koulun rangaistuskeinot...oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu 264 koulun rangaistuskeinot...

Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu

264

Koulun rangaistuskeinotOppilaalla on oikeus rauhassa keskittyä saamaansa opetukseen, ohjauk-seen ja omaan opiskeluunsa, mikä onnistuu vain mikäli muut käyttäy-tyvät asiallisesti. Oppilaalla on oikeus tuntea opiskeluympäristönsä tur-valliseksi. Opetusjärjestelyin, pedagogisin ratkaisuin, järjestyssäännöin ja muin toimin on pyrittävä ennalta ehkäisemään sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa oppilas käyttäytyisi häiritsevästi ja muiden oikeuk-sia loukaten. Perusopetuslaki säätää keinoista, joilla voidaan puuttua erilaisiin häiriö- ja ongelmatilanteisiin. Tilanteet, joissa on tarpeen puuttua oppilaan käytökseen, syntyvät yleensä nopeasti. Opettajalla ja rehtorilla on ennalta oltava tiedossa, miten tilanteisiin puututaan ja millaisia rangaistuksia missäkin tilanteessa käytetään. Huoltajilla on oikeus tietää koulussa noudatettavat periaatteet ja toimintalinjat, jotka liittyvät oppilaaseen kohdistettaviin ojentamis-, kurinpito- ja turvaa-mistoimiin.

Lainsäädäntömme tuntee rajoitetun määrän oppilaaseen kohdistettavia ojentamis- ja kurinpitokeinoja: luokasta poistaminen loppuoppitunniksi, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ankaruudes-saan juuri tässä järjestyksessä esitettynä. Unohtuneiden kotitehtävien tekemi-nen koulun jälkeen ei ole varsinainen ojentamiskeino, ja oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi on ennem-minkin turvaamistoimenpide eikä ojentamis- tai kurinpitokeino.

Ojentaminen, kurinpito ja turvaamistoimet tilastojen valossaOppilaan lakisääteisenä velvollisuutena on käydä koulua jokaisena koulu-työpäivänä, osallistua opetukseen, tehdä hänelle annetut tehtävät tunnolli-

265

Koulun rangaistuskeinot

sesti ja käyttäytyä asiallisesti (PoL 35 §). Opettajilla ja rehtorilla on vastaavat vaatimukset asianmukaisesta työn hoitamisesta, tasapuolisesta toiminnasta ja asemansa mukaisesta käyttäytymisestä (KvhL 17 §).

Peruskoulumme oppimistulokset ovat kansainvälisesti saaneet kiitosta ja huomiota. Pisa-menestyksemme jo useiden vuosien ajan on saanut runsaasti eri maiden opetusalan ihmisiä vierailemaan maassamme ja tehnyt Suomes-ta erittäin halutun kumppanin erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. News-week uutisoi Suomen olevan maailman paras maa (9.2.2010), ja erityisesti perusopetuksemme oli vertaansa vailla. Vastaaviin tuloksiin emme ole päässeet kouluelämän laadun osalta (OECD 2009). Mitattaessa kiusaamiseen ja kou-lunkäynnistä pitämiseen liittyviä asioita olemme 30 OECD-maan vertailussa vasta sijalla 18.

Mikä tätä heikkoa menestystä voi selittää? Onko kouluviihtymättömyy-dellä esimerkiksi yhteys kiusaamiseen tai näillä molemmilla asioilla yhteyttä siihen, millaisia ojentamis- ja kurinpitokeinoja koulussa käytetään ja kuinka paljon? Pohdittaessa syitä on kiinnitettävä huomiota Opetushallituksen te-kemään selvitykseen (Rimpelä ym. 2010), josta käy ilmi, että muun muassa oppilaiden ojentamisessa, kurinpidossa ja turvaamistoimissa on merkittäviä eroja niin kuntien kuin koulujenkin välillä eikä lainsäädäntöä kaikilta osin tarkoin noudateta (ks. kuvio 2).

Samasta selvityksestä (Rimpelä ym. 2010) käy ilmi, että oppilaiden epä-asiallinen käytös on hyvin yleistä, jopa yleisempää kuin voisi päätellä selvi-tyksessä raportoitujen oppilaaseen kohdistettujen ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimien perusteella. Lukuvuosien 2008–2009 aikana oppilaiden vä-listä kiusaamista esiintyi 94 prosentissa kouluista. Oppilaiden välistä fyysistä väkivaltaa, esimerkiksi tappeluita, oli 74 prosentissa kouluista, oppituntien häirintää 88 prosentissa, ilkivaltaa 62 prosentissa sekä varkauksia ja näpistyk-siä 37 prosentissa kouluista. Opettajiin kohdistuvaa uhkailua, väkivaltaa ja kiusaamista oli havaittu 21 prosentissa kouluista. Pommiuhkauksella tai vas-taavalla oli uhattu 6 prosenttia kouluista, ja ulkopuolinen häiriötä aiheuttava henkilö oli kohdattu 8 prosentissa kouluista.

Tilanne ei ole juuri muuttunut siitä, mitä lääninhallitukset raportoivat oppilashuoltoa ja oppimisympäristön turvallisuutta vuosina 2000–2001 kar-toittavassa selvityksessään. Tuolloin oppituntien vakavaa häirintää esiintyi yli 60 prosentissa kouluista, oppilaiden keskinäistä väkivaltaa noin 50 prosentis-sa, varkauksia ja näpistyksiä lähes 40 prosentissa sekä opettajiin kohdistuvaa uhkailua, väkivaltaa ja kiusaamista lähes 20 prosentissa kouluista. Teräaseella


266

tai muulla aseella oli uhattu noin 5 prosentissa kouluista. (ESLH 2002, HE 205/2002.)

Tästä voidaan päätellä, ettei opetustilanteiden ja koulujen arkikäytäntei-tä ole onnistuttu muuttamaan, vaikka 1.8.2003 perusopetuslainsäädäntöä

Kasvatuskeskustelu ja sovittelu– 46 % ei tiedä, onko käytetty;

18 % tietää käytetyn, mutta ei tiedä määrää– 26 % on käyttänyt kerran tai useammin;

11 % ei ole käyttänyt

Luokasta poistaminen lopputunniksi– 50 % ei tiedä, onko käytetty; 14 % käyttänyt,

mutta ei tiedä määrää – 18 % poistanut luokasta kerran tai useammin;

18 % ei ole käyttänyt lainkaan

Jälki-istunto– 46 % kouluista käyttänyt kerran tai useammin;

15 % ei ole käyttänyt lainkaan– 18 % ei tiedä, onko käytetty; 21 % tietää käytetyn,

mutta ei tiedä kuinka usein

Kirjallinen varoitus– 75 % ei ole käyttänyt lainkaan; 14 % käyttänyt

kerran tai useammin– 6 % ei tiedä, onko käyttänyt; 5 % käyttänyt,

mutta ei tiedä määrää

Määräaikainen erottaminen– 90 % ei ole käyttänyt; 3 % on käyttänyt kerran tai

useammin– 4 % ei tiedä, onko käyttänyt; 2 % käyttänyt,


Opetuksen epääminen– 81 % ei ole käyttänyt; 7 % on käyttänyt kerran

tai useammin– 8 % ei tiedä, onko käytetty; 4 % käyttänyt,


Ei rangaistus

Turvaamistoimi

Laiminlyödyt kotitehtävät

Kuvio 2. Ojentaminen, kurinpito ja turvaamistoimet (prosenttiluvut julkai-susta Rimpelä ym. 2010)

267


täsmennettiin oppilaan ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimien osalta ja säädettiin lisäksi– oppilaalle oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön– velvoite opetuksen järjestäjälle laatia opetussuunnitelman yhteydessä

suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häi-rinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista

– velvoite opetuksen järjestäjälle hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäis-tä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turval-lisuutta ja viihtyisyyttä.

Asia on nostettu aika ajoin esiin myös mediassa. Opetusalan ammattijär-jestön teettämän kyselyn tulokset vahvistavat jo edellä mainittuja ja aiemmin saatuja tuloksia samasta aihepiiristä. Kyselyyn vastasi 631 opettajaa. Järjes-tyksen ylläpidon totesi vievän voimia varsinaiselta opetustyöltä noin 75 pro-senttia vastanneista. Opettajista 82 prosenttia kertoi, että oppilailta puuttuu päivittäin koulutarvikkeita. Joka kolmannen vastaajan mukaan näin tapah-tuu jokaisella oppitunnilla. Yhtä yleistä oli kotitehtävien tekemättä jättämi-nen ja myöhästely. Huomiota kiinnitti myös se, että opettajista 58 prosenttia ilmoitti oppilaiden käyttävän kännykkää tai musiikkisoitinta oppitunneilla vähintään päivittäin. Kolme neljäsosaa opettajista ilmoitti, että opetusta häi-ritsevää keskustelua on päivittäin, viidesosan mukaan jokaisella oppitunnilla. Kiroilemista kohtasi vähintään viikoittain 74 prosenttia opettajista ja muiden oppilaiden nimittelyä 67 prosenttia opettajista. Opettajien mukaan heillä ei ole käytettävissään keinoja järjestyksen ylläpitämiseen.

Tämä kysely myös antaa tukea sille olettamalle, että oppilaiden käyttäyty-minen antaisi aihetta käyttää ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimia ny-kyistä useammin. Kyselyssä noin 30 prosenttia opettajista ilmoitti jättäneensä joskus puuttumatta kännykän käyttöön tai musiikin kuunteluun oppitun-nilla. Oppituntia häiritsevään keskusteluun saattoi jättää puuttumatta noin puolet opettajista. Vain noin 25 prosenttia opettajista katsoi, että kaikkeen häiriöön ehtii, jaksaa ja pitää puuttua. Vanhempainyhdistyksen, huoltajien ja opetuksen järjestäjän on syytä aika ajoin arvioida tilannetta omalla koululla ja käydä läpi näkemyksiään aiheesta.


268

Ojentamisen ja kurinpidon on perustuttava lakiinPerusopetuksessa ei ole lupa käyttää oppilaaseen muita ojentamis- tai rangais-tuskeinoja kuin mitkä lakiin on kirjoitettu.

Apulaisoikeusasiamies (2479/4/02) on ottanut kantaa tapaukseen, jossa oppilasta rangaistiin, koska tältä oli puuttunut kolmen eri aineen tunneil-ta oppikirjat, oppilas oli myöhästynyt tunnilta kaksi kertaa ja yhden ker-ran jättänyt tehtävät tekemättä ja lisäksi oppilas oli häirinnyt opetusta ja poistettu oppitunneilta kahdesti. Rangaistukseksi määrättiin, ettei hänellä ollut lupaa poistua koulun alueelta ruokavälitunnilla vaan hänen tuli istua ruokavälitunnit neljän viikon ajan rehtorin huoneen oven edessä. Kanteli-ja piti rangaistusta kohtuuttomana oppilaan tekoon nähden. Kantelijasta rangaistus olisi rinnastettavissa häpeärangaistukseen, koska oppilas voi jälki-istunnossaan joutua opettajien ja muiden oppilaiden katseiden ja pilkan kohteeksi. Asiassa ei sinänsä kiistetty, etteikö oppilas olisi käyttäy-tynyt epäasiallisesti ja laiminlyönyt kotitehtäviään.

Päätöksessä todetaan, että oppilaan poistumislupaa ei voitu evätä ku-rinpitotoimenpiteenä. Kantelun vuoksi koulu luopui poistumisluvan epää-miskäytännöstä. Koska käytetty lainvastainen seuraamus ei ollut vapauteen kohdistuvalta vaikutukseltaan kovin olennaisesti poikennut jälki-istunnosta eikä sillä oppilaan ruokailussa viivyttelyn vuoksi ollut vahvoja häpeärangais-tuksenkaan piirteitä ja koska käytännöstä oli pian luovuttu, asiassa pidettiin riittävänä, että koululle kerrottiin päätöksessä menettelyn virheellisyydes-tä. Koululle tehtiin päätöksessä selväksi, että koulun käsitys, jonka mukaan koulussa oli mahdollista soveltaa huoltajien kanssa yhteisymmärryksessä laadittuja sääntöjä oppilaan ojentamisessa, oli lainvastainen.

