65 %

Toteutuneet mediaanipalkat kesällä 2016, brutto €/kk

uratavoitteiden edistäminen

61 %

opintojen edistäminen

25 %

Jatkuva kokopäivätyö

Satunnaisesti töissä

Jatkuva osa-aikatyö

25 %

34 %

41 %

uskoi, että lukuvuoden aikana tehty työ oli erittäin tai jossain määrin hyödyllistä

Opintopisteet Mediaani Lukumäärä

37,5 1 800 N=353

75 2 000 N=220

112,5 1 900 N=230

150 2 048 N=231

195 2 250 N=554

Yhteensä 2 000 N=1 588

Diplomityö 2 200 N=201

TEK 5/2016 47

NUMEROINA

Minna Ukkonen (vas.) kävi tempaamassa neljässä peruskoulussa ja oli toteuttamassa kolmea eri ohjelmaa. Kanjonin koulun tokaluokkalaisia opastivat myös Marika Honkanen ja Erna Virtanen.

TUPSULAKIT TULIVAT KOULUUNtehtäväksi miettiä, mikä on tärkein asia, jonka he ovat oppineet koulussa.

– Matematiikka, kuuluu monesta suusta. – Sitten kun on vaikka kaupassa, niin osaa las-kea, mitä kaikki maksaa. Ja osaa hoitaa verot ja sellaiset, kahdeksanvuotias Aino selvittää.

Riemua osaamisestaMatematiikka on yksi Tempaus2016 päätee-moista. Poikkitieteellisen opiskelijaprojektin tarkoituksena on herättää oppimisen ilo ja val-takunnallista keskustelua peruskoulutuksesta ja sen resursseista. Opiskelijoiden huolena on oppilaiden oppimenestyksen ja opiskelumoti-vaation lasku viime vuosina.

Idea syntyi helsinkiläisessä päiväkodissa. – Tempaushenkisten ihmisten tapaamisissa

puhuttiin usein koulutuksesta, tempauksen viestintävastaava Noora Vänttinen kertoo.

– Eräänä päivänä kävimme pienellä poru-

Tempaus2016 oli tempauskulttuurin voimannäyte ja kunnian­osoitus suomalaiselle peruskoululle.

TEKSTI JUSSI NOUSIAINENKUVAT SAMI REIVINEN JA POLYTEEKKARIMUSEO

Mitä te teette täällä, kysyy kirkas ääni ensimmäisestä pulpettirivistä tupsulakkisilta vierailta.

– Me tultiin vähän auttamaan teidän opettajaa tänään, vastaa

Minna Ukkonen.Ukkonen opiskelee Aalto-yliopistossa mate-

riaalitekniikkaa. Hän lähti noin 1 400 teekkarin, kylterin ja muun opiskelijan kanssa tempaa-maan oppimisen ilon puolesta. Melkein jokai-nen Suomen koulu on tempauksessa mukana. Sosiaalinen media täyttyy opiskelijoiden tem-pauskokemuksista, suuri innostus paistaa läpi. Ryhmä teekkareita joutui Lapissa ylittämään joen ja yöpymään autiotuvassa päästäkseen syrjäiseen kouluun.

Hervantalaisen Kanjonin koulun tokaluok-kalaiset kuuntelevat teekkareita suorastaan hartaina. Ukkonen ja hänen opiskelukaverinsa Erna Virtanen ja Marika Honka antavat lapsille

48 TEK 5/2016

kalla opettamassa esikoulussa kemiaa ja koo­dausta robottipelin avulla. Kokemus oli tosi positiivinen ja näimme, miten innoissaan lap­set olivat. Ilo osaamisesta oli käsin kosketelta­vaa. Tuntui huikealta, minkälaisen oppimiselä­myksen saattoi antaa lyhyessä ajassa.

Koulut saivat valita mieleisensä ohjelma­paketin tempaajien arsenaalista. Tarjolla oli muun muassa matematiikkaa, lennokin raken­nusta, loogista päättelyä, palveluiden keksi­mistä ja kuvataidetta.

Hervannassa tunnin teemana on tiedon hankkiminen ja rohkeus esittää kysymyksiä. Alun ujostelun jälkeen päästään vauhtiin.

– Missä te asutte? Onko se Otaniemi hyvä paikka, lapset tiedustelevat.

Hervantalaiset Jose, Aino, Oliver, Jonna ja Mikael eivät tiedä, mitä teekkareista tulee isona, mutta tupsukansa on muuten tuttua ja Teekka­rikastekin on nähty.

– Niillä on haalarit ja niissä on merkkejä. Näin kerran, kun teekkareita tuli baarista.

– Ne laitetaan vankilaan, sellaiseen häkkiin ja upotetaan jokeen, lapset tietävät.

Yli sata vuotta elämänilon purskahduksiaKiinnostuksen herättäminen luonnontieteitä ja tekniikan opiskelua kohtaan on ollut usei­

den tempausten aiheena. Tasan kaksikym­mentä vuotta sitten valtakunnallisen Matikka vai Salakka ­tempauksen tavoitteena oli saada peruskoulun 8.­ ja 9.­luokkalaiset kiinnostu­maan matematiikan, kemian ja fysiikan opis­kelusta.

