köyhyys, toimeentulotukikokemukset ja hyvinvointi lapsiperheissä

1Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla -raportin tiedotustilaisuus 15.12.2016

Köyhyys, toimeentulokokemukset ja hyvinvointi lapsiperheissä

Minna SalmiTutkimuspäällikkö, valtiot.tri

Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

Minna Salmi Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla -raportin tiedotustilaisuus 15.12.2016 2

Päähavainnot• Lapsiperheköyhyys kääntyi uudelleen kasvuun 2012• Kasvu jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä, köyhyysaste edelleen

korkein yksinhuoltajaperheissä• Taustalla niukkaa koulutusta, työttömyyttä, työn ja työelämän muutos • MUTTA: korkeakoulutettujen huoltajien osuus lisääntynyt selvästi

– korkeakoulutuksen aseman muutos, ei takaa työtä ja toimeentuloa

• Taustalla myös pienituloisten lapsiperheiden tulojen niukka kasvu ja tulonsiirtojen heikkeneminen: tietoista politiikkaa ennen ja nyt

• Toimeentulo-ongelmat heijastuvat hyvinvointiin: useammin parisuhde-ongelmia ja huolta omasta vanhemmuudesta ja monenlaisia huolia lapsesta, mutta myös useammin rankaisevaa vanhemmuutta

• Äidit kuormittuvat toimeentulo-ongelmista useammin kuin isät– arvioivat isiä useammin toimeentulon olevan hankalaa – jos toimeentulo hankalaa, äidit isiä useammin huolissaan vanhemmuudesta ja

lapsesta

• Pikkulapsiperheissä äidit kokivat toimeentulon hankalaksi useammin kuin lapsiperheissä keskimäärin. Isien toimeentulokokemukset olivat samankaltaisia perhevaiheesta riippumatta.


Esityksen sisältö• Lapsi(perhe)köyhyyden kehitys 1995–2014

– kuva riippuu siitä miten tulot mitataan– köyhyysaste erilaisissa lapsiperheissä 2014– tulokehitys lapsiperheissä

• Lapsiperheköyhyyden taustaa: – köyhien lapsiperheiden huoltajien sosioekonominen ja

koulutustausta – taustatekijöiden muutokset 1995–2014

• Lapsiperheiden toimeentulokokemuksia • Toimeentulo ja hyvinvointi lapsiperheissä• Suosituksia lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi• Lopussa tiedoksi: aineistot, käsitteistä ja muuta tutkimusta

aiheesta sekä yhteystiedot


Lapsiperheköyhyyden kehitys 1995–2014

Kuva köyhyyden yleisyydestä riippuu siitä miten tulot mitataanTilastoinnissa käytetty tulokäsite muuttui viitevuodesta 2011 lähtien

• Ennen vuotta 2011 suhteellisen köyhyyden mittaamisen perustana kotitalouden käytettävissä olevat tulot, joihin sisältyivät rahatulot ja laskennalliset asuntotulot (raportissa ”vanha” tulokäsite)

• Viitevuodesta 2011 alkaen Tilastokeskus käyttää kansainvälisten vertailujen helpottamiseksi Eurostatin tulokäsitettä, joka kattaa vain kotitalouden käytettävissä olevan rahatulon (raportissa ”uusi” tulokäsite)

• Köyhyysaste on erityisesti lapsiperheissä korkeampi silloin, kun asuntotulo on otettu huomioon

• Raportissa ja tässä esityksessä käytetään ”vanhaa”, laskennalliset asuntotulot sisältävää tulokäsitettä

• Näin esitettävät luvut ovat verrannollisia niihin lukuihin, jotka ovat olleet esillä keskustelussa 2000-luvun kuluessa


Paljonko köyhiä lapsia Suomessa on? Esimerkki eri tulokäsitteiden tuottamista erilaisista luvuista

Lapsia”vanha” ”uusi”tulokäsite tulokäsite

1995 55 000 51 000

2007 151 000 133 000

2012 123 000 102 000

2014 126 000 108 000


Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston tietokantataulukot


Lapsiköyhyys kääntyi uudelleen kasvuun 2012

*Kotitalouden käytettävissä olevat tulot (ml. laskennallinen asuntotulo) alle 60 % väestön keskitulosta

%

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Koko väestöLapsiväestö


Köyhyysaste* koko väestössä ja lapsiväestössä 1987–2014


1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

0

5

10

15

20

25

30

35

Koko väestöLapsiperheetYksinhuoltajatPari ja lapsia

Kahden huoltajan perheissä köyhyysaste noussut,yksinhuoltajien köyhyysaste korkein mutta laskenut

%

*käytettävissä olevat tulot mukaan lukien asuntotulo

Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston tietokannat

Köyhyysaste* koko väestössä ja lapsiperheissä 1995–2014


1995 2000 2005 2007 2008 2010 2011 2012 2013 20140

2

4

6

8

10

12

14

16

Parit, joilla lapsiaPari, kaikki lapset alle 7-vuotiaitaPari, nuorin lapsi alle 7-vuotiasPari, nuorin lapsi 7-12-vuotiasPari, nuorin lapsi 13-17-vuotiasPari, alle ja yli 18-vuotiaita lapsia

Kahden huoltajan perheissä köyhyysaste korkein ja noussut jyrkimmin pikkulapsiperheissä

%

*käytettävissä olevat tulot mukaan lukien asuntotuloLähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Köyhyysaste* eri perhevaiheissa kahden huoltajan perheissä 1995–2014


Keskimäärin lapsiperheiden tulot kasvaneet 2007–2014,mutta niukasti 2010–2014

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 201415000

20000

25000

30000

35000

LapsiperheetKaikki kotitaloudetPari, kaikki lapset alle 7-vuotiaitaPari, nuorin lapsi alle 7-vuo-tiasPari, alle ja yli 18-vuotiaita lapsiaYksinhuoltajaperhe


€/vuosi

Tulokehitys erilaisissa lapsiperheissä 2007–2014Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaani, euroa/kulutusyksikkö/vuosi


1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

0

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

35,000

40,000

45,000

50,000

Lapseton talous, 5. kv-intiiliLapsitalous, 5. kvintiiliLapsitalous, kvintiilit 2-4Lapseton talous, kvin-tiilit 2-4Lapsitalous, 1. kvintiiliLapseton talous, 1. kv-intiili

€/vuosi

Pienituloisimpien lapsiperheiden tulot kasvaneet vain vähän 1990–2014 ja laskeneet 2013–2014

Tulotason muutos eri tuloviidenneksissä 1990–2014 Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaani, euroa/kulutusyksikkö/vuosi

Lähde: Tilastokeskus,tulonjakotilasto

Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla -raportin tiedotustilaisuus 15.12.2016 12

Lapsiperheköyhyyden taustaa


Köyhyy

srajan

alitta

va la

psiper

he

Köyhyy

srajan

alitta

va la

pseton k

otitalou

s

Köyhyy

srajan

ylittä

vä la

psipe

rhe

0

20

40

60

80

100

TyössäTyötönOpiskelijaEläkeläinenOmaa kotitaloutta hoitavaMuu

Köyhien lapsiperheiden huoltajista puolet työssä, alle kolmasosa työttömiä

%

Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Kotitalouden viitehenkilön sosioekonominen tausta köyhyysrajan alittavissa ja ylittävissälapsiperheissä sekä köyhyysrajan alittavissa lapsettomissa kotitalouksissa 2014


1995 2007 2012 20140

10

20

30

40

50

60

TyössäTyötönOpiskelijaEläkeläinenOmaa kotitaloutta hoitavaMuu

Työssä käyvien huoltajien osuus pienentynyt, työttömien ja opiskelijoiden osuus kasvanut 2010-luvulla

%


Kotitalouden viitehenkilön sosioekonominen tausta köyhyysrajan alittavissa lapsiperheissä vuosina 1995, 2007, 2012 ja 2014


Köyhyy

srajan

alitta

va la

psiper

he

Köyhyy

srajan

alitta

va la

pseton k

otitalou

s

Köyhyy

srajan

ylittä

vä la

psiper

he0

10

20

30

40

50

60

Ei perusasteen jälkeistä koulutustaKeskiaste ja alin korkea-asteAlempi ja ylempi ko-rkeakouluaste

Köyhän lapsiperheen huoltaja usein vailla koulutusta, mutta joka viidennellä on korkeakoulutus

%


Kotitalouden viitehenkilön koulutus köyhyysrajan alittavissa ja ylittävissälapsiperheissä sekä köyhyysrajan alittavissa lapsettomissa kotitalouksissa 2014


1995 2007 2012 20140

10

20

30

40

50

60

70

Ei perusasteen jälkeistä koulutustaKeskiaste ja alin korkea-asteAlempi ja ylempi ko-rkeakouluaste

Korkeakoulutettujen huoltajien osuus moninkertaistunut 1995–2014, yli kaksinkertaistunut 2010-luvulla

%


Kotitalouden viitehenkilön koulutus köyhyysrajan alittavissa lapsiperheissävuosina 1995, 2007, 2012 ja 2014


Lapsiperheiden perusturva muita alemmalla tasolla ja sen reaaliarvo alentunut

Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20150

100

200

300

400

500

600

700

800

TakuueläkePeruspäivärahaLeskeneläke, jatkoeläkeVähimmäisvanhempain/sairauspäivärahaKotihoidon tukiToimeentulotuen perusosaOpintoraha, ennen 8/2014 aloittaneetOpintoraha, 8/2014 jälkeen aloit-taneetLapsilisä

€/kk

Eri väestöryhmien perusturvaetuuksien reaaliarvon kehitys 2005–2015, euroa/kk


Lapsiperheiden toimeentulokokemuksia


Jää ra

haa s

ääste

ttävä

ksi

Menoje

n katt

aminen t

uloilla

hanka

laa

Perhee

n talous

kehit

tyy pa

rempa

an su

untaa

n0

1020304050607080

KaikkiAlle 3-v lapsia3+ lasta2 huolt perheYh-perhe

Toimeentulokokemukset jakavat lapsiperheet: kahdella viidestä hankaluuksia, kahdella viidestä jää rahaa säästöön

%

Lähde: THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelut -kysely 2012

Lapsiperheiden kokemus toimeentulostaan perherakenteen mukaan


syöd

ä liha

a/kala

a jok

a toinen

päivä

uusii

n vaa

tteisi

in

uusii

n huon

ekaluihin

lomamatk

aan v

uosit

tain

kodink

oneide

n osto

on/kor

jaukse

en

kaikk

iin ede

llisiin

0102030405060708090

100

kaikkialle 7-v lapsialapsia 3+yksinhuoltaja

Kahdella viidestä lapsiperheestä varaa tavanomaisiin kulutuskohteisiin, yksinhuoltajilla puolta harvemmin

%


Lapsiperheiden kulutusmahdollisuudet perherakenteen mukaanPerheellä on halutessaan varaa…


omiin

huone

isiin

viikk

oraha

an

maksu

llisiin

harra

stuks

iin

yksit

yislääk

äriin

känny

kkään

tietoko

neese

en

kaikk

iin ede

llisiin

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

kaikkialle 7-v lapsialapsia 3+yksinhuoltaja

Kahdella viidestä lapsiperheestä varaa tavanomaisiinlasten kulutuskohteisiin, yksinhuoltajilla puolta harvemmin

%

Lähde: THL:n Lapsiperheidenhyvinvointi ja palvelut -kysely 2012

Lapsiperheiden kulutusmahdollisuudet lasten tarpeisiinPerheellä on halutessaan varaa lasten…


Pikkulapsiperheet• Äidit kokivat toimeentulon hankalaksi useammin kuin lapsiperheiden