Vaikka vanhan sananlaskun mukaan kiristys, lahjonta ja uhkailu ovat lasten kasvatuksen kulmakiviä, ei lainsäädännössämme näiden käyttöä ole opetuk-sessa mahdollistettu. Oppilasta ei voida esimerkiksi rangaista jättämällä hänet pois koulun retkeltä tai yhteisestä urheilutapahtumasta. Tästä pääsäännöstä on olemassa kanteluratkaisukäytännössä eräitä poikkeuksia. Yksittäisen oppilaan opetuksen järjestäminen muista poikkeavasti on ollut joissakin yksittäistapa-uksissa mahdollista, kun turvallisuussyistä on katsottu olleen objektiivisesti arvioiden perusteltua näin toimia.

269


Tällainen tilanne oli kyseessä muun muassa kanteluratkaisussa, jossa op-pilas oli ennalta kieltäytynyt noudattamasta kouluretken aikana retken järjestyssääntöjä. Päätöksen mukaan oli mahdollista jättää oppilas pois retkeltä turvallisuussyistä. Oppilaan oikeutta opetukseen ei evätty, vaan tällaisissa tilanteissa oppilaalle oli järjestettävä muusta luokasta poikkea-vaa opetussuunnitelman mukaista opetusta siten kuin kaikkien osapuo-lien turvallinen oppimisympäristö edellyttää.

Perusopetuslaki ei tunne sellaista rangaistusta, että ennakolta voitaisiin evä-tä oppilaalta oikeus seuraavan koulupäivän opetukseen. Käytännössä määrä-aikaista erottamistakaan ei voida käyttää tämän kaltaisissa tilanteissa, koska sen muotovaatimukset eivät mahdollista sitä, että oppilas olisi jo seuraavana päivänä määräaikaisesti erotettu. Huoltajalla on aina mahdollisuus anoa oppi-laalle luvallista poissaoloa, mikäli sellaista tarpeellisena pitää. Näin on eräissä tilanteissa menetelty. Opetuksen järjestäjällä ei kuitenkaan ole oikeutta mää-rätä huoltajaa anomaan oppilaalle luvallista poissaoloa, vaan luvan anominen on täysin huoltajan päätettävissä.

Apulaisoikeusasiamies (dnro 3826/4/05) on kantelupäätöksessään kat-sonut, ettei koulun joukkueesta poisjättäminen ollut perusopetuslain mukainen rangaistuskeino. Tapauksessa oppilas oli ottanut erästä kou-lutoveriaan välituntipelissä olkapäistä kiinni ja tönäissyt tätä seinään ja kehottanut tätä jatkamaan peliä sääntöjen mukaan. Hän sai jälki-istuntoa. Seuraavana päivänä oli koulun joukkueen salibandypeli. Oppilas ei päässyt pelaamaan vaan istui vaihtopenkillä koko turnauksen ajan.

Koulutoimenjohtajan totesi, että koulusta saatujen selvitysten mukaan kyseessä ei ollut rangaistus vaan ehkäisevä toimenpide, jolla pyrittiin tur-vaamaan muiden pelaajien ja pelin turvallisuus. Rangaistun oppilaan kou-lun rehtori oli koulutoimenjohtajan velipuoli.

Päätöksessä todetaan, että oppilaan jättämistä joukkueesta oli ainakin jälkikäteen perusteltu joukkueen turvallisuuden takaamisella, mutta to-siasiat puhuivat sen puolesta, että oppilastoverin tönäiseminen seinään oli johtanut sekä oppilaan määräämiseen jälki-istuntoon että jättämiseen salibandyjoukkueesta pois. Päätöksessä korostetaan, että perusopetuslain 36 §:ssä sekä 36 a–c §:ssä on säädetty oppilaan kurinpito- ja ojentamiskei-noista sekä menettelystä. Muita kuin mainittuihin lainsäännöksiin perus-tuvia rangaistus- ja ojentamiskeinoja ei saa käyttää.


270

Päätöksessä todetaan, että oppilaalle määrätty pelikielto oli tarkoitet-tu rangaistukseksi, joka annettiin hänelle koulun välitunnilla sattuneen välikohtauksen seurauksena. Toimenpide ei kuitenkaan perustunut pe-rusopetuslaissa oleviin säännöksiin. Koulun menettely oli tämän vuoksi virheellinen.

Tämä päätös ei ole ristiriitainen retkeltä poisjätetyn oppilaan tapauksen kanssa. Jos oppilas itse ilmoittaa jatkavansa järjestyssääntöjen vastaista toi-mintaa, se antaa oikeuden ja asettaa velvollisuuden mukauttaa opetuksen järjestämistä. On eri asia toimia samoin yksittäisen virheellisen toiminnan vuoksi, josta jo on annettu rangaistus. Tällainen tilanne ei mahdollista lisäran-gaistusten antamista eikä sitä, että oppilaan käytös leimataan ennalta jatkon-kin osalta järjestyssääntöjen vastaiseksi. Viime kädessä kussakin yksittäisessä tapauksessa opetuksen järjestäjän toiminnan lainmukaisuuden ratkaisee taho, josta muutosta tai laillisuuskannanottoa on haettu, ellei asiassa ole muulla tavoin päästy sopuun.

Perusopetuslain mukaista toimintaa ei ole sekään, että oppilas uhataan jättää ilman todistusta. Joskus on kuultu tapauksista, joissa oppilaalle ei ole luvattu antaa todistusta ennen kuin hän on istunut hänelle määrätyt jälki-istunnot. Oppilas ei ole saanut todistusta muiden oppilaiden kanssa samaan aikaan vaan vasta myöhemmin istuttuaan ensin viimeisenä koulupäivänä rästissä olleet jälki-istunnot. Oppilaan kuuluu tietenkin suorittaa hänelle määrätyt rangaistukset, mutta mikäli oppilasta ei kodin kanssa yhdessä saada jälki-istuntoa suorittamaan ennen viimeistä koulupäivää, on lainsäädännön mukaan oppilaalle tästä moitittavasta ja järjestyssääntöjen vastaisesta käytök-sestä ennemmin annettava uusi ankarampi rangaistus eli kirjallinen varoitus kuin käytettävä perusopetuslain vastaisia keinoja olla antamatta todistusta samaan aikaan muiden oppilaiden kanssa.

Kun oppilasta on tarve rangaista, on käytettävän tavan ja menetelmän löydyttävä laista. Poikkeuksen tästä tekevät oppilaan puhutteleminen ja kas-vatukselliset keskustelut. Lakiin ei ole täsmällisesti kirjoitettu, että oppilaan toimintaa voi moittia ja puhutella oppilasta. Tämä on kuitenkin mahdol-lista ja jopa velvollisuus. Toimia voidaan perustella perusopetuslain yleisillä tavoitteilla, kuten tavoitteella tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eetti-sesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tämä velvoittaa oikean ja väärän opettamiseen, yhteiskunnassa hyväksyttävien ja ei-hyväksyttävien tekojen kertomiseen sekä

271


moitittaviin toimiin puuttumiseen. Opetushallituksen raportin mukaan 46 prosenttia kouluista ei tiedä, paljonko tällaisia kasvatuskeskusteluja ja pu-hutteluja pidetään, ja joka kymmenes ilmoitti, ettei tällaisia pidetä lainkaan (Rimpelä ym. 2010).

Monissa tilanteissa oppilaat voitaisiin ottaa mukaan ratkaisemaan risti-riitatilanteita ja toimimaan vertaissovittelijoina. Tämä kasvattaa heitä ym-märtämään asioiden syitä ja seurauksia, kantamaan vastuuta muustakin kuin vain omasta toiminnastaan ja näkemään oman toimintansa seuraukset. Siksi perusopetuslakiin kirjatut ojentamis- ja kurinpitokeinot eivät ole ainut tapa puuttua häiriöihin ja ristiriitatilanteisiin, vaan kasvatuksellinen puoli tulee ottaa mukaan. Vanhempaintoimikunnalla ja huoltajilla on tärkeä rooli linjat-taessa, milloin käytetään ojentamis- ja kurinpitotoimia tai turvaamistoimia ja milloin voidaan käyttää sovittelua tai niin sanottuja kasvatuksellisia keskuste-luja. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että koulujen henkilöstöllä, kodeilla ja oppilailla on riittävä tieto linjatuista toimintamalleista ja käytänteistä.

Erikseen on syytä kiinnittää huomiota siihen, että lain ja asetuksen tasolla on tarkoin säädetty, kenellä kulloinkin on toimivalta ojentaa tai rangaista op-pilasta. Käytännössä toimivalta on säädetty oppilaan opettajalle ja rehtorille. Kirjallisen varoituksen ja määräaikaisen erottamisen osalta opetuksen järjestä-jällä on toimivalta päättää, kenellä tai millä toimielimellä on toimivalta päätös tehdä. Kuntalain mukaan (14 §) päätökset, joissa käytetään julkista pakkoa, voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Perusopetuksen osalta on katsottu, että monijäsenisen toimielimen päätöstä edellytetään oppilasta määräajaksi erotettaessa sekä tilanteessa, jossa oppilaalle ollaan tekemässä erityisen tuen päätöstä vastoin huoltajan tahtoa.

Avustajapalvelutehtäviin (PoL 31 §) palkattu henkilöstö tai muu koulun henkilöstö, kuten vahtimestari, siivouksesta vastaava henkilöstö tai koulu-ruokailun henkilöstö, ei voi kohdistaa oppilaaseen perusopetuslain ojentamis- ja kurinpitokeinoja. Myöskään mahdolliset oppilaiden omat sovitteluryhmät eivät voi päättää rangaistuksista. He voivat vain esittää rangaistuksia annetta-viksi, ja päätöksen tekee toimivaltainen taho. Samoin tulee menetellä myös sil-loin, jos esimerkiksi avustajapalveluhenkilöstöön kuuluva olisi ainoana aikui-sena paikalla tilanteessa, jossa hänen arvionsa mukaan tulisi oppilasta ojentaa tai käyttää kurinpitotoimia. Avustajapalveluhenkilöstön tulee pyytää paikalle toimivaltainen henkilö, kertoa tilanne ja jättää asian päätäntävalta hänelle.

Päätöstä oppilaan ojentamisesta tai kurinpitokeinojen käyttämisestä ei voida tehdä vain avustajapalveluhenkilöstön kertoman perusteella, vaan toi-


272

mivaltaisen henkilön, esimerkiksi opettajan tai rehtorin, on kuultava ensin myös oppilasta ja muita paikalla olleita. Hallintolaki säätää viranomaiselle selvittämisvelvollisuuden ennen kuin asiassa tehdään ratkaisuja. Ojentamis- tai kurinpitotoimien päättäjän täytyy voida perustella ratkaisunsa ja osoittaa sen olevan linjassa koulun käytäntöjen kanssa.

Aina oppilasta ojennettaessa tai rangaistaessa on hyvä muistaa, että tehty päätös muodostaa kouluun käytäntöä, kuinka vastaavissa tilanteissa tulee jat-kossakin toimia, ellei ole olemassa perusteltua syytä toisin toimimiseen. Op-pilailla ja huoltajilla on oikeus luottaa siihen, että käytännöt ovat yhtenevät ja oppilaiden kohtelu on muun muassa suhteellisuus- ja yhdenvertaisuuspe-riaatteiden mukaista (hallintolaki 6 §).

Kotitehtävät

Oppilaan velvollisuus on suorittaa hänelle annetut tehtävät tunnollises-ti. Huoltajan tulee valvoa, että tehtävät tehdään. Huoltajan tulee pitää opettaja ajan tasalla siitä, kuinka oppilaan kotitehtävien tekeminen sujuu. Opettaja ei osaa tarjota oppilaalle tarvittavia tukitoimia, mikäli hän luulee kotitehtävien teon sujuvan itsenäisesti ja virheettömästi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suoritta-maan tehtäviään. Opettajan velvollisuus on ilmoittaa huoltajalle läk-syjen tekemättä jättäminen sekä jos niitä jäädään tekemään työpäivän jälkeen.

Oppilaan velvollisuus on tehdä hänelle annetut tehtävät tunnollisesti (PoL 35 § 2 mom.). Huoltajan tulee seurata, kuinka lapsi kotitehtävistään suoriu-tuu. Huoltaja on tällöin kuitenkin äidin tai isän eikä opettajan roolissa. Huol-tajan tehtävä vanhempana on järjestää lapselle rauhaisa läksyjen tekopaikka ajankohtana, jolloin lapsella on riittävä vireystila. Huoltajan tulee innostaa lasta läksyjen tekoon ja osoittaa kiinnostusta lapsen tekemää työtä kohtaan. Tarpeen mukaan lapselle selitetään läksyjen tarkoitus ja tärkeys. Huoltajan tehtävä ei ole ottaa opettajan roolia ja ryhtyä normaalia ohjausta enempää opettamaan asioita lapselleen, vaan tällöin huoltajan tulee ilmoittaa opettajal-le, ettei lapsi ole vielä oppinut asioita niin että kykenisi suoriutumaan anne-tuista kotitehtävistä itsenäisesti. Huoltajan tulee pyytää lapselle tukiopetusta

273


ja muuta tukea, ellei tarvittavaa lisäharjoittelua ja asiassa tarvittavaa opetusta ole mahdollista muutoin järjestää.

Opettaja ei saa oikeaa tietoa lapsen osaamisesta ja opetuksen sekä tuen tar-peesta, ellei tieto kotoa tältä osin opettajalle välity. Tarkastettaessa kotitehtäviä koulussa opettaja ei voi tietää, että oppilaalla oli kaikki tehtävät väärin eikä hän niitä osannut, jos tehtävät on kotona tehty yhdessä jonkun kanssa ja tarkastettu ja korjattu oikeiksi. Oppilaan osaamattomuus saattaa tulla esiin vasta kokeessa, mikäli hän tunnillakin on hiljaa ja koettaa itsenäisesti selviytyä asioista, joita ei vielä ole omaksunut. On tärkeää, että kotona rohkaistaan lasta pyytämään apua ja opetusta asioihin, jotka hänestä tuntuvat vaikeilta. Lasta tulee tukea ja kannustaa harjoitteluun, mutta asioita ei pidä tehdä hänen puolestaan.

Kotitehtävien tekemättä jättäminen on eri asia kuin se, ettei niitä ole osan-nut tehdä. Jotta nämä kaksi asiaa pysyisivät selkeästi erillään toisistaan, on hyvä sopia käytäntö, kuinka huoltajat viestivät, ettei tehtäviä ole osattu tehdä, jotta opettaja erottaa ne kerrat, jolloin läksyt ovat unohtuneet. Unohtuneet läksyt jäädään tekemään koulun jälkeen koulussa vallitsevan käytännön mukaisesti. Osassa kouluja läksyt jäädään tekemään saman päivän päätteeksi, ja osassa on muita käytäntöjä. Unohtuneet läksyt saatetaan tehdä tiettynä rästiläksyjen te-kopäivänä, jolloin koko koulun ne oppilaat, joilla on rästiläksyjä, kokoontuvat yhteen tilaan opettajan valvonnan alaisena niitä tekemään. Osalla käytäntö on muodostettu koulukuljetuksen huomioon ottavaksi, ja rästiläksyjä saatetaan tehdä välituntien aikana tai ennen koulua.

Tällainen käytäntö on hieman kyseenalainen lain kirjaimellisen tulkinnan näkökulmasta. Vaikka opetuksen järjestäjällä on oikeus päättää tarkemmasta käytännöstä, lain sanamuoto ei mahdollista kovin suurta harkintavaltaa ajan-kohdasta tai järjestelyistä. Lain mukaan laiminlyödyt kotitehtävät tehdään valvonnan alaisena koulupäivän päätyttyä enintään tunnin ajan kerrallaan. Laki mahdollistaisi laiminlyötyjen läksyjen suorittamisen minkä tahansa kou-lupäivän päätyttyä eikä edellytä niiden tekemistä samana päivänä koulupäivän päätyttyä, muuta juuri muuta joustoa säännös ei sisällä. Kuljetusoppilaiden erilainen kohtelu tulee olla myös perusteltavissa, jotta ei perusteettomasti aseteta oppilaita eriarvoiseen asemaan.

Olipa noudatettava käytäntö millainen tahansa, käytäntö tulee olla huol-tajilla tiedossa. Huoltajalle on ilmoitettava erikseen jokaisesta kerrasta, kun oppilaan läksyt ovat tekemättä ja ne jäädään koululle tekemään. Suositeltavaa on, että ilmoitus tavoittaa huoltajan ennen kuin oppilas jää läksyjä tekemään, jotta ei aiheudu huolta siitä, missä lapsi on.


274

Tämän vuoksi on tärkeää, että kun koulu on päättänyt käytäntönsä teke-mättä jääneiden läksyjen osalta, kukin opettaja pyytää huoltajilta tiedot, kuin-ka heille nopeimmin viesti tällaisesta asiasta välittyy ja millä tavoin huoltaja ilmoittaa tiedon tulleen perille. Samalla on hyvä kysyä lupa siihen, että oppilas voi jäädä koulun jälkeen läksyt tekemään myös niillä kerroilla, kun huoltajaa tai huoltajan ilmoittamaa tahoa ei ole tavoitettu tai ei ole saatu kuittausta, että läksyjen tekeminen koulun jälkeen sopii huoltajalle.

Koska lakiin on kirjoitettu, että tekemättömät läksyt jäädään tekemään koulun jälkeen, ei huoltajalla ole yksin vastuuta läksyjen tekemisestä vaan se on jaettu opettajan kanssa. Opettajalla on velvollisuus seurata, onko läksyt tehty vai ei. Yhdessä läksyjen tarkoitus, tärkeys ja merkitys saadaan parhaiten välitettyä oppilaalle sekä luotua tavat, joilla oppilas läksyt merkitsee ja muistaa.

Läksyillä on, kuten edellä on kerrottu, monimuotoinen tehtävä. Ne luovat oppilaalle itsevarmuutta osaamisesta ja kertovat, selviytyykö hän tehtävistä ilman apua. Näin oppilas varmistaa, että opittu tulee kerrattua ja pohdittua vielä yksinkin. Lisäksi läksyt opettavat vastuuta ja omista asioita huolehtimis-ta. Läksyt viestivät myös opettajalle ja kodille, onko asia opittu ja selviytyy-kö oppilas itsenäisesti. Läksyjen tekeminen kertoo oppilaan innokkuudesta ja harrastuneisuudesta ainetta kohtaan. Läksyjen hoitaminen myös ilmaisee aikuisille, onko oppilaalle muodostunut tapa merkitä läksyt, sekä kertoo op-pilaan vastuuntunnosta ja kyvystä hoitaa asioita.

Koska kotitehtävät ovat tärkeä osa oppilaan koulunkäyntiä, oppimista, itsenäistymistä ja vastuun oppimista, vanhempaintoimikunta voi esimerkiksi esittää koulunhenkilöstön kanssa laadittavaksi yhteistä tiedotetta kotitehtävi-en tekemisestä. Tiedote voi olla esimerkiksi lomakemallin 5 mukainen.

275


Lomakemalli 5. Tiedote kotitehtävien tekemisestä

TIEDOTE KOTITEHTÄVIEN TEKEMISESTÄ

OppilasOppilaan velvollisuus on suorittaa hänelle annetut tehtävät tunnollisesti ja huolellisesti. Hänen tulee suoriutua kotitehtävistään pääsääntöisesti itsenäisesti. Jos kotitehtävät ovat liian vaikeita eli oppilas ei osaa tehtäviä itse tai tehtävät on toistuvasti tehty virheellisesti, oppilaan tulee kertoa yhdessä huoltajan kanssa asiasta opettajalle ja pyytää tukea oppimiseen. Jos läksyt unohtuvat säännöllisesti, oppilaan tulee yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa pohtia eri tapo-ja merkitä läksyt ja muistaa ne.

HuoltajaHuoltajan kuuluu järjestää lapselle rauhallinen läksyjentekopaikka. Hänen tulee kannustaa läksyjen tekemiseen silloin kun oppilaan vireystila on hyvä. Huoltajan tulee varmistaa, että kotitehtävät on tehty. Huoltajan velvollisuus on ilmoittaa läksyt antaneelle opettajalle, mikäli kotitehtävien tekemisessä ilmenee vaikeuksia. Huoltaja voi silloin tällöin neuvoa oppilasta, mutta jatkuvasta neuvontarpeesta tulee välittää tieto opettajalle.

OpettajaOpettajan on täytynyt opettaa asiat, joita läksyjen tekeminen edellyttää. Opettajan tulee arvioida kohtuullinen läksyjen määrä. Opettaja tarkastaa, että läksyt on osattu tehdä, virheet korjataan ja oppilas ymmärtää virheensä. Opettaja antaa oppilaalle tarvittavia tukitoimia, mikäli kotitehtävien tekeminen ei itsenäisesti oppilaalta suju. Opettaja voi jättää kotitehtävänsä lai-minlyöneen oppilaan työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suo-rittamaan tehtäviään. Tukiopetuksesta on säädetty erikseen. Opettajan velvollisuus on ilmoittaa huoltajalle läksyjen tekemättä jättäminen sekä jos niitä jäädään tekemään työpäivän jälkeen.

Opetuksen järjestäjäKoululla on ennalta päätetty kotitehtävien laiminlyöneiden oppilaiden osalta noudatettavat käytännöt. Käytännöistä tiedotetaan huoltajille yleisesti lukuvuositiedotteessa ja erikseen aina oppilaan laiminlyötyä kotitehtävänsä.

Hyvät huoltajat, koulullamme noudatetaan seuraavia periaatteita:– Oppilas ei ole osannut kotitehtäviä, ja tehtävät ovat tämän vuoksi tekemättä: Huoltaja ilmoit-

taa, että oppilas ei ole itsenäisesti osannut tehtäviä, vaikka niitä on koettanut tehdä. Opettaja varmistaa oppilaan osaamisen. Opettajan arvioiman tarpeen mukaan oppilaalle annetaan tukiopetusta tai käytetään muita tukimuotoja, jotta oppilas oppii kyseisen asian taitojensa ja muiden omien edellytystensä mukaisesti.

– Oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä tekemisen, vaikka olisi ne osannut: Mikäli kyseessä on poikkeuksellinen unohdus ja unohtamisia alle viisi lukukaudessa, oppilasta ei pääsään-töisesti jätetä työpäivän päätteeksi koululle läksyjä tekemään vaan unohtuneiden läksyjen tekeminen sovitaan tapauskohtaisesti parhaaksi katsotulla tavalla. Toistuvasta läksyjen unoh-telusta seuraa niiden tekeminen valvotusti koululla pääsääntöisesti heti kyseisen työpäivän päätteeksi, ellei ole huoltajan kanssa tarvittaessa sovittu toisin.


276

Vanhempaintoimikunta voi myös järjestää esimerkiksi lukuvuosittain erillisen tilaisuuden vanhemmille kotitehtävien tekemisestä yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Tilaisuudessa käydään koulun käytänteet läpi ja niistä keskustellaan ja kehitetään käytänteitä aiempien vuosien tuoman kokemuk-sen perusteella.

Oppilaan poistaminen tilasta jäljellä olevan opetuksen ajaksi

Opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljel-lä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan. Opettaja ja rehtori voivat määrätä oppilaan pois-tumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata hänelle annettua poistumismäärä-ystä. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, reh-torilla tai opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen koko-naisarviointi huomioon ottaen. Tapahtuma tulee kirjata ja huoltajalle tulee ilmoittaa tapahtunut.

