ILMOITUS

CO

LOU

RBO

X

AIVAN KAIKEN NETTI

Sumu-konsepti on Ciscon älykeidas

IoT-pilven reunalla.

DATAA, DATAA JA DATAA

Riverbed eriyttää kuormitetut verkot niiden vaatimustason

mukaan.

TIETO PILVIKELPOISEKSI

Red Hatin softapohjainen tallennus ravistelee datan

rautakahleita.

”TEEMME KAIKKIA niitä asioita, jotka yhdistävät sovelluk-sia ’thingseihin’”, sanoo Ciscon Suomen yhtiön tekninen johtaja Jukka Nurmi. Yhdistävä tekijä on infraa, jota tarvi-taan siihen, että ihmiset, asiat ja laitteet ylipäätään pääse-vät verkkoon. Sitä Cisco on tehnyt 30 vuotta.

ESINEIDEN INTERNETIN (Internet of Things) aikakauden suuri lupaus on kaiken liitettävyydessä ja siinä, että noita esineitä voidaan tehokkaasti jäljittää ja hallita. Mutta kun mil-jardit esineet ovat verkossa, mukana seuraa myös miljardeja mahdollisia vikaantumispaikkoja, sanoo Riverbedin Suomen yhtiön maajohtaja Lauri Wuorenheimo.

OHJELMISTOPOHJAINEN TALLENNUS on teknologiaa, joka ei ole sidottu tiettyyn rauta-alustaan, ja joka tarjoaa pilvi-pohjaisten ratkaisujen kautta helpomman ja nopeamman käsiksi pääsyn oikeaan tietoon. Sen lisäksi ohjelmistopoh-jaiset ratkaisut on nykyistä helpompaa skaalata tarpeen mukaan.

Kaiken internetTekniikka&Talouden ja Tivin kumppanisisältöä

ILMOITUS

Tässä sinulle BIG DATAA!

TÄMÄ LEHTEMME OSIO on pieni kertomuk-senpätkä matkasta kaiken internetiin. Juttua IoT:stä, IoE:stä, ihmisten ja asioiden verkos-ta. Siitä tässä liitteessä kertovat Cisco, Red Hat ja Riverbed. Nämä, tällä kertaa it-alan

yhtiöt, tekevät siihen tällaisia asioita.Tämäkään ilmiö ei tule raekuurona eikä

ensi vuonna, mutta se tulee koko ajan.Kysymys ei ole vain it:stä, vaan länsimai-

sen elämänmuodon pitkästä askeleesta

kohti uudenlaisen tekemisen ja olemisen aikakautta.

Omistetaanpa nyt hetki sille, mitä tämä kaikki merkitsee tiedon hallinnalle.

Niin sanotun Mooren lain mukaan it-ka-pasiteetti kaksinkertaistuu joka toinen vuo-si, ja niin kutsutun Metcalfen lain mukaan tiedon määrä tuplaantuu joka vuosi.

Kuvitellaan, että nämä lait pitävät kutinsa myös tulevaisuudessa. Näin ollen vuonna 2040, siis neljännesvuosisadan kuluessa, kapasiteettia on 5500 kertaa enemmän kuin tämän vuoden alussa. Tammikuussa 2015 käytössä olevien palvelintietokoneiden määrä ylitti miljardin rajapyykin.

Mikäli tiedon määrä kasvaa samaa vauh-tia, siis 5500-kertaiseksi, me luomme joka 8. minuutti saman määrän uutta tietoa kuin ihmiskunta kaikkina aikoina vuoden 2003 loppuun mennessä.

Jos tiedon määrä kasvaa Metcalfen lain mukaan, on sitä vuonna 2040 33,5 miljoo-

naa kertaa tätä päivää enemmän.Silloin luomme sekunnin aikana 15 ker-

taa enemmän tietoa kuin ihmiskunta loi vuoden 2003 loppuun mennessä. Samalla saatamme tallettaa tästä tiedosta vain pro-millen murto-osia. Kävisikö tämä big datas-ta?