Teekkareiden tempauksilla on jo lähes 120 vuoden ajan tuettu muun muassa Suomen olympiahanketta ja ­joukkuetta, vientiä, synty­vyyttä, taideaarteiden pelastamista ja mielen­terveystyötä.

Tempauksia tutkinut Tiina Metso Polyteek­karimuseosta määrittelee tempauksen seuraa­vasti:

– Tempaus on teekkarien yhteiseen intoon ja yhdessä tekemiseen pohjautuva tapa herät­tää huomiota ja jopa hoitaa kuntoon asioita, joilla on painavaa merkitystä tupsukansalle tai yhteiskunnalle. Tempaus on siis vapaamuotoi­nen, ulospäin jopa hallitsemattoman kaootti­

sen kuvan antava elämäniloinen joukkovoiman purskahdus, jota edeltää tarkka suunnittelu ja seuraa yleensä perusteellinen jälkien raivaami­nen kaikkien tyytyväisyyden varmistamiseksi.

Tempaus on usein ollut mainoskulkue tai tapahtuma. Kaikkien aikojen suurin tempaus lienee vuoden 1966 muuttotempaus Dipolin valmistumisen kunniaksi. Teekkareiden jäähy­väiset Helsingille sekoitti kaupungin lukemat­tomilla isoilla ja pienillä tapahtumilla.

Tempauksen organisaatiota johtaa perin­teisesti tempausesikunta, jota johtaa tempaus­päällikkö. Esikunta tekee sopimukset, hankkii luvat, rahat, kuljetukset, rekvisiitat ja esiinty­jät sekä tiedottaa opiskelijoille ja muulle maa­ilmalle.

Myös Tempaus2016:n mittakaava on val­tava. Kymmenen hengen esikunta teki pitkään käytännössä täyttä työpäivää ja yli seitsemän­kymmenen hengen vapaaehtoisjoukko organi­soi tempausta vuoden ajan. Tempauksella on myös joukko tukijoita, kuten TEK. Suojelijaksi saatiin tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Noora Vänttinen kertoo, ettei ole uskaltanut laskea työtunteja.

– Yhdessä tekeminen, ihmisten ilo ja into on ollut tässä parasta. Opiskelijayhteisö on todella halunnut vaikuttaa asioihin ja nyt fiilis on, että tämä on parasta ikinä.

Jämeräpartainen insinööri käskee

OTANIEMESSÄ tempauskäskyn on kautta aikain antanut myyttinen hahmo, Jämeräpar-tainen Insinööri, ruotsiksi den Bister skäggige Ingeniör. Jämeräparran käsky oli ehdoton. Vuonna 1936 kirjoitettujen sääntöjen mukaan oli jokaisen fuksin ja toisen vuosikurssin opis-kelijan osallistuttava tempaukseen. Esteelli-syyttä oli anottava erikseen, ja lintsaamisesta oli pahimmillaan seurauksena TKY:n tunnus-ten käyttökielto. Alun perin Jämeräpartainen Insinööri antoi käskynsä Polin tornin hämystä. Sittemmin hän sai Dipolista oman työhuo-neen, jota myös presidentti Kekkonen kävi ihmettelemässä.

NYT ON FIILIS, ETTÄ TÄMÄ ON PARASTA IKINÄ.

Vuonna 1953 tempauksen aiheena oli teknillisen tutkimustyön ja ammattikasvatuksen tukeminen otsikolla TUTKI – TUUMAA – TUOTA, TUTKI TUUMAA TUOTA.

TEK 5/2016 49

Vuonna 2008 juuri äitiysvapaalta töihin palanneella Suvi Santa-lalla oli edessä mielenkiintoinen diplomityöprojekti. Neste halusi TTY:n biotekniikan tutkijoilta ”lihavia mikrobeja”.

– Muokkasimme mikrobeja geneettisesti niin, että ne tuottivat tehokkaam-min triasyyliglyseroleja, näitä samoja yhdisteitä joita on rypsi- ja palmuöljyssä, joita käytetään uusiutuvan dieselin raaka-aineena, Santala kertoo.

Tästä synteettisessä biologiassa on kysymys. Levien, hiivojen tai bakteerien aineenvaihdun-tareittejä hyödynnetään niin, että ne saadaan tuottamaan jotakin hyödyllistä. Jos luonto ei hoida hommaa tehokkaasti, parannellaan bak-teerin perimää geenejä poistamalla tai vaihta-malla pätkiä solujen DNA:sta uusiin, parempiin geeneihin.

Synteettinen biologia katsoo soluja insi-nöörin silmin. Santala vertaa tutkimusalaansa elektroniikkaan.

– Geneettisten työkalujen avulla voidaan rakentaa eräänlaisia kytkimiä, geneettisiä pii-rejä, ja lopulta biologisia laitteita, jotka on ohjelmoitu suorittamaan ennalta määrättyä tehtävää.

Biologiset laitteet rakennetaan eläviin isän-täsoluihin. Tunnetuin ja eniten käytetty isäntä-solu on tasalämpöisten eläimien ruuansulatus-kanavassa viihtyvä Escherichia coli -bakteeri.

Tulevaisuudessa synteettisen biologian toi-votaan laittavan monia teollisia prosesseja uuteen uskoon: tekevän niistä vähemmän saas-tuttavia sekä energia- ja raaka-ainetehokkaam-pia.