äidit keskimäärin – pikkulapsiperheissä 19 % ja kaikissa lapsiperheissä 16 % puolisoäideistä

koki menojen kattamisen tuloilla erittäin hankalaksi tai hankalaksi – pikkulapsiperheissä 50 % ja kaikissa lapsiperheissä 41 % yksinhuoltaja-

äideistä koki toimeentulon erittäin hankalaksi tai hankalaksi• Isien toimeentulokokemukset samankaltaisia perhevaiheesta

riippumatta: isistä 14 % piti menojen kattamista tuloilla erittäin hankalana tai hankalana

• Toimeentulon kokemista hankalaksi ennustivat nykyisestä tulotasosta riippumatta – isillä monilapsisuus, työttömyyskokemukset tai työttömyyden uhka – äideillä todennäköisyyttä toimeentulon kokemisesta hankalaksi vähensivät

hyvä koulutus ja toimihenkilöasema sekä työssä olo jo kuopuksen ollessa parivuotias

– äideillä työttömyyskokemukset tai kokemukset työn epävarmuudesta eivät ennustaneet toimeentulon kokemisesta hankalaksi

•


Toimeentulo ja hyvinvointi lapsiperheissä


erittäin usein ahdistusta, masennusta, uupumusta***

tyytyväinen keskustelun avoimuuteen parisuhteessa***

parisuhdeongelmia**

kokee iloa vanhemmuudesta**

huolissaan jaksamisestaan vanhempana***

jatkuva syyllisyyden tunne riittämättömyydestä vanhempana***

huolta omien vanhempana olemisen taitojen riittävyydestä***

maltin menettäminen lapsen kanssa***

lapsen kurittaminen hyväksyttävää***

Toimeentulo helppoaToimeentulo hankalaa

Toimeentulon hankaluus heikentää lapsiperheiden vanhempien kokemuksia parisuhteesta ja vanhemmuudesta

%

***Ero toimeentulokokemustenmukaan tilastollisesti erittäin merkitsevä** Ero toimeentulokokemusten mukaantilastollisesti merkitsevä

Toimeentulokokemusten yhteys kokemuksiin parisuhteesta ja vanhemmuudesta


terveydestä***

elämäntavoista***

oppimisesta***

tunne-elämästä***

käyttäytymisestä**

sosiaalisista suhteista***

päihteiden käytöstä***

0 10 20 30 40 50

Toimeentulo helppoaToimeentulo hankalaa

Huolta lapsen…

Jos toimeentulo on hankalaa, vanhempien huolet lapsista ovat yleisempiä

%

*** Ero toimeentulokokemustenmukaan tilastollisesti erittäin merkitsevä** Ero toimeentulokokemusten mukaantilastollisesti merkitsevä

Toimeentulokokemusten yhteys lapsiperheiden vanhempien huoliin lapsesta



Suosituksia lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi


Suosituksia• Eri politiikkaratkaisuja arvioitava niistä lapsiperheille aiheutuvien seurausten

kannalta• Lapsiperheiden tulonsiirtojen kohentaminen

– tulonsiirtojen reaaliarvon nostaminen ja indeksijäädytysten purkaminen– vähimmäisvanhempainrahaan tasokorotus ja sisaruskorotus– lasten harrastuskulujen sisällyttäminen toimeentulotukeen

• Opiskelijaperheiden talouden tukeminen– opintotukeen lapsikorotus– ”lapsivähennys” tai lasten perusteella myönnettävä lykkäys työttömien ja

pienituloisten opintolainojen takaisinmaksussa

• Helposti saatavaa tukea opiskelun kaikkiin vaiheisiin– varhaiskasvatukseen osallistumisen varmistaminen helpottamalla työttömien ja

silpputyössä olevien vanhempien lasten pääsyä kokopäivähoitoon ja tukemalla maksupolitiikalla toimeentulo-ongelmista kärsivien perheiden lasten osallistumista

– kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin ja -psykologin palveluiden saatavuuden parantaminen

