KOKEMUS &KOULUTUS

KOKEMUS & KOULUTUS toimitus Jaana Hirvonenpuh. 400 7600 54jaana.hirvonen@reumaliitto.fiTaitto Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy, Helsinki

TA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä2

TURKU

HELSINKI

VAASA

ROVANIEMI

OULU

KUOPIO

LAPPEENRANTA

TAMPERE

�

�

�

�

�

�

�

�

JOENSUU �

HÄMEENLINNA

�

Kokemuskoulutuksen alueellisia ohjausryhmiä on 18. Viidellä kartassa vihreällä merkityllä toiminta on vasta käynnistymässä. Lapin ryhmä toimii Ke-missä ja Rovaniemellä. Satakunnan ryhmä toimii Porista ja Kanta-Hämeenryhmä Hämeenlinnasta käsin. Pääkaupunkiseudun ryhmä toimii Uudenmaan alueella. Vaasassa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen ryhmä.

KEMI�

JYVÄSKYLÄ �

PORI� MIKKELI�

KOKKOLA�

SEINÄJOKI�

Tämän lehden sisällöstä

Näillä sivuilla on tietoa kokemuskoulutuk-

sesta niin toiminnassa mukana oleville kuin

siihen vasta tutustuville. Kokemuskoulutus

pohjautuu sosiaali- ja terveysalan opetusyk-

siköiden ja järjestöjen sekä kokemuskoulut-

tajien yhteistyöhön. Perustyö tehdään alu-

eellisissa ohjausryhmissä. Kolmetoista ryh-

mää on jo vakiinnuttanut toimintansa. Löy-

dät niiden esittelyt sivuilta 6–17. Toimin-

taansa käynnistävistä ryhmistä saat lisätie-

toa sivulta 22. Kokemuskoulutuksen sydän

ovat kokemuskouluttajat. Heistä yhden pit-

kään toimineen tapaat seuraavalla aukea-

malla ja muutaman hänen noin 360 kolle-

gastaan sivuilla 18–19. Valtakunnallisen

ohjausryhmän esittely on sivuilla 20–21 ja

mukana olevien liittojen ja yhdistysten

yhteystiedot sokerina pohjalla sivulla 23.

Mukavia lukuhetkiä!

YLIVIESKA�

PIIR

ROS

HEI

KKI H

JELT

Henkilö- ja ryhmäkuvat Heikki Hjelt, ellei kuvien yhteydessä muuta mainita. Eri paikkakuntia kuvaavat kuvituskuvat on saatu käyttöön paik-kakunnan matkailu-/turistitoimistolta, mistä lehden toimitus esittää lämpimät kiitokset.

TA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä 3

Muutama vuosi sitten eurooppalaisessa lääkärikongressissa järjestäjät olivat saaneet radikaalin idean.Perus- ja kaksoissokkotutkimustulosten raportoinnin keskellä oli ilmielävä australialainen potilas kertomassa, miten sairaus on vaikuttanut hänen elämäänsä ja arkeensa. Kongressin osallistujat olivathaltioissaan. Huomasin olevani joukon keskellä hiukan yllättänyt. Johtuiko innostus vieraan kaukai-sesta kotimaasta vai tämän maagisesta äänestä? Potilaitahan voisi kohdata ja heidän tarinoitaan kuulla omalla vastaanotolla – joka päivä. Miksi pitäisi lähteä merta edemmäksi kalaan? Sitten oivalsin, että välillä tarvitaan etääntymistä omasta kiireestä, työpöydästä, potilashallintajärjestelmästäja testituloksista, jotta voisi oikeasti keskittyä siihen, mitä potilailta voi oppia. Parhaimmillaan oppiheijastuu takaisin työpöydän ääreen omien potilaiden kohtaamiseen.

Kokemuskoulutus palvelee tätä samaa tarkoitusta. Se on toimintaa, jossa sosiaali- ja terveysalan kou-lutuksessa käytetään kokemustietoa opetusta täydentämässä. Eri tavoin sairastuneet ja vammautuneetihmiset sekä heidän läheisensä jalkautuvat kertomaan, miten sairastuminen tai vammautuminen onvaikuttanut kokijansa arkeen.

Kokemuskoulutus perustuu sosiaali- ja terveysalan opetusyksiköiden ja järjestöjen sekä kokemuskou-luttajien yhteistyöhön. Yhteinen työkalu on hyvin toimivat alueelliset ohjausryhmät, joissa sovitaankäytännöistä ja koordinoidaan toimintaa. Toiminnan sydän ovat kokemuskouluttajat, joita ilman eitoimintaakaan olisi. Kukaan kokemuskouluttaja ei kuitenkaan toimi yksin, vaan hänellä on joku taus-tajärjestöistä tukenaan. Valtakunnallinen kokemuskoulutuksen ohjausryhmä luotsaa toimintaa, antaasuosituksia ja linjaa käytäntöjä, jotta toiminta pysyisi strukturoituna ja laadukkaana koko maassa.

Toiminta on todettu hyväksi. Siitä hyötyvät kaikki, mutta haasteitakin on. Kokemuskoulutusta ei vieläkään tunneta tai osata hyödyntää riittävästi. Niukkenevat taloudelliset resurssit järjestöissä jaopetusyksiköissä uhkaavat sen käyttöä. Myös ammattikorkeakoulu-uudistus voi pahimmillaan vähen-tää mahdollisuuksia kokemuskoulutukseen tuntiopetuksessa, mutta samanaikaisesti lisätä sen mah-dollisuuksia yhteistyöprojekteissa. Toimintaympäristön muuttuessa myös kokemuskoulutusta tuleepäivittää, jotta se vastaisi muuttuvaan tarpeeseen, kuitenkaan unohtamatta ydintä – kokemukselli-suutta.

Kokemustieto otetaan nyt vakavasti. Se on miltei trendikästä. Meillä on kokemuskouluttajien ja -asiantuntijoiden lisäksi kokemustiedottajia, -arvioijia ja -tutkijoita. Onko rakkaalla lapsella monta nimeä? Kaikki perustuu kokemukselle, mutta toimenkuva suuntaa kokemustiedon käyttöä. Kokemus-toiminnan rikkaus kannattaa hyödyntää ja kokemuskentällä toimivien yhdistää voimansa, kokemus-tiedon arvostuksen ja käytön vakiinnuttamiseksi. Kokemuskoulutusverkosto on siihen halukas ja valmis.

Kokemuskoulutus on kova juttu!

Jaana HirvonenPäätoimittaja,

HYVÄ LUKIJA,

KOKEMUS &KOULUTUS

4

K A N TA - H

YKSI ENSIMMÄISISTÄ JO 25 VUOTTAKOKEMUSKOULUTTAJANA

Hän oli 22-vuotias, kun ensimmäiset oireet

tulivat: nivelarkuutta, kipua ja väsymystä. Kun

oireet olivat kestäneet aikansa, hän hakeutui

lääkäriin. Tämä arveli, että kysymyksessä voisi

olla nivelreuma. Oli vuosi 1968. Mutta sitten

tuli rakkaus, muutto pohjoiseen ja uusi lääkäri,

joka epäili oireita enemmänkin psyykkisiksi.

Marke Martimo pystyy vieläkin palauttamaantarkasti mieleensä, miltä se tuntui, kun ei tullutkuulluksi. Vanhainkodin johtajana häneen luo-tettiin ja hänellä oli vastuu monen ihmisen hyvinvoinnista, mutta kun hän kertoi omista vai-voistaan, niitä ei otettu todesta. Diagnoosi vii-västyi ja oireille, nivelreumalle, saatiin nimi vas-ta vuonna 1974. Silloin Markella kävi jo ensim-mäistä kertaa mielessä, että lääkärit ja terveyden-huollon ammattilaiset pitäisi saada paremminkuulemaan potilaita. Hän osallistui aktiivisestiKeminseudun reumayhdistykseen toimintaan jaoli pian mukana myös Reumaliiton luottamus-johdossa.

TA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä 5

A - H Ä M E

Elettiin 1980-lukua ja ajatus potilaiden koke-muksien hyödyntämisestä ammattilaisten koulu-tuksessa ja hoidon kehittämisessä voimistui. – Järjestötyötä voisi ehkä käyttää kanavana koke-mustiedon välittämiseen, Marke mietti.

Marke puhui ajatuksistaan silloisille Reumaliitonjärjestöpäällikölle Sirpa Aallolle ja toimitusjohtajaKaarina Laine-Häikiölle. Molemmat innostuivatasiasta. Liitossa puhuttiin yhteishoidosta, jonka ytimessä oli, että potilaan pitäisi saada osallistuahoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arvioin-tiin. Lääkintöhallitukselta haettiin rahoitusta yhteishoitoa edistävään projektiin. Yhtenä

osahankkeena oli potilasluennoijien kouluttami-nen sairaanhoito-oppilaitoksiin. Rahoitus saatiinvuonna 1988. Marke oli mukana kouluttajana,kun ensimmäiset potilasluennoijat koulutettiin.

Kuin urheilusuoritusVälillä Marke on pitänyt taukoa puhuttuaan itsensä tyhjäksi erilaisissa koulutustilaisuuksissatai kun sairaus on vaatinut keskittymistä omantoimintakyvyn muutosten jäsentämiseen, muttaura kokemuskouluttajana on jatkunut 25 vuotta.Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin kokemus-koulutuksessa on jotain erityistä, aivan omalla tavallaan virittävää.– Moni muu asia on jäänyt jo taakse, mutta kokemuskoulutuksessa on yhä kipinää. Koke-muksellisuus on edelleen kova juttu opiskeli joilleja tunnelma on usein käsikosketeltava. Se vel-

voittaa toimimaan. Hyvin sujunut alustus onkuin urheilusuoritus. Sii-nä ylittää itsensä, ja seon hyvin palkitseva ko-kemus, Marke summaa.

Kokemus elääKun ura kokemuskoulut-tajana on kestänyt useam-man vuosikymmenen,niin toimintaympäristö onehtinyt muuttua, samoinoma tarina. Marken koh-dalla sairaus on ollut ärhäkkä vaikeavammai-

suuteen asti. – Oma tarinani on kasvanut elämänkokemustenimyötä. Aluksi puheenvuoroni liittyivät hoitotilan-teiden vuorovaikutukseen ja asiakkaan kohtaami-seen. Vaikeavammaisuuden myötä näkökulmanion myös avartunut avustettavana olemiseen,Marke kertoo.

Marken kokemuksista ovat kuulleet tuhannet sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät. Uskonsen vaikuttaneen heihin ja heidän tapaansa koh-data asiakas. Kiitos Marken, minäkin olen hänenansiostaan parempi ammattilainen.

KUVA

RIIT

TA K

ATKO

KUVA

RIIT

TA K

ATKO

Marke ja Olavi Martimo jaKirsti Yli-Korkala Kemin-seudun Reuma ry:n toi-miston avajaisissa.

Kalevi Lampinen ja Markeja Olavi Martimo SuomenReumaliiton kesäpäivillä1995.

J O E N S U U N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä6YKSISSÄ TUUMIN JOENSUUSSA

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmä kokoontuu 2–4kertaa vuodessa

� 15 kokemuskouluttajaa

� Mukana 8 järjestöä

� Vuosittainen yhteinen virkistystapaaminen

Lisätietoa Joensuun alueellisesta toiminnasta: lea.lihavainen@ok-opintokeskus.fi, puh. 040 7177 018

Kokemuskoulutus on parhaimmillaan, kun tulevat

ammattilaiset ymmärtävät, mitensairaus tai vamma

vaikuttaa elämään kokonais-valtaisesti.

Aikajana1997 Toiminnan käynnistyminen 2002 Ensimmäiset tutorit koulutettiin2009 Uusien kokemuskouluttajien koulutus ja alueellisen ohjausryhmän perustaminen2011 Toiminnan vakiintuminen

2013 Esittäytyminen Karelia-ammattikorkeakoulussa ja kokemuskouluttajien jatkokoulutus

Järjestöjen yhteistyötä kokemuskoulutustoiminnassa kokeiltiin Joensuussaensimmäistä kertaa Polku-projektin käynnistyessä vuonna 1997. Yhteinen toiminta hiipui projektin loppuessa, kuten monella muullakin paikkakunnalla.Osa kokemuskouluttajista jatkoi silti sinnikkäästi ja useissa järjestöissä asiaapidettiin esillä.

Toiminta käynnistettiin uudestaan vuonna 2009 Pohjois-Karjalan koulutus-kuntayhtymän ammatti- ja aikuisopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa.

Toimintaa koordinoivan ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koulutussuunnittelija Lea Lihavainen OK-opintokeskuksesta. Toiminta on tuttua hänelle jo Polku-projektin alkuajoiltaPohjois-Suomesta, jolloin hän toimi silloisten tutorien kouluttajana viestinnässä ja vuoro-vaikutuksessa.– Pidin toimintaa heti hyvin tärkeänä toimintamuotona, Lea kertoo.

Joensuun ohjausryhmän tavoitteena on tukea ja auttaa kokemuskouluttajia heidän tehtävässään, välittää tietoa valtakunnallisesta toiminnasta ja järjestää kokemuskouluttajatoimintaa esitteleväätoimintaa. Ajankohtainen haaste kokemuskouluttajatoiminnan kehittämisessä Lean mielestä onkokemuskouluttajien jaksamisen tukeminen. – Kokemuskouluttajat voisivat lisätä omaa jaksamistaan esimerkiksi keskinäisellä sähköisellä yhteydenpidolla tai kokoontumalla vertaisopintoryhmänä, jossa he voisivat jakaa niin hyviä kuinhaasteellisiakin kokemuksiaan.

Kun Leaa pyytää kiteyttämään käsityksensä toiminnasta, vastaus tulee kuin Apteekin hyllyltä:– Pohjois-Karjalan ohjausryhmällä on hyvä ja mukava yhteinen fiilis. Toiminta halutaan yksissä tuumin laajentaa ja kehittää.

YKSIVUOTISSYNTTÄRIT KANTA-HÄMEESSÄAlueellisten ohjausryhmien kuopuksiin lukeutuvan Kanta-Hämeen ryhmän toiminta kattaa Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudut, vaikka toimintaonkin vielä aluksi keskittynyt Hämeenlinnaan. Ohjausryhmän alueella toimi-vat Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinnassa, Forssan ammatti-instituutti Forssassa sekä Hyrian toimipiste Riihimäellä.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminta on edennyt ripeästi aina huhtikuussa 2012 pidetystä ohjausryhmän perustamiskokouksesta jo vuoden kuluttua järjestettyyn hakuun kokemuskouluttajakoulutukseen.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Minna Hotta Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme ry:stä kertoo kiinnostuneensa kokemuskoulutustoiminnasta, kun kuuli siitä keskusliitosta.Hän pyysi kokemuskouluttajaa Kanta-Hämeen yhdistyksen luennoille tuomaan omaisnäkökulmanlääkärin osuuden rinnalle. – Siitä se sitten lähti. Halusin lähteä edistämään kokemuskouluttajien käyttöä laajemminkin alu-eellamme. Järjestötyöntekijänä koen, että tehtäväni on edistää jäsenten äänen kuulumista niinoman järjestön sisällä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Tähän kokemuskouluttajatoiminta tarjoaahyvän mahdollisuuden, Minna sanoo.

Koska toiminta on nuorta, ei ohjausryhmälläkään ole vielä vakiintuneita toimintatapoja. Tarkoi-tuksena on edistää kokemuskoulutusta ja lisätä sen tunnettuutta niin oppilaitoksissa, alue- ja pai-kallisjärjestöissä kuin suuren yleisönkin keskuudessa. – Tavoitteena on laatia aina vuosisuunnitelma, jossa kokemuskouluttajille, oppilaitoksille sekäaluejärjestöille/paikallisyhdistyksille suunnataan omia tilaisuuksia. Käytännön järjestelyt jaetaanohjausryhmäläisten kesken.

TA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä 7K A N TA - H Ä M E E N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmä kokoontuu kuusi

kertaa vuodessa

� 10 kokemuskouluttajaa janoin 25 luentoa vuodessa

� Mukana 8 järjestöä

Lisätietoja Kanta-Hämeen alueellisesta toiminnasta: minna.hotta@omaisyhdistys.com, puh. 040 455 2161

Ensimmäinen vuosi4/12 Ohjausryhmä perustettiin5/12 Ensimmäinen tapaaminen paikallisyhdistyksille8/12 Kysely liitoille kokemuskouluttajien tarpeesta Kanta-Hämeessä9/12 Info kokemuskoulutuksesta Koulutuskeskus Tavastian opettajille11/12 Ensimmäinen kokemuskouluttajien tapaaminen

01/13 Toinen tapaaminen paikallisyhdistyksille 02/13 Kokemuskoulutuksen esittely järjestöpäivässä Hämeen ammattikorkeakoulussa

04/13 Tilaisuus kokemuskouluttajatoiminnasta kiinnostuneille04/13 Haku koulutukseen

09/13 Kokemuskouluttajien peruskoulutuksen käynnistyminen

Parhaimmillaankokemuskoulutus on yk-

sittäisen ihmisen kokemuk-sen muuntumista vaikuttamisenvälineeksi, jolla edistetään isom-

man väestöryhmän asiaa.

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmä kokoontuu kes-kimäärin neljä kertaa vuodessa

� 41 kokemuskouluttajaa

� Mukana 15 järjestöä

� Keväinen virkistystapahtumaja pikkujoulu

VA A S A N O H J A U S R Y H M ÄTA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä8KONKARITOIMIJA KUOPIOSTA Kuopion alueellinen ohjausryhmä on yksi pisimpään toimineista. Toiminta käynnistyi vuonna 1999 Pohjois-Savossa, erityisesti Kuopiossaja Iisalmessa. Toimintaa on viritelty myös Varkaudessa. Vuosien mit-

taan on syntynyt monenlaisia toistuvia tapahtumia ja uusia mallejamm. markkinointiin ja verkostoitumiseen. Kuopiossa on perinteitä

ja toiminta on arvostettua. Kokemuskouluttajia on peräti 41 vii-destätoista järjestöstä. Tiettävästi Kuopiossa toimii myös ainoa

kokemuskouluttajien itseohjautuva työnohjausryhmä.

Poimintoja vuosien varrelta 1999 Toiminta alkaa, järjestöpäivät oppilaitoksissa2002 Ensimmäiset vuosittaiset Kokemuskoulutuspäivät ja Pestuumarkkinat 2003 Yhdessä uusille poluille -seminaari 2004 Polku-päivät käynnistyvät2005 Kuopion Polku-toimintamallin kehittäminen

2006 Kokemuskouluttajien peruskoulutus, Tietoiskuviikkoja oppilaitoksissa2009 10-vuotisjuhlavuosi, juhlaseminaari ja muita tapahtumia

2010 Yhteistyö Elävän kirjaston kanssa alkoi, KOKO-vertaistukiryhmän toiminnan kokeilu 2011 Kokemuskouluttajat mukana KYS:ssä potilasohjauksen kehittämisryhmässä ja kotiuttamishankkeessa

2012 Kokemuskouluttajien peruskoulutus, yhteistyön käynnistyy Itä-Suomen yliopiston kanssa

Lisätietoa Kuopion alueellisesta toiminnasta: annukka.tuovinen@parkinson.fi, puh. 0400 391 853

Toiminta on parhaimmillaan, kun tarina he-

rättää opiskelijat pohtimaanasioita sairastavan

tai omaisen näkökulmasta.

– Erilaisia kokemuskoulutustilaisuuksia on vuosittain keskimäärin 90. Niihin osallistuu noin 1600 opiskelijaa, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Annukka Tuovinen. Hän toimii Suomen Parkinson-liiton aluetyöntekijänä ja liiton valtakunnallisena vastuuhenkilönä kokemuskoulutustoiminnassa. – Ohjausryhmän sitoutunut ja ahkera toiminta on mahdollistanut Kuopion alueen vahvankokemuskoulutustoiminnan. Alueelle on siunaantunut myös hurjan hyviä ja kehittämisintoisia

kokemuskouluttajia, hän jatkaa.

Mutta haasteitakin vielä on, kuten entistäkin tehokkaampi markkinointi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. – Töitä riittää kaikkien opettajien saamisessa tietoisiksi asiasta, sillä yhteysopettajien resurssit eivät riitä toiminnan markkinoimiseen kaikkiin yksiköihin. Yksi uusi kohde on Itä-Suomen yliopisto, jonka kanssa on käynnistetty yhteistyötä. Myös OPM pitää saada mukaan toimintaan,Annukka peräänkuuluttaa.

K U O P I O N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

VA A S A N O H J A U S R Y H M ÄTA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä

Lisätietoa Lappeenrannan alueellisesta toiminnasta: sirkku.perttula@gmail.com, puh. 050 495 2422

Lappeenrannan ohjausryhmä � Kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa

� Suunnittelee, toteuttaa ja seuraa toimintaa

� Kehittää uusia toimintatapoja

� Kokoonpano neljä kokemuskouluttajaa ja kaksi opettajaa

� Puheenjohtajaa ja sihteeriä ei ole, jokainen laatii muistion vuorollaan

� Yhdyshenkilö, joka pitää yhteyttä kokemuskouluttajiin

� Muistiot lähetetään myös kokemuskouluttajille

9L A P P E E N R A N N A N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

SAIRAAN KAUNIS ELÄMÄ LAPPEENRANNASSAKun Kaakkois-Suomen MS-yhdistykselle tuli kutsu ensimmäiseen Polku-projektin kokoukseenLappeenrannassa, niin juuri yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Sirkku Perttula osallistui kokoukseen. Siitä käynnistyi Lappeenrannan alueellisen ohjausryhmän toiminta vuonna 2000. Siitä asti Sirkku on ollut mukana toiminnassa. Taustansa ansiosta asia tuntui hänestä heti mielek-käältä, olihan hän ollut ammattikoulussa ravintotalousalan opettajana. Aluksi hän toimi järjestönedustajana ja yhteyshenkilönä, mutta kun kokemuskouluttajia kaivattiin lisää, ryhtyi hän itsekinkokemuskouluttajaksi.

Ohjausryhmä toimii Lappeenrannan ja Imatran alueilla. Mukana on kuusi kokemuskouluttajaa,yksi kustakin mukana olevasta järjestöstä. Vilkkaimmillaan kokemuskoulutustilaisuuksia on ollut40 vuodessa, mutta vuonna 2012 niitä oli yhdeksän.

Tällä hetkellä alueellisen ohjausryhmän yhteyshenkilönä toimiva Sirkku kertoo, että ammatti-korkeakoulu, jossa he toimivat, ei ole enää muutamaan vuoteen järjestänyt opiskelijoille vapaasti valittavia kursseja. Se on vähentänyt toimintaa ratkaisevasti. – Aikaisemmin meillä oli moniammatillinen opintokokonaisuus ”Sairaan kaunis elämä”, johonpystyi osallistumaan opiskelijoita kaikilta opintoaloilta niin fysioterapiasta ja toimintaterapiastakuin sairaanhoito- ja terveydenhoito- sekä sosiaalialalta, Sirkku kertoo.

Opintokokonaisuus oli yksi ensimmäisiä, johon kokemus-kouluttajat osallistuivat aktiivisesti Suomessa. Se herätti kiinnostusta laajemminkin.– Tällä hetkellä olemme suoraan sanoen huolestuneita toiminnan jatkosta, hän lisää. Olemme katsoneet tärkeäksimuistuttaa opettajia olemassaolostamme, koska opettajatvoisivat käyttää meitä nykyistä enemmän.

Sirkulla onkin ainutlaatuinen sekä opetuksellinen että kokemuksellinen näkökulma kokemuskoulutuksen mahdollisuuksiin. – Paras kokemani tilanne oli niin sanottu tutoriaalinenopiskelu, jossa kävin ensin kertomassa pienelle ryhmälleopiskelijoita oman tilanteeni pääpiirteittäin. Opiskelijoillaheräsi lisää kysymyksiä. Viikon aikana he hakivat vas-tauksia kysymyksiinsä ja miettivät, mistä minulle olisiseuraavaksi hyötyä. Sitten tapasimme uudestaan. Opiskelijat kertoivat, mitä olivat löytäneet ja minä täydensin heidän kertomaansa omien kokemusteni pohjalta. Kaikki osapuolet, opettajaa myöten,olivat tyytyväisiä, Sirkku korostaa.

Kuvassa vasemmalta alueellisen ohjausryhmän aktiiveja:Lappeenrannan ammattikorkeakoulun nyttemmin eläk-keelle jäänyt fysioterapian opettaja Anneli Hartikainen jasairaanhoidon opettaja Piia Halonen, kokemuskouluttajaSeija Värtö Suomen Nivelyhdistyksestä ja alueellisen ohjausryhmän puheenjohtaja Sirkku Perttula.

KUVA

SEI

JA V

ÄRT

Ö

TA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä10 L A P I N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

LUOVALLA OTTEELLA LAPISSA

Järjestöjen kokemuskoulutustoimintaa aikoinaan virittäneen Polku-projektin yhdeksi hankepaikka-kunnaksi valittiin Rovaniemi. Siellä koulutettiin kokemuskouluttajia, joista osa on toiminut tähän päi-vään asti, kuten Timo Korva Parkinson-liitosta. Kun Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeessa etsit-tiin vuonna 2009 paikkakuntia uusimuotoisen kokemuskoulutuksen pilotointiin, Kemi–Tornio -alue halusi mukaan. Koulutuksen myötä perustettu alueellinen ohjausryhmä otti viime vuonna kopin koko Lapin läänin kokemuskoulutuksen luotsaamisesta.

Lapin alueellisessa ohjausryhmässä toimii puheenjohtajana Marke Martimo ja yhteyshenkilönä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Mira Karhu Pohjoisen Yhteisöjen tuki – Majakka ry:stä, joka ontoiminnallaan tukenut kokemuskoulutuksen organisointia alueella. Käytännön työhön on osallistunutaktiivisesti myös sosionomiopiskelija Tarja Mäyrä, joka on ollut tekemässä opinnäytetyötä kokemuskou-luttajuudesta Pohjois-Suomen alueella ja järjestänyt kokemuskouluttajille vertaistapaamisia. Tärkeä yhteistyökumppani Rovaniemellä on ollut Neuvokas ry., joka on koordinoinut sikäläisten kokemuskouluttajien toimintaa. Toiminnassa on mukana noin 28 kokemuskouluttajaa.

Mira Karhu tutustui toimintaan pari vuotta sitten hypähdettyään Kemi-Tornion kokemuskouluttaja-pilottiin koordinaattoriksi vain muutama kuukausi töiden alkamisesta. – Olipahan shokkialoitus, mutta sille tielle jäin, Mira muistelee huvittuneena.

Lapin kokemuskoulutustoimintaa leimaa luovuus ja ennakkoluulottomuus sekä verkostoituminen erisuuntiin. Esimerkiksi keväällä 2012 kokemuskouluttajat jalkautuivat esteettömyystapahtumaan Keminteknilliseen ammattikorkeakouluun muistuttamaan opiskelijoita ihmisten erilaisista tarpeista ympäris-tön suhteen.

– Koulutus ja vertaistuki painottuvat työssämme, jotta kokemuskouluttajat jaksaisivat tehtävässään,Mira kertoo. Syksyllä toteutetaan kokemuskouluttajien peruskoulutus, jossa vanhat kokemuskouluttajat toimivatmentoreina uusille. Kivalojen seutuopistossa järjestetään lukukautena 2013–2014 luentosarja ”Täyttäelämää sairaudesta huolimatta”, jossa kokemuskouluttajat kertovat elämästään sairauden kanssa. Lisäksi kokemuskouluttajille on suunniteltu vuodelle 2014 jatkokoulutusta, joka voitaisiin toteuttaavertaistapaamisten yhteydessä.

– Toiminta on mielettömän tärkeää kaikille osapuolille. Kokemuskouluttajat ovat oikeita ihmisiä, jotka opiskelijat tulevat muistamaan aina. Kokemuskouluttajat ovat myös esimerkkinä muille ihmi-sille, jotka saavat rohkeutta tulla omilla kasvoillaan ja tarinallaan mukaan rakentamaan yhteiskuntaakaikille sopivaksi, tiimi toteaa yhteen ääneen.

Lisätietoa Lapin alueellisesta toiminnasta: mira.karhu@ majakkatalo.fi, puh. 050 5017 717

KUVA

MIR

A KA

RHU

TA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä 11O U L U N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

Oulu on yksi kokemuskoulutuksen konkaritoimijoista. Alueella on ollut toimintaa vuodesta 2000. Ohjausryhmä toimii Oulun lisäksi

Kempeleen, Muhoksen, Haapaveden ja Ylivieskan alueilla. Ohjaus-ryhmä on peräti viisitoistahenkinen ja sen jäsenistä on koottu

myös viestintä- ja koulutustyöryhmät.

OULUSSA KEHITETÄÄN KOKEMUKSELLA

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmä kokoontuu 6–10 kertaa vuodessa

� 59 kokemuskouluttajaa� Mukana 26 järjestöä/yhdistystä

� Seitsemän oppilaitosta on tehnyt kokemuskoulutus-sopimuksen

� Vuosittainen Polku-tapaaminen toiminnassamukana oleville oppilaitoksille ja yhdistyksille

� Vuosittainen täydennys- ja jatkokoulu-tustapaaminen kokemuskouluttajille

Lisätietoa Oulun alueellisesta toiminnasta: anne.savuoja@psori.fi, puh. (09) 2511 9067

Kokemuskouluttajan tarinaon elävästä elämästä. Sitä saa

kuunnella hiirenhiljaa.

Tällä hetkellä ohjausryhmää luotsaa järjestösuunnittelija Anne Savuoja, Psoriasisliiton Pohjois-Suomen aluetoimistosta. – Ohjausryhmän keskeisiä tehtäviä Oulun alueella ovat toiminnan koordinointi, sopimusten tekeminen ja yhteydenpito oppilaitosten ja yhdistysten kanssa, markkinointi, koulutusten järjestä-minen ja kokemuskouluttajien jaksamisen tukeminen, Anne listaa.

Annella on juhlavuosi, sillä hän on työskennellyt Psoriasisliitossa 20 vuotta. Se antaa perspektii-viä yhteistyöhön ja kehittämiseen. Hän on ollut mukana alusta asti mm. kehittämässä OulunKumppanuuskeskusta, jossa toimii 30 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Kumppanuuskeskus antaaluontevan alustan järjestöjen yhteistyölle myös kokemuskoulutuksessa.– Kokemuskoulutushan perustuu laajalle kumppanuusverkostolle ja meillä on täällä ihana tiimi,jolla on yhteinen tahtotila, Anne kuvaa toiminnan vahvuuksia.

Haasteitakin on. Resurssit niukkenevat niin järjestöissä kuin opetusyksiköissä. Miten näissä olosuh-teissa varmistetaan kokemuskoulutuksen jatkuvuus, kun opettajat eivät aina muista pyytää koke-muskouluttajia mukaan silloinkaan, kun se olisi mahdollista. Kumppanuuskeskus antaa kokemus-koulutukselle rakenteellisesti ja toiminnallisesti kiinteämmän pohjan. Konkreettinen kanava keski-näisen viestinnän kehittämiselle on puolestaan alueellisen järjestötyön verkkosivu www.ihimiset.fi.

Kehittyvä yhteistyö järjestöjen kesken luo resursseja, näkyvyyttä ja iloa toimintaan, Anne muistuttaa.Ajassa olevista haasteista huolimatta hänen visionsa kokemuskoulutuksen tulevaisuudesta on vankka.– 10 vuoden kuluttua kokemuskoulutus on arvostettu ja itsestään selvä osa opetusta ja kokemus-kouluttajat ovat jalkautuneet opetusyksiköiden lisäksi työpaikoille, Anne vakuuttaa.

J O E N S U U N O H J A U S R Y H M Ä12 PÄ Ä K A U P U N K I S E U D U N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

PÄÄKAUPUNKISEUTU UUDENMAAN KOKEMUSKOULUTTAJIEN KOKOAJANA

Lisätietoa pääkaupunkiseudun alueellisesta toiminnasta: mira.airola@iholiitto.fi, puh. (09) 7562 0132

Pääkaupunkiseudun alueellinen ohjausryhmä on toiminut kolme vuotta. Yhtenä pontimena sen perustamiselle oli osana Kokemuskoulutuksesta pätevää -hanketta

Helsingissä syksyllä 2009 järjestetty kokemuskouluttajien pilottikoulutus. Nimestäänhuolimatta Pääkaupunkiseudun ohjausryhmän toimintaan voivat osallistua kaikki

Uudenmaan alueen kokemuskouluttajat.

Ohjausryhmä on määritellyt pääasialliseksi tehtäväkseen kokemuskoulutustoiminnan näkyvyydenedistämisen opetusyksiköissä pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Toiminnan tavoitteita ollaanpäivittämässä ensi vuoden alussa. Ohjausryhmässä on mukana kolme järjestöjen edustajaa, kaksiopetusyksiköiden edustaja ja kaksi kokemuskouluttajaa. – Järjestöedustajia ja kokemuskouluttajia mahtuisi enemmänkin ohjausryhmään mukaan, vinkkaa puheenjohtajana toimiva Mira Airola.Mira toimii Iholiitossa järjestösuunnittelijana ja vastaa liiton kokemuskoulutustoiminnasta.

Kokemuskoulutusverkoston suunnittelijana toimiva Lauri Honkala on myös osallistunut ohjausryh-män kokouksiin. – Alueellisten ohjausryhmien toiminnan tukeminen on kokemuskoulutusverkoston keskeisiä tehtä-viä etenkin silloin, kun niiden toiminta käynnistyy. Siksi on ollut hyödyllistä ja opettavaista osallis-tua käytännössäkin muutamien alueellisten ohjausryhmien toimintaan, jotta saisin kuvan siitä, mitähaasteita, mutta myös mahdollisuuksia toiminnassa on, Lauri kertoo.

Kaikki voittavatKokemuskoulutus on win–win–win -toimintaa. Siinä voittavat kaikki. Kokemuskouluttajille tilaisuu-det ovat palkitsevia ja innostavia. Opiskelijoille ne ovat ainutlaatuisia oppimistilanteita ja oppilai-toksille mahdollisuus monimuotoistaa opetusta. Lähitulevaisuuden kehittämistyössä Mira pitää erityisesti markki-nointia yhtenä painopisteenä.– Kokemuskouluttajat ja opettajat voisivat yhdessä suunnitella,missä kaikessa kokemuskouluttajia voitaisiin käyttää. Sitten se pitäisi tehdä näkyväksi markkinoinnilla, jota ei voi koskaan tehdäliika, Mira muistuttaa.

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmän toimikausi on kaksi vuotta

� Ohjausryhmä kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa

� Noin 55 kokemuskouluttajaa

� Mukana 15 järjestöä

TAU

STA

KUVA

HEI

KKI H

JELT

13S ATA K U N N A N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

Lisätietoa Satakunnan toiminnasta: jviitala.omaiset@gmail.com, puh. 044 545 4628

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmä kokoontuu

kaksi kertaa vuodessa

� 13 kokemuskouluttajaa ja parisenkymmentä luentoa

vuodessa

� Mukana 9 järjestöstä

Kokemuskouluttaja edustaa sellaista kokemus-

pääomaa, jota ei kirjoja lukemalla saa.

AVOIMIN MIELIN SATAKUNNASSA

KUVA

JAA

KKO

VIIT

ALA

TAU

STA

KUVA

ESA

KYY

RÖ

Kun Jaakko Viitala tuli vuoden 2012 lopussa Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistyksen toiminnanohjaajan sijaiseksi, hän hyppäsi myös kokemuskoulutuksen maailmaan.– Sain samalla pestin alueellisen ohjausryhmämme puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi, Jaakkomuistelee.