Kiinnostava diplomityöprojekti sinetöi San-talan urasuunnitelmat kertaheitolla.

– Väitöskirjan teko tuntui aika itsestään sel-vältä. Tutkimustyö vei mennessään.

Malarialääkettä, lentopetroliaYksi, vain kymmenen vuoden ikäinen, tieteen-alan menestystarinoista on tehokas malaria-loisten nitistäjä artemisiniini, jota pystytään nykyisin valmistamaan synteettisesti.

– Mikrobien avulla pystytään tuottamaan myös kaupallisesti lentopetroli farneseenia, joka on ominaisuuksiltaan täysin yhteensopiva nykyisten moottoreiden kanssa, mutta valmis-tuksessa ei tarvita tippaakaan öljyä.

Bakteerien valjastaminen hiilivetyjen tuo-tantoon on houkuttelevaa, sillä monet nykyiset biopolttoaineiden raaka-aineet ovat viljelykas-veja. Auton tankissa ne ovat poissa ruuantuo-tannosta, tai ainakin vievät viljelyalaa ruoka-kasveilta. Mikä parasta, bakteereille kelpaavat ruuaksi esimerkiksi teollisuuden tai maatalou-den jätemateriaalit.

Santala keskittyi väitöstyössään jo diplomi-työstään tuttuun isäntäbakteeriin nimeltään Acinetobacter baylyi ADP1.

– Bakteerin aineenvaihdunta on erittäin

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT LAURA VESA

Suvi Santalan väitöskirja muutti bakteerin minitehtaaksi, pitkäketjuisia hiilivetyjä tuottamaan. Santala on Suomen ensimmäinen synteettisen biologian alalta väitellyt tutkija. Hän sai ansiokkaalla työllään TEKin ja TFiFin tämän vuoden väitöskirjapalkinnon.

SUVI SANTALAN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1982

1998 2007-08

20012003

jätteen polttoaineeksiBAKTEERI SYÖ

2005-06Vaihto-opiskelijana Puolassa.

Santala vaihtaa TTY:lle ympäristötekniikkaa opiskelemaan. ”Silloin ei vielä ollut biotekniikan ohjelmaa Tampereella; vaihdoin siihen 2005. Se oli se minun juttuni.”

Jyväskylän yliopistoon kemiaa opiskelemaan.

Kangasalan lukioon. ”Biologiat, kemiat ja pitkä matikka piti lukea, ne kiinnostivat jo silloin.”

Äitiyslomalla.

Suvi Santala syntyy Kangasalla.

50 TEK 5/2016

2016 TEK ja TFiF palkitsevat Santalan työn vuoden väitöskirjana.2008

2010 20152012-13

Väitöskirja Developing Synthetic Biology Tools and models Chassis: Production of Bioenergy and High-Value Molecules hyväksytään TTY:n luonnontieteiden tiedekunnassa.

Puolitoista vuotta perhevapaalla.

Assistentiksi TTY:lle, väitöskirjan teko käyntiin.

Diplomityötä tekemään. ”Se oli tilaustutkimus Nesteelle, he halusivat lihavia mikrobeja, jotka tuottaisivat uusiutuvan dieselin raaka-ainetta.”

– Mikrobien avulla pystytään tuottamaan

myös kaupallisesti lentopetroli farneseenia, jonka valmistuksessa ei tarvita tippaakaan öljyä,

Suvi Santala kertoo.

TEK 5/2016 51

mielenkiintoinen. Bakteerikanta tuottaa luon-taisesti pitkäketjuisia hiilivetyjä, kuten biopolt-toaineiksi soveltuvia triglyseridejä ja vahaeste-reitä, Santala kertoo.

Väitöskirjan viisi paperia käsittelevät muun muassa jo diplomityössä tutkittua triglyseri-din tuotantoa. Santala mallinsi bakteerikannan aineenvaihdunnan triglyseridin tuotannossa, ja poisti sellaisia geeniyhdistelmiä, jotka näyttivät heikentävän hiilivetyjen tuotantoa. Muokkauk-sen tuloksena triglyseridituotanto parani viisin-kertaiseksi.

Väitöskirjansa parhaana paperina San-tala pitää vuonna 2014 ilmestynyttä julkaisua, jossa ADP1-bakteerikanta pantiin töihin tuot-tamaan vahaestereitä. Luonnosta vahaestereitä saadaan aavikoilla elävästä jojoba-kasvista ja uhanalaisista valaslajeista.

– Vahaestereitä käytetään arvokkaana lisäai-neena esimerkiksi kosmetiikassa. Ominaisuuk-siltaan ne olisivat hyviä esimerkiksi moottoriöl-jyihin tai lyhyemmiksi hiilivedyiksi krakattuna polttoaineeksi, mutta saatavuus on nykyisin hyvin rajallista, Santala kertoo.

Hänen tutkimansa bakteerikanta tuottaa vahaestereitä jo luonnostaan.

– Mutta vain tietyissä oloissa, ja tietynlai-sia. Me halusimme bakteerista sellaisen ohjel-moidun systeemin, jonka tuotto voidaan käyn-nistää haluttaessa.

Lisäksi lopputuotteen ominaisuuksia halut-tiin muokata, ja tuottoa lisätä.

