lahti nuorisolaki

Nuorisolaki muuttui – tulisiko työn muuttua ?

Lahti 24.2.2011

Pori 24.2.2011 1Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

NUORISOLAKI

Pori 24.2.2011Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 2

Ennaltaehkäisy Korjaava

Tieto

Tieto

Tieto

Tieto

Hälytyssignaaleja 1

Erityisopetusta saavien nuorien määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus)

Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyys eläkkeet ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi2008). Arvioltajopa15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino2007)

Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairaspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)

Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009 (vrt. ansio- ja pääomaverojen tuotto 7,2 mrd euroa, yhteisöverot 2,2 mrd euroa, ALV 13 mrd euroa)


Hälytyssignaaleja 2

Vuonna 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneista (66 228) oli vuonna 2007 640 saaneet eläkepäätöksen (1 %)

Ammatillisen koulutuksen keskeyttää noin 20 – 30 % aloittaneesta vuosikurssista

Nuorten työttömyysaste lähes kolminkertainen 25-64-vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Nuoret yliedustettuja suhdanneherkillä aloilla: neljä viidestä nuoresta työskentelee yksityisellä sektorilla ja vain 14 % kunnissa ja % valtiolla, kun 25-64-vuotiaista 27 % kunnan ja 8 % valtionpalveluksessa.

Työuran alkuun osuvalla työttömyysjaksolla kielteisiä vaikutuksia myöhempään työmarkkinamenestykseen (Nordstöm-Skans2004). Opintojenjälkeinen työttömyys vaikuttaa kielteisesti sekä työttömänä olon todennäköisyyteen että tuloihin vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen (VM 14/2010)

Nuoria työttömiä noin 34 000 hlöä ja työmarkkinoiden ulkopuolella viranomaisten ulottumattomissa arvioidaan olevan noin 30 000 - (TEM/2010) 45 000 nuorta (Häggman 2010)


Ulkopuolella olevat nuoret

Tulisi keskustella ulkopuolisuudesta – varhaisen puuttumisen näkökulmasta

sosiaalinen, koulutuksellinen, työelämän, taloudellinen, oikeudellinen, terveydellinenUngas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007



2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 20080.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

70.00

80.00

90.00

100.00

91.0693.14 91.63

50.19 49.96

55.85 56.9153.24

45.99

7.164.22 4.51

17.1114.85

11.98 10.68 9.5810.49

1.57 2.31 3.24

24.02 25.1829.22 29.99

34.76

40.90

0.21 0.33 0.63

8.68 10.01

2.95 2.42 2.412.62

Vuonna 2000 päättäneet vuonna 2008 (66228)

Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu

6 kysymystä ulkopuolisuuden yhteydessä

Kuinka monesta nuoresta puhutaan Erot eri ryhmien välillä ( huumeet, rikos, lasten nuoren huollonpidon

pettäminen, muut asiat) Kuinka ovat joutuneet vaikeuksiin ( Ja mitä on ydinongelma, miten

voidaan auttaa) Mitkä ovat sosiaalisen ekskluusion seuraukset nuorelle,

yhteiskunnalle Miten voidaan estää että uusia lapsia(nuoria jää ulkopuolelle Riippumatta siitä mitä teet – joku joutuu aina ulkopuolisuuteen. Miten

antaa toinen mahdollisuus


Ulkopuolisuuden pidentyminen lisää syrjäytymisen riskiä

Ruotsalaiset tutkimukset ( Unga utanför, Generation 1981, Socalstyrelsen, Angelin) jo kahden vuoden ulkopuolisuus lisää huomattavasti riskiä pysyvään ulkopuolisuuteen

Samsfunnsekonomiske konsekvenser av marginalisering blant ungdom (Norjan Perhe lapsi ja tasa arvoministeriö/Vista analyse AS) jo vuosi ulkopuolella lisää riskiä huomattavasti

Ett liv jeg ikke valgte/ Elämä jonka en itse valinnut (Agderforskning Norja) toteaa samaa.