Jaakon kokemuksen mukaan, monissa opetusyksiköissä on otettu avoimin mielin vastaan informaa-tiota kokemuskoulutustoiminnasta ja kokemuskouluttajia myös hyödynnetään Satakunnassa lisään-tyvässä määrin. – Olen ollut seuraamassa oman järjestömme kokemuskouluttajaa oppilaitoksessa. Opiskelijat kuun-telivat häntä todella keskittyneesti. Jos on kyynel joskus herkässä kokemuskouluttajalla hänen muis-tellessaan selviytymistään, ei se kaukana ole kuulijoiltakaan, Jaakko kuvaa.

Kokemuskoulutusta aiotaan markkinoida Satakunnan alueen opetusyksiköille muun muassa opinnäyte-toreilla, jotka keräävät kävijöitä eri yksiköistä. Ohjausryhmän pohdinnassa ovat olleet myös uudenlaisetkokemustiedon hyödyntämisen mahdollisuudet esimerkiksi ammattilaisten täydennyskoulutuksessa.

Kokemuskoulutus ja kokemustiedon hyödyntäminen nimikkeellä tai toisella on noussut ajankohtai-seksi monella taholla. Jaakko on todennut, että kokemustiedon ympärille syntyneet erilaiset toimin-not ja toimintatavat muodostavat mielenkiintoisen, jopa tunteita nostattavan verkoston. – Olisi hyvä, että erilaiset kokemustiedon hyödyntämisen tavat ja hankkeet saataisiin yhteisen pöy-dän ääreen, jotta muun muassa nimitysten kirjavuus saataisiin jotenkin selkeytettyä, hän toivoo.

Jaakon mielestä kokemustiedolla tulee olla keskeinen asema uusien ammattilaisten kouluttamisessa. Senlisäksi sitä voisi entistä enemmän hyödyntää uusien palvelujen suunnittelussa ja vanhojen kehittämisessä.

Kokemuskoulutus on hyvä juttu!

Satakunnan alueen ohjausryhmä on toiminut muutaman vuoden ajanPorin, Rauman, Kankaanpään ja Harjavallan alueilla. Ohjausryhmä

koostuu viidestä järjestöedustajasta, kahdesta kokemuskoulutta -jasta ja neljästä opetusyksiköiden edustajasta.

LOISTOPORUKKA TAMPEREELLA

14 TA M P E R E E N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmä kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa,

tarvittaessa alatyöryhmiä

� 97 kokemuskouluttajaa ja -asiantuntijaa

� Vuosittainen yhteinen tapaaminen

Kokemustiedon avulla voi syventää omaa ammatillistaosaamistaan ja vastata entistä

paremmin asiakkaidentarpeisiin.

Tampereen alueella on hyödyn-netty kokemuksellista tietoa jopitkään osana opetusta. Polku-projektin ajoista lähtien Tampe-reen yliopiston lääketieteellinentiedekunta on käyttänyt kokemus-kouluttajia omassa opetuksessaan.Muotialan asuin- ja toimintakeskuson kouluttanut kokemusasiantun-tijoita vuodesta 2001. Pirkanmaallatoimiva kokemuskoulutuksen alu-eellinen ohjausryhmä on kuitenkinverkoston ”nuoriso-osastoa”, silläalueella toimivat kokemukselli-suutta hyödyntävät tahot yhdisti-vät voimansa elokuussa 2011. Tampereen ohjausryhmä syntyi.

Ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida Pirkanmaan alueen kokemuskoulutustoimintaa, ylläpi-tää asiaa mediassa ja pitää huolta koulutetuista kokemuskouluttajista. Ohjausryhmän puheenjoh-tajana toimii järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Aivoliitosta. Hän kertoo, että ohjausryhmä onmelko suuri. Siinä on neljä järjestöedustajaa, neljä opetusyksiköiden sekä viisi yhdistysten edusta-jaa. – Ryhmä toimii demokraattisesti, vaikka puheenjohtaja ja sihteeri tulevatkin järjestöpuolelta Carita naurahtaa.

Alueella toimii miltei sata kokemuskouluttajaa ja -asiantuntijaa. Ajankohtainen tavoite on välittäätietoa kokemuskoulutuksesta mediassa. Carita näkee toiminnan markkinoinnin myös valtakunnantasolla tärkeäksi. – Kokemuskoulutustoimintaa pitäisi tarjota voimakkaasti valtakunnalliseen mediaan, upeita tari-noita lehtiin sekä haastatteluja radioon ja televisioon, Carita visioi.

– Meillä on aivan loistoporukka kasassa täällä Tampereella! Puhetta ja mielipiteitä piisaa, muttaaina hyvässä hengessä pääsemme yhteisymmärrykseen. Mikä siinä silloin on toimiessa.

Tampereen alueelliseen ohjausryhmään kuuluvat mm. takarivistä vasemmalta Kirsti Mäke-lä (Tampereen Parkinson-yhdistys ry), Anne Mäenpää (TAMK), Petri Karoskoski (TAKK) jaeturivistä vasemmalta Rita Järvinen (Kynnys ry), Carita Sinkkonen (Aivoliitto ry), Leena Pel-tola (Pirko) ja Marja Sundström-Pullinen (Pirkanmaan AVH-yhdistys ry). Kuvasta puuttuuviisi ryhmän jäsentä.

KUVA

MIK

KO V

ÄIS

ÄN

EN

Lisätietoa Pirkanmaan alueellisesta toiminnasta: carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, puh. 050 3089 095

T U R U N O H J A U S R Y H M Ä 15T U R U N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

AKTIIVISTA TOIMINTAA MOLEMMILLA ”PUAL JOKKE” Turku on yksi niistä neljästä paikkakunnasta, joilla on ollut kokemuskoulutustoimintaa Polku-projektista lähtien. Tällä hetkellä Turun alueellisesta ohjausryhmästä on vetovastuussa opetus-hoitaja Helena Haapanen Turun yliopiston Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittä-misyksiköstä. Ohjausryhmä toimii yhdyslinkkinä kokemuskouluttajien ja oppilaitosten välillä.Esimerkiksi palaute kulkee molempiin suuntiin. – Olen ollut mukana vuodesta 2005 ja näppituntuma on, että kokemuskouluttajien käyttö on tänä aikana lisääntynyt, Helena kertoo.

Turussa sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten lisäksi on mukana myös Helenan edustama Turun yli-opisto. Ohjausryhmä on toiminut Turun lisäksi Porissa, Harjavallassa ja Salossa. Nyt vastuuta ontullut jakamaan Satakunnan alueella muutama vuosi sitten aloittanut ohjausryhmä, jonka syntymi-sessä turkulaiset toimivat kätilöinä.

Kouluttamisen ammattilaisena Helena kantaa erityistä huolta kokemuskouluttajien koulutuksen tasalaatuisuudesta. – Olisi tärkeää, että kokemuskouluttajien koulutus olisi eri puolilla Suomea yhdenmukaista, yhtälaadukasta. Silloin voisimme luottaa siihen, että kaikki kokemuskouluttajat ovat päteviä toimi-maan tärkeässä tehtävässään.

Turun alueellisen ohjausryhmän lähitulevaisuuden suunnitelmana on saada uusia opetusyksiköitämukaan toimintaan ja järjestää myös kokemuskouluttajien peruskoulutus.

Toiminta pähkinänkuoressa � Ohjausryhmä kokoontuu 2–3 kertaa

vuodessa

� 28 kokemuskouluttajaa

� Mukana 14 järjestöä

� Vuosittainen kaksi virkistystapaamista

Aikajana 1998 Polku-projekti käynnistyi yhtenä pilottipaikkakuntana Turku 1999 Polku-projektissa ensimmäiset kokemuskouluttajat Turun alueelle 2002 Polku-projekti päättyi 2005 Ohjausryhmä perustetaan2006 Uusi koulutus kokemuskouluttajiksi ja uusia oppilaitoksia mukaan toimintaan

2009 Turun toiminnan 10-vuotisjuhla2011 Porilaiset mukaan yhteistyöhön

2013 Suunnitteilla uusi koulutus

Lisätietoa Turun alueellisesta toiminnasta: Helena Haapanen siheha@utu.fi, puh. 040 518 3307

P O R I N O H J A U S R Y H M Ä16

Vaasassa toimii ruotsinkielisinäkokemuskouluttajina vasemmaltaBjarne Siffrén, Ruth Lawast, SofiDjupsjöbacka, Carita Andersson jaMats-Erik Klockars

MENOA JA MEININKIÄ VAASASSA

VA A S A N S U O M E N K I E L I N E N J A R U OT S I N K I E L I N E N A L U E E L L I N E N O H J A U S R Y H M Ä

Vaasassa toimitaan kaksikielisesti myös kokemuskoulutuksessa – ainoana paikkakuntana Suomessa.Suomenkielinen ohjausryhmä perustettiin vuonna 2010 ja ruotsinkielinen vuonna 2012.

Suomenkielisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii järjestösuunnittelija Marjo LuomanenLihastautiliitosta. – Työni puolesta olen itse luennoinut paljon oppilaitoksissa. Muualla Suomessa oli Polku -projektin ajoiltajäänyt elämään kokemuskouluttajatoimintaa, joten sitä oli saatava Vaasaankin. Kutsuin ihmisiä koolle jasiitä se ajatus sitten lähti, Marjo kertoo.

Vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä ensimmäiset omat kokemuskouluttajat olivat koulutettu.Osa heistä on kaksikielisiä, osa toimii myös Elävien Kirjojen lailla ”kokemuskirjoina”. Käynnistysvuo-den jälkeen toiminnassa vedettiin hiukan henkeä, mutta sinäkin aikana tavattiin kokemuskouluttajia.

Kun toimintaa käynnistetään, tärkeätä on miettiä, miten rakenteet saadaan toimintaa edistäviksi. Ohjausryhmän keskeinen tavoite on ollut lisätä toiminnan markkinointia ja saada kokemuskoulutta-jille lisää töitä. – Tämä on loistavaa toimintaa. Olisi hienoa, että toiminta vielä lisääntyisi ja eri oppilaitokset sitoutui-sivat siihen. Vähitellen toimintaa voisi laajentaa myös muiden yhteistyötahojen, kuten sairaalan jakaupungin kanssa, Marjo ideoi.

Tämän vuoden puolella on käynnistynyt yhteistyö ruotsinkielisen ohjausryhmän kanssa. Sen yhteys-henkilönä toimii koordinaattori Jessica Åhman Vaasan seudun yhdistykset ry:stä (VSY, VasanedjensFöreningar rf.). VSY on vuonna 2009 perustettu sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteenliittymä,jonka tavoitteena on edistää jäsentensä yhteistyötä ja Vaasan seudun väestön hyvinvointia. Yhdistyshaluaa tuoda ihmisiä yhteen ja on luonteva yhteistyökumppani paitsi kokemuskoulutuksessa Vaasanalueella myös ruotsinkielisen kokemuskoulutustoiminnan edistäjänä koko maassa. Kun Jessica aloitti työnsä yhdistyksen koordinaattorina, työtehtävä sisälsi ruotsinkielisen kokemus-koulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen. – Siitä aloitin ja mitä pidemmälle pääsin, sitä enemmän innostuin, Jessica muistelee toiminnan käynnistymistä.

KUVA

JESS

ICA

ÅH

MA

N

L A P P E E N R A N N A N O H J A U S R Y H M ÄTA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä 17

Toiminta pähkinänkuoressa � Molemmat ohjausryhmät kokoontuvat

2–4 kertaa vuodessa

� 12 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä kokemuskouluttajaa

� Yhteinen tapaaminen kokemus -kouluttajille 1–2 kertaa vuodessa

Lisätietoa: marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi, puh. 040 754 9716 (suomenkielinen ryhmä)jessica.ahman@vaasanseudunyhdistykset.fi, puh. 044 756 5413 (ruotsinkielinen ryhmä)

Parhaimmillaan kokemuskouluttajan tarina koskettaa ihmisiä ja avaa silmiä, silloin maailmasta tulee hiukkasen parempi

paikka.

Ruotsinkielisen ohjausryhmän toiminta-aluetta ei ole määri-telty tiukasti, vaan ensimmäiseen ruotsinkieliseen koulutuk-seen olivat tervetulleita ihmiset eri puolilta Suomea. – Olemme todella ylpeitä tästä ensimmäisestä ruotsinkielisestäkokemuskouluttajien koulutuksesta (Expertutbildning), Jessicahehkuttaa. Tämän kokemuksen pohjalta voimme kehittyä edel-leen seuraavaa koulutusta silmälläpitäen, hän jatkaa.

Koulutuksen jälkeen seuraava tärkeä etappi oli saada käännettyäkoulutusmateriaali ruotsiksi. – Se helpottaa ruotsinkielisten koulutusten järjestämistä muuallakin Suomessa. Näin palvelemme koko maata, Jessica kertoo.

Kahden ohjausryhmän rinnakkaiselo on rikkautta Vaasassa. – Aina voi oppia uutta ja kehittää toimintaa muiden jo hyviksi toteamien käytäntöjen pohjalta toteavat Marjo ja Jessica yhteen ääneen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta siitä voi tehdä paremman.

Jessica Åhman ja Marjo Luomala

KUVA

T KA

RI T

ERÄ

S

Aikajana 2010 Suomenkielisen ohjausryhmän perustaminen2011 Kaksi kokemuskouluttajien koulutusta2012 Kokemuskouluttajien virkistyspäivä

2012 Ruotsinkielisen ohjausryhmän perustaminen ja ruotsinkielinen kokemuskouluttajien koulutus (Expertutbildning) 2013 Tiivistä yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisellä ohjausryhmällä sekä yhteinen kokemuskouluttajien virkistyspäivä

18TREFFIT KOLMEN SEPÄN PATSAALLA

Vakaa linja kokemuksellisuudestaPienellä kävelylenkillä kohti Suomen Reumaliittoa kielenkannat aukeavat jo kohtuullisesti ja taivaltaittuu huomaamatta. Vielä muutama kuva sisätiloissa ja pääsemme kunnolla juttelemaan siitä, miksikokemuskoulutus on tärkeää. Kokemuskoulutuksessa pitkäaikaissairas tai vammainen tai heidän läheisensä antaa oman kokemuksellisen tietonsa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön, jotta ammattilaisten tietoisuus sairauden ja vammautumisen vaikutuksesta ihmisen arkeen lisääntyisi.Vankka yhteinen käsitys on, että se lisää ammattitaitoa ja kykyä ottaa potilas tai asiakas paremminhuomioon eri tilanteissa. Kokemuskoulusta voi toteuttaa esimerkiksi puheenvuorona tai alustuksenaopetuksen yhteydestä.

Kokemuskouluttaja Yrjö Puhakka Omaiset ja Läheiset -Liitosta kuvaa asiaa omaisen näkökulmasta:– Kun isäni kuoli, niin äitini kertoi isän vieneen hänen muistinsa mennessään. Äskettäin eläkkeellejääneenä huomasinkin hyppääväni muistisairaan omaishoitajan ja tulkin rooliin, Yrjö muistelee.Yksi Yrjön ensimmäisiä tärkeitä havaintoja oli, miten muistisairaita kohdellaan, esimerkiksi usein puhutaan ohi omaiselle. Hän toivoo voivansa omalla kokemustiedollaan edistää hienotunteisuuttamuistisairaita kohtaan ja sitä, että asiat hoidetaan ja tehdään heidän kanssaan niin pitkälle kuin mah-dollista.

Yrjöä kuunnellessaan Seija Peltosen kasvoille leviää hymy, moni asia kuulostaa niin tutulta. Seija toimii aktiivisesti Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitossa tyttärensä vaikean sairauden takiaja on käynyt monissa paikoissa kertomasta, mitä se tuo paitsi lapsen myös vanhempien elämään.

Vapun jälkeisenä torstaina seisomme valokuvaajankanssa Kolmen sepän patsaalla odottamassa meilletuntemattomia ihmisiä. Tuntomerkeiksemme olinkertonut kädessäni olevan kokemuskouluttajakyltinja valokuvaajan kameran. Kohta meitä ympäröikinviisi kokemuskouluttajaa. Hätistelimme turistit pat-saan edestä pois, jotta pääsimme ottamaan kuvia.Ilmassa on kevään lisäksi ehkä hivenen vaivautunei-suutta – poseeraa siinä kaiken kansan nähtävillä itsellesi tuntemattomien ihmisten kanssa. Kummastijokainen kuitenkin otti paikkansa ja katsoi määrä-tietoisesti kohti kameraa osa tosin aurinkolasitpäässä – onhan meillä tärkeä yhteinen tehtävä tehdä kokemuskoulutusta tutuksi. Irrotteluakin olijo ilmassa, mutta lähdimme jatkamaan matkaa ennen kuin tilanne tallentuisi turistienkin kameroi-hin ja kännyköihin.

Pääkaupunkiseudulla toimivat kokemuskouluttajat paistattelemassa päivää Kol-men sepän patsaalla ylärivissä Yrjö Puhakka Omaiset ja Läheiset -Liitosta, SeijaPeltonen Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitosta, Maarit Fredlund Suo-men Reumaliitosta ja patsaan jalustalla istumassa Mami Tuura Aivovammaliitostaja Risto Blomster Munuais- ja maksaliitosta.

TA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä 19Vastaanotto on ollut hyvin positiivinen. Seija toivoo, että joskus tulevaisuudessa tytär voisi lähteä hänen mukaansa ja kertoa oman tarinansa, jota Seijan tarina täydentäisi omaisen näkökulmasta.

Sairas vaikuttaa koko lähipiiriin– Harvoin sairastuminen on yhden ihmisen asia, vaan se vaikuttaa koko perheen elämään tavalla tai toisella, muistuttaa myös Risto Blomster, joka on Munuais- ja maksaliiton kokemuskouluttaja.Hän on käynyt muutaman kerran kertomassa omista kokemuksistaan munuaissiirron läpikäyneenä.Kerran alustuspyyntö koski myös hänen vaimoaan. Asiaa perusteellisesti harkittuaan he suostuivat siihen. Kokemus oli hyvä.

