kiikarissa tyÖelÄmÄ · 2017. 2. 14. · sparraava esimies -valmennus elinkeinoelämän...

Malleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen

2013–2014

KIIKARISSA TYÖELÄMÄ

Helsingissä 2013

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Työryhmä: Katja Laurén, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen ja

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman projektipäälliköt

Graafinen suunnittelu ja taitto: Vanto Design Oy

Kirjapaino Kopijyvä Oy, Kuopio

© Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kiikarissa työelämäMalleja koulujen ja yritysten kumppanuuteen

Sisältö

Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta .............................................. 4

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma ................................................................5

Askelmerkit yhteistyöhön ............................................................................ 9

Case 1: Rehtorivalmennus ....................................................................... 10

Case 2: Koulun työelämäyhteydet ............................................................12

Case 3: Opettajien täydennyskoulutus .................................................... 14

Case 4: Opettajien koulutuspäivä ............................................................ 16

Case 5: Yritysvierailu ..................................................................................17

Case 6: OpeTET ........................................................................................ 18

Case 7: Työelämäyhteistyö .......................................................................20

Case 8: Opetussuunnitelmayhteistyö, teemakurssi ..................................21

Case 9: Opetussuunnitelmayhteistyö, opintokokonaisuus ......................22

Case 10: Virtuaalinen yritysvierailu ............................................................24

Case 11: Nuorten yritysvierailu ..................................................................26

Case 12: Opettajankoulutuslaitosyhteistyö ...............................................28

4 E L I N K E I N O E L Ä M Ä N N U O R I S O - O H J E L M A

Meitä ympäröivä maailma muuttuu silmiinpistävällä tah-dilla. Yhteiskunnat ja työelämä ovat murroksessa. Tämän murroksen yksi ilmenemismuoto on nuorten syrjäytyminen. Tietoisesti tai tahtomattaan koulutuksen ja työelämän, ja tätä myötä yhteiskunnan, ulkopuolelle jäävien nuorien määrä on liian suuri näin pienelle kansalle.

Työ- ja elinympäristömme muutokset asettavat meille kaikille haasteita. Yritysten on pyrittävä pysymään kilpai-lukykyisenä globaalissa kilpailussa, oli kyse pk-yrityksestä tai suuremmasta yrityksestä.

On yhä tärkeämpää, että koulutus tarjoaa nuorille laajat perustiedot ja -taidot, jotta he voivat pärjätä maailmassa, joka koulua ja opiskelua seuraa. Jo nyt nuorilta odotetaan opiskelussa ja työelämässä paljon uutta: tietoteknisiä taitoja, kykyä havaita ja ratkaista ongelmia, toiminnallisuutta, projektityötaitoja, yhteistyötaitoja, tervettä asennetta ja itsetuntoa sekä vastuullisuutta muita ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Koulutuksella on tärkeä tehtävä ensin herättää ja sitten ylläpitää nuoren halua kouluttautumiseen.

Muutoksen nopeudesta on seurannut, ettei yksilö enää voi laskea vain sen varaan, että hänellä on tietty ammatti. Nyt yksilön tulee nojata osaamiseen, jota on päivitettävä. Tämä koskee myös opettajia ja rehtoreita.

Nuorten on yhä vaikeampi kiinnittyä työelämään. Ilmiön taustalla on useita syitä. Nuorilla ei ole mahdollisuutta

kokea työn tekemistä samalla tavalla kun ennen. Muun muassa työlainsäädäntö estää alle 18-vuotiaiden työsken-telyn usealla alalla.

Ei siis ihme, että työ, eri tehtävät ja ammatit jäävät nuorille etäisiksi, kun heille ei pääse syntymään realistista omaa käsitystä työelämästä ja sen vaatimuksista. Nuori joutuu tekemään tärkeitä valintoja pitkälle mielikuvi-ensa perusteella. Lisäksi monilla nuorilla on suuret pai-neet menestyä elämässä. Valintojen määrä ja ristiriitaiset signaalit saavat nuoret pelkäämään, että he tekevät vääriä koulutus- tai urasuunnitelmia.

Paineet koulun työelämäyhteyksien kehittämiseksi ovat siis kasvaneet. Taloudellisen tiedotustoimiston nuoriso-tutkimuksissa nuoret ovat itse todenneet, ettei koulussa opetettavilla aineilla ole yhteyttä työelämään. Nuoret itse ehdottavat, että muutkin opettajat kuin opinto-ohjaajat ottaisivat työelämäyhteydet mukaan opetukseen.

Tule tekemään työtä nuorten hyväksi. Annetaan nuorelle yhdessä kiikarit, joilla hän voi tähyillä tulevaisuuteensa, johon työelämä kuuluu.

Liisa Tenhunen-RuotsalainenJohtajaTaloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kiikarissa työelämä kumppanuuksien kautta

TAT on vuosittain mukana toteuttamassa valtakunnallisia opinto-ohjaajien koulutuspäiviä.

Kuva: Jukka Mäntym

aa, 2013

E L I N K E I N O E L Ä M Ä N N U O R I S O - O H J E L M A 5

Vuonna 2004 käynnistynyt Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma (ENO) tukee nuoria koulutus- ja uravalinnoissa ja parantaa koulujen työelämäyhteyksiä. ENO luo käytännön keinoja yhdistää työelämä osaksi opetusta. Samalla se lisää yritysten ymmärrystä nuorten arvoista ja odotuksista työelämää kohtaan.

Kaudella 2013–2014 ENO keskittyy painokkaammin yrityskontaktien luomiseen sekä yritysten valmiuksiin kohdata nuori. Erityisesti pk-yrityksiä tarvitsemme lisää vastaamaan koulujen kasvaneeseen haluun tehdä yhteis-työtä yritysten kanssa.

Projektipäälliköt auttavatElinkeinoelämän nuoriso-ohjelman käytännön toteutuk-sesta vastaavat projektipäälliköt. ENOn toimintakaudesta 2009–2011 tehty ulkoinen arviointi osoitti, että kouluissa ja yrityksissä nuoriso-ohjelmaa toteuttavat projektipäälliköt koetaan sen hyödyllisimmäksi palveluksi. (Innolink 2012)

Projektipäälliköt tekevät alueellista koulu-yritysyhteis-työtä Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi Helsingissä toimivat kaupan, kemian ja logistiikka-alan projektipäälliköt sekä Lappeenrannassa metsäteollisuuden projektipäällikkö.

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaa koordinoi Talou-dellinen tiedotustoimisto TAT. ENOa rahoittavat kaudella 2013–2014 Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Metsä-teollisuus ry, Kuljetusala.com, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry.

Nuoriso-ohjelmassa kehitetyt hyvät kumppanuusmallit löytyvät myös Opetin.fi-verkkopalvelusta.

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman projektipäälliköt ovat apunasi koulu-yritysyhteistyössä. Projektipääl-liköiden yhteistiedot ja toimialueet löydät TATin verkkopalvelusta: www.tat.fi/tietoa-meista.

PALV

ELU

TAR

JOTIN

OPETTAJAN- KOULUTTAJILLE

AsiantuntijaesityksetOK!Akatemia

YRITYKSILLE

Konsultointia kouluyhteistyöhönTyökaluja työnantajakuvan

kehittämiseen

KOULUILLE

YritysvierailutOpetushenkilöstön TET

AsiantuntijaesityksetRehtorivalmennukset

Opetussuunnitelmien kehitystyöVirtuaaliset yritysvierailut

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

YhdistäjäValmentaja

FasilitaattoriAsiantuntija

Mielipidevaikuttaja

Opetin.fi, kunkoululoppuu.fi

TAT talks -tilaisuudet

Yrityskylä T-Median

tutkimukset

Nuorisofoorumi Julkaisut

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palvelut kouluille, yrityksille ja opettajankouluttajille ovat maksuttomia.


Mitä yritykset saavat?

”Nuoriso-ohjelma on saanut yrityksemme huomi-oimaan paremmin harjoittelijoiden vastaanoton ja perehdytyksen. On ymmärretty, että koulu-laisten TET-jaksot ovat kanava markkinoida meitä työpaikkana ja alana.” (Yritys, 2012)

Kouluyhteistyö on parasta työnantajakuvan rakentamista. Verkostoitumalla koulujen kanssa yritykset saavat kos-ketuksen tulevaisuuden työntekijöihin ja eturivin paikat nuorten mielikuvissa. Kohtaamalla nuoria yritykset myös oppivat nuorten työelämäodotuksista ja osaavat valmistau-tua y-sukupolven tuloon työmarkkinoille. Ja kun nuoret saavat tietoa erilaisista työtehtävistä ja uramahdollisuuk-sista, kasvaa heidän kiinnostuksensa työelämää ja eri toimialoja kohtaan.

Tekemällä kouluyhteistyötä yritys pysyy kartalla siitä, mitä opetuksessa tapahtuu. Yhdessä ENOn projektipääl-likön ja opetushenkilöstön kanssa voidaan suunnitella opetuksen sisältöjä ja sitä kautta vaikuttaa koulun työta-poihin ja opetussuunnitelmiin.

Yritykset voivat avata elinkeinoelämää kouluille esimer-kiksi tarjoamalla asiantuntijaesityksiä ja mahdollisuuksia yritysvierailuihin. Myös opettajien, rehtorien ja opinto-ohjaajien työelämäjaksot yrityksissä antavat paljon niin opetushenkilöstölle kuin yrityksillekin.

Tutkittua tietoa nuoristaTAT seuraa yritysten toimintaympäristössä ja nuorten asenteissa tapahtuvia muutoksia. Vuosittain toteutetaan useita tutkimuksia, joiden tulokset ovat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman käytettävissä.

Kun koulu loppuu -tutkimus luotaa yläkoulu- ja lukioi-käisten nuorten asenteita työelämästä ja ammateista. Nuoret ja johtaminen -tutkimus selvittää uuden sukupolven muut-tuvia asenteita koulutuksesta, työelämästä ja ammateista.

Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä TATin tytäryhtiön T-Median kanssa, joka seuraa myös aktiivisesti yritysten työnantajakuvaa ja toimialojen vetovoimaa.

KonsultointiYritykset saavat Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmalta konsultointia kouluyhteistyöhön ja tietoa sen eri mahdol-lisuuksista. Kumppanuuden käynnistämisessä ja syven-tämisessä apuna ovat ENOn projektipäälliköt.

Yritysvalmennukset Valmennukset auttavat yrityksiä kohtaamaan yritykseen harjoitteluun tai töihin tuleva nuori työntekijä. Yritysval-mennuksista esimiehet saavat tietoa muun muassa siitä, mitä nuoret odottavat työltä ja johtamiselta.