Perusopetuslaki antaa opettajalle mahdollisuuden määrätä opetusta häi-ritsevä oppilas poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja opettajalle ja rehtorille oikeu-den määrätä oppilas poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Kyseessä on tilanne, jossa oppilas ei noudata velvollisuutta, joka hänelle on säädetty asiallisesta käyttäytymisestä (PoL 35 § 2 mom.). Koska kaikilla on oikeus opetukseen, ei voida sallia yksittäisen oppilaan häiritsevän ja näin vaaran-tavan muiden oikeuden toteutumista. Pääsääntöisesti on vallalla käytäntö, että oppilaalle ikä ja kehitystaso huomioiden ensin huomautetaan suullisesti häiritsevästä käytöksestä ja siitä, mitä seuraa, ellei hän muuta käytöstään. Tilanteessa, jossa oppilas määrätään poistumaan luokkahuoneesta, oppilaan nimenomaisesta kuulemisesta ei ole säädetty, eikä tilanteen vuoksi edellytetä, että oppilasta kuultaisiin. Huoltajalle on ilmoitettava oppilaan poistaminen.

277


Ilmoittamisen ei tarvitse tapahtua välittömästi. Ilmoittaminen voi tapahtua esimerkiksi koulupäivän päätyttyä.

Oppilaan tulee olla valvonnan alaisena tilassa, jonne hänet oppitunnilta poistetaan. Valvontavelvollisuus on käytännössä ratkaistu useilla eri tavoil-la. Oppilas voidaan esimerkiksi poistaa toiseen luokkaan toisen opettajan valvottavaksi, erityisopettajan luo, rehtorin kansliaan rehtorin valvotta-vaksi tai jättää ovi käytävälle auki siten, että opettajalla on näköyhteys oppilaaseen.

Eräässä kantelussa (dnro ISAVI-2010-00775/OP-13) huoltajat esittivät kri-tiikkiä koulun lehtorin toiminnasta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mu-kaan lehtori oli määrännyt oppilaan poistumaan liikuntatunnilta, koska oppilas oli peliajan päättymisen jälkeen työntänyt toisen oppilaan poikit-taisella mailalla maahan, käynyt hänen päälleen ja aikonut lyödä häntä. Aluehallintovirasto katsoi, että lehtorilla oli ollut perusopetuslain 36 §:n 2 momentin perusteella oikeus määrätä oppilas poistumaan jääkiekko-kaukalosta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi, koska hän on käytöksellään häirinnyt opetusta. Tässä yhteydessä jääkiekkokaukaloa oli pidettävä pe-rusopetuslain tarkoittamana muuna tilana, jossa opetusta annetaan.

Aluehallintovirasto joutui sen sijaan kiinnittämään lehtorin huomiota siihen, että lehtorin olisi tullut lähettää oppitunnilta poistettu oppilas kou-lussa sovitun henkilön valvottavaksi. Lehtorin velvollisuus on varmistaa, ettei oppilas jää ilman valvontaa perusopetuslain 36 §:n 2 ja 3 momentin tarkoittamien toimenpiteiden jälkeen. Lisäksi lehtorin tulee varmistaa, et-tä asiasta ilmoitetaan perusopetuslain 36 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla oppilaan huoltajille.

Kantelijat vaativat, että määrätessään oppilaan poistumaan jäljellä ole-van oppitunnin ajaksi lehtorin olisi tullut kuulla vanhempia 36 a §:n 1 mo-mentin toisessa virkkeessä säädetyllä tavalla. Tältä osin aluehallintovirasto totesi, ettei perusopetuslaki velvoita oppilaan oppitunnilta poistamista koskevassa asiassa kuulemaan huoltajia.

Ellei oppilas noudata poistumismääräystä, rehtori tai opettaja voi poistaa hänet luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta. Poistamisoikeus on tarpeellinen, koska ellei tätä puuttumista oppilaan koske-mattomuuteen olisi kirjattu lakiin, opettaja olisi voimaton oppilaan ilmoitta-essa, ettei tottele annettua määräystä poistua.


278

Aina oppilas ei poistu edes silloin, kun häneen poistumismääräyksen nou-dattamatta jättämisen jälkeen tartutaan käsivarresta ja pyydetään uudelleen poistumaan. Tällöin saattaa jopa syntyä tilanteita, joissa poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen. Laki säätää, että tällöin reh-torilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttä-mättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tarpeellisia keinoja voisivat lain esitöiden (HE 205/2002) mukaan olla esimerkiksi väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän oppilaan rauhoittaminen kiinni pitämällä ja taluttaminen pois tilanteesta. Lain esityöt korostavat, että käytettävät voimakeinot eivät oikeuta tarpeettomaan tai liial-liseen voimankäyttöön tai väkivaltaan. Mahdollisuus puuttua oppilaan hen-kilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet ja muiden op-pilaiden tai opiskelijoiden oikeus opetukseen, työrauhaan tai turvallisuuteen vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Rehtori ja opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtu-neesta opetuksen järjestäjälle. Huoltajalle on aina ilmoitettava oppivelvollisen poistamisesta. Huoltajalla on oikeus pyytää tämä kirjallinen selvitys itselleen, ellei sitä hänelle muutoin ole toimitettu. Suositeltavaa on, että käytössä olisi yhtenevä lomake kaikille opettajille ja opetuksen järjestäjän kouluille, jotta oppilaiden kohtelu olisi yhdenvertaista. Lomakkeessa tulisi käydä ilmi muun muassa lomakemallissa 6 olevat asiat.

279


Lomakemalli 6. Ilmoitus oppilaan poistamisesta tilasta jäljellä olevan ope-tuksen ajaksi

Oppilaan nimi: _________________

Annettu rangaistus:

Poistaminen __________________________ (oppiaine) oppitunnilta loppu-

opetuksen ajaksi / ________________ tilasta / ______________________ tilaisuudesta

poistui _________________________ (määrääjän nimi ja titteli)

määräyksestä ______________________________(paikka ja valvonta)

poistettiin _____________________ (määrääjän nimi ja titteli) mää-räyksen jälkeen oppilaan jätettyä noudattamatta poistumismääräystä

___________________________ (poistajan/-jien nimi ja titteli) toimesta

seuraavalla tavalla: __________________________________________

(paikka ja valvonta)

Oppilaan kertomus tapahtuneesta:

Minua pyydettiin poistumaan __________________________ (nimi ja titteli)

toimesta, koska _________________________________________________

_____________________________________________________________.

poistuin määräyksen jälkeen itse ________________ (paikka ja valvonta) en noudattanut poistumismääräystä, minkä jälkeen tapahtui seuraavaa (kerro, kuka teki ja mitä ja mihin sinut poistettiin sekä miten valvonta oli järjestetty):

__________________________________________________________

__________________________________________________________


280

Jos joudutaan käyttämään voimakeinoja, on aina kyse poikkeuksellisesta ja valitettavasta tilanteesta. Haastavan siitä tekee se, että tällaiset tilanteet vaativat yleensä nopeaa puuttumista vähäisellä harkinta-ajalla. Tämän vuoksi ennalta tehtyjen ohjeistuksien ja linjausten merkitys korostuu. Nopeaa toimintaa vaa-tivissa tilanteissa selkäytimessä oleva toimintamalli auttaa. Myös huoltajalla tu-lisi olla ennalta tiedossa, kuinka toimitaan tilanteissa, joissa oppilas joudutaan poistamaan voimakeinoin. Näin silloin kun huoltajan oma lapsi on tällaisen toimenpiteen kohteena, huoltaja osaa suhteuttaa toimia siihen, mikä yleinen ennalta päätetty käytäntö on. Huoltaja ei tällöin koe, että vain hänen lapseensa on kohdistettu toimia, jotka hänestä aluksi saattavat tuntua liiallisilta.

Tilanteiden kärjistyttyä koulussa oppilaan kanssa on vaarana, että tilanne kärjistyy myös oppilaan huoltajien kanssa. Huoltajan tehtävä on toki olla lapsensa edunvalvoja ja puolestapuhuja. Tilannetta helpottaa se, jos aina kun mahdollista pyritään varmistamaan, että turvauduttaessa voimakeinoihin paikalla on useampia aikuisia ja muita oppilaita, joilta kaikilta pyydetään heti tapahtuman jälkeen kirjallinen kertomus omin sanoin siitä, mitä heistä tilanteessa tapahtui ja miksi. Huoltajalla on oikeus saada nämä asiakirjat näh-täväkseen, ja hän voi tällöin arvioida tilannetta paremmin.

Asiaan liittyvän suuren tunnelatauksen vuoksi on tehty aiheeseen liittyviä tutkintapyyntöjä ja kanteluita.

Eräässä viimeaikaisessa tapauksessa välituntia kiellosta huolimatta sisällä viettävä yläkoulun oppilas ei ollut noudattanut opettajan pyyntöä ottaa lippalakki pois päästä sisällä ja mennä viettämään välituntia ulos. Pyyntö-jen jälkeen opettaja oli ottanut lakin pois oppilaan päästä ja poistanut tä-män käytävältä ulos olkavarresta kiinni pitäen. Myöhemmin koulupäivän aikana opettaja joutui pyytämään samaista oppilasta poistumaan oppi-tunnilta tämän häirittyä tuntia. Oppilas ei noudattanut pyyntöä poistua, minkä jälkeen opettaja joutui jälleen poistamaan oppilaan oppitunnilta ja talutti hänet käsivarresta kiinni pitäen rehtorin kansliaan.

Oppilaan huoltaja nosti syytteen pahoinpitelystä. Käräjäoikeus totesi perusteluissaan, että opettajalla oli ollut oikeus voimakeinoin poistaa op-pilas, joka ei noudattanut poistumismääräystä. Opettajan menettely hä-nen poistaessaan oppilaan käytävältä ja luokasta kädestä kiinni pitäen ja selästä ohjaamalla ei ylittänyt sitä, mikä oli puolustettavaa siinä tilanteessa. Käräjäoikeus totesi myös, ettei lakin päästä pois ottaminen täyttänyt pa-hoinpitelyn tunnusmerkistöä.

281


Oppilaan poistumisen estäminenPerusopetuslainsäädäntö ei säädä opettajalle tai rehtorille oikeutta estää op-pilaan poistumista oppitunnilta tai koulun alueelta. Tästä huolimatta se olisi mahdollista tilanteessa, jossa oppilaan tai jonkun muun turvallisuus vaatisi poistumisen estämistä niin sanottuna hätävarjeluna. Ellei tällaisesta tilanteesta ole kysymys, koulun keinot ovat oikeastaan oppilaan koulusta poistumisen osalta siinä, että he pyrkivät kaikin tavoin toimimaan ennalta ehkäisevästi siten, ettei tällaisia tilanteita synny. Mikäli oppilas kuitenkin poistuu luvatta koulusta, koulun tulee ilmoittaa asia välittömästi huoltajalle sekä tarpeen mu-kaan muille tahoille ja viranomaisille. Jokaisella opettajalla tulisi olla tiedossa, kuinka opetuksen järjestäjä on linjannut toimintatavan tilanteessa, jossa oppi-las poistuu luvatta koulusta. Jos opettajalla on useita oppilaita valvottavanaan ja jonkinlainen poikkeustilanne päällä oppilaan poistuttua luvatta koulun alueelta, opettaja saattaa muuten hädissään toimia harkitsemattomasti. Voi-makeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Oikeuskäytännössä on ratkaistu tapaus, jossa yläkoulun oppilas oli riehu-nut koulun aulassa. Rehtori kuuli huutamisen ja meni ottamaan selvää metelin syistä. Saavuttuaan aulaan rehtori halusi selvittää riehuvan op-pilaan kanssa käyttäytymisen syitä aulan viereisessä huoneessa. Oppilas yritti paeta, jolloin rehtori tarttui häntä takinkauluksesta. Oppilas riehui otteessa, mutta hänet saatiin ohjattua sivuhuoneeseen. Puhuttelun jäl-keen oppilas sai mennä jatkamaan tuntiaan. Koulun jälkeen oppilas meni lääkärin vastaanotolle ja väitti rehtorin kuristaneen häntä kurkusta ja ai-heuttaneen hänelle kurkkuun nirhauman.

Asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö pahoinpitelystä. Poliisi suoritti tutkinnan, jonka perusteella syyttäjä totesi, että rehtorilla ei sinänsä olisi ollut lain suomaa oikeutta voimakeinoin estää oppilaan poistumista. Syyt-täjän mukaan rehtorin puuttuminen oppilaan ruumiilliseen koskematto-muuteen oli ollut kuitenkin erittäin lievää. Nirhauma oli syyttäjän mieles-tä syntynyt siitä, kun oppilas oli riuhtonut rehtorin pitäessä häntä kiinni. Vamma oli syntynyt vähäisestä tuottamuksesta, ei tahallisesti. Pahoinpitely edellyttää tahallisuutta. Lisäksi kipu ja vamma olivat erittäin vähäisiä. Syyt-täjä totesi, että rehtorin toimenpiteet asian selvittämiseksi kuuluivat hänen virkavelvollisuuksiinsa kuten myös oppilaan ohjaaminen käyttäytymään


282

asiallisesti ja käyttämään asiallista kieltä. Yleinen etu ei edellä kerrotun lisäk-si edellyttänyt rehtorin syyttämistä, joten teon vähäisyyden vuoksi syyttäjä ei syyttänyt rehtoria myöskään virkavelvollisuuksien rikkomisesta.

On hyvä hyödyntää moniammatillista yhteistyötä tehtäessä linjausta, kuin-ka toimitaan oppilaan poistuessa luvatta koulusta. Koulupoliisin kanssa on syytä päättää, millaisia ovat tilanteet, joissa poliisin apu on tarpeen ja saata-vissa. On hyvä tiedostaa, että tilanne saattaa sattua muuallakin kuin pienillä kouluilla, jolloin paikalla ei ole kuin yksi aikuinen oppilaiden kanssa. Kus-sakin tapauksessa on tärkeä ottaa huomioon oppilaan ikä, kehitystaso sekä senhetkinen mielentila. Kukin näistä yksittäisistä asioista on omiaan lisäämään velvollisuutta toimia. Velvollisuus toimia on myös huoltajalla hänen saatuaan tiedon lapsensa luvattomasta poistumisesta. Yhteistyö kaikkien tahojen kes-ken on tärkeää. Tilanteissa, joissa koulun henkilökunta on estänyt oppilaan poistumisen koulusta, on yleensä arvioitu oppilaan turvallisuuden kannalta pienemmäksi vahingoksi estämisen vaatimien toimien käyttäminen kuin huo-li siitä, missä oppilas on, jos hänen onnistuu poistua koulusta.

Koulutusta ja tietoa voimakeinojen käyttämistilanteisiinTilanteet, joissa oppilas ei käyttäydy tai toimi lain edellyttämällä tavalla ja lisäksi kieltäytyy noudattamasta hänelle annettuja määräyksiä, vaativat yleensä opettajalta ja rehtorilta nopeaa päätöksentekoa ja toimintaa, jotta tilanne py-syy hallinnassa. Opettajan ja rehtorin tulisi aina pyrkiä saamaan tilanteeseen mukaan muita aikuisia, jotta tapahtumilla olisi silminnäkijöitä ja mahdolli-sesti usean aikuisen läsnäololla tilanteen laukaiseva vaikutus. Paikalla olevan opettajan tai rehtorin tulee punnita puuttumisen eri vaihtoehdot. Mikäli ti-lanne ei ratkea sanallisesti ja voimankäyttö arvioidaan tilanteessa välttämät-tömäksi, on muistettava, että voimankäytön on tilanteessa oltava oppilaiden ikään ja kehitystasoon sekä vahinkojen uhkaan nähden oikeassa suhteessa.

Opetuksen järjestäjän ja vanhempaintoimikunnan olisi hyvä arvioida, mil-laisia valmiuksia koulun henkilöstöllä on toimia tilanteissa, joissa oppilaaseen on välttämätöntä ottaa fyysinen kontakti. Koulun rehtorille ja opettajille on syytä aika ajoin järjestää koulutusta, miten mahdollisimman rauhallisesti ja jämäkästi oppilas saadaan rauhoittumaan, irrotettua toisesta henkilöstä ja pi-

283


dettyä tarvittaessa paikallaan. Jos huoltajat otetaan mukaan koulutustilaisuu-teen, molemmilla osapuolilla on tiedossa, kuinka toimitaan.

Pääsääntönä on, että vältetään viimeiseen asti tarttumasta oppilaaseen, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Tapahtuman jälkeen kaikkia paikallaoli-joita on syytä pyytää kirjaamaan heti näkemänsä ja nämä selonteot kerätään talteen. Kirjauksiin tulisi pyrkiä kuvaamaan tapahtumien kulku mahdollisim-man yksityiskohtaisesti. Asiasta tulee viipymättä ilmoittaa rehtorille, mikäli hän ei ollut paikalla. Yhdessä rehtorin ja paikalla olleiden opettajien kanssa tulee laatia yhteenveto tapahtuneesta ja toimittaa se opetuksen järjestäjälle. Niihin huoltajiin, joiden lapset olivat tilanteessa mukana, tulee myös olla yh-teydessä ja kertoa, mistä on ollut kyse. Opettajan tai rehtorin tulisi myös aina muistaa kysyä, saiko joku vammoja tapauksen yhteydessä. Kunkin olisi hyvä omaan kirjalliseen kertomukseensa liittää tieto siitä, tuliko itselle vammoja vai ei. Mikäli joku sai vammoja, hänet on viipymättä toimitettava lääkäriin tai terveydenhoitajan luokse vammojen toteamista ja hoitamista varten. Ennen oppilaan toimittamista lääkäriin on oltava yhteydessä hänen huoltajaansa, mikäli tilanne ei ole niin akuutti, että oppilas vaatii välittömästi lääkäriin vientiä. Oppilaan huoltajan tulisi olla henkilö, jonka kanssa oppilas ja koulu päättävät, mihin oppilas viedään lääkäriin ja miten asiassa toimitaan.

Opettajaa kohtaan nostetut syytteen lievästä pahoinpitelystä ja virkavel-vollisuuksien laiminlyönnistä hylättiin hovioikeudessa ja kumottiin käräjä-oikeuden antama tuomio, jossa opettajan katsottiin syyllistyneen lievään pahoinpitelyyn ja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Kyseessä oli tapaus, jossa opettaja oli erottanut kaksi nyrkein tappelevaa oppilasta toisistaan. Toinen tappelevista oppilaista kaatui ja satutti jalkansa portaaseen opet-tajan erottaessa heitä toisistaan. Oppilaat eivät olleet opettajan kehotuk-sesta lopettaneet tappelua. Hovioikeus katsoi, että opettajalla oli oikeus käyttää voimakeinoja tilanteen rauhoittamiseksi. Opettaja ei ollut tahal-laan työntänyt oppilasta portaisiin tai tarkoittanut aiheuttaa oppilaalle vammoja eikä pitänyt oppilaan kaatumista tilanteeseen puuttumisen to-dennäköisenä seuraamuksena.

Tämä hovioikeuden päätös ei vaikuttanut hiljattain annettuun käräjäoi-keuden tuomioon tapauksessa, jossa kaksi oppilasta nahistelivat teknisen työn oppitunnilla eivätkä lopettaneet opettajan pyynnöstä huolimatta. Opettaja meni erottamaan nahistelijoita toisistaan estääkseen muun mu-


284

assa vaaratilanteiden syntymisen teknisen työn luokassa. Kun opettaja erotti oppilaat toisistaan tarttumalla heitä selästä kiinni, oppilaiden kerto-man mukaan heidän päänsä kolahtivat yhteen. Oppilaat olivat sitä mieltä, että opettaja oli tehnyt näin tarkoituksella. Oikeudessa oppilaiden mie-lestä kyseessä oli leikkimielinen nahistelu mutta opettajasta tappelu, joka edellytti nopeaa puuttumista. Opettajan mukaan hän ei ollut tarkoittanut kolauttaa oppilaiden päitä toisiinsa. Opettajasta tämä on voinut tapahtua jo nahistelun tiimellyksessä tai tahattomasti siinä yhteydessä, kun hän op-pilaat toisistaan erotti. Käräjäoikeus piti oppilaiden kertomusta uskotta-vampana ja opettajan todettiin syyllistyneen kahteen pahoinpitelyyn ja virkavelvollisuuksien rikkomiseen.

Kukin tapaus on aina ainutlaatuinen, eikä aiemmista oikeuden päätöksistä voida tehdä luotettavasti päätelmiä, onko tilanteessa toimittu oikein vai ei. Oikeusprosessit ovat pitkiä ja raskaita kaikille osapuolille, eikä niillä tapah-tunutta saada peruttua. Jälkiviisaus on helppoa, mutta akuutissa tilanteessa toimiminen vaatii kokemusta ja harjoittelua. Silloin kun kodin ja koulun yhteistyö on sujuvaa ja luottamus opettajien ja rehtorin toimintaan on vahva yhteisten koulutustilaisuuksien ja tehtyjen linjausten ansiosta, on epätoden-näköisempää, että asioista täytyisi riidellä oikeudessa. Välitön yhteydenpito kodin ja koulun välillä heti tilanteiden tapahduttua ja asiassa saatujen selvi-tysten käyminen yhdessä läpi luovat luottamusta. Virheiden tekeminen on inhimillistä. Niistä voidaan yhdessä oppia ja kehittää noudatettavia periaat-teita ilman oikeudenkäyntejäkin.

Jälki-istunto

Oppilas, joka häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tun-niksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus opetuksen järjestä-jän määräämän tahon toimesta. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Jälki-istunto tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa huoltajalle.

285


Perusopetuslain mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rik-koo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi. Jälki-istuntoon määräämisestä päättää opettaja. Lainsäädäntö porrastaa jälki-istunnon oppitunnilta poistamista an-karammaksi ja kurinpitorangaistuksia lievemmäksi toimenpiteeksi. Kurin-pitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan määräaikainen erot-taminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jotta näin on myös käytännössä, on suositeltavaa määritellä esimerkiksi koulun järjestyssäännöissä, millainen teko tai käytös aiheuttaa jälki-istuntoa. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus tietää, miten moitittavana pidetään esimerkiksi nimittelyä, oppitunnilla me-telöimistä, oppitunnin häirintää, kiusaamista, lumipallojen heittelyä kielle-tyllä alueella, kokeessa lunttaamista, oppitunnilta myöhästymistä, luvatonta poistumista koulun alueelta, lintsausta ja tupakointia koulun alueella. Heillä on oikeus myös luottaa siihen, että opettajien määräämät rangaistukset ovat kaikille oppilaille yhdenvertaisia ja oikeudenmukaisia. Rehtori voidaan katsoa opettajaksi niissä tilanteissa, joissa hän oppilasta opettaa, vaikka hänen nimik-keensä ei olekaan opettaja. Työnantajalla on oikeus päättää virkanimikkeistä. Perusopetuslain toimivaltasäännös, jossa opettajalle annetaan toimivalta esi-merkiksi määrätä oppilas jälki-istuntoon, antaa oikeuden virkanimikkeestä riippumatta kaikille niille henkilöille, joiden tehtäväksi ja vastuulle tietyn oppilasryhmän oppilaat ja opettaminen on määrätty.

