menestystä maakuntaan

Menestystä Maakuntaan

SYKSY 2012LUOVAT ALAT

Rokkiklubista kulttuurikyläksi s.6

Nelijalkaiset terapeutit s. 4

Yrityksille vauhtiamaaseutu- ohjelmasta

s.11

PÄÄKIRJOITUS PAULi TALViTiemaakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen viestintäryhmän tuottama tiedotuslehti, joka esittelee eU-ohjelmien tuella maakunnassa aikaansaatuja tuloksia. Syksyn 2012 lehden teemana on luovat alat.

Ulkoasu/taitto

I-print | plus

Kannen kuva

Hanne Rantala

Painopaikka

I-print Oy, Seinäjoki

Painomäärä

52 651 kpl +

lisäpainos 1 000 kpl

Jakelu:

Ilkka-lehden ilmoitusliitteenä 9.10.2012, lisäpainos jaetaan irtojakeluna

Etelä-Pohjanmaan liitto

Menestystä Maakuntaan

SYKSY 2012

Kansan keskuudessa elää käsitys, että neroutta ja hulluutta on joskus vaikea erot-

taa toisistaan. Tällä käsityksellä on myös tutkimuksellista pohjaa. Miksihän noin aja-

tellaan?

Nerous edellyttää luovuutta. Luovuus on kyky nähdä uusia asiayhteyksiä ja to-

teuttaa niitä. Se taas edellyttää perinteisten käsitysten kyseenalaistamista. Joskus

pitää uskaltaa kokeilla erikoisia asioita ja rikkoa rajoja.

Jos ihminen alkaa toimia noin, ei mene aikaakaan kun on jonkin asteisissa ”hul-

lunkirjoissa”. Mutta älkäämme antako sen häiritä. Luovuus on ehdoton edellytys

kehitykselle.

Nykyään puhutaan paljon luovista aloista. Mitä ne tarkalleen ottaen ovat? Se

onkin jo visaisempi juttu. Luovuuden tuotokset kun ovat erityisen muuttuvaista

sorttia.

Aiemmin luoviin aloihin laskettiin kuuluvaksi muun muassa musiikki, kuvataide,

teatteri, urheilu. Nykyään mukaan pitää laskea ilman muuta peliala, animaatioteol-

lisuus ja moninainen julkaisutoiminta.

Meillä Etelä-Pohjanmaalla on perinteistä luovien alojen toimintaa toteutettu

suurelta osalta talkooperiaatteella. Siitä on kehittynyt lukuisia tapahtumia, joilla on

pitkät perinteet. Kasvaessaan tapahtumat ovat ammattimaistuneet, eikä niitä voida

enää toteuttaa pelkällä kökkätyöllä.

Edellä mainitusta syistä johtuen luovista aloista on tietoisesti pyritty rakenta-

maan kestävää ja menestyvää liiketoimintaa. Tuo pyrkimys on kirjattu meillä myös

maakuntaohjelmaan. Samoin asia mainitaan hallitusohjelmassa.

Aluekehitystyössä olemme pyrkineet edistämään luovien alojen kehittymistä

tukemalla useita hankkeita. Rytmikorjaamolle on muodostunut jo oikea alan kes-

kittymä.

Näiden tulevaisuuden alojen kasvulla on vaikutusta muidenkin sektorien kehit-

tymiseen, koska se opettaa ennakkoluulottomaan ajatteluun. Tässä lehdessä esit-

telemme useita luovien alojen kohteita joita on edistetty EU-hankkeilla.

Ollaan vaan luovasti hulluja ilman liian suuria paineita. •

Luova hulluus V iime vuodet ovat talouselämässä olleet varsin vauhdikasta ja

epävarmuuden sävyttämää aikaa. Usein yrityksen omat re-

surssit kehittämiseen eivät ole riittävät hyvinäkään aikoina.

Yhteiskunnan tuki voi kuitenkin vahvistaa yrityksen omia mahdolli-

suuksia.

Yritystuet nähdään usein pelkästään rahallisina tukina, mutta ei pi-

dä unohtaa neuvontaa ja konsultointia, joiden avulla voi lisätä omaa

tietämystään ja osaamistaan. Kasvuhakuinen yritys tarvitsee hyvin

monenlaista tietoa teknologioista, markkinoista, johtamisesta ja hen-

kilöstön osaamisen parantamisesta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta haettavaa EU-rahastojen yri-

tysrahoitusta on vielä kohtalaisesti jäljellä. Todennäköistä on, että

vuonna 2014 alkavalla uudella EU-ohjelmakaudella rahastojen re-

surssit ovat nykyistä pienempiä. Yritysten kannattaakin pohtia, voisi-

ko omaa investointi- tai kehittämisasiaa viedä eteenpäin jo nyt, koska

tulevaisuudessa tuen saamisen mahdollisuudet voivat olla heikom-

mat.

Paljon puhutaan luovista aloista uuden liiketoiminnan mahdolli-

suutena, eikä syyttä. Luovuus ei ole kuitenkaan sidoksissa toimialoihin,

vaan kaikilla aloilla ja kaikissa yrityksissä on tilaa kehittämisajatuksille.

”Arjen luovuus” ei välttämättä edes maksa mitään!

Myllerrys luo tilaa uusille mahdollisuuksille. Liikaa riskiä ei kannata

ottaa, mutta ilman riskiä ei voita mitään. Julkinen tuki voi auttaa riskin

jakamisessa. •Teksti: Kari Rintala

YRitYStEN KEhittÄMiNEN maailman myllerryksessä

2 – Menestystä Maakuntaan

Tietoa, kokemusten vaihtoa ja ver-kostoitumistaKoulutusmallissa keskiössä on opiskeli-ja, jonka tukena ovat ammattiopettaja, työharjoittelun ohjaaja, yrittäjyyskou-luttaja ja opinto-ohjaaja. Näin saadaan valmennus ja ohjaus yrittäjyyteen ja yrit-täjämäiseen työskentelyyn sujumaan mahdollisimman tuloksellisesti.

Hankkeessa järjestään seminaareja, Luovasti-perjantaita. Keväällä kuultiin esimerkkejä menestyneistä yrityksistä ja saatiin oppia, miten jalostaa omaa yritys-toimintaansa. Elokuun lopussa aiheena oli sosiaalinen media ja nettikauppa. Ti-laisuuksien tavoitteena on myös verkos-toituminen ja kokemusten vaihtaminen.

– Opiskelijaa on tuettava useasta suunnasta, jos hän lähtee yrittäjyyspo-lulle. Siinä tarvitaan paljon käytännön neuvontaa, sanoo Luovakas-hankkeen projektipäällikkö Pasi Salonen.

Kontaktit kannustavat uusiin avauksiinHankkeen tuloksena on syntynyt jo useita yrityksiä, uutta liiketoimintaa yrittäjien välille ja paljon verkostoitu-mista.

– Olemme huomanneet, että kun ei rajata eikä lokeroida, vaan verkostoidu-taan eri toimijoiden kesken, syntyy uu-sia yhteyksiä yrittäjien, rahoittajien, hankkeiden ja opiskelijoiden kesken, Sa-lonen sanoo.

Seminaareissa on syntynyt iloista te-kemisen tunnelmaa, jolloin uskalletaan verkostoitua.

– Aikuiskouluttajaltakin vaaditaan joka päivä uutta innostusta ja iloa työ-hön, mikä tarttuu myös opiskelijoihin.

Hanke on Pasi Salosen mukaan osoit-tanut, että yrittäjyyskasvatus vaatii kou-luttajaltakin yrittäjämäistä toimintaa. TEAKissa on hankkeen aikana kahdek-

san opiskelijaa ryhtynyt yrittäjäksi, joten toimivalle yrittäjyyskasvatukselle on tar-vetta aikuiskoulutuksen parissa.

Luovakkaan viimeisin kokeilu on yrittäjyyskioski, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia tietoa ja ohjausta opintopolullaan.

Luovakas-hanke alkoi 15.12.2011 ja päättyy 31.3.2013. Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY ja TEAK, ja se rahoitetaan Manner-Suomen ESR-oh-jelmasta. •

Teksti: Tiina Rantakoski

Kuva: Pasi Salonen

SeduEvents on tapahtumatuottamisen projekti, jolla pyritään lisäämään Koulutuskeskus Sedun opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja projektiosaamista. Tapahtumien toteuttamisen avulla edistetään opetuspisteiden, perustutkintojen ja toimialojen välistä yhteistyötä.

SeduFest opiskelijoiden hyvinvointitapahtuma järjestettiin Koulutuskeskus Sedun Kirkkokadun opetuspisteessä.

Seduevents – tapahtumatuotanto oppimisympäristönä

Hankkeessa järjestettiin tou-

kokuun puolivälissä Sedu-

Fest, opiskelijoiden hyvin-

vointitapahtuma, Sedun Kirkkokadun

opetuspisteen sisäpihalla. Tapahtu-

man järjestämisen idea lähti opettajil-

ta. Suunnitteluryhmään koottiin sekä

opettajia että opiskelijoita.

Opiskelijat tekivät tapahtumassa

oman ammattialansa töitä osana tapah-

tuman kokonaisuutta. Tapahtuma koko-

si yhteen opiskelijoita hyvin laajasti, ja

opiskelijoita olikin mukana tapahtuman

suunnittelussa sekä itse tapahtumatyös-

sä kaikkiaan seitsemästä Koulutuskes-

kus Sedun opetuspisteestä. •Teksti ja kuva: Sini Latvala

Seduevents - Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

- Rahoitusohjelma: Manner-Suomen ESR -ohjelma

- Toteuttaja: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu

Yrittäjyyskasvatus luontevaksi osaksi aikuiskoulutusta TEAKin toteuttaman Luovakas-hankkeen tavoitteena on liittää yrittäjyyskasvatus luontevaksi ja tulokselliseksi osaksi aikuiskoulutusta. Uusia tapoja kehitetään yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja yrittäjien kanssa erilaisin kokeiluin.

LUOVASTi-seminaari järjestettiin 31.8. aiheena sosiaalinen media ja netti-kauppa.

Menestystä Maakuntaan – 3

Uusi toimintamalli lastensuojeluunVerkostojen kautta samaan yritysryh-mään tulivat mukaan myös perhekoti Koskela ja Hepomäen talli. Yritysten re-surssit mittavan, uutta tuotekehitystä si-sältävän hankkeen toteuttamiseksi olivat rajalliset, joten mukaan haettiin vielä yksi taho vastaamaan toteutuksesta. Sopivaksi yhteistyökumppaniksi todettiin Lasten-suojelun yhteistyö- ja kehittämisrengas, Etappi-ryhmä ry. Etappi lähtikin toteut-tamaan hanketta.

Tavoitteeksi asetettiin sellaisen tuot-teen kehittäminen lastensuojeluun, jota on mahdollista käyttää sekä ennaltaehkäi-sevästi että korjaavasti esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöissä. Tuot-teen ytimenä tulisi olemaan sosiaalipeda-goginen hevostoiminta. Parannusta haet-tiin myös yritysten fyysiseen toimintaym-päristön toimivuuteen, turvallisuuteen ja esteettisyyteen sekä markkinointiin.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta vakiintui käyttöönProjektipäällikkö Teea Ekola kertoo, että yrittäjät ovat olleet hankkeeseen tyytyväi-siä. Hankkeen aikana saatiin lisättyä yri-tysten osaamista ja ammattitaitoa koulu-tusten sekä tutustumismatkojen avulla. Ilman hanketta ainakin osa kehittämises-tä olisi jäänyt toteuttamatta kokonaan. Erityisesti yritysten välinen yhteistyö ke-hittyi hankkeen aikana.

Markkinointia saatiin ajantasaistet-tua, kuten toteutettua toimivat nettisi-vut ja muuta markkinointimateriaalia. Sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta muodostui pysyvä palvelu ja tapa toimia nuorten auttamiseksi.

Lasten mieleenLasten ja nuorten kommenttien perusteel-la tallilla käyminen ja hevosiin tutustu-minen on ollut erittäin mieluisaa. Nuoret

kertovat myös huomanneensa, miten sa-manlaisia ihminen ja hevonen ovat.

