kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa?
DESCRIPTION
Kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa?. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Sosiaalialan asiantuntijapäivät, 13.3.2013. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvuilla?. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna VirkkunenSosiaalialan asiantuntijapäivät, 13.3.2013
Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-
luvuilla?
Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja
2030-luvulla?
Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä
talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja
2030-luvulla?
Kuntauudistuksen ytimessä on
kolme isoa kysymystä,
joista kaikkien suomalaisten tulisi käydä
vakavaa keskustelua:
Väestönmuutos 2009-2030
© Kuntarajat: TilastokeskusKarttakuva © J aana Halonen/Kuntaliitto
RovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemi
OuluOuluOuluOuluOuluOuluOuluOuluOulu
KajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaani
J oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuu
KuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopio
KokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkola
VaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasa
SeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjoki
J yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskylä
MikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeli
LappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahti
HämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinna
TampereTampereTampereTampereTampereTampereTampereTampereTamperePoriPoriPoriPoriPoriPoriPoriPoriPori
TurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurku
HelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinki
KotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhamina
Muutos 2009-2030 henkilöä
50 000
25 000
5 000
-5 000
-25 000
-50 000
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Kuva: Suomen Kuntaliitto
Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä.
Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä.
Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.
Muutosten aikailematon toteuttaminen
Eläköityminenlisääntyy
Hoivatarve kasvaa
2010
Talouskiristyy
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli
hyvin edullinen huoltosuhde
70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
50
60
70
80
60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
indeksi
50
60
70
80indeksi
40 40
203020202000199019801970 2040vuosi00
8
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään, indeksi 2012=100
Kuntasektorin käyttökustannukset
vuonna 2011
milj. euroa 2012 2017 2020 2030 2012–2020 2020–2030Koulutuspalvelut 9653 100 101 102 104 0,2 0,2Lasten päivähoito ja esiopetus
2567 100 102 103 102 0,3 0
perusopetus 4488 100 103 105 109 0,7 0,3lukiokoulutus 651 100 91 91 98 -1,2 0,7ammatillinen koulutus 1522 100 97 96 99 -0,5 0,3
ammattikorkeakoulut 425 100 100 97 97 -0,4 0Terveyspalvelut 10124 100 107 111 126 1,3 1,3erikoissairaanhoito 6110 100 106 109 120 1,1 0,9perusterveydenhuolto 4014 100 108 114 136 1,6 1,8
Sosiaalipalvelut (alla olevat) 2743 100 115 125 174 2,9 3,3
vanhainkodit 947 100 116 128 180 3,1 3,5kotipalvelut 794 100 114 123 166 2,6 3,1palveluasuminen (arvio) 1002 100 115 125 173 2,8 3,3
Yllä mainitut peruspalvelut yhteensä
22520 100 105 109 122 1,1 1,2
Muutokset keskimäärin vuodessa,
%
Kuntien ulkoiset menot ja hankinnat 2000 – 2010, mrd €
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20100.00
5.00
10.00
15.00
20.00
25.00
30.00
35.00
40.00
45.00
8.50 9.30 9.74 10.36 10.93 11.38 12.25 13.0814.65 15.18
16.97
25.3026.96 27.47 28.31
29.6431.11
32.9234.36
37.4238.43
42.56
Hankinnat yhteensä, mrd € Ulkoiset menot yhteensä, mrd €
Kunta-alan eläkepoistuma 2010–2030
10
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Hen
k.
2010-luvulla eläkkeelle siirtyy 166 000 kuntatyöntekijää (KuEL- ja VaEL-vakuutetut).Keva 2011
12
Kuntauudistus ei ihan uusi asia
1960-luvun pienkuntakomitea esitti kunnan vähimmäiskooksi 8000 asukasta
Sopivaksi kuntamääräksi katsottiin 315 kuntaa (1969)
Tilanne 2013: Kunnan mediaanikoko 6000 asukasta, kuntamäärä 304
Kuntien tehtävämäärä moninkertaistunut, Suomen aluerakenne muuttunut
Miksi kunnille ei löydy yksiselitteistä optimikokoa?
2. Saman kokoluokan kunnat voivat järjestää oman palvelutuotantonsa hyvin eri tavoin (esim. pinta-alaltaan pieni ja väestöltään keskittynyt kaupunki on edullisessa asemassa)
5. Suurilla kaupungeilla on parhaat edellytykset käyttää hyväksi palveluiden optimikokoja ja tuottaa palvelut lähellä optimaalista kokoluokkaa ja palveluverkkoa
4. Eri palveluilla on erilaiset tuottamisen optimikoot - se vaikeuttaa optimikokomäärittelyjä
1. Kuntien väliset erot saman kokoluokan sisällä ovat suurempia kuin eri kokoluokkien välillä
3. Erikokoisissa kunnissa on erilainen palvelutarjonta (esim. keskuskaupunkien erityistehtävät)
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen
Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot:
Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti
peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta
Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön
Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.