Leikkaa ja liimaa DNA:taSynteettisen biologian tutkijat lähtevät kehit-tämään uutta tuotanto-organismia tietokan-tojen avulla. Alan tutkimustulokset ja kehitetyt standardipalikat, käytännössä DNA-pätkät, on tapana jakaa koko tutkijayhteisön kesken.

– Tiettyä funktiota koodaavat DNA-pätkät ovat pääosin peräisin luonnosta, mutta niitä voidaan muokata ja rakentaa myös synteet-tisesti ja yhdistellä täysin uudella tavalla. Voi sanoa että synteettisessä biologiassa vain luo-vuus on rajana, Santala kertoo.

Hän keksi hyödyntää hiilivetyjen tuotan-nossa erästä ”palikkaa”, kolmen geenin yhdis-telmää, joka luonnossa toimii aivan toisessa tarkoituksessa.

Kun perimän parantelu on suunniteltu teo-riassa, päästään käsiksi käytäntöön. Uudet gee-nit sisältävät DNA-pätkät pitää saada osaksi bakteerien perimää.

– Käyttämämme bakteeri on loistava syn-teettisen biologian isäntä, koska sillä on kaikki

JOS SYNTEETTISTÄ BIOLOGIAA HALUTAAN HYÖDYNTÄÄ ERI ALOILLA, ON PAKKO LAAJENTAA ISÄNTÄORGANISMIEN KIRJOA.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan toh-torina? ”Haluaisin lisätä ihmis-ten tietoisuutta uusien teknologioiden mahdol-lisuuksista, ja saada hei-dät luopumaan perus-teettomista peloista, jotka puhuvat fakta-tietoa vastaan. Yleiset asenteet ja mielipiteet nimittäin vaikuttavat yllättävän paljon uusien tekniikoiden soveltami-seen käytäntöön, usein valitettavasti hidasta-vasti.”

LempiharrastusVaeltaminen, matkus-telu ja lasten kanssa touhuilu.

SuosikkileikkikaluKynä. ”Ajatukset ja ideat kulkeutuvat edelleen paremmin paperille kuin näytölle.”

edellytykset tehdä tämä korvaus itsestään. Käytännössä syötämme bakteeria oikeanlai-sella geenikasetilla. Kun DNA on mennyt solun sisään, solu hoitaa sen itse paikalleen osaksi perimäänsä.

Lopputulos selviää varsinaisessa bakteeri-kasvatuksessa, jossa muunneltuja isäntäsoluja on miljardeja. Usein seuraa paluu takaisin läh-töruutuun.

– Kokeet menevät harvoin kerralla putkeen. Yleensä joudutaan tekemään muutoksia, esi-merkiksi poistamaan uusia geenejä.

Laboratorioon on välillä pitänyt ottaa makuupussikin mukaan.

– Professorimme Matti Karpin lempisanonta on: ”Bakteerit eivät noudata toimistotyöaikoja”, Santala nauraa.

Lopulta sinnikäs yritys- ja erehdys -mene-telmä kuitenkin tuotti tulosta, ja oma suosikki-paperi saatiin julkaistua.

– Teimme synteettisiä vahaestereitä, ja saimme muokattua niiden ominaisuuksia haluttuun suuntaan, Santala kertoo.

Mikä on tärkein tulos koko väitöskirjatyössä?– Kyllä se on se, että jos synteettistä biolo-

giaa halutaan hyödyntää eri aloilla, on pakko laajentaa isäntäorganismien kirjoa. Väitöskirja on osoitus siitä, että synteettistä biologiaa voi-daan tehdä muillakin kuin E. coli -bakteerilla tai hiivoilla.

Itse väitöskirja syntyi aikamoisella vauhdilla, varsinkin kun Santala oli kesken tutkimustyön puolitoista vuotta äitiysvapaalla. Tässä auttoi se, että toinen väitöskirjan ohjaajista oli oma aviomies Ville Santala.

– Pääsin äitiyslomalta välillä karkaamaan tutkimuksen pariin.

Tervetuloa MIT:hin!Ryhmää vetävän professori Matti Karpin, apu-laisprofessori Ville Santalan ja tutkijatohtorina työskentelevän Suvi Santalan lisäksi TTY:llä synteettisen biologian ongelmiin pureutuu toi-nenkin postdoc-tutkija, kolme väitöskirjan teki-jää ja muutama diplomityöntekijä.

52 TEK 5/2016

– 90-vuotias mummuni Aino Hietala on ollut kaikkein kiinnostunein tutkimustyöstäni. Väitöstilaisuudessakin hän istui eturivissä, Suvi Santala kertoo.

– IHMISET LUOTTAVAT omiin mielikuviinsa enemmän kuin tutkittuun tietoon. Se harmittaa välillä, Suvi San-tala huokaisee.

Ruuantuotannon ympärillä vellovaa keskustelua geenimuuntelusta leimaavat suuret tunteet. Luonnolli-suuden käsitettä käytetään surutta, vaikka esimerkiksi nykyiset ”luonnolliset” maissi- ja banaanilajikkeet ovat kasvinjalostuksen ansiosta kaukana taannoisista esiku-vistaan. Vuosisatojen takaisia lajeja tuskin kelpuutettai-siin enää ihmisravinnoksi.

