Maakuntauudistus –infopaketti työpajojen vaikuttamistyöhön

Verkkokoulutus22.3.2018

Reetta Pietikäinen

2

• Julkisen hallinnon rakennemuutos Maakuntauudistus, sote-uudistus, kasvupalvelu-uudistus

Myös: uudistunut nuorisolaki ja ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö

Muutoksia työpajatoiminnan sääntelyssä ja ympäröivissä rakenteissa Vaikutukset työpajatoimintaan

• TPY:n jäsenkysely 2017 Tulokset uudistuksiin liittyen

• TPY: työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa Uudistuksiin liittyvää materiaalia ja tietoa

• Miten valmistautua uudistuksiin?

• Avaimia vaikuttavaan vaikuttamistyöhön

Verkkokoulutuksen sisältö

3

Rakenteiden muutos

Julkisen hallinnon rakennemuutos

Tehtävät ja työnjako

Kunnan tehtävät tulevaisuudessa

8

Päätöksenteko maakunnissa

Maakuntavaalit 11/2018: maakuntavaltuustot

9

Sektorikohtaista tarkastelua –muutoksia työpajatoiminnan sääntelyssä ja

ympäröivissä rakenteissa

työllisyys-politiikka

sote-politiikka

nuoriso-politiikka

koulutus-politiikka

Työpajatoiminta tänään

TE-palvelutKELA

etsivä nuorisotyökoulutuksen järjestäjät

sosiaalitoimi

kuntouttava työtoiminta

kuntoutusstandardittyökokeilu

palkkatuki

valtionrahoitus

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Sosiaalihuoltolaki

Nuorisolaki UUSI!

JTYP-laki

paikalliset sopimukset

UUSI! Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö

sosiaalinen kuntoutus

työllistymistä edistäväammatillinen kuntoutus

kotoutumisen toimenpiteet

Laki kotoutumisen edistämisestä

Vapaa sivistystyö

VANUPO

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Toiminnan sääntely ja valtionrahoitus

Nuorisolaki

LANUKE > VANUPO

Valtionrahoitus

Nuorisolaki 72/2006 (kumottu 1.1.2017 alkaen)

1 § Tavoite

Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu ja elinoloja.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

7 § Nuorisotyön- ja politiikan kehittäminen ja toteuttaminen

Nuorisotyö- ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin.

...Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto-ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

Nuorisolaki (1285/2016)2 § Lain tavoite

Tämän lain tavoitteena on:

1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa;

2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista;

3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä

5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat:

1) yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys;2) kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja

elämän kunnioittaminen;3) monialainen yhteistyö.

4 luku Nuorten työpajatoiminta

13 § Nuorten työpajatoiminta

Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Nuorten työpajan on seurattava toimintansa tuloksia.

Nuori tulee työpajalle pääsääntöisesti viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan ohjaamana. Nuori voi myös oma-aloitteisesti hakeutua työpajalle. Työpajalle ohjatun nuoren valmennuksesta tehdään kirjallinen sopimus. Nuorten työpajatoiminnassa voidaan käsitellä sopimuksessa tai työpajalle 1 momentissa säädetyssä tehtävässä saatuja tietoja valmennukseen tulevan ja valmennuksessa olevan nuoren yksilöimiseksi ja työpajatoiminnan tehtävien hoitamiseksi. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjän tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.

14 § Nuoren tietojen käsittely nuorten työpajatoiminnassa

Nuorten työpajatoiminnan rekisterinpitäjä on työpajatoiminnan järjestäjä, joka vastaa henkilötietojen käsittelystä. Käsiteltäessä yksittäistä nuorta koskevaa asiaa nuorten työpajatoiminnassa kirjataan henkilörekisteriin 13 §:ssä tarkoitettu nuorta koskeva sopimus, nuoren valmennussuunnitelma, valmennuksen seurannasta saatavat tiedot ja niihin liittyvät jatkotoimenpiteet ja se, mitä tietoja nuoresta on annettu ja kenelle niitä on annettu. Rekisteriin kirjataan myös, ketkä vastaavat nuoren valmennuksesta.

