Tiedonantaja 24.2.2012 H 5A

Metallin jäsenten ääni

Metalliliiton vaalien ennakkoäänestys alkaa perjantaina 2. maaliskuuta ja päättyy 16. maaliskuuta. Uurnavaalit käydään 25.-27. maaliskuuta. Metallin jäsenten ääni on vaihtoehto porvarihallituksen tukijoille. Lupausten aika on ohi, nyt on tekojen vuoro. Äänestämällä Sinä päätät muuttuuko liitossa mikään vai jatkuuko sama konsensuspolitiikka.

Metallin vaaleissa vaihtoehto ............. B

Työpaikat turvattomia ........................ B

Joukkovoimaa tarvitaan ..................... B

Hallitus vie mutta ay-liike ei edes

vikise! ................................................ C

Tupo-teatteri – farssi vai tragedia? ....D

Metalli työttömien ja syrjäytettyjen

asialle ................................................D

Kokoomuslaisella politiikalla kohti

luokkayhteiskuntaa? .......................... F

Metalliliitosta vahva yhteiskunnallinen

vaikuttaja ........................................... F

Mikä ihmeen työvoimapula? ...............G

Pääomatuloista ei makseta

kunnallisveroa ...................................G

Työpaikkojen polkumyynti ulkomaille

lopetettava ........................................G

EU kuristaa työläisen hengiltä ............H

Reaalipalkat kääntyneet laskuun ........H

Päätösvalta Metallissa takaisin jäsenistölle – Sinä päätät!

m e t a l l i n a a n i . w o r d p r e s s . c o m

6 H Tiedonantaja 24.2.2012B

Pertti Keihänen ehti olla Lo-komolla töissä 32 vuotta ja sii-tä peräti 17 vuotta työsuojelu-valtuutettuna. Siihen aikaan saatiin paljon parannuksia ai-kaan niin työsuojelussa kuin palkka- ja työsuhdeasioissa-kin. Keihänen on huolissaan työsuojelun heikkenemisestä.

– Alaspäin on menty työ-kohteissa, -välineissä ja hen-kilökohtaisissa suojaimissa. Valtiovallan tekemillä työsuo-jeluvalvonnan heikennyksillä on tähän oma osansa. Riskejä ovat lisänneet uudet menetel-mät liittyneenä kiihtyneeseen työtahtiin ja entistä pienem-pään työntekijämäärään. Nuo-ret eivät aina tiedä riskeistä ja

Lahjaksi ei saada mitään – tarvitaan joukkovoimaajos he vielä liittyvät porukkaa hajottavaan Loimaan kassaan, ongelmatilanteissa menee hel-posti sormi suuhun. Liiton jä-senenä saa apua paikallisesti ja myös liiton lakimiehiltä.

Tämän päivän edut, myös työturvallisuus, on saatu jouk-kovoimalla.

– Lahjaksi ei ole saatu mi-tään. Ja niin kuin on nähtä-vissä, saavutetut edut otetaan pois jos ay-liike ei käytä voi-maansa. Olemme vaatineet va-limo- ja muihin raskaisiin töi-hin alempaa eläkeikärajaa. Nyt SAK on valmis neuvottelemaan yleisen eläkeiän nostosta! SDP ja vasemmistoliitto ovat unoh-taneet edunvalvonnan samaan

Metallinjäsenten ääni

Ryhmä perustettiin syksyllä Metallin vaaleihin vaihtoeh-doksi porvarihallituksen tukijoille. Kulunut liittokokous-kausi on ollut metallityöläisille erittäin alhaisten palkanko-rotusten aikaa. Metallin Yhteistyön ja Vaikuttajien, siis de-marien ja vasemmistoliiton konsensuspolitiikan aikana ei ole palkkoja pyrittykään nostamaan, vaan on tyydytty sii-hen mitä työnantajat ovat tarjonneet. Erikoista tässä ajassa on ollut se, että muut teollisuusliitot ja kuntasektori ovat saaneet samaan aikaan noin viisi prosenttia suuremmat palkankorotukset kuin me metallityöläiset.

u  u  u

Metallialasta ollaan kovaa vauhtia tekemässä matala-palkka-alaa, mikäli sen ei sitä jo nyt katsota olevan. Am-matillisesti alamme vaatimustaso nousee koko ajan, mut-ta palkkataso ei.

Jotain on tehtävä asian saattamiseksi oikeille urille ja metalli johtajaksi palkoissa niin kuin se on viennissäkin. Muutosta ei tapahdu, jos sama politiikka liitossa jatkuu.

u  u  u

Eduskuntavaaleissa tuli työläisille turpaan, samoin kä-vi presidentinvaaleissa. Näin ei voi jatkua.

Ihmiset eivät usko valtaa pitäviin työväenpuolueisiin, ne kun ovat siirtyneet leikkimään markkinatalousosaajia mei-dän palkoilla ja rahoilla. Kulisseissa jo puhutaan SAK:n hallituksen, siis liittojohtajien, suostuneen eläkeiän nos-tamiseen. Näin kartutetaan työeläkevaroja, joita jo nyt on viimeisen 10 vuoden aikana käytetty yli miljardi euroa suu-rituloisten johtajien lisäeläkkeiden maksuun, kun heidän omasta kassastaan on puuttunut rahaa. Tätäkö me halu-amme?

Jäsenten on aika miettiä ja katsoa onko Metalliliitossa vallitseva puoluepolitiikka edunvalvontaa.

u  u  u

Mikäli me emme tee joitain, on selvää että Metalliliit-to muuttuu säätiöksi, jonka ainoa tehtävä on tukea poliit-tisia puolueita taloudellisesti. Nyt jo liittoa johdetaan sen palkkarenkien toimesta ja meidän valitsema virallinen joh-to toimii kumileimasimena. Olkoon, että sinne on lipsahta-nut pari änkyrää, mutta niidenkin on pakko pysyä ryhmä-kurissa ja tehdä tahtonsa vastaisia päätöksiä.

Vuosia mukana olleena voin sanoa, että vallitsevan ta-van muuttaminen ei onnistu olemal-la mukana valtaa pitävissä vaalilii-toissa ehdokkaana. Lupausten aika on ohi, nyt on tekojen aika.

u  u  u

Äänestämällä Sinä päätät muut-tuuko liitossa mikään vai jatkuuko sama konsensuspolitiikka.

Nyt on vaihtoehto, joka takaa muutoksen liitossa!

Pauli SchadrinAsentaja

Työpaikkojen olosuhteet ja tur-vallisuus ovat yleisesti ottaen paljon parantuneet 1970-lu-vun alkupuolelta, jolloin aloit-telin työuraani työsuojelu-tarkastajana. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana nollan ta-paturman tavoitteesta. Tapa-turmien lisäksi huonot työolo-suhteet sairastuttavat ihmisiä tai työt ovat niin rasittavia, että vanhuuseläkkeelle asti ei jak-seta.

Monessa suhteessa tilan-ne on viime vuosina huonon-tunut. Työntekijöiden määrää on jatkuvasti vähennetty. Se on merkinnyt vielä töissä ole-vien työmäärän ja kiireen li-sääntymistä. Turvallisuuskin huonontuu, kun vaativia töitä tehdään liian pienellä henkilö-määrällä. Yksinään työskente-lykin on lisääntynyt.

Tapaturmien yhteydessä on usein selvinnyt, että työs-sä käytettävät koneet eivät ole lähimainkaan niitä koskevien turvallisuusmääräysten mu-kaisia. Uudetkin koneet saat-tavat olla selvästi määräysten vastaisia ja vaarallisia, vaikka valmistaja on koneeseen CE-merkin laittanutkin.

Laiton tila jatkuu, koska

Työpaikat ovat edelleen turvattomia

määräyksiä ei kunnolla valvo-ta ja koska se on edullista se-kä valmistajalle että koneita hankkivalle työnantajalle. Ko-neen valmistuskustannukset ja myyntihinta ovat pienem-mät, kun turvallisuus jätetään puutteelliseksi.