Avustajapalvelun henkilöstön osalta tässä yhteydessä on syytä toistaa, et-teivät he toimi oppilaan opettajana, ellei heillä ole erikseen määräystä sijaistaa opettajaa. Tällöin he ovat vapautetut avustajapalvelun tehtävistä ja solmineet uuden palvelussuhdesopimuksen opettajan työstä. Tämän uuden virkamää-räyksen hyväksyessään he toimivat opettajan vastuulla ja toimivallalla. Tämän opettajan sijaisuutta koskevan virkamääräyksen ajan he voivat esimerkiksi käyttää opettajan toimenkuvaan kuuluvaa valtaa ojentaa oppilaita. Muulloin heillä ei ole toimivaltaa oppilasta ojentaa.

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon on yksilöitävä toimenpitee-seen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tar-peellinen selvitys. Huoltajaa ei tarvitse erikseen kuulla, mutta huoltajalle on annettava tiedoksi oppilaan teko sekä siitä seurannut rangaistus. Jälki-istunto on kirjattava. Opetuksen järjestäjä päättää, miten oppilaan kuuleminen, muun tarpeellisen selvityksen hankkiminen, huoltajalle tiedoksi antaminen ja kir-jaaminen käytännössä tapahtuvat. Kuulemisessa, asian selvittämisessä, asian tiedoksi antamisessa ja kirjaamisessa tulee noudattaa yleislakina hallintolakia.


286

Oppilaalle tulee kertoa– aikomuksesta jättää hänet jälki-istuntoon– menettelytavoista, joita jälki-istunnon antaminen edellyttää– oppilaan oikeudesta tulla kuulluksi suullisesti tai kirjallisesti– oppilaan oikeudesta saada selvitys siitä, miksi häntä ollaan jälki-istun-

toon jättämässä– oppilaan oikeudesta nähdä kaikki mahdollinen kirjallinen ja muu asiaan

liittyvä aineisto ennen oman näkemyksensä esittämistä– jälki-istunnon kirjaamisesta– jälki-istunnon ilmoittamisesta huoltajalle.

Oppilasta voidaan pyytää esittämään oma käsityksensä kirjallisesti tai kirja-ta oppilaan kertoma ja pyytää häntä allekirjoittamaan kirjattu sekä toteamus: hyväksyn yllä kirjatun esittämäkseni kuvaukseksi tapahtuneesta. Nämä asia-kirjat ja selvitykset on mahdollista liittää huoltajalle annettavan ilmoituksen liitteeksi. Huoltajalla on aina halutessaan mahdollisuus pyytää kaikkia asiaa koskevia asiakirjoja nähtäväkseen.

Opetuksen järjestäjä ja koulun toiminnasta vastaava rehtori voivat toimi-van kirjaamiskäytännön kehittämällä seurata, millaisia rangaistuksia mistäkin teosta oppilaille on annettu. Näin voidaan turvata oppilaiden yhdenvertainen kohtelu ja rangaistusten suhteellisuus tekoihin, joista niitä määrätään. Koulun on hyvä vuosittain käydä läpi, millaisia rangaistuksia oppilaille eri tilanteissa annetaan, mitä laki säätää niitä koskevista menettelyistä, mihin kirjaamiset tehdään, kuinka huoltajia tiedotetaan ja mitä koulussa noudatettava arkisto-sääntö määrää kirjaamisten säilyttämisestä. Samalla voidaan arvioida, vastaa-vatko edellisen vuoden tapaukset tehtyjen kirjaamisten perusteella päätettyjä linjauksia. Linjaukset tulee tiedottaa myös oppilaille sekä huoltajille.

Lomakemallia 7 (s. 288–289) voidaan käyttää apuna kehitettäessä omia kirjaamiskäytäntöjä sen seuraamiseksi opettajakohtaisesti, keitä oppilaita on rangaistu, miksi ja miten. Taulukkoa voidaan käyttää ojentamis- ja kurinpito-keinojen kirjaamismenetelmänä, jota laki edellyttää. Taulukon tiedot voidaan koota lukukausittain yhteen koulukohtaisesti. Tällöin voidaan yhdessä käydä läpi, mistä ja miten on rangaistu, ja päivittää koulun käytännöt yhteneviksi seuraavaa lukukautta varten. Samalla voidaan pohtia, onko tarve kohdistaa tukitoimia oppilas- tai luokkakohtaisesti, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä jälki-istuntojen antamistilanteet. Palaute toimien toimivuudesta saadaan jo seuraa-van lukukauden aikana. Tietoja voidaan näin käyttää sekä resurssi- että muun voimavaratarpeen yhtenä perusteluna.

287


Tällaiset tilastotiedot ilman henkilötietoja ovat pääsääntöisesti julkisia. Nii-den julkisuus voi aiheuttaa perusteetonta vertailua koulujen kesken. Mikäli lähdetään julkisesti vertailemaan, missä kunnan koulussa oppilaat ovat saa-neet eniten jälki-istuntoja, ei voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä siitä, ovatko oppilaat olleet tottelemattomampia vai ovatko syyt toisaalla. Tulosten tarkka analysointi taas ei ole mahdollista vain näin saatavien tunnuslukujen perusteella.

Kuten luvussa Ojentamisen ja kurinpidon on perustuttava lakiin todettiin, ei lahjonta, kiristys ja uhkailu ole koulussa mahdollista. Esille tuotiin myös se, että oppilasta ei siis voida uhkailla sillä, että todistusta ei anneta, ellei jälki-istuntoa suoriteta. Aiheesta on olemassa apulaisoikeuskanslerin ratkaisu.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ottanut kantaa tapaukseen, jossa koulun oppilaat määrättiin suorittamaan istumatta olevat jälki-istunnot yhdeksäsluokkalaisille järjestettävän päättäjäisjuhlan aikana. Käytäntönä oli ollut, että ne oppilaat, jotka eivät ennen tuota juhlaa suorita jälki-istun-tojaan, eivät saa osallistua juhlaan vaan viettävät juhlan keston ajan istuen rästissä olevia jälki-istuntojaan, jotta niiden suorittaminen aiheuttaa mah-dollisimman vähän haittaa oppilaan koulunkäynnille. Eräille yhdeksännen luokan oppilaille ilmoitettiin koulun vakiintuneen käytännön mukaisesti, että he eivät voi osallistua juhlaan, koska heillä oli istumattomia jälki-istun-toja, joita he eivät olleet siihen mennessä suorittaneet. Koulu korosti asias-sa antamassaan selvityksessä, että menettelyä on pidetty lainsäädännön mukaisena, koska laki ei säädä jälki-istuntojen suorittamisajankohdasta toisin kuin esimerkiksi laiminlyötyjen kotitehtävien osalta on säädetty ni-menomaisesti niiden suorittamisesta koulupäivän jälkeen.

Asiaa selvittäessään apulaisoikeusasiamies pyysi Opetushallitukselta lausunnon. Opetushallitus totesi lausunnossaan, että vaikka jälki-istunnon suorittamisen ajankohdasta ei ole nimenomaisesti säädetty, asian luon-teesta kuitenkin johtuu, että oppilaalle annettu jälki-istunto on määrättä-vä suorittamaan oppilaan koulupäivän päätyttyä, eikä työpäivän aikana.

Opetushallitus ei pitänyt rangaistuskäytäntöä asiallisena, koska se oli tarkoituksellisesti sijoitettu koulun viimeisen luokan oppilaille tarkoitetun juhlan ajankohtaan. Näin aiheutuu oppilaille Opetushallituksen mukaan lisäseuraamus siitä, että oppilaalla ei ole mahdollisuutta osallistua juhla-tilaisuuteen.


288

Lomakemalli 7. Ojentaminen perusopetuksessa (perusopetuslaki (628/1998) 36 §, 36 a §, 36 b §, 36 c § ja 31 a §, perusopetusasetus (852/1998) 18 §, kuntalaki (365/1995) 14 §)

Ojentamis-tapa

Kuulemis-velvoite

Ilmoitusvel-voite

Kirjaamis-velvoite

Toimivalta päättää Huom!

Opettajan kirjaus

Luokasta /muusta o pe -tus tilasta pois - taminen jäljel-lä olevan oppi-tunnin ajaksi

Koulun tilaisuudesta poistaminen

Peruste: häiritsevä käytös

Huoltajalle: – lisää päätetty ilmoitustapa esim. käy-tössä oleva lomake, sähköinen tiedote

Kyllä

Lisää tähän, mitä pää-tetty: – mihin kirjataan – miten arkistoidaan

Opettaja (koulun tilaisuudesta poistami-sessa myös rehtori)

Valvonta järjestet-tävä

Kirjaa tähän, miten valvonta päätetty teillä hoitaa

Ks. poistaminen*

oppilas: miksi, koska, toimet

Jälki-istunto

KURINPITO-RANGAISTUS kirjallinen varoitus

Peruste: häiritsee ope-tusta, rikkoo järjestystä, käyttäytyy vilpillisesti

Oppilasta

Oppilasta ja huoltajaa

Huoltajalle – lisää ilmoitustapa esim. käy-tössä oleva lomake

Kirjallinen päätös valitusosoi-tuksineen huoltajalle, muutoksen-haku-mah-dollisuus HAO

Kyllä


Hallinnolli-nen päätös – lisää tähän, mitä päätetty: – mihin kirjataan – miten arkistoidaan

Opettaja

Kunta päät-tää, kenellä toimivalta: – kirjaa tähän, mitä toimivallasta päätetty

Enintään 2 h

Yksilöitävä teko, hankittava selvitys,

Valvonta järjestet-tävä: – kirjaa tähän, miten valvonta päätetty teillä hoitaa

Yksilöitävä teko, hankittava selvitys

Oppilashuolto järjestettävä: – kirjaa, mitä oppilashuollon palveluita tarjolla


KURINPITO-RANGAISTUS määräaikainen erottaminen

Peruste: vakava rikko-mus, toistuva piittaamatto-muus jatkuu jälki-istun-tojen ja/ tai varoituksen jälkeen

Oppilasta ja huoltajaa

Annettava tiedoksi sosiaalivi-ranomaisille ennen pää-töksentekoa: päättävät, onko heidän tarve olla läsnä asiasta päätettäessä

Kirjallinen päätös ja va-litusosoitus huoltajalle

Hallinnolli-nen kirjalli-nen päätös, täytäntöön-panosta päätettävä samalla ja perusteltava


Monijäseni-nen toimi-elin, jonka toimivallasta päätetty johtosään-nössä

Enintään 3 kk:n ajaksi

Yksilöitävä teko, hankittava selvitys

Järjestettävä oppi-lashuolto

Järjestettävä opetus siten, että ei jää jälkeen muusta ryh-mästään, ja laadit-tava tämän vuoksi ops:iin perustuva henkilökohtainen suunnitelma ope-tuksesta (toteutus ja seuranta).