Nuoresta kerätään tietoja hänen valmennuksensa suunnittelemiseksi, hänen valmiuksiensa ja taitojensa kehittymisen osoittamiseksi ja hänen saamansa valmennuksen tulosten ja nuoren muun palvelutarpeen osoittamiseksi. Tietoja saadaan nuorelta itseltään, havainnoimalla nuoren valmennuksessa edistymistä ja nuoren työpajalle ohjanneelta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta.

Nuorten työpajatoiminnan tehtävien hoitamisessa saatuja nuorta koskevia tietoja saadaan luovuttaa edelleen toiselle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella. Alaikäinen nuori voi kuitenkin kehitystään vastaavasti päättää itseään koskevien tietojen luovuttamisesta. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä työpajan tehtävän hoitamiseksi, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä ja sen palveluksessa oleva eivät saa ilman nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myöskään hänen huoltajansa suostumusta ilmaista sivullisille, mitä he tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saavat tietää nuoren henkilökohtaisista oloista, terveydentilasta, nuoren saamista etuuksista tai tukitoimista ja hänen taloudellisesta asemastaan. Alaikäinen nuori voi kuitenkin kehitystään vastaavasti päättää häntä koskevien tietojen luovuttamisesta.

15 § Huumausainetestaus nuorten työpajatoiminnassa

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä saa pyytää nuorta esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että nuori on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työpajalla valmennuksessa tai että nuori on riippuvainen huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä nuoren toimintakyvyn selvittämiseksi ja että nuori toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joissa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

1) vakavasti vaarantaa nuoren itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä;

2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; tai

3) merkittävästi lisää nuorten työpajalla tai muussa valmennusympäristössä huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan kunnan tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että nuorelle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko nuori käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä nuorten työpajatoiminnan järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Huumausainetestiä koskevan todistuksen pyytämisestä on ilmoitettava alaikäisen nuoren huoltajalle.

Huumausainetestauksesta saatavaa tietoa voidaan käyttää ainoastaan nuoren valmennussuunnitelman ja 13 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tarkistamiseksi. Huumausainetestiä koskevaa tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka vastaavat nuoren valmennuksesta nuorten työpajatoiminnassa tai jotka tekevät päätöksen sopimuksen muuttamisesta. Testiä koskeva todistus tulee säilyttää erillään muista henkilötiedoista. Jos nuorten työpajatoiminnan järjestäjä ei saa pyytämäänsä huumausainetestiä koskevaa todistusta ja nuorelle on suunniteltu 1 momentin mukaisia tehtäviä, nuoren valmennussuunnitelmaa ja 13 §:ssä tarkoitettua sopimusta voidaan tarkistaa.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Nuorelle tehtävään huumausainetestiin sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.

5 luku Valtionrahoitus

21 § Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan

Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi nuorten työpajatoimintaan.

Nuorten työpajatoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy nuorten työpajan valtionapukelpoiseksi. Valtionapukelpoiseksi nuorten työpajaksi voidaan hyväksyä sellainen työpaja, joka toteuttaa nuorten työpajatoiminnan tehtäviä ja tarkoitusta sekä 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon työpajan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon nuorten työpajatoiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten työpaja toteuttaa 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ylijäämä on käytettävä nuorten työpajatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Tarkempia säännöksiä nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017)11 § Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuudenhyväksyminen

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjäksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 21 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.

Nuorten työpajatoiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoren mahdollisuudet sijoittua koulutukseen, työhön tai muuhun tarvitsemaansa palveluun työpajajakson jälkeen ovat parantuneet.

Sen lisäksi, mitä nuorisolain 21 §:n 2 momentissa säädetään, nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä on, että:

1) toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;2) taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;3) nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa

henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen;

4) toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan; ja

5) työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.