H H H

Kun työsuojeluhallinnon tapa-turmaselostusrekisteriin kir-joittaa hakusanaksi METAL-LI, järjestelmä löytää 1 720 ta-paturmaa. Seuraavassa on pa-ri lyhyttä kuvausta rekisteris-tä löytyvistä tyypillisistä tapa-turmista:

Työntekijä oli ollut käsin syöttämässä alumiiniprofiilia muotoilurullien väliin, kun hä-nen vasemman kätensä sor-met joutuivat pyörivän rullan ja profiilin muodostamaan ki-taan. Kitaa ei oltu mitenkään suojattu.

Koneistaja sääti suuren (12 metriä pitkä) automaattisen jyrsinkoneen lastuamisnesteen suutinputkea jyrsinterän pyö-riessä. Pyörivä terä osui oikean käden peukaloon. Koneen vaa-ravyöhykettä ei oltu mitenkään suojattu.

Puristimillakin sattuu edel-leen joka vuosi useita tapatur-mia, vaikka Suomessa on jo vuodesta 1974 ollut voimassa sellaiset säädökset, joiden nou-dattaminen estää käsien jäämi-sen työkalujen väliin.

H H H

Suomessa sattuu keskimää-rin lähes kerran viikossa kuo-lemaan johtava tapaturma työ-paikalla. Usein tapaturman tutkinnassa todetaan, että tu-paturman syynä ovat olleet räi-keät puutteet työpaikan turval-lisuudessa. Syyllisiksi todetut työnantajan edustajat selviävät kuitenkin useimmiten muuta-malla kymmenellä päiväsakol-la.

Kun viranomaiset ja oikeus-laitos eivät pysty tilannetta korjaamaan, täytyy se tehdä työpaikoilla, ammattiosastois-sa ja liitoissa. Työsuojeluval-tuutetuilla on oikeus vaaralli-sen työn keskeyttämiseen ja työntekijällä on oikeus kieltäy-tyä vaarallisena pitämästään työstä. Parannusta ei tule ellei näitä oikeuksia käytetä.

Tapio SiiriläTyösuojeluinsinööri

Tässä automaattisessa levyntyöstökeskuksessa sattui vuonna 2009 kuolemaan johtanut työtapaturma. Niin kuin kuvas-ta näkyy, koneesta puuttuivat varsinaiset turvalaitteet. Vaaravyöhykkeen ympärille oli vedetty vain nauha osoittamaan vaara-aluetta.

aikaan, kun työnantajapuoli ajaa voimalla omia etujaan.

Pertti Keihänen on ollut pa-rikymmentä vuotta eläkkeellä. Aktiivisuus ei jäänyt Lokomon aikoihin, vaan toiminta on jat-kunut järjestöissä ja monissa toiminnoissa. Työsuojeluasioi-hin hän on törmännyt sosiaali-neuvonnassa, jota on pyöritet-ty jo 10 vuotta vapaaehtoisvoi-min joka toinen viikko.

– Asbestoosia sairastavil-la on usein suuria vaikeuk-sia päästä korvauksen piiriin. Neuvonnassa on autettu mui-takin työpaikoilla vammautu-neita, joiden vammat olisi pitä-nyt voida estää. Tässä on näh-nyt hyvin kouriintuntuvasti,

että yhteiskunnassa on pal-jon epäkohtia. Jos asiat olisi-vat kunnossa, ei sosiaalineu-vontaa tarvittaisi, nyt tarve on lisääntynyt koko ajan.

Pertti Keihänen sanoo, et-tä asiat voivat olla toisin, pitää vaan ottaa uusi suunta. Oppia ja intoa saa seuraamalla eu-rooppalaisen ay-liikkeen toi-mintaa hallitusten leikkauspo-litiikkaa vastaan.

– Meillä Metallin vaaleissa pitää valita sellaiset edustajat, jotka eivät käännä takkiaan ja joihin voi luottaa päätösten te-ossa ja toteuttamisessa.

Riitta Suokas

– Metallin vaaleissa pitää valita sellai-set edustajat, jotka eivät käännä tak-kiaan, sanoo Pertti Keihänen.

Tiedonantaja 24.2.2012 H 7C

Tamperelainen metallimies Juha Tuominen Metso Powe-rin Lahdesjärven tehtaalta lyö nyrkkiä pöytään metallikapi-talisteille, maan hallitukselle ja omalle liitolleen. Jos meno ei muutu näissä kaikissa kol-messa, hukka perii suomalai-sen metallityöläisen. Se hukka on jo tuotu takaportista työ-maille.

– Työläiset pannan kilpai-lemaan toisiaan vastaan, ta-voitteena kai on tehdä duuna-reista ikään kuin yrittäjiä, joil-ta viedään sopimusturva ja jot-ka kutsutaan tarvittaessa työ-maalle. Lisäksi EU:n sisäisel-lä kilpailulla kapitalisti hank-kii työvoiman sieltä, mistä hal-vimmalla saa. EU:n Schengen-sopimus avasi portit levälleen tälle keplottelulle. Lopullinen tavoite lienee kilpailuttaa mei-dät kehitysmaiden työläisten kanssa, Juha Tuominen sanoa täräyttää.

Hallitus vie muttaay-liike ei edes vikise

Mitä tekee Metalliliitto tässä ti-lanteessa? Seisoo tumput suo-rana ja tekee mitä maan halli-tus suvaitsee sen tekevän.

Tuomisen ammattiosas-to Metalli Seiska ja muut isot Metalliliiton osastot ovat tois-tuvasti esittäneet jäsenistön äänen kuulemista isoissa asi-oissa, kuten tes-tavoitteita ase-tettaessa ja niistä päätettäessä Juha Tuominen onkin ehdok-kaana liiton vaaleissa Metallin jäsenistön ääni -vaaliliitossa, sillä demarien ja vasemmisto-

Isot linjat saatava jäsenkäsittelyyn Metalliliitossa

liiton linja ei hänelle riitä.– Jos kentän ääntä olisi

kuunneltu, liitto ei olisi läh-tenyt mukaan viimevuotiseen raamisopimukseen. Sopimus sinällään toi 0,8 prosentin alennuksen metallityöläisten ostovoimaan. Tuloveron alen-nus on mennyt korkojen kans-sa elinkustannusten ja erilais-ten maksujen korotuksina.

”Käteisen” hallitus vie, mutta ay-liike ei edes vikise. On näh-ty sekin, että kun SAK ehätti ensimmäisenä esittämään elä-keiän nostoa, jopa valtiovarain-ministeri Urpilainen toppuut-teli keskusjärjestöä liiasta in-nosta.

Tuomisen listaliittokokoukselle

Kevään liittokokouksessa me-talliväen pitäisi Tuomisen mu-kaan selkeästi paaluttaa liiton omaa edunvalvontaa sekä vetää rohkeasti yleistä yhteiskunta-politiikan linjaa. Toisin sanoen olisi aika palata vanhan työvä-en- ja ay-liikkeen juurille.

– Jos ei tapahdu, mennään uhkaavasti kohti torppariai-kaa, paitsi että nyt se tapah-tuu teollisuudessa. Joukkovoi-ma on palautettava ay-liikkee-seen, muuten työnantaja hajot-taa meidät toisiamme vastaan tappeleviksi kuppikunniksi.

Tuomisen lista liittokoko-ukselle on selkeä: sitovat jä-senäänestykset isoissa asiois-sa, vuokratyön käytöllä kei-nottelun lopettaminen, 10 eu-ron minimipalkka, lakko-oike-uden turvaaminen ja lakkosak-

Juha Tuominen patistaa koko ay-liikettä ryhdistäytymään. - Jos ei tapahdu, mennään uhkaavasti kohti torppariaikaa, paitsi että nyt se tapahtuu teollisuudessa. Joukkovoima on palautettava ay-liikkeeseen, muuten työnantaja hajottaa mei-dät toisiamme vastaan tappeleviksi kuppikunniksi.

