lasten oikeudet kunnissa: osallisuus

Lasten ja nuorten osallisuus kunnissa – havaintoja ja

tulkintoja

Tomi KiilakoskiHämeenlinna 12.4.2012 / Lapsiystävällinen

kunta

09.04.23 Tomi Kiilakoski

Osallisuus – vähän tarkemmin

• Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia.1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on

yhdessätoimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta.

2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta.

On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat erilaisia tuloksia. Aluksi onkin hyvä miettiä, mihin koko toiminnalla pyritään.

Lasten osallisuus – kiinnostuksen taustoja

• Lapsen oikeuksien sopimus– Sopimus on antanut kielen, millä puhua lapsen oikeudesta

vaikuttaa ympäristöönsä.– Korostaa lapsen monia oikeuksia: lapsella on oikeus suojelun

lisäksi myös oikeus tulla kuulluksi.

• Kuluttajan nousu palveluiden keskiöön, asiakaskeskeisyys.– Korostaa palvelujen kehittämistä asiakasta, ei organisaatiota

ajatellen

– Viime aikoina keskustelu siitä, pitäisikö asiakkaan oikeuksien sijaan puhua kansalaislähtöisyydestä ja kysyä, miten palvelut tukevat kansalaisuutta


Lasten osallisuus – kiinnostuksen taustoja

• Muuttunut käsitys lapsuudesta, lapsitutkimus– Ennen lapsi ’ei-vielä-aikuisena’, jolloin aikuisten

tehtäväksi määräytyy ohjata lasta kehittymään oikeaan suuntaan sekä turvata häiriöiltä

– Nyt lapsi nähdään yhteiskunnan ja yhteisöjen jäseninä. Lapsen toimijuuden korostaminen. Aikuisten tehtävänä ymmärtää tämä toimijuus ja tukea sen kehittymistä aktiiviseksi kansalaisuudeksi.

• ”Lapsuus ei ole vain valmistautumista yhteiskuntaelämään ja siinä toimimiseen, vaan se on (yksi) tapa osallistua yhteiskuntaelämään.” (Alanen 2009, 18.)


Osallisuusrakenteet kansainvälisessä vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 1.

Suomi Saksa

Lasten osallistumisoikeudet Turvattu laeilla. Kansallisen strategisen ohjauksen väline.

Hankesuuntautunutta. Kansaisjärjestöille ja paikallistasolla vahva rooli

Osallistumisen tyypit Suoria ja edustuksellisia:

Nuorisovaltuustoja, lapsiasiavaltuutettu, kuulemistilaisuudet. Painopiste muodollisissa rakenteissa.

Kohdennettua paikallistason projekteja. Osallisuus mielletään kansalaisaktivisuudeksi ja vapaaehtoistoiminnaksi järjestöissä.

Osallisuuden dynamiikka Etukäteen suunnitteltuja ”ylhäältä-alas” (top-down) tilanteita, ”alhaalta-ylös” (bottom –up) rakenteet vähäisempiä,

Yksittäisiä liikkeitä, erilaisia aloitteita yksilöiltä ja ryhmiltä, mutta ei selkeitä osallisuutta turvaavia rakenteita



Suomi Saksa

Osallisuuden areenat Pääasiassa muodollisissa puitteissa, kuten kouluissa, nuorisovaltuustot kunnissa, jonkin verran järjestöissä

Pääasiassa koulun ulkopuolella, kuten nuorisotyössä, kansaistoiminnossa, vapaa-ajalla ja nuorisotaloissa

Osallisuuden ja valtion suhde Valtiota ja julkisia instituutioita pidetään lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien vartijana ja edistäjänä

Lasten ja nuorten oikeuksia pidetään turvana valtiota ja julkisia instituutioita vastaan



Suomi Saksa

Vahvuudet Selkeä julkinen vastuu osallistumisen mahdollistamisesta; koulutuspalveluiden korkea laatu mahdollistaa kaikkien nuorten osallistumista

Toimivat nuorisotyön rakenteet koulun ulkopuolella, aktiivisia kansalaisyhteiskuntaan liittyviä rakenteita nuorille ja nuorten rakentamina

Kehittymisen kohteita Uusien muotojen ja areenoiden löytäminen alhaalta-ylös osallisuudelle, verkostoitumisen lisääminen nuorille merkityksellisten toimijoiden ja rakenteiden välille, nuorisotyötä ei nähdä peruspalveluna

Alhaalta lähtevien rakenteiden koordinointi, eriarvoinen koulujärjestelmä tekee hankalaksi luoda tasaisia mahdollisuuksia kaikille, yhteisen strategian ja selkeiden rakenteiden luominen osallisuusprojekteille09.04.23 Tomi Kiilakoski

Osallisuuden tasoja

• Osallisuus on arvostettua jäsenyyttä ja toimijuutta jossakin itseä suuremmassa kokonaisuudessa.

• Kunnan kannalta tämä tarkoittaa– Osallisuutta päätöksenteossa (erityisesti lapsi-ja

nuorisopolitiikka)– Osallisuutta palvelun saajana– Osallisuutta kansalaistoimijana


Vaikutetaanko yksilönä vai ryhmänä

Yksilö(t) Kollektiivi(t)Yksilö


Millä tasoilla vaikutetaan

• Sosiaaliset rakenteet, kuten lait, normit

• Päivittäinen arjen vuorovaikutus näiden rakenteiden sisällä

• Lähiympäristön pieni fyysinen infrastruktuuri

• Iso fyysinen infrastruktuuri


Keinoja vaikuttavuuden arviointiin

• Sosiaaliset rakenteet, kuten lait, normit

• Päivittäinen arjen vuorovaikutus näiden rakenteiden sisällä

• Lähiympäristön pieni fyysinen infrastruktuuri

• Iso fyysinen infrastruktuuri

Yksilö(t) Kollektiivi(t)


Osallisuuden ulottuvuudet (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012)

1. Osallisuus tunnustettuna asemana– Osallisuus edellyttää, että on muodollisesti tunnustettu

toimijaksi, ei vain toiminnan kohteeksi.

2. Osallisuus edellyttää toimintaa.– Osallisuus edellyttää, että toimintaa syntyy.

3. Osallisuus tuottaa kokemuksen siitä, että on voinut osallistua.– Osallisuus edellyttää, että syntyy kokemus omasta

toiminnasta.• Toisin sanoen: osallisuudessa on kyse yksilön ja yhteisön

suhteesta.

Tomi Kiilakoski09.04.23

Kehittämisen kohteita vaikuttamisosallisuudessa

1. Lapsille ja nuorille kattavaa tietoa ymmärrettävällä kielellä.

2. Lasten vaikutusmahdollisuudet taataan eri kentillä.

3. Lapset ja nuoret mukaan eri vaiheissa, erityisesti valmistelussa.

4. Lapset ja nuoret mukaan vaikuttamiseen.

5. Kuntapäättäjät ovat yhteydessä lapsiin ja nuoriin.

6. Lasten ja nuorten vaikuttaminen on osa kunnan tavoitteita.

7. Lapsi- ja nuorisopolitiikka perustuu laajaan tietoon.

8. Vaikutusinstrumenttien on oltava tarkkoja ja tehokkaita.


Osallisuus palveluissa

• Tukevatko palvelut kansalaisuuden muodostumista vai silkkaa asiakkuutta?

• Tuntuuko palveluihin osallistuminen siltä, että se synnyttää halun toimia ja tajun, että maailma voidaan muuttaa?

• Missä määrin palvelut huomioivat lasten ja nuorten toimijuuden?


Osallisuus palvelujen vastaanottamisessa

1) tieto palvelun olemassaolosta, luonteesta ja laadusta osallisuuden lähtökohtana

2) osallisuus palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä

3) osallisuus palvelujen suunnittelu-, kehittämis- ja päätöksentekoprosesseihin

4) lasten ja nuorten oma toiminta hyvinvointia kehittämässä


Nuorten näkemyksiä

• Nuoret eivät tiedä miten hakea apua, mistä, ei välttämättä uskalla hakea, nuoret eivät tiedä omia oikeuksiaan eikä tiedä mitä tapahtuisi viranomaisiin yhteydenoton jälkeen. (Nuorten puhetta kuntapäättäjille [Gretschel])

• Tuntu, että kaikki asiat menee minun pään yläpuolella. Siellä saatto olla parhaimmillaan kahdeksanki ihmistä siellä pöydän ääressä, niin mie vaan istuin siellä. (Ankkurit [Sutinen])


Lisätietoja

• Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (toim.) 2007: Lasten ja nuorten kunta. Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 77. & Oph & Humanistinen amk.

• Feldman-Wojtachnia, Gretschel, Anu, Helmisaari, Vappu, Kiilakoski, Tomi, Matthies, Aila-Leena, Meinhold-Hencshel, Sigrid, Roth, Roland & Tasanko, Pia (2010) Youth Participation in Finland and in Germany. Status analysis and data based recommendations. Internet Publications 32. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & München: Forschungsgruppe Jugend & Europa am CAP, Ludwig Maximilians Universität München. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=951.

• Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (toim.) 2012: Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 118.

lasten oikeudet kunnissa: osallisuus

Education