Kainuun maakuntaohjelman strategiset haasteet

Kainuun maakuntatilaisuus

Jouni Ponnikas

9.5.2017

3.4.2017 Heimo Keränen & Pentti Malinen/Kainuun liitto

Aloitus ja

määrittelyvaiheessa

asetetaan strategiset

kysymykset, joilla

etsitään vastausta

keskeisimpiin

aluekehitysongelmiin

nykyisessä

toimintaympäristössä:

määritellään ja

rajataan ongelmat

mahdollisimman

täsmällisesti.

Strategiavaiheessa

muotoillaan

interventiologiikka –

visio, missio, tavoitteet ja

keinot loogiseksi

kokonaisuudeksi.

Analyysivaiheessa

arvioidaan ja visioidaan

olosuhteet ja

mahdolliset

tulevaisuudet: siis

arvioidaan nykytila ja

sitä, millaiset

tulevaisuuden kuvat,

mahdollisuudet tai

potentiaalit nousevat

ulkoisesta

ympäristöstä.

Strategian

terävöittämisvaiheessa

valitaan strategia, joka

on mahdollista jollakin

interventiologiikalla

toteuttaa ja joka vastaa

parhaiten tavoitteita ja

on realistisesti

resursoitavissa.

Lopuksi tehdään

toteutettavuuden

arvio(inti) lausuntojen

perusteella: arvioidaan

onko strategia

toteutettavissa ja mitkä

ovat sen mahdolliset

vaikutukset.

VUOSI 2017

1. Työpaja:

mkv ja

henkilöstö;

13.3. 2017

2. Työpaja:

ELY ja muut

sidosryhmät

11.4. Seminaari +

työpaja

3. Työpaja:

Sidosryhmät ja

Muutosfoorumi

Kesäkuussa

4. Työpaja:

Muutosfoorumi ja

MH / MV

Elokuussa

5. Lausunnot ja

lopputyöpaja:

Tasa-arvotyöpaja/

Muutosfoorumi ja

MH / MV

lokakuu

Elokuussa

Kainuu-ohjelman 2018-2021 rakentamisvaiheet

Kainuu-ohjelma 2035 – mitä tehdään nyt?

M I T Ä

M I T E N

M I K S I

?

?

? Maakunta-

strategia

2035

- Päivitetään

tarvittavat

osat

Maakunta

-ohjelma

2018-2021

- Laaditaan

TOPSU

2017-2018

- Laaditaan

Ma

tkailu

ja

pa

lve

lut

Bio

talo

us

Tekn

olo

gia

teo

llis

uu

s

Ke

stä

vä

ka

iva

nn

ais

toim

inta

Maakuntaohjelman painopisteet 2014–2017

1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeino-elämä

• Uudet ja uudistuvat yritykset ja työpaikat • Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta • Osaavan työvoiman saatavuus

2. Sujuvan arjen, toimivien palvelujen ja yhteyksien luonnon-läheinen ympäristö

• Saavutettavuus

• Elinvoimaa tukeva, kestävä aluerakenne

• Yhteistyö ja uudistuminen

3. Hyvinvoiva Kainuu

• Työllisyys ja toimeentulo

• Terveys ja toimintakyky

• Osallisuus ja yhteisöllisyys

4. Kainuu-kuva

• Dynaaminen, elinvoimainen, houkutteleva

• Kainutlaatuinen

4

• Osaaminen

• Kestävä kehitys

• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

• Kansainvälisyys

• Kulttuuri ja kainutlaatuisuus

• Digitaalisuus / Maaseutu / Kolmas sektori

Visio: Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu

Keskeiset tulevaisuuden haasteet Maakuntasuunnitelma 2035 + alustavia arvioita (päivitetään 2017)

11.4.2017 5

1. Kainuun väestökehityksen kääntäminen toteutunutta

positiivisemmaksi (määrä ja rakenne)

2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen

(työttömyyden alentaminen) sekä osaavan työvoiman

saatavuuden turvaaminen

3. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen

4. Alueen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen

5. Vetovoimaisen Kainuu -kuvan vahvistaminen

Väestökehityksen kääntäminen - Kainuun

keskeisimpiä haasteita

Väestö 31.12.2016

Hyrynsalmi 2 409

Kajaani 37 522

Kuhmo 8 644

Paltamo 3 490

Puolanka 2 732

Ristijärvi 1 344

Sotkamo 10 465

Suomussalmi 8 184

KAINUU 74 790

Kevät 2017

Lähde: Tilastokeskus

Myös kuntarakenneleirillä kärkiteemaksi

nousi Kainuuseen muutto ennen kaikkea

nuorten, työikäisten perheiden rekrytointi.

Useat maakunnat tekevät tätä

aluemarkkinointia jo aktiivisesti. Etelä-

Pohjanmaa jopa

on asiassa onnistunut.

Kainuussa nettomuuttotappio on edelleen

Suomen pahin.

Väestökehityksen avaintekijät:

koulutus- ja työmahdollisuudet

Kuva. Työmarkkinoille tuleva/poistuva

ikäluokka (TK 2016, Vaala ei mukana)

1. Kainuu menettää nuorta väestöä

koulutusmahdollisuuksien

rajallisuuden vuoksi

2. Kainuussa on työvoiman tarve jatkuu

voimakkaana pitkälle 2020-luvulle

3. Kainuu-ohjelman väestöhaaste: estää

TKn ennusteen toteutumi-

nen?

Kuva. Kainuun tulo- ja lähtömuuttajat ikäluokittain vuosina 2005-2015

(Tilastokeskus)

Kevät 2017

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

1990 1995 2000 2005 2010 2016 2020 2025 2030 2035

20 - 24

60 - 64

-24

-15

-17

-157

-255

-64

-24

-11

-15

-7

-4

2

-2

-12

-7

-10

-280 -230 -180 -130 -80 -30 20

0-4

5-9

10-14

15-19

20-24

25-29

30-34

35-39

40-44

45-49

50-54

55-59

60-64

65-69

70-74

75-

Kokonaisnettomuutto Kainuussa ikäryhmittäin 2005-2015, henkilöä keskimäärin vuodessa

Saavutettavuus ja syrjäisyyden

mielikuva – Kainuun perushaaste

Kainuun saavutettavuus ja sen

parantaminen on yritystoiminnan

sijoittumisen avaintekijä.

Huono saavutettavuus on lisäksi

Kainuun mielikuvan heikkouksista.

Kainuun logistista asemaa parannettava!

1. Lentoliikenneyhteydet

2. Valtatieyhteyksien nopeuttaminen

3. Junayhteyksien toimivuus

4. Rajaliikenteen kehittäminen

5. Eri kulkumuodoista syntyvät matka-

ketjut

6. Tulevaisuuden mahdollisuudet:

esim. Koillisrata

Pentti Malinen/Kainuun liitto Kevät 2016

Saavutettavuuden tavoitteiden konkretisointi

• LENTOLIIKENNE:

– Tavoitteena 100 000 matkustajan määrä vuodessa Kajaanin lentoasemalle vuoteen 2020 mennessä

• yhteisenä tavoitteena kaikissa rahoitettavissa matkailun kehittämishankkeissa

– Matkaketjujen (lennot+jatko/syöttöliikenne) parantaminen (VR: koko maan kattavat matkaketjut – juna + muita kulkuvälineitä, iltalehti.fi/uutiset/20170328)

– Lentoliikenneoperaattorin kanssa yhteistyö logistisesti toimivien matkailutuotepakettien kehittämiseksi

• RAUTATIELIIKENNE:

– Matkaketjujen parantaminen ja yhteys matkailun kehittämiseen

– Tavara- ja transitoliikenteen vahvempi huomioonottaminen (ml Vartius)

• MAANTIELIIKENNE:

– Yhteistyö infrahankkeiden ajamisessa

– Sisäinen saavutettavuus / liikennejärjestelmän suunnittelu, älyliikenne

11.4.2017 9

Kainuun mahdollisuudet – kuntapäättäjien näkemys

Kainuun erikoistuminen

11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 11

Lähde: Owalgroup: Kainuu,

Alueellisten vahvuuksien analyysi

Kainuun alueelliset kehitysnäkymät

1/2017: Kainuu näkymiä

Ristioja Anne 12

Kainuun ELY-keskus

Tilanne nyt

verrattuna

vuoden

takaiseen

Tilanne 6 kk

kuluttua

verrattuna

nykyhetkeen

Tilanne 12 kk

kuluttua

verrattuna

nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja

yritystoiminta

+ ++ ++

Työttömyyden määrä ja

rakenne

++ ++ ++

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--)

paljon heikompi

Kainuun alueelliset kehitysnäkymät 1/2017:

Elinkeinoelämä / Työllisyys

Ristioja Anne 13

Kainuun talous on kääntynyt positiiviseen suuntaan

Yritysten liikevaihdot kasvavat (kaivannaistoiminta,

metalli-, ICT- ja elektroniikkaklusteri, matkailu- ja

elintarvikeklusteri)

Teollisuudelta positiivisia viestejä

– Erityisesti kaivosteollisuus, puutuoteteollisuus ja

bioenergian hyödyntäminen.

PK-yrityksillä toiveikkaat suhdannenäkymät

Osaavan työvoiman saannin ongelmat lisääntymässä

Työttömyys on laskenut yhdenjaksoisesti 8/2015

alkaen nopeammin kuin missään muualla Suomessa

Rakenteellinen työttömyys on pienentynyt

Työllisyysaste on kasvanut selvästi (62,4 %)

Työvoiman kohtaanto-ongelma kärjistyy

Kärkialoihin liittyviä näkymiä

• BIOTALOUS:

– Biojalostamohanke KaiCell Fibers on lähivuosien kärkihanke

– Biotaloudessa korostuu toimialavetureiden kehittäminen: Renforssin

ranta (St1), Kuhmon Kantola (CLT), Paltamon KaiCell Fibers, Puolanka

Biokeskus, puurakentaminen (mkl. Uusi Sairaala)

– LuKe-Kainuun roolin vahvistaminen on strategisesti tärkeää

– Arktiset Aromit ry – MarjaMasterPlan

– Metsäbiotalouden + uusiutuvan energian kasvuohjelma

– Kehittämishankkeita koordinoitava EAKR-, yritys-, maaseutu- ja

innovaatiorahoituksen osalta

– Biotalouden osaamisen kehittämisessä on haasteita niin alueen omille

kuin alueen ulkopuolisille toimijoille;

– Työvoiman saannin turvaaminen – erittäin kriittinen tekijä

11.4.2017 14

• Kainuun strategisena tavoitteena on kehittää aluetaloudellista lisäarvoa tuottavia

biotalouden liiketoimintaekosysteemejä, joissa yritykset, tutkimus- ja

kehittämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon organisaatiot tekevät tiiviistä

yhteistyötä.

• Olennaista liiketoiminnan ekosysteemien luomisessa on saada Kainuuseen

veturiyrityksiä / toimialavetureita, joiden ympärille yhteistyötä rakennetaan

• Perinteiset Kainuussa vahvat toimialat, kuten maa- ja metsätalous, muodostavat

keskeisen osan biotalouden kehittämistä. Ne eivät kuitenkaan nykymuodossaan,

fossiilitalouden ajan toimintatavoilla, täytä biotalouden kriteereitä. Biotalous

tarkoittaa irtautumista fossiilitaloudesta ja tätä irtautumista vauhditetaan

kehittämällä ilman fossiilisia raaka-aineita toimivia tuotantoprosesseja.

• Tuotannossa toteutuvat teollisen symbioosin periaatteet, joiden mukaan

teollisen tuotannon sivuvirrat (kiertotalous) käytetään toisen tuotannon

raaka-aineina ja innovoidaan niihin liittyviä uusia käyttömuotoja (tuotteita ja

palveluita).

Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 15

Kainuun biotalousstrategia 2015 – 2020

KAINUUN BIOTALOUSSTRATEGIA 2015 - 2020

Visio 2020

Päämäärät

•Lisää investointeja, raaka-aineiden jalostusta &

kainuulaisia korkean jalostusasteen tuotteita ja

palveluja

•Maatilojen kannattavuus & metsien tuoma

aluetaloushyöty paranevat

•Pois fossiilitaloudesta: tuotantoprosesseja ilman

fossiilisia raaka-aineita

Biotalouden osa-alueiden yhteiset tavoitteet

Määrälliset tavoitteet

•Työpaikat

•Investoinnit

•Metsäpotentiaali

käyttöön

•Maatalous säilyy ja

vahvistuu

Kainuun biotalouden osa-alueet ja niiden

kehittämistavoitteet 1) Ruoka, 2) Biotalouden tuotteet - raaka-aineenhankinta, 3) Biotalouden tuotteet

- jalostus, 4) Uusiutuva Energia, 5) Luontomatkailu ja -hyvinvointipalvelut

Strategiset toimenpiteet

Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 16

Biotalouden painotukset Kainuun

maakuntaohjelmaan 2018- 2022 (ehdotus)

• Uusi biotalouden toimialajako maakuntaohjelmaan:

1. Metsäbiotalous (wood & non-wood)

2. Uusiutuva energia

3. Ruoka ja sininen biotalous

4. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut

• Kaikkia toimialoja läpileikkaavat teemat: kiertotalous (rooli kasvaa myös kansallisesti); digitalisaatio, kansainvälistyminen (kasvu ja vienti), kestäväkehitys (luonnonvarojen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekonomisesti kestävä käyttö)

7.5.2015 Kainuun liitto 17

Kainuun biotuotetehdas, Paltamo

7.5.2015 Kainuun liitto 18

Kärkialoihin liittyviä näkymiä

• KAIVANNAISALA:

– Terrafamen kehitys ml ympäristöteknologia, alihankkijat, energia

– Sotkamo Silver Oy, investointi

– Otanmäki Mine; kehityshanke

• ICT:

– Datakeskusten kehittämiseen ja uusien investointien hakemiseen valmistellaan toimijoiden yhteinen strategia (hankkeiden seurattava valittua strategiaa)

– nopeiden datakaapeliyhteyksien rakentamisen suunnittelu erityisesti pohjoisen suuntaan (yhteys Jäämeren kaapeliin)

• MATKAILU:

– Kehittämistyön vahvistamiseksi ja kohdentamiseksi on laaditaan maakunnallinen matkailustrategia (Master Planeja on)

– Matkailun merkitys palveluiden ja infran kehittäjänä

– Matkailun (suur)investoinnit -> investointikohteiden valmistelu

– Yhteistyö hankkeiden välille yhteistä tavoitteista: kansainvälisten matkailijoiden määrä, lentoyhteyksien ja muun logistiikan parantaminen, matkailun markkinointi- ja myyntikanavat; ytimenä ohjelmatuotteet

– Kansainvälinen yhteismarkkinointi ja markkinointiyhteistyö

– Maakuntakeskuksen rooli / kaupunkikeskusta

11.4.2017 19

20 11.4.2017

Muutosjoustavuus eli resilienssi

Alueellinen resilienssi

jakaantuu neljään osatekijään;

alueen kyky:

• vastustaa äkillistä

rakenne-muutosta,

• toipua äkillisestä

rakenne-muutoksesta sekä

suuntautua uudelleen

uudelle kasvupolulle sen

jälkeen.

• Kaikkien kärkialojen

edistämistä monipuolisen

rakenteen luomiseksi

• uudistuminen

Maakuntauudistus huomioon

• Kainuun edelläkävijyys uudistusprosessin tavoitteena;

– viestintä vahvistaa ulkoista Kainuu-kuvaa (maine) ja sisäistä tahtotilaa

– Aidon päätösvallan ja vastuun ottaminen maakunnan omiin käsiin…

• Hankerahoitusprosesseilla valmistellaan tulevan maakuntahallinnon mukaista toimintamallia, jossa eri rahoitusvälineet yhteen sovitetaan maakunnan (Kainuu) tasolla

– raja-alueohjelmien hankkeistuksen parempi integraatio muuhun aluekehityshanketoimintaan

• Uusi sairaala –hanke (integroidulle sotelle räätälöity) kärkihankkeena

• Omien kokeilujen rooli edelläkävijyyttä vahvistamassa

– Terveyden edistäminen

11.4.2017 21

Vahvuudet:

luonto, luonto, luonto;

rauhallisuus; ulkoilu, retkeily,

liikunta; maisemat

Mahdollisuudet: luonnon

tuotteistaminen, matkailu; nuoret

eivät miellä Kainuuta

Nälkämaaksi

Riskit:

Yksipuolinen luontopainotus;

muita kärkialoja ei tunneta;

ympäristökriisit

Heikkoudet:

etäisyys, syrjäisyys, työttömyys;

nuorille Kainuu ei sano juuri mitään

Kainuun maakuntakuva

•11.4.2017 22

KAINUTLAATUINEN

MAAKUNTAUUDISTUKSEN EDELLÄ-

KÄVIJÄ

LUONTO”

• Miten Kainuu voi erottua luonnolla?

• Luonnon ”tuotteistaminen”?

• Luonto vahvuutena – ”Suomi

maailman vihrein ja puhtain maa!”

SYRJÄISYYS/ETÄISYYS

• Mielikuvat pahentavat tosiasiaa…

• Saavutettavuuden parantamiseksi on

tehtävä kaikki mahdollinen!

Kysymys keskustelun pohjaksi:

• Mitä tavoitteita uudessa Kainuun

maakuntaohjelmassa 2018- 2021 tulisi

erityisesti korostaa (mihin ongelmiin pitäisi

puuttua ja mihin mahdollisuuksiin tarttua)?

24.3.2014 23