Geneettinen muuntelu on tutkijan mielestä paljon perinteistä kasvinjalostusta hienostuneempaa.

– Sen sijaan että risteyttäisimme sattumanvaraisesti kymmeniätuhansia geenejä, nyt voidaan lisätä tai pois-taa juuri se yksi merkityksellinen geeni.

Santalan oma tutkimus yksisoluisten baktee-rien parissa ei ole herättänyt suuria intohimoja – paitsi omassa mummossa, jolle väitöskirjakin on omistettu.

– 90-vuotias mummuni on ollut kaikkein kiinnostu-nein tutkimustyöstäni. Hänelle olen saanut selittää tie-dettä juurta jaksaen. Väitöstilaisuudessakin hän istui eturivissä, Santala kertoo.

Tutkijan toive on, että synteettisen biologian mene-telmien lupaukset saadaan tulevaisuudessa lunastettua.

– En odota mitään yksittäistä läpimurtoa, vaan sitä että menetelmät saadaan kannattaviksi ja kaupalliseen käyttöön.

Geenimuuntelussa jylläävät tunteet

– TTY:n tutkijoiden valtti on innovointi ja luovuus, Santala arvioi.

Pienen ryhmän onkin vaikea kilpailla maailmanluo-kan labrojen kanssa resursseilla. Synteettisessä biologi-assa raha nopeuttaa tutkimusta, kun esimerkiksi DNA-rakenteita voi tilata valmiiksi syntetisoituna.

Alansa ensimmäinen suomalaisväitös näyttää herät-täneen kiinnostusta myös muualla maailmassa. TTY:n tutkijat virittelevät yhteistyötä esimerkiksi espanjalai-sen National Centre of Biotechnology kanssa. Sen joh-taja Victor de Lorenzo on alan ykkösnimiä Euroopassa.

Onpa Suvi Santalan pöydällä myös kutsukirje MIT:hin.

– Jos rahoitus järjestyy, voisin mennä jatkamaan tut-kimusta sinne. MIT:ssa työskentelee metaboliamuok-kauksen isähahmo Gregory Stephanopoulos. Hän on alan suuria nimiä, Santala kertoo.

Rahoitustakin on haettu, mutta päätöksiä saa vielä odottaa.

Silloin USA:han muuttaisi sitten koko perhe?– Niin varmaan pitäisi tehdä. En ole uskaltanut hir-

veästi suunnitella. Kilpailu rahoituksesta on aika jul-maa. Mutta vierailujakso ulkomailla on kyllä tarpeen tällä uralla.

TEK 5/2016 53

TEK PALVELEE Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa Kopio vuorotteluvapaasopimuksesta

palkaton opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Yhteystiedot

Haen alennusta TEKin jäsenmaksustaTarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2016.

Lisätietoa jäsenmaksuista

TEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jasenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet).Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ , jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (66 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 105 euroa/vuosi.

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2016 on 378 euroa (31,50 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 150 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Tekniikan akateemiset TEKRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121www.tek.fiS-posti: etunimi.sukunimi@tek.fi

* TEK:s personal till din tjänst på svenska

JäsenrekisteriOmien tietojen päivitys ......... www.tek.fi/jasentiedotSähköposti .................................... jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero....................................... (09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakipostiPalvelunumero................................................ 2291 2345

Urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.teekkarintyokirja.fiSari Taukojärvi, yksikönjohtaja ................... 2291 2256Jaana Kyllönen, uravalmentaja .................. 2291 2272Arja Lindfors, uravalmentaja ....................... 2291 2230 Eva Lindström, uravalmentaja ....................... 2291 2245Satu Myller, uravalmentaja .......................... 2291 2249Riku Rimmi, uravalmentaja .............................2291 2207Paavo Ihalainen, Teekkarin työkirjan päätoimittaja ...........040 077 5443

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat Sähköposti ........................................... tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, tutkimuspäällikkö .......... 2291 2563 Arttu Piri, analyytikko .................................... 2291 2235Tuunia Keränen, palkkatutkija .................... 2291 2288 Tiina Länkelin, assistentti ............................ 2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja .......... 2291 2244Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija ...... 2291 2565Tiina Henry-Biabaud, markkinoinnin suunnittelija ........................ 2291 2265Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja .............2291 2257Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja ........... 2291 2246Katariina Rönnqvist, toimittaja-tiedottaja ....2291 2277

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja ................ 2291 2200Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä ................................................ 2291 2227Kati Johansson, henkilöstöjohtaja ............ 2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti ........... 2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ......... 2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ...... 2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaJari Jokinen, yksikönjohtaja ........................ 2291 2203Sanja Mursu, asiamies.................................. 2291 2253Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ............................ 2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja .................... 2291 2259Martti Kivioja, asiamies ............................... 2291 2206Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso projektit ............................. 2291 2281Riitta Kärki, assistentti ................................ 2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja .......................... 2291 2238Arto Leskinen, it-asiantuntija ..................... 2291 2242Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija................................................. 2291 2283Mika Virtala, it-asiantuntija ......................... 2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205Heidi Helin, vaihde .............................................. 2291 21