289


TURVAAMIS-TOIMI

Opetuksen epääminen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi

Peruste: turvaamistoi-mi, jos ole-massa vaara, että oppilaan tai muun henkilön tur-vallisuus kärsii väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen vuoksi tai opetus vai-keutuu koh-tuuttomasti oppilaan häiritsevän käytöksen vuoksi

Huoltajalle, sosiaa-lihuollon toimeen-panosta vastaavalle viranomai-selle

Kyllä


Rehtori Poistaminen*

Opettajalla ja rehtorilla yksin tai yhdessä oikeus poistaa oppilas, joka ei noudata suullista määräystä poistua

Vastarintaa tekevä oppilas voidaan poistaa käyttäen sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen

Annettava kirjalli-nen selvitys ope-tuksen järjestäjälle

Voimankäyttöväli-neitä ei saa käyttää


Kotitehtävät laiminlyö-nyt oppilas voidaan jättää työpäivän päätyttyä enintään 1 tunniksi kerrallaan tekemään tehtäviä

Huoltajalle Kyllä


Opettaja Valvonta järjestet-tävä


Muuta huomioitavaa: Syyte vireillä: Oppilasta vastaan syyte tuomioistuimessa estää aloittamasta tai jatkamasta koulun rangaistusmenet-telyjä. Jos syyte on vapauttava oppilaalle, voidaan häntä koulussa rangaista, jos teko ei ollut rikos mutta koulussa rangaistava. Jos oppilas on tuomittu, samasta asiasta ei voida antaa kirjallista varoitusta. Määräaikainen erottami-nen on kuitenkin tällöinkin mahdollista, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

(mukailtu Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2009)


290

Apulaisoikeuskansleri yhtyi päätöksessään Opetushallituksen kantaan. Lisäksi päätöstä perusteltiin oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää 2008) esi-tetyllä näkemyksellä, että ojennettaessa ja rangaistaessa oppilaita tulee noudattaa yleisiä hallinnon oikeusturvaperiaatteita eli objektiviteettipe-riaatetta, yhdenvertaisuusperiaatetta, tarkoitussidonnaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta. Suhteellisuusperiaate edellyttää toimien oi-keasuhteisuutta. Silloinkin kun toimiin sisältyy rajoittavia tai muuten ne-gatiivisia vaikutuksia, ne eivät saa sisältää enempää yksityisen oikeuksi-en rajoituksia tai yksityiseen kohdistuvaa pakkoa kuin on välttämätöntä toimenpiteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä tämä merkitsee erityisesti, että viranomaisen käyttämien keinojen on oltava oikeassa suh-teessa tarkoituksiin nähden ja että niistä on valittava vähiten rajoittava tai oikeuksiin puuttuva toimenpide.

Lopuksi apulaisoikeuskansleri totesi, että rangaistukäytännöllä oli syrji-vä vaikutus eikä se perustunut voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Tästä päätöksestä voidaan esittää perustellusti kritiikkiä siltä osin, että jälki-istunnot tässä katsotaan voitavan määrätä suoritettavaksi vain koulupäivän jälkeen. Käytännössä koulukuljetuksien ja monien muiden syiden vuoksi niitä suoritetaan muun muassa myös ennen koulupäivää ja koulupäivään kuuluvien taukojen aikana. Tätä menettelyä ei tässä kirjassa eikä varmasti tuolla päätök-selläkään ole ollut tarkoitus katsoa laittomaksi. Voi myös pohtia sitä, olisiko tukiopetuksen antaminen juhlan aikana ollut hyväksyttävää, koska tukiope-tuksen antamisajankohta on vastaavalla tavoin avoinna ja Opetushallitus opetussuunnitelmissaan on tulkinnut mahdolliseksi oppituntien aikana an-tamisen, kuten luvussa Tukiopetus esitettiin ja hieman kritisoitiin.

On tosiasia, että opettajilla on vain vähäiset mahdollisuudet puuttua ei-toivottuun käytökseen tai siihen, ettei oppilas noudata edes hänelle määrät-tyjä rangaistuksia. Ainut keino on vielä ankaramman kirjallisen varoituksen antaminen istumattomien jälki-istuntojen vuoksi. On tärkeää saada huol-tajienkin tuki sille, että oppilaalta vaaditaan hyvää käytöstä ja määrättyjen rangaistusten suorittamista. Etelä-Suomen aluehallintoviraston kurinpito-taulukon perusteella laadittua lomakemallia 7 (s. 288–289) huoltaja voi käyttää apuna seuratessaan lapsensa saamia rangaistuksia. Mallin viimeiseen sarakkeeseen huoltaja voi kirjata toimia, joilla hän tukee lapsensa asiallista käyttäytymistä koulussa.

291


Opiskeluoikeuden epääminen loppupäiväksi

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan rehtorin päätöksellä evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyt-täytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolta on evätty opetus jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa epäämisen jälkeen. Opetuksen epäämisestä on ilmoitettava tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaa-lihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksensa epäämisestä. (PoL 36–36 b §, PoA 18 §.)

Opetuksen epäämisen käyttämisessä on kyse äärimmäisen poikkeuksel-lisesta tilanteesta. Opetuksen epäämistä käytetään turvaamistoimenpiteenä tilanteessa, jossa 1) oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai koulussa tai muus-sa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden tai jossa 2) oppilas häiritsee kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa.

Linjattaessa epäämisen käytön toimintaperiaatteita tulee erikseen harkita, milloin epääminen voi tulla kyseeseen 1. kohdan mukaisessa tilanteessa ja milloin 2. kohdan toiminta on sellaista, että epäämistä tulee käyttää eikä ope-tustilasta poistaminen lopputunnin ajaksi ole riittävä toimi. On syytä muistaa, että lakia säädettäessä korostettiin, että epäämistä ei ole tarkoitus käyttää ta-vanomaisena ojentamiskeinona. Rehtorin on ennen päätöstään kuultava op-pilasta. Tilanteessa, jossa opetuksen epääminen katsotaan välttämättömäksi, vaaditaan nopeita toimenpiteitä, joten oppilaan huoltajan kuulemista ei edel-lytetä. Opetuksen epäämisestä on kuitenkin ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Tarveharkinnan tekee se, jolle johtosään-nössä tai vastaavassa on annettu toimivalta asiasta päättää. (HE 205/2002.)


292

Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vaka-vuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tarpeellisia keinoja voivat olla esimerkiksi väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän oppilaan rauhoittaminen kiinni pitämällä ja taluttaminen pois tilanteesta. Käytettävät voimakeinot eivät oikeutta tarpeettomaan tai liialliseen voimankäyttöön tai väkivaltaan. Lain esitöissä korostetaan, että mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain niitä poikkeuksel-lisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet ja muiden oppilaiden tai opiskelijoiden oikeus opetukseen, työrauhaan tai turvallisuu-teen vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Opetuksen järjestäjällä tulisi olla ennalta linjattuna, miten menetellään tilanteessa, jossa oppilas on tarve poistaa koulun alueelta ja jossa huoltaja ei tulee häntä hakemaan. Evättäessä oppilaalta oikeus opetukseen loppupäiväk-si on pääsääntöisesti lähdettävä siitä, ellei oppilaan huoltajan kanssa toisin sovita, että oppilas odottaa koululla, kunnes huoltaja tulee hänet hakemaan. On aina erikseen arvioitava, onko tilanne sellainen, että oppilas voidaan lä-hettää koulumatkalle sekä kotiin yksin, vaikka koulun toimintaperiaatteissa olisi tällainen toimintatapa kirjattu noudatettavaksi. Koulua voidaan syyttää heitteillejätöstä, mikäli sekavassa mielentilassa itselleen tai muille vaaralliseksi katsottu oppilas lähetetään kotimatkalle ja kotiin yksin ilman valvontaa. Mi-käli huoltaja ei pääse oppilasta hakemaan, voidaan esimerkiksi sosiaalihuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavan viranomaisen kanssa harkita, onko oppilas tarpeen siirtää lastensuojelulaitokseen odottamaan huoltajan saapu-mista. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa opetuksen epäämisen jälkeen (PoL 31 a § 5 mom.). Huoltajalle tulee ilmoittaa, mistä oppilas on haettavissa. Mahdollisimman pian tulee huoltajan kanssa myös keskustella oppilashuol-lollisista toimenpiteistä, joita pidetään oppilaan kannalta tarpeellisina. Huol-tajalla on aina oikeus pyytää oppilashuollon palveluita lapselleen.

Opetuksen epäämistä koskevassa kantelussa kantelijat esittivät kritiikkiä koulun rehtorin toiminnasta, kun hän oli kehottanut kantelijoita nouta-maan lapsensa koulusta häiriökäyttäytymisen vuoksi. Tapauksessa oppilas oli koulun välitunnilla menettänyt malttinsa, heitellyt kivillä ja yrittänyt

293


lyödä myöhemmin käteensä saamalla laudanpätkällä muita oppilaita. Oppilaan käyttäytyminen oli muuttunut syksyn aikana yhä aggressiivi-semmaksi, ja hän oli esittänyt vakavasti otettavia uhkauksia. Tämän vuoksi koulun rehtori oli keskusteltuaan asiasta oppilaan opettajan kanssa päät-tänyt muiden oppilaiden ja opettajien turvaamiseksi, että oppilaan osal-listuminen opetukseen evätään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Rehtori oli ilmoittanut ratkaisustaan oppilaan vanhemmille välittömästi ja esittänyt, että vanhempien on haettava lapsensa koulusta.

Aluehallintovirasto katsoi päätöksessään (dnro ISAVI-2010-00275/OP-13) saamiensa selvityksien perusteella, että koulun rehtorilla oli oikeus evätä oppilaan opiskeluun osallistuminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Muiden oppilaiden kivittäminen tai laudalla lyönnit ovat selkeästi teko-ja, jotka aiheuttavat vaaraa toisille oppilaille tai koulussa työskenteleville henkilöille. Ottaen huomioon oppilaan tilan tapahtumapäivänä aluehal-lintovirasto katsoi, että koulun rehtorilla oli perusteet pyytää huoltajia nou-tamaan lapsi koulusta.

KurinpitorangaistuksetKirjallinen varoitus

Oppilaalle, joka häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menet-telee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoi-tus on annettava kirjallisena päätöksenä, johon liitetään muutoksenha-kuohjeet hallinto-oikeuteen. Muutosta on haettava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Kirjallisen varoituksen antaminen on säädelty tarkoin. Ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitoran-gaistuksen antamista on myös oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Mikäli muutosta ei haeta 14 päivän kuluessa, päätös tulee lainvoimaiseksi ja se voidaan panna täytäntöön. Oppilaalla on oikeus tarvitsemaansa oppilashuollolliseen tukeen. Tuen tarve on syytä arvioida kirjallisen varoituksen antamisen yhteydessä tarvittaessa mo-niammatillisessa yhteistyössä.


294

Vastaavin perustein kuin perusopetuksessa voidaan määrätä jälki-istun-toon, voidaan päätyä antamaan oppilaalle kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoitus on toiseksi ankarin rangaistusmuoto, ja se luokitellaan kurinpito-rangaistukseksi. Oppilaalle ja huoltajalle on hyvä jo ennalta tehdä selväksi, että kirjallisessa varoituksessa on kysymys jälki-istuntoa ankarammasta ran-gaistuksesta. Järjestyssäännöissä tai muissa opetuksen järjestäjän suunnitel-missa on syytä linjata, mikä ero on tilanteella, josta määrätään jälki-istunto, ja tilanteella, josta määrätään kirjallinen varoitus. Opetuksen järjestäjä päättää johtosäännössään tai vastaavassa, kenellä on oikeus päättää kirjallisen varoi-tuksen antamisesta. Ennen varoituksen antamista on kuultava oppilasta ja huoltajaa. Huoltajilla ja oppilailla on oikeus tietää ennalta, kenellä päätösvalta on ja milloin kirjallista varoitusta käytetään.

Hallinto-oikeudet ovat kumonneet varoituspäätöksiä kuulemista koskevi-en muotovirheiden perusteella, joten kuuleminen tulee suorittaa hallintolain mukaisesti (ks. luku Hallintovalitus kirjallisesta varoituksesta mm. Helsingin HAO dnro 06/0123/2 sekä luku Asianosaisen kuuleminen). Huoltajalle ja oppilaalle kuuleminen on mahdollisuus, jossa heille tarjotaan tilaisuus esittää kysymyksiä sekä oma näkemyksensä asiaan. Oppilaan ja huoltajan ei ole pakko käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi, mutta opetuksen järjestäjän on pystyttävä todentamaan, että oppilaalla ja huoltajalla on ollut tähän mahdollisuus. Asi-asta on hankittava riittävä selvitys ja yksilöitävä varoituksen perusteet. Op-pilaalla ja huoltajalla on oltava varoituksen perustelut tiedossa ennen kuin heitä kuullaan. Mikäli kuulemisen jälkeen varoituksen antamista edelleen pidetään perusteltuna, on asiassa annettava hallintolain muotovaatimukset täyttävä päätös sekä liitettävä muutoksenhakuohjeet hallinto-oikeuteen.