– opinto-ohjauksen kehittäminen jotta nuoret saavat yksilöllistä ja luottamuksellista tukea elämänvalintojensa tekemiseen

– vahvistusta oppisopimuskoulutukseen, etsivään nuorisotyöhön ja yhden luukun neuvontaan

28Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla -raportin tiedotustilaisuus 15.12.2016

Lasten köyhyys on moniulotteistaSakari KarvonenTutkimusprofessori

Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

Sakari Karvonen Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla -raportin tiedotustilaisuus 15.12.2016 29

Mitä on lapsiköyhyys?• Tilastossa lapsiköyhyys tarkoittaa köyhiin kotitalouksiin

kuuluvien alle 18-v. lasten osuutta samanikäisistä lapsista– Kotitalous on köyhä, jos sen tulot ovat alle 60 % väestön

mediaani- eli keskitulosta• Köyhyys on muutakin kuin pienituloisuutta• Pienet tulot säteilevät lasten ja heidän perheidensä elämään

monin tavoin• Köyhyys on

– Dynaamista: etenkin pitkittyessään sen seuraukset ovat vakavia– Psykososiaalista: vaikeuttaa pääsyä normaaliin elämään,

kaventaa odotushorisonttia ja vaihtoehtojen hahmottamista– “Elettyä” ts. on tärkeää tarkastella, miltä köyhyys tuntuu– “Pitkällistä” ts. köyhyyden kokemus voi heijastua pitkälle

myöhempään elämään– Kasautunutta: köyhyyden eri muodot liittyvät toisiinsa


Indikaattorien valossa lasten köyhyys on monimuotoista

Unicefin viitekehyksessä kuusi ulottuvuutta1. Aineellinen huono-osaisuus2. Huono terveys3. Hoivaköyhyys, koulutuksellinen köyhyys4. Sosiaalinen eristyneisyys5. Käyttäytymiseen liittyvät riskit6. Huono-osaisuuden kokemusLisäksi:7. Palvelut ja arjen sujuvuus


Peruspalvelujen tulisi torjua köyhyyttä• Päiväkoti ja koulu olennaisia arjen kasvuympäristöjä

lapsilla• Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pyrkinyt turvaamaan

yhtenäisen pääsyn palveluihin sosiaalisen investoinnin hengessä

• Hoiva-, koulutus- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden oheneminen uhkaa kasvattaa syrjäytymisen riskejä lapsilla ja heidän perheillään


Raportti osa Suomen sosiaalinen tila -raportointia • THL:n uusi tutkimuskokonaisuus

– ilmiöpohjaista tutkimusta elinoloista ja niiden väestöryhmittäisistä eroista

– painopisteinä ovat eriarvoistumisen, köyhyyden ja syrjäytymisen mekanismit sekä niiden yhteisvaikutuksena syntyvä eriarvoisuus

– samalla tuotetaan tietoa eri politiikkojen vaikutuksista eriarvoistumiskehitykseen

• Lisätietoja https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/ilmiopohjainen-sosiaaliraportointi-ilso-/suomen-sosiaalinen-tila-raporttisarja

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/ilmiopohjainen-sosiaaliraportointi-ilso-/suomen-sosiaalinen-tila-raporttisarja





Aineistot, käsitteet ja tutkimuslähteitä


Lapsiköyhyysraportin aineistot• Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tietokannat 1995–2014 • THL:n Lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelut -kysely

– kerättiin lapsiperheiden vanhemmilta syksyllä 2012 – vastaajina 1 834 äitiä ja 1 122 isää, joilla ainakin yksi alle 18-vuotias

kotona asuva lapsi; vastausosuus 54 %• THL:n Perhevapaatutkimuksen kyselyaineisto

– kerättiin yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa vuoden 2013 lopulla

– vastaajina 3 029 äitiä ja 2 161 isää, joilla vuonna 2011 syntynyt lapsi (lapsi vastaushetkellä noin parivuotias); äitien vastausosuus 44 %, isien 32 %