NeuvotteluTeemu Hankamäki, neuvottelujohtaja ...... 2291 2219Pia Hiltunen, asiamies .................................. 2291 2223Hanna Huotari, asiamies .............................. 2291 2280 Tuunia Keränen, palkkatutkija ..................... 2291 2288Sirkku Pohja, asiamies.................................. 2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies .......................... 2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ........................ 2291 2237Maritta Rantala, assistentti ....................... 2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja ................... 2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies ....................... 2291 2222Jussi-Pekka Teini, teekkariasiamies ............................................ 2291 2213Björn Wiemers, asiamies ............................. 2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti .................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantalappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies .................... 040 049 7282Sami Aalto, teekkariyhdysmies............. 040 553 0018

Oulun aluetoimistoTeknologiantie 1, 90590 Ouluoulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamies .................... 040 507 0736Saara Moisanen, teekkariyhdysmies .. 040 532 1169

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 Tamperetampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamies ................ 040 080 2300Tatu Tikkanen, teekkariyhdysmies ....... 040 145 6889

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A, 20520 Turkuturku@tek.fiMia Adolfsson *, alueasiamies ................ 040 574 6668Jens Back, teekkariyhdysmies.............. 044 521 5266

Uudenmaan aluetoimistoJämeräntaival 4, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies .........040 487 3150 Essi Puustinen, opiskelijakenttäasiamies ........................050 414 5226Emilia Paltta, teekkariyhdysmies ...........044 070 3901

VaasaTytti Niemi, teekkariyhdysmies ............. 040 705 7895

54 TEK 5/2016

PALVELUT JÄSENILLE

Ilmoita käytössä oleva sähköpostiosoitteesi TEKin jäsentietosivulla. Tärkeät toimiala-kohtaiset tiedotteet sekä kuukausittainen jäsenkirje lähetetään sähköpostitse. Omissa jäsentiedoissasi voit myös määrittää sähkö-

postiosoitteesi käyttö tarkoitukset.

Tarkista, että jäsentiedoissa on oikea osoitteesiOletko muuttanut? Varmista, että osoitteesi on päivittynyt Postilta tulleen ilmoituksen perus-teella, jotta saat TEKiltä tulevan postin, mukaan lukien mahdolliset jäsenetulehtesi, oikeaan osoitteeseen. Jos tieto ei ole päivittynyt, voit tehdä muutoksen jäsentiedoissasi.

Pidä tietosi ajan tasalla – saat TEKin jäsenyydestä enemmän irtiTEKin verkkosivuilla osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot voit päivittää omia jäsentietojasi. Se kannattaa.

TEKSTI TIINA HENRY-BIABAUD KUVA ISTOCKPHOTO

Valitse, mitkä lehdet haluat tilata TEK tarjoaa täysjäsenille jäsenetuna kaksi valin-naista Talentumin ammattilehteä paperi- tai digiversiona. Jäsentiedoissasi pystyt vaihtamaan oletuksena olevat Tekniikka&Talouden sekä Talouselämän toisiin, vaihtoehtoina ovat Arvopa-peri, Fakta, Markkinointi&Mainonta, Metallitek-niikka, Tietoviikko ja Mikrobitti. Täys jäsenet voi-vat myös halutessaan vaihtaa printti lehdet digi-lehtiin tai päinvastoin. Opiskelija jäsenet saavat Tekniikka&Talous- sekä Talouselämä-digilehdet. 

Työpaikkatietojen ilmoittaminen auttaa etujesi valvontaaTyösuhdetietojen ylläpitäminen on tärkeää, jotta pystymme valvomaan etujasi parhaalla mah-dollisella tavalla. Mikäli työpaikallasi esimerkiksi alkavat yt-neuvottelut, on sinun kannaltasi arvo-kasta, että luottamusmies ja TEKin edustajat saavat jäsenrekisteristä tiedon yrityksessä työs-kentelevistä jäsenistä.

Tarkista kassan jäsenyytesiVoit tarkistaa työttömyyskassan jäsenyytesi voi-massaolon tai liittyä IAET-kassaan verkossa jäsentietosivullasi. TEKin täysjäsenet ovat pää-sääntöisesti IAET-kassan jäseniä. Opiskelijajäse-nenkin kannattaa liittyä työttömyyskassaan heti ensimmäisten kesätöiden alkaessa, jolloin oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan alkaa ker-tyä.

Katso maksutiedot tai vaihda maksueriäVoit varmistaa jäsentiedoistasi, ovatko jäsen-maksusi ajan tasalla. Halutessasi voit vaih-taa maksueriä. Samasta paikasta löydät myös maksu tiedot.

HUOMIOITHAN, ETTÄ TEKin jäsenmaksusta saa esimerkiksi työttömänä tai vanhempainva-paalla merkittävän alennuksen. Ohjeet alennuk-sen hakemiseen löydät osoitteesta www.tek.fi/jasenmaksualennukset. Lisätietoja antaa myös jäsenrekisteri (jasenrekisteri@tek.fi tai 09 2291 2291).

Salasana kateissa?Mikäli sinulla ei ole salasanaa tai olet sen unohtanut, voit tilata sen jäsentiedot-verkkosivulla sähköpostiisi. Halutessasi voit ilmoittaa muutoksista myös ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriin (jasenrekisteri@tek.fi tai 09 2291 2291).

TEK 5/2016 55

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi TEKin 45-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin

Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymis-turvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon

saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

2000 €Nyt

kaupan päälle

SELVIYTYMISTURVA

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTAjos jäisit yksin?

56_Tekniikan_ihme.indd 56 9.11.2016 13.33

KUN HENKILÖAUTOT vasta har-joittelevat ilman kuljettajaa liik-kumista, kaivoskoneet ovat teh-neet sitä jo vuosia. Edelläkävijä on Komatsu, jonka vuonna 2008 lan-seerattu Autonomous Haulage Sys-tem (AHS) teki dumpperikuskin tar-peettomaksi. Chilen ja Australian kaivoksilla toimiva AHS-kalusto on tähän mennessä ehtinyt kuljettaa yli miljardi tonnia kiviainesta ilman kuljettajaa.

Nyt yhtiö astui askeleen pidem-mälle. Syyskuisilla Las Vegasin MINExpo 2016 -messuilla esitelty ”Innovative Autonomous Haulage

Vehicle” ei enää sisällä ohjaushyt-tiä edes ongelmatilanteiden varalle. Komatsun 230 tonnia kuormaava kaivosjätti tekee eteen- ja taakse-päin -käsitteet vanhanaikaisiksi. Nelivetoinen ja nelipyöräohjattu ajokki kulkee kumpaan tahansa suuntaan, eikä ajosuuntaa tar-vitse vaihtaa kuormauspisteessä. Ahtaissa kaivoksissa työskentely tehostuu, kun konetta ei tarvitse kääntää.

Tilaa vievän ohjaamon poista-misella on myös muita etuja. Hyö-tykuorma lisääntyy, kun paino saa-daan jaettua tasaisesti kaikille nel-

jälle pyörälle. Suurin hyöty kuitenkin on se, että automaatio ajaa kallista konetta virheettömästi ja väsy-mättä 24 tuntia vuorokaudessa.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVA KOMATSU

Maailman autonomisin ajopeli

KOMATSU AUTONOMOUS HAULAGE VEHICLE

◊ Hyötykuorma 230 tonnia◊ Moottoriteho 2014 kW◊ Huippunopeus 64 km/h◊ Pituus 15 m◊ Leveys 8,5 m◊ Rengaskoko: 59/80R63

TEK 5/2016 57 TEK 5/2016 57

TEKNIIKAN IHMEITÄ

56_Tekniikan_ihme.indd 57 9.11.2016 13.33

Kuva

: Juh

o Ja

lone

n

JOUSTOT JA LUOTTAMUS

Tempaus2016:

Tupsulakit tulivat kouluun

opiskelijatKartonkitehtaalle

Uuteen-Seelantiin

työelämä!

KÄYVÄT KÄSI KÄDESSÄ

lehti.tek.fi

Virpi Paavola:

Liikeideat hyötykäyttöön

tek-vaikuttaja

TIEDEHUIPUT EIVÄT SYNNY SATTUMALTA

S. 38

18.11.2016

OMA

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

5Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi/tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

→ Valtuusto kokoontuu 17.–18.11. Otaniemessä

→ Edunvalvonta on joukkuelaji

→ Taas jäynättiin!

Tämän lehden ilmestyessä TEKin ylin päättävä elin, jäsenäänestyksellä valittu valtuusto, on koolla päättämässä järjestömme ensi vuoden toi-mintasuunnitelmasta ja budjetista. Raportti päätöksistä ja kokouksen tunnelmista julkaistaan TEK-verkkolehdessä viikolla 47.

lehti.tek.fi/syysvaltuusto2016

Yritysyhdistystoimijoiden seminaari järjestettiin 11.11. Vantaalla. YTN:n tilaisuudessa muun muassa Erkka Westerlund puhui joukkuepelin saloista ja siitä, miten roolitus kannattaa tehdä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

lehti.tek.fi/yry2016

Vuoden parhaan teekkarijäynääjän tittelistä kilpailtiin Valtakunnallisessa Teekkarijäynäkilpailussa 8.–9.11. Kuka jäynäsi ja ketä? Kenet kruunattiin tämän jalon lajin vuoden 2016 ykköstaitajaksi? Lue raportti TEK-verkko-lehdestä. Valtakunnalliset Teekkarijäynäkilpailut ovat osa TEKin tukemaa teekkariyhteistyötä.

lehti.tek.fi/jayna2016

Lukijapalautteita

Viime TEK-lehden parhaimmaksi osioksi osoittautui uutisista ja pienistä jutuista koottu Ajassa-palsta. Varsinaisista artikkeleista parhaat pis-teet keräsi jäänmurtaja Polariksesta kertonut artikkeli. Tekniikan ihme -palstalla julkaistu juttu kertoi huikeasta insinööriosaamisesta: huippu-potkureiden ansiosta alus pyörähtää ympäri vaikka paikallaan ja tekee 25 metriä leveää väylää 1,2 metrin jäässä kuuden solmun nopeudella.

Jäänmurtaja-artikkeli herätti lukijoissa myös eniten kiinnostusta: luki-jakyselyyn vastanneista jutun oli lukenut tai selannut peräti 92,9 pro-senttia. Toiseksi eniten oli luettu tai selattu Esineiden internet pistää ohjelmoinnin uusiksi -artikkelia, jossa perehdyttiin Niko Mäkitalon väi-töstutkimukseen.

