1

Korkein hallinto-oikeus

Hallinto-oikeudetHelsingin hallinto-oikeusHämeenlinnan hallinto-oikeusItä-Suomen hallinto-oikeusPohjois-Suomen hallinto-oikeusTurun hallinto-oikeusVaasan hallinto-oikeus

Vakuutusoikeus

Markkinaoikeus

Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

Toimintak

ertom

us2016

2

ESIPUHE 3TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT 5

TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT 5TURVALLISUUSTILANTEEN MUUTOS KOLMANSISSA MAISSA JA SEN VAIKUTUS ASIAMÄÄRIIN 5TOIMINNAN KESKEISET RISKIT JA TOIMENPITEET 5ULKOINEN OHJAUS 6SISÄINEN VALVONTA 6

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 2016 7HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISIÄ TIETOJA 7ASIOIDEN KÄSITTELYAJAT 7TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT JA TOIMINTAMENOT 7HENKILÖSTÖ 7KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 8HALLINTO-OIKEUDET 9VAKUUTUSOIKEUS 10MARKKINAOIKEUS 11AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN 11

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 12HALLINTOLAINKÄYTÖN YLEISET KEHITTÄMISLINJAT 12KEVENNETYT KOKOONPANOT HALLINTO-OIKEUKSISSA JA KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA 12TURVAPAIKKA-ASIAT 13OIKEUDENKÄYNTIMAKSUN UUDISTUS 13

TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 14HAIPA-HANKE 14SOTE-UUDISTUS 14ASESSORIT HALLINTOTUOMIOISTUIMISSA 14HALLINTOTUOMIOISTUINTEN PÄÄTÖSTEN JULKAISEMINEN 14

TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA 15

SISÄLLYS

3

ESIPUHE

Perustuslaissamme vahvistettuun suomalaiseen oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu keskeisenä elementtinä hallinnon lainalaisuus eli se, että kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Yksilön kannalta saman asian toisena puolena on toimiva oikeusturva jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Kaikkialla maailmassa näin ei valitettavasti vielä ole. Oikeusturvan toteutumiseksi kaikista yksittäisistä hallintoviranomaisten päätöksistä, aina kunnan viranhaltijasta tai lautakunnan jaostosta valtioneuvostoon saakka, on meillä mahdollisuus valittaa oikeudellisin perustein hallintotuomioistuimeen.

Hallintotuomioistuin – siis jokin alueellisista hallinto-oikeuksista, markkinaoikeus, vakuutusoikeus tai korkein hallinto-oikeus – onkin kaikista eri tuomioistui-mistamme käytännössä todennäköisimmin se, jonka kanssa tavallinen kansalainen tulee elämänsä jossakin vaiheessa asioimaan, olipa kyse veroista, rakenta-misesta, ympäristöstä, sosiaaliturvasta, lastensuojelusta, terveydestä, elinkeinoista, virkasuhteista, vaaleista tai monista muista arkisista asioista. Kun hallinto-tuomioistuinten ratkaistavaksi kertyy asioita kaikilta yhteiskunnan ja talouden aloilta, juuri niiden päätöksistä paljolti piirtyy yleiskuva suomalaisen oikeusvaltion toiminnasta. Toki oikeusvaltioon ja lainalaiseen hallintoon kuuluu lähtökohtana se, että jo perustasolla kaikki hallinnon ratkaisut ovat mahdollisimmin oikeita ja perusteltuja. Silti aina jossakin osassa asioita vanhan kokemuksen mukaan ilmenee ongelmia ja oikeussuojan tarvetta.

Perustuslakiin ankkuroidut itsenäiset hallintotuomioistuimet pitävät yllä kattavaa ja asiantuntevaa lain soveltamisen ohjausta esimerkiksi verotuksen eri sekto-reilla, elinkeinoasioissa, julkisissa hankinnoissa, kilpailuasioissa, immateriaalioikeusasioissa, ympäristöluvissa, kaivosasioissa, kaavoituksessa, rakentamisessa, ulkomaalaisasioissa, julkisuusasioissa, kunnallisasioissa sekä sosiaali- ja terveysasioissa. Ne ovat Suomelle merkittävä voimavara sekä tuottavuus- ja kilpailuky-kytekijä. Myös valtaosassa Euroopan maita on erilliset hallintotuomioistuimet. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Sellaisissa maissa, joissa on vain yksi ylin oikeusaste ja yksilinjaiset alemmat asteet, haetaan uudenlaisia ratkaisuja kansalaisten ja yritysten oikeussuojan tehostamiseksi ja oikeudellisen ohjauksen kattavuuden parantamiseksi muissa kuin rikos- ja siviiliasioissa, joihin yksilinjaisten tuomioistuinjärjestelmien toiminta käytännössä yleensä painot-tuu. Hallintoprosessi on viime vuosina luotu ainakin Isoon-Britanniaan ja Venäjälle. Norjassa ja Tanskassa asiasta keskustellaan. Suomen toimivaa järjestelmää kohtaan osoitetaan tässä suhteessa jatkuvasti erityistä kiinnostusta.

Hallintotuomioistuinten avainmerkityksestä huolimatta kansalaisten yleinen tietämys hallintolainkäytöstä ei keskimäärin ole kovinkaan hyvä. Kuva yleisessä tietoisuudessa saattaa olla himmeä tai puuttua kokonaan. Osasyy on varmaan sillä, että hallintoprosessi on enimmäkseen kirjallista, vaikka suullisilla käsittelyil-läkin on jutun laadusta riippuen oma tärkeä osuutensa, esimerkiksi lastensuojeluasioissa ja tietyissä ulkomaalaisasioissa. Tosin kansalaisten kuva tuomioistui-mista ylimalkaan saattaa nykyään perustua enemmän amerikkalaiseen oikeussaliin kuin mihinkään kotimaiseen nykytodellisuuteen, olivatpa kyseessä yleiset tuomioistuimet tai hallintotuomioistuimet. Tässä meillä itsellämmekin on aina kehittämisen varaa, alkaen ennakoivasta asianosaisten palvelusta ja selkeästä informaatiosta yksittäisissä jutuissa. Yleisellä viestinnälläkin on oma, yhä keskeisempi osuutensa. Ratkaisujen yhä laajempi saatavuus tietoverkossa on olennai-nen tavoite.

Muutokset ja ongelmat kansalaisyhteiskunnassa ja taloudessa näkyvät usein äkillisestikin hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulevissa asioissa, niiden mää-rissä ja asiaryhmäjakautumissa. Tämä edellyttää mahdollisuutta ketterään reagointiin ja toiminnan suuntaamiseen yllättävissäkin tilanteissa. Toki silläkin on rajansa; määräänsä enempää ei yllättävää jutturyöppyä voi kukaan asianmukaisesti ja ajallaan käsitellä, etenkin jos työmäärää tunnistamattomat resurssileikka-ukset ovat samaan aikaan viemässä pohjaa jo säännönmukaiseltakin lainkäyttötoiminnalta. Luotan kuitenkin yhä siihen, että toimivan oikeuslaitoksen merkitys maamme kestävän talouden ja yhteiskuntamme koheesion kannalta jatkossakin ymmärretään. Varmuutta tästä ei toki ole. Oletus siitä, että hallintotuomiois-tuinten tehokkuuden heikentäminen mekaanisin leikkauksin tuottaisi yhteiskunnalle kokonaistaloudellisia säästöjä, kilpailukyvyn tai tuottavuuden lisäämisestä puhumattakaan, on pahasti virheellinen.

ESIPUHE

4

Hallintotuomioistuinten kulut koostuvat ennen muuta henkilöstö- ja vuokrakuluista. Niitä ei voida ulkoistamalla eliminoida. Tietotekniikan kehittämisellä olisi kyllä paljonkin saatavissa aikaan, mutta haaste on valtava, koska hallintotuomioistuinten sidosryhmiä ovat käytännössä koko yksityinen sektori ja koko julkinen sektori ja asioiden, asiakirjojen ja asiakirjaliikenteen keskinäinen vaihtelu erittäin suurta. Kattava ja perinpohjainen kehitystyö vaatii melkoisesti resursseja, jos työ halutaan tehdä kunnolla. Ja silloinkin tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Yleiset tuomioistuimet ovat oikeushallinnon tietoteknisissä kehittämishankkeis-sa tapahtuneen priorisoinnin vuoksi olleet alkuvaiheessa vuosia edellä hallintotuomioistuimista, mutta ero on sittemmin kaventunut. Vuosia kestävä Hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämishanke HAIPA on esiselvitysvaiheen jälkeen nyt vakaalla pohjalla, kun oikeusministeriö on yhteistoiminnassa hallintotuomioistuinten kanssa asettanut varsinaisen HAIPA-hankkeen kaudelle 25.1.2016 – 31.12.2019. Tämän vaiheit-tain toteutettavan hankkeen tehtävänä on uusia asian- ja dokumentinhallintajärjestelmät hallinto- ja erityistuomioistuimissa hallinto- ja erityistuomioistuinten toimintoja samalla kehittäen. Hankkeen päätavoitteena on luoda yhtenäinen järjestelmä, jossa tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasioi-ta koskevat toimintonsa asian vireille tulosta sen ratkaisemiseen ja arkistointiin saakka. Järjestelmän on tarkoitus mahdollistaa sähköinen yhteistyö muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. Uusi järjestelmä olisi suunnitelmien mukaan otettavissa käyttöön vuonna 2020. Ainakin siihen asti siis tuomioistuimissa on tultava toimeen nykyisillä, osin pahasti vanhentuneilla järjestelmillä. Näiden toimintakyvyn välttämätön säilyminen vielä useita vuosia sisältää merkittävän riskitekijän. Huomattava haaste tulee olemaan myös kaiken olemassa olevan, eri järjestelmillä tuotetun tietoaineiston sujuva siirtäminen toimivina uuteen ympäristöön.

Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden ensisijaisena tehtävänä ei olekaan ollut antaa ennakkopäätöksiä, lain soveltamisen ohjaaminen hallinnossa ja hallinto-tuomioistuimissa kuuluu vanhastaan sen tehtäviin. Tämä puoli onkin lainsäädännön kehittyessä yhä korostumassa. Jo useina vuosina valituslupa-asioita on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa kutakuinkin saman verran kuin tavanomaisia valitusasioita. Vuonna 2016 tapahtunut turvapaikka-asioiden määrän merkittävä nousu käänsi tasapainon kuitenkin selkeästi valituslupa-asioiden enemmistöksi. Suunta jatkuu uusien lainmuutosten alkaessa vaikuttaa. Ongelmallis-ta on silti, että esimerkiksi lastensuojeluasioissa ei valitusluvan käytöönotossa ole edetty, vaikka niissä lopputulokset korkeimmassa hallinto-oikeudessa erittäin harvoin muuttuvat ja vaikka perheiden muuttuvat tilanteet edellyttäisivät nopeita ratkaisuja. Korkein hallinto-oikeus julkaisi tärkeitä ratkaisuja vuosikirjase-losteina vuonna 2016 tasan 223, ja lisäksi julkaistiin 63 lyhyttä ratkaisuselostetta, kummatkin ratkaisujen oikeudellisen ohjausmerkityksen perusteella. Lisäksi verkkosivustolla on julkaistu ryhmässä muita päätöksiä yhä enemmän sellaisia yksittäisiä yhteiskunnallista, alueellista tai muuta yleistä mielenkiintoa omaaviksi arvioituja ratkaisuja, joita ei ole ratkaisun oikeudellisen merkityksen perusteella julkaistu vuosikirjaselosteina tai lyhyinä ratkaisuselosteina.

Vuosi 2016 on hallintotuomioistuimissa ollut poikkeuksellinen ennen muuta turvapaikkavalitusten nopeasti kohonneen määrän vuoksi. Tämä on vuoden aikana koskenut nimenomaan Helsingin hallinto-oikeutta, johon turvapaikkavalitukset oli koko maan osalta keskitetty, sekä ylimpänä asteena korkeinta hallinto-oi-keutta. Samaan aikaan ulkomaalaisasioiden prosessisääntelyä on tarkistettu useilla osittaismuutoksilla, jotka eivät kaikilta osin välttämättä ole olleet omiaan helpottamaan hallintotuomioistuinten työtä. Uusimpien lainsäädäntöratkaisujen tuloksena Helsingin hallinto-oikeuden työtä turvapaikka-asioissa on jaettu myös kolmelle muulle hallinto-oikeudelle (Turun, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet). Muutos on toteutunut vuoden 2017 puolella, voimaan helmikuun alusta, mutta siihen on pyritty valmistautumaan mahdollisimman hyvin tiukasta aikataulusta huolimatta.

Tämä hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus sisältää totuttuun tapaan selvityksen kaikkien hallintotuomioistuinten toiminnasta vuonna 2016. Kertomusvuonna työtilanne pystyttiin pitämään hallinnassa käsiteltävien asioiden määrästä, moninaisuudesta ja vaihtelusta huolimatta. Hallintotuomioistui-met onnistuivat haastavassa oikeusturvatehtävässään myös toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa valtaosin. Vaikka oikeudenkäyntimaksuja kaikissa tuomioistuimissa on vuoden 2016 alussa voimaan tulleella tuomioistuinmaksulailla korotettu, osin merkittävästikin, oikeuden-käynti hallintotuomioistuimissa kokonaisuutena on edelleenkin varsin edullista niin julkistalouden kuin asioiden osapuoltenkin näkökulmasta. Asianosainen saa päätöksensä myös joutuisasti, esimerkiksi alueellisissa hallinto-oikeuksissa keskimäärin 8 kuukaudessa.

Helsingissä, huhtikuun 1. päivänä 2017Pekka Vihervuori Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti

5

TOIMINNAN KESKEISET RISKIT JA TOIMENPITEET

Turvapaikanhakijoiden määrän kehittymistä tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Lainsäädännössä onkin tärkeää varautua erilaisiin ennusteisiin ja vaihtoehtoihin. Turvapaikanhakijoille on turvattava oikeudenmukainen oikeudenkäynti myös tulevaisuudessa. Käsittelyaikojen kasvua on turva-paikanhakijoiden oikeusturvan ja ratkaisutoiminnan sujuvuuden vuoksi pyrittävä hillitsemään.

TOIMINNAN KESKEISET RISKIT JA TOIMENPITEET

Toiminnan keskeiset riskit ja toimenpiteet niiden hallitsemiseksi ovat pysy-neet ennallaan. Taloudelliset resurssit ovat edelleen heikentyneet lukuun ottamatta sitä lisäystä, joka toimintamenoihin on tehty Helsingin hallinto-oikeuden ja kor-keimman hallinto-oikeuden osalta turvapaikka-asioiden käsittelyä varten. Oikeusturvasta huolehtiminen edellyttää sitä, että suunnitelluista talou-dellisten resurssien leikkauksista koko tuomioistuinlaitoksen ja kaikkien hallintotuomioistuinten osalta luovutaan. Tarvitaan myös oikeaa resurssien kohdentamista ja pitkäjänteistä tulosohjausta. Muutoin seurauksena saat-taa olla henkilöstön väheneminen tehtävien määrästä riippumatta. Henkilöstön ikärakenne on edelleen sellainen, että eläköityminen on ajankohtainen. Eläköityvän henkilön osaamisen siirtäminen on tässä yh-teydessä tärkeää. Tästä johtuen on tärkeää, että eläköityminen on suunni-telmallista ja rekrytointimahdollisuudet turvataan. Samalla on turvattava hallintotuomioistuinten kilpailukyvyn ja tunnettavuuden lisääminen työmarkkinoilla.

Tärkeää on panostaa työhyvinvointiin ja koulutuksen riittäviin resursseihin kaikkien työntekijäryhmien osalta. Tällä saadaan työn kuormittavuutta helpotettua. Yksi keskeinen kysymys on myös asianhallintajärjestelmän kokonaisuudistus, joka olisi saatava tehtyä mahdollisimman nopeasti.

TURVALLISUUSTILANTEEN MUUTOS KOLMANSISSA MAISSA JA SEN VAIKUTUS ASIAMÄÄRIIN

TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT

TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT

5

TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT

Valtiontalouden kustannussäästöt ovat vaikuttaneet edelleen tuomio-istuinten toimintamäärärahojen supistumisena. Tämä ja lyhytjänteinen tulosohjaus eivät ole mahdollistaneet riittävän pitkäkestoista toiminnan suunnittelua ja ruuhkautuneiden asioiden riittävän joutuisaa käsittelyä. Poikkeuksen on muodostanut turvapaikka-asioiden käsittelyä varten myönnetyt lisäykset toimintamäärärahoihin Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muutoksenhakusääntelyä on saatu uudistettua, mutta muutokset ovat toteutuneet hitaasti.

TURVALLISUUSTILANTEEN MUUTOS KOLMANSISSA MAISSA JA SEN VAIKUTUS ASIAMÄÄRIIN

Turvapaikan hakijoiden määrä Suomessa ja muualla Euroopassa kasvoi merkittävästi vuonna 2015. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomeen saapui tuolloin yli 32 000 turvapaikanhakijaa, mikä on lähes kymmenkertainen määrä viimeisiin sitä edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on aiheuttanut haasteita Maahan-muuttovirastolle ensiasteen päätöksentekijänä sekä viraston päätöksistä tehtyjä valituksia ensimmäisessä tuomioistuinasteessa ratkaisseelle Helsin-gin hallinto-oikeudelle ja asioita ylimpänä muutoksenhakuasteena käsitte-levälle korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Hallituksen esityksessä (HE 234/2016) on todettu muun ohella, että Helsin-gin hallinto-oikeus on yleinen hallintotuomioistuin, jonne on viime vuosina saapunut vuodessa noin 8 000 valitusta. Niistä kansainvälistä suojelua kos-kevia valituksia on ollut noin 1 100—1 200. Vuoden 2016 aikana Helsingin hallinto-oikeuteen saapui kaikkiaan 10 418 turvapaikkavalitusta. Helsingin hallinto-oikeuden työmäärä on siten kasvanut huomattavasti suhteessa aikaisempiin vuosiin ja toisaalta suhteessa muihin hallinto-oikeuksiin.

TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT

6

ULKOINEN OHJAUS

SISÄINEN VALVONTA

ULKOINEN OHJAUS

Tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta seurataan oikeusministeriön kanssa vuosittain tulosneuvotteluissa ja talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä käytävissä neuvotteluis-sa.

Korkeimmalla hallinto-oikeudella on perustuslain mukainen velvollisuus valvoa hallinto-tuomioistuinten toimintaa. Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä on nimenomaan hallinto-oikeuksien työn laadun valvonta. Valvonta tarkoittaa lainkäytön yhtenäisyyden, päätösten laadun ja käsittelyaikojen sekä tuomioistuinten voimavarojen riittävyyden seu-rantaa. Se ei merkitse puuttumista yksittäisten asioiden lainkäyttökäsittelyyn alemmissa hallintotuomioistuimissa. Osa valvontaa on neuvottelupäivien ja koulutuksen järjestäminen sekä yhteisen toimintakertomuksen laatiminen. Uusia laadunvalvonnan menetelmiä tulisi myös etsiä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät velvolli-suutensa.

SISÄINEN VALVONTA

Toimintaa johtaa ja tuloksellisuudesta vastaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallinto-oikeuksissa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeu-dessa kunkin viraston ylituomari. Sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Virastojen päälliköt johtavat sisäistä valvontaa virastoissaan ja ovat vastuussa sisäisen valvonnan asian-mukaisuudesta ja riittävyydestä (Laki valtion talousarviosta 24 b § 2 mom.).

Hallintotuomioistuimissa toteutettiin talousarvioasetuksen 69 §:ssä edellytetyt menettelyt. Vuosittain kukin hallintotuomioistuin arvioi tuomioistuimensa tilaa, toimintaan liittyviä ris-kejä ja toiminnan kehittämistä. Raportointia kehitettiin monipuoliseksi johtamisen apuväli-neeksi. Raportointia ja seurantajärjestelmiä hyödynnettiin toiminnan johtamisessa.

