loimaa lähtökohdat&tavoitteet osa iprojektit.fcg.fi › document › 20 › 2339 ›...

LOIMAAN KAUPUNKI

KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN

MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

9.11.2006 137-C6985

SUUNNITTELUKESKUS OY LOIMAA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2006

P:\Turku\Loimaan kaupunki_137\C6985_Keskustan osayleiskaava\C Suunnitelmat\Raportit\Kehityskuva\Loimaa_Lähtökohdat&tavoitteet_osa_I.doc

1

LOIMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

1 JOHDANTO .......................................................................................................................................................... 2

2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 3 2.1 YLEISET KEHITYSLINJAT ......................................................................................................................... 3 2.2 UUSI SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ .................................................................................................... 11 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ................................................................. 12 2.3 MAAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................... 13 2.4 SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................ 17

3 PAIKALLISET LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 21 3.1 LOIMAAN KAUPUNKIKUVA .................................................................................................................... 22 3.2 VÄESTÖ JA ASUMINEN .......................................................................................................................... 23 3.3 ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖPAIKAT ...................................................................................................... 25 3.4 PALVELUT.................................................................................................................................................. 26 3.5 LIIKENNE .................................................................................................................................................... 30 3.6 VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT ........................................................................................... 32 3.7 KULTTUURIYMPÄRISTÖ ........................................................................................................................ 34 3.8 MAISEMA.................................................................................................................................................... 34 3.9 LUONNONYMPÄRISTÖ........................................................................................................................... 35 3.10 KAAVOITUSTILANNE JA MAANOMISTUS ........................................................................................ 38 3.11 STRATEGISET TAVOITTEET............................................................................................................... 38

4 AVAUKSIA KEHITYSKUVAAN ...................................................................................................................... 41

LÄHTEET ............................................................................................................................................................... 44

LIITTEET ................................................................................................................................................................ 47



2

1 JOHDANTO

Loimaan maankäytön kehityskuva on pohjana Loimaan kaupungin keskustan osayleiskaavan tarkistustyölle. Kehityskuva on pitkän tähtäimen suunnitelma. Kehityskuvassa määritellään maankäytön strategiset tavoitteet ja visio. Kehityskuvaprosessi antaa mahdollisuuden keskus-tella kaupungin tavoitteista eri näkökulmista. Kehityskuvan laatiminen on tärkeä hanke, jolla on laajoja vaikutuksia koko yhdyskuntaraken-teen kehittymiselle. Kehityskuvan luominen on strategista suunnittelua, joka helpottaa Loi-maan kaupunkia muutoksen hallinnassa ja tulevaisuuteen suuntaamisessa. Kehityskuvalla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja välttämään negatiivisia vaikutuksia. Maankäytön kehityskuvan yhtenä lähtökohtana on valmistautuminen kasvavaan vuorovaiku-tukseen ja seutuyhteistyöhön lähikuntien sekä naapuriseutukuntien kanssa. Maankäytön kehi-tyskuvan keskeinen tavoite on vahvistaa Loimaan asemaa muuttuvassa alue- ja yhdyskunta-rakenteessa. Kehityskuvalla edesautetaan kaupungin yhteisesti sovitun toiminta-ajatuksen to-teuttamista. Kehityskuvatyössä tarkastellaan Loimaan kaupungin maankäytön tilannetta nyt ja tulevaisuu-dessa. Työssä tarkastellaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehityssuuntia maankäytön kannalta. Tavoitteena on yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Loimaan kaupungin tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Kehityskuvan laatiminen aloitettiin nykytilanteen analyysillä ja taustaselvitysten tekemisellä (liikenne-, kaupallinen ja maisemaselvitys) kevättalvella 2006. Kesällä 2006 työ eteni kehitys-kuvavaihtoehtojen ja myöhemmin kehityskuvaluonnoksen laatimiseen. Työtä tehtiin yhteis-työssä Loimaan kaupungin nimeämän työryhmän kanssa. Kokouksia pidettiin viisi kertaa. Mie-lipiteitä ja ajatuksia kehityskuvatyöhön saatiin myös Loimaan tulevaisuus- ja ympäristölauta-kuntien kanssa pidetyissä kokouksissa. Syksyllä kehityskuvaluonnos eteni ehdotusvaihee-seen, jota käsiteltiin Loimaan valtuustossa syyskuussa 2006. Koko työn lopputuotoksena syn-tyi Loimaan maankäytön kehityskuva. Kehityskuvaraportti liitteineen on jaettu kahteen osaan: Lähtökohdat ja tavoitteet sekä Maan-käytön kehityskuva. Maankäytön kehityskuvatyötä ohjasi Loimaan kaupungin nimeämä työryhmä. Jorma Kopu Kaupunginjohtaja

Tapio Mikkola Johtava rakennustarkastaja Hannu Salminiitty Kaavasuunnittelija Sami Suikkanen Kehittämisjohtaja Rauno Ahtinen Suunnittelupäällikkö

Suunnittelukeskus Oy:stä työhön ovat osallistuneet

Pasi Lappalainen, DI projektin johto, maankäyttö Eeva-Kaarina Wahteristo, RA maankäyttö ja strateginen suunnittelu Mari Moilanen, FM kehittämisen lähtökohdat ja vaikutusten arviointi Matti Kiljunen, DI liikenne Juha Vesterberg, ins. AMK vesihuolto Juha Suominen, ins. paikkatieto

Turku 9.11.2006 Suunnittelukeskus Oy



3

2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Tähän lukuun on koottu Loimaan maankäytön kehityskuvaan vaikuttavia tekijöitä. Aluksi kuva-taan kansallisia ja kansainvälisiä kehityslinjoja aluerakenteen, väestön ja elinkeinoelämän ke-hityksen valossa. Tämän jälkeen kuvataan uusi suunnittelujärjestelmä sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Lopuksi valotetaan maakunnallisia ja seudullisia lähtökohtia, mahdol-lisuuksia ja uhkia.

2.1 YLEISET KEHITYSLINJAT

Kuntien toimintaympäristössä on nähtävillä merkittäviä muutoksia. Väestörakenne vanhenee, kansainväliset yritysketjut rantautuvat Suomen mantereelle, kokoonpanoteollisuus valuu ulko-maille ja väestön liikkuvuus lisääntyy. Lisäksi valtion hallinto on muuttamassa kuntien toimin-taedellytyksiä ja -mahdollisuuksia, joiden lopulliset linjaukset ovat vielä avoimet. Muun muas-sa hallituksen käsittelyssä olevat uusi kuntalaki sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikut-tanevat kuntien toimintaan jo lähitulevaisuudessa. Kuntien toimintaympäristön muutos jatkuu voimakkaana myös tulevaisuudessa. Nopeiden, vai-keasti ennakoitavien ja syvällisten toimintaympäristöjen muutosten luomista haasteista sel-viäminen vaatii kunnilta sopeutumis- ja uusiutumiskykyä sekä kykyä suunnitella toimintaansa tulevaisuusorientoituneesti. Toimintaympäristön analysointi ja siinä tapahtuvien muutosten seuraaminen ovat onnistuneen strategiaprosessin keskeinen perusta. Jatkuva muutos edellyt-tää myös, että strategiaa tulee arvioida jatkuvasti ulkoisten muutossignaalien valossa.1 Asukkaiden ja yritysten tekemät sijaintiratkaisut vaikuttavat valtakunnallisesti entistä voimak-kaammin kuntien menestymiseen. Maankäytön suunnittelun merkitys kaupungin kehittämises-sä tulee olemaan aiempaa tärkeämpää. Tämän vuoksi maankäyttöön ja ympäristöön liittyviä odotuksia ja muutospaineita on pyrittävä ennakoimaan nykyistä painokkaammin. Tulevaisuu-dessa seudullisuus korostuu yhä voimakkaammin asumiseen, työpaikka-alueisiin, liikentee-seen ja palveluiden järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kunnat joutuvat toimissaan otta-maan yhä enemmän huomioon ympäröivällä seudulla tapahtuvaa kehitystä. Voimakas muutos edellyttää kuntien maankäytön ohjaukselta joustavuutta sekä valmiutta reagoida kysyntään. 2 Tässä luotava maankäytön kehityskuva on ns. Loimaan maankäytön strategia. Tätä kehitys-kuvaakin tulee siten arvioida jatkuvasti ja reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Seuraavas-sa tuodaan esille merkittävimmät valtakunnalliset kehityslinjat, jotka vaikuttavat myös Loimaan maankäytön suunnitteluun ja tarpeisiin yhä enemmän. Väkiluku Suomen väkiluvun ennustetaan vuonna 2030 olevan noin 5,4 miljoonaa asukasta. Viimeisim-män ennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030, mutta kasvu hidastuu huomattavasti 2020-luvulla. Väkiluvun kokonaismuutos vuosina 2004-2030 on Tilastokeskuksen trendiennus-teen mukaan koko maassa +4% ja Etelä-Suomessa3 +9%.4.

1 Bruun, Kirvelä (2005). Toimintaympäristön muutokset strategiatyön lähtökohtana. Visionääri 1/2005. 2 Laine, Hiltunen, Siltala (2005). Väestörakenteen kehitys ja sen aiheuttamat toimintaympäristön muutokset. Maan-käyttö, liikenne ja asuminen. Visionääri 1/2005. 3 Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maa-

kunnat. 4 Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma, syyskuu 2004.



4

Väestön ikärakenne Väestön nopea ikääntyminen lähitulevaisuudessa on yleiseurooppalainen ilmiö, joka johtuu sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista. Vanhusten määrään ja väestöosuuteen vaikut-taa ikärakenteen ohella myös odotettavissa olevan eliniän piteneminen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina 2005-2010 kasvaa eniten 60-69–vuotiaiden määrä, vuosina 2010-2020 puolestaan 70-79 -vuotiaiden määrä ja vuoden 2020 jälkeen yli 80-vuotiaiden määrä. Vuonna 2004 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli Suomessa 16 % ja vuonna 2030 osuuden ennustetaan olevan jopa 26 %.5 Suurten ikäluokkien vanheneminen lisää terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntää, heikentää huoltosuhdetta ja johtaa kotitalouksien koon pienenemiseen ja lukumäärän kasvuun. Ikäraken-teen vanhetessa lähipalvelujen tarve ja tämän myötä myös palvelurakenteeltaan monipuolis-ten keskusten vetovoima asuinpaikkana kasvaa. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heik-keneminen edellyttävät verokertymän uudelleenkohdentamista. Muuttoliike Väestön ikääntyminen merkitsee luonnollisen väestönkasvun pysähtymistä ja kääntymistä ne-gatiiviseksi useimmilla alueilla. Tällöin muuttoliikkeen merkitys alueiden väestökehitykselle on entistä suurempi, ja uusien asukkaiden muuttaminen kuntaan on tulevaisuudessa ainoa mah-dollisuus lisätä väestön määrää. Suomen sisäinen muuttoliike suuntautuu pääasiassa Helsingin, Turun, Tampereen sekä Oulun vaikutusalueille. Maan sisäinen muuttoliike on hidastunut 2000-luvulla; suurimpien kaupunki-seutujen muuttovoitot ovat pienentyneet, samoin kuin syrjäisen maaseudun sekä pienten kau-punkiseutujen muuttotappiot.6 Suomessa suurten ikäluokkien odotetaan jossain määrin muut-tavan eläkeiässä kaupungeista maaseudulle, mutta tätä kehitystä jarruttaa palvelujen puute maaseudulla. On myös ennakoitu, että kaupunkikeskusten vetovoima kasvaa etenkin myöhäi-sessä eläkeiässä, kun palvelujen läheisyyden merkitys kasvaa. Maahanmuutto Suomeen on kasvanut viime vuosina ja Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ovat asettuneet pääosin suurille kaupunkiseuduille. Maahanmuutto on tällä hetkellä määrälli-sesti suurinta Baltiasta ja Luoteis-Venäjältä. Ennusteiden mukaan maahanmuutto Suomeen tulee jossain määrin kasvamaan, mutta alueellisesti sillä ei ole kovin suurta merkitystä.7 Asuminen Asumisen tulevaisuudennäkymissä voidaan nähdä mm. seuraavia kehityslinjoja8, 9: • Kasvukeskusten asuntomarkkinatilanne jatkuu vaikeana. Hinnat nousevat edelleen ja ton-

teista on pulaa. Myös kasvukeskusten lähikunnissa paineet hintojen nousuun kovenevat. • Asumisen laatu- ja tilavaatimukset kasvavat. Asumistoiveiden muutokseen vaikuttavat eten-

kin ikärakenteen kehitys, kulttuuriset vaikutukset ja uusien sukupolvien arvomaailma.

5 Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma, syyskuu 2004. 6 Tilastokeskuksen väestöennuste, omavaraislaskelma ja trendilaskelma, syyskuu 2004. 7 Sisäasiainministeriö (2003). Suomen aluekehittämisstrategia 2013. 8 YTV (2001). Asumisen, työn ja liikkumisen tulevaisuus. 9 VTT (2005). Asumisen kehitysnäkymät 2010-2030.



5

• Asuntojen ja asumisen tarpeet monipuolistuvat. Kaavamaisista perheasunnoista halutaan siirtyä yksilöllisiin asuntoihin.

• Ikääntyvä väestö hakeutuu keskuksiin lähelle hyviä palveluja. • Ruokakuntien määrä kasvaa ja koko pienenee ikääntymisen ja yksinasumisen lisääntyessä. • Asumisväljyys ja asuntojen keskipinta-ala kasvavat hitaasti. • Yhdyskuntien eheyttämisen tavoite korostuu. Mm. tiiviisti rakennetut pienten kerros-, rivi- ja

paritalojen alueet lisääntyvät. • Asuntotuotanto keskittyy eteläiseen Suomeen. Alueellinen rakennemuutos ja vilkas muutto-

liike jatkuvat. Vanhaa infrastruktuuria hylätään ja kasvukeskuksiin rakennetaan uutta. Kaupunkien kehitys Kaupungistumisen ennakoidaan jatkuvan Suomessa ja erityisesti suuret kaupunkiseudut kas-vavat edelleen. Taajamoituminen, hajakeskittyminen ja seutuistuminen jatkuvat.10 Kasvu aset-taa haasteita asunto- ja palvelutuotannolle, sosiaalisen eheyden säilyttämiselle ja yhdyskunta-rakenteen kestävälle kehitykselle. Työssäkäyntietäisyyksien on ennakoitu kasvavan lähes kai-killa kaupunkiseuduilla. Suurten kaupunkien vastapainoksi pienten kaupunkien kehitys (n. 10 000 – 40 000 as.) on ol-lut Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien varsin maltillista tai laskevaa. Monet kaupungit, jotka rakentuivat historian saatossa koskien ja ratayhteyden varteen tai suuren teollisuuslaitoksen ympärille, ovat menettäneet väestöään sekä yrityksiä suuremmille kaupunkiseuduille sekä ul-komaille. Pikkukaupungit ovatkin mm. tutkija Ojankosken mukaan suurkaupunkialueiden lähei-syyttä lukuun ottamatta tilanteessa, että ne eivät enää kasva, vaan pysyvät pieninä tai niiden väkiluku tasaantuu nykyistä alhaisemmalle tasolle. 2000-luvun alun kehitys on ollut kuitenkin valoisampi myös pienten kaupunkien osalta. Yritysten hajautuminen sekä työssäkäyntietäi-syyksien kasvaminen ovat parantaneet joidenkin pienten kaupunkien kehitysedellytyksiä. 11, 12

ja 13

Väestön ja työpaikkojen keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille on nähty ongelmallisena, koska asumisihanteet ovat hajauttaneet yhdyskuntarakennetta tavoitteiden vastaisesti. Ympä-ristöongelmien lisäksi sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet suurissa kaupungeissa. On myös todettu, että ihmiset kokevat suuret kaupungit asuinympäristönä turvattomampana kuin pienet kaupungit ja maaseututaajamat. Ekologiset ja sosiaaliset kestävän kehityksen periaatteet ovat pienessä kaupungissa helpommin organisoitavissa ja sosiaalisesti läpivietävissä. Myös pikku-kaupungin aiheuttama ympäristörasitus on pienempi kuin haja-asutuksen tai suurkaupungin.14

ja 15 Elinkeinoelämän kannalta pikkukaupunkien etuna on työvoiman sitoutuneisuus; pienissä kaupungeissa työvoima sitoutuu paremmin yritykseen, jolloin työvoiman vaihtuvuuden aiheut-tamat kustannukset ovat pienissä kaupungeissa pienemmät kuin suurilla kaupunkiseuduilla.16 Etenkin ratojen varsilla sijaitsevilla pikkukaupungeilla on hyvät edellytykset kehittyä laaduk-kaan asuinympäristöiksi; ratayhteys mahdollistaa omassa kotikaupungissa työskentelyn lisäksi myös pidempimatkaisen pendelöinnin ilman ympäristöhaittoja. Luomalla tiivistä ja matalaa ra-kennetta pienten kaupunkien keskustoihin saadaan aikaan sekä attraktiivinen että kestävä ympäristö. 10 Antikainen ym. (2006). Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006. 11 Ojankoski (2001). Kaupungit ja Raideliikenne –seminaari 11.-12.10.2001. 12 Antikainen & Vartiainen (2004). Kaupunkiseutujen kasvun aika. 13 Antikainen ym. (2006). Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006. 14 Ojankoski (2001). Kaupungit ja Raideliikenne –seminaari 11.-12.10.2001. 15 Ojankoski (1998). Oikea pieni kaupunki. 16 Mustikkamäki (2002). Työn hajautuminen verkostoyhteiskunnassa.



6

Usean tutkijan mukaan pienissä kaupungeissa tulisi edistää puutarhakaupungin ideaa.17 Puu-tarhakaupunkiaatteeseen kuuluu ajatus sosiaalisuutta myönteisesti tukevasta kaupunkiympä-ristöstä. Se on mahdollista toteuttaa pienessä kaupungissa, jossa ihmismäärä on riittävän pie-ni, jolloin asukkaat tunnistavat suuren osa muista kaupunkilaisista. Kun ihmiset tuntevat toi-sensa ja kaupungissa toimii löyhä sosiaalinen kontrolli, se ylläpitää turvallisuutta monella taval-la. 18 Von Konowin mukaan kaupunki on sopivan kokoinen, kun siellä voi tulla toimeen ilman henki-löautoa19. Liikkumisen vaivattomuus tulee pienissä kaupungeissa muutenkin yhä ajankohtai-semmaksi, kun ikääntyneet haluavat muuttaa lähelle palveluita. Pienissä kaupungeissa he muuttavat kaupungin keskustaan tai sen tuntumaan. Tällöin kaupunkiympäristön toimivuus, lyhyet välimatkat, helppo liikkuminen, turvallisuus ja sosiaaliset kontaktit korostuvat. Ojankos-ken mukaan puutarhakaupunkimaisella suunnittelulla saadaan aikaiseksi hyvä elinympäristö kaiken ikäisille20. Maaseudun kehitys Maaseudun vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheinen ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Suurin maallemuuttajaryhmä ovat nuoret lapsiperheet ja keski-ikäiset kahden hengen kotitaloudet. Kaupunkien läheiselle maaseudulle muuttavat ar-vostavat lyhyehköjä työmatkoja ja palveluiden saatavuutta. Ydinmaaseudulle vetää asukkaita paluu juurille, aiemmalle koti- ja kesämökkiseudulle. Ydinmaaseutu ei kuitenkaan houkuttele muuttajia samassa määrin kuin kaupunkien läheinen maaseutu. 21 ”Uudet maallemuuttajat” muovaavat uudenlaista ympäristöä ja elintapaa maaseudulle. Esi-merkiksi keskusten lähialueilla tiivistyvä hajarakentaminen muuttaa ideaalikuvaa maaseudus-ta. Tämän merkitys maaseudun vetovoimaan asuinpaikkana jää nähtäväksi. Ydinmaaseudun säilyminen elävänä on tulevaisuuden haaste, jonka merkitys tulee korostumaan lähitulevai-suudessa. Alkutuotannon säilymisellä maaseudulla on oleellinen merkitys maaseudun raken-nusperinnön ja kulttuuriluonnon säilymiselle sekä omavaraisuudelle esim. kriisitilanteessa. Maaseudun perinteisten elinkeinojen kannattavuus maa- ja metsätalouden piirissä on heiken-tynyt viime vuosina merkittävästi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana maataloustukea saa-vien tilojen määrä väheni noin 25 000 tilalla eli yli neljänneksellä. Kehityksen ennakoidaan jat-kuvan; vuonna 2005 ilmestyneen tutkimuksen mukaan tilojen määrä vähenee vuoden 2004 noin 72 000 tilasta 50 000 – 53 000 tilaan vuoteen 2013 mennessä. Hintojen ja tukien aletessa maatalouden rakennekehitys voi olla tätäkin nopeampaa. 22 Perinteiset maatilayritykset ovat vastanneet viime vuosina ympäröivään rakennemuutokseen monipuolistamalla toimintaansa. Maaseudun erilaisia kone- ja hoivapalveluita ym. tarjoavien pienten ja ns. mikroyritysten luku- ja henkilömäärä on kasvanut hieman viime vuosina. Kasvu on kohdistunut erityisesti kaupunkien läheiselle maaseudulle. Syrjäisen maaseudun yrityskan-ta on sen sijaan hieman pienentynyt. Kaikista aktiivitiloista noin neljänneksellä harjoitetaan ny-kyisin myös jotain muuta yritystoimintaa.23 Erikoiskasvien viljely on yleistynyt, ja niiden viljely

17 Mm. Ojankoski, von Konow (2001). Kaupungit ja Raideliikenne –seminaari 11.-12.10.2001. 18 Ojankoski (2001). Kaupungit ja Raideliikenne –seminaari 11.-12.10.2001. 19 von Konow (2001). Kaupungit ja Raideliikenne –seminaari 11.-12.10.2001. 20 Ojankoski (2001). Kaupungit ja Raideliikenne –seminaari 11.-12.10.2001. 21 Sisäasiainministeriö (2003). Suomen aluekehittämisstrategia 2013. 22 Lehtonen & Pyykkönen (2005). Maatalouden rakennekehitysnäkymät vuoteen 2013. 23 Maa- ja metsätalousministeriö (2005). Hallinnon toimialakertomus 2004. < http://www.mmm.fi/vuosikertomus/maaseutu/>



7

tuottaa jo toisiksi eniten myyntituloja tiloille maidon jälkeen.24 Viljelijöitä on jopa houkuteltu osa-aikaisiin töihin muihin tehtäviin maatalouden pidon ohella.25 Maaseudun perinteisten elinkeinojen ja etenkin maanviljelyn elinehtojen muuttuminen vaikut-taa elinolojen lisäksi myös maisemaan. Tulevaisuuden pellonkäytölle on laadittu vuoden 2005 aikana kolme vaihtoehtoista skenaariota, jotka ulottuvat vuoteen 2012. Perusskenaariossa vil-jely jatkuu nykyisellään, kesantoskenaariossa kesantoala kasvaa puoleen miljoonaan hehtaa-riin ja bioenergiaskenaariossa viljelyssä panostetaan voimakkaasti energiakasveihin. Toden-näköisin vaihtoehto on kuitenkin vaihtoehto, jossa on kaikkea edellisistä. Suomen sitoutumi-nen biopolttoaineiden tuottamistavoitteisiin lisännee joka tapauksessa bioenergiaan vaaditta-vien kasvien viljelyä samalla kun perinteisen peltoviljelyn tuottavuuden tulisi kasvaa.26 Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kuntien mahdollisuudet selviytyä tehtävistään ja vastuustaan peruspalvelujen järjestämisessä ovat herättäneet vilkasta keskustelua Suomessa. Myös kuntajaosta ja kuntaliitosten tarpeelli-suudesta keskustellaan paljon valtakunnallisesti ja paikallistasolla. Keskusteluun ovat vaikut-taneet kuntien toimintaympäristön nopea muutos ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet. Väes-tön ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muutos, muuttoliike sekä valtion kuntapolitiikan kehitys ovat heikentäneet monien kuntien edellytyksiä selviytyä tehtävistään ja vastuustaan palvelujen tuottamisessa kuntalaisille.27 Myös vireillä olevalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on todennäköisesti merkittävät vaikutukset kuntien toimintaan ja yhteistyöhön. Kuntaliitokset ovat yleistyneet viime vuosina. Tämän hetkisestä ilmapiiristä voi päätellä, että liitokset tulevat yleistymään ja niissä pyritään yhä suurempiin alue- ja väestökokonaisuuksiin. Tähän vaikuttanee myös osaltaan uusi kuntalaki, joka on tällä hetkellä hallituksen käsittelyssä. Uuden kuntalain perusvaihtoehdoista käy hyvin ilmi, että kuntakoon toivotaan kasvavan ja pal-velujen toiminnan tehostuvan nykyisestä28.

Elinkeinoelämä29 Suomen elinkeinoelämän ja myös laajemmin yhteiskunnallisen kehityksen kannalta merkittä-vimmät kansalliset ja kansainväliset kehityslinjat ovat teknologian kehityksen kiihtyminen ja osaamisen merkityksen korostuminen. Tulevaisuudessa teknologiainnovaatioitten seuraukse-na valtaosa työskentelyn tavoista, menetelmistä ja käytännöistä muuttuu. Muutos koskee kaik-kia toimialoja ja työtehtäviä. Innovaatiotoiminnassa luovuus on avainasemassa. Luova työ puolestaan vaatii henkilökoh-taista poikkitieteellistä vuorovaikutusta, jota ei pystytä korvaamaan kehittyneimmälläkään tie-donsiirtotekniikalla. Luovat toiminnat keskittyvät näin ollen alueille, joilla kohtaaminen on hel-pointa eli alueille, joilla on paras sisäinen ja ulkoinen tavoitettavuus. Innovaatiotoiminnan nä-kökulmasta suurkaupunkiseudut ovat avainasemassa (toisaalta seudulle voi kasautua yhden sektorin erikoisosaamista vaikkapa konepaja- tai elintarvikesektorilla).

24 Maaseudun tulevaisuus 11.1.2006. 25 Maaseudun tulevaisuus 15.2.2006. 26 Maaseudun tulevaisuus 4.1.2006. 27 Majoinen, Aronen, Laamanen (2005). Kuntaliitokset. Kunnat.net <http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;4827> 29.11.2005 28 Turun sanomat 9.3.2006 29 Mm. Hernesniemi ym. (2001), Tekes, Niemi Olli (2004).



8

Osaamisen merkitys yritysten, kaupunkien ja alueiden menestystekijänä korostuu tulevaisuu-dessa. Tietoyhteiskaupungissa ja globaalissa taloudessa kilpailukyvyn ytimessä on kyky luo-da, hankkia ja soveltaa tehokkaasti uutta tietoa. Myönteinen kehitys edellyttää yhä enemmän osaamista ja kilpailukykyä edistäviä voimavaroja. Nämä resurssit ovat alueellisesti keskittynei-tä, mutta yhteistyön ja verkostoitumisen kautta avautuu mahdollisuuksia myös tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle. Toukokuussa 2004 joukko halpoja tuotantomaita tuli Euroopan Unionin jäseneksi. Yhtenä tulevaisuuskuvana onkin, että suomalaiset yritykset siir-tävät tuotantoaan juuri näihin maihin. Jo nyt suomalaiset yritykset laajenta-vat tuotantoaan Euroopan ulkopuolelle, erityisesti Kiinaan. Elektroniikkate-ollisuus aloitti tuotantonsa siirron, ja perässä tulee perinteinen metalliteolli-suus. Halpa työ on todennäköisesti pakenemassa Suomesta edullisempiin tuotantomaihin. Toisaalta uusissa Itämeren EU-maissa uudistamistarvetta on kuljetus- ja energiaverkostoissa sekä tietojärjestelmissä. Toisaalta Euroopan Unionin laajenemisen myötä Itämeren valtioista ja Pie-tarin alueesta muodostuu merkittävä Pohjois-Euroopan talousalue. Erityi-sesti WTO-jäsenyyden myötä kansainvälinen kiinnostus Suomenlahden aluetta kohtaan tulee lisääntymään ja lisäämään ulkomaisia investointeja. Etelä-Suomen kannalta tärkeitä Itämeren alueen kumppaneita tulevat ole-maan Tallinnan, Pietarin, Tukholman ja Riikan kaupunkiseudut. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan tärkeimmät yritysten sijainti-paikkapäätökseen vaikuttavat tekijät ovat tärkeysjärjestyksessä30: 1) Markkinoiden läheisyys 2) Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 3) Liikenneyhteydet 4) Alue on kasvukeskus 5) Tuotantokustannusten aleneminen 6) Työvoimakustannusten aleneminen 7) Yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet 8) Alihankkijoiden saatavuus 9) Kuntien tukitoiminnot investointien edistämiseksi 10) Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö

Selvitys osoittaa, että markkinoiden läheisyys on yrityksille tärkein sijainti-paikkapäätökseen vaikuttava tekijä, jopa tärkeämpi kuin se, onko alue kasvukeskus. Selvityksestä käy myös ilmi, että yritysten tarpeiden huomi-oon ottaminen ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä nousee yhä keskeisemmäksi tekijäksi alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.31

Kuva 1. Turun sanomat uutisoivat 23.2.2006 Tunturi Oy:n yt-neuvotteluista ja taustoitti samalla kokoonpanoteollisuuden siirtymisestä halpamaihin. Kuvassa ole-vien yritysten lisäksi Turun seudulta on kadonnut useita kokoonpanoteollisuuden työpaikkoja viimeisen vuosikymmenen aikana: mm. Wärtsilä, Valio, Johnson Diversey, Barker, Enston keramiikkatehdas ovat lopettaneet toimintansa Turun seudulla.

30 Keskuskauppakamari (2005). Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta. 31 Keskuskauppakamari (2005). Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta.



9

Osaamisperusteisessa taloudessa alueiden menestys riippuu useiden tekijöiden vuorovaiku-tuksesta. Menestyvistä alueista voidaan puhua luovina miljöinä tai oppivina alueina, joissa rat-kaiseva rooli on tietointensiivisten instituutioiden kuten yliopistojen, tiedepuistojen ja yritysten kehittämisyksiköiden muodostamalla vuorovaikutusjärjestelmällä. Tulevaisuudessa alueiden välisessä kilpailussa teknologian ohella sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen merkitys kasvaa. Tämä voi muuttaa aiempia kilpailuasetelmia.32 Liikenne, työmatkat ja pendelöinti Suomen liikennepolitiikan pitkän tähtäyksen tavoitteena on älykäs ja kestävään kehitykseen perustuva liikkuminen ja kuljettaminen. Tämä edellyttää, että liikennettä koskevissa päätök-sissä otetaan huomioon liikenteeseen liittyvät taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuri-set näkökohdat. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti pyritään eheyttämään yhdyskuntarakennetta, parantamaan elinympäristön laatua ja vähentämään liikkumistarvetta. Turvallisuus ja terveys kuuluvat liikennepolitiikan tärkeimpiin tavoitteisiin. EU:n liikennepolitii-kan tavoite on edistää erityisesti rautatieliikennettä.33

Tulevina vuosina liikkumisen määrään ja laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm.34:

• Väestön ja työpaikkojen keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille • Yhdyskuntarakenteen hajautumisen jatkuminen kaupunkiseutujen sisällä • Palvelujen (mm. koulut, päivittäistavarakaupat) keskittyminen • Etätoimintojen yleistyminen mm. pankki- ja virastoasioinnissa • Ajokorttien ja autojen määrän kasvu • Työaikojen joustojen ja kansainvälisyyden lisääntyminen työmarkkinoilla • Ympäristö- ja terveysarvojen painoarvon lisääntyminen • Yksilöllistymisen jatkuminen ja pienyhteisöjen arvostuksen kasvu • Vapaa-ajan arvostuksen lisääntyminen • Väestön ikääntyminen • Talouden kasvu • Kansainvälistyminen Työmatkojen määrän ja pituuden uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Asuinpaikan ja työpai-kan välisten, alle 150 kilometrin yhdensuuntaisten työmatkojen keskimääräinen pituus (linnun-tie-etäisyys) kasvoi Suomessa vuosien 1985-1998 aikana keskimäärin 200 metriä vuodessa ja oli vuonna 1998 noin 10 kilometriä. Etenkin suuria kaupunkeja ympäröivillä alueilla pitkien työmatkojen osuus on korkea. Yhtenä työmatkan pituutta kasvattavana tekijänä näyttääkin selkeästi olevan työssäkäyntialueen läheisyys suurimpiin kasvukeskuksiin, Helsinkiin, Tampe-reelle, Turkuun ja Ouluun. Työmatkojen pitenemisen taustalla on useita tekijöitä. Liikenneinfrastruktuurin kehittyminen (uudet moottoritiet ja nopeat raideliikenteen yhteydet) on mahdollistanut työmatkojen pitene-misen. Samalla kehittyvä tietoliikenneinfrastruktuuri on vastaavasti antanut mahdollisuuden korvata ainakin osan matkoista esim. etätyönä. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että etä-työn vaikutukset työmatkojen määrään tulevaisuudessa tulevat olemaan vähäinen. Toisaalta erityisesti suurissa kasvukeskuksissa asuntojen tarjonnan riittämättömyys ja asumisen kalleus pakottavat osan väestöstä asumaan muualla.35 32 Vartinainen, Perttu (2003). Suomen alueellinen kahitys laajentuneessa Euroopan unionissa. Teoksessa Kunnat ja laajentuva Euroopan unioni. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 33 Suomen liikennepolitiikan suuntaviivat, Euroopan liikennepolitiikka vuoteen 2010 34 Kiiskilä (1999). Yksilön arvot, asenteet ja matkustuskäyttäytyminen. 35 Helminen, Ristimäki, Oinonen (2003). Etätyö ja työmatkat Suomessa.



10

Rautatiekuljetusten suhteen Suomi on hyvässä asemassa. Suomessa neljännes tavarasta kul-jetetaan rautateitse (kuljetun matkan mukaan). Rautatiekuljetusten suuri osuus johtuu pitkälti Suomen harvasta asutuksesta ja teollisuuden rakenteesta; perusteollisuuden suuria kuormia on edullista kuljettaa rautateitä pitkin varsinkin yli 150 kilometrin pituisilla, säännöllisesti toistu-villa matkoilla. Raideliikenteen kuljetusmäärät voivat kasvaa tavaraliikenteen määrän kasvaes-sa tulevaisuudessa ja kotimaan tavaraliikenteen markkinoiden avautuessa kilpailulle vuonna 2007. Raideliikenteen osuuden koko tavaraliikenteestä arvioidaan Liikenne- ja viestintäminis-teriössä kuitenkin säilyvän suunnilleen samana.36 Liikennepolitiikan haasteena on tulevaisuudessa lisätä raideliikenteen osuutta myös henkilölii-kenteen osalta. Etenkin Helsingin seudulla, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän myös muilla suurilla kaupunkiseuduilla työmatkaliikennettä pyritään ohjaamaan raiteille. Raideliikenteen käyttöä työmatkoilla edesauttavat etenkin tiivis yhdyskuntarakenne ja lyhyet yhteydet rautatie-asemille, työpaikkojen sijoittuminen asemien läheisyyteen, hyvät kevyen liikenteen yhteydet rautatieasemille ja esimerkiksi polkupyörien säilytyspaikat tai mahdollisuus ottaa polkupyörä mukaan junaan, jolloin siirtyminen asemalta määränpäähän helpottuu.37 Loimaaseen keskeisimmin vaikuttavat kehityslinjat

36 Ratahallintokeskus, VR Gargo, Liikenne- ja viestintäministeriö (2006). Turun sanomat 28.2.2006. 37 Lehtinen, R, M. Heikkonen, A. Naskila (2001). Kaupungit ja Raideliikenne –seminaari 11.-12.10.2001.

Luonnollinen väestönkasvu pysähtyy. Väestön ikääntyminen jatkuu ja lisää terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntää. Väestönkasvu keskittyy Etelä-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Globaali kilpailu suosii suuria ja monipuolisia kaupunkiseutuja sekä suurkaupunkien

vaikutusalueella sijaitsevia pieniä kaupunkeja. Kasvukeskusten asuntomarkkinatilanne jatkuu vaikeana. Kasvukeskusten maan hinta nousee, mikä edesauttaa yritysten sijoittumista kasvu-

keskusten ulkopuolelle hyvin liikenneyhteyksien ulottuville. Kasvukeskusten läheinen maaseutu houkuttelee muuttajia. Asumisen laadun odotetaan paranevan, asumisväljyyden kasvu jatkuu. Asumisen tarpeet monipuolistuvat ja asuntojen muunneltavuus korostuu. Kaupunki- ja maaseutukeskukset palveluineen houkuttelevat eläkeläisiä. Palvelujen keskittyminen jatkuu (koulut, kaupat). Etätoiminnot ja verkkopalvelut yleistyvät. Kuntaliitokset yleistyvät ja kuntakoko kasvaa. Yritykset ja työpaikat keskittyvät alueille, jotka tarjoavat parhaat kilpailuedut. Työssäkäyntietäisyydet pitenevät. Yhdyskuntien eheyttämisen tavoite korostuu. Alkutuotanto keskittyy alueille, joissa on edullisimmat kasvu- ja tuotantoedut. Alueet ja kunnat verkottuvat entistä monipuolisemmin.



11

2.2 UUSI SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ

Kuva 1. Suunnittelujärjestelmä.38 Rakentamista ja maankäyttöä on Suomessa jo pitkään säännelty lailla. Keskeinen säädös on ollut vuodesta 1958 voimassa ollut rakennuslaki, joka korvattiin vuoden 2000 alusta voimaan astuneella maankäyttö- ja rakennuslailla. Uuden lain myötä kuntakaavoitus on alisteinen maa-kunnan suunnittelulle. Maakunnan suunnittelun tulee ottaa suunnittelussaan huomioon valta-kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja sovittaa ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maa-kunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntaraken-teen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevara-uksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskeviin valtakun-nallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kaupungin alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakunnan suunnittelusta vastaa maakun-nan liitto, jossa alueen kunnat ovat jäseninä. 38 Varsinais-Suomen liitto 2005.



12

2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET

Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista valtakunnallista alu-eidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden tarkoitus on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän ke-hityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä sekä turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteutumiselle. Tavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuk-sen kautta. Osa tavoitteista otetaan huomioon suoraan kuntakaavoituksessa. Nämä tavoitteet ovat osaltaan pohjana myös Loimaan maankäytön kehityskuvalle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin ko-konaisuuksiin. Kokonaisuuksien alla on esitetty erityisesti Loimaan kehityskuvan kannalta kes-keisiä tavoitteita. 1) Toimiva aluerakenne • Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja

alueiden omia vahvuuksia. • Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen • Palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat eri väestöryhmien saavutetta-

vissa. • Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen • Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille alkutuotanto mukaan lukien • Viheralueiden yhtenäisyys • Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen. • Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. • Luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen 4) Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto • Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen • Ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien kehittäminen. • Valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien kehittämisen turvaaminen. 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Erityisiksi aluekokonaisuuksiksi on nimetty saaristomeri, maankohoamisrannikko, Lapin tunturialueet ja Vuoksen vesistöalue



13

2.3 MAAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT

Varsinais-Suomessa on lähes 450 000 asukasta ja maakunta on jakautunut viiteen seutukun-taan: Turun, Salon ja Loimaan seutukunnat sekä Vakka-Suomi ja Turunmaa. Maakunnan vä-estö on viime vuosikymmeninä kasvanut Turun ja Salon seutukunnissa muuttovoiton johdosta. Väestön ikärakenne on hieman vinoutunut ja vanhempien ikäryhmien osuus väestöstä tullee edelleen kasvamaan. Sijainti Varsinais-Suomi sijaitsee Suomen lounaiskolkassa hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla. Maa-kunnasta on nopeat liikenneyhteydet valtateiden (vt 8, vt 9, E18, vt 2) ansiosta maamme suu-rimmille kaupunkiseuduille. Myös maakunnan sisäiset yhteydet ovat hyvät etenkin pitkittäis-suunnassa. Useat satamat parantavat elinkeinoelämän edellytyksiä ja yhteyksiä ulkomaille. Varsinais-Suomen suurin lentokenttä sijoittuu Turun kaupungin alueelle. Lisäksi Helsingin ja Tampereen lentokentät ovat hyvin saavutettavissa. Talous ja elinkeinoelämä 39 ja 40 Varsinais-Suomi on noussut yhdeksi koko maan voimakkaimmin kasvavista alueista. Etenkin viime vuosina kasvu on kiihtynyt. Elinkeinoelämän vetureina ovat elektroniikka- ja kulkuneuvo-teollisuus. Maakunta on myös maan vahvinta maatalousaluetta. Viime vuosina kasvussa ovat olleet erityisesti kulkuneuvoteollisuus, rakentaminen ja yksityiset palvelut. Kasvusysäyksen Varsinais-Suomen talouteen on antanut ns. meriteollinen klusteri, jossa esim. laivanrakennuksen tilauskanta ulottuu jo vuoteen 2010. Myös muun teknologiateol-lisuuden, erityisesti autojen valmistuksen viennin kasvu oli vuonna 2005 jopa 20 – 30 prosen-tin vuotuisessa kasvussa. Myös rakentamisen liikevaihto on kasvanut muuta maata nopeam-min. Varsinais-Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuus on niin ikään omilla avaintuotteillaan kasvanut koko maan lääkeklusteria nopeammin. Varsinais-Suomen työllisyysaste on pääasiassa kasvanut laman jälkeisinä vuosina. 2000-luvun alkuvuosina kasvu on hidastu-nut ja muutamana vuonna jopa laskenut (kuva 2). Vuonna 2005 työllisyys lähti kuitenkin nou-suun ollen vuoden lopulla yli 70 prosenttia. Työttömyysaste laski 9 prosenttiin. Kuva 2. Työllisyysasteen kehitys Varsinais-Suomessa ja koko maas-sa 1990-2004.41

39 Varsinais-Suomen TE-keskus (2006). Työllisyyskatsaus 1/2006. 40 Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakuntasuunnitelma 2025. 41 Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakunnan tila 1/2005.



14

Varsinais-Suomen yrityskanta on kasvanut viimeisen vuosikymmenen ajan nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Yritysten määrä suhteessa väkilukuun on myös maakunnassa suu-

rempi kuin koko maassa keskimäärin, ja maakun-nalle onkin ominaista PK-yrittäjyys. Ulkoistaminen ja kotitalousvähennys lisän-nevät PK-yritysten määrää myös tulevaisuudessa. PK-yritykset ovat myös koke-neet tulevaisuudennäky-mänsä paremmiksi kuin suuremmat yritykset vii-meisimpien yritysbaromet-rien mukaan. Kuva 3. Toimivien yritysten määrän suhteellinen kehitys 1998-2004.42

Elinkeinoelämän tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa yhä enemmän työvoiman määrän kehitys. Toisin kuin edellä esitetty työllisyys- ja yrityskehitys väestömäärän kasvu on hidastunut maa-kunnassa ja eläkkeelle jäävien määrä puolestaan kasvanut. Väestöennusteiden pohjalta Var-sinais-Suomessa on ennakoitu työvoiman määrän kehitystä. Oli väestöennuste maltillinen taikka kärjistävä tai työssäjaksamisen ja syrjäytymisen arviot millaisia tahansa, on selvää, että työvoiman määrä tulee todennäköisesti laskemaan tulevaisuudessa Varsinais-Suomen maa-kunnassa. Turun seutu ja Turku sekä Salo ovat maakunnan suurimpia työpaikkakeskittymiä. Myös työs-säkäynti suuntautuu yhä enemmän Turkuun ja Saloon. Turussa työssäkäynnin alue on kasva-nut edelleen 2000-luvun alussa. On ennakoitu, että suuntaus jatkuu samanlaisena myös tule-vaisuudessa. Kuva 4. Kokonaistyövoiman mää-rän kehityksen erilaisia skenaarioita vuoteen 2025 asti Varsinais-Suomessa. Skenaariot pohjautuvat eri väestöennusteisiin sekä erilai-siin näkemyksiin työvoiman ulko-puolelle jäävien henkilöiden mää-rästä ja kehityksestä tulevaisuu-dessa.43

42 Varsinais-Suomen liitto (2004). Maakunnan tila 2/2004. 43 Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakunnan tila 1/2005.



15

Kuva 5. Jopa maakuntamme keskus, Turun kaupunki, on havainnut, että tulevaisuudessa työntekijöiden saanti on yhä haastavampaa. (Turun sanomat 11.2.2006). Toisaalta on nähtävillä, että yritysten määrä kasvaa yhä enemmän etenkin Turkua ympäröivis-sä kunnissa, eli siellä, missä väestönkasvukin on ollut viime vuosina nopeinta. Alueiden väli-nen kilpailu on siten tiukentunut. Alueiden on vastattava yhä paremmin sekä yritysten että työntekijöiden mieltymyksiin. Tämä näkyy myös yleisessä keskustelussa; jopa maakuntamme keskuksesta vaaditaan parantamaan asunto- ja palvelurakennetta sekä liikenneyhteyksiä yri-tysten ja työntekijöiden houkuttelemiseksi (esim. kuva 5). Maatalouden elinehdot ovat heikentyneet niin valtakunnallisesti kuin Varsinais-Suomessakin viime vuosikymmeninä. Maakuntasuunnitelma 44 Varsinais-Suomessa on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma vuoteen 2025. Se on pitkän aikavälin strateginen maakunnan kehittämisen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Maakuntasuunnitelman mukaan Varsinais-Suomi -visio on seuraava.

Maankäytön kehityskuvan laaditaan vaikuttavat eniten maakuntasuunnitelman aluerakenteelle esitetyt tavoitteet. Aluerakenteessa esitetään, että toimiva aluerakenne syntyy parhaiten hyö-dyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamalla taajamia. Työ- 44 Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakuntasuunnitelma 2025.

VARSINAIS-SUOMI VUONNA 2025

Varsinais-Suomessa elämisen laatu sekä lasten ja nuorten elämän hallinta on Suomen parasta.

Varsinais-Suomi on ajassa elävä ja uusiutuva, kansainvälisesti tunnettu elin-

keinoelämän, koulutuksen ja tutkimuksen eurooppalainen aluekeskus.

Turun seudun logistinen tehokkuus ja toimivuus ovat Pohjoismaiden parasta.

Varsinais-Suomessa on laajaa ja syvää yhteistoimintaa maakunnan sisällä, alueellisesti ja kansainvälisesti. Varsinais-Suomen kunnat ovat tehokkaasti käyttäneet hyväksi kaikki yhteistyömahdollisuudet hyvinvointiyhteiskunnan pal-velujen tuottamiseksi.



16

paikat ja palvelut tulisi olla hyvin saavutettavissa kevyellä sekä joukkoliikenteellä. Alueiden käytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston säilymistä. Seutu- ja maakuntakaavoitus Varsinais-Suomeen on valmistunut Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, jonka ympäristö-ministeriö vahvisti 23.8.2004 lukuun ottamatta muutamia seudun osa-alueita. Salon seudun maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Muun Varsinais-Suomen maakuntakaavaa laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jonka val-mistelu etenee seutukunnittain. Maakuntakaavatyö käynnistyi Loimaan seudun, Turunmaan, Vakka-Suomen sekä Turun seudun kehyskuntien osalta maakuntavaltuuston 2.6.2003 teke-mällä päätöksellä. Maakuntakaavalla korvataan alueelle aiemmin vahvistetut seutukaavat. Maakuntakaavojen laatiminen on aloitettu perusselvitysten laatimisella. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat valmistu-vat viimeisiinkin seutukuntiin lähiaikoina. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemaa koske-va selvitys (VARAKUM) on käynnistetty Turun seudun kehyskunnissa ja sitä ollaan käynnis-tämässä Loimaan seudulla ja osittain Vakka-Suomessa. Tuulivoimaselvityksestä pyydetään lausunnot syksyn aikana. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomen maakuntakaavan luonnos on nähtävillä vuonna 2007, ja vuonna 2009-2010 ympäristöministeriön vahvistettavana. Liite 1 Ote Varsinais-Suomen seutukaavayhdistelmästä.



17

2.4 SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT

Loimaan kaupunki kuuluu Loimaan seutukuntaan. Loimaan seutukunnan kunnat ovat Loimaan kaupunkia lukuun ottamatta pieniä muutaman tuhannen maaseutukuntia. Seutukunta sijaitsee edullisesti kolmen maamme suurimman kasvukeskuksen muodostamalla kolmiomaisella vyö-hykkeellä, jossa nopeat tie- ja ratayhteydet yhdistävät Turun, Tampereen ja Helsingin kaupun-kiseudut toisiinsa. Loimaan kaupunki sijaitsee Loimaan seutukunnan koillispuolella seutukunnan rajalla. Loimaan kaupungin seudullinen ja valtakunnallinen sijainti havainnollistuu kuvassa 6 sekä taulukossa 1. Paitsi, että kaupunki sijaitsee Turun, Tampereen ja Helsingin seutujen välimaastossa, sijaitsee kaupungin läheisyydessä useita muitakin pikkukaupunkeja: Forssa, Huittinen, Somero ja hie-man etäämpänä Hämeenlinna.

Kuva 6. Loimaan kaupungin seudullinen ja valtakunnallinen sijainti valtateiden ja ratayhteyksien varrella.

Turku Tampere Helsinki Loimaa Forssa Hämeenlinna

Loimaa 66 km 93 km 145 km - 37 km 90 km Forssa 88 km 87 km 110 km 37 km - 56 km

Hämeenlinna 142 km 75 km 101 km 90 km 56 km - Taulukko 1. Etäisyydet Loimaalta, Forssasta ja Hämeenlinnasta maamme suurimmille kaupunkiseuduil-le sekä Loimaan, Forssan ja Hämeenlinnan keskinäiset etäisyydet.



18

Historia Loimaan seutu on ollut keskiajalta lähtien vahvaa maanviljelyaluetta. Vanhimmat pellot olivat pieniä jokivarteen raivattuja tilkkuja tai niittyjä ja nykyiset suuret peltoaukeat ovat syntyneet vuosisatoja kestäneen raivaustyön jälkeen. Perinteiseen maalaismaisemaan kuuluvat tiheään rakennut kylät, joissa talojen rakennukset ovat lähes kiinni toisissaan. Vanhin asutus on ha-keutunut vesireittien varsille.45 Turun-Toijalan rautatien valmistuminen 1876 merkitsi suurta muutosta koko Loimaan seudulle. Rautatie houkutteli alueelle uudenlaista taloudellista toimintaa ja oli tärkeä edellytys etenkin teollisuuden kehittymiselle. Loimaa sai oman aseman heti vuonna 1876. Aseman ympärille kasvoi muutamassa vuosikymmenessä taajama. Asemanseutu sai kauppalan oikeudet 1921 ja kaupunginoikeudet 1969. Näin syntyi Loimaan kaupunki.46 Loimaan kunta ja Loimaan kau-punki yhdistyivät 1.1.2005, jolloin Loimaan kaupunki laajeni nykyiseen laajuuteensa. Väestö Loimaan seutukunnan väestö on pääosin laskenut viimeisten kahden vuosikymmenen ajan. Aivan viimeisimpinä vuosina väestökehitys on kääntynyt kasvuun. Vuonna 2004 seudulla oli 37 250 asukasta ja vuonna 2020 asukkaita arvioidaan olevan 38 036. Seuraavissa kuvioissa on esitetty Loimaan seutukunnan kuntien väestön kehitys vuosien 1980 ja 2004 välillä.47

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

AlastaroAuraKoski TILoimaa (yhdistynyt)MarttilaMelliläOripääPöytyäTarvasjokiYläneLoimaan kuntaLoimaa

Kuva 7. Loimaan seutukunnan kuntien väestökehitys vuodesta 1980 vuoteen 2004 (TK) (Lähde: Tilas-tokeskus 2006).

45 Loimaan kaupunki (2006). 46 Loimaan kaupunki (2006). 47 Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma, syyskuu 2004.



19

Kuvasta 7 voi havaita, että Loimaan seutukunnan väestökehitys on ollut hyvin maltillista vii-meiset vuosikymmenet. Ainoastaan Auran, Pöytyän (yhdistynyt 2005) ja Tarvasjoen väkiluku on kasvanut. Muiden kuntien väestömäärän jäädessä pääasiassa muutamaan tuhanteen Loi-maan väkiluku on nykyään yli 13 000, mikä on seurausta Loimaan kaupungin ja Loimaan su-lautumisesta yhteen vuoden 2005 alussa. Loimaan seutukunnan ikärakenne on vanhempi kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin (kuva 9). Myös huoltosuhde on monessa kunnassa heikko (taulukko 2). Loimaan kaupungissa ikä-rakenne on vanhempi kuin maakunnassa ja seutukunnassa keskimäärin.

16,5 17 17,6 16,5 16,8 16,1

67,9 64,2 61,9 65,1 62,5 62,5

15,6 18,8 20,5 18,4 20,7 21,4

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Turun sk Salon sk Loimaan sk Vakka-Suomensk

Turunmaan sk Loimaankaupunki

yli 64 v.15-64 v.alle 15 v.

Kuva 9. Varsinais-Suomen seutukuntien sekä Loimaan kaupungin ikäjakauma vuonna 2004 (Lähde Maakunnan tila 2/2005). Elinkeinoelämä Työpaikkoja Loimaan seutukunnassa vuonna 2003 oli 13 511. Loimaan kaupungin osuus seu-tukunnan työpaikkojen määrästä oli 43 prosenttia.48 Verrattuna muihin Varsinais-Suomen seu-tukuntiin, työpaikkojen määrä on vähäinen. Loimaan kaupunki on seutukunnan suurin työpaikka- ja työvoimakeskittymä. Silti Loimaan kaupunki työllistää pääasiassa vain loimaalaisia. Loimaan seutukunnan kunnille onkin omi-naista työpaikan sijoittuminen omaan asuinkuntaan. Pendelöinti naapurikuntiin, Loimaalle sekä Turun seudulle on varsin vähäistä. Poikkeuksen tästä muodostavat Tarvasjoki ja Aura, joista pendelöidään jonkin verran Saloon ja Turkuun.49 Loimaan kaupungin työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti laman jälkeisinä vuosina. Sa-moin Forssan työpaikkojen määrä on kasvanut50.

48 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 49 Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakunnan tila 2/2005. 50 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.



20

Taulukko 2. Vertailulukuja työllisyyteen ja huoltosuhteeseen liittyen kaupungin lähilalueilla.

* Työpaikkaomavaraisuus = työpaikkoja suhteessa työlliseen työvoimaan alueella ** Työttömyysaste = työttömien prosenttiosuus työvoimasta, tammikuu 200551 *** Huoltosuhde = työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä

51 Varsinais-Suomen TE-keskus (2006)

Työpaikat 2003

Työpaikkaoma-varaisuus 2003*

Työttömyysas-te 2006**

Huolto-suhde 2003***

Työvoima 2006

Alastaro 844 73,4 10,3 1,58 1309 Aura 1164 70,4 6,8 1,15 1790 Koski TI 936 87,9 6,0 1,38 1160 Loimaa 5758 107,0 8,6 1,40 6012 Marttila 616 68,8 8,0 1,25 986 Mellilä 374 74,1 9,0 1,51 564 Oripää 467 81,3 7,4 1,31 647 Pöytyä 2149 85,1 6,7 1,37 2812 Tarvasjoki 570 66,5 5,8 1,28 919 Yläne 633 74,0 8,3 1,49 957 Loimaan sk 13 511 87,4 7,7 1,37 17 156 Salon sk 28 030 102,1 8,1 1,26 30 495 Vakka-Suomen sk 12 885 92,4 7,9 1,41 16 339 Turunmaan sk 8 162 84,6 7,2 1,34 10 560 Turun sk 130 844 100,4 9,3 1,25 146 817 Turku 91 693 123,3 13,2 1,33 85 993 Hämeenlinnan sk 35 684 94,7 10,8 1,34 42 338 Hämeenlinna 22 401 112,3 11,7 1,35 22 631 Forssan sk 15 167 99,8 11,8 1,32 17 351 Forssa 9 816 99,8 13,3 1,32 9006



21

3 PAIKALLISET LÄHTÖKOHDAT

Loimaan kirkkopitäjä syntyi 1420-luvulla. Tällöin Suur-Loimaa käsitti nykyisen Loimaan lisäksi Alastaron, Metsämaan ja Mellilän seudut. Loimaan kunnan keskukseksi muodostui Hirvikos-ken kylä Loimijoen ja vanhan Helsinki-Pori valtatien varrella. Taajama on rakennettu metsäi-selle mäelle, jolta avautuu näkymät Loimijoen varren laajoille peltoaukeille. Taajaman vanhin rakennuskanta sijoittuu joen varteen kirkon läheisyyteen. Loimaan kaupunkikeskustan asutus on puolestaan lähtöisin kolmesta keskiaikaisesta kylästä: Vesikoskesta, Kemppilästä ja Peltoisista. Loimaalla asutus keskittyi aluksi Loimijoen varteen muodostaen vähitellen kasvavan nauhamaisen ketjun. Turku-Toijala -rautatie, joka valmistui 1876, käynnisti asemanseudun rakentamisen. Turusta Tampereelle johtavan valtatien 9 raken-taminen Loimaan kaupungin halki antoi alueelle uuden kasvusysäyksen ja ohjasi asutuksen laajenemista länteen. Asutus alkoi levittäytyä myös pohjoiseen ja etelään valtatien 9 vartta pit-kin. Loimaan kauppala perustettiin 1922, jolloin alueella asui jo 1592 henkeä. 1950-luvulla kauppala laajeni merkittävästi lännessä alueliitoksen kautta. Vuoden alusta 1992 Loimaan kaupunkiin liitettiin nk. Sieppalan alue. Taajaman vanhin rakennuskanta sijoittuukin nykyään aseman tuntumaan sekä suurimpien teollisuuslaitosten läheisyyteen (vanha nahkatehdas, Fis-karsin tehtaat, oluttehdas, mylly). Erityisesti 1960-luvun loppu ja 1970-luku olivat Hirvikosken nopean kasvun aikaa. Tällöin asuntorakentaminen oli varsin laajamittaista ja osin myös kerrostalovaltaista. Loimaan kau-punkikeskustan puolella puolestaan ensimmäiset varsinaiset pientaloalueet syntyivät vanhan keskustan eteläpuolelle 1930-luvulla. 1980- ja 1990-luvuilla taaja-asutus on laajentunut Loi-maan kaupunkikeskustan puolella etenkin valtatie 9 länsipuolelle ja Loimijoen pohjoispuolelle. Lisäksi taajamarakennetta on täydennetty uusilla asuinalueilla taajaman sisällä sekä sen reu-noilla. Kaupalliset ja hallinnolliset keskukset ovat sijoittuneet Loimaan kaupungin keskusta-alueelle sekä Hirvikosken keskukseen. Palvelutason ja asukasmäärän kasvun myötä vanhaa kaupun-kirakennetta on korvattu uudisrakentamisella, ja viime aikoina valtatie 9:n vetovoima on siirtä-nyt erityisesti palveluja teollisuussektorien rakentamista länteen. Hirvikosken taajaman lou-naispuolelle Loimijoen varrella on huomattavia teollisuuslaitoksia. Hirvikosken ulkopuolella pel-toalueiden keskellä sijaitsevat kylätaajamat, joista yleiskaava-alueelle sijoittuvat Onkijoki, Kar-hula, Pappinen ja Kauhanoja. Suurin ja palveluvarustukseltaan monipuolisin kylätaajama, Metsämaa sijoittuu kaava-alueen pohjoispuolelle. Kylätaajamat ovat useimmiten Loimijoen tai sen purohaarojen varsille nauhamaisesti rakentuneita, harvahkoja asutusrypäleitä. Kylien pal-veluvarustus on vaatimaton ja niiden määrä on ollut laskussa väestön poismuuton myötä. Hirvikosken ja kylien väliin sijoittuvat Loimaan laajat ja viljavat peltoalueet, joita rajaavat met-säiset ja matalat mäenharjanteet. Tilakeskukset on rakennettu peltojen keskelle, useimmiten maaston kohoumille tai mäkien rinteille. Huomattavimmat ja maisemallisesti tärkeimmät pelto-aukeat sijaitsevat Loimijoen varrella sekä valtatie 9 molemmin puolin lähestyttäessä keskustaa etelästä ja pohjoisesta. Loimaan kunta ja kaupunki yhdistyivät 1.1.2005. Yhdistymisen myötä Loimaan maankäytössä on nähtävillä uusia mahdollisuuksia. Loimaan kaupunkikeskustan ja Hirvikosken välistä nau-hamaista rakennetta voidaan täydentää ja valtatien 9 vartta hyödyntää paremmin elinkei-noelämän kehittämisen kannalta. 52

52 Koski (2003). Kuntajakoselvitys.



22

3.1 LOIMAAN KAUPUNKIKUVA

Loimaan kaupungin ydinkeskustan muodostaa Pikatien, Loimijoen, valtatien 9 ja rautatien ra-jaama alue. Ydinkeskustan ruutukaava perustuu vuonna 1923 laadittuun asemakaavaan, mis-sä kaupungin pääväylänä oli nykyinen Turuntie. Valtatie 9 sekä Pikatie ovat muuttaneet kes-kustan liikenteellisen suuntautumisen, mikä on aiheuttanut ilmeisiä kaupunkirakenteellisia on-gelmia ja monet vanhan asemakaavan kaupunkikuvalliset perusratkaisut kuten esimerkiksi katu- ja aukioverkoston aksiaalisommitelmat ovat toteutuneet vain osittain. Turuntien ja Pika-tien eritasoliittymän paikalle oli kaupungin varhaisimmissa asemakaavoissa osoitettu suorakul-mainen aukio, mistä pääkadut olisivat lähteneet säteittäisesti eri suuntiin, mm. torille. Kaupungin keskusta on mittakaavaltaan ja katutilojen mittasuhteiden osalta miellyttävä ja kau-pungin kokoon ja luonteeseen nähden sopiva. Kokonaisuutta häiritsee lähinnä rakennusten julkisivujen kirjavuus sekä kerrosluvun vaihtelu erityisesti torin ympärillä. Keskustan vanhim-mat säilyneet korttelit löytyvät Satakunnantien varrelta ja rautatien viereltä. Näiden alueiden mittakaava on virikkeikäs ja ihmisläheinen. Ongelmana on kuitenkin rakennusten vähittäinen rapistuminen sekä luontevan kulku- ja näköyhteyden puuttuminen Loimijoen rantaan. Kaupungin pääväyläksi on muodostunut Pikatie, jonka varrella sijaitsevat useat huomattavat julkiset palvelut (sairaala, valtion virastotalo, Heimolinna) sekä kaupallisia palveluita. Koska Pikatie on kuitenkin seudullinen väylä, ei suoria tonttiliittymiä ole sallittu, mikä estää sen käyt-töä varsinaisena pääkatuna. Keskusta-alueen hahmottumista heikentää myös mutkitteleva ka-tuyhteys torin ympärillä sijaitsevaan kaupalliseen ja hallinnolliseen keskukseen. Kaupungin liikenteellinen solmukohta, Pikatien ja valtatien 9 risteys, ei hahmotu tällä hetkellä riittävästi porttina Loimaalle johtuen liittymän korkeudesta, metsäisestä ilmeestä sekä sitä ym-päröivien rakennusten mataluudesta. Valtatien varsi on kerännyt ympärilleen runsaasti tilaa vievää kauppaa, mikä osaltaan on tuonut kaupunkimaista ilmettä valtatien ympäristöön. Loimaan kaupunkikeskustaa ympäröivät asuin-, liike- ja teollisuusalueet hahmottuvat selkeästi omiksi kokonaisuuksikseen johtuen pääliikenneväylien - Pikatien, valtatie 9 ja rautatien - sekä Loimijoen kaupunkirakennetta jäsentävästä vaikutuksesta. Taajama rajautuu nykyisin varsin selkeästi, koska rakennettu alue on laajentunut saumattomasti keskustasta ulospäin ja usein metsän suojassa. Pikatien eteläpuoli on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta muutamia kerrostaloalueita lu-kuun ottamatta. Alueen keskellä kohoaa urheilukeskuksen metsäinen mäkialue. Urheilukes-kuksen reunavyöhykkeillä sijaitsee myös useita oppilaitoksia. Asuinalueille leimallista on luon-nonläheisyys ja pienimuotoisuus huolimatta joidenkin kortteleiden tiiviistä rakenteesta ja pie-nestä tonttikoosta. Kokoojakadut jakavat alueen selkeisiin osa-alueisiin, ja eri vuosikymmeninä rakentuneet pientaloryhmät muodostavat miellyttäviä asuinympäristöjä. Pohjoinen osa Peltoisten kaupunginosaa on säilyttänyt vanhan puutarhakaupunginosan luon-teen. Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt runsaasti ja rehevät puutarhat täydentävät alueen vehreää yleiskuvaa. Peltoisissa on useita vanhoja teollisuus- ja liikekiinteistöjä, joiden kunto on nopeasti heikkenemässä. Hallitsevin rakennelma on valtion viljavarasto, jonka betonisiilot muodostavat koko kaupunkia hallitsevan maamerkin ja symbolisoivat samalla maatalouden voimakasta asemaa Loimaan seudun elinkeinotoiminnassa. Hirvikosken vanhin rakennuskanta sijoittuu kirkon läheisyyteen, Loimijoen varteen nykyisen taajaman pohjoisosaan sekä vanhan kirkon viereen Oripääntien varteen. Kirkko on edelleen Hirvikosken tärkein maamerkki ja rakennustaiteellisesti arvokkain julkinen rakennus. Entinen



23

Loimaan kunnantalo Hirvikoskentien varrella on toinen merkittävä rakennus, joka sijaitsee taa-jamarakenteeseen nähden keskeisellä paikalla. Hirvikosken taajamakeskusta sijoittuu Hirvikoskentien ja Kanta-Loimaantien risteyksen lähei-syyteen. Alueella sijaitsevat Hirvikosken julkiset ja yksityiset palvelut. Keskustan länsiosassa olemassa oleva puusto luo vehreän ja viihtyisän yleisilmeen. Sen sijaan risteyksen pohjoispuo-lella rakennettu ympäristö on keskeneräinen ja siitä johtuen taajamakuva vaikuttaa hieman sekavalta. Hirvikosken keskustan ympärille ovat rakentuneet pientalovaltaiset asuinalueet, jotka rajautu-vat varsin selkeästi ympäröiviltä peltoaukeilta tai sijoittuvat metsän sisään. Taajaman maise-mallinen hahmo on siten suhteellisen kiinteä ja yhtenäinen. Poikkeuksen tekee taajaman lou-naisosan teollisuusalue, joka katkaisee asuinalueiden yhteyden Loimijoen rantaan ilmansuun-tien kannalta edullisimmassa suunnassa, ja lisäksi teollisuushallien mittakaava on olennaisesti suurempi kuin taajaman muiden rakennusten. Ongelmaa lisää suojaviheralueiden puuttuminen teollisuushallien ympäriltä. Loimijoen rantamaisemaa ei taajaman rakenteessa ole juuri hyö-dynnetty. Uusimmat asuinalueet sijaitsevat Loimijoen pohjoispuolella Hulmilla, Mäenpäässä sekä Loimi-joen eteläpuolella Juvassa. Kaupunkiin saapuvan vierailijan ensivaikutelma muodostuu valtatien 9 näkymistä, joihin kau-pungin suunnittelussa on alettu kiinnittää viime aikoina entistä enemmän huomiota. Tienvarsi-tonttien valtatien puoleiset osat tulee jatkossakin mieltää tonttien pääjulkisivuiksi. Tärkeä maa-merkki Loimaan kaupungissa on viljavaraston lisäksi vesitorni, joka sijaitsee Juvan alueella sekä Hirvikoskella sijaitseva kirkko. Liitteeseen 15 on koottu kuvia Loimaalta. Liite 15 Kaupunkikuvia

3.2 VÄESTÖ JA ASUMINEN

Entisen Loimaan kunnan alueella väestökehitys on ollut pitkään laskeva, kun Loimaan kau-pungissa väestömäärä on säilynyt suunnilleen ennallaan. Yhdistymisen myötä Loimaan väes-tökehitys näyttää seuraavanlaiselle: Taulukko 3. Loimaan väestökehitys53.

Vuosi 1980 1990 2000 2001 2002 2003 2004 Väkiluku 13 320 13 738 13 230 13226 13 140 13 094 13 087

Vuonna 2004 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 21,4 %, alle 15 -vuotiaiden 16,1 % ja 15-64 -vuotiaiden 62,5 %54. Verrattuna sekä Loimaan seutukunnan että koko Varsinais-Suomen vä-estörakenteeseen on Loimaan väestörakenne merkittävästi vanhempi kuin muualla maakun-nassa keskimäärin. Ulkomaalaisia kaupungissa oli vuonna 2004 0,7 prosenttia väestöstä. Loimaan väkiluku on ollut laskusuunnassa aina 1990-luvun alusta lähtien. Loimaan vanha ikä-rakenne ja vähäinen kaupunkiin muutto vaikuttavat myös tulevaisuuden näkymiin. Jos kau-punkiin muutto ei lisäänny, väkiluvun lasku jatkuu.

53 Tilastokeskus, väestötilasto. 54 Tilastokeskus, väestötilasto.



24

Kuva 11. Loimaan asuinympäristö on hyvin monimuotoinen. Kuva 12. Loimaalla toimivan Domus Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Pekka Saira-nen kertoo asuinympäristöstä Loimaalla Yrittävä Loimaa –lehdessä 7.6.2005. Tilastokeskuksen viimeisimmän trendiennusteen mukaan väestömäärä laskee Loimaalla vuoteen 2030 mennessä 12 973 asukkaaseen. Väes-tön väheneminen kohdistuisi etenkin entisen Loimaan kunnan alueelle, kun entisen Loimaan kaupungin alueella väestö kasvaisi nykyisestä hieman. Ikärakenne vanhenee ennusteen mukaan huomattavasti: yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 1500 hengellä yltäen vuonna 2030 4283 henkeen. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) määrä puolestaan las-kee 1400 hengellä (v.2030 6770 15-64-vuotiasta) ja lasten määrä 150 hengellä (v.2030 1920 alle 15-vuotiasta). Loimaan kaupungin suurimmat asutuskeskittymät ovat rautatien ja ruu-tukaavakeskustan ympäristö sekä Hirvikosken taajama-alue. Näissä asuu yhteensä 72 prosenttia kaupungin asukkaista. Loput 28 prosent-tia hajaantuvat pääasiassa kyläkeskuksiin sekä näiden ympäristöön. Liite 4 Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain Vuonna 2005 Loimaan taajama-aste oli 69 %55. Asutus on painottunut pientaloihin (55 % asunnoista pientaloissa ja 12 % rivi- tai ketjutalois-sa). Verrattuna naapurikuntiin on Loimaalla kuitenkin merkittävä määrä myös kerrostaloasuntoja (2129 kappaletta vuonna 2004)56. Asuntokanta on kasvoi merkittävästi Loimaan kaupungin puolella 1980-luvulla (noin 700 uutta asuntoa). Loimaan kunnan puolella kehitys oli huomattavasti hitaampaa (noin 120 asuntoa). 1990-luvulla kehitys on hidastunut, mutta viime vuosina asuntorakentaminen on jälleen vilkas-tunut. Tällä hetkellä näköpiirissä on useita kerros- ja rivitalohankkeita. Uusia asuinalueita rakennetaan olemassa olevan taajamarakenteen yhteyteen keskustaan, Suopellolle, Hulmille, Mäenpäähän sekä Moi-sionpellolle, Kalliolaan ja Niinijoella Alimarkkulaan.57 Liite 5 Myönnetyt rakennusluvat 2003-2005 (1.12.2005 saakka) Liite 6 Rakennuskanta (asuin-, palveluja teollisuusrakennukset) Liite 7 Asuinrakennuskanta 2005 (Pien-, rivi- ja kerrostalot) Asuntokannan lisääntyminen ja ennen kaikkea asuntokuntien keskikoon pieneneminen yhdes-sä väestönkasvun pysähtymisen kanssa on vaikuttanut asumisväljyyden kasvuun entisen Loimaan kunnan puolella. Myös Loimaan kaupungin puolella asumisväljyys on kasvanut asun-tokannan kasvun sekä asuntokuntien keskikoon pienenemisen myötä.

55 Suomen Kuntaliitto (2005). 56 Tilastokeskus, asuminen-tilasto. 57 Loimaan lehti 10.3.2006.



25

Loimaan vahvuuksia asumisen suhteen on monipuolinen asuntokanta sekä ympäristö; tarjonta vaihtelee maalaistaloista kerrostaloasuntoihin ja kyläympäristöistä kaupunkiympäristöön, jossa lähipalvelut ja ratayhteydet ovat lähellä. Myös asunnot ja tontit ovat halpoja verrattuna läheis-ten kasvukeskusten tarjontaan. (Kuvat 11 ja 12) 3.3 ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖPAIKAT

Elinkeinorakenteeltaan Loimaa painottuu palveluihin; palvelualoilla työskentelee 58,7 %, jalos-tuksessa 30,8 % ja alkutuotannossa 8,7 % Loimaan työllisestä työvoimasta. Elinkeinorakenne eroaa entisten Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan välillä. Taulukko 3. Loimaan työpaikkakehitys58.

Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Työpaikkamäärä 5 129 5 131 5 296 5 459 5 595 5 695 5 642 5 621 5 758

Loimaan työpaikkojen määrä on pääosin kasvanut laman jälkeisinä vuosina. Etenkin viimeis-ten vuosien aikana ja Loimaan kaupungin sekä Loimaan kunnan yhdistymisen jälkeen on ollut nähtävillä selkeä nousukausi työpaikkojen ja elinkeinoelämän suhteen. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet julkisella puolella sekä teollisuudessa ja rakentamisessa. Maa- ja metsätaloudes-sa tilanne on toinen: noin 25 maatilayritystä on lopettanut vuosittain toimintansa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maatilayritysten merkitys Loimaan taloudelle, työllisyydelle, väes-tökehitykselle ja koko seudun talouselämälle on suuri, minkä vuoksi taantuva kehitys on monin tavoin haitallinen.59 ja 60 Loimaan elinkeinoelämän erityispiirteenä on PK-yrittäjyys. Kaupunkiin rekisteröityjä toimipaik-koja on yhteensä 1030 (2005)61. Toimivia maatiloja on Loimaalla noin 550. Suurin työnantaja on Loimaan kaupunki. Suurimmat työnantajat Loimaalla on lueteltu taulukossa 4: Taulukko 4. Loimaalle rekisteröidyistä työnantajista suurimmat.62 Työnantaja Toimiala Työntekijöiden määrä

(tai kokoryhmä) Loimaan kaupunki Hallinto ym. 700 Loimaan aluesairaala Terveydenhuolto 558 Loimaan seudun kansan-terveystyön yhtymä

Terveydenhuolto 176

Domus Yhtiöt Oy Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 100-249 Ofa Oy Ab Kiinnittimien, ruuvien ketjujen ja jousien valmistus 50-99 Dino Lift Oy Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 50-99 Vallox Oy Jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus 100-249 Lännen Tranctors Oy Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus 50-99 Vilakone Oy Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus 100-249 Pemamek Oy Muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistus 50-99 Loimaan tasoiteurakointi Nieminen Oy

Maalaus 50-99

Pihla-Ikkunat Ky Puutavaratuotetukkukauppa 50-99 Auria Oy Puhelinliikenne 100-249 Yleinen työttömyyskassa Muu pakollinen sosiaalivakuutustoiminta 50-99

58 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 59 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 60 Tilastokeskus, yritysrekisteri. 61 Loimaan seudun kehittämiskeskus (2005). Laaja yrityslista toimialoittain 12.9.2005 62 Loimaan seudun kehittämiskeskus, toimipaikkatuloste 8.3.2006



26

Näiden lisäksi suuria työnantajia ovat Loimaan Ammatti-instituutti, Turun ammattikorkeakoulu, Kalustetukku Oy ja Palin Granit Oy. Vaikka Loimaan väestöpohja on varsin pieni, on kaupun-gissa paljon kaupallisia palveluita tarjoavia yrityksiä. Loimaa on esimerkiksi tunnettu autokau-poistaan. Myös muut valtatien 9 varrella sijaitsevat suuret kaupalliset yksiköt vetävät asiakkai-ta koko seutukunnan alueelta. Enemmän kaupallisista palveluista on kerrottu kappaleessa 3.4 Palvelut. Suurimmat yritykset ovat sijoittuneet pääasiassa taajama-alueen yhteyteen. Laajin teollisuus-alue on radan itäisellä puolella (Peltoinen). Myös keskustan pohjoispuolella (Hulmi) sekä Loi-maan kuntakeskuksen lounaiskolkassa on laajahkot teollisuusalueet. Kaupungin tavoitteena on yritysalueen laajentaminen valtatien 9 varrella. Aiemman yleiskaavan teollisuus- ja työpaik-ka-aluevaraukset pohjautuvat eteläisen ohikulun ja eritasoliittymän rakentamiseen. Näiden alueiden tarkoituksenmukaisuus, sijainti ja määrä tulee arvioida ohikulkutien linjauksen yhtey-dessä. Ohikulkuteiden liittymäalueiden maankäytön kehittämisessä on vaarana keskustan pal-velujen valuminen liittymäalueelle. Tammikuussa 2006 Loimaan työttömyysaste oli 8,6 %. Koko Loimaan seutukunnan alueella työttömyysaste oli tammikuun lopussa 7,7 %, Varsinais-Suomessa 8,7 ja koko maassa 11,8 %. Loimaan työttömistä työhakijoista 53,8 % oli miehiä, 9,0 % alle 25-vuotiaita ja 43,8 % yli 50-vuotiaita. Yli vuoden työttömänä olleita oli 22,8 % työnhakijoista.63 Liite 8 Ydinkeskustaa täydentävät työpaikka-alueet

a. Osayleiskaava-alue b. Keskustan alue

Loimaan kaupungin ja kunnan yhdistyminen on ollut kaupunginjohtaja Jorma Kopun mukaan varsinainen piristysruiske kaupungille; yrittäjien luottamus kaupunkiin on parantunut ja loimaa-laisilla yrityksillä on mennyt paremmin kuin koskaan. Uutta piristysruiskua hän toivoo maaseu-tukaupunkikeskusten yhteistyöstä: ”Meidän kannattaisi virittää yhteistyötä Forssan, Loimaan, Huittisten ja Someron kesken ainakin korostaaksemme logistista asemaamme maan suurim-pien kaupunkien välimaastossa.”64 Sama tavoite on Loimaan seutukuntaan perustetulla tule-vaisuusklubilla, jonka tarkoituksena on kehittää Loimaan seudusta vahva talouselämän veturi. Klubi pyrkii muodostamaan seudulle kokonaan uusia ja osallistuvia toimintakulttuureja sekä kokoamaan niin sanottua hiljaista tietoa kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi. Lähtökohdat Loimaan seudulla ovat hyvät; sijainti on hyvä, seudulla on paljon osaamista, elinkeinorakenne on monipuolinen ja ihmisten identiteetti on vahva. Lisäksi mikroyritykset luovat oman innovatii-visen ryhmän seudulle, jonka kekseliäisyyttä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää yhä enem-män.65 3.4 PALVELUT

Julkiset palvelut Loimaalla on hyvät julkiset peruspalvelut sosiaali- ja terveystoimessa, koulutuksessa sekä lii-kunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa. Julkiset palvelut sijaitsevat pääosin Loimaan kaupunki-keskustassa ja Hirvikosken keskustassa. Kaupunkikeskustassa sijaitsevat mm. osa kaupungin hallinnosta, yläkoulu ja lukio, jäähalli, muutama lasten päiväkoti, Loimaan aluesairaala, terve-

63 Varsinais-Suomen TE-keskus, Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1 / 2006. 64 Turun sanomat 21.3.2006 65 Hietanen, O., T. Nurmi & P. Salminen (2006). Loimaan lehti 22.3.2006.



27

yskeskus, vanhusten palvelukeskus, kirjasto sekä nuorisotalo. HIrvikosken palvelut ovat myös kattavat: keskustassa sijaitsevat ylä- ja alakoulut, päiväkoti, terveyskeskus, palvelutalo, uima-halli, urheilutalo, kirjasto sekä kansanopisto. Kylien palveluvarustusta parantavat kylissä toimi-vat päiväkodit sekä koulut. Kauhanojan, Kojonkulman, Metsämaan ja Niinijoen kylissä on ala-koulut ja Kojonkulman sekä Metsämaan kylissä vähittäistavarakauppa ja postipalvelupiste.

Kuva 13. Loimaan kaupungin koulut (Lähde: Loimaan ja Loimaan kaupungin kuntajakoselvitys 2003). Perusopetuksen lisäksi Loimaalla on runsaasti oppilaitoksia. Ammatillista opetusta annetaan Turun ammattikorkeakoulun Loimaan yksikössä ja Loimaan ammatti-instituutissa (neljä eri toi-mipistettä). Lisäksi kaupungissa on työväenopisto sekä musiikkiopisto. Turun ammattikorkea-koulussa voi opiskella yhteiskuntatieteitä, liiketaloutta ja hallintoa, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa sekä luonnontieteitä. Loimaan kaupunki tekee yhteistyötä palvelujen järjestämisessä Loimaan seutukunnan kuntien kanssa. Loimaalla sijaitsee kaksi yläkoulua, lukio sekä Loimaan aluesairaala. Loimaan kau-pungin tavoitteena on myös ylimaakunnallisen yhteistyön syventäminen etenkin Forssan, So-meron sekä Huittisen kanssa mm. elinkeinoelämän kehittämisessä.66 Liite 9 a. Perus-, erityis- ja erikoisalojen opetuksen toimipisteet, päiväkodit b. Koulut, etäisyydet Liikunta- ja virkistyspalveluja on kuvattu kappaleessa Virkistys- ja vapaa-ajan alueet. Loimaan kaupungilla on pohjavedenottamot Lähteenkorvassa, Sulajoella, Metsämaalla ja Sai-kussa. Vedenottoluvat kaupungilla on Lähteenkorvan, Sulajoen ja Metsämaan vedenottamoil-le. Lisäksi Loimaan kaupungin keskustassa sijaitsee Saikun varavedenottamo. Keskitetyn ve-denjakelun piiriin kuuluu lähes koko kaupunki. Vuonna 2003 Loimaan kaupungin alueella vesi-johtoverkostoon oli liittynyt 12900 asukasta ja liittymisaste oli 99 prosenttia. Loimaan kaupun-gilla ei ole muihin kuntiin varmuusyhteyksiä. 67 66 Kopu, J. (2006). Turun sanomat 21.3.2006. 67 Loimaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (2005).



28

Loimaan kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon kuuluvat lähes kaikki kaupungin taa-jama-alueet mukaan lukien Hirvikosken ja Niinijoen alueet. Loimaan viemäriverkostoon oli vuonna 2003 liittyneenä yhteensä 8530 asukasta ja liittymisaste oli 65 prosenttia. Keskitettyjen viemäröintijärjestelmien ulkopuolella oli vuonna 2003 4550 asukasta. Loimaan kaupungin jäte-vedet käsitellään Loimaan kaupungin ja Mellilän kunnan yhteisesti omistamassa keskuspuh-distamossa. 68 Loimaan kaupunkiin on laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma vuonna 2005. Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vedenhankinta tapahtuu jatkossa samoista vedenottamoista kuin nykyisinkin. Vesihuoltoverkostoa laajennetaan asemakaavoituksen mukaisesti uusille asemakaavoitetuille alueille. Tavoitteeksi on asetettu kuntayhteistyön lisääminen rakentamalla yhdysvesijohto joko Alastarolle tai Oripäähän. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kuntayh-teistyön lisäämistä myös jätevedenpuhdistuksen osalta rakentamalla siirtoviemärit Loimaan keskuspuhdistamoon Oripäästä ja Alastarolta ja laajentamalla Loimaan keskuspuhdistamoa. Myös viemäriverkostoa laajennetaan asemakaavoituksen mukaisesti uusille asemakaavoitet-taville alueille sekä viemäriverkoston läheisyydessä oleville jo rakennetuille alueille.69 Tällä hetkellä (syksy 2006) neuvotellaan Loimaan ja Forssan kaupunkien jätevesiyhteistyöstä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään, että seuraavien alueiden vesijohto- ja/tai jä-tevesihuoltoverkostoa kehitetään

- Uudet kaava-alueet - Niinijoen taajama ja Niinijoen varsi - Yksittäiset viemäriverkostoon kuulumattomat kiinteistöt Loimijoen rannalla (kaava-alue) - Juvan alue - Ferrarian alue - Tiiran alue - Alimarkulan alue - Sunin alue - Loimijoen varsi (Haitula, Kurittula, Karsattila, Kauhanojan alue) - Petäjoen ranta ( Karhula-Piltola) - Kojonjoen varsi (Metsämaa, Korvenkylä, Köyliönkylä/Kojonkulma, Kojonperä) - Haja-asutusalueet

Loimaan mahdollisia viemäröitäviä alueita on selvitetty myös Lounais-Suomen ympäristökes-kuksen ja Varsinais-Suomen liiton toimesta vuonna 2006 (Liite 10c). Liite 10 a. Ote vesihuollon kehittämissuunnitelmasta b. Vesihuollon runkoverkot, nykytilanne

c. Loimaan mahdolliset viemäröitävät alueet (Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen liitto)

Kaupalliset palvelut Loimaan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Loimaan kaupungin ja Hirvikosken keskuksiin. Keskeiset palvelut sijaitsevat Loimaan kaupungin torin läheisyydessä ydinkeskustassa sekä Pikatien sekä valtatien 9 varrella ja Hirvikoskella lähinnä Hirvikoskentien sekä Kanta-

68 Loimaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (2005). 69 Loimaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (2005).



29

Loimaantien varrella. Loimaan kaupallisesta palveluverkosta on osayleiskaavatyön yhteydessä laadittu selvitys.70 Loimaan kaupunkikeskuksessa on kolme ja Pikatien sekä Valtatien 9 läheisyydessä neljä päi-vittäistavaramyymälää, Hirvikoskella puolestaan kaksi myymälää ja Kojonkulmalla sekä Met-sämaalla yksi myymälä. Loimaan päivittäistavaramyymälät vetävät asiakasvirtoja oman kau-pungin lisäksi myös Alastarolta, Mellilästä, Ypäjältä ja Oripäästä. Lisäksi kaupunkiin tullaan kauempaakin auto- ja kalusteostoksille. 71 Loimaan erikoistavarakaupan tarjonta on varsin hyvä. Erikoistavarakaupalla on ollut hyvät olo-suhteet, sillä lähimmät erikoistavarakaupan keskittymät ovat Turussa ja Tampereella. Viime vuosien trendinä on ollut tilaa vaativien erikoistavarakauppojen lisääntyminen valtatien 9 var-rella. 72 Loimaalla on varsin korkea autoistumisaste (Loimaa 556 ha/1000 as., Varsinais-Suomi 469 ha/1000 as.)73 Autoistumisaste sekä ikärakenne vaikuttavat siihen, mistä kuluttajat hakevat kaupallisia palveluita. Korkea autoistumisaste mahdollistaa palveluiden hakemisen kauempaa kuin asuinpaikkakunnalta. Toisaalta ikärakenteen vanheneminen Loimaalla ja Loimaan seutu-kunnassa lisäävät lähipalveluiden kysyntää todennäköisesti tulevaisuudessa. Loimaan kau-pungin haasteena onkin tulevaisuudessa kehittää valtatien 9 vartta tilaa vaativan erikoistava-rakaupan alueena mutta samalla säilyttää ja kehittää keskustan palveluja etenkin iäkkään vä-estön tarpeita vastaavaksi.74

70 Suunnittelukeskus Oy (2006). Selvitys kaupallisesta palveluverkosta. 71 Suunnittelukeskus Oy (2006). Selvitys kaupallisesta palveluverkosta. 72 Suunnittelukeskus Oy (2006). Selvitys kaupallisesta palveluverkosta. 73 AKE www-tietopalvelut. Henkilöautotiheys vuonna 2004. 74 Suunnittelukeskus Oy (2006). Selvitys kaupallisesta palveluverkosta.



30

3.5 LIIKENNE

Tieverkko Loimaan tieverkon rungon muodostavat valtatie 9 Turku-Tampere, maantie 213 Jokioinen-Loimaa-Alastaro-Säkylä sekä maantie 210 Loimaa-Oripää-Yläne. Hallinnollisesti seututie 213 on Loimaan keskustan alueella katu (Pikatie). Hirvikosken taajama sijaitsee maantien 210 ja paikallistien 12605 varrella.75 Uusi maantielaki astui voimaan vuoden 2006 alussa. Valtatie 9 on osa uuden maantielain 4 § mukaista, Liikenne- ja viestintäministeriön suunnittelemaa valtakunnallista runkotieverkkoa. Maantielain 4 §:n 3 momentin perusteella runkotielle voidaan määrätä liittymiä vain tiesuunni-telmassa. Loimaan keskustassa Pikatiellä valtatien 9 ja Aleksis Kiven välisellä osuudella on mitattu seu-dun suurimmat liikennemäärät, jotka ovat keskimäärin yli 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennusteiden mukaan liikennemäärät ovat kasvussa.76 Tähän vaikuttavat kaupallisten palvelui-den keskittyminen alueelle sekä runsas työpaikkaliikenne Loimaan keskustaan. Lähitulevaisuudessa Loimaan tieverkko muuttuu hieman, sillä Tuulensuun eteläpuolelle on päätetty rakentaa uusi eritasoliittymä ramppeineen ja Lamminkatua jatkaa uuteen eritasoliitty-mään asti. Nykyinen Lamminkadun väliaikainen liittymä suljetaan. Liite 11 Päätieverkko / Raideliikenne Liite 12 Ote Liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttötarkastelusta (2004) Loimaan tieverkolle on kaavailtu 1970-luvulta lähtien useita uusia yhteyksiä, joille on tehty myös maankäyttövarauksia. Loimaan ohitustielinjaus kaakosta luoteeseen on esitetty yleis-kaavassa pohjoisena (mt 213 suuntaisena) ja eteläisenä (mt 213 – mt 210) varauksena. Loi-maan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa nähdään pohjoinen varaus tavoitteellisempa-na77. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2004) on esitetty seuraavia kehittämis-tarpeita:78

- Niittukulman portin liittymäjärjestelyt (tilapäisen tasoliittymän korvaaminen eritasoliitty-mällä)

- Pikatien ruuhkaisuus ja kevyen liikenteen tien ylitysten turvaaminen - Autoliikenteen sillan rakentaminen Aleksis Kiven kadun päästä joen pohjoispuolen kas-

vaville asuinalueille - Kaupunkikeskustan ja Hirvikosken välisen kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen

erityisesti taajaman eteläosassa (mm. valtatien alikulut ja joen ylitysmahdollisuus Ju-van alueelta)

- Juvan paikallistien raskas liikenne (kapea asuntokatumainen tie ilman kevyen liiken-teen väylää, tien varrella raskasta liikennettä synnyttäviä teollisuuslaitoksia)

- Melusuojaukset Pikatien varrella

75 Varsinais-Suomen liitto (2004). Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttötarkastelu. 76 Varsinais-Suomen liitto (2004). Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttötarkastelu. 77 Varsinais-Suomen liitto (2004). Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttötarkastelu. 78 Varsinais-Suomen liitto (2004). Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, maankäyttötarkastelu.



31

- Valtatieltä 10 Somerolle johtavan kantatien 52 pohjoispään oikaisu, joka tarjoaa suju-vamman yhteyden Helsingin ja Someron suuntaan seututien 213 jatkona

- Taajaman reunoilla kevyen liikenteen jatkamistarpeita on mm. Turuntien varrella ase-maseudulta etelään ja Hirvikoskella paikallistien 12605 ja maantien 213 varrella ainakin Alastarolle johtavan paikallistien 12608 liittymään asti

Liikenneturvallisuuden osalta valtatie 9 (lähinnä liittymien kohdalla) sekä Loimaan keskustassa etenkin muutamat Pikatien sekä Tampereentien liittymät on todettu heikoiksi Loimaan kau-pungin liikenneturvallisuussuunnitelmassa.79 Valtatie 9 on Turusta Lietoon asti moottoritietä ja Liedosta Auraan leveäkaistatietä. Tampereel-ta Toijalaan valtatie 9 on noin 40 km osuudella moottoritietä. Valtatiestä 9 on laadittu useita kehittämis- ja parantamisselvityksiä. Tiehallinnon suunnitelmissa on pitkällä aikavälillä paran-taa tietä eritasoliittymillä, ohituskaistoilla, rinnakkaistieratkaisuilla ja keskikaiteilla vastaamaan runkotieverkolle asetettavia vaatimuksia.

Tiehallinnon suunnitelmissa on myös valtatien 2 parantaminen välillä Vihti-Pori. Hanke alkaa vuoden 2006 syksyl-lä ja on kokonaisuudessaan valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Hankkeen on arvioitu parantavan valta-tien sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja joukkoliikenteen palvelutasoa. Hanke parantaa etenkin elinkeinoelämän edel-lytyksiä; kuljetusvarmuutta, kuljetusten tehokkuutta sekä matka-aikojen ennus-tettavuutta. 80 Kuva 15. Tiehallinnon suunnitelmissa on vt 2 liikennöitävyyden parantaminen. Hanke alkaa vuoden 2006 syksyllä.

Joukkoliikenne Loimaalta on linja-autoyhteydet Turkuun. Nopeammat joukkoliikenneyhteydet kaupungista on junan kanssa, joka kulkee Turkuun 40 minuutissa. Junat kulkevat Loimaan kautta noin kahden tunnin välein. Lisäksi Loimaan sisällä Loimaan kaupunkikeskustan ja Hirvikosken välillä on kaupunkimaisen tiheä paikallisliikenne. Yhteysvälillä Oripää-Hirvikoski-Loimaa ja Alastaro-Hirvikoski-Loimaa kulkevat myös koulumatkalaisten vuorot. Loimaan linja-auto- ja rautatieasema sijaitsevat samassa rakennuksessa. Turun lentoasemalle on matkaa noin 60 km ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle noin 140 km. Sekä nyt että tulevaisuudessa Helsingin lentoasema tulee olemaan yhteyksiensä puolesta maan merkittävin lentoasema, josta mm. on suorat lennot muualle maahan. Turun lentoase-man lähialueelle kehittyvä logistinen keskittymä tulee lisäämään rahtilentojen määrää Turusta.

79 Loimaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma (2001). 80 Tiehallinto (2006). Vt 2 Vihti-Pori hankekortti.



32

Logistiikka ja kuljetukset Valtatien 9 kehittäminen helpottaa ja nopeuttaa alihankintakuljetuksia seudullisella tasolla. Valta-kunnallisella tasolla Turku on erittäin tärkeä lo-gististen ketjujen solmukohta. Valtakunnan tasol-la toimijat pitävät Turun seutua pääkaupunkiseu-dun ohella ainoana alueena, jossa on valtakun-nalliset jakelujärjestelmät. Suurten operaattorien liikennettä on vähitellen keskittynytkin Turkuun (mm. Railship). Turun seudulla on käynnissä logistiikkakes-kushanke, jossa on kansainvälisen tason tavoit-teet81. Logistinen kilpailutilanne kotimaassa kiris-tyy, kun Vuosaaren satama toteutuu Helsingissä. Turun etuna on edelleen kuljetusten nopeus ja yhteydet Tukholmaan. Valtakunnallisesti logis-tiikkasektorilla kehityssuuntana on vahva panos-tus E18-alueelle. Kuva 16. Kuljetusvirrat rautateillä vuonna 2004. (Läh-de: ratahallintokeskus, Turun sanomat) Turku-Toijalan rataa korjataan kesällä 2006, jonka jälkeen rata kestää 25 tonnin painon, muttei akselipainon nostoa. Radan parantaminen nähdään maakunnassa tavoitteellisena, mutta ak-selipainon nostamisen suurimpana esteenä nähdään pehmeiköt, joissa rata ei kestä lisäkuor-maa. Radan parantaminen luo alueella uusia kasvun mahdollisuuksia, sillä yhdessä Turussa sijaitsevan valtakunnan ainoan junalauttasataman kanssa se luo hyvät rauta- ja vesitieyhtey-det kansainvälisille markkinoille.82 3.6 VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT

Loimaan kaupunki tarjoaa monipuolisia urheilu- ja virkistysmahdollisuuksia kuntalaisille. Urhei-lupalveluiden suurimmat keskittymät ovat Tuulensuussa sekä Hirvikoskella Kanta-Loimaantien varrella. Tuulensuussa sijaitsee urheilukeskus sekä tennis- ja jäähalli. Urheilukeskuksessa on monipuoliset mahdollisuudet urheilla. Hirvihovin liikuntakeskuksessa sijaitsee puolestaan Loi-maan uimahalli Vesihovi, yleisurheilukenttä, jääkiekkokaukalo, muutama tennis- ja beach vol-ley –kenttä, petangue-kenttä, tatamitila sekä palloilu- ja kuntosali. Lisäksi alueelta lähtee yli kilometrin mittainen valaistu pururata. Muut urheilu- ja liikuntapaikat sijaitsevat Loimaalla lä-hinnä koulujen yhteydessä.83 Loimaan taajaman yhteydessä Mäenpäässä on myös ratsastus-talli, jossa järjestetään opetuksen ja tuntiratsastusten lisäksi myös ratsastusleirejä. Kahden kunnan yhdistyminen näkyy liikunta- ja urheilupalveluiden sijoittumisessa; monipuoli-nen tarjonta jakaantuu kahdelle eri alueelle, joen vastakkaisille rannoille varsin kauas toisis-taan. Myös ulkoilureitit katkeavat niin, että Hirvikosken ja kaupungin keskustan puoleiset reitit eivät kohtaa toisiaan. 81 Andersson (2001) 82 Ratahallintokeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Varsinais-Suomen liitto (2006). Turun sanomat 28.2.2006. 83 Loimaan kaupunki (2006).



33

Liite 13 Virkistyspalvelujen alueet, liikuntapaikat Loimaalla järjestetään välillä myös suuria urheilutapahtumia. Kesaällä 2006 Loimaalla pelattiin esimerkiksi lentopallon Power Cup –kisat. Loimaa on myös tunnettu pitkästä ja voitokkaasta pesäpalloperinteestään. Loimaalla on monipuolisten liikuntapalvelujen lisäksi paljon kulttuuripainotteisia vapaa-ajanpalveluja. Hirvikoskella ja keskustassa sijaitsevien kirjastojen lisäksi kaupunkikeskustassa sijaitsevassa L-Kinossa esitetään maanantaisin elokuvia. Hirvikosken puolella vanhassa nah-katehtaassa sijaitsee Loimaan teatteri. Konsertti- ja juhlatalo Heimolinnassa järjestetään kon-sertteja. Lisäksi kaupungin alueella on useita museoita (mm. Maatalousmuseo, Kotiseutumu-seo) sekä näyttelyitä. Näistä mainittakoon Art Tyynelä, joka on Loimaan kaupungin omistama idyllinen 1920-luvun kaupunkitalo Loimaan keskustassa Satakunnantien varrella Loimijoen rannassa. Art Tyynelä on luovutettu Loimaan taideseuran käyttöön työskentely- ja näyttelyti-laksi. Tyynelässä on vuosittain 10 - 15 näyttelyä ja useita lyhytkursseja. Patsaspuisto eroaa edukseen monista muista näyttelyistä. Ulkotiloissa toimivaan näyttelyyn on koottu taiteilija Alpo Jaakolan veistoksi. Patsaspuisto on auki kesäisin.

Kuvat 17 ja 18. Vasemmalla Konsertti- ja juhlatalo Heimolinna ja oikealla Patsaspuiston yksi veistos (Lähde: Loimaan kaupunki 2006).



34

3.7 KULTTUURIYMPÄRISTÖ

Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita Loimaan kaupungissa ovat Kanta-Loimaan kirkko, Haaroisten kartano ja kulttuurimaisema, Karhulan kylä, Metsämaan kirkko-maisema ja Klokkarlan kirkonpaikka. Merkittävimmät suojelualueet kaupungin alueella ovat Niittukulman koskimaisema sekä Vesikosken ympäristö (Kuva 19). Loimaan seudulla on histo-riansa kautta rikas kulttuuriperintö. Maankäytön keskeisiä kysymyksiä onkin se, kuinka sovit-taa yhteen rakennetun-, kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä muinaismuistojen suojelun että uuden rakentamisen tarpeet. Liite 17 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennussuojelualueet ja

osayleiskaavan muinaismuistoalueet, rakennuskannan inventointi a. osayleiskaava-alue b. ydinkeskusta c. Aseman seutu

Kuva 19. Vesikosken ympäristö kerää kesäisin matkailijoita myös Loimaan ulkopuolelta (Lähde: Loi-maan kaupunki 2006). 3.8 MAISEMA

Loimaan seudun maiseman rakenteen runkona on laakea Loimijokilaakso pitkine, monimuo-toisine purouomineen. Uomien väliin on raivattu laajoja viljelysaukeita, jotka rajoittuvat usein mataliin mäenharjanteisiin ja niillä kasvaviin metsäsaarekkeisiin. Nämä harjanteet toimivat usein myös vedenjakajana. Maa- ja metsätalousrakentaminen sekä vanhimmat teollisuuslaitokset ovat perinteisesti sijoit-tuneet Loimijoen tai sen haarojen varrelle sekä metsäsaarekkeiden ja peltojen rajavyöhykkeil-le. Liikenneyhteyksien parantumisen myötä rakentaminen on levittäytynyt tie- ja ratavarsia seuraten viime vuosikymmeninä koilliseen ja lounaaseen.



35

Loimaan kunnan puoleiset alueet ovat kokonaisuudessaan ihmisen muokkaamaa kulttuuri-maisemaa. Hirvikosken taajama on syntynyt Loimijoen mutkaan metsää kasvavalle mäenhar-janteelle. Vaikka teollinen rakentaminen ja asutus ovat vähitellen levinneet metsän sisältä pel-toalueille, on myös Hirvikoski säilyttänyt luonnonläheisen yleisilmeensä. Muissa kylätaaja-missa väljä maaseutumainen rakennustapa on vielä hallitsevampaa kuin Hirvikoskella. Puhtaasti luonnontilaisia alueita löytyy Loimaan kunnan alueelta hyvin vähän. Metsät ovat ta-lousmetsiä ja suoalueet on pääosin kuivatuksella muutettu puuntuotantoon soveltuviksi. Loimaan maisemallisista tekijöistä on osayleiskaavatyön yhteydessä laadittu selvitys, jonka keskeiset tulokset on koottu liitteessä 14 a olevaan karttaan. Liite 14 a. Maisemaselvitys b. Maisemarakennehistoria 3.9 LUONNONYMPÄRISTÖ

Loimaan pinta-alasta peräti 43 prosenttia on peltojen peitossa (238 m2). Metsää on vielä noin 180 km2. Yli 20 hehtaarin soita on yhteensä noin 14 km2. Joen vartta kertyy 65 kilometriä. Si-sävesiä kaupungissa on vain noin 2 km2. Loimaan korkeuserot ovat varsin pienet. Korkeimmat huiput nousevat 110 metriin matalimpien jokilaaksojen ollessa 70 metrin tasossa merenpinnasta lukien. Maisemallisesti hallitsevia tai rakentamista haittaavia jyrkänteitä esiintyy kaupungin alueella vähän. Seudun alavimmat alu-eet sijaitsevat suunnittelualueen luoteisosassa, missä jokilaaksoalue levenee laajaksi tasan-goksi. Yleiskaava-alueen korkeimmat kohdat puolestaan sijaitsevat suunnittelualueen etelära-jalla sekä Loimaan kaupungin pohjoisosassa. Kasvillisuus Jokiseutu ja tasankoalueet ovat olleet jo keskiajalta lähtien tehokkaassa viljelykäytössä. Avoti-lojen rajaajina toimivat pienet mäenharjanteet, jotka moreeni- ja savipitoisina muodostavat metsille vahvan kasvualustan. Metsät ovat yleensä mustikkatyypin tuoreita kangasmetsiä. Kal-lioisilla ja vähän humusta sisältävillä alueilla kasvupaikkatyyppi muuttuu kuivaksi tai kuivah-koksi kangasmetsäksi (puolukka/kanervatyyppi). Soistuneilla painannealueilla kasvillisuus on rämettä, osin myös korpea. Suoalueiden kuivatus on muuttanut metsiä kohti tuoreen kankaan kasvupaikkatyypin lajistoa. Hakkuualueilla on lehtipuuvaltaista, nuorta metsää. Lehtojen rip-peitä on jäljellä jokiuoman reunoilla, jossa muutenkin on rehevämpää kosteikkokasvillisuutta (paju, tervaleppä, koivu). Rakennetuilla alueilla luontaisten puu- ja pensaslajien joukkoon on tuotu puistolajeja kuten esimerkiksi hopeapajua, lehmuksia ja jalavia. Kasvillisuuden kunto on Loimaan kaupungin alueella yleensä kohtuullinen. Keskustan ulko-puoliset metsäalueet ovat talousmetsiä. Asemakaavoitetuilla alueilla kasvillisuus on merkittä-vältä osin puistomaista. Ilman tai maaperän saastumisesta johtuvia häiriöitä ei laajassa mitas-sa ole alueella ilmennyt. Ongelmallisia ovat lähinnä rakentamattomat puistoalueet, joiden osal-ta kasvillisuuden hoito on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle.



36

Vesiolosuhteet Loimaan alueen maaperän savisuus merkitsee hidasta pintavesien imeytymistä maaperään. Toisaalta alueen tasaisuus vähentää myös vesien valumanopeutta, jolloin kasveille jää aikaa käyttää hyödykseen pintavesien tuomaa kosteutta. Huomattava osa sadannasta valuu ojia ja puroja myöten Loimijokeen. Yleiskaava-alueen etelänurkka kuuluu Petäjoen valuma-alueeseen ja pohjoisosa Onkijoen valuma-alueeseen. Loimaan lounais- ja pohjoisosissa on pohjavesialueita. Pohjaveden pinta on yleensä varsin lähellä maanpintaa (1-1,5 m). Pohjaveden liikkeet ovat maaperän savisuuden johdosta hitaita, minkä vuoksi Loimaan kaupungin tärkeimmät pohjaveden ottamot sijaitsevat Loimaan kunnan puolella ennen muuta Virttaankankaan-Mellilänkankaan harjujonolla, missä pohjavesivarat ovat hyvät ja käyttökelpoiset. Loimijoki Loimijoki alkaa Tammelan Pyhäjärvestä. Loimaan yläpuolisen jokiosuuden pituus on noin 30 kilometriä. Loimijokeen kohdistuva jätevesikuormitus on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta lähtien. Silti Loimijoen ravinnetaso on edelleen erittäin rehevien vesien luokassa, ja py-syy hajakuormituksen takia korkeana myös tulevaisuudessa. Loimijoen happitilanne pysyy ny-kyisellä kuormitustasolla läpi vuoden vähintään tyydyttävänä ja suuren osan vuotta hyvänä.84 Vuositasolla jätevesien osuus oli Loimijoen typpivirtaamasta 7 prosenttia ja fosforivirtaamasta 2,2 prosenttia. Koko Loimijoen typpi- ja fosforipitoisuuksien kannalta hajakuormitus muodistaa merkittävän kuormitustekijän. Runsaiden valumahuippujen aikana Loimijokeen valuvat vedet ovat savisia aiheuttaen voimakasta samentumista ja ravinnepitoisuuksien nousua. Loimijoen ravinnepitoisuudet ovat viime vuosien tulosten mukaan alhaisimmillaankin 3-4-kertaisia puh-taisiin jokivesiin verrattuna. Tavanomaisempaa on, että ero on vieläkin suurempi. Pahimmil-laan fosforipitoisuus on noin 15-20- ja typpipitoisuus 10-15-kertainen luonnontasoon nähden. Myös vuonna 2005 suurimmat pitoisuudet osuivat tähän haarukkaan. 85 Loimijoen hygieeninen veden laatu on talvisin ja voimakkaiden ylivalumien aikana välttävä tai huono. Hygieenisesti likaantuneimmat alueet sijoittuvat Forssan-Jokioisten seudulle sekä Loi-maan alapuolelle. Keskikesällä vesi on täyttänyt alajuoksulla ajoin/paikoin jopa hyvän uimave-den vanhan luokituksenkin mukaiset, nykyistä tiukemmat raja-arvot. 86 Kokonaisuutena Loimijoen vesi on parhaimmillaankin vain välttävää uimavettä, kun huomioi-daan veden sameus ja ajoittain runsas levätuotanto. 87 Happitilanteen elpyminen ja jätevesikuormituksen pysyminen nykyisellä tasolla mahdollistavat osittaisen virkistyskäytön. Myös virkistyskalastukselle tarjoutuu paremmat mahdollisuudet happitilanteen pysyessä hyvänä ja mm. kirjolohi-istutuksien tuottaessa hyviä tuloksia. 88 Loimijoen varren kunnat ovat esittäneet vesipiirille kunnostuskohteiksi mm. kalaportaiden ra-kentamista Loimijoen voimalaitosten ohi sekä Hirvikosken patorakennelman purkamista ja kosken saattamista luonnontilaan. Kalastuksen ja muun virkistyskäytön kehittämiseksi Loimi-jokeen olisi pyrittävä saamaan riittävä minimivirtaama myös alivirtaamakausiksi. 84 Perälä, Harri & Reijo Oravainen (2005). Loimijoen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto. 85 Perälä, Harri & Reijo Oravainen (2005). Loimijoen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto. 86 Perälä, Harri & Reijo Oravainen (2005). Loimijoen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto. 87 Perälä, Harri & Reijo Oravainen (2005). Loimijoen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto. 88 Perälä, Harri & Reijo Oravainen (2005). Loimijoen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto.



37

Loimaan alueella Loimijoen varrella kasvaa rehevä jokikasvillisuus, joka poikkeaa olennaisesti alueen muusta kasvillisuudesta. Jäljellä on myös joitakin rantalehtoja. Maaperä Jääkauden jälkeen Loimaan alueella meren pohjalle kerrostui savikoita, joiden paksuus saat-taa olla useita kymmeniä metrejä. Tätä savitasankoa rajoittavat lännessä loivarinteinen Virt-taankankaan-Mellilänkankaan harjujono, mikä on koko alueen tärkein pohjavesialue sekä koil-lisessa jyrkempi Murronharju. Harjujen vallitsevin maalaji on moreeni. Savialueen keskellä on pieniä, meren huuhtomia moreenikumpareita. Turvemaita ja soita on verraten vähän, ja niis-täkin suurin osa on raivattu pelloiksi tai ojitettu metsän kasvun parantamiseksi. Loimaan kaupungissa maaperä on paikoin pilaantunut teollisuuden ja jätteidenkäsittelyn seu-rauksena. Merkittävimmin pilaantuneita maa-alueita on rautatien varrella. Liite 18 Maaperä Liite 20 Pilaantuneet maat

a. Kunnostetut ja puhdistetut kohteet b. Pilaantuneet kohteet c. Riskikohteet

Ilmasto Loimaan alueella ovat vallitsevina tuulensuuntina lounaistuulet, keväästä syksyyn. Ne ovat myös voimakkuudeltaan kovimmat tuulet. Talviaikana voimistuvat kaakkoistuulet. Pienilmaston kannalta ongelmallisia ovat siten laajat peltoaukeat ja erityisesti niiden pohjois- ja koillisreunat, joihin tuulet puhaltavat esteettä. Loimaan kaupungin alueella tällaisia aukeita ovat Suopellon, Niittukulman ja Peltoisten alueet. Toisaalta valo ja auringon lämpö kompensoi tuulisuuden ai-heuttamaa ongelmaa juuri näillä alueilla. Suunnittelualueen tasaisuudesta johtuen kylmiä pohjoisrinteitä on niin vähän, ettei niillä ole oleellista yleiskaavallista merkitystä. Pienilmastolliset tekijät tulee selvittää alueiden yksityis-kohtaisen suunnittelun yhteydessä. Loimijoella on lämpöeroja tasaava vaikutus, mutta tal-viaikaan joen jäädyttyä se muodostaa kylmän ilman painanteen. Suuret peltoaukeat ovat herk-kiä reagoimaan lämpötilan vaihtelulle. Toisaalta ne lämpenevät keväisin helpommin kuin met-säisemmät seudut. Keskimääräinen vuosisadanta jaksolla 1931-1961 oli noin 600 mm. Termisen kasvukauden pituus (vuorokauden keskilämpötila yli +5 astetta) samalla jaksolla oli 169 päivää vuodessa. Merkittävät luontokohteet Loimaan taajama-alueiden läheisyydessä on muutamia merkittäviä luontokohteita: Nopankoski Hirvikosken puoleisella joenranta-alueella, Hirvikoski ja rantalehdot sekä Viljavaraston ratapi-ha. Hieman kauempana taajama-alueesta on suojeltu Niittukulman puroja metsäalue. Edellä esitetyillä alueilla tulee välttää rakentamista. Viljavaraston ratapiha eroaa muista alueista siten, että ratapiha-alueen ja viljavaraston ympäristössä tulee säästää hiekkapohjaista, hoitamatonta aluetta, jotta alueen luontoarvot eivät tuhoutuisi. Liite 16 Natura-alueet, kansalliset suojeluohjelmat, pohjavesialueet ja osayleiskaavan

Suojelualueet



38

3.10 KAAVOITUSTILANNE JA MAANOMISTUS

Loimaan alueen maakuntakaavoitus on valmisteluvaiheessa. Alueella on voimassa Varsinais-Suomen seutukaava. Liite 1 Ote Varsinais-Suomen seutukaavayhdistelmästä. Maakuntakaavatyö käynnistyi Loimaan seudun, Turunmaan, Vakka-Suomen sekä Turun seu-dun kehyskuntien osalta maakuntavaltuuston 2.6.2003 tekemällä päätöksellä. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomen maakuntakaavan luonnos on nähtävillä vuonna 2007, ja vuonna 2009-2010 ympäristöministeriön vahvistettavana. Loimaan kaupungin ja kunnan yhteinen yleiskaava on hyväksytty kaupungin valtuustossa 29.6.1995 ja Loimaan kunnanhallituksessa 28.8.1995. Lisäksi entisen Loimaan kunnan alueel-la on voimassa kaksi yleiskaavaa: Metsämaan taajaman yleiskaava (hyväksytty 25.6.1984) ja Niinijoen kyläkeskuksen yleiskaava (hyväksytty 28.2.1983). Loimaan kaupunki omistaa raken-tamattomia maa-alueita lähinnä Juvan alueella valtatien 9 läntisellä puolella Loimijoen etelä-puolelta. Asemakaavoitetut alueet, nykyinen maankäyttö sekä ajankohtaiset kaavahankkeet näkyvät liitteessä 3. Liitteessä 19 on kuvattu Loimaan kaupungin maanomistus. Liite 2 Ote Loimaan kaupungin osayleiskaavasta Liite 3 a-1. Nykymaankäyttö, kaavoitustilanne ja ajankohtaiset kaavahankkeet

a-2. Nykymaankäyttö, kaavoitustilanne ja ajankohtaiset kaavahankkeet, keskusta b Ajankohtaiset kaavahankkeet

Liite 20 Kaupungin maanomistus a. 1 : 60 000 b. 1 : 20 000 3.11 STRATEGISET TAVOITTEET

Kuntastrategia on toimintasuunnitelma, johon pohjautuen kunta sopeuttaa toimintansa toimin-taympäristön muutoksiin ja valmistautuu tulevaisuuteen valitsemallaan tavalla. 1.1.2005 perustetulle Loimaan kaupungille on laadittu sen ensimmäinen strategia, johon pe-rustuvat konkreettiset toimenpiteet on määritelty valtuustokaudelle 2005 – 2008. Strategian pidempi tähtäin on kuitenkin vuoteen 2015 asetetussa visiossa. Uuden Loimaan ensimmäisen strategian taustalla vaikuttavat Loimaan kunnan ja Loimaan kaupungin yhdistymisen tavoitteet, jotka yhdistymissopimukseen perustuen ovat:

• Taata laadukkaat peruspalvelut. • Vahvistaa kilpailukykyä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisessa. • Tehostaa palvelutuotantoa ja edistää taloudellisuutta. • Kehittää yhteistä alueellista identiteettiä. • Taata tasapainoinen alueellinen kehitys. • Vahvistaa Loimaan asemaa seutukunnallisena keskuksena.

Strategian taustalla vaikuttaa työn pohjaksi tehty SWOT-analyysi, jossa on kuvattu kaupungin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.



39

VAHVUUDET HEIKKOUDET 1. Loimaan sijainti ja yhteydet suuriin keskuksiin.

Erityisetuna rautatie. 2. Loimaa on seudun kaupallisten ja julkisten pal-

velujen keskus. 3. Aktiivinen yrittäjyys. 4. Monipuolinen keskiasteen koulutustarjonta. 5. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet. 6. Elävä maaseutu ja vilkas kylätoiminta.

1. Rajallinen palvelujen asiakaspotentiaali. 2. Pysähtynyt väestökehitys ja samalla ikään-

tyvä väestörakenne. 3. Korkeakouluasteen koulutustarjonnan vä-

häisyys. 4. Valtateiden 9 ja 2 heikko hyödyntäminen. 5. Tunnettuustekijän puuttuminen.

MAHDOLLISUUDET UHAT 1. Väestö- ja tulopohjan kasvattaminen maaseutu-

kuntaelämisen positiivisten puolien kehittämisel-lä ja onnistuneella markkinoinnilla.

2. Loimaan seutukunnallisen painoarvon ja yritys-toiminnan tuottavuuden lisääminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla.

3. Seudullisen yhteistyön tiivistäminen. 4. Kuntien yhdistymisen tuoman lisäarvon hyödyn-

täminen. 5. Loimaan edullisen logistisen aseman hyödyntä-

minen.

1. Osaajat ja korkeasti koulutettua työvoimaa käyttävä yritystoiminta sijoittuvat entistä enemmän suuriin keskuksiin.

2. Kaupungin hallitsematon talouskehitys. 3. Valtion ja/tai ylikunnallisten palvelujen ra-

pautuminen, jolloin Loimaan seudullinen painoarvo vähenee.

4. Epäonnistuminen myönteisen julkisuusku-van luomisessa.

5. Maatalouden rakennemuutos.

Loimaan kaupungin toiminta-ajatus Loimaan kaupungin tehtävä on turvata asukkailleen edellytykset hyvään elämään järjestämällä toimivat perus- ja hyvinvointipalvelut sekä edistämällä alueensa vetovoimaisuutta vahvistavaa kehitystä. Loimaan kaupungin visio 2015 Loimaa on viihtyisä, hallitusti kasvava alueellinen keskus, jonka asukkaita ja yrityksiä houkut-televa imago perustuu nykyaikaisen maaseudun ja kaupunkiympäristön esimerkilliseen vuoro-vaikutukseen. Päätöksentekokulttuuri, yrittäjyyshenkisyys ja ympäristö tukevat kaupungin jat-kuvaa kehittämistä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Loimaan kaupungin menestystekijät 1. Yrittäjyyden toimintaedellytysten tukeminen. 2. Hyvä paikka asua, viihtyisä ja turvallinen. 3. Vakaa, mahdollisuuksia antava talous. 4. Me –henki, sitoutuminen yhteisen tavoitteen toteuttamiseen. 5. Toimiva kuntaorganisaatio.



40

Strategisten tavoitteiden vaikutus lyhyen tähtäimen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin Päämäärä 2008 Toimenpiteet 2005 – 2008

Maapolitiikka ja infrastruktuuri tu-kevat elinkeinoelämän kehittymis-tä.

• Yleiskaavatyön käynnistys, 2005.

• Maanhankinnan suuntaaminen elinkeinoelämää tukevalla tavalla perustuen Kartanonportin ja ns. Hulminsillan hyödyn-tämiseen.

• Kaupungin omistuksessa olevien hallitilojen hyödyntäminen yritysten vastaanottotiloina.

• Tehokkaiden tietoliikenneratkaisujen tukeminen.

Turku-Tampere –korridoorin ja Loimaan logistisen aseman mah-dollisuuksia hyödynnetään tehok-kaasti.

• Kartanonportin toteutus teollisuuden sijoittumista ja kaupun-gin maaomaisuuden hyödyntämistä tukien.

• Ns. Hulminsillan toteutus kasvun ohjaamiseksi myös Loimijo-en pohjoispuolelle VT 9:n varteen ja Hulmin alueelle.

Kaupunkikeskustan elävöittämi-nen.

• Viihtyisyyden kehittäminen.

Loimaalla on tarjolla kilpailukykyi-nen valikoima monipuolisia asumi-sen mahdollisuuksia.

• Yleiskaavatyön käynnistys, 2005.

• Maanhankinta ja kaavoitus siten, että tarjontaan kuuluu myös kestävän kehityksen mukainen jokirantarakentamismahdolli-suus.

Viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa liiketilat ovat käytössä.

• Kaupunkikeskustan suunnittelukilpailu ja siihen perustuva toimenpideohjelma, 2005.

• Em. toimenpideohjelman mukaiset toimenpiteet 2005 – 2008.

• Nahinlahden maauimalan toteuttaminen ja/tai joenrantapuis-ton perustaminen kaupunkikeskustaan, 2006 – 2007.



41

4 AVAUKSIA KEHITYSKUVAAN

Seuraavassa on esitetty avauksia kehityskuvaan. Avaukset ovat mahdollisuuksia, jotka ovat heränneet aiemmissa kappaleissa esille tulleiden lukujen sekä taustaselvitysten kautta. Kaikki mahdollisuudet pohjautuvat lisäksi pitkälti Loimaan edulliseen sijaintiin Turku-Tampere-Helsinki-akselilla valtatien 9 varrella, lähellä Forssan ja Huittisten kaupunkeja. Sijainnin perus-teella Loimaalla on kattava vaikutusalue, jota voidaan hyödyntää sekä elinkeinoelämän että matkailun kannalta. Toisaalta Loimaan pienimittakaavaisuus, ihmisläheisyys ja rikas ympäristö luovat uusia mahdollisuuksia: mm. erilaiset tapahtumat, urheilutoiminta, monipuolinen asumi-nen sekä lähipalvelut ovat mahdollisia juuri Loimaan kokoisessa historiallisessa kaupunkikes-kuksessa. Loimaa-Forssa-Huittinen + Tku-Tre-Hki + hyvät liikenneyhteydet → Verkostoituminen ja yhteistyö Forssan, Someron ja Huittisten kanssa elinkeinoelämän

kehittämiseksi. Kaikki pieniä kaupunkeja Tku-Tre-Hki-kolmion keskellä. Kaikilla lyhyet etäisyydet suurimpiin kaupunkeihin ja näiden markkina-alueille (kolmen suurimman kaupunkiseudun markkina-alue valtavan suuri).

→ Maaseutukaupunkien yhteenlaskettu elinkeinoelämän ja väestön kapasiteetti kilpailuky-kyinen suurten kaupunkien kanssa

→ Pienten kaupunkien etuna nopea ja joustava toiminta, halvemmat tontit, laadukas asu-minen, paikalliset yritysverkostot

→ Verkostoituminen suurten kaupunkien kanssa, Loimaa etenkin Turun ja Tampereen kanssa. Näiden vahvuuksiin tarttuminen: esim. Turun meriklusteri

→ Loimaa-Ypäjä-Somero -liikenneyhteyksien kehittäminen → Raideliikenteen hyödyntäminen. Imago: ympäristöystävällinen, vähän energiaa kulutta-

va, turvallinen tavarakuljetus. → Uusien asukkaiden houkuttelu muualtakin kuin omasta seutukunnasta: Loimaalta no-

peat rautatie- ja maantieyhteydet suurille työpaikka-alueille Turun ja Tampereen kau-punkiseuduilla. Loimaa tarjoaa erilaisen asuinpaikkavaihtoehdon muuttoa harkitseville. Yliseudullinen asuinpaikkamarkkinointi on harvinaisempaa ja näin kilpailu pienempää kuin markkinointi oman seutukunnan sisällä89.

Olemassa oleva yrityskenttä + vt 9 varsi + PK-yrittäjyys + koulutus + paikallisosaaminen → Vt 9 varrelle seudullisesti merkittävä kaupallinen keskus → Autokaupan keskittymä → Metallialan klusteri, tukeminen mm. koulutuksella, alihankintaverkoston luomisella ja

markkinoinnilla → Loimaan kivi: kiviteollisuuden keskittymä → Ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin opiskelijoiden juurruttaminen seudulle.

Nuorta osaamista ja innovatiivisuutta. Monipuolinen koulutustarjonta. Liiketalous, tieto-jenkäsittely ja sosiaaliala.

→ Logistiikkaa palveleva varastointi- ja/tai jakelupaikka

89 Maaseudun tulevaisuus 8.2.2006



42

Maatalous + sivuelinkeinot + matkailu → Maataloudesta vapautuvan työvoiman yrittäjyyden ja työssäkäynnin monipuolistaminen:

mm. kone- ja metalliala, matkailu, hoivapalvelut, erikoiskasvien ja biopolttoaineisiin so-veltuvien kasvien viljely

→ Lähituotteiden markkinointi, ysisopin kehittäminen ja markkinointi → Maataloudessa toimivat osa-aikatöihin Loimaan kaupungin yrityksiin90 → Maatalouden tuotteistaminen kaupunkilaisille: kaupunkilaisten osa-aikainen työskentely

maatiloilla, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, maatilaelämä eksoottista kaupunkilaisten näkökulmasta, vaihtelua toimisto- ja tehdastyöhön

→ Lähiruuan arvostuksen nousu (lintuinfluenssa, geenimanipuloidut ruuat, hullun lehmän tauti): ekoviljelmät, kaupunkilaisten omat viljelmät maaseudulla – vilja-alan vuokraus

Idyllinen, pieni kaupunkikeskusta + palvelut lähellä + rautatieasema → ”Turvallinen perheympäristö”: asuminen kaupungin keskustassa pientaloalueella, per-

heen vaatimat palvelut ovat lähellä ja liikkuminen turvallista ja vaivatonta → ”City-elämäntapa”: helppo asuminen kaupungin keskusta-asunnossa, lähellä sijaitsevat

vapaa-ajanpalvelut rikastavat arkipäiviä, ei pihanhoitoa tai lumenluontia → ”Puutarhakaupunki radan varrella”: Tiivis ja helppo asuminen rautatieaseman läheisyy-

dessä, päivittäinen työssäkäynti Turussa ja Tampereella yleistä, hyvät pyörätieyhteydet myös asemalle, pyörä mukaan junaan, asukkaat arvostavat etenkin pienen kaupungin lähipalveluja, luontoa ympärillä ja vanhan kaupungin henkeä

→ ”Virikkeellinen ympäristö eläkeläisille”: Vaivaton asuminen, palvelut lähellä, monipuoli-set harrastusmahdollisuudet, turvallinen ja helppo liikkuminen

→ ”Räätälöidyt asuinalueet”: esim. YIT ryhtyy rakentamaan omakotitaloalueita91. Uusia omakotitaloalueita sellaisille, joilla on pulaa ajasta ja taidosta rakentaa itse talo. Raken-nuttamalla yhdellä yhtiöllä sopivan suuri alue voidaan myös ympäristöön ja alueen ul-komuotoon kiinnittää enemmän huomiota.

→ Keskustan viihtyisyys, lähipalvelut ja vapaa-aika korostuvat kaikissa → Monipuolisia asuinmahdollisuuksia sekä ihmisläheistä palvelurakennetta, pienen kau-

pungin tunnelmaa ja ratayhteyksien toimivuutta voidaan myös hyödyntää uusien asuk-kaiden ja yritysten houkuttelemisessa. Työntekijöiden viihtyvyys on yhä merkittävämpi seikka yritysten sijaintivalinnassa.

90 Maaseudun tulevaisuus 15.2.2006. 91 Turun sanomat 11.2.2006



43

Kulttuuriympäristö + pellot + rintamamiestalot + Loimijoki + Loimijoen varren teollisuus → Asutuksen tiivistäminen Loimijoen varrella sekä metsäsaarekkeiden juurilla, idylliset

asuinalueet, joiden ympäristö henkii kulttuurihistoriaa, turvallinen ja puhdas asuinympä-ristö

→ Vanhoja rintamamiestaloasuinalueita täydennetään/laajennetaan radan läheisyydessä ajalleen tyypillisellä tyylillä ja kaupungin täydennysrakentamisessa kaupungin laita-alueilla suositaan rintamamiestalotyyppisiä ratkaisuja

→ Rakennetaan puutalokortteleita (tiivistä ja matalaa) Loimaan kaupungin keskustaan täy-dentämään kaupunkirakennetta, puutalot korostavat kaupungin luonnetta ja historiaa

→ Loimijoen hyödyntäminen kaupunkikuvassa ja kaupunkilaisten arjessa: kevyen liiken-teen väylät joen varrella, sillat, rantalaiturit ja –kahvilat, jokilaivat, rannalle aktiviteettia ja tapahtumia92 ja 93

→ Jos Loimijoen varren teollisuus poistuu alueelta, pyritään vanhat teollisuusrakennukset säilyttämään, edesautetaan rakennusten uusiokäyttöä mm. PK-yrittäjille yritystiloiksi tai asukkaille asuin- tai harrastetiloiksi

Monipuoliset urheilu- ja liikuntamahdollisuudet + luonto → Maakunnallisesti tunnettu ja arvostettu urheilukeskittymä, jossa käydään päivä-, viikon-

loppu tai jopa lomamatkoilla, järjestettyjä urheilupaketteja lapsille, nuorille, perheille ja eläkeläisille, suhteellisen lähellä suuria kaupunkiseutuja, mutta kuitenkin kaukana suu-ren kaupungin ruuhkasta ja arjen kiireestä

→ Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tunnettuja urheilutapahtumia, esim. lentopallo- ja gurlingturnaukset talvella, kesällä pesäpallo- ym. turnauksia

→ Ulkoilumahdollisuuksien monipuolistaminen; hiihto, jääluistelu… → Ulkoilureitti, joka yhdistää kaupungin kulttuurihistorialliset kohteet → Ulkoilureitti, joka yhdistää kaupungin kaksi liikuntakeskusta toisiinsa → Yhtenäinen ulkoilureitti Loimijoen varrelle → Ulkoilureitti, joka yhdistää kaupungin suurimmat ulkoilureitit toisiinsa. Palvelee etenkin

talvisin hiihtäjiä. → Kesätoiminnan monipuolistaminen: skeittirata, maauimala, vesihuvipuisto → Urheiluopisto; urheilu- ja vapaa-ajantoiminnan sekä matkailupalvelujen organisointi,

maauimala, majoitus, ruokailu ym. Vt 9 + ohikulkuliikenne + yhtenäinen kaupunkirakenne → Vt 9 osaksi kaupunkikuvaa maankäytön, viheralueiden, valaistuksen sekä rakennusta-

paohjeistuksen avulla → Porttiaiheet, tilataide, näkymien korostaminen, valaistus, maamerkit → Poikittaisten liikenneyhteyksien kehittäminen vt 9 poikki, etenkin kevyen liikenteen es-

teetön kulku tärkeää

92 Turun sanomat 2.3.2006 93 Tampereen teknillinen yliopisto, yhdyskuntasuunnittelun laitos (2006). Kaupunkikuvan ideakilpailun tuotokset.



44

LÄHTEET

AKE www-tietopalvelut. Henkilöautotiheys vuonna 2004. Andersson, H. (2001). E18, Yhteiskunnalliset vaikutukset. Antikainen J., J. Luukkonen & T. Pyöriä (2006). Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006. Sisäasiainmi-nisteriön julkaisu 10/2006, Helsinki. 2006. Antikainen, J. & P. Vartiainen (2004). Kansallinen kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut. Teoksessa Kau-punkiseutujen kasvun aika. Sisäasiainministeriö, Helsinki. 2004. Bruun, Kirvelä (2005). Toimintaympäristön muutokset strategiatyön lähtökohtana. Visionääri 1/2005. Helminen Ville, Ristimäki Mika ja Oinonen Kari (2003). Etätyö ja työmatkat Suomessa. Ympäristöminis-teriö, Suomen ympäristö 611. Helsinki 2003. Hernesniemi, Kymäläinen, Mäkelä, Rantala, Rautkylä-Willey ja Valtakari (2001). Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus. Tuotanto, työllisyys ja osaaminen. Työministeriön ESR-julkaisut –sarja. ETLA B179. LTT-tutkimus Oy B164. Keskuskauppakamari (2005). Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005. Keskuskauppakamari ja Taloustutkimus Oy. Helsinki 2005. Kiiskilä Kati (1999). Liikenneskenaariot 2025. Yksilön arvot, asenteet ja matkustuskäyttäytyminen tule-vaisuudessa. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenneministeriö. Liikenneministeriön julkaisuja 49/1999. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Kuntaliitto (2005.) <http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;4827;57811> 29.11.2005 Koski, A. (2003). Loimaan ja Loimaan kunnan kuntajakoselvitys. Loimaan kunta ja kaupunki, 2005. Lehtonen, H. & P. Pyykkönen (2005). Maatalouden rakennekehitysnäkymät vuoteen 2013. MTT:n selvi-tyksiä 100. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Helsinki. 2005. Laine, Hiltunen, Siltala (2005). Väestörakenteen kehitys ja sen aiheuttamat toimintaympäristön muutok-set. Maankäyttö, liikenne ja asuminen. Visionääri 1/2005. Loimaan kaupunki (2006). Kaavoituskatsaus. Loimaa, 2006. Loimaan kaupunki (2005). Loimaan kaupungin toiminta-ajatus 7.11.2005. Loimaan kaupunki (2005). Loimaan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma. Loimaan kaupunki (2006). Loimaan kaupungin internetsivut. Loimaan Lehti (2006). Kaupunkiin nousee kerrostalo ja rivitaloja. 10.3.2006. Loimaan Lehti (2006). Vaikuttajaklubi kehittää eväitä tulevaisuuteen. 22.3.2006. Maaseudun tulevaisuus (2006). Tulevaisuuden pellonkäytölle kolme vaihtoehtomallia. 4.1.2006. Maaseudun tulevaisuus (2006). Erikoiskasveista kertyy tiloille toiseksi eniten myyntituloja. 11.1.2006. Maaseudun tulevaisuus (2006). Kunnat houkuttelevat asukkaita usein vain omasta maakunnasta. 8.2.2006.



45

Maaseudun tulevaisuus (2006). Lomittajasta maatalouden jokapaikanhöyläksi. 8.2.2006. Maaseudun tulevaisuus (2006). Viljelijöitä houkutellaan töihin metallialalle. 15.2.2006. Maaseudun tulevaisuus (2006). Ysisoppi, tuottajien oma kauppa. 10.3.2006. Majoinen, Aronen, Laamanen (2005). Kuntaliitokset. Kunnat.net <http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;4827> 29.11.2005 Mustikkamäki, N. (2002). Työn hajautuminen verkostoyhteiskunnassa. Sisäasiainministeriön julkaisu-sarja. Naskila, A. (2001). Pyöräliikenne osana junaliikennettä. Kaupungit ja raideliikenne –seminaari. Järven-pää. 11.-12.10.2001 Niemi Olli (2004). Tulevaisuuden työpaikka-alueet. Esitelmä Vuores työpaikka-alueena seminaarissa 28.4.2004. Ojankoski, T. (1998). Oikea pieni kaupunki. Turun yliopisto, Turku. 1998. Ojankoski, T. (2001). Oikea pieni kaupunki. Kaupungit ja raideliikenne –seminaari. Järvenpää. 11.-12.10.2001 Perälä Harri & Reijo Oravainen (2005). Loimijoen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto. Kokemäenjoen ve-sistön suojeluyhdistys. Pitkäaho, Uusitalo, Marjanen (2005). Ostomatkojen suuntautuminen ja ostopaikan valintakriteerit Turun seudulla vuosina 2001-2003. Mylly-projektin toinen vaihe. Keskusteluja ja raportteja 3:2005 Sisäasiainministeriö (2003). Suomen aluekehittämisstrategia 2013. Aluekehittämisstrategiatyöryhmän mietintö. Sisäasiainministeriön julkaisu 10/2003. Helsinki 2003. Suomen kuntaliitto (2005). Kunnat.net. Kuntatiedon keskus. <www.kunnat.net> 21.11.2005 Tekes. Tulevaisuus on osaamisessa. Teknologiastrategia – näkemys valinnoista. Suunnittelukeskus Oy (2006). Keskusta-alueen osayleiskaavan tarkistaminen, Maisemaselvitys. Loi-maan kaupunki. Suunnittelukeskus Oy (2006). Keskusta-alueen osayleiskaavan tarkistaminen, Selvitys Loimaan kaupal-lisesta palveluverkosta. Loimaan kaupunki. Tiehallinto, Turun tiepiiri (2006). Vt 2 Vihti-Pori hankekortti. 25.2.22006. Tilastokeskus. Väestöennuste, omavarais- ja trendilaskelma. Helsinki 2004. Tilastokeskus (2006). Työssäkäyntitilasto. Helsinki 2006. Tilastokeskus (2006). Asuminen-tilasto. Helsinki 2006. Tilastokeskus (2006). Väestötilasto. Helsinki 2006. Tilastokeskus (2006). Yritysrekisteri. Helsinki 2006. Turun sanomat (2006) Kaupunki antaa lisävauhtia kasvavalle meritoimialalle. 8.2.2006. Turun sanomat (2006). YIT ryhtyy rakentamaan räätälöityjä omakotitaloja. 11.2.2006. Turun sanomat (2006). Turusta tehtävä vakinaisia työntekijöitä houkutteleva. 11.2.2006.



46

Turun sanomat (2006). Varsinais-Suomelle povataan ruusuista tulevaisuutta. 16.2.2006. Turun sanomat, Talous-liite (2006). Kivi hakee paikkaansa kotien sisustuksissa. 21.2.2006. Turun sanomat (2006). Tunturin väestä puolet jää ilman työtä. 23.2.2006. Turun sanomat (2006). Raideliikenteen osuus tavarankuljetuksista tuskin kasvaa. 28.2.2006. Turun sanomat (2006). Loimaasta löytyi virikkeitä ja potentiaalia. 2.3.2006. Turun sanomat (2006). Hallitus yrittää sopia kuntalaista huhtikuussa. 9.3.2006. Turun sanomat (2006). Power Cup tuplaa Loimaan väkimäärän. 14.3.2006. Turun sanomat (2006). Liitos teki hyvää Loimaalle. 21.3.2006 Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakunnan tila 2/2004. Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakunnan tila 1/2005. Varsinais-Suomen liitto (2005). Maakunnan tila 2/2005. Varsinais-Suomen liitto (2005). Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma. Turku 2005. Varsinais-Suomen liitto (2005). Uusi suunnittelujärjestelmä. <http://www.varsinais-suomi.fi/> 11,12.2005 Varsinais-Suomen liitto (2002). Turun kaupunkiseudun maakuntakaava. Turku 2004. Varsinais-Suomen liitto (2005). Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Maankäyttötarkastelu. Turku 2005. Varsinais-Suomen liitto (2001). Loimaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Turku 2001. Varsinais-Suomen TE-keskus (2006). Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1 / 2006. Vartinainen, Perttu (2003). Suomen alueellinen kahitys laajentuneessa Euroopan unionissa. Teoksessa Kunnat ja laajentuva Euroopan unioni. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Yrittävä Loimaa (2005). Työvoiman pysyvyys vahvuus. 7.6.2005. YTV (2001). Asumisen, työn ja liikkumisen tulevaisuus. von Konow, O. (2001). Puutarhakaupunki – Ebenezer Howardin unohtunut ihannekaupunki ja sen so-velluksia maailmalla ja Suomeen. Kaupungit ja raideliikenne –seminaari. Järvenpää. 11.-12.10.2001 VTT (2005). Asumisen kehitysnäkymät 2010-2030.



47

LIITTEET

1. Ote Varsinais-Suomen vahvistetuista seutukaavoista 2. Ote Loimaan kaupungin osayleiskaavasta 3. a-1. Nykymaankäyttö, kaavoitustilanne ja ajankohtaiset kaavahankkeet

a-2. Nykymaankäyttö, kaavoitustilanne ja ajankohtaiset kaavahankkeet, keskusta b. Ajankohtaiset kaavahankkeet

4. Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain 5. Myönnetyt rakennusluvat 2003-2005 6. Rakennuskanta (asuin-, palveluja teollisuusrakennukset) 7. Asuinrakennuskanta 2005 (pien-, rivi- ja kerrostalot) 8. Ydinkeskustaa täydentävät työpaikka-alueet

a. Osayleiskaava-alue b. Keskustan alue

9. a. Perus-, erityis- ja erikoisalojen opetuksen toimipisteet, päiväkodit b. Koulut, etäisyydet

10. a. Vesihuollon kehittämissuunnitelma b. Vesihuollon runkoverkot, nykytilanne c. Varsinais- Suomen potentiaaliset viemäröintialueet

11. Päätieverkko / Raideliikenne 12. Ote Liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttötarkastelusta (2004) 13. Virkistyspalvelujen alueet, liikuntapaikat 14. a. Maisema-analyysi ja maisemasuunnitelma

b. Maisemarakennehistoria 15. Kaupunkikuvia 16. Natura-alueet, kansalliset suojeluohjelmat, pohjavesialueet ja osayleiskaavan luon-

nonsuojelualueet, luontoselvitykset 17. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennussuojelualueet ja osayleis-

kaavan muinaismuistoalueet, rakennuskannan inventointi a. Osayleiskaava-alue b. Ydinkeskusta c. Aseman seutu

18. Maaperä 19. Kaupungin maanomistus

a. 1 : 60 000 b. 1 : 20 000

20. Pilaantuneet maat a. Kunnostetut ja puhdistetut kohteet b. Pilaantuneet kohteet c. Riskikohteet

loimaa lähtökohdat&tavoitteet osa iprojektit.fcg.fi › document › 20 › 2339 ›...

Documents