Seuraaviin TEK-lehtiin lukijapalautetta antaneet toivoivat juttuja työ-elämästä ja työllistymisestä sekä ylipäätään vahvempia kannanottoja.

Oikaisu: TEK-lehden viime numeron Vihreää työtä -artikkelissa ker-rottiin, että teknologiakeskus Micropoliksen katolle asennetut aurinko-paneelit ovat tuottaneet harmaana päivänä energiaa 2,9 kilowattitun-nin edestä. Tuotannon riittävyyttä esimerkiksi tietokoneiden virrankulu-tukseen ja merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä verrattiin vuositason kulutukseen ja päästöihin ilman, että olisi kirjoitettu selke-ästi näkyviin, että myös energian tuotannossa tarkoitettiin vuositasoa. Pahoittelemme virhettä.

Lue korjattu artikkeli: lehti.tek.fi/vihreaa-tyota

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMA:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauk sella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.1.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, Pelago-polkupyörän, voitti Hima-lehden lukija Johanna Virtanen.

Arvonnan voittaja saa valita 150 euron

arvosta Otavan syksyn uutuuskirjoja.

Anna palautetta lehdestä ja voita Otavan uutuuskirjoja!

Kuva

: Aal

to-y

liopi

sto

58 TEK 5/2016

LEHTI.TEK.FIVAIN VERKOSSA

Teekkarilaulut siirtyvät mobiiliinTEK kiittää lämpimästi Ilkka Aaltosta, joka on toimittanut tätä teekkarilaulusar-jaa jokaiseen TEK-lehden numeroon vuodesta 1999. Lisäksi hän on toimittanut viisi taskukokoista teekkarilaulukirjaa, jotka TEK on julkaissut.

Nyt laulut on siirretty vieläkin helpommin aina käsillä olevaan formaattiin: löydät kaikki Aaltosen toimittamiin kirjoihin sisältyvät laulut sekä Hummeripoikien esittä-mät mallisuoritukset äänitteinä TEK Mobile -sovelluksesta (Android ja iPhone) tai selaimella osoitteesta m.TEK.fi.

Lisäksi mobiililaulukirja sisältää mittavan kokoelman eri kampuksien omia ja uusia lauluja. Laulut ovat haettavissa hakusanoilla. Ne voi myös lajitella ”kotipaik-kansa” mukaan. Kokoelmaa täydennetään jatkuvasti.

TEKSTI ILKKA AALTONEN

Oodi teekkarijäynien kuninkaalle

Kun kaikkien aikojen teekkarijäynästä (Paavo Nurmen pienois-

patsas Wasa-laivan hylkyyn) tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta, sai

Ylen toimittaja Olli Ihamäki päähänsä haastatella sen tekijöitä

oikein radiossa. Tempun toteuttajanelikosta oli elossa enää puo-

let, joten oli jo aikakin saada tälle vappuna 1961 suurta julkisuutta

saaneelle tapaukselle avoin tunnustus “suoraan hevosen suusta”.

Vuorineuvos, ikiteekkari Krister Ahlström oli ohjelmaa nauhoitet-

taessa matkoilla, joten Harri Leppäsen tehtäväksi jäi kertoa kuuli-

joille, miten kaikki tapahtui. *)

Studioon oli kutsuttu myös “teekkarien kävelevä laulukirja”

Ilkka Aaltonen, koska Ihamäki halusi testata nykyteekkarien lau-

lunriimitystaitoja. Niinpä Aaltonen sai kesken haastattelun yhtäk-

kiä tehtäväksi laatia suoralta kädeltä Oodin teekkarijäynien kunin-

kaalle! Laulu syntyi tuttuun, Noel Grayn melodiaan Lambeth Walk.

*) Tempaus on selostettu yksityiskohtaisemmin tämän kirjasarjan

kolmannessa osassa Pupuhaukka.

Omistettu Matti Kajeelle, Martti Tuomolalle, Krister Ahlströmille

ja Harri Leppäselle 24.4.2011.

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä TEK

Mobile -appissa ja

verkossa m.tek.fi

Oodi teekkarijäynien kuninkaalleN. Gray / I. Aaltonen

c&Mi

C

nä- o len- Har ri- Lep pä- nen,-

&pat sas- ta- hyl

A7

kyyn- pii

Dm

lot- te- len.-

&Jos mi nä- jäy nää- en, niin

&en

G7

o le- Lep pä- nen.

C

-

œ œ œ œ œ œ œ œ œŒ

œ œ œ œ œ œ œ œ œŒ

œ œ œ œ œ ˙ Œ œ

œ œ œ œ œ ˙Ó

2. Matti ja Martti ja Krister myös

häärivät märkinä Svean yöss’.

Vappuna kuuskytyks’

tuli naapuri jäynätyks’.

3. Paavo kun Wasaan heitettiin,

ja jäljetkin kaikki peitettiin,

Aikaan me saimme sen:

kingin teekkarijäynien!

TEK 5/2016 59

TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

Hyvä opiskelija,tervetuloa TEKin jäseneksi. Muistathan, että TEK tarjoaa sinulle jäsenetuna

Tekniikka&Talouden ja Talouselämän digitaalisena Summasta.

Lue ohjeet ja ota Summa käyttöösi: www.tek.fi/jasenetulehdet