12 § Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan

Valtionavustusta myönnettäessä nuorten työpajatoiminnan laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon työpajan:

1) palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;

2) tiedot toiminnan tuloksellisuudesta;3) toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta

ja hallintoa hoidetaan;4) henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;5) toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus;6) tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja7) kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät

ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

Nuorten työpajatoiminnan kriteerit

1. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö

2. Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Hakija seuraa toimintansa tuloksia.

3. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaa.

4. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan.

5. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa.

6. Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista.

7. Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.

8. Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista.

9. Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa.

10. Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista.

11. Nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

12. Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys.

13. Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

14. Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö.

15. Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista.

16. Nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin.

17. Nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen.

18. Nuorten työpajatoiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan.

19. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Toiminnan sääntely ja valtionrahoitus

Nuorisolaki & -asetus

LANUKE > VANUPO

Valtionrahoitus

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa

koulutuksen järjestäjät

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö

paikalliset sopimukset

Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018

Rahoitusjärjestelmä

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa

Koulutuksen järjestäjät

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö

Vapaa sivistystyö

sopimuksellisuus

uudenlaiset tukipalvelut

työllisyys-politiikka

sote-politiikka

nuoriso-politiikka

koulutus-politiikka

Työpajat yhdyspinnan toimintana?

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Toimintaympäristön muutokset

sosiaalitoimi

KELA

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Sosiaalihuoltolaki

kuntoutusstandardit

kuntouttava työtoiminta

sosiaalinen kuntoutus

työllistymistä edistäväammatillinen kuntoutus

Toimijat uudessa rakenteessa

27

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta uudessa rakenteessa

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

• Edellinen kokonaisuudistus 1991

• Uudistamiskomitean mietintö 11/2017 STM raportteja ja muistioita 2017:41

55 ehdotusta kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi

Ei yksityiskohtaisia säädösmuunnosehdotuksia, koska sote kesken

Yhtenä teemana työttömien kuntoutuspolun selkiyttäminen

• Työnjako Maakunnat: lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus

Kela: vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja psykoterapia

Uudistamiskomitean mietintö: poimintoja ehdotuksista

EHDOTUS 7 Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin perustana tulee käyttää ICF-viitekehystä.

EHDOTUS 12 Maakuntien, kuntien, Kelan ja koulutuksen palvelujärjestelmissä on tunnistettava kuntoutustarpeessa olevat nuoret ja tehtävä yhteistyötä, jotta nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti alentunut, voidaan tarjota kuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

EHDOTUS 13 Jatkotyössä selvitetään, miten voidaan nykyistä tehokkaammin ehkäistä nuorten siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa selvitystyön toteutumisesta.

EHDOTUS 22 Työikäisten työkyvyn tuen ja kuntoutuksen vastuutaho määritellään, kun asianomainen ei ole työterveyshuollon palvelujen piirissä.

EHDOTUS 23 säädetään työterveyshuollon ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä. Kohderyhmänä ovat työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset, esim. yrittäjät, itsensä työllistäjät, työnhakijaksi ilmoittautuneet työttömät, palveluiden ulkopuolella olevat nuoret ja aikuiset sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. -- Lisäksi uudessa pykälässä viitataan sosiaalihuoltolain asianomaisiin pykäliin. Erityisesti on tunnistettava ja arvioitava sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet ja ohjattava sosiaalihuollon palveluihin.

EHDOTUS 25 maakunnalle velvollisuus selvittää työttömän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja kuntoutuksen tarve

EHDOTUS 26 palvelutarvearvioita kehitetään niin, että kyetään tunnistamaan varhain työkyvyn tuen ja kuntoutuksen tarpeet. Tämä voidaan toteuttaa rakentamalla kasvupalveluihin strukturoidut kysymykset tarpeen tunnistamiseen sekä varmistamalla mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun tarvittaessa.

EHDOTUS 27 työnhakijoille digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, josta henkilö saa palautteen ja tarvittavan informaation eri palveluista.

30

Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus / STM

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Toimintaympäristön muutokset

sosiaalitoimi

KELA

?

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Työllisyydenhoito

TE-palvelut

JTYP-laki

Laki kotoutumisen edistämisestä

työkokeilu

palkkatuki

kotoutumisen toimenpiteet

Valtionrahoitus maakunnille

Yleiskatteellisen rahoituksen muut määräytymistekijät

Työnhakijan palvelut kasvupalvelu-uudistuksessa

Kasvupalvelujen mahdollinen kehityskaari

Lähde: Olli Oosi 8/2017

37

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos 3.10.2017)

Kasvupalvelujen sisältölait:

Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta (luonnos 30.11.2017)

Laki kotoutumisen edistämisestä (luonnos 20.11.2017)

Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista (luonnos 20.11.2017)

Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (5.3.2018)

38

• TE-viranomaisten lisäksi myös palveluntuottajat voisivat hoitaa työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä

Markkinoiden hyödyntäminen palveluprosessien hallinnassa ja palvelujen tuotannossa

Työnhakijan haastattelu, palvelutarpeen arviointi ja työllistymissuunnitelman tekeminen

• Työttömyyskassoja ja Kelaa sitovista työvoimapoliittisista lausunnoista, jotka koskevat työnhakijan osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin, luovuttaisiin

Korvattaisiin vastaavat tiedot sisältävillä ilmoituksilla, joita voisivat antaa myös palveluntuottajat

Tuettaisiin julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin liittyvien järjestäjä-tuottaja-mallien kehittämistä ja kasvupalvelumarkkinoiden rakentumista

Työnhakija-asiakkaiden kokonaisten palveluprosessien hankkiminen palveluntuottajilta

• Lausuntokierroksella 5.3.-6.4.

Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi 5.3.2018 (Luonnos)

39

Robert Arnkil (2018): Työllisyydenhoidon kokonaismalli

40

TEM / Nuorten tulosperustaiset palvelut

41

TEM / Nuorten tulosperustaiset palvelut

42

TEM / Nuorten tulosperustaiset palvelut

43

TEM / Nuorten tulosperustaiset palvelut

44

Monialainen yhteispalvelu

työllisyyden-hoito

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Työllisyydenhoito

Kasvupalvelut

Yleiskatteellisuus

Maakuntien velvoitteiden kohdistuminen

Hankintakriteerit?

Lähipalvelut? Tulosperustaisuus

Kuka saa tuottaa?

Hankintakriteerit?

Laajat hankintakokonaisuudet

Eri kokoisten palveluntuottajien asema?

Kuntien rooli ?Vaikeasti työllistyvien palvelut?

Haasteena nuorisotyöllisen otteen säilyttäminen

Toimenpiteet?

kasvu-palvelut

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

Maakuntien markkinoilla toimivat organisaatiot

Kunnallisia palveluita tuottavat organisaatiot

Yhdyspinnan ylittävät organisaatiot

Eriytyvät työpajapalvelut?

Maakunnan oma palvelutuotanto?

47

Huolenaiheita ja huomioita työpajatoiminnan kannalta

kasvu-palvelut

sote-palvelut

nuorisotyökoulutus

maakunnalliset palvelut

kunnalliset palvelut

yhdyspinnan palvelut

palvelukokonaisuudet?

yleiskatteellisuus

palvelujen hankintakriteerit?

vaikeasti työllistyvien palvelut?

lähipalvelut?

kuntien rooli työllisyyden hoidossa?toiminnan nuorisotyöllinen lähtökohta?

kunnallisten työpajojen yhtiöittäminen?

Avoimia kysymyksiä

käytössä olevat toimenpiteet?

valmentautujien toimeentulo?

Maakuntien rahoituksen yleiskatteellisuus• Osoitetaanko rahoitusta työpajojen asiakasryhmien palveluihin?• Erilaiset painotukset eri maakunnissa – yhdenvertaisuus?

Palvelujen hankinta, kriteerit ja laajuus• Mitä maakunnissa kilpailutetaan, mitä tuotetaan asiakasseteleillä, mikä maakunnan omaa tuotantoa?

• Ns. kermankuorinta palvelujen sijoittumisella ja palvelutarjonnan valinnalla?• Palvelukokonaisuuksien laajuus ja sisältö määrittävät palveluntarjoajien kokoa• Tulosten määrittely? Nopeita tuloksia halvalla vs. pitkäjänteisesti kestäviä ratkaisuja?

Hyvien käytäntöjen leviäminen• Miten löydettyjä hyviä käytäntöjä juurrutetaan, kun osaamisesta tulee kilpailuvaltti ja yrityssalaisuuksia?

Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen maakunnissa

Asiakkaana sote- ja kasvupalveluissa

Sähköiset ja keskittyvät palvelut

• Kasvupalveluiden ensisijainen palvelukanava sähköinen: työnhakijaksi ilmoittautuminen, profilointi, palvelutarpeen arviointi Ei riittävä nuorilla ja maahanmuuttajilla, tukea tarvitsevilla Mahdollisen valinnanvapauden myötä ohjauksen ja neuvonnan tarve kasvaa

• Keskittyvätkö palvelut entisestään?Tarve kasvokkaisille saavutettaville lähipalveluille

Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja monialainen yhteistyö

• Palvelujärjestelmän pirstoutuminen: yhtenäiset palvelupolut, kokonaisvastuu? Yhdyspinnat? Palveluiden integraatio?

• TYP-toimintamallin hyvien käytäntöjen hyödyntäminen?

• Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen? Asiakkaiden ohjautuminen työpajoille tulee varmistaa Työpajat mukaan kasvokkaisen palvelutarpeen arviointiin ja toiminnalliseen työkyvyn arviointiin sekä

palvelujen yhteensovittamiseen

Kuntien muuttuva rooli

Kuntien rooli työllisyyden hoitamisessa• Kuntien intressi panostaa taloudellisesti työllisyyden hoitamiseen jatkossa? • Työmarkkinatuen maksuosuuksien jakaminen kuntien ja maakunnan välillä? • Palkkatukien riittävyys maakunnan yleiskatteellisesta budjetista?• Kuntien rooli työttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä?

Kuntien rooli kuntouttavassa työtoiminnassa• Säilyykö kuntouttavaa työtoiminta ja missä muodossa? Kutyn paikka palveluissa? Siirtyykö kuty yrityksiin?

Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen• Työpajatoiminnan merkitys osallisuuden vahvistamisessa, hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaamisessa sekä syrjäytymisen

ehkäisemisessä?

Kunnallisten työpajojen asema• Kunta voi jatkaa työpajatoimintaa omalla budjettirahoituksella

Nuorisotyö, oppilaitosyhteistyö, työkokeilut, palkkatuki Miten kuntien työpajoille ohjaudutaan, jos sosiaalipalvelut ja kasvupalvelut toteutetaan muualla?

• Mikäli halutaan tuottaa maakunnille sote- tai kasvupalveluja, tulee työpajatoiminta yhtiöittää Onko kunnilla kiinnostusta maakuntien vastuulla oleviin palveluihin yhtiöissä tai säätiöissä? Nuorisolain velvoitteet

Kuntien avustukset yhdistyksille• Aiemmin yksi motiivi työllisyys- tai sosiaalitoimen palvelujen tuottaminen, entä jatkossa?• Yhdistysten rooli kuntien hyvinvoinnin tai elinvoiman edistämisessä?

52

TPY:n jäsenkysely 2017 / muuttuvat rakenteet ja uudistukset

53

Odottavalla kannalla

• Ei juuri mitenkään. Odotamme ja kuulostamme miten asia etenee.

• Ei ole varauduttu, pajan perusarjen kanssa on riittävästi töitä.

Osaamisen ja laadun kehittäminen, tuotteistaminen ja vaikuttavuuden todentaminen

• Henkilöstön osaamiseen panostettu.

• Merkittävää palveluiden uudistamista, henkilöstörakenteen uudistamista, täydennyskoulutusta, taloudellista varautumista sekä yhteistyöverkoston ja oman rakenteen uudistamista.

• Palveluita kuvaamalla ja tuotteistamalla.

• Kehitetty mittausmenetelmiä, joilla työn tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Henkilöstön vakinaistaminen

• Kuntamme omassa organisaatiomuutoksessa on varauduttu toimintamme säilyttämiseen. Esim. henkilöstön vakinaistamisesta 2018 alkaen on päätetty kaupunginhallituksessa.

• Henkilökunnan vakinaistamisella olemme pyrkineet saamaan varmuutta ja jatkuvuutta työpajalle myös mahdollisissa muutostilanteissa.

Miten omassa organisaatiossasi on valmistauduttu / varauduttu uudistuksiin?Vastaajia: 100

54

Yhteistyön tiivistäminen ja uudet yhteistyörakenteet• Olemme lisänneet yhteistyötä eri tahojen kanssa.• Organisaatiomme hakee aktiivisesti yhteistyötä maakunnan alueen toimijoiden kanssa ja meneillään on

myös yhdistymisselvitys yhden maakunnan alueen toimijan kanssa.• Maakunnan säätiöiden yhteistyö/yhteistoiminta - sen suunnittelu, olisimmeko yhdessä vahvempia.

Vaikuttamistyö• Käymällä keskustelua kuntapäättäjien kanssa.• Vaikuttamistyö.• Kuntakontaktien varmistaminen ja osaltaan uusien luominen.

Maakunnan kilpailutuksiin valmistautuminen• Kehitämme toimintaa niin, että pystymme olemaan mukana mahdollisissa maakunnan järjestämissä

kilpailutuksissa.• Maksullisia valmennuspalveluja tuotetaan jo nyt usealle eri taholle, valmistaudutaan tuottamaan

maksullisia palveluja myös maakunnalle.

Miten omassa organisaatiossasi on valmistauduttu / varauduttu uudistuksiin?Vastaajia: 100

55

Mitä uhkakuvia näet käynnissä olevien uudistusten tuovan työpajoille?Vastaajia: 91

Pienten työpajojen häviäminen, toiminnan kaventuminen, yksityiset toimijat

• Pienten työpajojen kuoleminen (tai fuusioituminen).

• Eri palveluiden väheneminen, kilpailu yritysten kanssa. Onko koko toimialaa olemassa?

• Emme pysty (kuntatoimijana) kilpailemaan jatkossa maakunnassa työnhakijoiden palveluista. Työpajat ajetaan alas ja kaikki menee yksityisille palveluntuottajille.

Ohjautuminen ja palvelutarpeen arvio

• Asiakkaiden ohjautuminen toimintaan.

• Asiakkaiden ohjautuminen tarkoituksenmukaiseen palveluun. -> Kuka toimii portinvartijana eli kuka tekee palvelutarpeen arvion ja missä?

Palveluiden pirstoutuminen ja lähipalveluiden katoaminen

• Päätöksentekijät siirtyvät kauemmas, mikä voi vähentää kiinnostusta toimintaa kohtaan.

• Paikallinen tuntemus jää pois lähettäviltä tahoilta. Palvelut menevät kauemmas ja kauemmas.

• Palvelujen pirstaloituminen ja heikko-osaisten lipuminen entistä kauemmas palveluista.

56

Mitä mahdollisuuksia näet käynnissä olevien uudistusten tuovan työpajoille?Vastaajia: 82

Toiminnan kehittäminen • Muutokset pakottavat tarkastelemaan olemassa olevia toimintatapoja.• Laadun kehittäminen.

Monipuolistuvat palvelut• Jos työllistämisasiat jäävät kunnan vastuulle, työhönvalmennuksen palvelujen tuottaminen voi kasvaa.• Nuorten työpajan osalta yksi mahdollisuus on puhtaasti nuorisotyön lähtökohdista toimiva matalan

kynnyksen toiminta, johon osallistuminen ei olisi niin sidottu työkokeiluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan.

Yhteistyön tiivistyminen ja toiminnan laajentuminen• Yhteistyön tiivistyminen muiden pajojen kanssa.• Uusia asiakasryhmiä ja toiminta-alueen muutoksia, uusia yhteistyömahdollisuuksia.• Uskomme, että valinnanvapaus tuo säätiöllemme lisää asiakkaita.• Pienenä kuntana nuorisoalan kokonaiskuvan huomioiminen, mutta valmistautuen samalla palveluiden

kuvaamisen kautta mahdollisesti tuottamaan työpajatoimintaa lähipalveluna yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa tai alihankintatyönä.

Lähteitä ja lisätietoa:

http://minedu.fi/amisreformi

http://tem.fi/maakuntauudistus

http://tem.fi/aluekehittamis-ja-kasvupalvelulakiuudistus

http://tem.fi/kasvupalvelun-sisaltolait-marraskuussa-2017

http://tem.fi/documents/1410877/3178243/markkinavuoropuhelu-raportti/7affd776-2cc6-4745-8fb3-dab77d3326be

http://alueuudistus.fi/etusivu

http://alueuudistus.fi/tehtavat

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3223876/kasvupalvelujen_palvelumuotoilu_loppuraportti_20180111.pdf/c32b5a13-4fc4-422e-bf54-6918223f9e7e

https://www.tpy.fi/site/assets/files/1372/arvioita_sote

http://www.tvy.fi/kasvupalveluseminaari-2018/

58

59

https://www.tpy.fi/vaikuttaminen/vaikuttamiskampanjat-ja-materiaalit/

• TPY:n työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa, esite: Lataa esite• Työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa ppt-muodossa Lataa esitys

• Tiedote (14.3.): Työpajatoiminta on sosiaalinen innovaatio, joka tavoittaa myös kokonaan palveluiden ulkopuolella olevat: Lataa tiedote

• Työpajoja koskevat tavoitteet ladattavina kuvina: tavoite 1, tavoite 2, tavoite 3

• maakuntauudistukseen ja kasvupalvelu-uudistukseen liittyvää tietoa uudistuksia koskevat lakiesitykset TPY:n lausunnot, kannanotot ja selvitykset muuta hyödyllistä tietoa ja linkkejä aiheesta hyödynnä myös TPY:n vinkit, materiaalit ja koulutukset uudistuksiin valmistautumiseen

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa -vaikuttamiskampanjan materiaalit

60

Palvelukuvaukset kuntoon ja vaikuttavuus esiin• Palveluiden kuvaaminen ja tuotteistaminen

Yhteistyö ALU-verkostojen kautta

• Vaikuttavuuden todentaminen

Viestintä ja markkinointi haltuun• Markkinointiviestinnän vahvistaminen ja vaikuttamistyö

Palvelukuvausten hyödyntäminen

• Valinnanvapaus: palveluiden markkinointi suoraan myös valmentautujille

Hankintaosaaminen ajan tasalle• Kilpailutukset edellyttävät vahvaa hankintaosaamista• Tarjousten ja sopimusten tekemisen ammattitaitoa kannattaa kartuttaa

koulutusten ja verkostoyhteistyön avulla

Miten valmistautua uudistuksiin?

61

Hyödynnä alueellisia verkostoja• Maakuntien hankinnat: laajat kokonaisuudet

Palvelupaketit / maantieteellisesti kattavat palvelut

• Palveluntuottajien yhteenliittymät ja konsortiot Yksittäisistä kilpailutuksista hyviä kokemuksia

• Pienemmät toimijat: suuremman organisaation palveluiden alihankkijoina

• Toimivien yhteenliittymien syntyminen vaatii vahvaa verkostoitumista ja yhteistä kehittämistä

ALU-verkostoja kannattaa hyödyntää kumppanuuksien rakentamisessa

Miten valmistautua uudistuksiin?

62

63

Hyödynnä TPY:n materiaaleja• Palvelukuvauksen laatimisen opas

Palvelukuvauksen eri osa-alueet, ohjeistetaan oman palvelukuvauksen tekemiseen Laadittu starttivalmennukseen, voi soveltaa kaikkiin työpajapalveluihin: Lataa opas

• Työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamisen työkirja Tuotteistusmalli työpajojen palveluiden kuvaamiseen: Lataa työkirja

• Vaikuttavuuden todentaminen Lataa infograafi työpajatoiminnan vaikuttavuudesta (tilastot, asiakaskokemukset ja kustannusvaikutukset) Valmentautujien tarinat ja case-kuvaukset työpajan merkityksistä, esim. TPY:n 20-vuotisjuhlajulkaisusta

Tule Valtakunnallisille Työpajapäiville 18.-19.4. Jyväskylään• Teemana: muutoksen mahdollisuus• Ohjelmasisällöissä: käynnissä olevat uudistukset, viestintä ja brändityö, työpajatoiminnan vaikuttavuus,

palvelumuotoilu ja hankintaosaaminen.. Tutustu Työpajapäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 29.3. mennessä!

Miten valmistautua uudistuksiin?

65

• Monialaiset palveluketjut tulee taata:

1. Asiakaslähtöisellä yhteistyöllä

2. Määrittämällä vastuutahot

3. Saumattomalla kunta-maakunta-yhdyspintatyöllä

Tarpeisiin vastataan palveluita yhteensovittamalla

66

• Työpajat tarjoavat lähipalveluina kasvokkaista kohtaamista, yksilöllistä palvelutarpeen arviointia ja monialaisia palveluprosesseja.

• Tukea tarvitsevat asiakkaat hyötyvät kohtaamisesta – sähköiset palvelut eivät ole riittäviä.

Työpajapalvelut tulee turvata lähipalveluna

67

• Työpajatoiminta on tuloksellisinta, kun työpajalle pääsee riittävän varhain tarpeisiin vastaavaan palveluun.

• Jos palvelut jäävät saamatta, työttömyys pitkittyy ja vaikutukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna ja kustannusten nousuna.

Työpajalle tulee päästä oikea-aikaisesti

68

69

• Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa tulee työllistymistulosten ohella huomioida myös sosiaaliset vaikutukset.

• Tuloksia tulee arvioida suhteessa lähtötilanteeseen ja toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin.

Sovari-mittarilla tietoa palveluiden vaikuttavuudesta

Lue lisää työpajoja koskevista tavoitteista maakuntauudistuksessa:

http://bit.ly/2CDbO2t

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Poliittiseen prosessiin vaikuttaminen

Havainnot

Poliittinen agenda

Poliittinen päätöksenteko

Politiikkatoimien toimeenpano &

seuranta

72

• Tunne päätöksenteon tavat

• Tiedolla vaikuttaminen, kentän ääni = kokemustieto, €

• Valmentautujien oma ääni – tarinallistaminen

Verkostoituminen - yhdessä vaikuttaminen

• Tavoitteelliset tapaamiset: tavoiteltu muutos

• Agenda ennakkoon, kirkkaat kärjet, muistiot

• Sitkeys, sitkeys, sitkeys ja toisto

Avaimia vaikuttavaan vaikuttamistyöhön

73

Avaimia vaikuttavaan vaikuttamistyöhön

• Puolueiden (maakunta)vaaliohjelmiin vaikuttaminen, päättäjäkirjeet,vaalitilaisuudet, tapaamiset, suoraan ehdokkaisiin (ja valittuihin) vaikuttaminen... Piirijärjestöt

Puolueiden avainhenkilöt

• Myös: maakuntien ja kuntien virkamiehet

Tiivistä ja visualisoi

Kiitos!

https://www.tpy.fi/vaikuttaminen/vaikuttamiskampanjat-ja-materiaalit/maakuntauudistus-ja-maakuntavaalit/

Reetta Pietikäinenreetta.pietikainen@tpy.fi

010 279 2723