Yhteisen toimintakertomuksen lisäksi hallintotuomioistuimet julkaisevat omat toimintaker-tomuksensa. Toimintakertomukset löytyvät kunkin tuomioistuimen verkkosivuilta.

Tämä toimintakertomus valmisteltiin ylituomari Veijo Tarukanteleen, hallintopäällikkö Riikka Asan ja esittelijäneuvos Hannele Klemettisen toimesta. Toimintakertomuksen ovat hyväksy-neet korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallintotuomioistuinten ylituomarit.

6

7

HENKILÖSTÖ

nojen osuus oli noin 38,4 miljoonaa euroa (muutos edelliseen vuoteen nähden + 9 %) ja korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenojen osuus noin 12,5 miljoonaa euroa (muutos edelliseen vuoteen nähden + 19 %). Toimintamenojen muutos johtuu Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeim-man hallinto-oikeuden toimintamäärärahojen lisäyksestä turvapaikka-asioi-den käsittelyä varten.

Myönnetyt toimintamäärärahat olivat vuonna 2016 vakuutusoikeudessa 8,034 miljoonaa euroa, joista käytettiin 7,5 miljoonaa euroa. Tämä on joh-tunut muun muassa vuonna 2016 auki olleista viroista sekä siitä, että eläke-vakuutusmaksuja oli budjetoitu liikaa. Markkinaoikeuden osalta myönnetyt toimintamäärärahat olivat 3,7 miljoonaa euroa, joista markkinaoikeus käytti vain 3,3 miljoonaa, koska ei kyennyt rekrytoimaan yllättäen avautuneisiin määräaikaisiin tuomarivirkoihin markkinaoikeustuomarin erityiset kelpoi-suusehdot täyttäviä viranhoitajia.

Pitkäjänteisessä suunnittelussa on otettava huomioon koko oikeuslai-tos. Suunnitteilla olevat AIPA ja HAIPA -hankkeet erityisesti vaativat tätä. Taloudellisten resurssien suhde käsittely- ja vireilläoloaikoihin on merkit-tävä. Hallintolainkäyttö eroaa esimerkiksi rikosasioiden käsittelystä siinä, että suullisia käsittelyjä ei toimiteta samassa määrin. Hallintomenettelyn jälkeen valitusmenettely voi ja sen tuleekin nojautua pääosin kirjalliseen menettelyyn. Hallintolainkäyttö on oikeudellisten ongelmien tunnistamista, sovellettavan normiston selvittämistä ja oikeudellisten ongelmien ratkai-semista. Hallintolainkäyttö on sekä yhteiskunnan että osapuolten kannalta merkittävää työtä. Tämä on otettava huomioon myös resurssien jaossa pitkäjänteisesti.

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2016 hallintotuomioistuimissa työskenteli yhteensä 748 henkilöä, joista lainkäyttöhenkilöstöä eli tuomareita ja esittelijöitä oli 477 ja muuta henkilöstöä 270 henkilöä.

Henkilöstömäärä on kasvanut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 38 henkilöllä ja Helsingin hallinto-oikeudessa 81 henkilöllä edellisvuodesta. Henkilöstömäärän nousu johtuu turvapaikkavalitusten määrän kasvamises-ta. Markkinaoikeudessa henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan ja vakuu-tusoikeudessa vähentynyt edellisvuodesta 5 henkilöllä.

TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT JA TOIMINTAMENOT

ASIOIDEN KÄSITTELYAJAT

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISIÄ TIETOJA

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 2016

Taulukko 1 Keskimääräiset käsittelyajat hallintotuomioistuimissa vuosina 2003-2016

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 2016HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISIÄ TIETOJA

Vuonna 2016 hallintotuomioistuimiin saapui yhteensä 38 804 asiaa ja niitä ratkaistiin yhteensä 36 197 asiaa. Saapuneiden asioiden määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Muutos on johtunut lähinnä turvapaik-ka-asioiden lisääntymisestä.

ASIOIDEN KÄSITTELYAJAT

Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valitusasian saapumisesta päätöksen antamiseen hallintotuomioistuimessa. Käsittelyai-ka kuvaa odotettavissa olevaa asian ratkaisuaikaa.

Vuonna 2016 hallinto-oikeuksien keskimääräinen asian käsittelyaika oli 8 kuukautta. Asioiden keskimääräisissä käsittelyajoissa on kuitenkin eroaja hallinto-oikeuksien välillä johtuen käsiteltävien asioiden erilaisuudesta. Käsittelyaikaerot kasvoivat edellisestä vuodesta. Markkinaoikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,6 kuukautta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9,7 kuukautta. Vakuutusoikeudessa asioiden keskimää-räinen käsittelyaika oli 12,7 kuukautta.

TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT JA TOIMINTAMENOT

Vuonna 2016 hallintotuomioistuinten kokonaistoimintamenot olivat yh-teensä noin 61,9 miljoona euroa. Tästä hallinto-oikeuksien toimintame-

8

KORKEIN HALLINTO-OIKEUSKORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Vuonna 2016 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 4778 asiaa, mikä oli yli neljäsataa asiaa enemmän kuin vuonna 2015. Turvapaikka-asioita ei kuitenkaan saapunut ennakoitua määrää. Suurimmat asiaryhmät olivat ulkomaalaisasiat (38 %), sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat (19 %), ympäris-tö- ja maankäyttöasiat (12 prosenttia) ja veroasiat (11 %).  

Vuonna 2016 saapuneiden asioiden määrä kasvoi 11 prosenttia ja ratkais-tujen asioiden määrä nousi kolmanneksella edellisvuodesta. Muutoksen-hakuasian käsittely kesti vuonna 2016 keskimäärin 10 kuukautta (vuonna 2015), kun tavoiteaika oli 12 kuukautta. Ulkomaalaisasioissa käsittelyajat lyhenivät kahdella kuukaudella.

Yksittäisistä asiaryhmistä suurimmat olivat turvapaikka-asiat, joita koskevia valituslupahakemuksia tuli korkeimpaan hallinto-oikeuteen viime vuonna 1090 (383). Hakemusten määrä lähti nousuun vuoden loppupuolella ja vuonna 2017 turvapaikkapäätöksiä koskevien valituslupahakemusten arvi-oidaan nousevan usealla tuhannella. Vuonna 2016 korkein hallinto-oikeus ratkaisi 777 turvapaikka-asiaa (357). Valituslupa myönnettiin 12 prosentille sitä hakeneista.

Vuonna 2016 korkein hallinto-oikeus antoi oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavia vuosikirjapäätöksiä yhteensä 223 (189 vuonna 2015). Vuosikirja-päätösten määrää kasvatti erityisesti turvapaikkapäätöksistä tehdyt valituk-set, joita ratkaistaessa korkeimmalla hallinto-oikeudella oli tarvetta linjata Maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöjä.

Valituslupahakemuksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneista asiois-ta oli yli puolet eli 57 prosenttia, valituksia 38 prosenttia, purkuhakemuksia kolme prosenttia ja loput menetetyn määräajan palautuksia, kanteluita ja muita hakemuksia.

Korkein hallinto-oikeus pyysi eniten suomalaisista tuomioistuimista ennak-koratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimelta. Suomesta lähetetyistä yhdeksästä pyynnöstä viisi (vuonna 2015 kaksi) oli korkeimman hallin-to-oikeuden tekemiä, ja ne koskivat vammaispalvelua, julkista hankintaa, henkilötietolakia, lääkevalmisteen myyntilupaa ja arvonlisäveroa.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus antoi lähes 30 lausuntoa eri ministeriöiden lainsäädäntöhankkeista. Eniten lausuntoja korkein hallinto-oikeus antoi oikeus- ja ympäristöministeriöissä tekeillä olleista lainsäädäntöhankkeista, kuten ulkomaalaislain ja ympäristönsuojelulain muuttamisesta.

Suullisia käsittelyjä korkein hallinto-oikeus järjesti vuoden 2016 aikana neljä ja katselmuksia kaksi.

Kuva 2 Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärät 2007-2016

Kuva 1 Saapuneet asiat asiaryhmittäin 2016

9

HALLINTO-OIKEUDETHALLINTO-OIKEUDET

Vuonna 2016 hallinto-oikeuksiin saapui yhteensä 27 637 asiaa ja ne ratkaisivat 23 635 asiaa. Vireillä olevien asioiden määrä kasvoi noin 28 prosentilla.

Hallinto-oikeuksiin vuonna 2016 saapuneiden asioiden määrä kasvoi 37 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna pääosin ulkomaalaisasioiden kasvun vuoksi. Asioista 47 prosenttia oli ulkomaalaisasioita, joihin kuuluvat myös turvapaikka-asiat. Turvapaikka-asioita koskevien valitusten määrä on hallinto-oikeuksissa ollut 1 000 asiaa vuodessa. Vuonna 2015 turvapai-kanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti. Vuoden 2016 aikana Maahan-muuttovirasto sai ratkaistua suurimman osan vuonna 2015 saapuneista hakemuksista. Kielteisistä päätöksistä tehtyjen valitusten määrä nousi voimakkaasti. Helsingin hallinto-oikeuteen saapui 10 418 turvapaikka-asiaa vuonna 2016.

Ratkaistujen asioiden määrä kasvoi 18 prosentilla edelliseen vuoteen ver-rattuna ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 28 prosentilla, muutokset johtuivat pääasiassa turvapaikka-asioista. Turvapaikka-asioita ratkaistiin 3 542 eli lähes 7 000 asiaa vähemmän kuin niitä saapui. Vuoden lopussa oli vireillä 7 460 turvapaikka-asiaa. Vireillä olevien asioiden kasvu johtui muun muassa siitä, että uutta osaavaa henkilöstöä ei kyetty löytämään riittävästi suhteessa valitusmäärän kasvuun. oman aikansa otti myös perehdyttämi-nen, jota tehtiin usean eri koulutuspäivän aikana keväällä ja kesällä.