Oppilaan ongelmaan on syytä etsiä ratkaisuja myös muilla kuin kurinpidol-lisilla keinoilla. Moniammatillisessa yhteistyössä on tarpeen mukaan käytävä läpi oppilaan ja hänen perheensä tilanne. Vanhempaintoimikunta voi esimer-kiksi tehdä esityksen kunnan terveystoimesta vastaavalle lautakunnalle siitä, että oppilaille, joihin kohdistetaan kurinpitorangaistus, päätettäisiin oppilas-huollollisena tukitoimena aina tarjota mahdollisuutta laajaa terveystarkastus-ta vastaavaan terveystarkastukseen. Tällainen linjaus varmistaisi oppilaan ja hänen perheensä mahdollisen tuen tarpeen arvioinnin.

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jonka käyt-täytyminen on aiheuttanut kurinpitorangaistuksen, järjestetään tarvittava op-pilashuolto. Kurinpitotoimien kohteeksi joutuneelle oppilaalle tarjotaan 76 prosentissa kouluista oppilashuollollisia palveluita harkinnanvaraisesti. Vain

295


14 prosenttia kouluista ilmoitti aina tarjoavansa kurinpitotoimen kohteeksi joutuneelle oppilashuollon palveluita ja perusopetuslain säännöksistä piittaa-matta noin 9 prosenttia ei tarjoa lainkaan oppilashuollollista tukea. (Rimpelä ym. 2010.)

Määräaikainen erottaminen

Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epä-asiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saa-tuaan, oppilas voidaan erottaa monijäsenisen toimielimen päätöksellä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikainen erottaminen tapahtuu kirjallisella päätöksellä, joka annetaan todisteellisesti tiedoksi oppilaan huoltajalle. Ennen oppilaan määräaikaista erottamista koskevan pää-töksen tekemistä on yksilöitävä siihen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja huoltajaa sekä ilmoitettava sosiaalitoimesta vas-taavalle lautakunnalle ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Sosiaa-litoimesta vastaava lautakunta arvioi itse, onko tapaus sellainen, että sen edustajan olisi syytä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Huoltajalla on 14 päivää aikaa päätöksen tiedoksisaannin jälkeen harkita, haluaako hakea päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta.

Oppilaan määräaikainen erottaminen on melko harvinaista. Opetushal-lituksen selvityksen mukaan noin 5 prosenttia kouluista on käyttänyt mää-räaikaista erottamista (Rimpelä ym. 2010). Käytännössä tarve käyttää mää-räaikaista erottamista olisi suurempi, mikäli opetustoimessa työskentelevien kanssa käytyjä keskusteluja ja lehtikirjoitteluja on uskominen. Määräaikaisen erottamisen tiukat muotomääräykset sekä prosessin kankeus ja hitaus vaikut-tavat siihen, että huoltajien kanssa koetetaan löytää muita ratkaisuja määrä-aikaisen erottamisen sijaan.

Määräaikaista erottamista voidaan käyttää, kun oppilaan rikkomus on vakava tai kun oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Määräaikaisen erottamisen pituus voi olla enintään kolme kuukautta. Ennen kuin tehdään kirjallinen päätös määräai-kaisesta erottamisesta ja erottamisajan pituudesta, on– yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti– hankittava asiaa koskeva aineisto


296

– kuultava oppilaan näkemys asiasta ja asiaan liittyvästä aineistosta– hankittava muu tarpeellinen selvitys– varattava oppilaan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi asiasta ja siihen

liittyvästä aineistosta.Määräaikaisesta erottamisesta tulee antaa kirjallinen perusteltu päätös.

Huoltajalla on oikeus hakea muutosta päätökseen 14 päivän kuluessa pää-töksen tiedoksisaamisesta. Arvioidessaan muutoksenhakutarvetta huoltajan tulee perehtyä päätöksen perusteluihin ja siihen, ovatko ne oikeassa suhtees-sa tekoon, vastaavista teoista muille aiemmin annettuihin rangaistuksiin ja lainsäädäntöön. Lisäksi huoltajan tulee arvioida, onko päätöstä tehtäessä me-netelty lainsäädännön mukaisesti ja esimerkiksi kuultu oppilasta ja huoltajaa päätöksen perusteena olevista asioista ja hankittu riittävä selvitys.

Määräaikaisen erottamisen yhtenä hankaluutena päätöksenteon lisäksi on pidetty sitä, että opetuksen järjestäjällä säilyy velvollisuus järjestää määräajak-si erotetulle oppilaalle opetusta. Opetuksen tulee olla sellaista, että se estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryh-mänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Mikäli määräajaksi erotettu oppilas on yleisopetuksen oppilas ja opetuksen järjestäjällä on esimerkiksi erityisen tuen pienryhmiä, joissa on tilaa, voidaan opetus ainakin osittain siirtää järjestettäväksi tällaisessa ryhmässä. Oppilaalle voidaan myös osoittaa esimerkiksi valvottu tila, josta hän voi seurata sähköis-ten viestimien kautta opetusta samanaikaisesti tai muutaman tunnin viiveellä videolta. Videoitu oppitunti voidaan toimittaa myös oppilaan kotiin. Tallenne on tuhottava käytön jälkeen. Näin oppilas saa opetuksen ja edellytetään, että hän suorittaa samat tehtävät. Tehtävien tekemistä kontrolloidaan ja ne tarkas-tetaan arvioiden samalla, onko oppilas jäänyt jälkeen opinnoissa vai ei. Määrä-aikainen erottaminen ei käytännössä välttämättä siten tarkoita sitä, että oppilas olisi tämän ajan kotona. Oppilaalla on velvollisuus saapua johonkin muuhun määrättyyn paikkaan opiskelemaan, mikäli opetus on näin päätetty järjestää.

Päätöstä oppilaan määräaikaisesta erottamisesta ei saa pääsääntöisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilasta ei voida erottaa ennen kuin erottamispäätöksen muutoksenha-kuaika on kulunut umpeen eli joko huoltaja on ilmoittanut kirjallisesti, ettei hae muutosta ja päätöksen saa laittaa täytäntöön, tai tiedoksisaannista on ku-

297


lunut 14 päivää. Pääsääntöön on säädetty kuitenkin poikkeus. Päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana muutoksenhausta huolimatta, jos– laissa tai asetuksessa niin säädetään– päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai– päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

Perusopetuslain mukaan päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vail-la olevana, kun1. oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen

oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja

2. on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytymi-nen toistuu.

Molempien ehtojen on toteuduttava. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erotta-misesta päätetään. Huoltajan saamasta erottamispäätöksestä on siis käytävä ilmi myös se, minä ajankohtana päätös laitetaan täytäntöön ja määräaikainen erottaminen alkaa sekä tehdäänkö näin vain, jos päätös saa lainvoiman vai myös siinä tapauksessa, että muutosta päätökseen haetaan.

Jos huoltaja hakee muutosta päätökseen, hallinto-oikeus voi huoltajan pyynnöstä kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen. Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta enää valittamalla.

Määräaikaiseen erottamiseen liittyvän byrokratian ja monijäsenisen toimi-elimen vaatimuksen vuoksi on välillä kuultu tapauksista, joissa koulu on pyy-tänyt huoltajaa anomaan oppilaalle lomaa muutamaksi päiväksi tai viikoksi määräaikaisen erottamisen sijaan. Tällainen ei ole lain mukaan mahdollista. Koulu ei voi kieltää oppilasta tulemasta kouluun eikä luoda omia lainsäädän-nöstä poikkeavia ojentamismenetelmiä.

Edes silloin kun kyseessä on niin sanotusti oppilas, joka ei ole ehkä kou-lukuntoinen mutta jonka diagnosointi on vielä kesken, oppilasta ei voida lähettää koulusta lomalle kotiin ilman että lääkäri on esittänyt oppilaalle sai-raslomaa ja huoltaja on anonut poissaololupaa. Koulun on kaikin toimin pyrittävä edistämään oppilaan koulukuntoisuutta ja sitä, että oppilas saa tar-vitsemansa hoidon. Oppilashuollon on tällöin käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja oppilaan auttamiseksi ja tukemiseksi. Kaikkia osapuolia helpottaa,


298

mikäli ennalta on sovittu pääsäännöt, joiden mukaan toimitaan, ja linjattu palvelut sekä tahot, jotka tukea antavat.

Aluehallintovirasto on ottanut kantaa (ESAVI-2010-03675/Op-13) oppilaal-le ehdotettuun rauhoittumiseen kotona. Aluehallintovirasto piti oppilaalle ehdotettua ja järjestettyä ”kotiopetusta” oppilaan oikeusturvaa loukkaava-na. Päätöksessä kiinnitettiin myös opetuksen järjestäjän huomio perusope-tuslain 36 a §:n edellyttämään ilmoitusvelvollisuuteen. Huoltajalle tulee ilmoittaa kurinpitorangaistukset (määräaikainen erottaminen ja kirjallinen varoitus) sekä jälki-istunnot, oppilaan poistaminen luokasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi, opetuksen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi se-kä laiminlyötyjen kotitehtävien teettäminen koulupäivän jälkeen.

Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuinratkaisuunSinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimes-sa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä, ellei kyse ole sellaisesta syystä, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Oppi-laalle voidaan näin ollen määrätä koulun käytäntöjen mukainen kurinpidolli-nen rangaistus, vaikka oppilaan oikeudessa ei katsottu syyllistyneen rikokseen.

Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, hänelle ei saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erot-taa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. Määräaikainen erottaminen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilas on uhannut jonkun oppilaan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan henkeä.

Muut oppilaaseen kohdistetut toimenpiteetKoulupäivän aikana saattaa syntyä tilanteita, joissa on tarve puuttua oppilaan toimintaan myös muulla tavoin kuin rangaistuskeinoilla. Oppilas saattaa käyt-tää oppitunnilla jotakin esinettä, esimerkiksi lelua tai kännykkää, luvatta eikä suostu laittamaan sitä pyydettäessä pois tai ottaa sen uudelleen esiin hetken

299


kuluttua. Onko opettajan ainut puuttumiskeino pyytää oppilasta poistumaan oppilaan häiritessä opetusta, vai saako hän ottaa oppilaalta tuon esineen? Opettaja saattaa huomata oppilaalla vaaralliseksi luokiteltavan teräaseen, tu-pakkaa tai muita päihteitä tai epäillä oppilaan säilyttävän niitä laukussaan. Voiko opettaja ottaa ne pois?

Opettaja voi pyytää oppilaalta, että hän antaa kyseiset esineet opettajalle. Tällöin oppilaan on ymmärrettävä, että kyse on vapaaehtoisesta päätöksestä antaa esineet opettajalle. Tilanteessa voidaan menetellä myös niin, että opet-taja soittaa huoltajalle ja selittää hänelle tilanteen ja huoltaja päättää oppilaan puolesta, saako opettaja esineen vai ei. Näin ei synny epäselvää tilannetta siitä, onko oppilas antanut esineet opettajalle vapaaehtoisesti ja tietoisena siitä, et-tä kyse on vapaaehtoisesta luovuttamisesta. Nuori oppilas ei välttämättä itse ymmärtäisi, että kyse on vapaaehtoisuudesta. Mikäli huoltajaa ei tavoiteta eikä oppilas itse vapaaehtoisesti esineitä luovuta, on harkittava, onko oppilas häiritessään opetusta poistettava tilasta. Mikäli arvioidaan esineen hallussapi-don oppilaalla aiheuttavan vaaraa oppilaalle tai muiden turvallisuudelle, on turvauduttava poliisin apuun. Poliisilla on oikeus suorittaa henkilöön koh-distuva etsintä eli tutkia esimerkiksi oppilaan taskut ja laukku. Opettajalla ei ole oikeutta henkilöetsintään eli oppilaan laukun tai taskujen tutkintaan ilman lupaa.

koulun rangaistuskeinot...oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu 264 koulun rangaistuskeinot...

Documents