Metalliteollisuudessa on ras-kasta konepajatyötä. Siellä, jos missä on syytä olla kattava työterveyshuolto ja mielellään laajempi kuin pelkkä pakolli-nen lakisääteinen osuus. Joil-lakin työpaikoilla työnantajat osallistuvat työntekijöiden sai-raanhoitokuluihin. Myös sai-rauskassat ovat oivallinen ta-pa olla elämässä mukana sai-rauden sattuessa.

Linnavuoren sairauskassa

Nokialla Linnavuoressa on metalliteollisuudessa kolmen työnantajan Acgon, Patrian ja Fastemsin piirissä toimiva sai-rauskassa. Se toimii pääasias-sa jäsenistönsä maksamilla jä-senmaksuilla ja sairausvakuu-tusrahastosta saatavilla rahoil-la. Kela-osuuden ylittävät lisä-edut ovat lähes kaiken katta-vat. Ammattiosaston jäsenistä-hän tämäkin kassa on alkun-sa saanut ja heidän toimestaan perustettu jo 1946. Alkujaan jäsenyys oli työntekijöille pa-kollinen, mutta nykyisin Lin-navuoren sairauskassan jäse-nyys on vapaaehtoinen.

Uudetkin työntekijät ovat hyvin huolehtineet jäsenyyten-sä ja jäseneksi alkaneet pysy-vät uskollisina. Siitä voi päätel-lä, että on kannattavaa kuulua sairauskassan korvausten pii-

Työterveyttä ja sairauskassaa kaikilleriin. Linnavuoressa jäseniä on noin 760.

Kela mukana

Kaikessa tuntuu olevan tuo suuri kaikkein kauneinta. Vä-hintään 300 jäsenen sairaus-kassa voi saada oikeuden toi-mia sairausvakuutuslain mu-kaisena työpaikkakassana ja välittää sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Alle 300 jäsenen kassat ovat täydennys-kassoja ja voivat korvata vain lisäetuuksia.

Pienillekin pajoilleoikeus sairauskassoihin

Ammattiyhdistysliikkeen aktii-visuutta kaivataan, jotta saa-daan pienetkin työpaikat sai-rauskassojen piiriin. Siinä on

mietittävää, miten lainsäädän-nön voisi muuttaa siten, että pienet työpajat voisivat perus-taa joko yksin tai toisten kans-sa sairauskassan tai voisiko sitten alentaa tuosta 300 vaa-timuksesta jäsenmäärää. Tosin täydennyskassan voi perustaa jo 150 jäsentä. Kela suunnit-teli vuosi sitten, että sairaus-kassan jäsenmäärä pitää olla vähintään 1500, mutta onnek-si ovat tällä hetkellä luopuneet ajatuksesta.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoonlisäys kesäkuussa

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolos-ta työterveyshuoltoon viimeis-tään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Va-kuutetun on toimitettava Kelal-le työterveyshuollon antaman lakisääteisen lausunnon, jot-ta sairauspäivärahaa voidaan maksaa 90 sairauspäivän jäl-keen.

Siispä vaatikaamme työter-veyshuollon kehittämistä kat-tamaan muutakin kuin pelkkä lakisääteinen osuus ja pikku-pajoihinkin sairauskassoja.

Tuula PalomäkiSairauskassanjohtaja

Linnavuoresta

kojen kumoaminen, tulonjaon muuttaminen työn ja pääoman kesken, eläkeiän pitäminen 63 vuodessa ja leikkauspolitiikan vastustaminen.

– Onhan näitä muitakin. Seiskan kanta on, että pai-kallista sopimista on vältettä-vä, koska ”kapitalisti voittaa aina”. Isoissa osastoissa vie-lä jotenkuten pärjätään, mut-ta pienillä työpaikoilla ei ole ai-na edes luottamusmiestä työn-tekijän turvana.

Ay-liikkeen tehtävä onlopettaa työvoiman riisto

Ainakaan metallissa ei hyväl-lä omallatunnolla voi puhua lamasta. Niin Tuomisen omal-la työpaikalla kuin monessa isossa firmassa koneet käyvät kuumina ja vienti todella vetää. Mutta joku vetää välistä.

– Isot firmat teettävät paljon alihankintana pienillä yrityk-sillä, joissa asiat eivät ole kun-

nossa ja joissa työtä teetetään paljon kotimaisella vuokratyö-voimalla ja ulkomaisella hal-patyövoimalla Kun tuntipalk-ka on jopa kuusi euroa, se on yksinkertaisesti työvoiman riis-toa. Voitot menevät osakkeen-omistajille ja pörssikeinotteli-joille. Tälle menolle on tehtä-vä loppu, se on Metalliliiton ja muun ay-liikkeen tehtävä, sa-noo Juha Tuominen.

Hannu Oittinen

– Ammattiyhdistysliikkeen aktiivi-suutta kaivataan, jotta saadaan pie-netkin työpaikat sairauskassojen pii-riin, toteaa Tuula Palomäki.

Vaihtoehtolehti kerran viikossa www.tiedonantaja.fi

!

8 H Tiedonantaja 24.2.2012D

Matkapuhelinjätti Nokia ilmoit-ti helmikuun alussa mittavista irtisanomisista. Tuhat duuna-ria saa kenkää Salon tehtailta.

Loimaalainen metallimies Joni Rantomaa pitää meinin-kiä suorastaan sairaana. Loi-maan seudultakin monet käy-vät Salossa töissä, ja irtisano-miset ovat kova isku alueen ta-loudelle.

Rantomaa toivoo, että Me-talliliittokin ottaisi jyrkemmin kantaa irtisanomisia vastaan eikä vain kantaisi huolta jälki-hoidosta.

– Lueskelen säännöllisesti liiton Ahjo-lehteä enkä ole tyy-tyväinen Metallin linjauksiin. Työllisyyspolitiikkaa pitäisi pi-

Metalliliitto työttömien ja syrjäytettyjen asialle

tää enemmän esillä. Olen eh-dottomasti sitä mieltä, että lii-ton on otettava työttömyyteen, tuloeroihin ja köyhyyteen tiu-kemmin kantaa, sanoo Ranto-maa.

Hänen mielestään olisi pai-kallaan, että olisi olemas-sa edes yksi ammattiliitto, jo-ka ajaisi köyhien ja työttömien asiaa. Rantomaa on erityisen huolissaan syrjäytetyistä nuo-rista, joilla ei näytä olevan tu-levaisuutta työelämässä.

Hallitusvastuussa olevan vasemmistoliiton liikennemi-nisteri Merja Kyllönen puhui taannoin Metallin Vaikuttaji-en vaalijuhlassa Turussa, et-tä ikäviltä menoleikkauksil-

Metalliliiton ja koko SAK:laisen ay-liikkeen toimintaa leimaa-vasta puoluepolitiikasta tu-lee päästä eroon ja on ryhdyt-tävä tekemään tulopolitiikkaa jäsenistön tarpeista. Demari- ja Vasemmistoliitto-taustainen johto on etääntynyt kentästä, eikä tunne sen tarpeita ja odo-tuksia. Tupo-teatteri on ohit-tanut työpaikkojen esitykset ja jopa liittokokouksen päätökset ja linjaukset on alistettu vas-tuulliseksi väitetylle kolmikan-

Tupo-teatteri – farssi vai tragedia?nalle. Työllisyyden parantami-sen nimissä tehdyt alimitoite-tut sopimukset eivät juurikaan ole vaikuttaneet muuhun kuin suuryhtiöiden pääomatulojen ja osinkojen kasvamiseen. Työ-ehtosopimusratkaisut on ase-tettava jäsenäänestykseen ja myös neuvottelutavoitteet on kerrottava avoimesti, jotta työ-taistelutilanteessa työpaikoilla tiedetään, mitä lakolla tavoitel-laan. Yleisemminkin jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia liiton

asioihin on parannettava. Työpaikoilla työntekijöiden

ja luottamushenkilöiden ase-maa on parannettava. Tehok-kaan edunvalvonnan varmis-tamiseksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia on li-sättävä. Esimerkiksi palkka-uksen tasapuolisen toteutu-misen varmistamiseksi luotta-musmiesten on saatava työn-tekijöiden palkkatiedot työn-antajalta. Myös ulkopuolisen työvoiman työehdoista ja palk-kauksesta on annettava tiedot luottamusmiehelle. YT-neuvot-teluissa työntekijöille on tur-vattava todellinen vaikutus-mahdollisuus työpaikalla ta-pahtuviin muutoksiin. Nyky-äänhän työnantajalla on vain velvollisuus kuulla työntekijöi-tä, mutta päätöksiin vaikutta-minen on useinkin mahdoton-ta. Mikäli paikallista sopimista on tarkoitus jatkaa, on työnte-

S A T A K U N T AVARSINAIS-S U O M I

!