Sparraava esimies -valmennusElinkeinoelämän nuoriso-ohjelma suunnittelee yrityk-sille Sparraava esimies -valmennuksia. Valmennukset auttavat yrityksiä kehittämään ennakoivaa rekrytointia. Muutaman tunnin tilaisuuksissa käydään läpi, mitä nuoret odottavat johtamiselta ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden esimiestyössä. Valmennusten taustalla ovat TATin nuo-risotutkimukset.

Kuntyoalkaa.fiNuoret työntekijät odottavat työelämältä eri asioita kuin vanhemmat ikäpolvet. Mitä paremmin yritykset tuntevat nuorten odotukset ja asenteet, sitä paremmin he voivat kehittää esimiestyötään ja johtamistaan.

Kuntyoalkaa.fi-verkkopalvelusta löytyvä Nuoren ekat 80 työpäivää -tietopaketti auttaa yrityksiä ja organisaatioita suunnittelemaan nuorten työntekijöidensä työhön saapu-mista ja perehdytystä. Aineisto sisältää mm. perehdyttäjän muistilistan ja käytännön työkaluja perehdyttäjän työhön. Se myös opastaa kuinka huolehtia nuoren työntekijän motivoimisesta, työssä jaksamisesta ja viihtymisestä.

Mitä koulut saavat?

”Yrityksetkin ovat oppimisympäristöjä.”

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma tuo kouluille ajankoh-taista tietoa työelämästä. Koulumaailma hyötyy yritys-yhteistyöstä parhaiten, kun opetussuunnitelman sisällöt viedään osaksi työelämää ja oppiaineelle annetaan tätä kautta uusia merkityksiä.

Kun opetushenkilöstö saa lisätietoa ja kokemusta eri aloista ja tutustuu yritysten edustajiin, kasvaa innostus ja halu tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Sitä kautta koulun ja yrityksen välille syntyy kumppanuus, jossa pitkäjän-teisesti syvennetään ja kehitetään molempia osapuolia innostavaa yhteistyötä.

Parasta kumppanuudessa on, kun nuoret sitä kautta pääsevät yrityksiin ja pystyvät kytkemään koulussa opit-tuja asioita työelämään. Teoria saa parikseen konkretian.

Esimerkillinen työelämäyhteistyö näkyy koulun ilmoi-tustauluilla, verkossa, opettajanhuoneessa, oppilaskunnan toiminnassa ja erilaisissa tapahtumissa. Myös vanhempien, järjestöjen ja harrastusmaailman kanssa kannattaa olla aktiivinen.

Koulun toimintakulttuurin kehittäminen tulevaisuu-den työelämän osaamistarpeet huomioivaksi vaatii myös opetussuunnitelmien kehitystyötä. Moni koulu haluaakin luoda itselleen työelämäyhteistyön vuosikellomallin, joka ohjaa koulua yhteistyön toteuttamisessa niin koulun sisällä kuin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

UUTTA

UUTTA


• OpeTETitesim.koeviikoilla

• Oppilaidenprojektityrityksiinsopivalla koejaksolla

• Opettajienvierailutyrityksiin

• OpeTETitesim.koeviikoilla

• Oppilaidenvierailutyrityksiin

• Koulunomatapahtuma,johontuodaan työelämä mukaan eri tavoin

•Keväänkoontijayhteistyötapaamiset kummiyritysten kanssa

• Yhteistyökummiyritystenkanssa käynnistyy yhteydenpidolla

• Yritystenasiantuntijavierailut tunneille

• Yrittäjänpäivä5.9.–tietoiskuja yritystoiminnasta, yrittäjyydestä ja taloudesta

•Mahdollisetkesätyöpaikat ja TET-jaksot

oppilaille

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman palvelut kouluille kaudella 2013–2014

Opetushenkilöstön TETOpeTET on opettajien oma työelämääntutustumisjakso. Jakso lisää opettajien työelämätietoutta ja päivittää heidän yritystuntemustaan. Jakson jälkeen opettajan on helpompi suunnitella työelämäyhteistyötä.

RehtorivalmennusRehtorivalmennuksessa rehtori saa omakohtaista koke-musta yrityksistä. Valmennusten teemat ja sisällöt tukevat rehtoria johtamisessa ja auttavat kehittämään työyhteisöä ja sen työelämäyhteyksiä.

Opetussuunnitelmien kehitystyöOpetussuunnitelmien kehitystyössä opetussuunnitelmia kehitetään yrittäjyyden ja työelämän näkökulmasta joko yksittäisen oppiaineen, koko koulun tai parhaimmassa tapauksessa koko kunnan tasolla. Lopputuloksena voi olla

esimerkiksi opintokokonaisuus tai opettajien, oppilaiden ja yritysten yhteistyönä rakentama teemakurssi.

YritysvierailuYritysvierailu on lyhyt tutustuminen yritykseen ja sen toimintaan. Vierailu toimii usein sytykkeenä yhteistyön käynnistymiselle. Onnistunut vierailu lisää opetushenki-löstön tuntemusta paikallisesta elinkeinoelämästä ja antaa ajatuksia oman työn kehittämiseen.

AsiantuntijaesitysAsiantuntijoiden puheenvuorot sisältävät päivitettyä tie-toa mm. työelämästä, yrittäjyydestä, nuorten työarvo- ja asennemaailmasta sekä koulujen ja yritysten yhteistyöstä.

Opetin.fiOpetin.fi on eri oppiaineiden ja kouluasteiden opettajille ja yrityksille suunnattu verkkopalvelu, joka tarjoaa elin-keinoelämää, yrityksiä ja taloutta koskevaa tietoa ja tukea opetukseen. Opetin.fi auttaa kehittämään opettajien työtä

Työelämäyhteistyöhön kannattaa laatia vuosisuunnitelma.


sekä kannustaa opettajia yhteistyöhön, innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Verkkopalvelu tarjoaa myös kannustavan foorumin opettajien ja yritysten edustajien yhteistyölle, vuoropuhelulle ja tiedonvaihdolle.

Opettimessa on konkreettisia työkaluja opetuksen tueksi, kuten hyviä käytäntöjä ja valmiita malleja koulujen ja yritysten yhteistyöhön, eri oppiaineiden opetukseen sovel-lettavia tehtäviä ja niiden tukimateriaaleja, tietoaineistoa ja haastatteluja. Yhteisössä on mahdollisuus verkottua toisten käyttäjien kanssa, luoda omia yhteisöjä, kirjoitus- ja kom-mentointipalstoja, kirjoittaa blogia, kommentoida muiden tuottamaa materiaalia ja tallentaa sekä jättää palveluun omia sisältöjä joko luettavaksi tai kommentoitavaksi.

Verkkopalvelu soveltuu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opettajille, oppilaanohjaajille sekä luokanopetta-jille. Se on toteutettu yhteistyössä eri opettajaryhmien ja elinkeinoelämän toimialojen kanssa.

Kunkoululoppuu.fiKunkoululoppuu.fi-verkkopalvelu on kätevä työväline nuorten koulutus- ja uravalintojen ohjaukseen. Sivustolla on opon tunnille paljon omatoimista katseltavaa ja tekemistä.

Ammattivideot ovat Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelun parasta antia. Ne esittelevät urapolkuja haastattelujen muodossa. 3–4 minuutin pituisia ammattivideoita löytyy monipuolisesti elinkeinoelämän eri toimialoilta.

Duunikone on ammatinvalintatesti, joka auttaa selvit-tämään nuoren persoonalle sopivimmat ja yleisimmät ammatit. Tulokset ehdottavat myös työympäristöä, jossa kukin yksilö mahdollisesti parhaiten viihtyisi. Duunikone sisältää 20 käyttäytymiseen ja mielipiteisiin liittyvää väit-tämää. Testin tekee 5–10 minuutissa.

Kysy opolta -palvelussa koulutetut opinto-ohjaajat vastaa-vat nuorten netin kautta lähettämiin kysymyksiin. TATin kanssa yhteistyötä tekevät nettiopot ovat eri kouluasteiden päätoimisia opinto-ohjaajia ja tulevat eri puolilta Suomea. Nuorten kysymykset koskevat yleisimmin kesätöitä, TET-harjoittelua ja opiskeluvalintoja. Vastauksen nuori saa viikon sisällä. Palvelua voivat käyttää myös vanhemmat.

Yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma tekee yhteistyötä opet-tajankoulutuslaitosten kanssa. Opettajankouluttajille on tarjolla työelämän asiantuntijaesityksiä sekä lyhyitä työ-elämäjaksoja yrityksissä.

Vuosittain järjestettävä OK!Akatemia on yksi Elinkeino-elämän nuoriso-ohjelman palveluista opettajankouluttajille. Korkeatasoinen seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa taloudesta ja yrityksistä.

Mitä nuoret saavat?Työelämässä tarvittavien taitojen on tärkeää tulla esille jo koulun eri oppiaineissa. Parhaiten tämä toteutuu kouluissa, joissa opettajat, rehtorit ja opinto-ohjaajat etsivät aktiivisesti työelämäyhteyksiä koulun toimintaan.

Opetushenkilöstö vaikuttaa merkittävästi nuorten asen-teisiin ja valintoihin. Kipinä johonkin toimialaan voi syntyä oppitunnilla tai yritysvierailulla. Kuulemalla työelämän esimerkeistä nuori saa tukea koulutus- ja uravalintoihinsa.

Kunkoululoppuu.fiAmmatinvalintaikäisille nuorille suunnatusta verkkopal-velusta löytyy monipuolisesti tietoa ja tukea peruskoulun ja lukion jälkeisiin valintoihin. Palvelu antaa vinkkejä TET-harjoitteluun, kesätöihin ja työelämään valmistautuville. Ammattivideot esittelevät koulutus- ja uravaihtoehtoja eri aloilla. Duunikone auttaa nuorta selvittämään, millainen työpersoona hän on, ja millaiset ammatit hänelle voisivat sopia.

Kysyopolta.fiAmmattitaitoiset nettiopot vastaavat nuorten kysymyksiin Kysy opolta -palvelussa. Päätyökseen eri kouluasteiden opinto-ohjaajina eri puolilla Suomea toimivat opot antavat nuorille eväitä koulutus- ja uravalintojen pohdintaan ja ohjaavat kohti ratkaisuja. Vastaukset netin kautta lähetet-tyihin kysymyksiin julkaistaan viikon sisällä. Kysymyksiä ja vastauksia voi selata valmiiden aihealueiden alta.