15
Kuntauudistus on kokonaisuus
Kuntarakennerakennelaki Kuntalain kokonaisuudistus Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavien
lakien uudistus Metropolialueen hallintoratkaisut Kuntien tehtävien arviointi
Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset
Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus
Perustuslain reunaehdot kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä
kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto
Kolme pääkriteeriä: Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri Talouskriteeri
Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta
Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.
17
Kuntarakennelain keskeinen sisältö
Kuntarakenneuudistuksesta säädettäisiin kuntajakolaissa, jonka nimike muutettaisiin kuntarakennelaiksi
Kuntarakenneuudistusta koskevat säännökset olisivat määräaikaisina voimassa vuoteen 2017 saakka
Selvitysvelvollisuus ja –velvollisuuden sisältö Selvitysperusteet Selvitysten määräaika ja seuranta Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki
Lain toistaiseksi voimassa olevia säännöksiä muutettaisiin joiltakin osin, mm.
kuntajaon kehittämisen tavoitteet valtioneuvoston nk. kriisikuntia koskeva toimivalta päättää kuntien
yhdistymisestä
Selvitysvelvollisuus
Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin selvitysperusteen
Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta
Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden
Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset (ml. perustuslain reunaehdot)
Selvitysten määräaika ja seuranta
Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys 1.4.2014 mennessä
Kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä
Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole 1.4.2014 mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä.
Henkilöstön asema
Henkilöstön asema turvattaisiin vuosien 2014–2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena:
Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen katsotaan liikkeenluovutukseksi
Uuden kunnan palvelukseen siirtyvällä henkilöstöllä viiden vuoden irtisanomissuoja
Yhdistymisselvitysten ja -esitysten valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa
12.10.2012
Sote-uudistuksen eteneminen SOTE-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki).
STM asetti 21.3.2012 työryhmän valmistelemaan muodostuvien kuntien pohjalta palvelurakenneselvityksen. Työryhmä antoi 31.5.2012 sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle kuvaukset käsittelemistään palvelurakennemalleista sekä työryhmän välijohtopäätökset. Sote-poliittinen ministeriryhmä linjasi jatkotyötä. Työryhmältä väliraportti 27.6.2012 ja loppuraportti 11.1.2013.
Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä linjasi sote-palvelurakennetta lausunnolle lähteneen kuntarakennelakiluonnoksen liitteeksi 15.11.2012.
Palvelurakenneuudistuksen valmistelun tueksi on asetettu selvityshenkilöryhmä, joka selvittää yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja.
Sotepol antoi selvityshenkilöiden toimeksiannolle täydentäviä linjauksia 13.12.2012.
Selvityshenkilöryhmän ehdotukset valmistuvat 19.3.2013.
12.10.2012
Sote-uudistuksen lähtökohdat Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. Näin luodaan mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet, vähennetään byrokratiaa ja vahvistetaan peruspalveluita.
Uudistuksella turvataan kuntalaisten lähipalvelut. Tavoitteena on kaksitasoinen palvelurakenne. Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on jatkossa perustasolla. Sitä
tukee pääosin koordinaation keinoin erityisvastuutaso. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa
ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt).
12.10.2012
[pvm]
Sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen 1.1.2013
© MML, 2012
Terveydenhuollon kuntayhtymä, 10 kuntaa
Sosiaalitoimen yhteistoiminta-alue, 2 kuntaa
Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, 203 kuntaa
Kunta järjestää palvelut itse, 89 kuntaa
© MML, 2012
Sosiaali- ja terveystoimen yhtenäisyys 1.1.2013
Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 79 kuntaa
Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja Yli 50 000 asukasta, 42 kuntaa
Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 96 kuntaa
Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä,ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 3 kuntaa
Yhteistoiminta-alue järjestää sosiaalitoimen tehtäviä, Ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 2 kuntaa
Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät,ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 14 kuntaa
Ahvenanmaa, 16 kuntaa
Kuntien välinen yhteistoiminta
Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 45 kuntaa
Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 4 kuntaa
Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät,ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 12 kuntaa
Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät,ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 5 kuntaa
Kuntauudistuksen eteneminen
Rakennelakiluonnoksen lausuntokierros päättyi 7.3.2013
Yhteensä 384 lausuntoa, lausuntopalautetta kootaan
Hallituksen esitys eduskuntaan huhtikuussa Yhdistymiset voimaan muutoksen suuruudesta
riippuen 2015/2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä
loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet
tarvittavia päätöksiä 1.4.2014 mennessä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät
Kuntauudistus
Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia:
www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi