nuorisolaki aanekoski

Nuorisolaki muuttui – tulisiko työn muuttua ?

Äänekoski 14.1.2011


1Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Hälytyssignaaleja 1

Erityisopetusta saavien nuorien määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus)

Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyys eläkkeet ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi2008). Arvioltajopa15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino2007)

Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairaspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)

Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009 (vrt. ansio- ja pääomaverojen tuotto 7,2 mrd euroa, yhteisöverot 2,2 mrd euroa, ALV 13 mrd euroa)



Hälytyssignaaleja 2

Vuonna 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneista (66 228) oli vuonna 2007 640 saaneet eläkepäätöksen (1 %)

Ammatillisen koulutuksen keskeyttää noin 20 – 30 % aloittaneesta vuosikurssista

Nuorten työttömyysaste lähes kolminkertainen 25-64-vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Nuoret yliedustettuja suhdanneherkillä aloilla: neljä viidestä nuoresta työskentelee yksityisellä sektorilla ja vain 14 % kunnissa ja % valtiolla, kun 25-64-vuotiaista 27 % kunnan ja 8 % valtionpalveluksessa.

Työuran alkuun osuvalla työttömyysjaksolla kielteisiä vaikutuksia myöhempään työmarkkinamenestykseen (Nordstöm-Skans2004). Opintojenjälkeinen työttömyys vaikuttaa kielteisesti sekä työttömänä olon todennäköisyyteen että tuloihin vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen (VM 14/2010)

Nuoria työttömiä noin 34 000 hlöä ja työmarkkinoiden ulkopuolella viranomaisten ulottumattomissa arvioidaan olevan noin 30 000 - (TEM/2010) 45 000 nuorta (Häggman 2010)



Ulkopuolella olevat nuoret

Tulisi keskustella ulkopuolisuudesta – varhaisen puuttumisen näkökulmasta

sosiaalinen, koulutuksellinen, työelämän, taloudellinen, oikeudellinen, terveydellinenUngas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007



6 kysymystä ulkopuolisuuden yhteydessä

Kuinka monesta nuoresta puhutaan

Erot eri ryhmien välillä ( huumeet, rikos, lasten nuoren huollonpidon pettäminen, muut asiat)

Kuinka ovat joutuneet vaikeuksiin ( Ja mitä on ydinongelma, miten voidaan auttaa)

Mitkä ovat sosiaalisen ekskluusion seuraukset nuorelle, yhteiskunnalle

Miten voidaan estää että uusia lapsia(nuoria jää ulkopuolelle

Riippumatta siitä mitä teet – joku joutuu aina ulkopuolisuuteen. Miten antaa toinen mahdollisuus


Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 5

Ulkopuolisuuden pidentyminen lisää syrjäytymisen riskiä

Ruotsalaiset tutkimukset ( Unga utanför, Generation 1981, Socalstyrelsen, Angelin) jo kahden vuoden ulkopuolisuus lisää huomattavasti riskiä pysyvään ulkopuolisuuteen

Samsfunnsekonomiske konsekvenser av marginalisering blant ungdom (Norjan Perhe lapsi ja tasa arvoministeriö/Vista analyse AS) jo vuosi ulkopuolella lisää riskiä huomattavasti

Ett liv jeg ikke valgte/ Elämä jonka en itse valinnut (Agderforskning Norja) toteaa samaa.



Riskit ulkopuolisuuteen

Riskit ulkopuolisuuteen ajautumiseen silloin kun:

siirtymävaiheet eli nivelvaiheet, kuten:- peruskoulusta jatko-opintoihin- opinnoista työelämää- päätetään ase- tai siviilipalvelus- tarjottu palvelu keskeytyy tai päättyy- Siirtyminen palvelusta toiseen (tai väärästä oikeaan)- muutto uudelle paikkakunnalle esim. opintojen vuoksi (sosiaaliset valmiudet)- Koulutuksen keskeyttäminen- jne



Esimerkki koulutuksen keskeyttäminen

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syyt (yleisimmät) huonot arvosanat

heikot koulusuoritukset ja poissaolot perusasteella

juhlien, tietokonepelien ym. priorisointi koulunkäynnin edellä

luki- ja kirjoitushäiriöt korostuvat jos ei olut tukiopetusta

huono kuntoisuus, psyykkinen terveydentila

poissaolot

haluaa vapaan vuoden

halu töihin (Raha)

koulu järjestelmänä

liian teoreettinen opetus

kasvatusolot ja perhetaustat

Nuoren (ja vanhempien) ”likinäköiset” valinnat

Yleensä enemmän kuin yksi syy

Näillä nuorilla huonot kokemukset ”auttamisjärjestelmistä”



Elämä jonka en itse valinnut

Eläkepäätöksen saaneet alle 35-vuotiaatHuomattavaa että ei-lääketieteelliset selitykset nousivat keskeiseksi tekijäksi

kuin yritettiin selvittää eläkepäätöstä saaneiden suurta määrää

Kolme suurta ryhmää nousi esille:

lapsen huolenpidon vaje lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa

resurssiköyhät joilla epämääräiset ongelmat

Nuoret joilla diagnoosi

Kaksi ensimainitut ryhmät suurimmat!Agderforskning 2009



Nuorten näkökulma auttamisjärjestelmään

Nuoret toivovat auttamisjärjestelmältä; että tapaavat ihmisen johon voivat luoda hyvän suhteen, dialogin, joka toimii heidän oppaana järjestelmässä

Eläkepäätöksen pohjalla pitkä prosessi, joissa varhainen puuttuminen ei ole toiminut

Nuoret ajetaan/ajautuvat tilanteeseen

Kun vuosi vailla ”toimenpiteitä” voi tulla kalliiksi on välttämätöntä että palveluverkosto toimii



Ulkopuolisuus ei ole nyt-hetki

Syyt ovat jo varhaisessa lapsuudessa/nuoruudessa

Päiväkoti ja peruskoulu erityisyyniin

Parannuksia vaaditaan niin yksilö kuin järjestelmätasolla

Kaikilla palveluiden ja hallinnon tasolla



”Virallinen” tausta

Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten ja nuorten keskuudessa lisääntynyt

– yhteiskunnan nopeat muutokset – palvelujärjestelmien pirstaleisuus ja sektoroituneisuus – toimivallan ja vastuunjaon epäselvyydet– salassapitosäännösten ja yksilönsuojan tulkinnalliset eroavaisuudet– avoimen yhteistyöasenteen, osaamisen ja johtamisen puute

syrjäytyminen merkitsee uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin

syrjäytymisen vaikutukset kansantaloudelle huomattavat– Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmassa yhtä nuorta koskeva vuosittainen

taloudellinen menetys on 27 500 € (keskiarvo 40 vuoden työaikaolettamalla) väestörakenteen kehitys ei kestä työikäisen laajaa syrjäytymistä kokeiluhankkeissa saavutetut tulokset olleet hyviä muut pohjoismaat ja niiden kokemukset



Lakiuudistuksen tavoitteet

Nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä siirrytään varhaisen tuen toteuttamiseen

Parannetaan nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut

Tehostetaan nuorten sosiaalista vahvistamista tarjoamalla nykyistä parempaa varhaista tukea heidän elämänkulkunsa ja työelämään pääsyn edistämiseksi



Kolme keskeistä muutosta

1. Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

2. Etsivän nuorisotyön lakisääteistäminen

3. Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten



Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö (7a§)

kuntiin kootaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa mukana

– opetustoimi

– sosiaali- ja terveystoimi

– nuorisotoimi

– työhallinto

– Poliisihallinto

– Jne

myös muita viranomaistahoja voi olla mukana, esim. puolustushallinto, pelastustoimi, seurakunta

kunnat voivat perustaa verkoston yhdessä

verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa



Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät:- koskevat kaikkia alueen nuoria

1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi

2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus

3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä

4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken

– EI käsittele yksittäisen nuoren asioita – EI lisäbyrokratiaa



Laki -nuorten polkujaja palvelut



Uusi nuorisolakihallinnossajapalveluissa



Etsivä nuorisotyö nuoren palveluihin tukemisessa (7b§)

Etsivän nuorisotyön tehtävistä säädetään laissa

Tarkoituksena tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille

Työ tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta

Kunta nimeää nuorisotoimen vastuullisen viranomaisen

– etsivän nuorisotyön palveluja mahdollista hankkia nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, kun varmistutaan palvelun tasosta

Kelpoisuusvaatimukset



Etsivä nuorisotyö2010



Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (7c§)