Duuni-lehtiYläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu Duuni-lehti käsittelee erilaisia koulutus ja ammattiuria henkilöhaastatteluiden kautta. Lehti sisältää myös nuorille ajankohtaista tietoa kesä-töistä, TET-harjoittelusta ja työn hakemisesta. Duuni-lehti ilmestyy noin kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Duuni-lehden teemat käsittelevät elinkeinoelämän toimialoja.

Virtuaaliset asiantuntija- ja yritysvierailutTyöelämän asiantuntijoiden virtuaaliset vierailut oppitun-neille tuovat kiinnostavan lisän eri oppiaineiden opetukseen. Virtuaalisessa yritysvierailussa ryhmä oppilaita keskustelee yrityksen asiantuntijan kanssa netin välityksellä esimerkiksi hänen työstään, työurastaan ja polustaan työelämään.

Virtuaaliset asiantuntija- ja yritysvierailut ovat vastaus multimediaa sujuvasti käyttävien nuorten muuttuneisiin tapoihin vastaanottaa tietoa. Virtuaalisen vierailun avulla nuoret pääsevät myös tutustumaan sellaisiin aloihin, joilla hygienia- tai työturvallisuusohjeet saattaisivat olla perin-teisen vierailun esteenä. Virtuaalisesti välimatkatkaan koulujen ja yritysten välillä eivät ole ongelma.

TAT palkitsee kumppaneitaKultaiset kiikarit on TATin jakama tunnustus koulu-yritysyhteistyössä ansioituneelle yritykselle tai koululle. Tunnustukset jaetaan vuosittain TATin Nuorisofoorumissa. Kultaiset kiikarit saatuaan koulut ja yritykset voivat viestiä olevansa edelläkävijöitä nuorten tulevaisuuden työelämä-taitojen kehittäjinä ja yhteyksien luojina.

Lue palkinnosta lisää Opetin.fi-verkkopalvelusta ja ilmoita koulusi tai yrityksesi mukaan!

UUTTA


Askelmerkit yhteistyöhön

”Yhteistyö kehittyy arviointikeskustelujen avulla.”

Yhteistyön aloittaminen voi tuntua vaikealta. Hommaa helpottaaksemme olemme koonneet tähän selkeät askel-merkit, joiden avulla pääset alkuun.

Yrityksen askeleet kouluyhteistyöhön

1. Kumppanuus voi käynnistyä lähistöllä sijaitsevan koulun kanssa tai jonkin molemmille organisaatioille tärkeän teeman ympärillä. Sovi tapaaminen koulun rehtorin, opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa.

2. Pohdi ennen tapaamista, mitkä ovat yrityksenne kannalta asioita, joita haluatte nuorille ja opettajille kertoa. Ehdota koululle muutamaa tapaa yhteistyöhön.• Yritysvoitarjotanuorille,opettajille

ja rehtoreille mahdollisuuksia TET-jaksoihin tai vierailuihin yrityksessä

• Yritysvoipitääpuheenvuoronopettajienkoulutuspäivässä

• Yritysvoiosallistuakoulunoppitunneille tuomalla opetukseen työelämänäkökulmaa

3. Yhteistyö on sujuvampaa, kun se on suunnitelmallista. Yhteistyö koulujen kanssa kannattaa suunnitella tukemaan myös yrityksen omaa toimintaa.

Koulun askeleet yritysyhteistyöhön

1. Työelämäyhteyksistä vastaavan opettajatiimin kokoaminen voi olla hyvä tapa aloittaa yrityskumppanien etsintä. Miettikää opettajatiimin kesken, millaista yhteistyötä yritysten kanssa halutaan tehdä.

2. Yhteistyöyritys voi sijaita koulun lähistöllä tai sen toiminta voi kiinnostaa jonkin koululle tärkeän teeman vuoksi (esimerkiksi painotettu opetus).

3. Ota yhteys yritykseen ja ehdota yhteistyön käynnistämistä. Tee valmiiksi ehdotus mahdollisista yhteistyön muodoista.

4. Yrityksen kanssa kannattaa tehdä yhteistyösuunnitelma lukuvuodeksi kerrallaan.

5. Sopikaa opettajatiimissä kuka vastaa yhteydenpidosta yrityksiin ja yhteistyön sujuvuudesta. Tehkää pitkäjänteinen suunnitelma yhteistyön kehittämiseksi.

Nuoriso-ohjelman palvelut ovat maksuttomia kouluille ja yrityksille!


Case 1. REHTORIVALMENNUS

Rehtorit johtamisopissa

Helsingin seudun peruskoulujen ja lukioiden rehtorit ovat aktiivisesti osallistuneet TATin rehto-rivalmennuksiin. Rehtorivalmennusten sisältöjen takana on yksinkertainen resepti: vuorovaikut-teinen kuuntelu ja keskustelu.

Yritysten johtamisvalmennusta rehtoreilleTAT on järjestänyt pääkaupunkiseudulla useita rehtori-valmennuksia. Valmennusten ydinsisältönä ovat olleet viestinnän eri muodot henkilöstön johtamisessa. Aktii-vinen ja suunnitelmallinen viestintä kehittää työyhteisön myönteistä ilmapiiriä. Rehtoreita on mm. evästetty hyvästä johtajuudesta ja henkilöstön motivoinnista. Valmennuksissa on myös muistutettu, että niin koulujen kuin yritystenkin menestys on riippuvaisista mielikuvista, joita viestinnällä luodaan.

Vastuullista ja vuorovaikutteista johtamistaRehtorit ovat kokeneet hyötyneensä eri yritysten johtamis-

opeista. On havaittu, että koulujen ja yritysten johtamisessa on paljon yhdistäviä tekijöitä. Yrityselämälähtöiset johta-misvalmennukset ovat saaneet hyvää palautetta. Ne ovat avartaneet rehtoreita tunnistamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita.

Keväällä 2012 Helsingin Seudun Rehtorit ry vieraili Faze-rilla. Valmennuksessa rehtorit kuulivat, kuinka henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä on pidetty huolta yrityk-sen eri kehitysvaiheissa. Fazer on luonut työntekijöilleen luotettavan työympäristön, jossa voi kertoa esimiehelleen mielipiteensä ja kehitystoiveensa. Johto haluaa tietää, miten työntekijät jaksavat ja miten yritys voi tukea heitä. Henkilöstö puolestaan arvostaa työnantajaa, joka osoittaa välittävänsä ja huolehtivansa työntekijöistään.

Koulun rehtori kohtaa työssään samanlaisia haasteita kuin yritysjohtaja. Rehtorivalmen-nuksen tavoitteena on kehittää rehtorien johtamisvalmiuksia yhteistyössä yritysten edustajien kanssa.

Yrityselämälähtöiset johtamisvalmennukset ovat saaneet rehtoreilta hyvää palautetta.

Kuva: Jukka Mäntym

aa, Vaasa


TAT Rehtorivalmennus ja ReksiTET: sisältö ja toteutus

SUUNNITTELU

Projektipäällikkö keskustelee rehtoreiden kanssa ja valmistelee ennakkotehtäviä.

Rehtorit tekevät ennakkotehtävät, joiden pohjalta suunnitellaan rehtorivalmennuksen ja ReksiTETin ohjelmaa ja sisältöä.

TATin projektipäällikkö yhdessä yrityksen/yritysten edustajien kanssa valmistelee päivän ohjelman ja sisällön.

REHTORI- VALMENNUS

Valmennuksen aikana käsitellään tyypillisimpiä johtamisen työkaluja.

Teemat: henkilöstön motivointi ja osaamisen kehittäminen, organisaa-tion kehittäminen sekä muutosjohtaminen ja johtamisviestintä.

Ajatuksia ja avauksia koulu-yritysyhteistyölle.

REKSITET

Rehtori tutustuu yrityksen tuotantoon ja tuotteisiin, esim. henkilöstöjohtamiseen, muutosjohtamiseen jne.

Kesto: päivä tai puoli päivää

JATKON SUUNNITTELU

Projektipäällikkö kerää rehtoreiden palautteet.

Rehtorit jatkavat yhteistyötä yrityksen kanssa.

Projektipäällikkö seuraa ja tukee yhteistyötä.

R E H T O R E I D E N J O H TA M I S VA L M E N N U S : Sisäisen viestinnän työvälineet Aika 20.3.2012klo8.00–15.00Paikka Fazer Food Services, Helsinki8.00 Tapaaminen Fazer Food Servicesillä8.15 YhteiskuljetusFazerinmakeistehtaalleVantaalle8.45 Aamukahvi

120 vuotta makuelämyksiä Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholm, Fazer Leipomot ja Makeiset10.00 Yritysvierailu Fazerin makeistehtaan tiloissa11.00 Lounas

12.00 Yhteiskuljetus Fazer Food Servicesin koulutustiloihin12.30 Muutoksen tukeminen Henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Kaakkola, Fazer Food Services

13.15 Tauko13.30 Vuorovaikutteinen palaute henkilöstöjohtamisessa Projektipäällikkö Katja Winogradow, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT14.45 Päätössanat

Rehtori Jukka Kuittinen, Helsingin Seudun Rehtorit ry


Osaavat opettajat työelämään ohjaamassa

Porkkalan (Kirkkonummi) ja Kauniaisten lukioiden opinto-ohjaushankkeessa on kehitetty uusia toimintatapoja, joiden avulla lukioissa lisätään sekä nuorten että opettajien työelämätietoutta. Lukioiden yhteistyö TATin kanssa käynnistettiin opettajien työelämäpäivällä. Samaan aikaan opis-kelijat olivat TET-päivällä lähiseudun yrityksissä.

Askel kerrallaanOpettajien työelämäpäivä alkoi yritysvierailuilla, joiden jälkeen käytiin läpi nuorten työelämäodotuksia. Lisäksi opettajat pääsivät pohtimaan oman oppiaineensa mah-dollisuuksia työelämäohjauksessa ja yritysyhteistyössä.

Opettajien työelämäpäivän jälkeen lukioiden rehtoreiden kanssa on käynnistetty pitkäjänteisen työelämäyhteis-työn kehittämis- ja suunnittelutyö. Tulevien lukuvuosien tavoitteena on opettajien työelämätiedon ja verkostoitumi-sen lisääminen. Yhteistyön seuraava vaihe on opettajien jalkautuminen yrityksiin, mikä tukee oman oppiaineen opetusta. OpeTET on yksi keino tutustua syvällisemmin työelämän vaatimuksiin.