Nämä tiedot perustuvat Science-lehdes-sä olleeseen artikkeliin sekä siitä juontuviin muihin artikkeleihin.

Professori, tutkija Tomi Dahlberg suhteut-taa tätä kaikkea arkeen:

”Suomessa pohditaan tällä hetkellä to-sissaan muun muassa sitä, voitaisiinko kaikille Suomen 90 miljardille puulle luoda yksilöllinen digitaalinen tunniste tai milloin kaikkien suomalaisten genomit on mahdol-lista kartoittaa edullisesti, jos siihen liittyvät eettiset kysymykset kyetään ratkaisemaan ja jos tällaiselle toimelle keksitään jokin hyvä syy.”

Kauko Ollila, liitteen tuottaja

SOIL

E K

ALL

IO

MÄÄRÄLTÄÄN VALTAISAN digitaalisen si-sällön haltuunotto tulee päivä päivältä tär-keämmäksi. Riippumatta siitä, onko enna-koitava kysyntää, parannetava palvelua tai tehostettava tuotantoa.

Mutta tähän big data -ilmiöön yhdistyy myös tavattomia teknologisia haasteita.

”Jos ajatellaan yrityksiä yleisesti, tieto on se asia, jolla on niiden päivittäisessä toi-minnassa suuri arvo.

Sen tähden teknologiaan kohdistuvat suuret vaatimukset muuttuvat nimen-omaan tallentamiseen kohdistuvien tarpei-den ajamina”, sanoo Red Hatin tallennus- ja big data -tuotteiden myynnistä Pohjoismais-sa vastaava Anna Lidén.

Todellista skaalautuvuuttaNykyjärjestelmien pullonkaulat ilmenevät silloin, kun on kysymys saman sisällön yh-täaikaisesta käytöstä, jolloin informaation eheys ja käytettävyys on tärkeää.

Lisäksi data pitää konvertoida uuteen for-maattiin aina raudan vaihtuessa.

Ratkaisu ongelmaan löytyy ohjelmisto-pohjaisesta tallennuksesta. Se tarkoittaa teknologiaa, joka ei ole sidottu tiettyyn

rauta-alustaan, ja joka tarjoaa pilvipohjais-ten ratkaisujen kautta helpomman ja no-peamman käsiksi pääsyn oikeaan tietoon. Sen lisäksi ohjelmistopohjaiset ratkaisut on nykyistä helpompaa skaalata tarpeen mukaan.

”Tämä ilmiö on johtanut tallennustekno-logioiden muutokseen.

Perinteinen tallennus rakentuu monoliit-

tisille systeemeille, jolloin hankitaan yksi järjestelmä yhteen sovellutukseen tai yh-teen käyttöympäristöön. skaalautuu ulos-päin eikä ylöspäin”

”Tämä tarkoittaa sitä, että kapasiteettia ja suorituskykyä on käytössä juuri silloin ja siten kuin sitä tarvitaan sen sijaan, että käyttäjän pitäisi etukäteen tietää, minkä kokoisen ’laatikon” hän joutuu ostamaan ja kauanko sen elinkaari kestää. Openstack on rakennettu aivan kuten modernit sovel-lukset ja pilvipalvelut”, selvittää Anna Lidén.

Hajautettua hakuaRed Hat on yhdessä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa kehittänyt johtavan ohjel-mistollisesti määritellyn tallennusratkaisun

nimeltä Ceph. Kuten kaikki Red Hat -tuot-teet, rakentuu myös Ceph avoimelle lähde-koodille ja avoimille standardeille. Tämän vuoksi asiakas voi käyttää mitä tahansa rautaa varsinaiseen tallennukseen ja integ-roida kaikki sovelluksensa tallennuskoko-naisuuteen.

”Sekä bittorrent- että peer-2-peer-systee-meissä on sama ominaisuus. Et hae jotakin tietoa joltakin tietyltä palvelimelta, vaan kukaties 20:ltä palvelimelta yhtä aikaa. Ti-lanne Ceph:ssä on sama”, Anna Lidén te-roittaa.