Hallinto-oikeuksien niin sanottuja kevennettyjä kokoonpanoja koskeva laki (675/2006) tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Yhden jäsenen kokoon-panossa ratkaistiin 21 prosenttia ja kahden jäsenen kokoonpanossa 32 prosenttia asioista eli kevennetyissä kokoonpanoissa oli yli puolet asioista.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,0 kuukautta. Pisimpään viipyivät ympä-ristöä (14,3 kuukautta), itsehallintoa (14,0 kuukautta) ja verotusta (11,2 kuukautta) koskevat valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa käsitte-lyaika oli keskimäärin 4,9 kuukautta. Oikeusministeriön erityisseurannassa olevien lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika (6,0 kuukautta) kasvoi edellisvuodesta 0,4 kuukautta. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaava-asioiden käsittelyaika oli 11,9 kuukautta. Asemakaava-asiat viipyivät hallinto-oikeuksissa 9,8 kuukautta. Ulkomaalaisasioiden käsittelyaika oli 6,8 kuukautta. Pisimpiä käsittelyaikoja selittää hallinto-oikeuksien ratkaisukapasiteetin kohdentaminen erityisesti laissa säädettyihin tai muutoin laadultaan kii-reellisiin asiaryhmiin, joita hallinto-oikeuksien asiaryhmistä on valtaosa.

Lisäksi vero- ja itsehallintoasiat ovat tyypillisesti sisällöllisesti hyvin hankalia asiaryhmiä ja vaativat keskimääräistä enemmän työpanosta. Liikesuhteet kansainvälistyvät, mikä lisää työmäärää veroasioiden asiaryhmässä eten-kin, kun oikaisuvaatimusmenettely on karsinut pois nopeammin käsitel-tävät asiat. Itsehallintoasioissa käsitellään muun ohella virkasuhteisiin liittyviä valituksia, joiden käsittelyprosessiin liittyy usein suullinen käsittely. Tämä pidentää käsittelyaikaa automaattisesti jonkin verran.

Käsittelyajat vaihtelivat paitsi asiaryhmittäin myös hallinto-oikeuksien välil-lä. Keskimääräinen käsittelyaika oli Turun hallinto-oikeudessa 6,1 kuukautta ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa 11,3 kuukautta. Alueelliset käsitte-lyaikaerot kasvoivat edellisestä vuodesta. Pisin keskimääräinen käsittelyai-ka poikkesi koko maan keskiarvosta 3,3 kuukautta.

Asioista 47 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja vanhoja, yli vuoden viipyneitä asioita oli 23 prosenttia ratkaistujen asioiden koko-naismäärästä. Vuoden lopussa oli 1 378 yli vuoden vireillä ollutta asiaa, kun vuotta aiemmin niitä oli 2 152. Yli vuoden vireillä olleita asioita oli 8 prosenttia kaikista vireillä olleista asioista. Hallinto-oikeuksien suullisten käsittelyjen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttia. Suullinen käsittely järjestettiin 506 asiassa ja katselmus 48 asiassa. Kaikista suullisista käsittelyistä 74 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa.

Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Eniten muutettiin ympäristöasioita (38 prosenttia), veroasioita (26 prosenttia), valtio-oikeus ja yleishallin-toasioita (21 prosenttia) ja rakennusasioita (19 prosenttia). Tutkimatta jätettiin noin 12 prosenttia asioista.

Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksistä on pysynyt vakaana. Vuo-sittain noin 19 prosentissa päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oi-keuteen. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan muuttanut hallinto-oikeu-den päätöstä noin 6 prosentissa valituksenalaisista päätöksistä.

Hallinto-oikeuksien toimintamenot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 38,4 milj. euroa, mikä on noin yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellise-nä vuonna. Toimintamäärärahaa kasvatettiin lisäbudjetilla nimenomaan turvapaikka-asioiden määrästä johtuen. Taloudellisuustavoite on asetettu toimintamenoperusteisesti. Tuottavuus- ja taloudellisuusluvut on aiem-min laskettu suhteessa ratkaistujen asioiden määrään. Hallinto-oikeudet saavuttivat toiminnalliselle tehokkuudelle asetetun tuottavuustavoitteen ja taloudellisuus oli lähes tavoitteen mukainen.

10

VAKUUTUSOIKEUSVAKUUTUSOIKEUS

Vakuutusoikeus on pääsääntöisesti ylin muutoksenhakuelin toimeentulo-turva-asioissa. Vakuutusoikeuden päätöksestä on mahdollista tehdä vain ylimääräinen muutoksenhaku menettelyvirheperusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eräissä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta koskevissa asioissa on mahdollisuus hakea valituslupaa kor-keimmalta oikeudelta.

Vakuutusoikeus käsittelee pääasiassa viidestä muutoksenhakulautakun-nasta saapuneita valituksia. Muutoksenhakulautakunnat ovat työeläke-asioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhaku-lautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta.

Vuonna 2016 saapui vakuutusoikeuteen 5 597 asiaa ja se ratkaisi 6 445 asiaa. Vakuutusoikeuteen saapui vuonna 2016 472 ( -8 %) asiaa vähemmän kuin vuonna 2015. Vakuutusoikeus ratkaisi vuonna 2016 211 (-3 %) asiaa vähemmän kuin vuonna 2015. Vireillä olevien asioiden määrä kuitenkin pieneni 14 prosenttia vuoden 2015 luvusta 6116. Vuoden 2016 lopussa oli vireillä 5 284 asiaa.

Suurimpana asiaryhmänä olivat eri työeläkeasiat, joita ratkaistiin yhteensä 1.505, ja työtapaturma-asiat, joita ratkaistiin 795. Työttömyysturva-asioita ratkaistiin 641, opintotukiasioita 355, kansaneläkeasioita 741 ja rikosvahin-koasioita 151.

Vanhojen, yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä on vähentynyt jonkin verran, mutta niitä on edelleen yli 715 asiaa.

Valituksen kohteena ollutta päätöstä muutettiin 774 asiassa eli keskimää-räinen muutosprosentti oli 12,3 %. Päätöksen poistamista koskevia hake-muksia ratkaistiin 108. Niistä hyväksyttiin 19 eli 17,6 %.

Vuonna 2016 vakuutusoikeus ei toimittanut suullisia käsittelyjä.

Vakuutusoikeudelle myönnettiin vuodelle 2016 toimintamäärärahoja 8 miljoonaa euroa. Vakuutusoikeuden toimintamenot olivat noin 7,5 miljoo-naa euroa. Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika on edelleen korkeahko 12,7 kuukautta, mutta kuntoutusasioiden käsittelyaika on 7,6 kuukautta. Käsittelyajan pituus johtuu osittain siitä, että vakuutusoikeu-dessa on ratkaistu vanhoja pitkään vireillä olleita asioita (53 prosenttia kaikista ratkaistuista). Vakuutusoikeuden ratkaisemat asiat koskevat lähes poikkeuksetta yksittäisen kansalaisen toimeentuloa, joten käsittelyajan olisi suotavaa olla lyhempi. Vakuutusoikeuden toimintaa on kehitetty sisäisin toimenpitein, mutta käsiteltävien asioiden suuresta määrästä johtuen käsittelyaikoja ei ole saatu lyhennettyä. Vakuutusoikeuslain muutos tuli voimaan 1.1.2016 lukien. Muutoksen yhtenä tavoitteena on nimenomaan tehostaa ratkaisutoimintaa.

10

Kuva 4 Vakuutusoikeuden asiamäärät vuosina 2007-2016

Kuva 3 Hallinto-oikeuksien asiamäärät 2007-2016

11

MARKKINAOIKEUSMARKKINAOIKEUS

Markkinaoikeus toimii kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioi-den, teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden sekä markkinaoikeudellisten asioiden erityistuomioistuimena. Markkinaoikeuden toimivalta kattaa koko maan.Vuonna 2016 markkinaoikeuteen saapui 787 asiaa, joka oli 118 asiaa eli 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Markkinaoikeus ratkaisi 735 asiaa, joka oli 199 asiaa eli 21 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Vuoden 2016 lopussa oli vireillä 490 asiaa, joka oli 53 asiaa eli 12 prosent-tia enemmän kuin vuonna 2015. Vireillä olevien asioiden määrä vastaa 8 kuukauden aikana tehtävää työmäärää. Keskimääräinen käsittelyaika oli 6,6 kuukautta. Markkinaoikeudessa asiat ratkaistaan keskimäärin kohtuul-lisessa ajassa.Vaikka julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä on vuonna 2016 laskenut 97 valituksella edelliseen vuoteen verrattuna, julkisia hankintoja koskevat valitukset ovat edelleen suurin asiaryhmä: hankintavalituksia saa-pui 427. Markkinaoikeus ratkaisi vuoden 2016 aikana 407 hankinta-asiaa. Julkisia hankintoja koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli 6,9 kuukautta.Tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaisia hakemuksia teleliittymän yhteistietojen luovuttamisesta saapui hieman enemmän kuin edellisenä vuotena eli 218. Erona edelliseen vuoteen oli se, että vuoden 2016 aikana saapuneissa ha-kemuksissa pyydettiin usein yhdessä hakemuksessa huomattavasti useam-pien teleliittymien yhteistietoja kuin edellisenä vuonna oli tavanomaista. Yksittäisten asioiden keskimääräinen työmäärä kasvoi merkittävästi.Tavaramerkkivalituksia saapui 34 ja valituksia ratkaistiin 22 kappaletta. Tavaramerkkiriitoja saapui 16 ja ratkaistiin 23. Patenttivalituksia saapui 11 ja valituksia ratkaistiin 17. Patenttiriitoja saapui ja ratkaistiin 8 asiaa. IPR-asioihin liittyviä turvaamistoimihakemuksia saapui 5 ja ratkaistiin 6.Sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevia hakemuksia saapui ja ratkaistiin 15.Kilpailu- ja valvonta-asioita saapui 9 ja ratkaistiin 12. Markkinaoikeus antoi vuoden aikana kolme ratkaisua, jotka koskivat matkahuolto- ja linja-auto-yhtiöiden kilpailunrajoitusasian täytäntöönpanon kieltämistä ja asianosais-asemaa. Kartelliasian suullinen käsittely alkaa tammikuussa 2017.Markkinaoikeus käytti myönnetyistä toimintamäärärahoista vain 3,3 miljoona, koska ei kyennyt rekrytoimaan yllättäen avautuneisiin määräai-kaisiin tuomarivirkoihin markkinaoikeustuomarin erityiset kelpoisuusehdot täyttäviä viranhoitajia. Markkinaoikeuden toteutunut henkilöstömäärä jäi

Kuva 5 Markkinaoikeuden asiamäärät vuosina 2007-2016

AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUINAHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN

Ahvenanmaan hallintotuomikoistuin toimii yleisenä alueellisena hallin-totuomioistuimena Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan käräjäoi-keuden yhteydessä.