Aihekokonaisuudet yhteistyötä ohjaamassaTyöelämäyhteistyö näyttäytyy eri oppiaineissa eri tavoin. Porkkalan ja Kauniaisten lukioiden rehtorit ja opinto-ohjaajat pääsivät harvinaislaatuiselle vierailulle Harmajan saarelle tutustumaan luotsin ja kutterinhoitajan työhön. Vierailu siivitti myös Porkkalan lukion Itämeri-päivän suunnittelua keväälle 2013. Finnpilot Pilotagen alueluotsi-vanhimman isännöimällä vierailulla kuultiin merimiesta-

rinoita ja saatiin kiinnostavaa tietoa merenkulkualasta ja luotsin ammatista. Itämeri-teeman ympärillä tutustuttiin myös John Nurmisen Säätiöön Pasilassa. Onnistunut vie-railu antoi uusia näkökulmia opettajien työn kehittämiseen.

Aktiivinen kansalaisuus -aihekokonaisuus puolestaan on innoittanut kouluja jatkamaan yhteistyötä SPR:n vas-taanottokeskuksen kanssa. Vastaanottokeskus oli mukana Kauniaisten lukion kansainvälisyyspäivässä ja seuraavaksi yhteiskuntaopin opettajat tutustuvat vastaanottokeskukseen OpeTETin merkeissä.

Rehtorit yhteistyön moottoreinaRehtorit ovat avainasemassa koulun kumppanuuksien kehittymisessä. Porkkalan ja Kauniaisten rehtorien yhteis-työ on tiivistä ja opettajakunta saa rehtoreilta tukea työ-elämäyhteistyön toteuttamiseen. Opetussuunnitelman kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta kahden koulun yhteistyö ja useat yritys- ja järjestökumppanit takaavat, että opettajat löytävät oman tapansa tehdä työelämäyhteistyötä.

– Kansainvälinen ala edellyttää laajaa yleissivistystä. Menestyksekkäässä kanssakäymisessä ulkomaisten liike-kumppanien kanssa pitää tuntea historiaa, maantiedettä ja kulttuuria, kommentoi opettaja Varova Oy:n vierailulla.

Opetushenkilöstön työelämäyhteistyön tavoitteena on lisätä aineenopettajien työelämätuntemusta ja herättää pohtimaan oman oppiaineen merkitystä erilaisissa työtehtävissä. Koulun toimintakulttuurin muutos edellyttää aktiivista otetta rehtorilta, opettajilta ja kumppaniyrityksiltä.

Case 2. KOULUN TYÖELÄMÄYHTEYDET

Kaipaisitko lisää työelämään liittyvää tietoa ja opatusta?

Yläkoulu(n=1890) 44

55

37

27

20

18Lukio(n=1587)

Kyllä En En osaa sanoa

Lähde: Kun koulu loppuu -tutkimus 2013. TAT & T-Media


Lukion työelämäyhteistyön kehittyminen

OPETTAJIEN TYÖELÄMÄPÄIVÄ

(VESO)

Opettaja saa ajantasaista tietoa työelämästä

Opettaja saa tietoa oman oppiaineensa merkityksestä

erilaisissa työtehtävissä

Nuori saa oppitunnilla ajantasaista tietoa työelämästä

OPETET

TYÖELÄMÄ OSANA KURSSI-SUUNNITELMIA

O P E T TA J I E N T YÖ E L Ä M Ä P Ä I VÄ :

Aika 18.5.2012

Paikka Sappi Finland Oy, Varova Oy, Suomen Punaisen Ristin

vastaanottokeskus(Siuntio)

08.30 Kokoontuminen Porkkalan lukiossa. Lähtö vierailukohteisiin.

09.00 Tutustuminentoimialaanjasentulevaisuudennäkymiin

Ammatti- ja urapolkujen sekä toimialan

osaamistarpeiden esittely

Keskustelua oppiaineiden merkityksestä

erilaisissa työtehtävissä

12.00 Paluu koululle ja lounas

TATin nuorisotutkimusten tuloksia ja tietoa nuorten

työelämäodotuksista ja asenteista

Tulevaisuuden osaamistarpeet ja niihin vastaaminen:

Miten työelämäosaaminen saadaan osaksi opetusta?

13.30 Workshop

Opettajien pienryhmäkeskustelu

Vierailujen purku ja työelämään ohjaus

aineenopettajan työssä

Omat muistiinpanot


Näkymiä kemian alan tulevaisuuteen

Suomen teollisuudessa tapahtuu isoja muutoksia. Toimialojen rajat ovat häviämässä ja eri tieteen-alat työskentelevät entistä tarmokkaammin yhdessä uusien haasteiden parissa. Työelämäs-säkin tarvitaan uudenlaista luonnontieteellistä osaamista.

Millaista osaamista työelämässä sitten tarvitaan ja miten sitä voidaan kehittää jo peruskoulussa? Näihin kysymyk-siin vastasi Helsingin LUMA-keskuksessa käynnistynyt Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, jonka pilotti-jaksolle osallistui 15 kemian opettajaa ja opinto-ohjaajaa pääkaupunkiseudulta.

2+1 päivää kestänyt koulutus tutustutti opetushenkilö-kunnan alan erityispiirteisiin ja tulevaisuuden näkymiin luentojen, yritysvierailujen ja ryhmätöiden avulla. Yritys-

vierailut tehtiin Neste Oilin Porvoon jalostamolle ja AGAn Ilmakaasutehtaalle.

Koulutuspäivien välissä osallistujat tekivät ryhmätöitä, joissa pohdittiin mm. uusia keinoja tehdä kemian opetuk-sesta entistä motivoivampaa ja innostavampaa. Ryhmätöissä myös ideoitiin uusia tapoja tehdä työelämäyhteistyötä, josta nuoret hyötyvät.

Työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista, kun tuotteet, palvelut ja toimintatavat uudis-tuvat. Tulevaisuuden työelämätaitoja voidaan omaksua jo peruskoulun oppitunneilla. Aineenopettajien työelämälähtöinen täyden-nyskoulutus tarjoaa opettajille työkaluja opetuksen uudistamiseen.

Kemian opettajat ja opinto-ohjaajat kävivät tutustumassa kemian alan yritysten lisäksi kemianluokka Gadoliniin. Oppilaille oli paljon kerrottavaa vierailun jälkeen.

Case 3. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS

Kuva: Riitta Talvenlahti


Kemia työelämässä -täydennyskoulutus, osa 2/2 Aika 9.11.2012Paikka Helsingin yliopisto, Chemicum9.00 Ryhmätöidenläpikäyntiäjakeskustelua12.00 Lounas

13.00 OpeTETin sekä kunkoululoppuu.fi- ja opetin.fi-verkkopalvelujen

hyödyt opetushenkilöstölle Kemianteollisuuden projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT Esittelyssä tutkijan työ Tutkija Marianne Kemell, kemian laitos, Helsingin yliopisto

Tutustuminen kemianluokka Gadoliniin Kemianluokka Gadolinin koordinaattori Marja Happonen,

Helsingin yliopisto15.00 Yhteinenpäätösillallinen

Kemia työelämässä

-täydennyskoulutus, osa 1/2

1. PÄIVÄ

9.00 Koulutuksentavoitteetjamenetelmät

Koordinaattori Anne Laajaniemi, Helsingin yliopisto

Case story: Kemian laitokselta kansainvälisille markkinoille

Tuotekehitysjohtaja Karri Airola, Onbone Oy

Kemiaan perustuvan liiketoiminnan tulevaisuus ja

kemian alan osaamishaasteet

Johtaja Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry

Nuoret ja työelämän osaamishaasteet

Kemianteollisuuden projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT

12.00 Lounas

13.00 Miten opettaja voi motivoida oppilaitaan kemian opiskeluun?

Miten saada innostava ote kemian opetukseen?

Koordinaattori Veli-Matti Ikävalko, KEMMA, Helsingin yliopisto

Ohjeistus ja valmistautuminen 2. päivän yritysvierailuun

16.00 Päivän päätös

2. PÄIVÄ

Paikka Kilpilahden teollisuusalue

9.00– BussikierrosteollisuusalueellajatutustuminenNesteOilin

15.00 jalostamollejaAGAnIlmakaasutehtaalle.

Vierailun jälkeen kuukauden tauko, jonka aikana tehdään pienryhmissä

yhteenvedot yrityskäynneille annetuista teemoista.

Kemia motivoiOsallistujat saivat koulutuksesta ajankohtaista tietoa kemianteollisuuden tulevaisuudesta, työtehtävistä ja osaamistarpeista. Yhtä mieltä oltiin siitä, että kemia on vahvasti huomisen ala, joka tarjoaa monipuolisia ja hyvin palkattuja tehtäviä kansainvälisissä yrityksissä kiehtovien, globaalien haasteiden parissa. Etenkin tuotantotehtävissä työn ja vapaa-ajan yhteensovitta-minen onnistuu hyvin. Molemmissa yritysvierailu-kohteissa työilmapiiri koettiin erinomaiseksi, myös sillä on merkitystä nuorille työnhakijoille.

Erityiskiitoksen täydennyskoulutuksen osallis-tujilta saivat vierailuun valmistautuneet yritysten työntekijät, jotka esittelivät ammattejaan ja työtään nimenomaan kemian näkökulmasta. Opettajat arvostivat myös mahdollisuutta päästä tutustu-maan yritysten laboratorioihin ja niiden laitteisiin.

– Osaan oppilaillekin selittää tarkemmin ja elävämmin asiat, sanoi eräs kemian opettaja.

Kemia työelämässä -täydennyskoulutus tul-laan jatkossa järjestämään vuosittain ja sen toteutusta hiotaan saadun palautteen perus-teella. Koulutuksen suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä TAT, LUMA-keskus ja Kemian-teollisuus ry.


Työelämän psykologiaa

Nuorten luottamus omiin työelämävalmiuk-siin syntyy kokemusten ja konkretian kautta. Opetuksen tulee osoittaa, mikä on oppiaineen merkitys työelämässä. Aineenopettajan mah-dolli-suuksia työelämäohjaukseen pohdittiin TATin ja Psykologianopettajat PSOP ry:n koulutuspäivässä.