Ceph:n tuomat joustavuus, nopeus ja skaalattavuus ovat edellytyksiä sille, että yritykset voivat ylipäänsä saada hyötyä irti big datasta ja pilviteknologian automaatio-potentiaalista. Siksi Anna Lidén uskoo kiinnostuksen tähän teknologiaan olevan suurta.

Myös toimialojen dataintensiiviset yri-tykset ovat lisänneet ohjelmistopohjaisen tallennuksen käyttöä. Muiden ohessa Sveit-sissä sijaitseva Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuksen keskus CERN kokoaa sellaisel-la järjestelmällä tutkimusdataa.

Kauko Ollila, käännös

Uusi tallennustekniikka tekee

BIG DATASTA pilvikelpoistaAvoimen, ohjelmistopohjaisen tallennusteknologian avulla tallen-taminen muuttuu luotet tavammaksi, edullisemmaksi ja informaation käyttökelpoisuus paranee.

Red Hat tarjoaa ohjelmistopohjaista tallennusta. Se ole sidottu tiettyyn rauta-alustaan, vaan avaa pilvipohjais-ten ratkaisujen kautta helpomman ja nopeamman pääsyn oikeaan tietoon.

Kapasiteettia ja suorituskykyä tarpeen

mukaan

CO

LOU

RBO

X

###*R*D.*M.*Y / TEKNIIKKA&TALOUS *P

ILMOITUS

CISCO rakentaa kaiken nettiä”Teemme kaikkia niitä asioita, jotka yhdistävät sovelluksia ’thingseihin’”, sanoo Ciscon tekninen johtaja Jukka Nurmi.

Cisco verkottaa muiden ohessa stadioneita. Yhtiön tekninen johtaja Jukka Nurmi eläytyy vuoden päässä siintäviin Rion olympialaisiin Suomen vanhan leipälajin väline kädessään.

SOIL

E K

ALL

IO

”KAIKEN INTERNET” eli IoE (Internet of Eve-rything) on Ciscon, maailman suurimman tieto-verkkoyrityksen, toiminnan ytimessä.

”Teemme kaikkia niitä asioita, jotka yhdistä-vät sovelluksia ’thingseihin’”, sanoo Ciscon Suo-men yhtiön tekninen johtaja Jukka Nurmi.

Yhdistävä tekijä on infraa, jota Cisco on teh-nyt 30 vuotta.

Esimerkiksi suuri stadion on ääriskaalautu-vaa mobiili-infraa vaativa paikka. Toisaalta se voikin sitten ”kaiken nettiä” hyödyntäessään neuvoa vieraita parhaitten hodaritarjousten tai lyhimpien vessajonojen suuntaan.

Liikenteen miljarditehostusBarcelona Espanjan Kataloniassa on saanut vuodessa takaisin IoT:tä soveltavaan parkkeera-us-automatiikkaan sijoittamansa rahat.

Kööpenhaminassa taas on meneillään han-ke älykkään kaupunki- ja katuvalaistuksen ke-hittämiseksi. Peräti 17 eri yhtiötä tekee omilla kadunpätkillään teknologiademoja, ja Cisco on toimittanut näiden mallisuoritusten verkkope-rustan.

Myös taajamien valvontakamerat voisivat ja-kaa keskenään tietoa, jolloin kaikilla toimijoilla ei tarvitsisi olla omia videojärjestelmiään.

”Keräämällä ja yhdistämällä erimuotoista da-taa voitaisiin periaatteessa rakentaa kokonai-nen kaupunginhallinta-alusta, jonka rajapinnat saatettaisiin avata kaikille vapaasti hyödynnet-täviksi”, Nurmi visioi.

Pilven jatkona ”älykäs sumu”Pilvitietotekniikka on kaikkien tuntema lupaus organisaatioiden it:n palveluistamisesta. Se ei kuitenkaan toimi kaikkialla. Silloin liikutaan su-mussa, sanan useassakin merkityksessä.

”Sumu-konsepti on Ciscon vastaus kysymyk-seen siitä, millaisia muutoksia verkkoihin pitää tehdä, jotta IoE toimii niissä”, Nurmi kertoo.