– Hevosten kanssa toimiessa on saa-nut itsevarmuutta. Olen oppinut paljon uutta ja on ollut mahtava huomata, et-tä saa ison eläimen toimimaan kuten ha-luaa, eräs toimintaan osallistunut nuori kertoo.

Rohkeasti mukaan hanketoimintaanYrittäjät suosittelevat hankkeita muille-kin. Täytyy löytyä selkeä suunnitelma se-kä riittävästi aikaa suunnittelulle. Lisäksi ainakin yhdellä ryhmän jäsenyrityksistä olisi hyvä olla kokemusta hanketoimin-nasta. Kannattaa lähteä rohkeasti kehittä-mään yritystoimintaa ryhmässä!

Hankkeesta jäi myös pysyviä tulok-sia. Yleisesti ottaen eläinten kanssa toimi-minen sai lisää ammatillisia piirteitä, ja se on otettu pysyväksi ja etenkin tietoi-semmaksi tavaksi lasten ja nuorten kans-sa toimittaessa.

Sosiaalipedagogista hevostoimintaa hyödynnetään lasten ja nuorten kuntou-tuksessa tietoisesti. Palvelumuodosta ke-hittyi myös tuote lastensuojelun avopal-veluihin. •

Teksti: Tuija Nikkari

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta avuksi lasten ja nuorten kuntoutuksessa

"Pegasos-hanke sai alkunsa Perhekoti Toiskan ja Koskenkorvan Hevoostallin tarpeesta kehittää toimintaympäristöään ja tehdä tuotekehitystä. Myös kunnat kaipasivat lastensuojelun avopalveluihin uusia ja tehokkaita menetelmiä.

Pegasos -hanke - Rahoittaja: Etelä-Pohjan-

maan ELY-keskus

- Rahoitusohjelma: Manner-

Suomen maaseudun kehittämis-

ohjelma

- Toteuttajaorganisaatio: Etappi-ryhmä ry

Ystävyyden, yhteenkuu-lumisen, hoivaamisen ja ylpeyden tunteita. Kuva: Raine Färm/Toiska

Nuoret kertovat myös huomanneensa, miten samanlaisia ihminen ja

hevonen ovat.

Nelijalkaiset terapeutit


Karhunmäkisäätiö Lapualla on kunnosta-nut Wanhan Karhunmäen vintille körtti-perinteestä kertovan museon, ja parhail-

laan säätiöllä on meneillään esiselvityshanke pe-rinnetaitojen säilyttämiseksi. Vinkkejä selvityk-seen haetaan myös Irlannista, Saksasta ja Virosta Lapuan ystävyyskaupunkisuhteiden kautta.

Kansainvälisiä yhteyksiä luo aktiivisesti myös-kin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Nelimark-ka-museo, jonka lukuisissa hankkeissa Eero Neli-markan perintö pohjalaiselle taiteelle jalostuu uu-siin ulottuvuuksiin. Huvia huvilasta -hankkeella museo kehittää Nelimarkan kunnostettavan huvi-lan toimintaa sekä residenssitaiteilijoiden että suu-ren yleisön hyväksi.

Jalalla koreastiEtelä-Pohjanmaan Nuorisoseura elävöittää hank-keen kautta eteläpohjalaista hääperinnettä. Aineis-ton keruun ja taltioinnin lisäksi on järjestetty ko-meita kruunuhäitä.

Eteläpohjalainen kansanmusiikki pääsee oike-uksiinsa Suomen Radiobooking Oy:n hallinnoi-

massa hankkeessa ”Vastakkainasetteluja ja väläh-dyksiä eteläpohjalaisesta kansanmusiikista”. Hank-keessa tutkitaan kansanmusiikin muuttumista su-kupolvien välillä ja siirretään perintöä tuleville pol-ville.

Tieto talteenLEADER-hanketyöllä edistetään myös tiedon kä-sittelyä ja tallennusta. Järviseutu-Seura on toteut-tanut sähköisen Seutulaarin, ja Lapualla on raken-teilla mittava vuorovaikutteinen tietopankki pai-kallishistoriaa ja -kulttuuria varten.

Talot kuntoonEi toimintaa ilman taloja: perinteen puitteistakin on pidettävä huolta. Kyläyhdistykset ja muut jär-jestöt tekevät arvokasta työtä maakunnan raken-nusperinteen säilymiseksi kunnostaessaan kyläta-loja ja nuorisoseuroja talkootyöllä, hanketuen tur-vin. •

Teksti: Päivi Kultalahti

Kuvat: Maria Lampinen/Päivi Kultalahti

Perinteestä pitkälle tulevaisuuteenMaakunnan historiasta ja perinteestä on ammennettu ideoita yhteen jos toiseenkin maaseutuohjelmasta rahoitettavaan LEADER-hankkeeseen. Aisaparin alueella ovat asialla olleet niin museot kuin muutkin yhteisöt. Tallennuksen lisäksi perinteestä tehdään uusia sovelluksia tulevaisuuteen.

Kotiseututalo Keskikankaalle rakennettiin perintei-nen takkauuni. Kohta päästään leivän paistoon.

Kylätoiminta tekee perinteen eläväksi. Tiskauspuuhissa Marjatta Yliluoma.

Nelimarkka-museon Huvia huvilasta -hanke järjesti amerikka-laisten residenssitaiteilijoiden ohjauksessa taidetyöpajan.

Herännäisyyden historia esittäytyy monessa muodossa Wanhan Karhunmäen museossa.


Rytmikorjaamo tunnetaan ainakin rok-kiklubina, mutta talon seinien sisältä löytyy nykyään paljon muutakin. Talo on alkanut jo saavuttaa mainetta ryt-

mimusiikkialan innovaatio- ja oppimisympäris-tönä. Lisäksi Rytmikorjaamon liiketilat majoitta-vat lukuisia luovien alojen yrityksiä, kokoustilat palvelevat alueen viranomaisia ja yhdistyksiä se-kä siistityn tontin jatkokäyttöä tapahtumapihana kehitetään parhaillaan.

Talon kehittämisessä on lähtökohtana ollut käyttäjälähtöisyys. Esimerkiksi nuoret ovat teh-neet yhteistyötä arkkitehtien kanssa ja suunni-telleet alueesta kohtaus- ja tapahtumapaikkaa erilaisille ryhmille.

Toimintaa kehitetään useilla sektoreillaRytmimusiikki liittyy Rytmikorjaamoon toki edelleen vahvasti. Eri projektien avulla talosta on luotu maakunnallisen rytmimusiikkiverkos-ton solmukohta, ja työtä jatketaan edelleen.

Talon toimintoja kehitetään myös muilla sektoreilla. Viihdekuluttajien lisäksi palveluita tarjotaan yrityselämälle, liiketilojen lisäksi tu-kipalveluiden muodossa. Harrastepuolella taas mahdollisuuksia on tarjolla aina musiikista säh-köauto- tai lennokkiharrastamiseen.

Hankkeissa on vahvistettu myös opetuksen ja tutkimuksen osa-aluetta. Yhteistyötä on tii-vistetty erityisesti Epanet-verkoston tutkimus-ryhmien sekä Sibelius-akatemian ja Rytmi-ins-tituutin kanssa.

Nostetta luovuudelle– Toimintamme tavoitteena ei ole tavoitella voittoa, vaan saada aikaan piristysruiske koko alueen luovien alojen kehittymiselle, projekti-päällikkö Osku Ketola kertoo.

Esimerkiksi rytmimusiikin osalta alan toi-mijoiden yhteistyötä on tiivistetty sekä uusien toimijoiden liiketoimintaosaamista on vahvis-tettu – tämäkin projektilähtöisesti.

– Tarkoituksenamme on madaltaa yrittäjyy-den kynnystä ja tuoda liiketoiminta lähemmäs taiteilijan arkea, selvittää Ketola.

Luovat alat valtaavat itikanmäen?10–15 vuoden päässä Ketolan silmissä siintää Itikanmäen maisemissa nouseva kulttuurikylä. Koko alue olisi täynnä käsityöläisiä, taiteilijoi-ta ja luovien alojen yrityksiä. Alueella sijaitse-va Rytmikorjaamo olisi tuolloin vakiinnuttanut paikkansa luovuuden päämajana.

– Olisi hienoa, jos Rytmikorjaamo säteilisi vaikutustaan myös ympäristöönsä sekä kaupun-kisuunnitteluun, ja kaikki tämä poikisi jotakin aivan uutta ja innovatiivista, Ketola visioi.

Hän ei näe tulevaisuudenkuvaa lainkaan epärealistisena. Ketolan mielestä alueen poliitti-nen ilmapiiri on aikaansa edellä, mikä on mah-dollistanut myös Rytmikorjaamon kehittymisen siihen pisteeseen, missä tällä hetkellä ollaan. •

Teksti ja kuva: Hanne Rantala

Rytmikorjaamo on kulkenut sekä ulkoisesti että

sisällöllisesti huiman tien entisestä postiautovarikosta

nykyiseksi luovien alojen kohtaamispaikaksi.

ROKKIKLUBISTA kulttuurikyläksi

Projektipäällikkö Osku Ketolan syksystä on tulossa vauhdikas. Meneillään olevan hankkeen lisäksi työn alla on uuden hanke-hakemuksen kirjoittaminen.


Rytmikorjaamon alue innovaatioympäristönä, rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjan-maan liitto, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

Rytmikorjaamo palveluiden- ja sisällöntuottaja-na, rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjan-maan liitto, toteuttaja Frami Oy

Rytmimusiikin tutkimus- ja kehittämishanke (RYTKe), rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan liitto, toteuttaja Etelä-Pohjanmaan korkea-kouluyhdistys ry

Rytminno, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Sibelius-Akatemia

Rytmimeraatti, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Rytmimusiikin kan-natusyhdistys ry

Roadness, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Rytmimusiikin kanna-tusyhdistys ry

Nuoret Rytmikorjaamon kehittäjinä, rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, ra-hoittaja Liiveri, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus

Rytmikorjaamon tapahtumapihan toteutus, ra-hoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel-masta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

MindSpritin tavoitteena on saada kumppanit ja asiakkaat menesty-mään omalla alallaan. Tarjolla on useita työvälineitä erilaisiin tarpei-

siin, aina lyhytkestoisista koulutuksista pitkäai-kaiseen ja syvälle menevään kumppanuuspohjai-seen valmennukseen saakka.

– Kaiken tavoitteena on kasvu. Ihmisten hen-kinen kasvu, työhyvinvoinnin kasvu ja tieto-tai-don kasvu näkyvät poikkeuksetta myös tulosten ja liikevaihdon kasvuna. Lopputuloksena on yri-tys, jossa ihmiset ovat inspiroituneita ja sitoutu-neita ja jonka hyvä ilmapiiri huokuu jo astuttaes-sa ovesta sisälle, toimitusjohtaja Timo Haapala kertoo.

Hyvä ilmapiiri ja kasvualusta MindSpiritille löytyi Rytmikorjaamolta, jonne tuore yritys pe-rusti toimitilansa.

– Rytmikorjaamon luova ja energinen fiilis oli juuri sitä, mitä me haimme. Toimitiloissa sijaitsee myös useita muita luovien alojen yrityksiä, joten tällä saavutamme myös synergiaetua. Lisäksi tilat ja palvelut sopivat toimintaamme erittäin hyvin, kiittelee Haapala. •Yritys on saanut LEADER-yritystukea Liiveri ry:n kautta maaseudun kehittämisohjelmasta.

Teksti: Hanne Rantala

Yhtyeet ansaitsevat yhä suuremman

osan tuloistaan levymyynnin sijaan oh-

jelma- ja oheismyynnillä. Etenkin aloit-

televat bändit tarvitsevat apua ja ohja-

usta kiertueiden organisoimisessa se-

kä toimintasuunnitelman laatimisessa.

Roadness-hankkeen tavoitteena on luo-

da bändeille toimiva malli liiketaloudelli-

siin suunnitelmiin. Hanke pitää sisällään

myös muun muassa elävän musiikin yh-

distysten välistä bändivaihtoa: kiertueet

maakunnassa sekä valtakunnassa toimi-

vat sekä motivoivana tekijänä että kou-

lutuspohjana tulevalle. Hanke on rahoi-

tettu ESR-ohjelmasta, ja sen rahoittaja

on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. •Teksti: Hanne Rantala

Hyvinvoivat ihmiset tekevät menestyvän yrityksen

Roadness lähettää bändit tien päälle

MindSpirit on Rytmikorjaamolla toimiva yritys, joka tarjoaa koulutuksia, valmennuksia ja sparrausta yritysten johdolle ja muulle henkilökunnalle.

RYTMI- KORJAAMOLLA toteutettuja hankkeita

Kuv

a: Ja

akko

Kui

vam

äki


KUMURU on Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-ohjelmasta rahoittama projekti, jossa kulttuurin, musiikin ja ruoan vuo-rovaikutusta tutkitaan ja testataan uu-sien moniaistillisten elämysten tuotta-misen näkökulmasta. Turun yliopiston hallinnoiman hankkeen tavoitteena on tuottaa paitsi tutkimusta äänen ja mais-tamisen välisestä vuorovaikutuksesta, mutta myös uusia elämyksiä ja tapahtu-ma-aihioita Etelä-Pohjanmaalle.

Performansseista ravintoa ruumiille ja sielulle Kesällä 2012 Seinäjoen kaupungin kut-suvieraat saivat kokea ensimmäisen tan-goteemaisen KUMURU-performanssin Tangomarkkinoiden yhteydessä. Tilai-suudessa kantaesitettiin argentiinalaisen Bruno Meszin sävelteos, johon paikalli-set ravintolat olivat luoneet sopivia juo-mia. Yleisö sai nautittavakseen musiikin ja juomat samanaikaisesti.

Syyskuussa Seinäjoen Rytmikorjaa-molla järjestettiin KUMURU-tapah-tuma, johon kuului tutkija-muusikko Bruno Meszin sekä paikallisten keittiö-mestareiden tähdittämä Makujen mu-siikki -performanssi, seminaari sekä keittiömestareille, muusikoille ja tutki-joille suunnattua työpajatyöskentelyä.

Klubeista uusia ideoitaProjekti järjestää myös KUMURU-klu-beja eli kerhotoimintaa. Tarkoituksena on herättää uusia ajatuksia musiikin ja ruoan yhdessä luomasta kokemuksesta pienimuotoisia kokeiluja tehden.

Viime keväällä klubissa tehtiin muun muassa perusmakutestausta useilla ruo-ka-aineilla ja rakenneltiin musiikkeihin sopia juomia. Klubitoiminnan paikkana on Seinäjoen kaupungin valtuustosali, ja osallistuminen on kaikille avointa ja il-maista. •


Kulttuurin, musiikin ja ruoan yhteinen kattaus Etelä-Pohjanmaalla on elämystuotannon alalla mittava, mutta tällä hetkellä vajaahyödynnetty potentiaali. KUMURU-hankkeessa on tartuttu toimeen ja ryhdytty jalostamaan musiikki-, kulttuuri- ja liiketoimintaosaamista sekä ruoka- ja elintarviketalouden osaamista monipuoliseksi elämystuotantotoiminnaksi.

Kaarna Living -hankkeessa oli tavoitteena kehittää ja kokeilla uusia vaihtoehtoja perinteiselle

huonekalu- ja sisustusmarkkinoinnille, jossa samalla luodaan alan opiskelijoi-den käytännön työskentelyyn perustu-via oppimisympäristöjä. Etelä-Pohjan-maan ELY-keskuksen ESR-ohjelmasta rahoittama Kaarna Living toi yhteen Sellan, Etelä-Pohjanmaan asumisen alan yritykset ja oppilaitokset.

Yksi hankkeen kokeiluista oli Willa Kaarna, joka rakennettiin yritys- ja op-pilaitosyhteistyönä. Vapaa-ajan asunto Willa Kaarna pystytettiin Sellan sisäl-le – talo talon sisälle. Hirsihuvila sisus-tettiin alueen kaluste- ja sisustetarvike-valmistajien tuotteilla. Rakentamisessa olivat mukana Seinäjoen ammattikor-

keakoulun ja Suupohjan ammatti-ins-tituutin rakennuslinjan opiskelijat.

Willa Kaarnaan toteutettiin useita erilaisia sisustuskokonaisuuksia, jotka valittiin eri kohderyhmien elämäntyy-lien mukaan. Seinäjoen ammattikor-keakoulun muotoilun alan opiskelijat suunnittelivat sisustukset, joissa käy-tettiin alueen yritysten tuotteita. Opet-tajat ohjasivat opiskelijoiden suunnit-telutyötä ja valvoivat niiden toteutu-mista.

Yhteistyö Sellan, yritysten ja oppilai-tosten välillä tulee jatkumaan markki-noinnin kehittämisessä.•

Teksti: Johanna Mustonen ja

Tuija Nikkari

Kaarna Living innosti yhteistyöhön

Eurooppatiedotus uudistuuUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen toiminta uudistuu vuoden 2013 alussa. EU-kansalaisviestintä keskitetään ulkoasiainministeriöön Helsinkiin, ja maakunnalliset toimipisteet Rovaniemeä lukuun ottamatta lopettavat toimintansa vuoden 2012 loppuun mennessä. Uudistuksen tavoitteena on kehittää EU-kansalaisviestintää siten, että se vastaa entistä paremmin kansalaisten kysyntää ja on kustannustehokasta.

Eurooppatiedotus toimii 1. tammikuuta 2013 alkaen ministeriöstä käsin kahden-toista työntekijän voimin. Rovaniemen

toimipisteessä toiminta jatkuu siten, että se pai-nottuu arktiseen viestintään. Näin tuetaan vies-tinnän keinoin Suomen tavoitetta saada Rovanie-melle EU:n arktinen informaatiokeskus.

Luennointi maakuntien oppilaitoksissa on ol-lut tärkeä osa Eurooppatiedotuksen toimintaa. Uudessa toimintamallissa luentopalvelua ei voida tarjota samassa laajuudessa, mutta oppilaitokset ja koulut ovat edelleen tärkeitä yhteistyökumppa-neitamme.