Vast

ausl

ähet

ysSo

pim

us 5

0104

3400

003

Hel

sink

i

Posti

mak

su

mak

settu

Nim

i

Kat

uoso

ite

Post

itoi

mip

aikk

a

Puh.

Sähk

öpos

ti

oIlm

ainen

näyt

enum

ero

o12kk

85 €

/60 €

(työ

ttöm

ät ja

opisk

elijat

)o

6kk 5

0 € /3

5 € (ty

öttö

mät

ja op

iskeli

jat)

o3kk 3

0 € /2

5 € (ty

öttö

mät

ja op

iskeli

jat)

Mak

san v

uosit

ilauk

sen

oka

hdes

sa o

neljä

ssä er

ässä

.

TIED

ONAN

TAJA

Haa

pani

emen

katu

7-9

B, 0

0530

Hel

sink

i, p.

(09

) 77

4 38

10, t

oim

isto

@ti

edon

anta

ja.fi

, ww

w.ti

edon

anta

ja.fi

tied

onan

taja

Kysy

am

mat

tilii

ttos

i leh

titu

kea

163 Joni RantomaametallimiesLoimaa

56 Hiski HenttulaeläkeläinenRauma

57 Matti VuorenpääautomaatioasentajaUlvila

kijöiden neuvotteluasemaa pa-rannettava. Oikeus työtaiste-luihin on oltava myös paikal-lisesti ja työrauhavelvoite tulee

voimaan vasta kun sopimus on allekirjoitettu.

Matti VuorenpääUlvila

ta ei voi välttyä. Kyllönen toi-voi, että vaatimukset hallituk-sesta lähtemisestä eivät saa tukea, vaikka vasemmisto jou-tuu halituksessa hyväksymään jatkossa vain lisää leikkauksia. Kyllösen mukaan nyt ei ole va-raa keinuttaa venettä vaati-muksilla.

Joni Rantomaa ihmettelee Kyllösen puheita. Vaikka hal-lituksessa nyt ovatkin vasem-mistosta sekä demarit että va-semmistoliitto, eivät asiat ole suinkaan hyvällä tolalla.

– Nyt sitä venettä vasta kan-nattaakin keinuttaa, kun sii-hen on aihetta, tuumii Ranto-maa.

Marko Korvela– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että liiton on otettava työttömyyteen, tuloeroi-hin ja köyhyyteen tiukemmin kantaa, sanoo Joni Rantomaa.

Metallin jäsenten ääni on Tiedonantajan nro 8/2012 erikoisliite. Päätoimittaja Erkki Susi. Painopaikka Artprint Kokkola.

Tiedonantaja 24.2.2012 H 9E

u Vuokratyöllä, alihankinnalla, pät-

kätyöläisillä ei saa keinotella vaki-

tuisen työvoiman kustannuksella.

u Tuottavuuden nousun ja vientitulo-

jen kasvun on näyttävä metallityön-

tekijöiden palkoissa.

u Metallin vienti vetää, mutta työ-

läisten ostovoima laskee. Tulonja-

koa on muutettava palkkatulojen

hyväksi. Suomessa työskentelevil-

le ulkomaalaisille työntekijöille on

taattava samat työehdot ja palkka

kuin suomalaisille.

Metallin jäsenten äänen vaaliteesit

u Työehtosopimukset on laitettava jä-

senäänestykseen.

u Porvarihallituksen leikkauspolitii-

kan tukeminen on lopetettava.

u Kaupallisia suhteita Venäjän ja mui-

den EU:n ulkopuolisten maiden kans-

sa on kehitettävä.

u Ei Natolle!

u Ostovoiman takaavat palkankoro-

tukset (indeksiehto).

u Irtisanomissuojaa parannettava.

u Vuotuista työaikaa lyhennettävä an-

siotasoa alentamatta.

u Luottamusmiehille tiedonsaantioi-

keus vuokratyöläisten työehdoista

ja palkoista.

u Alin taulukkopalkka tulee olla 10€/

tunti.

u Lakko-oikeus on perusoikeus – lak-

kosakot poistettava.

u Metalliteollisuudesta on kitkettävä

harmaa talous.

u Työsuhteet vakinaisiksi – ei pätkä-

töitä.

u Eläkeikä on porrastettava työn ras-

kauden ja rasittavuuden mukaan.

u Ei paikallisia työehtosopimuksia.

Päätösvalta Metallissa takaisin jäsenistölle – sinä Päätät!

Ennakkoäänestys

Metallin vaaleissa voi äänes-tää ennakkoon postitse. Jo-kaiselle äänioikeutetulle jä-senelle lähetetään jäsenre-kisterin tietojen perusteella ennakkoäänestysmateriaali: saatekirje, jossa on äänestys-lippu, oman vaalipiirin ehdo-kaslistojen yhdistelmä eli lu-ettelo ehdokkaista sekä ää-nestyslipun palautuskuori. Palautuskuoren postimaksu on maksettu.

Vaaliaineisto lähetään ää-nioikeutetuille 28.2.2012.

Jos äänioikeutettu jäsen ei ole saanut ennakkoäänes-tysmateriaalia, voi hänen am-mattiosastonsa hakea 6.2.-13.3.2012 hänelle äänioikeutta uurnavaaliin.

Ennakkoäänestys alkaa perjantaina 2.3.2012.

Tiistai 13.3.2012 on vii-meinen päivä postittaa en-nakkoääni, jotta se on var-masti ajoissa perillä perjan-taina 16.3.2012 klo 12, jol-loin ennakkoäänestys päät-tyy.

Mikäli jäsen ei äänestä en-nakkoon, hän saa uurnavaa-lia varten uuden todisteen äänioikeudestaan.

Uurnavaali25.3.-27.3.2012

Uurnavaalissa voivat äänes-tää ne äänioikeutetut jäsenet, jotka eivät ole äänestäneet en-nakkoon.

Ammattiosastot järjestävät uurnavaalitilaisuuksia omis-sa toimitiloissaan, työpaikoil-la tai muissa tiloissa, joihin jäsenten on helppo tulla. Mo-net ammattiosastot järjestä-vät myös ns. kiertäviä uurna-vaalitilaisuuksia, joissa vaa-litoimikunta kiertää uurnan kanssa usealla työpaikalla.

Uurnavaalit alkavat sun-nuntaina 25.3.2012. Ammat-tiosaston järjestävät äänes-tystilaisuuksia työpaikoil-la toimitiloissaan. Yleiset ää-nestystilaisuudet sunnuntai-na ovat vähintään klo 15-17.

Uurnavaalit jatkuvat maa-nantaina 26.3.2012.

Uurnavaalit päättyvät tiis-taina 27.3.2012 klo 16. Ylei-set äänestystilaisuudet tiis-taina ovat vähintään klo 14-16.

Uurnavaalien äänestys-paikkaluettelo julkaistaan verkkosivuilla.