Tietojen luovuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti nuoren nimenomaista suostumusta Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos nuori:

1. peruskoulun päättävä nuori, joka ei ole saanut tai vastaanottanut opiskelupaikkaa tai aloittanut opintoja

2. nuori, joka alle 25-vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen3. nuori, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden

puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen Kyseiset tiedot ovat jo nyt olemassa, ei edellytä uusien tietojen keräämistä Tieto voidaan jättää antamatta, jos käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja nuoren tilanne ja tuen

tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna arvioidaan, ettei tiedon luovuttaminen nuoren auttamiseksi ole tarpeen

Jos nuori arvioidaan olevan viipymättä tuen tarpeessa, nuoren tavoittamiseksi myös muilla viranomaisilla on oikeus ilmoittaa nuoren tiedot etsivälle nuorisotyölle

Tietojen luovuttamismahdollisuudesta ilmoitetaan sopivin tavoin etukäteen nuorelle ja kun kyseessä on alaikäinen, myös huoltajalle

Jos tehdään lastensuojeluilmoitus, ei tehdä ilmoitusta etsivää nuorisotyötä varten



Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten (7c§)

Muutetaan opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §:ää, jossa säädetään rekisteristä luovutettavista tiedoista

Saatuaan nuoren yhteystiedot etsivä nuorisotyö ottaa yhteyttä nuoreen ja selvittää, onko nuori sellaisen tuen tarpeessa, että hän tarvitsee apua päästäkseen sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille (nuoren elämänkulun tukeminen)

– opinto-ohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, työpaja, työ- ja elinkeinotoimisto, terveyskeskus, mielenterveystoimisto ym..

Etsivä nuorisotyö ei tarjoa palvelukokonaisuuksia, vaan auttaa nuorta hänelle sopivien palvelujen niiden löytämisessä



Nuoresta luovutettujen tietojen käsittely (7d §)

Perustuslain 10 §: "Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla."

Nuoresta siirretään etsivälle nuorisotyölle laissa tarkkarajaisesti määritellyt tiedot (yksilöinti- ja yhteystiedot)

Tiedot voidaan luovuttaa sähköisesti Etsivässä nuorisotyössä voidaan myös yhdistää eri tahoilta saadut yksittäistä nuorta koskevat

tietoaineistot Tietojen kirjaamisvelvoite: ilmoittaja, jatkotoimenpiteet, mitä tietoja ja kenelle nuoresta on

annettu Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole enää välttämättömiä tehtävän hoitamiseksi Etsivä nuorisotyö voi luovuttaa tietoja eteenpäin vain nuoren ja alaikäisen nuoren huoltajan

suostumuksella Erityinen salassapitosäännös nuorisolaissa



Resurssointi

Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työ ei aiheuta kunnalle uusia välittömiä kustannuksia, koska työ organisoidaan osaksi viranhaltioiden työnkuvia.

Toimivallan ja vastuunjaon selkiintyessä päästään purkamaan päällekkäisiä toimintoja, eikä samaan toimintaan enää varata moninkertaisia resursseja

Yhdistämällä osaamista ja yhtenäistämällä toimintakulttuureja on mahdollista säästää resursseja

Etsivään nuorisotyöhön v. 2009 valtionavustusta 2,5 milj. euroa

Toimintaan on osoitettu v. 2010 talousarviossa 6,8 milj. euroa

V. 2011 talousarvioesityksessä esitetty 6,6 milj. euroa etsivään nuorisotyöhön



MARGINALISERINGENS KEDJEBREVSEKONOMI

VÅRT SAMHÄLLSBYGGETIDIGA GENERELLA

FÖREBYGGANDE INSATSERBOSTÄDER, KULTURSOCIALA NÄTVERK

INTEGRATION

FÖRSKOLANS & SKOLANSVIKTIGA ROLL

I DEN SOCIALA FOSTRANFRITIDSVERKSAMHET

SOCIALTJÄNSTEN & PSYKIATRIN

BÄRARNA AV TIDIGAREMISSLYCKANDEN

STÄDPATRULLERNA & DE SOM STÅR FÖR FIOLERNA

POLIS +KRIMINALVÅRDKRONOFOGDE

MISSBRUKSVÅRDBOSTADSFÖRETAG



nuorisolaki aanekoski

Education