Vuoden 2016 alussa oli vireillä 76 asiaa. Vuoden aikana saapui 127 asiaa ja ratkaistiin 114 asiaa. Vireillä vuoden 2016 lopussa oli 89 asiaa. Keskimää-räinen käsittelyaika oli 8,1 kuukautta. Sosiaaliasioissa käsittelyaika oli 4,7 kuukautta.

Vireillä olleiden asioiden määrä on ollut poikkeuksellisen suuri, suurempi kuin koskeaan sitten vuoden 1995. Saapuvien asioiden määrä on yleensä ollut noin 100 asiaa vuodessa. Saapuvien asioiden määrässä on viime vuo-sina ollut näkyvissä nouseva suunta. Asioiden määrä lisääntyi erityisesti yleishallintoasioiden osalta (18 %), varsinkin tähän asiaryhmään kuuluvissa työttömyysturva-asioissa sekä sosiaaliasioissa (28 %). Todennäköisesti tämä heijastaa tiukkaa taloudellista tilannetta. Kunnallisasiat vähenivät selvästi edelliseen vuoteen nähden (6 %). Tämä saattaa johtua oikeuden-käyntimaksun korottamisesta. Rakennus- ja ympäristöasioiden määrä pysyi lähes samalla suhteellisen korkealla tasolla kuin aikaisemmin (23 %). Ulko-maalaisasioiden määrä oli, kuten aikaisempinakin vuosina, huomattavasti pienempi kuin muissa hallintotuomioistuimissa (6 %).

pienemmäksi kuin vuonna 2015. Markkinaoikeus menetti resursseja muille tuomioistuimille, eikä saanut rekrytoitua uusia tuomareita viivytyksettä. Markkinaoikeus ei saavuttanut toiminnalliselle tehokkuudelle asetettuja tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita.

12

Lain mukaan hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa, jossa on kysymys, ajoneuvojen siir-tämisestä annetun lain soveltamisesta, ajokorttilaissa ja tieliikennelain 5 luvussa säädetyistä ajo-oikeus- ja ajokorttiasioista, ulkomaalaislain 103 §:ssä säädetyistä asioista ja 104 §:ssä säädetyssä nopeutetussa menette-lyssä ratkaistuista asioista. Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta yhden tuomarin kokoonpanossa säädetään myös oikeusapulain 27 §:n 2 momen-tissa, vankeuslain 5 §:ssä ja lastensuojelulain 85 §:ssä.

Lakia korkeimmasta hallinto-oikeudesta on muutettu lailla 649/2016, joka on tullut voimaan 1.9.2016 siten, että korkein hallinto-oikeus on päätös-valtainen myös kahden jäsenen kokoonpanossa ratkaisemaan valituslupa-hakemusta koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen ulkomaalaislain 6 luvussa tarkoitetussa kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoon-panon käyttämistä. Asia voidaan käsitellä ja ratkaista kahden jäsenen ko-koonpanossa myös, kun valituksenalaisella päätöksellä on samalla ratkaistu muulla perusteella haettu oleskelulupa ja päätetty maasta poistamisesta ja maahantulokiellosta. Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä laajemman kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimielisiä.

Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yhden jäsenen kokoonpa-nossa käsittelemään ja ratkaisemaan, jollei ratkaistavana olevan kysymyk-sen laatu edellytä laissa tarkoitetun monijäsenisen kokoonpanon käyttä-mistä, pääasiasta erillisen oikeusapulain (257/2002) mukaisen oikeusavun myöntämisen, muuttamisen ja lakkaamisen sekä avustajalle tulevan palk-kion ja korvauksen määräämisen avustajan tehtävän päättyessä tuomiois-tuimessa. Täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka muuta täytäntöönpanosta annettavaa määräystä koskevan hakemus- tai valitus-asian ja tutkimatta jättämisen hallintolainkäyttölain (586/1996) 64 a §:ssä tarkoitetussa asiassa, jos korkein hallinto-oikeus on jo antanut päätöksen asianosaisen samaa asiaa koskevaan kanteluun tai purkuhakemukseen, ja tällaiseen asiaan liittyvän vaatimuksen.

KEVENNETYT KOKOONPANOT HALLINTO-OIKEUKSISSAJA KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

HALLINTOLAINKÄYTÖN YLEISET KEHITTÄMISLINJATHALLINTOLAINKÄYTÖN YLEISET KEHITTÄMISLINJAT

Hallintolainkäytön yleisinä kehittämislinjoina on ollut valituslupajärjestel-män laajentaminen, ensiasteisen muutoksenhaun ohjaaminen hallinto-oi-keuteen, hallinto-oikeuksien kehittäminen tasavahvoiksi yleisiksi alueellisik-si hallinto-oikeuksiksi ja hallintoprosessilain uudistaminen.

Kun valituslupajärjestelmää laajennetaan valitettaessa hallinto-oikeudes-ta tai markkinaoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voi korkein hallinto-oikeus aiempaa paremmin keskittyä oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavien ratkaisuiden antamiseen. Samoin oikeusturva paranee, kun vi-ranomaisen päätöksestä tai oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta voi valittaa ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen eikä muutoksenhaku ohjaudu suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuksissa on myös pidetty tärkeänä, että niitä kehitetään yhtäläi-sin perustein yleisiksi alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi.

Nykyinen hallintoprosessilaki (hallintolainkäyttölaki) ei enää vastaa hal-linto-oikeuksien tarpeisiin. Sen kokonaisuudistus aloitettiin vuonna 2007, mutta uudistus ei kaikilta osin ole edelleenkään edennyt. Lukuisia osit-taisuudistuksia on kuitenkin saatu tehtyä. Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2015 alkaneen vaalikauden aikana.

KEVENNETYT KOKOONPANOT HALLINTO-OIKEUKSISSAJA KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA

Hallinto-oikeuslakia on muutettu lailla 648/2016, joka on tullut voimaan 1.9.2016, keventämällä kokoonpanoja siten, että hallinto-oikeus on päätös-valtainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpa-non käyttämistä ja ratkaistavana on muutoksenhakuasia, jossa on kysymys ulkomaalaislain (301/2004) soveltamisesta.

TOIMINNAN KEHITTÄMINENTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

12

13

OIKEUDENKÄYNTIMAKSUN UUDISTUS

TURVAPAIKKA-ASIATTURVAPAIKKA-ASIATUlkomaalaislakia on lailla 16/2017 muutettu siten, että Helsingin hallinto-oikeuteen keskitettyjen kansainvälistä suojelua (turvapaikkaa) koskevien valitusasioiden käsittely on hajautettu Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi Itä-Suomeen, Pohjois-Suomen ja Turun hallin-to-oikeuteen. Hajauttamista on perusteltu muun muassa sillä, että se mahdollistaisi asioiden sujuvan käsittelyn myös tulevaisuudessa asiamääristä riippumatta ja tukisi hallinto-oikeuk-sien tasavahvaa kehittämistä yleisenä ensi asteen hallintotuomioistuimina pitkällä aikavälillä.Ulkomaalaislain valitusaikaa koskevia säännöksiä on muutettu lailla 646/2016 siten, että poi-keten siitä, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä 21 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos kyse on turvapaikkamenettelyssä tehdystä Maahanmuuttoviraston päätöksestä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa. Valitus on tehtävä mainitussa määräajassa myös, jos valituksenalaisella päätöksellä on samalla rat-kaistu muulla perusteella haettu oleskelulupa ja päätetty maasta poistamisesta ja maahan-tulokiellosta. Valitus ja valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

OIKEUDENKÄYNTIMAKSUN UUDISTUSTuomioistuinmaksulaki (1455/2015) on tullut voimaan 1.1.2016. Lain mukaan oikeuden-käyntimaksun suuruus on korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa ja hallinto-oikeu-dessa 250 euroa. Markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksun suuruus on 2 000 euroa. Oikeudenkäynti vakuutusoikeudessa on edelleen pääosin maksutonta. Hallituksen esityksessä (HE 29/20159 on uudistuksen tarkoituksesta todettu, että oikeu-denkäyntimaksujen taso esitetään nostettavaksi nykyistä lähemmäs asioiden käsittelyn omakustannusarvoa. Muutoksella tavoitellaan paitsi tuomioistuintulojen lisääntymistä, myös maksujen ohjausvaikutuksen tehostumista. Oikeudenkäyntimaksut olisivat edelleen huomattavasti alle tuomioistuinkäsittelyn omakustannusarvon. Maksullisuuden ehdote-taan olevan selvä pääsääntö, minkä vuoksi maksulliseksi ehdotetaan muutettavaksi useita nyt maksutta käsiteltäviä asiaryhmiä. Maksutta käsiteltäviä asiaryhmiä on nykyisin paljon etenkin hallintotuomioistuimissa. Täysi maksu esitetään perittäväksi jatkossa pääsääntöisesti myös sellaisissa asioissa, jotka jäävät sillensä, raukeavat tai jätetään tutkimatta.Vielä vuoden 2016 saapuneiden asioiden kokonaismäärässä oikeudenkäyntimaksujen korotus ei näytä saaneen aikaan odotettua laskua. Markkinaoikeudessa saapuvien asioiden lukumäärä on laskenut, mutta suoraa johtoa ei voitane vetää oikeudenkäyntimaksun suu-ruuteen. Tilannetta on hyvä seurata myös vuoden 2017 ajalta.Sen sijaan ainakin korkeimmassa hallinto-oikeudessa ovat oikeudenkäyntimaksun määrää-mistä koskevat oikaisuhakemukset lisääntyneet vuoden 2016 aikana merkittävästi ja tämä on jatkunut myös vuoden 2017 alussa.Oikeudenkäyntimaksun korottamisen tavoitteet ovat sinänsä olleet hyväksyttäviä. Saatujen kokemusten perusteella tulisi harkita sitä, että osa niistä asioista, jotka muuttivat maksulli-siksi, palautettaisiin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi ja oikeusturvan saamisen tähden maksuttomaksi. Tällaisia asioita olisivat esimerkiksi sosiaali- ja terveysasiat. 13