Ciscon lanseeraama termi ”sumu” tarkoittaa älykkäitä laitteita verkon laidalla. Nämä verkko-laitteet välittävät tietoliikennettä ja sisältävät riittävästi älyä ohjatakseen esimerkiksi teolli-suudelle kriittisiä prosesseja, kuten teollisuus-robotteja tai öljynporauslautan toimintoja.

Liian pitkät viiveet verkkoliikenteessä rajoitta-vat pilvipalveluiden käyttöä joissakin olosuhteis-sa”, Nurmi muistuttaa.

Vanhat toimintamallit ja teknologiat otettava huomioonCiscolla on toimialakohtaisten konseptien ke-hittäjiä, jotka kykenevät näkemään, miten esi-merkiksi tehtaan organisaatio voisi olla nykyistä toimivampi.

IoT-verkot ovat pitkälti samoja verkkoja kuin ennenkin, mutta tehtaan johdolle saattaa olla uutta se, että yhteys etäiseen teollisuusrobottiin syntyy ilman, että joku lentää sen vierelle.

”Kaikissa teollisuuslaitoksissa on lisäksi ali-hankkijoita, jotka haluavat rajapinnat ja yhtey-

det suoraan omaan tuote- ja sovelluskantaansa. Tämän mahdollistaminen kirjavassa monitoi-mittajaympäristössä on Ciscon leipää. Kaiken pohjalla pitää olla laadukas tietoverkko”, Nurmi sanoo.

Valtavia kasvumahdollisuuksia Tänä päivänä IoT:n yläkäsitteenä käytetään ni-mitystä ”Internet of everything” eli kaiken inter-net, joka on alunperin Gartnerin termi. Cisco on

julkisen alan esimerkkejä siitä, miten kaiken internet on parantanut ihmisten elämänlaatua.

Yhtiön mukaan IoE on 19 biljoonan (Us-billi-on) dollarin (suomeksi noin 15 triljoonaa eli mil-joona miljoonaa euroa) arvoinen taloudellinen mahdollisuus, jonka valtaosa tulee yritysten tekemisistä.

”Noin 99 prosenttia verkkoon liitettävistä asioista ei vielä ole verkossa, puhutaanpa sit-ten uusista tai tulevista tekniikoista. Nykyisen toimistoverkon periaatteet toimivat aivan yhtä lailla tehtaan tai sataman verkossa. Nämä hyö-dyt tulevat vasta paljastumaan meille”, Nurmi teroittaa.

Kauko Ollila

Barcelona maksoi IoT-investointinsa

vuodessa – Kööpenhamina

tehostaa katuvalaistusta

ILMOITUS

ESINEIDEN INTERNETIN (Internet of Things) aikakauden suuri lupaus on kaiken liitettävyydessä ja siinä, että noita esinei-tä voidaan tehokkaasti jäljittää ja hallita. Mutta kun miljardit esineet ovat verkossa, mukana seuraa myös miljardeja mahdolli-sia vikaantumispaikkoja, sanoo Riverbedin Suomen yhtiön maajohtaja Lauri Wuoren-heimo.

”IoT tarjoaa ennen näkemätöntä vaivat-tomuutta tavallisille ihmisille. Alan pioneerit tuovat jo markkinoille palveluita ja tuotteita, jotka verkottavat kaikkea hammasharjoista

Gartnerin uuden ”The Future of smart

home” -raportin mukaan tyypillisen länsi-maisen perheen asunto voi sisältää useita satoja älykkäitä objekteja vuonna 2022.

Myös ympäristö kiittääJulkistoimijoille ja erilaisille palveluntarjo-ajille iot tuo mahdollisuuden monitoroida ja hallita tehokkaammin ydintoimintaansa. Se lupaa myös automatisoida prosesseja. Jul-kispalvelut käyttävät jo nyt monin paikoin verkotettua mittaustekniikkaa seuratak-

seen ja ennakoidakseen palvelujen kysyn-tää tai niiden ongelmia.

Mobiilit potilasjärjestelmät sallivat terve-ydenhuollon seuraavan kotihoidossa olevi-en potilaiden terveydentilaa ja toimittavan apua, jos on tarve.