Psykologiaa eri näkökulmistaTyöelämän psykologiaa sekä muutoksen ja paineenhal-linnan kysymyksiä käsiteltiin aluksi kuljetusalan yrityk-sen näkökulmasta. TNT Suomi Oy:n puheenvuoro liittyi suomalaisessa työelämässä ajankohtaisiin haasteisiin ja herätti paljon keskustelua siitä, miten yksilön tarpeet voidaan huomioida organisaation muutostilanteessa. Yrityksen kyky huomioida erilaisten työntekijöiden yksi-lölliset tarpeet herätti ihailua ja sai opettajat pohtimaan myös kouluyhteisöjen muutoksia psykologian näkökul-masta. Työkulttuurien eroavaisuudet ja työyhteisön arvot saavat uuden merkityksen organisaation muutostilanteessa.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puheen-vuoro nivoutui luontevasti edelliseen, sillä uuden järjestön muodostamisvaiheessa oli jouduttu käymään läpi muutokseen ja erilaisiin työkulttuureihin liittyviä kysymyksiä. Opet-tajilla heräsi ajatuksia yhteistyöstä järjestön kanssa, sillä projekteissa ja hankkeissa olisi runsaasti sijaa opiskelijoiden ajatuksille. Esimerkiksi kehityspsykologian näkökul-masta olisi mahdollista pohtia ehkäisevän päihdetyön kohderyhmien tarpeita.

A-klinikan puheenvuoro edusti psykolo-giaa ruohonjuuritasolla. Psykologin työssä keskeisessä roolissa on päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä parissa työskentely. Kiinnostavaa näkökulmaa aiheeseen toi pohdinta siitä, millaisia taitoja ja osaa-mista psykologilta päihdetyön parissa tarvitaan, ja miten psykologian opetusta ja koulutusta voitaisiin työelämän näkö-kulmasta kehittää.

Viestintää ja vuorovaikutustaPsykologian opettajien koulutuspäivä päättyi vierailuun Suomen Mielenter-veysseuran SOS-kriisikeskukseen, jonka toimintaan tutustuttiin kahden psykologin opastuksella. Kriisityössä osaamisvaatimukset koostuvat paitsi kriisityön osaamisesta, myös vuoro-

vaikutus- ja viestintätaidoista. Järjestösektorilla psykologin työhön sisältyy usein paljon muutakin kuin asiakastyötä. Se voi yhtä lailla pitää sisällään viestinnän ja markkinoin-nin tehtäviä.

Kaikki koulutuspäivän puheenvuorot antoivat psy-kologian opettajille näkökulmaa siihen, millaisia taitoja nykypäivän työelämässä tarvitaan, ja miten psykologia voi näkyä erilaisissa työtehtävissä. Vuorovaikutustaidot ja viestintätaidot korostuivat työelämässä tärkeinä taitoina, työnkuvasta riippumatta. Psykologista silmää tarvitaan niin organisaation muutostilanteissa kuin asiakastilanteissakin.

Käytännön esimerkit opetuksessa motivoivat ja kirkastavat nuorelle oppiaineen merkitystä työelä-mässä. Aineenopettajien koulutuspäivässä opettaja pääsee keskustelemaan työelämän ajankohtaisista teemoista ja saa täydentävää sisältöä oman oppiai-neensa opetukseen.

Case 4. OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ

Psykologia työelämässä -koulutuspäivä Aika Perjantai 23.11.2012 Paikka Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Eteläinen Makasiinikatu 4, Helsinki

Osallistujat Psykologianopettajat PSOP ry 9.00 Aamukahvit9.30 Työelämänpsykologia:muutosjapaineenhallinta Learning & Development Manager Tarja Päivä, TNT Suomi 10.30 Ehkäisevän päihdetyön järjestö EHYT ry esittäytyy 10.45 AjankohtaistaTATista Nuorten työelämäodotukset ja -asenteet Tulevaisuuden työelämätaidot ja aineenopettajien työelämätietous

Projektipäällikkö, Tiina-Maija Toivola, TAT11.00 Psykologina A-klinikalla Psykologi Minna Ylönen, Espoon A-klinikka 12.15 Lounas13.00 Siirtyminen Suomen Mielenterveysseuraan Vierailu SOS-kriisikeskuksessa


Yritysvierailu avartaa

Onnistunut yritysvierailu on oppimiskokemus, josta opetushenkilöstö saa ajatuksia oman työn kehittämiseen. Lappeenrantalaisen opettaja-ryhmän vierailu paikallisessa tavaratalossa antoi opettajille uutta ymmärrystä kaupan alasta.

Lappeenrannan perusopetuksen opetushenkilöstöstä koostuva ryhmä otettiin lämpimästi vastaan Kodin 1 -tava-ratalossa. Opettajat saivat ketjun esittelyn lisäksi kuulla tavaratalon organisaatiosta ja sen toimenkuvista. Muun muassa tavaratalojohtajan tehtävät yllättivät laajuudellaan.

Kodin 1 -tavaratalotoiminnan ohella tutustuttiin Keskoon.

Case 5. YRITYSVIERAILU

Opettajat olivat vaikuttuneita yrityksen kauppiaskoulutus-ohjelmasta ja henkilöstön monipuolisista kouluttautumis-mahdollisuuksista. Myös Keskon vastuullisuus tuotteiden alkuperään ja eettisyyteen liittyvissä asioissa sai kiitosta. Eri toimialojen limittyminen kaupan alaan puhututti myös. Paperin ja pakkauskartongin kautta myös metsäteollisuu-della on merkittävä rooli alalla.

Vierailulla mukana olleet opettajat saivat arvokkaita kontakteja suoraan yritysjohtoon. Se myös poiki toiveen päästä OpeTETiin kaupan alalle.

Isännille tarjoutui mahdollisuus laajentaa kouluyhteis-työtään. He saivat kutsun lappeenrantalaisten lukioiden järjestämään Ammattien aamupäivä -tapahtumaan.

TAT Yritysvierailu: sisältö ja toteutus

• Projektipäällikkö,kouluja/taiyrityssopivat tavoitteen, teeman ja ajan-kohdan

• Projektipäällikkötekeeyrityksenkanssa vierailun tarkemman suun-nitelman: kuka vastaanottaa, kuka puhuu, mistä puhuu

• Projektipäällikköjakoulukäyvätläpi suunnitelman. Projektipäällikkö välittää koulun kysymykset yrityk-selle.

• Yrityksentervetulopuheenvuoro

• Yrityksentoiminnanesittely

• Tulevaisuudennäkymätja työvoiman tarpeet

• Kysymyksetjavastaukset

• Tutustumiskierros

• Palautteetmolemmilta

• Vierailunaikanasovittujenjatkotoi-menpiteiden eteenpäin vieminen

• Projektipäällikönkuvausyritysvie-railusta ja koulun kommentit Opetin.fi-verkkopalveluun

SUUNNITTELU:

Projektipäällikkö, koulu ja yritys

Tukena aiempien yritysvierailujen ohjelmat Voi sisältää toiminnallista osuutta

Projektipäällikkö seuraa ja tukee yhteistyön rakentamista. Hän palaa asiaan ja kysyy esim. mitä tarvitaan yhteistyönjatkokehittämisen–>

asiakkuuden hallinta

AFTER WORK ELI SEURANTA JA JATKOKEHITYS:

Koulu, projektipäällikkö ja yritys

VIERAILU YRITYKSESSÄ N. 2 TUNTIA

Kaupan alan yritysvierailu

Aika 21.11.2012

Paikka Lappeenrannan Kodin 1

Osallistujat Lappeenrannan perusopetuksen opetushenkilöstö

10.00 K-ryhmän yleisesittely ja kauppiasyrittäjyys uravaihtoehtona

Aluetiedottaja Satu Harden, Kesko, Kaakkois-Suomi

Kodin 1 -ketjun esittely, henkilöstö ja rekrytointi

Tuotteiden kiertokulku kaupassa

Tutustumiskierros tavaratalossa

Tavaratalojohtaja Susanna Heinonen, Kodin 1, Lappeenranta

Yhteinen päätöskeskustelu: koulu-yritysyhteistyön

mahdollisuudet

Projektipäällikkö Maarit Mattila, TAT

12.00 Tilaisuus päättyy


Case 6. OPETET

Toimialatietoutta kerralla useampaan kouluun

Kemiran tutkimuskeskuksessa oli kiireinen syksy, jota täyttivät myös lukuisat vierailuryhmät. Ratkaisuna järjestettiin neljän koulun yhteinen OpeTET-päivä, joka herätti useiden LUMA-opet-tajien ja opinto-ohjaajien kiinnostuksen Kemiran tutkimustoimintaan, vesikemian ratkaisuihin ja cleantech-osaamiseen.

Opettajat laboratoriossaKemiran tutkimuskeskuksessa järjestettyyn OpeTET-päivään osallistui yhteensä kuusi LUMA-aineiden opettajaa ja kaksi opinto-ohjaajaa neljästä eri koulusta, Espoosta ja Helsingistä. Opettajat listasivat ennakkoon oppimistavoit-teitaan, joiden pohjalta tutkimuskeskus suunnitteli TET-päivälle tehokkaan ohjelman. Päivän aikana tutustuttiin

Opettajien paikallinen yritystuntemus ja kehittyvän työelämän seuraaminen varmistavat myös oppilaiden tiedonsaannin ammateista ja paikkakunnan työmah-dollisuuksista. OpeTETissä opettaja tutustuu työelämään oppilaiden TET-harjoittelun tavoin.

TAT OpeTET: sisältö ja toteutus

• TATinprojektipäällikkötapaarehtorin ja keskustelee työelämäyh-teistyöstä

• Seuraavaksiprojektipäällikkötapaaopettajia esim. opettajankokouk-sessa

• Rehtorijaopettajasopivat OpeTETin aikataulusta ja jos mah-dollista, laativat vuosisuunnitelman

• Opettajamääritteleeoppimis-tavoitteensa yhdessä projekti- päällikön kanssa

• Opettajataiprojektipäällikköottaayhteyttä yritykseen ja sopivat aloituspalaverin

• Aloituspalaverissalaaditaankirjalli-nen ohjelma päivästä ja tavoitteista

• Opettajatutustuuyritykseenjatekee tehtävät laaditun tavoitteen mukaisesti yrityksen nimeämän vastuuhenkilön opastuksella

• Opettajakirjoittaaoppimispäivä-kirjaan havainnot, oivallukset ja palautteet

• Opettajaesitteleeoppimispäiväkir-jansa kollegoilleen ja toimittaa sen yritykselle, TATin projektipäällikölle sekä Opetin.fi-yhteisöön

• Rehtoritukeejaohjaatarvittaessaopetushenkilöstön yhteistyötä yritysten kanssa

• Yritys,rehtorijaopettajatapaavattai suunnittelevat puhelimitse tule-via OpeTETejä ja muuta yhteistyötä

• Projektipäällikköpitääyhteyttäkouluun ja yritykseen, ja seuraa ja tukee yhteistyötä

SUUNNITTELU:

Projektipäällikkö, opettaja ja yritys

Tukena aikaisemmat ohjelmat ja projektipäällikön kontaktit

SEURANTA JA JATKOKEHITYS:

Opettaja, yritys ja projektipäällikkö

OPETET-PÄIVÄ

Kemiran toimintaan ja tuotteisiin sekä työtehtäviin ja niissä tarvittavaan koulutukseen. Opettajat pääsivät käyttämään tutkimuskeskuksen laboratorioiden ja koehallin työmene-telmiä sekä laitteita.

Neljä pääkaupunkiseudun koulua sai yhden OpeTET-päivän aikana ajankohtaista tietoa kemiasta ja työstä kemian alalla. Yritys sai laajennettua kouluverkostoaan kerralla useampaan kouluun. OpeTET tarjosi eri koulujen opettajille ja opinto-ohjaajille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia.


Kemian alan OpeTET

Aika Syksy 2012

Paikka Kemiran tutkimuskeskus, Espoo

8.30 Tervetulokahvit, osallistujien ja päivän ohjelman esittely

Kemiran ja R&D:n yleisesittely

R&D Center Manager Marianna Vuorikari, Kemira

Yleisimmät tehtävät ja ammattinimikkeet

Kierros laboratoriossa

Ohjelmapäällikkö Mirka Janhonen, Kemira

11.00 Lounas

12.00 Tutustuminen analyyttisen laboratorioon

Keskustelua kemian alalla tarvittavasta osaamisesta ja

koulutuksesta

Kemian linkit kouluopetukseen

Projektipäällikkö Riitta Talvenlahti, TAT

13.30 Tauko

14.00 Tutustuminen Kemiran koehalliin

T-Media Oy:n vuonna 2012 toteuttama Yläkoululaistutkimus kysyi nuorilta mm. mitä heille tulee ensimmäisenä mieleen kemian alasta.

Omat muistiinpanot


Case 7. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

Metsä puhuu

Etelä-Karjalan kouluväki ja metsäteollisuusyri-tykset luovat innokkaasti työelämäyhteyksiä. Työelämäyhteistyön käynnistäminen vaatii vankan tuen koulun rehtorilta ja uskoa siihen, että esimerkiksi opettajien työelämään tutustumis-jakso kannattaa hyödyntää opettajan osaamisen kehittämisessä.

Metsäteollisuuden kouluyhteistyön käynnistymisessä on ollut mutkansa yritysten kiireiden ja koulujen sijais-järjestelyiden vuoksi. Osa opettajista on jopa hämmästy-nyt mahdollisuudesta päästä työpäivän aikana yrityksiin tutustumaan. Yritysvierailuille osallistuneet opettajat ovat kuitenkin poikkeuksetta olleet tyytyväisiä kokemaansa ja antaneet hyvää palautetta vierailuista. Kun yritysvierailut tehdään pienissä ryhmissä, saadaan aikaan hyviä keskus-teluja ja kontakteja yrityksiin syntyvät luontevasti.

Kaakossa kuhiseeEtelä-Karjalassa on loistavat mahdollisuudet tutustua met-säteollisuuden uusimpaan kehitykseen. Kaikilla kolmella

Kouluyhteistyön avulla yrityksellä on mahdollisuus rakentaa työnantajakuvaa ja tutustua tuleviin työntekijöihin. Yhteistyö on tärkeä aloittaa jo oppilaiden koulutien alkumetreillä.

suurella metsäteollisuuden toimijalla on useita yksiköitä Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Sekä Stora Ensolla Imatralla että UPM:llä Lappeenrannassa tutkimuslaitokset sijaitsevat tuotantolaitoksen kyljessä. Myös yliopistolla tehdään monella laitoksella tutkimusta alan uusista mah-dollisuuksista.

Logistiikka- ja huolinta-ala puolestaan näkyy Saimaan kanavaan ja vesiliikenteeseen liittyvissä yrityksissä. Met-säteollisuuden ohella logistiikalla on suuri merkitys alu-een elinkeinoelämässä. Saimaan kanavan reunoilla on monenlaista yritystoimintaa, johon paikallisilla opettajilla on mahdollisuus tutustua.

Metsäteollisuuden ja metsäalan monipuolisuus ja ammat-tien kirjo ovat olleet monelle opettajalle yllätys. Vaikka asutaan tai työskennellään tehtaan vieressä, aidattu ja vartioitu alue jää melko tuntemattomaksi, ellei yksityis-elämän kautta ole kontakteja yritykseen.

Kunkoululoppuu.fi-verkkopalvelussa on opon tunneille soveltuvia esittelyvideoita useista metsäteollisuuden ammateista. Kuvassa metsäkoneenkuljettaja Aleksi Vaahteranoksa.

Kuva: Teemu G

ranström


Wanergia – oivalluksia ja onnistumisen iloa

Vaasalaisen Variskan koulun tarjonnasta löytyy kurssi, jonka suunnittelussa oppilaat ovat olleet alusta asti mukana. Kurssin nimi Wanergia on peräisin oppilailta ja kuvaa vaasalaisten energiaa – ja energiaa Pohjanmaalla riittää. Siitä pitää huolen alueen energiateknologian keskittymä, joka muodostuu yli 120 yrityksestä ja työllistää 10 000 työntekijää.

Wanergia-kurssilla tutustutaan elektroniikkaan ja ope-tellaan esimerkiksi aurinkopaneelin toimintaperiaatetta erilaisten rakennussarjojen avulla. Opetusmateriaalin hankinnan ovat tehneet mahdolliseksi mm. Wärtsilä ja Vaa-san Sähkö, jotka toimivat kurssin yhteistyökumppaneina.

Normaalista poiketen kaikkia tunteja ei vietetä luo-kassa, vaan opintokäyntejä tehdään myös Vaasan alueen energia-alan yrityksiin. Oppilaat ovat vie-railleet esimerkiksi uusiutuvan energiantuotannon sähköjärjestelmiä toimittavan The Switchin tehtaalla ja käyneet katsomassa moottoreiden valmistusta Wärtsilässä. Näin oppilaat ovat nähneet, miten oppiaineita sovelletaan työelämässä. Opettajillakin on myönteisiä kokemuksia vierailuista. Teorian ja käytännön yhdistäminen kiehtoo oppilaita, eikä muuta motivointia tarvita.

Valtaosa Wanergia-kurssin oppilaista on poikia, mutta tekniikan ala sopii yhtä hyvin myös naisille. Ala kaipaa lisää naisnäkökulmaa niin tuotantoon kuin suunnitteluunkin.

Bloggausta ja poikkitieteellisyyttäWanergia-kurssin pääpaino on fysiikan ja kemian opiskelussa, mutta sisältöön mahtuu muutakin. Oppilaat ovat ottaneet ilmaisen blogin yhdeksi kurssin työkaluksi. Aloite blogin käyttämi-sestä tuli nimenomaan oppilailta. Bloggauksen lomassa he saavat harjoitella sekä äidinkieltä että IT-taitoja, sillä blogin päivittäminen on oppilaiden vastuulla.

Blogin käyttäminen on tuonut kurssille positiivista huomiota esimerkiksi oppilaiden huoltajilta ja kurssia tukeneilta yrityksiltä. Wanergialaiset voivatkin vastata kotona esitettyyn kysymykseen helposti:

– Mitä teitte tänään koulussa? – Lue meidän blogi, niin tiedät!

Opettajien, oppilaiden ja yritysten yhteistyönä rakennettu teemakurssi tarjoaa oppilaille elämyksel-lisiä oppimiskokemuksia ja tuo käytännön esimerkit osaksi opetusta, oppiaineesta riippumatta.

Case 8. OPETUSSUUNNITELMAYHTEISTYÖ: TEEMAKURSSI

1.marraskuuta 2012Tuntien alussa kertasimme sähköopin perusteita, sillä kaikilla ei ole ollut ennen joulua fysiikkaa. Kävimme läpi piirrosmerkkejä ja kytkentäkaavioita. Sen jälkeen aloimme testaamaan kytkentöjä käytännössä. Aluksi teimme peruskytkentöjä lamppujen ja summerien avulla. Valmistimme myös liuku-kytkimiä mm. paperia ja foliota avuksi käyttäen. Tällaisia kytkentöjä voidaan

hyödyntää vaikkapa soivissa joulukorteissa. Saimme myös kuulla keksinnöstä,

jossa käytetään liukukytkintä, eli siinä liukukytkin asetetaan postilaatikon pohjalle ja kun posti tipahtaa laatikkoon, kytkin painautuu kiinni ja ulkopuo-

lella oleva lamppu syttyy palamaan. Tällöin näkee postin saapumisen. Tunnit

sujuivatripeästijasaimmetestattuahyvinkytkentöjä.:)8.marraskuuta 2012

Tätä kertaa oli odotettu! Saisimme alkaa rakentamaan omaa kulkuneuvoa, joka liikkuisi aurinkoenergialla. Salla kertoi alussa perusasioita ja näytti tär-keimpiä työvälineitä ja niiden käyttöä. Olimme tyttöjen kesken jo etukäteen

päättäneet tehdä auton, joten pää pullollaan ajatuksia ja ideoita aloitimme

toteuttamaan suunnitelmia. Rupesimme leikkaamaan muovista osia pohjaan,

kattoon jne.... Kokosimme paloja yhteen sinitarran avulla, jolloin hahmotimme

paremmin millainen kulkuneuvosta tulisi. Tämänpäiväiset tunnit hurahtivat

älyttömän nopeasti, koska aihe oli aivan uusi ja ohjeet olivat kohtuu vapaa-

muotoiset.:)

Wanergia-kurssilla tutustutaan elektroniikkaan.

Lähde: Variskan koulun energiaprojekti, www.wanergia.blogspot.fi

Kuva: Jukka Mäntym

aa


Valmiuksia elämään ja työelämään

Turun Klassikon lukiossa yksilöllisen ja yhteisöl-lisen hyvinvoinnin edistäminen on omaksuttu osaksi koulun toimintakulttuuria. Opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää työelämätaitojaan ja hyvinvointiosaamistaan, sillä lukiossa on vuodesta 2010 ollut tarjolla Hyvinvoiva lukio -opintokoko-naisuus. Opintojen kuluessa opiskelijat vahvistavat työelämässä ja jatkokoulutuksessa tarvittavia valmiuksia, ja voivat kehittää erityisosaamistaan omien opinto- ja uratavoitteidensa mukaisesti. Tavoitteena on paitsi opiskelijan omien elämän-hallintataitojen myös yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäminen.

Koulusta käytäntöönHyvinvointiopintoja toteutetaan Klassikon lukiossa yhteis-työn keinoin. Opinnoissa hyödynnetään eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Koulu on pit-käjänteisesti laajentanut verkostoaan lähiseudun yritysten ja muiden tahojen kanssa. Lukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja aktiivisten opettajien muodostama hyvinvointitiimi on ahkerasti työskennellyt hyvinvointiopintojen kehittämi-seksi. TAT on tukenut yritysverkoston laajentamista.

Hyvinvointiopinnoista vastaava opettajatiimi laajen-taa aktiivisesti koulun kumppanuusverkostoa. Lukion yhteistyöyritykset Saga Care Finland Oy, Terveystalo

Lukiolaisten työelämäosaamista voidaan lisätä opintokokonaisuudella, joka tarjoaa mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön.

Case 9. OPETUSSUUNNITELMAYHTEISTYÖ: OPINTOKOKONAISUUS

Klassikkolaisia Raisio Oyj:n koekeittiössä.

Kuva: Turun Klassikon lukio


• SagaCareFinland

• TerveystaloPulssi

• Raisio

• Elixia

• Sosiaali-jaterveyssektori

• Tilalaitos/viheryksikkö

• Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

• Lounais-SuomenLiikunta ja Urheilu ry

• Omaistentukiry

• Mielenterveysjärjestöt

• Terveystieto

• Liikunta

• Psykologia

• Historiajayhteiskunta-oppi

• Svenska Klubben

• Aktiivinenkansalainen

• Oppilaan-ohjaus

Lähde: Turun Klassikon lukio

ja Raisio-konserni ovat tärkeä osa hyvinvointiopintojen toteutumista. Keväisin jokaiselle hyvinvointiopintoja suo-rittavalle opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus tutustua työelämään päivän ajan koulun yhteistyöyrityksissä. Päivää varten jokaisessa yrityksessä suunnitellaan opiskelijoille lukujärjestys, johon sisältyy monipuolinen tutustuminen ammatteihin ja työtehtäviin.

Tiimityöllä tuloksiinLukiossa halutaan lisätä myös opettajien työelämätun-temusta, sillä yritysyhteistyö voi tarjota virikkeitä ope-tustyöhön. Hyvinvointiopintojen suunnittelusta vastaa aktiivinen opettajatiimi yhteistyössä kumppaniyrityksen ja opiskelijoiden kanssa.

Yhteistyössä TATin kanssa lukion aineenopettajille jär-jestettiin vierailu yhteistyöyritys Sagaan, jossa tutustuttiin hoiva-alaan Saga Kaskenniityn ja Saga Kaskenpuiston johta-jien opastuksella. Vierailulla keskusteltiin yritysyhteistyön liittämisestä osaksi kaikkia aineopintoja ja todettiin, että yhteistyö Sagan kanssa voi jatkua esimerkiksi kehityspsy-kologian kurssilaisten vierailulla taloon tai äidinkielen tai ruotsin opinnoissa kirjoittamisella talon asukaslehteen.

Yrityskumppanien löytyminen on ollut koulun opettaja-tiimille pitkäjänteistä työtä, joka jatkuu edelleen. Hyvinvoin-tiopintoja suorittavat opiskelijat ovat tyytyväisiä mahdolli-suuksista tutustua työelämään jo lukio-opintojen aikana. Lukio laajentaa yhteistyöverkostoaan pikku hiljaa, jotta opiskelijoilla olisi jatkossa mahdollisuus tutustua entistä laajempaan yritysten kirjoon.

YRITYKSET

KAUPUNGIN ERI HALLINTO-

KUNNAT

JÄRJESTÖT

YLIOPISTO

SEURAKUNTA

PERHE

OPINNOT

Hyvinvointilukion verkosto

Omat muistiinpanot


Virtuaalinen vierailu avaa uusia ikkunoita

Nuorten oppimistyyli on muuttunut visuaalisem-maksi ja tietoa haetaan eri multimediakanavista. Virtuaaliset yritys- ja asiantuntijavierailut linkit-tävät oppiaineen ja työelämän toisiinsa ja ovat myös kouluille ratkaisu y-sukupolven tapoihin vastaanottaa tietoa.

Maistuvaista suunnitteluaKansainvälinen, kasvipohjaisen ravinnon erityisosaaja Raisio Oyj ja Puropellon koulu Turussa hakevat uusia vaihtoehtoisia toimintamalleja ja tehokkuutta yhteistyön järjestämiseen. TATin yhdistämänä osapuolet suunnitteli-vat ja toteuttivat yhden oppitunnin mittaisen virtuaalisen vierailutuokion. Oppilaanohjaajan ja 8D-luokkalaisten tavoitteena oli tutustua työmahdollisuuksiin ja työtehtäviin elintarvikealalla. Raisio Oyj oli kiinnostunut rakenta-maan ajasta ja paikasta riippumattomia toimintamalleja, virtuaalivierailukokonaisuutta. Osatoteuttajana oli myös turkulainen Tietokone Opetuksessa – TOP-keskus, jonka

tukemana haettiin kokemuksia nettiselaimen kautta toteu-tettavasta vierailusta.

Vierailua valmisteltiin etukäteen koulun ja yrityksen yhteistyönä. Puropellon koulun oppilaanohjaaja toi esille koulun tavoitteita ja toiveita. Raisio postitti yläkoululaisille etukäteen konkreettisia Elovena aamiais- ja välipalatuotteita evääksi virtuaaliselle yritysvierailulle. Oppilaat osallistuivat vierailuun oman koulunsa oppilaanohjauksen luokassa ja Raision asiantuntijat yrityksensä neuvottelutilassa. Yhteinen tila syntyi Adoben Connect Pro -verkkokokou-sympäristössä.

Työelämän asiantuntijoiden virtuaaliset vierailut oppitunnille tuovat monipuolisen ja kiinnostavan lisän eri oppiaineiden opetukseen. Virtuaalisen yritysvierailun avulla nuoret pääsevät tutustumaan myös sellaisiinkin aloihin, joilla erilaiset turvallisuus-säädökset saattaisivat olla perinteisen vierailun esteenä.

Case 10. VIRTUAALINEN YRITYSVIERAILU

Kuvat: Teemu G

ranström ja Sam

i Perttilä


Virtuaalisen oppitunnin vinkkilista • Yhteiseensuunnitteluunkannattaapanostaaaikaa.Vierailuvoidaanäänittää

myöhempää käyttöä varten.• Virtuaalisenvierailunkesto:noin30minuuttia• Aihekannattaarajatatiukasti,vaikkakuinkatekisikipeää:toinenaihe,

toinen vierailu• Vaihtelevuusjaerilaisetelementitsuotavia:esim.videokuvaatuotannosta,

osallistavaatoimintaa(kyselyjäkäsiäänestyksin),konkreettistatutkittavaa:

(tuotteita,pakkauksia,demoja,esitteitäjne.)• Ihmistenomattarinatkiinnostavat• Informaatiokohderyhmällesopivaa,kielinapakkaajaselkeää

Hiiltä säästyyLyhyen molemminpuolisen esittelyn jälkeen Raision edusta-jat valottivat yrityksen toiminnassa tarvittavaa moninaista osaamista yhden tuotteen matkana tuoteideasta kaupan hyllylle. Mukana oli kaksi eri alan ammattilaista, jotka kertoivat oman tarinansa ja kuvasivat elintarvikealaa, Raisio-konsernia ja sen eri alojen ammattilaisten työtä ja taustakoulutuksia.

Tuotteiden tuotantopolkua ja ympäristövaikutuksia tarkasteltiin virtuaalisesti yhdessä Raision asiantun-tijoiden avulla. Tuotteiden pakkausten avulla voitiin konkretisoida esimerkiksi hiilijalan-jälkimerkkiä CO2e ja Raisio Oyj:ssä tehtävää työtä sen takana. Oppitunnin aikana oppilaat osallistuivat tuotteiden tutkimiseen, käsiäänes-tyksiin ja lopuksi esittivät liudan kysymyksiä asiantuntijoille.

JatkotYläkoululaiset pitivät asiantuntijoiden oman uran esittelyistä ja yhden tuotteen tuotta-miseen tarvittavien eri ammattien esitte-lystä. Tuotteiden konkreettinen tutkiskelu eri aistein tuntui myös maistuvan. Nuoret ehdottivat, että eri aloja esiteltäisiin vain muutama kerrallaan ja sopivan lyhyesti.

Raisiolaiset innostuivat kokemuksesta ja haluavat jatkossakin avata tuotantolai-tostensa ovia ja siten päästä kertomaan siitä ammattien kirjosta, jota Raisiossa tarvitaan. Suunnitelmissa onkin rakentaa laajempaa virtuaalivierailukokonaisuutta, jossa voidaan seurata ammattilaisten työn kautta rehun, elintarvikkeen ja Beneco-lin matkaa valmistuksen alkuvaiheista kuluttaja-asiakkaille.

TATissa on aloittanut vuoden 2013 alusta Virtuaalicoach, jonka tehtävänä on kehittää virtuaalisia asiantuntija- ja yritysvierailuja. Virtuaalicoachin koordinoima Asiantuntija-verkosto tarjoaa kouluille ja yrityksille verkkopalvelun nuorten kohtaamiseen.

Asiantuntijaverkostosta opettaja voi etsiä oppitunnilleen asiantuntijan kertomaan työstään kyseisen oppiaineen näkökulmasta. Yhdessä sovitaan ajankohta, jolloin vierailu tapahtuu oppitunnilla verkkokokousjärjestelmän kautta. 15–20minuutinvierailusisältääesimerkiksilyhyenasiantunti-jaesityksen ja nuorten kysymyksiä.


Case 11. NUORTEN YRITYSVIERAILU

Verkostot tutuksi yritysvierailulla

Arviolta yksi työpaikka viidestä tulee haettavaksi julkisesti. Lopuista tieto kulkee verkostoissa. Ei ole harvinaista, että työhaastattelussa kysytään työn-hakijan verkostoista. Toimivat verkostot voivat jopa olla valituksi tulemisen edellytys. Miten sitten itse voi verkottua? Mitä verkostot oikeastaan ovat? Ja miten omia verkostoja voisi hyödyntää työelämässä? Näihin kysymyksiin haettiin vasta-uksia yläkoululaisten Verkostot tutuksi -yritysvie-railulla.

Miksi yritysvierailuja?Yritysvierailu on kompakti työelämäyhteistyön muoto. Aika on tehokkaassa käytössä niin yrityksen kuin koulun näkökulmasta. Yrityksille vierailu on tilaisuus ennakoivaan rekrytointiin. Nuoret taas saavat kosketuksen todelliseen työelämään. Samalla kun nuori tutustuu toimialaan saa hän tietoa, joka myöhemmin tukee päätöksentekoa kou-lutus- ja uravalinnoissa.

Nuorille yritysvierailu on helposti toteutettava tapa tutustua työelämään ja erilaisiin ammatteihin sekä verkostoitua. Etukäteen suunniteltu yritysvierailu palvelee sekä nuoren että yrityksen tarpeita.

Yritysvierailut täydentävät TET-jaksojen antia. Aito kohtaaminen työelämän edustajien kanssa auttaa nuoria hiomaan työelämätaitojaan. Samalla kun tutustutaan toimialaan, oppilaat harjoittelevat konkreettisia taitoja. Yritys saa palautetta ja nuorten näkökulman toimintaansa.

Toimivalla yritysvierailulla on teemaTeemat ohjaavat nuorten mielenkiintoa ja helpottavat kysymystentekoa vierailulle. Yksi tämän hetken työelämän tärkeimmistä teemoista on verkostot. Verkostojen raken-tuminen vie aikaa, varsinkin uudessa maassa.

Samalle viivalle on TATin koordinoima ESR-hanke. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja malleja, jotka helpottavat monikulttuuristen nuorten työelämään tutus-tumista ja tätä kautta uravalintaa. Yritysvierailut on hyvä tapa tutustuttaa muualta muuttaneet nuoret ja paikalliset yrittäjät toisiinsa. Lisäksi kun yritysvierailulla on selkeä aihe, nuoret oppivat konkreettisia asioita työelämästä.

Vierailun kolme vaihettaSamalle viivalle -hankkeen yritysvierailut koostuvat kol-mesta vaiheesta: valmistautumisesta koulussa, varsinaisesta vierailusta yrityksessä ja reflektiosta koulussa. Leppävaaran koulun 9-luokkalaiset vierailivat Hub Helsingissä touko-kuussa 2012. Ennen vierailuaan he selvittivät, mitä yritys tekee ja mitä verkostoituminen tarkoittaa. Paikan päällä nuorten tehtävänä oli harjoitella itsekin verkostoitumista ja selvittää, mitä verkostoituminen merkitsee juuri Hub Helsingin toiminnassa.

Vierailun jälkeisessä reflektio-osuudessa nuoret pää-sivät pohtimaan omia verkostojaan. Ensin oppilaat miet-tivät toiminnallisen tehtävän avulla mihin eri ryhmiin he kuuluvat. Tämä tieto jaettiin muun luokan kanssa. Sitten jokainen oppilas teki oman verkostokartan. Opettajan roolina oli ohjata verkostotyöskentelyä kysymyksin. Kuka nuoren verkostossa voisi esimerkiksi toimia suosittelijana kesätyönhaussa?

Muita Samalle viivalle -hankkeessa kehitettyjä yri-tysvierailumalleja ovat ”Säännöt selväksi”, ”Kysy pois!”, ”Tuoteidea” ja ”Hissipuhe”.

Lisätietoja: www.tat.fi/samalleviivalle

Samalle viivalle on TATin koordinoima ESR-hanke. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja malleja, jotka helpottavat monikulttuuristen nuorten työelämään tutustumista ja tätä kautta uravalintaa.

Millainen on tulevaisuuden menestyvä työyhteisö?

Kuvitus: Advertising Kioski Oy


Hankeyhteistyön edut kannattaa hyödyntää Edut yritykselle: 1) Imagoetutulevaisuudentyöntekijöille2) Etumatkaakansainvälistymiseenverkostoitumalla monikulttuurisen sukupolven kanssa3) Vastuullisenyhteistyönkauttamenestystämonimuotoisena työyhteisönä

Edut koululle: 1) Työvälineitänuorteninnostamiseen2) Tukeayritysyhteistyönkehittämiseen3) Vahvemmatverkostotyritysmaailmaan

KoulussaVALMISTELU

• Mielikuvatalasta:olettekokuulleettämänalanammateista?

• Katsotaanalanvideotaitutustutaanyrityksenverkkosivuihin

• Keskustellaan,mitäverkostotarkoittaaomassaelämässätaityöelämässä

• Pienryhmissätehdäänkysymyksiävierailulle

KoulussaREFLEKTIO

Tehtävä 1:

A)Kirjoitetaanlapuillemihinryhmiinitsekuuluu,esim.musiikkikerhoon

B)Ryhmitelläänjatarkastellaankokoluokanvastauksetsenmukaan mihin ryhmiin kuuluu synnynnäisesti ja mihin on itse liittynyt.

Tehtävä 2:

A)Piirräomistaryhmistäverkostokarttaniin,ettänäetmihinkaikkiin ryhmiin kuulut

B)Mieti,kukaverkostossasivoiollasuosittelija?Entäkukaauttaatyön löytämisessä?

YrityksessäSYVENTYMINEN

• Yritysesitteleetoimintansa:mitätekee,mitäammattejasielläon, mitä pitäisi opiskella jotta pääsee alalle

• Yrityskertooverkostonmerkityksestätoiminnassaansekämiten verkostoja voi käyttää työtä hakiessa

• Nuoretesittävätkysymyksensä

Verkostot tutuksi -yritysvierailumalli

RA

HO

ITTA A H A NKETTA

• • O

PETUSHALLITU

S

MINÄ Harrastus

Musiikkikerho

Jalkapallo

Koulu

8B

Oma yläkoulu

Perhe

Kiinankieliset

Verkostokartalla kuvataan yhteisöjä, joihin oppilas kuuluu.


Case 12. OPETTAJANKOULUTUSLAITOSYHTEISTYÖ

Työelämäyhteyksiä opettajan ja ohjauksen koulutukseen

Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksessa on yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa järjestetty opintojakso, jonka tavoitteena on antaa opo-opiskelijoille valmiuksia yritysyhteis-työn hyödyntämiseen tulevassa ohjaustyössä.

Opintojaksoyhteistyötä JoensuussaKoulu-yritysyhteistyön opintojaksolla perehdytään tule-vaisuuden työelämän osaamistarpeisiin, syvennetään elinkeinoelämään liittyvää tietämystä ja harjoitellaan yri-tysyhteydenpitoa oman opintokäynnin järjestämisellä yritykseen. TAT vastaa opintojakson sisällöstä ja osallistuu sen toteutukseen.

– Kurssia on todellakin odotettu opinto-ohjauksen opin-toihimme. Kaikenlainen yritysyhteistyö muodostamaan merkittävän osan tulevaa työtämme opinto-ohjaajina, ja on ensiarvoisen tärkeää, että jo opintojemme kuluessa saamme asiaan kosketuspintaa ja mahdollisuuksia harjoitella yhteis-työtä aivan käytännössä, kiteytti eräs kurssin opiskelijoista.

Yritys- ja opetusmaailman kehittäjien kohtaamisissa jaetaan molemmille osapuolille arvokasta tietoa. TATin yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa koostuu asiantuntijaluennoista, opintojaksoyhteis-työstä ja kouluttajille järjestettävistä yritysvierai-luista sekä TET-jaksoista.

Puhetta työelämätaidoista JyväskylässäSäännölliset työelämän tietoiskut ovat hyvä lisä opettajan-koulutuslaitosten työhön. Yliopistoissa kaivataan tietoa työelämän jatkuvista muutoksista, jotka vaikuttavat myös tulevaisuuden opettajien työhön.

Työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia osaamisen ja henkilöstön johtamiseen ruodittiin TAT talks -tilaisuu-dessa Jyväskylässä syksyllä 2012. Pääpuheenvuoron piti Keski-Suomen Osuuspankin henkilöstöjohtaja, joka tarjosi yrityselämän esimerkeillään ajankohtaisia näkökulmia myös opetusmaailman johtamistyöhön.

Koulu-yritysyhteistyön opintojaksolla toteutetulla opintokäynnillä päästiin mm. näkemään, miten sanomalehti valmistuu.

Kuva: Emil H

elotie, Sanomalehti Karjalainen


TAT talks -asiantuntijaesitys

Aika Syksy 2012

Paikka Jyväskylä

8.30 Tervetuloa

Nuoretjatyöelämä–kaksierimaailmaa?

Projektipäällikkö Johanna Haapakorva, TAT

9.30 Työelämänmuutoksetjaniidenvaikutukset

osaamiseen ja johtamiseen

Henkilöstöjohtaja Anna-Mari Rossi,

Keski-Suomen Osuuspankki

Yhteistä keskustelua

11.00 Tilaisuus päättyy

K U R S S I E S I M E R K K I : Koulu-yritysyhteistyön opintojakso, 3 op

Osaamistavoitteet: • Syventääammatteihin,yrityksiinjatyöelämäänliittyväätietämystäjaymmär-

tää työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeita• Tutustuavalittujenyritystentoimialaanjatuotantoon• Oppialuomaanverkostojajahyödyntämäänerilaisiayritysyhteistyönmuotoja

toimiessaan ohjaajanaSisältö: • Koulujenjayritystenyhteistyönerimuodotjayhteistyönkoordinointi• Työelämä-jaosaamisvaatimustenmuutostenennakointi• Yritystentoiminnanjatoimialojenerityispiirteet• HenkilöstönosaaminenjaammatillisetkvalifikaatiotSuoritustavat:

• Orientaatioluennotjaloppuseminaari• Yritysvierailutjaniidenkoordinointi• Ammattilaishaastattelut• Raporttijasenesittäminen

”Tuleville opettajille ja opoille työelämäyhteyksiä jo opiskeluvaiheessa.”

TAT ASIANTUNTIJAESITYS

TATin projektipäällikkö suunnittelee omaa esitystä TATin, T-Median tai EK:n tutkimusten pohjalta.

Esitys voi olla osana opettajien VESO-päivää tai TATin omaa tapahtumaa.

Tilaisuudesta riippuen esityksen aiheena voivat olla esim. tulevaisuuden työelämätaidot, työelämä osana opetustyötä tai nuorten

työelämäodotukset.

OPETTAJILLE/REHTOREILLE/OPOILLE

YRITYSTEN EDUSTAJILLE

OPETTAJAN- KOULUTTAJILLE/

OPE-OPISKELIJOILLE

TAT Asiantuntijaesitys: sisältö ja toteutus


Muistiinpanoja

kiikarissa tyÖelÄmÄ · 2017. 2. 14. · sparraava esimies -valmennus elinkeinoelämän...

Documents