14

TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

HAIPA-HANKE

SOTE-UUDISTUS

ASESSORIT HALLINTOTUOMIOISTUIMISSA

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN PÄÄTÖSTEN JULKAISEMINEN

TULEVAISUUDENNÄKYMÄTHAIPA-HANKE

HAIPA-hanke digitalisoi lainkäyttöprosessin ja lisää automaatiota

Oikeusministeriössä on käynnissä hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanoh-jaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmän kehittämishanke HAIPA. Hankkeen tavoitteena on uudistaa hallinto- ja erityistuomioistuinten työtapoja sekä mahdol-listaa sähköinen yhteistyö muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. HAIPA on toiminnankehittämishanke, jossa toteutetaan myös uusia toimintatapoja ja sähköistä tietojen käsittelyä tukeva tietojärjestel-mäkokonaisuus. Tavoitteiden toteutuminen merkitsee hallintotuomioistuinten ja valituksenalaisten päätösten tehneiden viranomaisten työn tehostumista ja siten kansalaisten oikeusturvan paranemista.

HAIPA -hankkeen esiselvitysvaihe päättyi vuonna 2015, jonka jälkeen käytiin neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa hankkeen tuottavuusrahoituksesta. Hankkeen ja hankkeen johtoryhmän asettamispäätökset tehtiin tammikuussa 2016 ja parhaillaan on menossa suunnitteluvaihe.

Hanketta toteuttaa huhtikuussa 2016 perustettu hanketoimisto, jonne on palkattu asiantuntijoita muun muassa hallinto- ja erityistuomioistuimista. Lisäksi on perus-tettu työryhmiä, joissa on jäseniä hallinto- ja erityistuomioistuimista, jotta käyt-täjien kokemukset ja toiveet tulevat mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Hanketoimisto sekä sen alaisuudessa ja ohjauksessa toimivat työryhmät vastaavat hankkeen käytännön tehtävistä ja tuotoksista. Vuoden 2016 aikana on laadittu muun muassa kohdearkkitehtuuri sekä aloitettu vaatimusmäärittelyjen tekeminen.

Hankkeen suunnitteluvaihe päättyy vuoden 2017 syksyllä järjestelmäntoimittajan kilpailutukseen, jonka jälkeen käynnistetään käyttöönottovaihe. Hankkeen aikana kiinnitetään erityistä huomiota sähköisten toimintatapojen edistämiseen hallinto- ja erityistuomioistuimissa sekä osaamisen kehittämiseen, jotta uusien toimintata-pojen omaksuminen ja uuden tietojärjestelmän käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuvaa. Uusi järjestelmä on suunnitelmien mukaan otettavissa käyttöön vuonna 2020.

SOTE-UUDISTUSMaakunta- ja sote -uudistuksen on tarkoitus edetä siten, että ensimmäiset maa-kuntavaalit järjestetään vuonna 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen on tarkoitus siirtyä uusille maakunnille 1.1.2019. Samalla on tarkoitus saattaa voimaan valinnanvapauteen ja monikanavarahoituk-seen liittyvät lait.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pyytäneet lausunnot luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi.

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Monikana-vaisen rahoituksen yksinkertaistamisesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausunnot on pyydetty toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 28.3.2017.

Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa uudistuksen vaikutuksesta hallintolainkäyttöön. Erityislakien muutoksenhakusäännökset ovat tältä osin ratkaisevia. Voidaan kuiten-kin olettaa, että valitusten määrä saattaa lisääntyä. Ratkaistava on myös kysymys siitä, sovelletaanko valituksiin mahdollisesti hallintoriitamenettelyä vai hallintovali-tusmenettelyä.

ASESSORIT HALLINTOTUOMIOISTUIMISSAVuoden 2017 alusta voimaan tulleen tuomioistuinlain nojalla hovioikeuksiin, hallin-to-oikeuksiin ja vakuutusoikeuteen on perustettu koulutustarkoituksessa määrä-ajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Tehtävän on tarkoitus alkaa 1.9.2017 ja päättyä 31.8.2020. Asessorin virka on tuomarin virka, johon liittyy työssä oppimista ja koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on syven-tää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Viran koulutuksellisen luonteen vuoksi asessorin tulee toimikautensa aikana osallistua tuomarinkoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjel-maan. Tuomarinkoulutuslautakunta voi hakemuksesta myöntää koulutusohjelman hyväksytysti suorittaneelle oikeuden käyttää tuomarikoulutetun nimikettä.

Helsingin hallinto-oikeuteen on sijoitettu kaksi asessorin virkaa. Itä-Suomen, Rovaniemen, Turun, Vaasan, Hämeenlinnan ja Pohjoissuomen hallinto-oikeuteen kuhunkin yksi asessorin virka ja vakuutusoikeuteen kolme asessorin virkaa.

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN PÄÄTÖSTEN JULKAISEMINENHallintotuomioistuinten tehtävänä on valvoa julkisen vallankäytön laillisuutta ja antaa oikeussuojaa hallintopäätösten kohteena oleville yksityisille henkilöille ja yhteisöille. Samalla niiden päätökset ohjaavat hallinnon toimintaa. Hallintotuomio-istuinten päätökset ovat usein yhteiskunnallisesti merkittäviä ja tämän vuoksi on tarpeellista julkaista hallintotuomioistuinten päätöksiä entistä laajemmin.

Hallinto-oikeudet ja vakuutusoikeus julkaisevat päätöksiään Finlexissä. Markkinaoi-keus julkaisee pääsääntöisesti kaikki ratkaisunsa kotisivuillaan ja Finlexissä. Korkein hallinto-oikeus julkaisee vuosikirjapäätöksiään sekä kotisivuillaan että Finlexissä. Korkein hallinto-oikeus julkaisee kotisivuillaan lyhyitä ratkaisuselosteita ja niin kutsuttuja muita päätöksiä. Lyhyitä ratkaisuselosteita julkaistaan päätösten oikeu-dellisen merkityksen perusteella. Ryhmässä muita päätöksiä julkaistaan sellaisia yksittäisiä yhteiskunnallista, alueellista tai muuta yleistä mielenkiintoa omaaviksi arvioituja ratkaisuja, joita ei ole ratkaisun oikeudellisen merkityksen perusteella julkaistu vuosikirjaselosteina tai lyhyinä ratkaisuselosteina. Yksittäistapauksissa muuna päätöksenä saatetaan julkaista sellaisiakin päätöksiä, joista on myös lyhyt ratkaisuseloste. 14

15

TOIMINNAN TUNNUSLUKUJAToiminnan tunnuslukujaTOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Liite 1. Hallintotuomioistuinten tuloksellisuusLiite 2. Hallintotuomioistuinten henkilöstöLiite 3. Hallinto-oikeuksien tuottavuuden tunnuslukujaLiite 4. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2006−2016Liite 5. Hallintotuomioistuinten yhteystiedot

1515

LIITE 1. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TULOKSELLISUUS1

1 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta 2016

KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Toteutunut 2014

Toteutunut 2015

TAE 2016 tavoite/ arvio

Tulos-sopimus tavoite/

arvio 2016

Toteutunut 2016

Vert. edell.

vuoteen

Vert. tu-los-sopi-muksen tavoitt.

Saapuneet asiat 4 201 4 319 6 200 4 785 11 %

Ratkaistut asiat 4 272 4 012 5500 6 500 5 382 34 % -17 %

Vireillä olevat asiat 3 649 3 932 3 632 3 319 -16 %

Toimintamenot, 1000 euroa 10 632 10 556 12 686 12 514 19 % -1 %

Tuomioistuintulot, 1000 euroa 291 283 487 72 %

Kustannukset, 1000 euroa 10 648 10 609 13 000 23 %

Henkilöstömäärä, htv 97 97 119 119 22 0

Tuottavuus, ratk.asia/htv 44 42 43 55 45 9 % -17 %

Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 2 489 2 631 2 650 1 952 2 327 -12 % 19 %

Keskimääräinen käsittelyaika, kk 11,3 10,8 11 11 9,7 -1,1 -1,3

Taulukko 1. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut

HALLINTO-OIKEUDET Toteutunut 2014

Toteutunut 2015

TAE 2016 tavoite/ arvio

Tulos-sopimus tavoite/

arvio 2016

Toteutunut 2016

Vert. edell.

vuoteen

Vert. tu-los-sopi-muksen tavoitt.

Saapuneet asiat 20 488 20 138 21 020 27 637 37 %

Ratkaistut asiat 19 727 20 002 24 400 20 920 23 635 18 % 13 %

Vireillä olevat asiat 13 901 13 922 14 181 17 797 28 %

Työmäärä (* 31 324 31 325 33 033 36 951 12 %

Toimintamenot, 1000 euroa 34 261 35 249 35 579 38 482 9 % 8 %

Tuomioistuintulot, 1000 euroa 309 339 559 65 %

Kustannukset, 1000 euroa 34 760 35 455 39 041 10 %

Henkilöstömäärä, htv 424 436 440 488 52 47

Tuottavuus, ratk.asia/htv 73,8 72 73 75 76 5 % 1 %

Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 1 094 1 125 1 100 1 077 1 125 0 % 4 %

Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8 8,5 8,5 8,4 8 -0,5 -0,4

Taulukko 2. Hallinto-oikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut

VAKUUTUSOIKEUS Toteutunut 2014

Toteutunut 2015

TAE 2016 tavoite/ arvio

Tulos-sopimus tavoite/

arvio 2016

Toteutunut 2016

Vert. edell.

vuoteen

Vert. tu-los-sopi-muksen tavoitt.

Saapuneet asiat 6 765 6 069 6 800 5 597 -8 %

Ratkaistut asiat 6 760 6 656 7 000 6 800 6 445 -3 % -5 %

Vireillä olevat asiat 6 693 6 116 6 000 5 284 -14 %

Toimintamenot, 1000 euroa 7 891 8 029 8 034 7 595 -5 % -5 %

Tuomioistuintulot, 1000 euroa 2 1 14 1281 %

Kustannukset, 1000 euroa 8 093 8 169 7 608 -7 %

Henkilöstömäärä, htv 105 106 105 102 -5 -3

Tuottavuus, ratk.asia/htv 65 63 68 64 63 1 % -1 %

Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 1 167 1 206 1 100 1 181 1 179 -2 % 0 %

Keskimääräinen käsittelyaika, kk 13,1 13,3 12 12 12,7 -0,6 0,7

Taulukko 4. Vakuutusoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut

MARKKINAOIKEUS Toteutunut 2014

Toteutunut 2015

TAE 2016 tavoite/ arvio

Tulos-sopimus tavoite/

arvio 2016

Toteutunut 2016

Vert. edell.

vuoteen

Vert. tu-los-sopi-muksen tavoitt.

Saapuneet asiat 1001 905 900 785 -13 %

Ratkaistut asiat 941 934 950 900 735 -21 % -18 %

Vireillä olevat asiat 464 437 410 488 12 %

Toimintamenot, 1000 euroa 3 881 3 541 3 750 3 314 -6 % -12 %

Tuomioistuintulot, 1000 euroa 139 157 330 110 %

Kustannukset, 1000 euroa 4 030 3 594 3 644 1 %

Henkilöstömäärä, htv 45 40 42 40 0 -2

Tuottavuus, ratk.asia/htv 21 23 20 21 18 -20 % -12 %

Taloudellisuus, euroa/ratk.asia 4 124 3 792 4 500 4 167 4 522 19 % 9 %

Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,8 6,4 6 6 6,6 0,2 0,6

Taulukko 3. Markkinaoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut

16

2007 toteu-tunut

2008 toteu-tunut

2009 toteu-tunut

2010 toteu-tunut

2011 toteu-tunut

2012 toteu-tunut

2013 toteu-tunut

2014 toteu-tunut

2015 toteu-tunut

2016 toteu-tunut

Muutos tot.

2016-15

Muu-tos,

2016 - 2010

HALLINTOTUOMIOISTUIMETKorkein hallinto-oikeus

* tuomarit 21 21 22 22 22 22 22 22 21 28 7 6

* esittelijät 38 39 36 36 37 41 39 36 36 44 8 8

* muu henkilöstö 39 39 39 42 41 42 41 40 40 48 8 6

Yhteensä 99 99 97 100 99 105 103 97 97 119 22 19

Hallinto-oikeudet

* tuomarit 172 180 179 179 178 180 181 184 192 212 20 34

* esittelijät 130 128 126 124 117 111 105 99 96 110 14 -14

* muu henkilöstö 148 148 150 150 149 146 146 142 147 165 18 15

Yhteensä 449 455 454 453 444 438 432 424 436 488 52 35

Vakuutusoikeus

* tuomarit 33 31 31 29 29 31 31 33 33 33 0 4

* esittelijät 33 32 32 31 30 28 28 28 28 25 -3 -6

* muu henkilöstö 53 55 52 51 49 48 46 44 45 43 -2 -8

Yhteensä 119 117 114 111 108 108 104 105 106 101 -5 -10

Markkinaoikeus

* tuomarit 9 11 13 12 13 13 15 23 19 20 1 8

* valmistelijat 7 8 9 9 9 7 6 6 5 5 0 -4

* muu henkilöstö 6 7 7 7 7 7 10 16 16 15 -2 7

Yhteensä 22 26 29 29 29 27 30 45 40 40 0 11

HALLINTOTUOMIOISTUIMET YHTEENSÄ* tuomarit 235 242 244 242 241 246 249 261 265 293 28 52

* esittelijät 207 207 203 201 193 188 178 168 166 184 19 -16

* muu henkilöstö 246 249 248 250 245 244 242 242 248 270 21 20

Yhteensä 688 697 694 692 679 678 669 671 679 748 68 55

LIITE 2. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN HENKILÖSTÖTaulukko 5. Henkilökunnan määrä ja rakenne hallintotuomioistuimissa.

17

LIITE 3. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA

171Tuottavuus- ja taloudellisuustunnusluvut on laskettu aiemmin asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lähtien on käytetty työmäärää, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero

Taulukko 10. Vaasan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvutVAASAN HALLINTO-OIKEUS

Toteutuma 2014

Toteutuma 2015

Arvio/tavoite 2016

Toteutuma 2016

Vert.tav. Vert.edell.vuoteen

Saapuneet asiat 2 050 1 997 2 100 1 754 -16 % -12 %Ratkaistut asiat 1 938 1 939 2 100 1 882 -10 % -3 %

Vireillä olevat asiat 1 707 1 732 1 750 1 592 -9 % -8 %

Työmäärä(* 4 631 4 808 5 039 4 761 -6 % -1 %

Suulliset käsittelyt 22 42 25 32 -24 %

Katselmukset 17 14 25 27 93 %

Tarkastukset (VL ja YSL) 5 7

Henkilöstömäärä (htv) 72,1 75,2 75,8 74,7 -1,1 -52 %

Toimintamenomääräraha (euroa) 5 789 346 5 935 960 5 934 400 5 840 596 -2 % -2 %

Keskim.käsittelyaika (kk) 9,3 10,3 10,0 11,2 1,2 0,9

TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)(* 1 250 1 235 1 178 1 227 4 % -1 %

TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* 64 64 67 64 -4 % 0 %

Taulukko 7. Turun hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvutTURUN HALLINTO-OIKEUS

Toteutuma 2014

Toteutuma 2015

Arvio/tavoite 2016

Toteutuma 2016

Vert.tav. Vert.edell.vuoteen

Saapuneet asiat 1 990 1 964 2 000 1 772 -11 % -10 %Ratkaistut asiat 1 960 1 940 2 000 1 880 -6 % -3 %Vireillä olevat asiat 927 941 929 814 -12 % -13 %Työmäärä(* 3 227 3 330 3 512 3 055 -13 % -8 %

Suulliset käsittelyt 61 47 60 54 15 %Katselmukset 2 3 15 2 Henkilöstömäärä (htv) 47,6 46,3 45,8 45,8 0,1 -0,5Toimintamenomääräraha (euroa) 3 967 906 3 858 903 3 932 500 3 779 651 -4 % -2 %Keskim.käsittelyaika (kk) 5,9 6,1 6,0 6,1 0,1 TALOUDELLISUUS (€/ratk. as.)(* 1 230 1 159 1 120 1 237 11 % 7 %TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)(* 68 72 77 67 -13 % -7 %

Taulukko 9. Itä-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvutITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS

Toteutuma 2014

Toteutuma 2015

Arvio/tavoite 2016

Toteutuma 2016

Vert.tav. Vert.edell.vuoteen

Saapuneet asiat 3 160 2 875 3 270 2 623 -20 % -9 %Ratkaistut asiat 3 110 2 955 3 270 3 121 -5 % 6 %Vireillä olevat asiat 1 810 1 712 1 815 1 186 -35 % -31 %Työmäärä(* 4 343 3 760 4 457 4 009 -10 % 7 %Suulliset käsittelyt 101 103 140 104 1 %Katselmukset 8 5 10 18 125 %Henkilöstömäärä (htv) 53,1 50,5 54,8 54,3 -0,5 3,8Toimintamenomääräraha (euroa) 4 517 012 4 454 436 4 497 836 4 453 812 -1 % 0 %Keskim.käsittelyaika (kk) 6,5 7,3 8,5 7,4 -1,1 0,1TALOUDELLISUUS (€/ratk. as.)(* 1 040 1 185 1 009 1 111 10 % -6 %TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)(* 82 74 81 74 -9 % -1 %

Taulukko 11. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvutPOHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS

Toteutuma 2014

Toteutuma 2015

Arvio/tavoite 2016

Toteutuma 2016

Vert.tav. Vert.edell.vuoteen

Saapuneet asiat 2 238 1 834 1 900 1 597 -16 % -13 %Ratkaistut asiat 1 766 1 971 2 200 2 158 -2 % 9 %Vireillä olevat asiat 1 850 1 701 1 550 1 129 -27 % -34 %Työmäärä(* 2 921 3 294 3 674 3 840 5 % 17 %Suulliset käsittelyt 58 42 75 59 40 %Katselmukset 1 4 1 -100 %Henkilöstömäärä (htv) 42,7 43,6 43,5 43,9 0,4 0,3Toimintamenomääräraha (euroa) 3 566 780 3 567 513 3 660 800 3 446 996 -6 % -3 %Keskim.käsittelyaika (kk) 9,2 9,8 9,4 11,3 1,9 1,5TALOUDELLISUUS (€/ratk. as.)(* 1 221 1 083 996 898 -10 % -17 %TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)(* 68 76 84 87 3 % 16 %

Taulukko 8. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvutHÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS

Toteutuma 2014

Toteutuma 2015

Arvio/tavoite 2016

Toteutuma 2016

Vert.tav. Vert.edell.vuoteen

Saapuneet asiat 3 138 3 326 3 400 2 710 -20 % -19 %Ratkaistut asiat 3 075 3 169 3 350 3 201 -4 % 1 %Vireillä olevat asiat 2 071 2 219 2 151 1 719 -20 % -23 %Työmäärä(* 4 878 5 023 5 018 5 197 3 %Suulliset käsittelyt 81 113 80 96 -15 %Katselmukset 1 9 5 1 Henkilöstömäärä (htv) 61,2 66,2 66,6 64,6 -2,0 -1,6Toimintamenomääräraha (euroa) 4 782 951 5 281 442 5 520 949 5 107 857 -7 % -3 %Keskim.käsittelyaika (kk) 8,2 8,1 7,9 8,3 0,4 0,2TALOUDELLISUUS (€/ratk. as.)(* 981 1 052 1 100 983 -11 % -7 %TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)(* 80 76 75 80 7 % 6 %