Metallinvaalit 2012

65 Markku Huhtalametallimies, työtön

66 Petri LahtinenAo 7 toimitsija

67 Arto Lohilevyseppähitsaajaeläkeläinen

68 Ari Perämaasähköasentajatyösuojeluvaltuutettu

69 Pauli Schadrinasentaja

70 Risto Särkkäasentaja

71 Hannu Tiainenlevyseppähitsaaja

72 Juha Tuominenmetallimies

P I R K A N M A A

10 H Tiedonantaja 24.2.2012

[ Kolumni ]

F

Sinä päätät!

Metallityöväen Liitto on ollut joskus muinoin vahva vaikut-taja, saatu kahdeksantuntinen työpäivä, talviloma, lomal-tapaluuraha ynnä muuta. Mutta näistä ajoista on ikävä kyllä vierähtänyt jo vuosikymmenet. Suuri osa tämän päi-vän konepajoissa työskentelevistä ei ole päässyt osallisik-si liiton urotöistä. Hienoja asioita ja etuja on saavutettu, mutta niillä ei tänä päivänä kaupasta leipää saa.

Metallityöläisen ostovoima on mennyt alaspäin vuosi vuodelta. Monet liittokokoukset on käyty ja kauniita puhei-ta pidetty, vaan puhumisen asteelle on jääty. Solidaarisuus on liiton toiminnassa enää muisto vain. Mallia on otettu valtion politiikasta: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhty-vät, kiitos prosenttipohjaisten palkankorotusten. Työeh-tosopimukset tehdään isojen talojen ehdoilla, vaan niitä-pä ei enää ole.

Kauniita sanoja puhutaan ja sovitaan kabineteissa työnantajien kanssa työn ja perheen yhteensovittamisek-si, ei ole enää työpäivät kahdeksantuntisia, eivätkä viikot viisipäiväisiä, saati että työtä tehtäisiin päiväsaikaan. Ja saa niistä ylitöistäkin maksaa huonommilla prosenteilla tai vaikkapa ilman prosentteja kun tehdään tunti tunnista pankkiin, ja saahan ne pekkasetkin säästää ajankohtaan parempaan kun aika on otollisempi työnantajalle.

H H H

Metallityöväen Liitto on ollut myös vahva yhteiskunnalli-nen vaikuttaja, mutta tänään se näkyy siinä, ettei yli suu-ren Metalliliiton sopimia palkankorotuksia saa ulosmita-ta muillakaan aloilla. Näin ollen Metalli vaikuttaa monien muidenkin kuin metallityöntekijöiden elämään.

Metallityöväen Liiton tulee palata juurilleen ja alkaa ajaa jäsenistönsä etuja. Työsuhteiden tulee olla vakituisia, pal-kalla pitää elää ja eläkkeelle pitää päästä silloin kun vie-lä terveyttä piisaa.

Kaikki viimeaikaiset metallin toimet ovat kaikkea muuta kuin edesauttamassa näitä toiveita. Työsuhteet ovat mää-räaikaisia vuokrafirmoissa, palkat eivät kata likikään ko-honneita kustannuksia ja nyt taitaa sopia jo eläkeiän nos-tokin.

Jäsenet ovat jo pitkään vaatineet kaikille samansuurui-sia euromääräisiä palkankorotuksia, vaatineet vakinaisia työsuhteita sekä luottamusmiesten asemaan parannuksia ja sanoneet jyrkän ein paikalliselle sopimiselle. Liittokoko-uksessa nämä hyväksytään, mutta liiton hallinnon edusta-jat unohtavat ne pian. Jäsenten ääntä ei kuunnella.

H H H

Liiton hallinnossa toimii hyvä veli -konsensus Metallin Yh-teistyön ja Metallin Vaikuttajien välillä, jostain kumman syystä loppupeleissä kaikista asioista ollaan autuaan yk-simielisiä. Jatkuvasti tehdään matalatasoisia prosentti-pohjaisia palkankorotuksia, sovitaan työelämän kehittä-misestä, työkyvyn ylläpitämistä ja samaan aikaan ollaan hyväksymässä kaikenlaista kuun ja maan välillä erilaisik-si työaikamuodoiksi. Tämän tuloksena työt tehdään pie-nellä väkimäärällä ylitöinä, tunti tunnista, normaaliansi-oilla ei perhettä ruokita.

Jostakin syystä hallintoon on valikoitunut yllättävän iso joukko henkilöitä, jotka unohtavat totaalisesti ne jotka ovat heidät sinne valinneet. Ennen niin kärkevätkin mie-lipiteet ovat hiljenneet ja mennään vain muiden jatkona, vailla mitään omaa mielipidettä. Vaan niinhän se on näh-ty tässä maailmassa monesti, että kunhan osaa nöyräs-ti kumartaa oikeaan suuntaan ja vastaavasti pyllistää toi-saalle oikeaan ajankohtaan, niin periaatteista viis, mut-ta hyvin pärjää.

Sinä Metallin jäsen päätät, mihin suuntaan Metallityö-väen Liittoa kehitetään tulevaisuudessa, vaiko jatkuuko jo pitkään kestänyt kumartelu työnantajaliittoa kohtaan!

Petri LahtinenMetalli Seiskan toimitsija

Metalliliiton kuuluisi ajaa ja valvoa jäsenistönsä etua, kaik-ki muu toiminta on toisarvois-ta. Metallin arvoihin on selke-ästi kirjoitettu suvaitsevaisuus ja se, ettei ketään saa syrjiä us-konnon, sukupuolen, poliitti-sen suuntauksen tai syntype-rän johdosta.

Mutta kuinka on nyt?Jo pelkästään vaaleihin eh-

dokkaana osallistuminen muil-ta kuin sosiaalidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta on tehty hankalaksi. Uudistuksia tarvitaan vaalijärjestyksessä niin, että kaikki vaaliasiakir-jat ovat avoimesti ja vapaas-ti saatavissa Internetin kaut-ta kaikille jäsenille. Vain tä-tä kautta varmistetaan myös niiden poliittisten suuntaus-ten mahdollisuudet osallistua Metallin vaaleihin, joilla ei ole Metallin palkkalistoilla toimit-sijoita. Eli asennemuokkausta ja muutosta tarvitaan Metalli-liiton johdon, toimitsijoiden ja ammattiosastojen puheenjoh-tajien taholta.

- työehtosopimukset joissa on enemmän tulkinnan varaa kuin raamatussa- paikallinen sopiminen- maan surkeimmat palkan-korotukset jo useamman vuo-den ajan- ostovoiman heikentäminen- palkanlisien vaikutus poistet-tu keskituntiansiosta- ja lopuksi vielä tuleva eläke-iän nosto

Metalliliiton tarkoitus

Tässä muutamia viimeai-kaisia asioita, joita Metalliliit-to on ollut sopimassa jäsenis-tönsä ”hyväksi”. Ja mitä on saatu tilalle? Hiukan viivytte-lyä jo sovittuihin työpaikkojen siirtoihin halpatyövoiman mai-hin sekä samalla heikennyksiä työläisen asemaan edellä luete-tuilla tavoilla.

Porvaristo parkuu, kuten sun-nuntain 5.2. Aamulehden ylänurkassa päätoimittaja Jou-ko Jokinen(kin).

Tarkastellaanpa hieman asi-aa lähemmin.

Suomessa erään tilaston mukaan, kuten Jokinen mai-nitsee, on työttömiä 243 900 työtöntä. Voi pitää paikkansa, en kiistä.

Mutta tästä luvusta puut-tuvat eläkeputkessa olevat pit-käaikaistyöttömät, työllisyys-töissä orjapalkalla olevat, työl-lisyyskursseille pakotetut työt-tömät, jotka eivät ole ikään kuin enää olemassa tilastois-sa ja on vielä muitakin työttö-män kriteerit täyttäviä...ja lu-ku onkin ihan toinen. Ei puhu-ta edes 400 000 työttömästä, vaan isommasta luvusta.

Oma lukunsa ovat pätkätyö-läiset.

Toinen asia jota porvarit ei-vät edes halua ottaa huomioon: kapitalismin jatkuvat, toistuvat kriisit, johtuen kapitalismin ta-louden ja tuotannon anarkis-mista.

Ja selityksen haluan porva-reilta myös siitä, miksi työnan-tajapiirit tuovat Virosta, Puo-lasta, Venäjältä ynnä muualta rakennusmiehiä, metallimie-hiä, kun samoilta aloilta on sa-maan aikaan suomalaisia työt-tömiä, ja paljon, rakennuksil-lakin esimerkiksi noin 11 000 suomalaista.

Suomi ja työvoimapulaSiksikö työnantajat tekevät

niin, koska nämä tuodut ulko-maalaiset tekevät työtä pienel-lä palkalla, joka on isompi kuin omassa maassaan, mutta jol-la Suomessa ei elä, eivät narise työolosuhteista, tekevät ylitöi-tä ilman ylityökorvausta, asu-vat asumiskelvottomissa para-keissa ja niin edelleen?

Porvaristo ei laske eikä pu-hu, että enää tulisi kapitalisti-sia kriisejä ja siksi laskevat et-tä työvoimapula iskee.

H H H

Meillä Suomessa Harri Holke-rin hallitus 1987 alkaen va-pautti rahan ja markkinat, kun Suomea sovitettiin EU kelpoi-seksi. Se aiheutti valtavan massatyöttömyyden syvän la-man seurauksena.

Tästä massatyöttömyydes-tä ei ole päästy eroon reilus-sa 20 vuodessa. Ei edes silloin kun Suomi eli valtavaa nousu-kiimaa 2000-luvulla aina vuo-den 2008 syksyyn.

Työttömyys ei laskenut, köy-hyys ei vähentynyt vaan lisään-tyi tuona aikana.

Mitä vaurioita meille tuo tul-lessaan 2011-2012 lama, jää vielä nähtäväksi.

Miksi maahan tuotettiin ja tuotetaan ulkomaista työvoi-maa työnantajien toimesta? Onko ollut työnantajien tar-koitus vain polkea suomalais-

ten työläisten kaikkia oikeuk-sia, nöyryyttää ja halveksia sy-västi suomalaista työtä?

Työn laatu on kärsinyt sekä rakennuksilla että metallialal-la. Sutta tulee, mutta ilmeisesti voitot ovat niin mahtavia, että kannattaa koheltamisia käydä korjailemassa jopa vuosia.

Suomalainen kärsii ja sai-rastaa, mutta ei ilmeisesti ole väliä kun voitot ovat tärkeäm-piä. Niinkö, porvarit, on asia?

Persutkin voisi kiinnittää juuri tähän puoleen huomiota, eikä räksyttää alle 2 000 pa-kolaisesta ja turvapaikanha-kijasta; määrä, joka on todel-la vaatimaton vaikkapa Ruot-sin ja Norjan vastaaviin mää-riin verrattuna. Ne kun eivät ole olleet koskaan laman syy-nä Suomessa.

”Dixi et animam levavi”Markku Huhtala

Olisiko jo aika suunnan muuttua ja antaa metallimie-hellekin uskoa tulevaisuuteen? Metallin jäsenten ääni -ryhmän riveissä uskon, että suuntaa voidaan muuttaa, mutta siihen tarvitaan myös sinun apuasi.

Ari PerämaaSähköasentaja,

työsuojeluvaltuutettu

Metalliliiton kuuluisi ajaa ja valvoa jäsenistönsä etua, kaikki muu toiminta on toisarvoista.

Tiedonantaja 24.2.2012 H 11

[ Kolumni ]

G

Kunnallisveron korotus on epäoikeudenmukaista

Tampereella korotettiin jokin aika sitten prosentilla kunnal-lisveroa 18 prosentista 19 prosenttiin. Näin Tampereen ve-roprosentti nousi puoli prosenttia yli silloisen arvioidun val-takunnan keskiarvon.

Pääosa kuntien verotuloista tulee kunnallisveron kautta. Yhteisöveron ja kiinteistöveron osuus on melko pieni kun-tien kokonaistuloista. Kuntien ja kuntayhtymien kokonais-talous oli vuonna 2011 yhteensä 41,5 miljardia euroa. Kun-nallisveroina tästä kerättiin 40 prosenttia, yhteisöveroina neljä prosenttia ja kiinteistöveroina kolme prosenttia. Kun-tien muut tulot tulivat valtionosuuksina ja erilaisina muina toimintatuloina sekä lainoina.

Kunnallisvero on jakovero eli kaikki maksavat sitä saman prosentin mukaan tuloluokista ja tulotasosta riippumatta. Eli käytännössä työtön ja hyvin varakas johtaja maksavat saman prosentin mukaisesti kunnallisveroa. Kaikki palk-katuloja tai sosiaaliturvaa saavat maksavat kunnallisvero-ja. Kun kunnallisveroa nostetaan, iskee se aina vahvimmin juuri huono-osaisten ja tavallisten palkansaajien kukkarol-le. Tässä mielessä kunnallisveron pienikin korottaminen on aina epäsolidaarinen toimenpide.

Talouslama, työttömyyden kasvu ja valtionapujen sato-jen miljoonien leikkaukset ovat johtaneet siihen, että koko maassa kuntien rahoitusvaje on kasvamassa. Uhkana on verotuksen kiristäminen, palvelujen leikkaukset, yksityis-täminen ja velkaantuminen.

H H H

Nykyisen kaltaisen kunnallisveron korottaminen on epäsoli-daarinen tapa rahoittaa syntyvää vajetta.

Jos jollakulla kuntalaisella on pelkästään tuloinaan pää-omatuloja, hän maksaa kunnallisista palveluista täsmälleen nolla euroa. Pääomatuloista ei kunnallisveroa makseta lain-kaan. Tämä on aika moinen epäkohta, varsinkin kun 1990-luvun alusta alkaen pääomatulot ovat Suomessa kasvaneet merkittävästi palkkatuloihin nähden. Niiden bruttokansan-tuoteosuus on yhtäjaksoisesti vahvistunut. Voittojen osuus on kasvanut 1980-luvun 20-25 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin 2000-luvulla, kuten Olli Savela esittää Tilasto-keskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä (4/2011). Eli työn ja pääoman välinen tulonjako on muuttunut vahvasti pää-oman hyväksi.

Verotuksellisesti olisi järkevää harkita sellaista kunnal-lisveron uudistamista, jossa myös pääomatuloista makset-taisiin kunnallisveroa. Jos pääomatuloista olisi Suomessa maksettu kunnallisveroa, olisi vuoden 2009 verotuksen mu-kaan kuntien lisätulo ollut 1,4 miljardia euroa. Eli kysymys on summasta, jolla voisi vuositasolla paikata kuntien ra-hoitusvajeet edellyttäen että se jaetaan oikeudenmukaises-ti kuntien kesken.

Tällainen pääomatulojen kunnallisvero olisi oikeansuun-taista, oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Varakkaat saa-taisiin rahoittamaan kuntien palveluja oikeudenmukaisel-la tavalla. Juuri tällaista Suomessa tarvittaisiin tänä päivä-nä, ei köyhien ja tavallisten työläisten veronkuorman lisä-kasvattamista. Kun huono-osaisten veroja lisätään, johtaa tämä toisaalta kuntien muiden menojen kuten toimeentu-lotuen kasvuun.

Jari HeinonenSosiaalityön professori, kaupunginvaltuutettu (skp)

Tampere

Risto Särkkä tekee töitä asen-tajana MS-Konepajalla, jos-sa hän on myös työsuojeluval-tuutettuna. Risto on pitkän lin-jan metalliliittolainen, hän liit-tyi jäseneksi vuoden 1970 tam-mikuussa aloittaessaan Lento-konetehtaan konepajakoulun. Lentsikan pitkän työrupeaman ja puolentoista vuoden työttö-myyden jälkeen työt ovat jatku-neet nykyisessä työpaikassa.