Opetukselle tarjoamamme tuen painopis-te tulee olemaan monipuolisen opetusmateriaa-lin tuottamisessa, opettajien kouluttamisessa EU-asioissa sekä verkkoviestinnässä. Pyrimme lisäksi tarjoamaan mahdollisuuksia koulujen yhteisluen-noille EU:sta, esimerkiksi keräämällä useammat

luokat yhteen luentoa varten. Kehitämme jatku-vasti yhteistyötämme oppilaitosten ja koulujen kanssa niiden tarpeiden mukaan.

Julkaisutoimintamme jatkuu, ja EU-teok-semme ovat tilattavissa kotisivuiltamme maksut-ta kotiin. EU-materiaalia on vastaisuudessakin saatavilla maakuntien pääkirjastoista.

Eurooppatiedotus tekee yhteistyötä maakun-nallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa EU-asioiden kansalaisviestinnässä. Järjes-tämme seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja mui-ta tapahtumia, ja meille on tärkeää palvella koko Suomea.

Kansalaiset voivat edelleen kääntyä Eurooppa-tiedotuksen puoleen EU-kysymyksissä puhelimit-se, sähköpostitse tai kotisivujemme kautta. Tehos-tamme myös tietopalveluamme verkossa. •

Teksti: Pekka Purhonen


Pitkäkestoista yhteistyötä mikroyritysten välilleMaakuntajuhla osoittautui vetovoimaiseksi keinoksi in-nostaa mikroyrittäjiä kehittämään toimintaansa. Tapah-tuma loi merkittävän yksittäisen mahdollisuuden maa-kunnan elinkeinoelämän esittelemiseen, mutta hank-keistuksen avulla rakennetaan myös pitkäkestoisempaa yhteistyösuunnitelmaa eteläpohjalaisten mikroyritysten välille – vielä tapahtuman jälkeenkin.

Yhteistyön lujittamisen ja liiketoiminnan kehittämi-sen keinoja suunnitellaan Etelä-Pohjanmaan Maa- ja ko-titalousnaisten hallinnoimissa hankkeissa. Ensimmäinen toimenpide, esittäytymi-nen maakuntajuhlassa, on nyt takana, ja tällä hetkellä maakunnassa ollaan ainakin useita yhteistyömalleja rikkaampia.

epasteriassa maisteltiin lähiruokaa Hyvänä esimerkkinä tapahtuman myö-tä syntyneistä konsepteista on Epasteria – eteläpohjalaisiin tapahtumiin konsep-toitu ravintola, jonka valikoima perustui pääosin maakunnassa tuotettuun ruokaan sekä kalusteiltaan maakunnan nikkaripe-rinteeseen. Maakuntajuhlan ravintolan toiminnasta vastasti Etelä-Pohjanmaan keittiömestarit ry.

– Epasterian konsepti on joustava, sillä sitä voidaan käyttää sekä satojen että satojen tuhansien ihmisten ta-pahtumassa. Maakuntajuhlassa joustavuutta lisäsi myös se, että ruoka-annokset olivat espanjalaisten tapasten ta-paan koottu pienistä osista, jolloin pienimmät tuottajat-kin pääsivät mukaan, projektipäällikkö Terhi Välisalo kertoo.

Mahdollisuuksia Epasterian jatkokäyttöön kartoi-tetaan parhaillaan. Ensi kesänä Seinäjoella järjestettävä

Farmari-maatalousnäyttely on yksi potentiaalisista jat-kokäyttökohteista.

Pienten yrittäjien tuotteet puoteihinMaakunnan pienten ruokatuottajien sekä design- ja kä-sityöyrittäjien tuotteita koottiin tapahtumassa Ruoka-provinssipuotiin ja Tapahtuma-Rustoopuoriin. Ideana oli luoda pienten yrittäjien yhteisesiintymisestä suuri ja monipuolinen kokonaisuus, ja kynnys mukaan lähtemi-seen haluttiin pitää mahdollisimman matala.

Ruokaprovinssipuodin ideaa on ko-keiltu aikaisemmin Etelä-Pohjanmaan Matkailu oy:n johdolla ELMA-messuil-la. Häjyt pirot -hankkeessa ideaa kehitti eteenpäin Maija Ruohoniemi. Tapahtu-ma-Rustoo puolestaan näki päivänvalon ensimmäistä kertaa maakuntajuhlassa.

– Kumpaankin puotiin saatiin koot-tua houkuttelevat kokonaisuudet, jotka toimivat edustavina näyteikkunoina maa-kunnan elintarvike- ja design-osaamiseen, Välisalo iloitsee. •


Kuva: Esa-Matti Åkerberg

Häjyt pirot kokosi pienyrittäjiä yhteen

Toimintamallit elävät tapahtuman jälkeenkin

Kesäkuun alussa Senaatintorilla järjestetty maakuntajuhla, Pikkuusen häjymmät pirot, kokosi pääkaupunkiin yhteensä noin seitsemänkymmentä yrittäjää Etelä-Pohjanmaalta. Viitisenkymmentä yrittäjää hankki tapahtumasta oman

esittelypaikan, mutta piroissa nähtiin myös sekä yrittäjien että maakunnan muiden toimijoiden yhteisponnistuksia.

Komeasti yhdessä ja Häjyt pirot -hankkeetElinkeinojen kehittämishankkeita

Rahoitaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rahoitusohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämis-ohjelma

Toteuttaja: ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry / Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset

epasteriassa pääs-tiin maistelemaan eteläpohjalaista lähiruokaa.

Eurooppatiedotus uudistuu


K ipinä on Suupohjan alueel-la toimiva kuvataidehan-ke, joka tarjoaa koulutusta ja näyttelyitä seutukunnan

asukkaille. Hankkeen aikana järjestetään parikymmentä kurssia, joiden kautta kuka tahansa voi tutustua erilaisiin ku-vataiteen muotoihin.

Hankkeen projektipäällikkö Henna Toivola kertoo Kipinän tarkoituksena olevan nimenomaan innostuksen herät-täminen kuvataiteita kohtaan.

– Tahdomme lisätä tietoisuutta sii-tä, mitä kaikkea kuvataide voi olla. Se pitää sisällään paljon erilaisia teknii-koita ja materiaaleja, joita nyt hank-keen myötä on mahdollista kokeilla, Toivola kertoo.

Kevään ja kesän aikana on järjestet-ty kuusi kurssia. Kurssit on valikoitu paikallisten harrastajien toiveiden poh-jalta, ja tähän mennessä niiden saama vastaanotto on ollut innostunutta. Toi-vola rohkaisee ihmisiä osallistumaan jatkossakin, sillä aikaisempaa kokemus-ta tai omia välineitä kursseilla ei tarvita. Kurssimaksut on pyritty pitämään sel-laisina, että ne kattavat tila-, opetus- ja materiaalikustannukset.

Työt näytteilleHankkeen tavoitteena on myös näytte-lykulttuurin elävöittäminen. Taidekurs-sien töistä järjestetään näyttelyitä paikal-lisissa näyttelytiloissa.

– Näyttelyiden on tarkoitus olla lä-hellä ja helposti lähestyttäviä. Esimer-kiksi Kauhajoen Kotiseututalolla näyt-telytoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja kesän aikana siellä olikin näytteillä mosaiikkikurssin töitä, selvittää Toivola.

Hankkeen rahoittaja on Suupoh-jan Kehittämisyhdistys ry. Kipinä on mahdollistettu LEADER-rahoituksella ja hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Toivola uskoo hankkeella olevan kuiten-kin pidempiaikaisempiakin vaikutuksia.

– Kurssimme ovat intensiivisiä pin-taraapaisuja, mutta toivon niiden anta-van lähtökohtia jatkaa harrastusta. Kurs-sien myötä harrastajien on mahdollista myös verkostoitua ja kehittää ideoitaan eteenpäin.

Tulevien kurssien teemoina ovat esi-merkiksi kokeileva grafiikka, graffiti ja ympäristötaide. Hankkeesta ja kursseista saa lisätietoa Suupohjan kulttuuriyhdis-tyksen nettisivuilta osoitteesta www.suu-pohjankulttuuriyhdistys.fi. •

Teksti: Heidi Hahtola

Kipinä-hankkeen projektipäällikkö Henna Toivola rohkaisee suupohjalaisia tutustumaan kuvataiteisiin. Kuva: Tuukka Olli

Päivi Alakankaan töitä Teuvalla järjestetyltä Puupiirros-kurssilta. Kuva: Annukka Käkelä

Taidehistoria-luentosarjan aikana tutustuttiin myös ikonimaalauk-seen opettaja Riitta-Liisa Suikin johdolla. Kuva: Henna Toivola

Kipinää kuvataiteisiin Suupohjassa


Investointitukea voidaan myöntää maa-seudun mikroyritysten perustamiseen ja laajentamiseen. Aloittava tai laajentava yritys voi saada tukea ensimmäisten vie-

raiden työntekijöiden palkkaamiseen. Kehit-tämistukea voidaan myöntää myös yrityksen kehittämiseksi tarvittavien asiantuntijapalve-luiden hankkimiseen.

Tukea myönnetään Etelä-Pohjanmaalla sekä ELY-keskuksesta että Etelä-Pohjanmaan neljältä kehittämisyhdistykseltä: Aisaparilta, Liiveriltä, Kuudestaan ry:ltä ja Suupohjan kehittämisyhdistykseltä.

Alla on esitelty luovilla aloilla toimivia mikroyrityksiä, jotka ovat saaneet tukea toi-mintaansa.

Yrityksille vauhtia MaaSEutuOhJELMaStaManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa, vahvistaa maaseutuyritysten kilpailukykyä ja yrittäjien osaamista sekä edistää maaseudun työllisyyttä. Maaseudulla toimivat mikroyritykset voivat hakea ohjelmasta tukea toimintaansa.

Alavudelle vuonna 2011 perustettu Rock Nympho myy ja valmistaa rockhenkisiä vaatteita. Oman malliston lisäksi yritys tuo maahan vaattei-ta, kenkiä ja koruja. Yrittäjä Mira Suhonen on vaatesuunnittelun lisäksi menestynyt olympiata-solla pistooliammunnassa.

Tällä hetkellä yritykselle ollaan rakentamassa nettikauppaa. Rock Nympholla on lisäksi Face-bookissa sivu, jonka kautta voi tutustua tuottei-siin ja tilata Suhosen omaa mallistoa.

– Mallistooni kuuluu korsetteja, farkkuja ja mekkoja. Uusia tuotteita syntyy tasaiseen tahtiin. Ennen nettikaupan aukeamista täytyy vielä pohtia, kuinka suureksi oman mallistoni kasvatan, Suho-nen kertoo.

Yritys on saanut toimintaansa LEADER-tukea.

Teksti: Hanna Ahonpää

Rahoittaja: Kuusiokuntien Kehittämis- yhdistys Kuudestaan ry

Kuiperi on lappajärveläinen mainos- ja viestintätoimisto, joka uudisti ilmeen-sä vuosi sitten keväällä. LEADER-tuella kunnostettiin ja kalustettiin uusi toimiti-la sekä palkattiin ensimmäinen työnteki-jä. Yrityksen uuden nimen yrittäjä Tuo-mas Korkea-aho pyydysti taivaalta, tähtisumusta, ajasta, jolloin meteoriitti syöksyi maahan ja synnytti Lappajärven.

Kuiperi tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun paletin markkinointiviestinnäs-sä, ripakopallisen ideoita.

– Visuaalinen identiteetti on paljon muutakin kuin logotyypin, typografian ja värien valintaa. Se viestii yrityksen ar-voista ja visioista, Tuomas Korkea-aho sanoo.

Tavoitteena on yhtenäinen ja hallit-tu tyyli, joka toistuu kaikessa viestinnäs-sä painotuotteista pakkauksiin ja verk-koviestinnästä videoihin. Yrityksellä on oltava autenttista särmää, jolla erottua muista.

Tuomas Korkea-ahon lisäksi yrityk-sessä työskentelee graafinen suunnitteli-ja. Korkean luottoluokituksensa ansiosta Kuiperi on ansainnut Suomen vahvim-mat -sertifikaatin.

LEADER-hanke toteutui Korkea-ahon mielestä suunnitelmien mukaisesti, vaikka byrokratiaa olikin melkoisesti.