Taulukko 6. Helsingin hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvutHELSINGIN HALLINTO-OIKEUS

Toteutuma 2014

Toteutuma 2015

Arvio/tavoite 2016

Toteutuma 2016

Vert.tav. Vert.edell.vuoteen

Saapuneet asiat 7 912 8 142 8 350 17 181 106 % 111 %Ratkaistut asiat 7 878 8 028 8 000 11 393 42 % 42 %Vireillä olevat asiat 5 536 5 617 5 986 11 357 90 % 102 %

Työmäärä(* 11 325 11 110 11 334 16 089 42 % 45 %Suulliset käsittelyt 185 175 170 161 -8 %Katselmukset 3 -100 %

Henkilöstömäärä (htv) 147,6 153,9 154,0 204,3 50,3 50,4Toimintamenomääräraha (euroa) 11 637 180 12 151 181 12 032 200 15 853 329 32 % 30 %Keskim.käsittelyaika (kk) 8,5 8,9 8,5 7,2 -1,3 -1,7TALOUDELLISUUS (€/ratk. as.)(* 1 028 1 094 1 062 985 -7 % -10 %

TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)(* 77 72 74 79 7 % 9 %

18

LIITE 4.HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAMENOT 2006–2016

Taulukko 12. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2006–2016

2006 Muutos 06-05

2007 Muutos 07-06

2008 Muutos 08-07

2009 Muutos 09-08

2010 Muutos 10-09

2011 Muutos 11-10

2012 Muutos 12-11

2013 Muutos 13-12

2014 Muutos 14-13

2015 Muutos15-14

%-osuus2015

2016 Muutos16-15

%-osuus2016

Hallintotuomioistuimet yhteensäPalkat 36 972 2 % 38 853 5 % 42 071 8 % 43 308 3 % 44 421 3 % 44 369 0 % 45 671 3 % 44 279 -3 % 47 046 6 % 47 633 1 % 83 % 51 657 8 % 83 %Toimitilavuokrat 4 262 4 % 4 415 4 % 4 687 6 % 4 913 5 % 4 908 0 % 5 063 3 % 5 806 15 % 6 048 4 % 6 063 0 % 6 196 2 % 11 % 5 580 -10 % 9 %Muut menot 2 666 -6 % 2 905 9 % 3 025 4 % 3 312 9 % 3 012 -9 % 2 978 -1 % 4 533 52 % 5 308 17 % 3 557 -33 % 3 546 0 % 6 % 4 668 32 % 8 %Yhteensä 43 900 2 % 46 172 5 % 49 783 8 % 51 534 4 % 52 342 2 % 52 410 0 % 56 010 7 % 55 635 -1 % 56 665 2 % 57 375 1 % 100 % 61 905 8 % 100 %

Korkein hallinto-oikeusPalkat 7 014 3 % 6 981 0 % 7 464 7 % 7 602 2 % 7 940 4 % 7 996 1 % 8 705 9 % 8 620 -1 % 8 398 -3 % 8 330 -1 % 79 % 10 084 21 % 81 %Toimitilavuokrat 1 042 1 % 1 068 2 % 1 090 2 % 1 034 -5 % 1 018 -1 % 1 095 8 % 1 190 9 % 1 219 2 % 1 240 2 % 1 248 1 % 12 % 1 212 -3 % 10 %Muut menot 648 -29 % 744 15 % 777 4 % 1 108 43 % 899 -19 % 982 9 % 1 076 10 % 1 017 -5 % 994 -2 % 978 -2 % 9 % 1 218 25 % 10 %Yhteensä 8 703 0 % 8 792 1 % 9 332 6 % 9 744 4 % 9 858 1 % 10 073 2 % 10 971 9 % 10 856 -1 % 10 632 -2 % 10 556 -1 % 100 % 12 514 19 % 100 %

Hallinto-oikeudetPalkat 23 417 1 % 24 618 5 % 26 701 8 % 27 557 3 % 28 251 3 % 28 203 0 % 28 646 2 % 28 784 0 % 28 786 0 % 29 624 3 % 84 % 32 298 9 % 84 %Toimitilavuokrat 2 423 6 % 2 492 3 % 2 651 6 % 2 833 7 % 2 843 0 % 2 892 2 % 3 360 16 % 3 562 6 % 3 554 0 % 3 667 3 % 10 % 3 327 -9 % 9 %Muut menot 1 545 4 % 1 712 11 % 1 628 -5 % 1 746 7 % 1 652 -5 % 1 543 -7 % 2 580 67 % 1 706 -34 % 1 921 13 % 1 958 2 % 6 % 2 857 46 % 7 %Yhteensä 27 384 2 % 28 822 5 % 30 981 7 % 32 137 4 % 32 746 2 % 32 638 0 % 34 586 6 % 34 052 -2 % 34 261 1 % 35 249 3 % 100 % 38 482 9 % 100 %

VakuutusoikeusPalkat 5 533 5 % 6 047 9 % 6 374 5 % 6 360 0 % 6 437 1 % 6 340 -2 % 6 503 3 % 5 184 -20 % 6 702 29 % 2 844 -10 % 80 % 2 716 -4 % 82 %Toimitilavuokrat 605 2 % 613 1 % 697 14 % 790 13 % 790 0 % 812 3 % 839 3 % 841 0 % 781 -7 % 492 1 % 14 % 370 -25 % 11 %Muut menot 360 2 % 354 -2 % 482 36 % 336 -30 % 320 -5 % 350 9 % 430 23 % 1 933 350 % 408 -79 % 206 -12 % 6 % 229 11 % 7 %Yhteensä 6 498 5 % 7 014 8 % 7 552 8 % 7 486 -1 % 7 548 1 % 7 502 -1 % 7 771 4 % 7 958 2 % 7 891 -1 % 3 541 -9 % 100 % 3 314 -6 % 100 %

MarkkinaoikeusPalkat 1 008 9 % 1 207 20 % 1 531 27 % 1 789 17 % 1 792 0 % 1 830 2 % 1 817 -1 % 1 691 -7 % 3 160 87 % 6 836 2 % 85 % 6 559 -4 % 86 %Toimitilavuokrat 193 14 % 242 25 % 250 3 % 256 3 % 257 0 % 263 2 % 417 59 % 425 2 % 487 15 % 789 1 % 10 % 671 -15 % 9 %Muut menot 114 19 % 95 -17 % 138 46 % 122 -12 % 141 16 % 104 -26 % 449 331 % 652 45 % 234 -64 % 404 -1 % 5 % 364 -10 % 5 %Yhteensä 1 315 10 % 1 544 17 % 1 919 24 % 2 167 13 % 2 190 1 % 2 197 0 % 2 683 22 % 2 768 3 % 3 881 40 % 8 029 2 % 100 % 7 595 -5 % 100 %

Toteutuneet toimintamenot (1000 euroa)

18

19

LIITE 5. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEYSTIEDOT FINLEX - TUOMIOISTUINTEN JULKAISTUT RATKAISUT http://finlex.fi/fi/oikeus/

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Puhelin 02956 42000 Telekopio 02956 42079 Sähköposti helsinki.hao(at)oikeus.fiwww.oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/

HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUSRaatihuoneenkatu 113100 HämeenlinnaPuhelin 02956 42200Telekopio 02956 42269 Sähköposti hameenlinna.hao(at)oikeus.fiwww.oikeus.fi/hallintooikeudet/hameenlinnanhallinto-oikeus/fi/

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUSMinna Canthin katu 64 PL 174470100 KuopioPuhelin 02956 42500Telekopio 02956 42501Sähköposti ita-suomi.hao(at)oikeus.fiwww.oikeus.fi/hallintooikeudet/ita-suomenhallinto-oikeus/fi/

HALLINTO-OIKEUDET www.oikeus.fi/tuomioistuimet/hallintooikeudetKORKEIN HALLINTO-OIKEUSFabianinkatu 15 PL 18000131 HelsinkiPuhelin 02956 40200Telekopio 02956 40382Sähköposti korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fiwww.kho.fi

VAKUUTUSOIKEUS Ratapihantie 9 PL 100500521 HelsinkiPuhelin 02956 43200Telekopio 02956 43100Sähköposti vakuutusoikeus(at)oikeus.fiwww.vakuutusoikeus.fi

MARKKINAOIKEUSRadanrakentajantie 5 00520 HelsinkiPuhelin 02956 43300Telekopio 02956 43314Sähköposti markkinaoikeus(at)oikeus.fiwww.markkinaoikeus.fi

AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUINTorggatan 16 A PB 3122101 MariehamnPuhelin 02956 50265Telekopio 02956 50252Sähköposti aland.fd(at)om.fi www.oikeus.fi/hallintooikeudet/alandsforvaltningsdomstol/fi/

POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUSIsokatu 4, 3. krs PL 18990101 OuluPuhelin 02956 42800Telekopio 02956 42841Sähköposti pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fiwww.oikeus.fi/hallintooikeudet/pohjois-suomenhallinto-oikeus/fi/

TURUN HALLINTO-OIKEUSSairashuoneenkatu 2-4 PL 3220101 TurkuPuhelin 02956 42400Telekopio 02956 42414Sähköposti turku.hao(at)oikeus.fiwww.oikeus.fi/hallintooikeudet/turunhallinto-oikeus/fi/

VAASAN HALLINTO-OIKEUSKorsholmanpuistikko 43 PL 20465101 VaasaPuhelin 02956 42611Telekopio 02956 42760Sähköposti vaasa.hao(at)oikeus.fiwww.oikeus.fi/hallintooikeudet/vaasanhallinto-oikeus/fi/

19