Lentsikan aikaan metallis-sa käytiin monia kovia kamp-pailuja, joiden tuloksena saa-tiin kaikille työläisille merkittä-viä etuja ja parannuksia, esi-merkkinä lomaltapaluuraha. Sittemmin liiton taistelukärki on tylsistynyt. Aiheita kyllä oli-si työpaikkojen puolustamises-ta tulonjaon muuttamiseen ja eläkeratkaisuihin.

– Metallin työpaikkojen pol-kumyynti ulkomaille pitää lo-

Kakku leikattava uudelleenpettaa. Metalliliiton pitää ol-la kärkikamppailussa muun ay-liikkeen kanssa työpaikko-jen säilyttämiseksi kotimaassa, Risto Särkkä vaatii.

Huonoilla palkkaratkaisuilla ei työpaikkojen säilymistä tur-vata, se on nähty.

– Metallityöläisille on puhut-tu kuinka maltillisilla palkka-ratkaisuilla turvataan työpai-kat. Kuinkas on käynyt? Teolli-suutta on viety kiihtyvällä tah-dilla niin sanotun halvemman työvoiman maihin. Nollaratkai-sujen tuloksena on tainnut olla vain se, että työntekijän osuus jaettavasta kakusta on pienen-tynyt ja pääoman omistajien kasvanut.

Viimeisinkin palkkaratkaisu on tutkimuksen mukaan osto-voimaa alentava. Risto Särkän mielestä ratkaisu olisi ehdot-tomasti pitänyt saada metal-

Risto Särkkä on pitkän linjan metalliliittolainen. – Nyt on aika teroittaa liiton viime vuosien aikana tylsistynyt taistelukärki.

lityöläisten jäsenkäsittelyyn, vain siten saavutetaan luotta-mus jäsenkentässä.

Tes-ratkaisujen pitää tu-keutua ammattiosastojen esi-tyksiin.

– Minipalkaksi 10 euroa tunnissa, eläkeikärajan säilyt-täminen 63 vuodessa, työajan lyhentäminen 30 tuntiin vii-kossa ansiotasoa alentamatta, luottamusmiesten työsuhde-turvan laajentaminen koske-maan myös varaluottoja, Risto luettelee keskeisiä vaatimuksia ja painottaa että irtisanomis-suojaa kokonaisuudessaankin pitää parantaa.

– Tampere-talossa touko-kuussa päätetään, millaisen linjan liitto ottaa. Siihen kan-nattaa nyt äänestämällä vai-kuttaa.

Riitta Suokas

Jos on maamme viety kokoo-muslaisen politiikan johdol-la määrätietoisesti yhä syvem-mälle kahtiajakoon eli luok-kayhteiskuntaan, niin eipä ole pekkaa pahempi Metallityövä-en Liitto. Metallissa on vain se ero, että liitossa on valitetta-vasti kolmen kerroksen väkeä. On Hakaniemen norsunluutor-nissa istuvat liiton johto ja toi-mitsijat, sitten ovat isojen työ-paikkojen duunarit ja pahnan pohjimmaisena tulevat maa-kuntien pienten ja keskisuur-ten työpaikkojen tuuliajolle lii-tossa joutuneet työntekijät.

Olemme jo pitkään tulleet uusien työehtosopimusten myötä palkkakehityksessä pe-rässä kuin pienen talon por-saat ja onko siis ihme jos maa-seudun työpaikoilla Loimaan kassa saa yhä enemmän ve-toa puoleensa. On päivänsel-vää kuinka paikallisten sopi-musten mukaantulo työehto-sopimuksissa on kasvattanut kuilua suurten työpaikkojen ja maaseudun pienten pajojen välillä.

Pitää muistaa myös, että suurella määrällä maakuntien metallityöläisiä on juuret sy-vällä kotikunnissa perheineen kaikkineen ja kun metallityö-paikat ovat harvassa, niin työn-antajien on ollut helppo laittaa

Maakuntien metallityöläiset!

työntekijät puun ja kuoren vä-liin. Eli ota mitä tarjotaan tai jätä ja häivy muualle. Ja jos taas työntekijöiden suunnalta alkaa kuulua murinaa heikosta palkkatasosta, niin usein työn-antaja vetää kortin hihasta uh-kaamalla jättää paikkakunnan milloin mihinkin syyhyn vedo-ten. Siksi tuntuu oudolta, että yhä enemmän suositaan sopi-muksissa paikallisia ratkaisu-ja. En ihmettele yhtään kuin-ka maaseudun monilla työpai-koilla kuljetaan nyrkki haala-rin taskussa.

H H H

Tulevissa liittokokousvaaleissa on paljon pelissä, jatketaanko samaa tahtia, jossa jäsenistö on pakollinen paha jonka ään-tä ei kuunnella vai tehdäänkö radikaali muutos ja ääneste-tään liittokokoukseen ehdok-kaita, jotka saavat suunsa au-ki ja joidenka suita ei tukita. Pitää muistaa, että liittoa joh-tavat nyt sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset, jotka is-tuvat paraikaa kokoomusvetoi-sessa oikeistolaisessa hallituk-sessa. Ja minkälaisessa halli-tuksessa? Sellaisessa joka ai-koo toteuttaa suuren kuntauu-distuksen, jolla aiotaan maa-seutu tappaa karsimalla ko-

valla kädellä palveluja tai siir-tämällä kauas pois nykyisistä kunnista. Voi vain kysyä, mi-kä metalliyritys vaivautuu tule-maan paikkakunnalle, jossa ei ole yritykselle ja sen työnteki-jöille tarjota riittäviä palveluja.

Olen ehdolla Metallin jäsen-ten ääni -listalla ja juuri siksi, että vihdoin ja viimein on aika saada jäsenten todellinen ääni kuuluviin. On täysin varmaa, että jos saan jäsenistön luot-tamuksen ja minut valitaan liittokokoukseen, en tule istu-maan kokouksessa tuppisuu-na. On korkea aika saada kuu-luviin myös maakuntien metal-lityöläisten ääni ja tiedoksi lii-ton päättäville elimille kuinka täällä ollaan lopen kyllästynei-tä jatkuvaan sorsimiseen. Mi-nä haluan olla viestinviejän-ne ja taistella sen puolesta, et-tä pienten ja keskisuurten työ-paikkojen metallityöläisten ase-ma palautetaan tasa-arvoiseen asemaan isojen työpaikkojen kanssa, jos se sitä on ylipää-tään koskaan ollutkaan.

Ääni Metallin jäsenten ääni -listan ehdokkaille on varmin tae muutokselle liitossamme!

Hannu Tiainen Levyseppä-hitsaaja

ao. 220 Kihniö

Metallin on kuultava jäse-nistöä ja otettava se nykyis-tä paremmin huomioon. So-pimuspolitiikassa on kan-nettava huolta palkkakehi-tyksestä, mitä ei viime aikoi-na ole tehty ja palkkojen jäl-keenjääneisyys verrattuna hintojen ja maksujen nou-suun on tosiasia. Vielä räi-keämpi tilanne on, jos puhu-taan metallityöläisille kuulu-vasta osuudesta työn tuotta-vuuden noususta.

Palkankorotusten pi-tää olla euromääräisiä, pro-senteilla ei leipää voi ostaa. Neuvottelutulokset on aina alistettava jäsenäänestyk-

Metallityöläisestäkin tulee eläkeläinen – toivon mukaan

seen. Selkärangan pitää kes-tää neuvotteluissa, ettei olla niissä kuin lampaat teuraalla. Eikä sellaisia tuloksia, jotka ei-vät turvaa reaaliansioiden nou-sua kannata edes tuoda jäsen-käsittelyyn.

Olen jäänyt joitakin vuo-sia sitten terveydellisistä syis-tä eläkkeelle Lokomon levypuo-lelta ja olen sitä mieltä, että lii-ton pitää tuntea huolta myös eläkeläisten tilanteesta. Kai-kista metallityöläisistä, toivon mukaan, kun tulee aikanaan eläkeläisiä. Hallituksen uu-simmalla yllätyksellä kupataan eläkeläisiltä viimeisetkin rahat, kun lääkkeiden Kela-korvauk-

sia pienennetään. Liiton pi-tää myös olla mukana pai-nostamassa, että taitettu in-deksi korjataan ja että eläke-ikäraja pysyy 63 vuodessa.