Teksti: Päivi Kultalahti

Rahoittaja: Aisapari ry

eira Nevanpään Taideliikuntakou-lu aloitti toimintansa Kurikassa vuonna 1999. Taideliikuntakoulussa harrastetta-vat lajit ovat sirkus, akrobatiavoimiste-lu, trampoliinivoimistelut ja Team Gym. Toiminnalle saatiin entistä ehommat tilat Kurikasta, kun taideliikunta keskitettiin yhteen paikkaan. Aikaisemmin yritys tar-josi palveluitaan vaihtuvista toimipisteis-tä, minkä takia kalustoa jouduttiin siir-tämään paikasta toiseen. Pysyvä toimi-

pakka mahdollisti myös harjoitusolosuh-teiden parantamisen kalustoon investoi-malla. Kalustoa uudistettiin Maaseudun kehittämisohjelman EU-rahoituksen tu-ella, ja harrastajien käyttöön hankittiin muun muassa voimistelukanveesi, ren-kaat, köydet, voimisteluvälineet ja peilit.

Teksti: Tuija Nikkari

Rahoittaja: etelä-Pohjanmaan eLY-keskus

Celes Marine Oy on 2010 perustettu yritys, joka keskittyy toiminnassaan veneteollisuuden avusta-miseen veneiden suunnittelun, tyyppitarkastusten, tuotearvioinnin, konseptoinnin ja tuotannonsuun-nittelun osalta. Ähtärissä toimiva yritys työllistää nykyisin kaksi suunnittelijaa: yrityksen perustaneen Kasperi von Schrowen ja vähemmistöosakkaa-na mukana olevan Kyösti Törnqvistin. Molem-milla on takanaan rautainen kokemus veneiden tuotekehittelystä Buster- ja Silver-veneiden parissa.

Yritys on saanut toimintaansa LEADER-tukea.

Teksti: Hanna Ahonpää

Rahoittaja: Kuusiokuntien Kehittämis- yhdistys Kuudestaan ry

Taideliikuntaa lapsille ja nuorille Kurikassa

Ripakopallinen ideoitaAsiantuntemusta veneteollisuuden tarpeisiin

Rock Nympho vaatettaa katu-uskottavasti


J . G. Annala syntyi vuonna 1881 Peräseinäjoella. Hän muutti Ame-rikkaan, jossa menestyi. Annala pi-

ti elämänsä ajan yhteyttä kotiseutuunsa ja auttoi sitä. Osan omaisuudestaan hän testamenttasi Peräseinäjoelle. Näillä va-roilla on tuettu muun muassa kulttuuria.

Annalan muiston elävöittämiseksi Suomen Siirtolaisuusmuseon Tuki ry on saanut Liiverin kautta LEADER-tukea maaseudun kehittämisohjelmasta. Tuel-la Annalaa esittelevästä näyttelystä laadi-taan draamallinen opastus ja pienoisnäy-telmä. Esitykset ovat nähtävissä Siirtolai-suuskeskuksessa. Draamalla edistetään

Peräseinäjoen profiloitumista valtakun-nalliseksi ja kansainväliseksi siirtolaisuus-matkailun kohteeksi. •

Teksti: Telle Lemetyinen

Kuva: Tellervo Lahti

Draamaa siirtolaisuudesta ja kotiseuturakkaudesta

J. G. Annalan elämästä kertovan draa-man kirjoittaa käsikirjoittaja Hannu Salo Jalasjärveltä ja sitä esittämään valitaan kaksi kolmehenkistä näytteli-järyhmää. Näyttelijöitä ovat mm. Jar-mo Ranta, Airi Lepistö, Birgitta Java-nainen, erja Poutanen ja Raila Ortila.

Muotoilija Mari Seppäsen ta-paa toimia voidaan pitää vaa-tetusalan maailmassa jo har-

vinaisuutena. Yksilöllisyyden ja korke-an laadun nimeen vannova Storyteller-neuleiden tekijä nimittäin valmistaa tuotteensa alusta loppuun asti itse.

Vuonna 2008 Storyteller-yrittäjä rakennutti yritykselle uudet työsken-tely- ja myymälätilat Kurikan keskus-tassa sijaitsevan kotitalonsa pihaan. Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry myönsi maaseutuohjelmas-

ta rakennusinvestoinnille 20 prosentin LEADER-tuen.

Nyt joitakin vuosia investointi-hankkeen jälkeen Seppänen on tyyty-väinen siihen, että sai investoinnilleen julkista tukea. Vaikka tuki ei suhtees-sa koko investointiin ollut suuri, oli se kuitenkin tärkeä. Yrittäjä koki, et-tä vaadittu hankebyrokratia oli ras-kas, mutta vaivan arvoinen. Rahallisen hyödyn lisäksi tuki toi tärkeää lisäjulki-suutta yritykselle. •

Teksti: Telle Lemetyinen

Investointitukea ja julkisuutta Storytellerille

P ieneläintuhkaamo Aarnituu-li aloitti toimintansa Kauhajoen Aronkylässä maaliskuussa 2012.

Ajatus tuhkaamon perustamisesta he-räsi, kun yrittäjäpariskunta Kirsi ja Ari Valtonen joutui viemään oman koira-vanhuksensa nukutettavaksi keväällä 2011.

– Veimme koiramme Hämeenky-röön tuhkattavaksi, sillä viikonloppuna ei muuta vaihtoehtoa ollut. Tästä syys-tä päätimme perustaa tuhkaamon Ete-lä-Pohjanmaalle, Kirsi Valtonen muis-telee.

Yrityksen perustamiskuluihin Valto-set saivat tukea Suupohjan Kehittämis-yhdistykseltä, ja hanke rahoitettiin maa-seutuohjelman LEADER-rahoituksella. Aarnituuli on saanut hyvän vastaanoton ja ihmiset ovat löytäneet sen palvelut.

– Olemme aina auki, sillä haluam-me auttaa nopeasti ja joustavasti surun keskellä, Valtonen kertoo. •

Teksti: Heidi Hahtola

Kuva: Laura Hirvivuori

Koiran menetys toi yritysidean

Aarnituuli työllistää Kirsi Valtosen täysipäiväisesti.

Tuhkatun lemmikin voi haudata uurnaan.


menestystä maakuntaan

Documents