Riskit ulkopuolisuuteen

Riskit ulkopuolisuuteen ajautumiseen silloin kun: siirtymävaiheet eli nivelvaiheet, kuten:

- peruskoulusta jatko-opintoihin- opinnoista työelämää- päätetään ase- tai siviilipalvelus- tarjottu palvelu keskeytyy tai päättyy- Siirtyminen palvelusta toiseen (tai väärästä oikeaan)- muutto uudelle paikkakunnalle esim. opintojen vuoksi (sosiaaliset valmiudet)- Koulutuksen keskeyttäminen- jne


Esimerkki koulutuksen keskeyttäminen

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syyt (yleisimmät) huonot arvosanat heikot koulusuoritukset ja poissaolot perusasteella juhlien, tietokonepelien ym. priorisointi koulunkäynnin edellä luki- ja kirjoitushäiriöt korostuvat jos ei olut tukiopetusta huono kuntoisuus, psyykkinen terveydentila poissaolot haluaa vapaan vuoden halu töihin (Raha) koulu järjestelmänä liian teoreettinen opetus kasvatusolot ja perhetaustat Nuoren (ja vanhempien) ”likinäköiset” valinnat

Yleensä enemmän kuin yksi syy

Näillä nuorilla huonot kokemukset ”auttamisjärjestelmistä”


Elämä jonka en itse valinnut

Eläkepäätöksen saaneet alle 35-vuotiaatHuomattavaa että ei-lääketieteelliset selitykset nousivat keskeiseksi tekijäksi

kuin yritettiin selvittää eläkepäätöstä saaneiden suurta määrää

Kolme suurta ryhmää nousi esille: lapsen huolenpidon vaje lapsuudessa ja

varhaisnuoruudessa resurssiköyhät joilla epämääräiset ongelmat Nuoret joilla diagnoosi

Kaksi ensimainitut ryhmät suurimmat!Agderforskning 2009


Nuorten näkökulma auttamisjärjestelmään

Nuoret toivovat auttamisjärjestelmältä; että tapaavat ihmisen johon voivat luoda hyvän suhteen, dialogin, joka toimii heidän oppaana järjestelmässä

Eläkepäätöksen pohjalla pitkä prosessi, joissa varhainen puuttuminen ei ole toiminut

Nuoret ajetaan/ajautuvat tilanteeseen Kun vuosi vailla ”toimenpiteitä” voi tulla kalliiksi on

välttämätöntä että palveluverkosto toimii


Ulkopuolisuus ei ole nyt-hetki

Syyt ovat jo varhaisessa lapsuudessa/nuoruudessa Päiväkoti ja peruskoulu erityisyyniin Parannuksia vaaditaan niin yksilö kuin järjestelmätasolla Kaikilla palveluiden ja hallinnon tasolla


Lakiuudistuksen tavoitteet

Nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä siirrytään varhaisen tuen toteuttamiseen

Parannetaan nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut

Tehostetaan nuorten sosiaalista vahvistamista tarjoamalla nykyistä parempaa varhaista tukea heidän elämänkulkunsa ja työelämään pääsyn edistämiseksi


Kolme keskeistä muutosta

1. Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

2. Etsivän nuorisotyön lakisääteistäminen

3. Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten


Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö (7a§)

kuntiin kootaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa mukana– opetustoimi – sosiaali- ja terveystoimi– nuorisotoimi– työhallinto– Poliisihallinto– Jne

myös muita viranomaistahoja voi olla mukana, esim. puolustushallinto, pelastustoimi, seurakunta

kunnat voivat perustaa verkoston yhdessä verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen

kanssa


Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät:- koskevat kaikkia alueen nuoria

1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi

2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus

3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä

4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken

– EI käsittele yksittäisen nuoren asioita – EI lisäbyrokratiaa


Uusi nuorisolakihallinnossajapalveluissa



Copyright: Pasi Mäkikyrö Kiiminki

Etsivä nuorisotyö nuoren palveluihin tukemisessa (7b§)