– vastaajat poimittu Kelan rekisteristä vanhempainpäivärahojen saajista

• Indikaattorit perustuvat lasten hyvinvointia kuvaaviin tilastoihin ja kyselytutkimuksiin

Käsitteistä: Suhteellinen köyhyysaste• Köyhyysrajan alapuolella elää kotitalous, jonka käytettävissä olevat

ekvivalenttitulot ovat vähemmän kuin 60 % koko väestön mediaani- eli keskitulosta

• Ekvivalenttitulo = kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen nettotulojen (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä tulonsiirrot, joiden summasta vähennetään maksetut verot ja veroluonteiset maksut) summa jaettuna kotitalouden kulutusyksiköillä

• Kotitalouden koko otetaan huomioon kulutusyksikön käsitteen avulla:– ensimmäinen aikuinen = 1 kulutusyksikkö– toinen aikuinen tai yli 14-vuotias lapsi = 0,5 kulutusyksikköä– alle 14-vuotias lapsi = 0,3 kulutusyksikköä

• Köyhyysraja vuonna 2014 oli 1 192 euroa/kk/kulutusyksikkö– kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe: 2 503 €/kk– yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe: 1 907 €/kk



Käsitteistä: Laskennallinen asuntotulo• Laskennallisen asuntotulon avulla voidaan vertailla

toimeentuloa asumisjärjestelyiltään erilaisissa talouksissa (vuokralla tai velkaisissa ja velattomissa omistusasunnoissa asuvat)

• Lapsiperheissä asuntotulo voi olla negatiivinenkin, jos asuntovelkaa on niin paljon, että vuokralla asuminen olisi edullisempaa

• Lisätietoja: • Hannele Sauli & Kaisa-Mari Okkonen: Asuntotulon

tulonjakovaikutuksista. Tilastokeskus, Pienituloisuus 2011 http://www.stat.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-01-30_kat_003_fi.html

• Marie Reijo: Asuntotulo lisää taloudellisen hyvinvoinnin vertailumahdollisuuksia. Hyvinvointikatsaus 4/2010 http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-12-13_002.html?s=0

http://www.stat.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-01-30_kat_003_fi.html

http://www.stat.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-01-30_kat_003_fi.html

http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-12-13_002.html?s=0




Muuta tutkimusta aiheestaTHL:n 1987-kohorttitutkimus • Ristikari Tiina ym. (2016) Suomi nuorten kasvuympäristönä – 25 vuoden seuranta

vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. THL Raportti 9/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusverkosto http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-671-1

• Paananen Reija ym. (2012) Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. THL Raportti 52/2012. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-696-0

Hakovirta Mia & Rantalaiho Minna (2012) Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124. Helsinki: Kela

Ilmakunnas Ilari, Kauppinen Timo M. & Kestilä Laura (2015) Sosioekonomisten syrjäytymisriskien kasautuminen vuonna 1977 syntyneillä nuorilla aikuisilla. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):3, 247–262 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015061110217

Leinonen Jenni (2004) Families in Struggle – Child Mental Health and Family Well-being in Finland During the Economic Recession of the 1990s: The Importance of Parenting. Helsinki: Stakes

Salmi Minna, Sauli Hannele & Lammi-Taskula Johanna (2012) Lasten ja lapsiperheiden asema nyky-Suomessa. Teoksessa Söderholm Annlis & Kivitie-Kallio Satu (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu, 2. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 22–47

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-671-1




http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015061110217


Lisätietoja• Tutkimuspäällikkö Minna Salmi

– puh. 029 524 7117– sähköposti [email protected]

• Tutkimusprofessori Sakari Karvonen– puh. 029 524 7449– sähköposti [email protected]

• Lähde: Karvonen Sakari & Salmi Minna (toim.) Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. THL Työpaperi 30/2016 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-742-8

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]



köyhyys, toimeentulotukikokemukset ja hyvinvointi lapsiperheissä

News & Politics