Erja Johansson liittyi seuraamme liiton keskustoimistossa. Hän on Aivoliiton kokemuskouluttaja.Häntä ja Aivovammaliitossa toimivaa Mami Tuuraa yhdistää kokemus siitä, kuinka aivoperäinenvammautuminen muuttaa elämän hetkessä. Erjan saatua aivoinfarktin oli hänelle luonteenomaista, että kuntouduttuaan hän oli valmis tätä kokemaansa ja siitä oppimaansa jakamaan opiskelijoille. Hän on toiminut aiemmin rehtorina ja kontaktit oppilaitoksiin olivat olemassa. Erjalla onkin jo pari-senkymmentä kokemuskoulutuspuheenvuoroa takana. Mamin aivovamma mullisti koko elämän,mutta aina vain hetkeksi kerrallaan, sillä läheiset ja arki vievät elämää eteenpäin. Kokemuskoulutussopii teatterissa ja näyttelemisestä pitävälle naiselle, sillä esiintyminen eri areenoilla on lähellä sydäntä. Mamilla on kuitenkin myös hyvin tärkeää kerrottavaa siitä, kun vammautuminen einäy päällepäin: Minkälaisia asioita ja asenteita ihminen joutuu silloin toimintakyvyn muutoksensa,esimerkiksi väsymisen, takia kohtaamaan.

– Kuulosta tutulta. Yksi hankalasti muille välitettävä asia on, kuinka elää pitkäaikaisen kivun kanssa.Se kun ei näy päällepäin kuten vaikkapa kipsattu jalka tai paketissa oleva käsi, kertoo paljon oma-kohtaista tietoa omaava Maarit Fredlund. Hän sairastaa fibromyalgiaa ja on Suomen Reumaliiton kokemuskouluttaja. Maarit halusikokemuskouluttajaksi ja antaa kokemuksellisen näkökulmaa ammattilaisten käyttöön: – Vielä ei ole varsinaisia kokemuskouluttajakutsuja tullut, mutta olen valmiina kun kutsu käy, vieläpä molemmilla kotimaisilla, Maarit naurahtaa.

Selviytyminen yhdistääKuusi upeaa ihmistä ja kuusi selviytymistarinaa,kaikilla omanlaisensa, mutta myös paljon yhdistä-viä kokemuksia siitä, mitä pitkäaikaissairaus taivammautuminen tuo elämään. Erilaiset asenteet,ymmärtämättömyys, haasteet ihmissuhteissa ja työ-paikalla sekä talouden kanssa pärjääminen. No-peasti keskustelussa nousivat nämäkin asiat esiin.Kaikki olivat esimerkiksi sote-keskustelua seurates-saan voineet todeta, että vaikka sanotaan olevanlottovoitto syntyä suomalaiseksi, niin kunpa voisivielä valita mille paikkakunnalle. Esimerkiksi hoi-to- ja sosiaalipalvelut vaihtelevat asuinpaikkakun-nan mukaan. Tästä voisi muutaman kokemuksellisen sanan kertoa myös päättäjille.

Kuvaussession jälkeen on aika rentoutua ja vaihtaa ajatuksia kokemus-kouluttajia yhdistävistä asioista. Kuvassa vasemmalta Erja Johansson, Maa-rit Fredlund, Risto Blomster, Yrjö Puhakka, Seija Peltonen ja Mami Tuura.

Oli ilo tavata!

Kokemuskoulutusverkostossa toimii noin 360 koulutettua kokemuskouluttajaa. Lisätietoa www.harvinaiset.fi sekä kokemuskoulutusverkostoon kuuluvista järjestöistä (luettelo sivulla 23).

I L M O I T U K S I ATA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä20

Suvi Nousiainen, Muotialan asuin ja toimintakeskuksenkansalaistoiminnan vastaava koordinaattori

Olen toiminut kokemusasiantuntijatoiminnassa vuodesta2007. Innostuin varmaan samalla tavalla kuin useimmat:kuuntelemalla kokemuskouluttajaa. Se pysähdyttää jokakerta. Kokemustieto on ainutlaatuinen kehittämisen ja muu-toksen väline, joka voimaannuttaa puhujan ja vaikuttaakuulijaan. Tärkeää on kokemuskouluttajien aseman vakiin-

nuttaminen. Kokemustiedolle on myös tärkeää hakea uusia käyttömahdolli-suuksia ja kokemuskouluttajille entistä monipuolisempia tapoja hyödyntääosaamistaan. Kokemustietoa tarvitaan palvelujärjestelmän kehittämistyössä.Mielenterveys- ja päihdetyössä tämä alkaa jo toteutua. Sama on mahdollistamyös muiden alojen kokemuskouluttajille. Nyt on kokemustiedon aika!

KOKEMUSKOULUTUKSEN OHKurt Jäntti, Vaasan Psoriasisyhdistyksen puheenjohtaja

Olen järjestöaktiivi kymmenien vuosien kokemuksella jaVaasan alueellisen Koko-ohjausryhmän jäsen. Minulla onmyös joitakin kunnallisia luottamustehtäviä.

Olin vuosia kokemuskoulutusprojektin postituslis- talla seuraten sen etenemistä ja kehittymistä. Oivallus

hankkeen erinomaisuudesta ja tarpeellisuudesta vei mennessään. Haluan yhte-näiset valtakunnalliset käytännöt koskien toiminnan sujuvuutta ja lisää alueel-lista ja järjestöllistä kattavuutta. Arjen asiantuntijuus, kokemuskoulutuksenmuodossa, olisi saatava kiinteäksi osaksi opiskelua ja mm. henkilöstön täyden-nyskoulutusta.

Petri Karoskoski, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksenopettaja

Päätyöni on mielenterveysasioiden opettaminen. Kokemusasiantuntijatoiminnassa olen ollut mukana vuodesta2003. Kouluttautumisella ja kokemustoiminnalla on suuri vai-kutus kuntoutujan toimintakykyyn ja itsetuntoon. Perinteisenhoidollisen kuntoutuksen rinnalle on kaivattu voimakkaamminyhteiskuntaan ja normaaliin elämään suuntautuvaa toimintaa.

Konkreettisimpia tavoitteita ovat kokemusasiantuntijoiden koulutuksen kehittäminen ja linjaaminen koko Suomessa sekä kokemusyhteistyön saaminen näky-vämmin mukaan sote-ammattilaisten kouluttamiseen ja työhön. Toiminnasta hyötyvätkaikki. Olemme suuren läpimurron kynnyksellä!!

Pia Hytönen, ohjausryhmän puheenjohtaja, Omaiset mielen-terveystyön tukena keskusliiton toiminnanjohtaja

Osallistuin Kokemuskoulutuksesta pysyvää -hankkeen pilot-tikoulutuksen toteutukseen vuonna 2009. Oli vaikuttavaakuulla yli kahdenkymmenen kokemuskouluttajan tarinat.Vakuutuin toiminnan tärkeydestä. Nyt olen vielä vakuuttu-neempi!

Haluan edistää kokemuskoulutustoiminnan valtakunnallista ja paikallista näky-vyyttä ja tunnettuutta. Kokemuskoulutuksen tulee saada vahva sija opetuksessa.Toimintaa tulee kehittää pitkäjänteisesti, eikä koulutuksen laadusta saa tinkiä.Kokemuskouluttajien jatkokoulutuksesta täytyy pitää huolta ja heidän jaksamis-taan tukea.

Kiitos kaikille toiminnassa mukana oleville tähänastisesta työstä!

Sirkku Lindstam, ohjausryhmän varapuheen-johtaja, Aivovammaliiton toi-minnanjohtaja

Olen ollut mukana kokemus-koulutuksen projektien johto-ja ohjausryhmissä vuodesta2008. Koulutukseltani olen

sosiaali-, terveys-, diakonia- ja työnohjauksenammattilainen. Kokemuskouluttajatoiminta tuntuiheti mielekkäältä toiminnalta aivovammakuntou-tujille. Se onkin otettu strategiseksi ja rakenteelli-seksi osaksi Aivovammaliiton toimintaa.

Haluan jäntevöittää kokemuskoulutustoiminnankokonaisuutta ja varmistaa kokemuskoulutuksentulevaisuuden. Yhteistyötä niin kokemuskoulutuk-sen lähitoiminta-alueiden kuin eri toimijatahojenkanssa tulee tiivistää ja kehittää. Kokemusasian-tuntijuus on otettu oleelliseksi osaksi hyvää sote-alan koulutusta. Paluuta ei ole. Järjestöjen rooliakokemuskouluttajien taustatukena tulee vaalia.

I L M O I T U K S I ATA M P E R E E N O H J A U S R Y H M Ä 21OHJAUSRYHMÄ ESITTÄYTYY

Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuvat myöshallinnoijan edustajina Suomen Reumaliitosta ke-hitysjohtaja Jaana Hirvonen ja suunnittelija LauriHonkala.

Jussi Laakkonen, Munuais- ja Maksaliiton edustaja, koke-muskouluttaja

Pakko tunnustaa, etten muista, miten kaikki alkoi, muttaolen ollut omalta osaltani vahvasti mukana jo yli 20 vuotta.Koen tämän työn laajemmassa mittakaavassa todella tär-keäksi.

Haluan erityisesti tuoda esille, että kokemuskouluttaja on yh-tä "arvokas" luennoitsija, kuin kuka tahansa muukin. Kokemuskouluttaja ansaitseemyös saman korvauksen. Pohjakoulutus kokemuskouluttajaksi on ollut kaikilleerityisen vaativa ja kallis – oman terveyden menetys. Haaveeni on nähdä koke-muskouluttaja toiminnan juurtuminen oppilaitosten ja miksei muidenkin tahojenvakituiseksi toiminnaksi.

Carita Sinkkonen, Aivoliitonjärjestösuunnittelija

Olen Veeti-veijarin äippä ja Sami-suloisen puoliso. Ko-toosin olen Etelä-Pohojan-maalta, tätä nykyä vaikutanTampereelta käsin. ”Mun kanspärjää, kun teköö just niinkumä sanon!”

Vaikutuin kokemuskouluttajien upeista selviyty-mistarinoista ja sain tehtävän perintönä aiemmanvastuuhenkilön siirtyessä muihin tehtäviin. Oh-jausryhmässä haluan edistää valtakunnallista japaikallista näkyvyyttä sekä tietoisuutta kokemus-asiantuntijuudesta.

Kiitos luottamuksesta!

Annukka Tuovinen, Suomen Parkinson-liiton aluetyöntekijä

Koulutukseltani olen toimintaterapeutti. Olen toiminut jär-jestötyön lisäksi pitkään kuntoutuksen saralla. Olen Kuo-pion alueellisen ohjausryhmän vetäjä.

Kokemuskoulutus on yksi hienoimmista tavoista tehdä va-paaehtoistyötä – pääsee herättelemään tulevien ammatti-

laisten ajatuksia. Tavoitteenani on vaikuttaa siihen, että kokemuskoulutusver-kosto toimii entistä strukturoidummin. Haluan myös, että kokemuskouluttajam-me saavat jatkuvaa tukea ja koulutusta.

Kokemuskoulutus on siirtynyt vakiintuneeksi toiminnaksi. Siitä kiitos kuuluukaikille toiminnassa mukana olleille. Viedään toiminta yhdessä aivan uusiinulottuvuuksiin!

Helena Haapanen, Turun lääketieteellisen tiedekunnan opetushoitaja

Olen opetushoitaja, 20 vuotta sairaalatyössä ja kohta 10vuotta akateemisemmalla puolella. Olen innokas kotitarve-puutarhuri ja rintamamiestaloilija, yhden kirvesmiehenmuija ja kahden maailmaa reissaavan lapsen äiti.

Tämä homma tuli minulle vähän kuin manulle illallinenlääketieteelliseen tiedekuntaan tullessani. Haluan, että hoitoalan työssä poti-laan ääni tulee kuuluvasti esiin. Kokemuskoulutus on tärkeässä asemassa.Toivon, että opiskelijani ajattelisivat yhtä kauniisti kuin yksi juuri kliinistä

vaihetta aloittava, joka sanoi haluavansa oppia rakastamaan potilaitaan.

(Helena Haapanen ei päässyt osallistumaan ryhmäkuvaan.)

22

Kokemuskoulutuskentällä on käynnissä vilkas verkostoituminen. Viidellä paikkakunnalla käynniste-tään omaa toimintaa. Jyväskylän alueella on aktivoitunut uutta toimintaa Keski-Suomen alueellisenaohjausryhmänä.

Kokkolassa kokoonnuttiin helmikuussa miettimään alueellisen ohjausryhmän perustamista osallistujina 30 paikallisyhdistysten ja opetusyksiköiden edustajaa. Loppupäätelmäksi tuli, että Keski-Pohjanmaalla onselkeä tarve omaan ohjausryhmään. Yhteisöklubi SILTA lupautui kotipesäksi ja järjestäytymiskokous pidet-tiin huhtikuussa. Ryhmän nimeksi tuli Keski-Pohjanmaan Kokemusosaamisen ohjausryhmä (KPKOOS).

Kajaanissa järjestettiin huhtikuussa tilaisuus kokemuskoulutusverkoston jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyk-sille, opetusyksiköille ja kokemuskouluttajille tavoitteena ohjausryhmän käynnistämistarpeen selvittely. Tilaisuuteen osallistui 10 henkilöä. Asiasta käytiin hyvää keskustelua ja ideoitiin toiminnan laajentamista.Samalla todettiin, että tarvitaan uusia koulutettuja kokemuskouluttajia nykyisen kahden lisäksi.

Mikkelin alueella toimii Parkinson-liiton, Keliakialiiton, Suomen Reumaliiton ja Mielenterveyden keskus-liiton kokemuskouluttajia. Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kyyhkylän kun-toutuskeskus käyttävät alueen kokemuskouluttajia ja -asiantuntijoita. Eri tahojen edustajat kokoontuivatkesäkuussa pohtimaan ohjausryhmän perustamista, ja ensimmäinen virallinen kokous järjestetään loka-kuussa.

Seinäjoen aktiivitoimijat tapasivat elokuussa. Kymmenen ihmisen ryhmä edusti alueen järjestöjä, opetus-yksiköitä, sairaanhoitopiiriä ja muita sidosryhmiä. Tapaamisessa perustettiin Seinäjoen alueen ohjausryh-mä, jonka ensimmäisen kokous on syyskuussa. Myös Ylivieskassa harkitaan oman ryhmän käynnistämistä.Keski-Suomen alueella on virinnyt uuden ohjausryhmän toiminta entisen Jyväskylän alueellisen ohjaus-ryhmän seuraajana. Uusi nimi kuvaa paremmin ryhmä toiminta-aluetta.

KUKA ON KOKEMUSASIANTUNTIJA? Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt kokemusasiantuntijaksi henkilön, jolla on omakohtais-ta kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena,palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä.

Tampereella toimiva Muotialan asuin- ja toimintakeskus on yksi kokemusasiantuntijatoiminnan uranuurta-jista Suomessa. Se on järjestänyt pitkään kokemusasiantuntijoiden koulutusta ja välittänyt kokemusasian-tuntijoita erilaisiin tehtäviin, kuten:• Kokemuskouluttajiksi ryhmille ja yhteisöille• Kokemuskehittäjiksi erilaisiin palvelujärjestelmän kehittämis- ja toteuttamistehtäviin• Kokemustiedottajiksi kertomaan kokemuksistaan tiedotusvälineissä

Teemoja voivat olla esimerkiksi näkemykset palveluista, hoidosta ja kuntoutumisesta, kokemusperäinentieto eri mielenterveyden häiriöistä ja niiden kanssa selviytymisestä.

Lisätietoa:Kansalaistoiminnan keskus PuistoKoordinaattoriSuvi Nousiainen, 050 323 7588

UUSIA ALUEELLISIA RYHMIÄKOKEMUSKOULUTUSVERKOSTOON

23

Aivoliitto ry.carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Aivovammaliitto ry. annukka.helander@aivovammaliitto.fi

Autismi- ja Aspergerliitto ry.jan-mikael.fredriksson@autismiliitto.fi

Iholiitto ry. mira.airola@iholiitto.fi

Invalidiliitto ry.kirsi.kosonen@invalidiliitto.fi

Keliakialiitto ry. pohjoissuomi@keliakialiitto.fi

Kuuloliitto ry.paivi.vaananen@kuuloliitto.fi

Kynnys ry.susanna.haapala@kynnys.fi

Lihastautiliitto ry.paula.saarni@lihastautiliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry.heini.kapanen@mtkl.fi

Muistiliitto ry.krista.pajala@muistiliitto.fi

Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. suvi.nousiainen@muotiala.fi

Munuais- ja maksaliitto ry.helena.rokkonen@musili.fi

Näkövammaisten keskusliitto ry. asta.salonen@nkl.fi

Omaiset mielenterveyden tukena keskusliitto ry.marika.finne@omaisten.org

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry.merja.kaivolainen@omaishoitajat.fi

Psoriasisliitto ry.aapo.rantanen@psori.fi

Suomen CP-liitto ry.minna.teiska@cp-liitto.fi

Suomen Diabetesliitto ry.outi.himanen@diabetes.fi

Suomen Kilpirauhasliitto ry.asta.tirronen@kilpirauhasliitto.fi

Suomen MS-liitto ry. heidi.sarkilahti@ms-liitto.fi

Suomen Nivelyhdistys ry.raija.malmivaara@niveltieto.net

Suomen Osteoporoosiliitto ry.aho.ritvaliisa@gmail.com

Suomen Parkinson-liitto ry.annukka.tuovinen@parkinson.fi

Suomen Reumaliitto ry.lauri.honkala@reumaliitto.fi

Suomen Syöpäyhdistys ry.raili.patynen@cancer.fi

Suomen Tourette-yhdistys ry.tuula.savikuja@elisanet.fi

Turun Seudun Nivelyhdistys ry.tsnynivelyhdistys@gmail.com

KOKEMUSKOULUTUSVERKOSTON JÄSENYHTEISÖT (syyskuu 2013)

Kokemuskoulutusverkostoon kuuluu tällä hetkellä 28 jäsenyhteisöä. Mukana olevat liitot ja yhdistykset sekä niiden yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat:

Verkoston kokemuskoulutustiimiLauri Honkala puh. 040 4868 171lauri.honkala@reumaliitto.fiJaana Hirvonen puh. 0400 760 054jaana.hirvonen@reumaliitto.fi