Etsivän nuorisotyön tehtävistä säädetään laissa Tarkoituksena tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten

palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille

Työ tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta

Kunta nimeää nuorisotoimen vastuullisen viranomaisen– etsivän nuorisotyön palveluja mahdollista hankkia nuorten palveluja

tuottavalta yhteisöltä, kun varmistutaan palvelun tasosta Kelpoisuusvaatimukset


Etsivä nuorisotyö2010


Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (7c§)

Tietojen luovuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti nuoren nimenomaista suostumusta Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos nuori:

1. peruskoulun päättävä nuori, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja

2. nuori, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen3. nuori, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden

puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen Kyseiset tiedot ovat jo nyt olemassa, ei edellytä uusien tietojen keräämistä Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen

tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen

Jos nuori arvioidaan olevan viipymättä tuen tarpeessa, nuoren tavoittamiseksi myös muilla viranomaisilla on oikeus ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle

Tietojen luovuttamismahdollisuudesta ilmoitetaan sopivin tavoin etukäteen nuorelle ja kun kyseessä on alaikäinen, myös huoltajalle

Jos tehdään lastensuojeluilmoitus, ei tehdä ilmoitusta etsivää nuorisotyötä varten


Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (7c§)

Muutetaan opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §:ää, jossa säädetään rekisteristä luovutettavista tiedoista

Saatuaan nuoren yhteystiedot etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori sellaisen tuen tarpeessa, että hän tarvitsee apua päästäkseen sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille (nuoren elämänkulun tukeminen) – opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, työpaja, työ- ja

elinkeinotoimisto, terveyskeskus, mielenterveystoimisto ym.. Etsivä nuorisotyö ei tarjoa palvelukokonaisuuksia, vaan auttaa nuorta

hänelle sopivien palvelujen niiden löytämisessä


Nuoresta luovutettujen tietojen käsittely (7d §)

Perustuslain 10 §: "Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla."

Nuoresta siirretään etsivälle nuorisotyölle laissa tarkkarajaisesti määritellyt tiedot (yksilöinti- ja yhteystiedot)

Tiedot voidaan luovuttaa sähköisesti Etsivässä nuorisotyössä voidaan myös yhdistää eri tahoilta saadut yksittäistä

nuorta koskevat tietoaineistot Tietojen kirjaamisvelvoite: ilmoittaja, jatkotoimenpiteet, mitä tietoja ja kenelle

nuoresta on annettu Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole enää välttämättömiä tehtävän

hoitamiseksi Etsivä nuorisotyö voi luovuttaa tietoja eteenpäin vain nuoren ja alaikäisen

nuoren huoltajan suostumuksella Erityinen salassapitosäännös nuorisolaissa


Resurssointi

Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työ ei aiheuta kunnalle uusia välittömiä kustannuksia, koska työ organisoidaan osaksi viranhaltioiden työnkuvia.

Toimivallan ja vastuunjaon selkiintyessä päästään purkamaan päällekkäisiä toimintoja, eikä samaan toimintaan enää varata moninkertaisia resursseja

Yhdistämällä osaamista ja yhtenäistämällä toimintakulttuureja on mahdollista säästää resursseja

Etsivään nuorisotyöhön v. 2009 valtionavustusta 2,5 milj. euroa Toimintaan on osoitettu v. 2010 talousarviossa 6,8 milj. euroa V. 2011 talousarvioesityksessä esitetty 6,6 milj. euroa etsivään

nuorisotyöhön


KiitosDiat löytyvät osoitteesta

http://www.slideshare.net/Haggman/pori-nuorisolaki

Lisää materiaalia:http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/vireilla_nuoriso/nuorisolaki/koulutuskierros_2010.html


http://www.slideshare.net/Haggman/huittinennuorisolaki

http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/vireilla_nuoriso/nuorisolaki/koulutuskierros_2010.html

lahti nuorisolaki

Education