”Ympäristö ja meidän energialaskumme puolestaan hyötyvät siitä, että valaistusta ja lämmitystä tai ilmastointia käytetään vain silloin, kun niitä todella tarvitaan”, Wuoren-heimo muistuttaa.

Verkot eriytyvätKun loppukäyttäjät vaativat helppoutta ja käytettävyys kehittyy, alla oleva teknologia muuttuu kuitenkin yhä mutkikkaammaksi.Osittain tämä johtuu monilla toimialoilla yhä käytössä olevasta suljetusta suurkone- ja client-server-teknologiasta, jonka päälle on vain rakennettu web-kerros. Sitten on hankittu saas-palveluita erilaisista pilvistä.

Kaiken tuloksena käyttäjiä, sovelluksia ja dataa on nyt ihan kaikkialla. It-osaston tu-lisi toimittaa asiakkailleen ympäristö, josta käyttäjät pääsisivät yritysjärjestelmässä tai privaattipilven verkossa olevaan dataan jul-kisen pilven kautta.

Tällaisen organisaation on kyettävä tuke-maan käyttäjiään samalla tavoin riippumat-ta siitä, missä sovellukset ovat ja kuinka niitä jaellaan. Suljetut verkot saavat rinnal-leen internet-protokollia käyttäviä julkisia verkkoja ja tarjoavat vaihtoehdon: kalliimpi suljettu verkko kriittiselle ja julkinen verkko vähemmän kriittiselle liikenteelle, kuten saas-sovelluksille ja perustoiminnalle kuten varmennus.

Ongelmia tulee – korjaus heti!”IoT:n maailmassa koko ict-infrastruktuuri loppukäyttäjän pisteeltä pilvipalveluihin kuormittuu ennen näkemättömällä taval-la itse datasta ja toisaalta sitä ohjaavasta liikenteestä. Kun tämä äärimutkikas järjes-telmä kohtaa ongelmia, kaikkien tärkeintä on niiden nopea paikannus ja rajaaminen”, Wuorenheimo teroittaa.

”Näiden asioiden laiminlyöminen voi maksaa organisaatioille valtavasti. Ne voi-vat myös viedä käyttäjien luottamuksen koko esineiden internetin konseptiin. Jos keskenään verkotetut laitteet huolehtivat äärikriittisestä infrasta tai ihmisten hen-gissä pysymisestä, ongelmien nopeassa korjaamisessa ei yksinkertaisesti saa epä-onnistua.”

Jatkuvasti toiminnassa olevan verkon yl-läpito IoT-aikakaudella riippuu suuresti hal-linnointivälineiden laadusta ja järjestelmän todellisen läpinäkyvyyden toteutumisesta.

IoT-teknologioiden odotettavissa oleva läpimurto tarjoaa uusia liiketoimintamah-dollisuuksia uusilla toiminnan alueilla. Suu-rimmat voittajat tulevat niistä palveluntarjo-ajista, jotka mahdollistavat esineiden netin.Lauri Wuorenheimo tähdentää lopuksi, miten näiden palveluntarjoajien on myös mahdollista ratkaista joukko niistä suurista asioista, joita IoT-ympäristöt nostattavat, ja jotka vaihtelevat tietoliikenteen suojauk-sesta luotettavaan tallennukseen, käytettä-vyyteen ja siirtotekniikoihin, sekä kaikkein tärkeimpään – kokonaista IoT-maailmaa pyörittävien järjestelmien hallintaan.

Kauko Ollila

Miljardin BUGIN PESÄRiverbedin Lauri Wuorenheimo: Kirjava IoT-liikenne eriyttää verkot niiden tehtävien mukaan.

Riverbedin Lauri Wuorenheimolla on toimiston oma IoT-laite; muutaman kympin linux-pohjainen Raspberry Pi ja selainpohjainen musiikkiohjelma, joiden takana on kierrätyskelpoinen Yamaha vahvistin.

SOIL

E K

ALL

IO

Kodissasi on satoja

älyvermeitä v. 2022