Eurooppalainen ay-liike taistelee hallitusten leikka-uspolitiikkaa vastaan, sii-hen rintamaan pitää myös Metalliliiton yhtyä. Liittoko-koukseen valmistautumi-nen edellyttää meiltä kaikil-ta keskustelun käymistä yh-teiskunnallisesta muutok-sesta, koska sitä nykymeno todella vaatii.

Arto Lohi

12 H Tiedonantaja 24.2.2012H

Työntekijöiden reaalipalkat ovat metalliteollisuudessa alen-tuneet jo kahden vuoden ajan. Näyttää siltä, että reaalipalkat laskevat edelleen tänä ja ensi vuonna.

Vielä 2000-luvun alussa re-aalipalkat kasvoivat eli palkat nousivat enemmän kuin hin-nat. Vuonna 2008 hintojen nousu oli jo nopeampaa kuin palkkojen kohoaminen, joten palkan ostovoima heikkeni. Vuonna 2009 tilanne kääntyi toisinpäin ja reaalipalkat nou-sivat jälleen. Mutta vuosina 2010 ja 2011 reaalipalkat las-kivat kaksi vuotta peräkkäin.

Viime vuonna metalliteolli-suuden tuntipalkkaisten työn-tekijöiden ansiot kohosivat vain kaksi prosenttia, mutta hinnat nousivat 3,4 prosenttia, jo-ten ostovoima heikkeni. Viime vuonna reaalipalkat olivat enää kolme prosenttia korkeammat kuin vuonna 2005.

Hinnoissa on nousupaineita

Tälle vuodelle sovitut palkan-korotukset ovat 2,4 prosent-tia plus 150 euron kertaerä. Se tarkoittaisi yhteensä kes-kimäärin 2,8 prosentin ansio-tason nousua. Samaan aikaan valtiovarainministeriön viralli-nen ennuste hintojen nousuksi

Metallin reaalipalkat kääntyneet laskuun

Palkkojen ostovoiman turvaaminen edellyttää korkeampia palkankorotuksia

on 2,7 prosenttia eli reaaliansi-ot pysyisivät hädin tuskin en-nallaan.

Mutta mahtaako virallinen inflaatioennuste toteutua? Vie-lä syyskuussa valtiovarainmi-nisteriö ennusti hintojen nou-suksi tälle vuodelle 3,3 pro-senttia. Joulukuussa ennus-tetta alennettiin. Sen turvin sit-ten väitettiin, että niin sanot-tu raamisopimus turvaa ansi-oiden ostovoiman. Jotkut väit-tivät reaaliansioiden jopa kas-vavan.

Hintoihin kohdistuu edel-leen nousupaineita. Euron kurssin heikentyminen nos-taa tuontitavaroiden, esimer-kiksi öljyn hintaa, joka saat-taa muutoinkin käyttäytyä ar-vaamattomasti. On myös hy-vin mahdollista, että Kataisen hallitus päättää maaliskuus-sa kehysbudjetissa arvonlisä-veron tai muiden välillisten ve-rojen korotuksista. Ne menevät suoraan hintoihin.

Lasku jatkuu ensi vuonna

Näyttää siltä, että myös en-si vuonna reaalipalkat laske-vat. Vuoden 2013 palkanko-rotus on 1,9 prosenttia, mutta siitä pitää vähentää 150 euron kertaerän vaikutus, koska se ei jää palkkoihin. Ansiotaso nou-see siten vain 1,5 prosenttia

Metallin työntekijöiden reaalipalkkaindeksi 2005 = 100Lähteet: Kuluttajahintaindeksi ja metalliteollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden ansiotasoindeksi, Tilastokeskus

tästä vuodesta. Valtiovarain-ministeriön virallinen ennuste ensi vuoden hintojen nousus-ta on 2,2 prosenttia, joten re-aaliansiot laskevat.

On siten hyvin mahdollista,

että metalliteollisuuden työnte-kijöiden reaaliansiot alenevat neljä vuotta peräkkäin 2010–2013, jos pidättäydytään sol-mituissa sopimuksissa. Palk-kojen ostovoiman turvaaminen

edellyttää korkeampia palkan-korotuksia.

Olli Savelayliaktuaari

Onko tulevaisuuden visio me-tallityöläisellä Euroopan uni-onin määräämät palkanalen-nukset? Tätä kysymystä poh-tii nokialainen asentaja Pauli Schadrin.

– Rahasta puhutaan ja mah-dollisesta lamasta, mutta ku-kaan ei muista mainita mak-sumiehistä eikä siitä, miten tämä kohtelee meitä tavallisia ihmisiä.

Kreikassa maan talous on retuperällä. Nyt kun Euroo-pan keskuspankki tukee Kreik-kaa se samalla vaatii leikkauk-sia palkkoihin ja ostovoimaan. Kreikkalaisia odottaa kymme-niä vuosia kestävä matokuuri.

Schadrinin mukaan tämä lienee ymmärrettävää, mut-ta merkitsee sitä, että pankit ja sijoittajat saavat nyt päät-tää keskuspankin kautta kan-sakunnalle kuuluvista asiois-ta kuten ostovoimasta ja pal-koista.

– Odotettavissa on, että pi-an muutkin vahvan ay-liik-keen maat ovat markkinavoi-mien pelikenttänä ja rahaa ja-ellaan maksajasta piittaamat-ta. Tukipaketit suunnitellaan keskuspankin ja Emu-maiden

”EU:ssa ihmiset ovat pelkkiä tuotantovälineitä”pääministerien voimin kansan tahdosta piittaamatta, sanoo Schadrin.

Palkkalupaukset petettiin

EU:ta johdetaan aivan kuin ih-miset olisivat vain pelkkiä tuo-tantovälineitä.

– Ammattiyhdistysliikkees-sä se tarkoittaa sitä, että kun maalla on velkaa ”riittävästi”, EU:n keskuspankki puuttuu peliin ja määrää palkkojen ja ostovoiman leikkauksen.

Schadrin huomauttaa, että Suomessa ammattiyhdistys-liikettä johtaa juuri sama so-sialistipuolue kuin Kreikassa-kin ja joka alunperin ajoi maan karille.

Edellisessä lamassa ei koro-tettu eläkeikää, mutta kylläkin leikattiin merkittävästi palk-koja ja silloinkin pääomapiiri-en hyväksi.

– Työntekijöiden eläkemak-suista noin viisi prosenttia siir-rettiin maksettavaksi itse, ja ai-na kun maksuja joudutaan ko-rottamaan, puolet korotukses-ta maksaa työntekijä. Nyt kaa-vaillaan eläkeiän nostamista kahdella vuodella, mikä tietää

samaa viiden prosentin palk-kaleikkuria. SAK:n hallitus ja liittojen johtajat ovat periaat-teessa jo asian siunanneet, sa-noo Schadrin.

Ikävä kyllä sama kurkun-leikkaajien konklaavi on taas hallituksessa. Schadrin ihmet-teleekin, onko ammattiyhdis-tysliikkeen tarkoitus ja tehtävä kokonaan unohdettu ja siirryt-ty markkinavoimien epäonnis-tuneen pelaamisen tukijoiksi.

– Tavallisten työläisten on nyt vaan yksinkertaisesti otet-tava ohjat omiin käsiinsä ja valittava uusi vaihtoehto liiton johdolle. Edellinen liittokoko-us päätti jo, että metallista tu-lee palkkajohtaja Suomen vien-titeollisuuteen. Näin ei käynyt vaan lupaukset petettiin, muis-tuttaa Schadrin.

Kävi päinvastoin: metallista tuli teollisuuteen salaman no-peasti matalapalkka-ala.

Liiton johto vaihtoon

Pauli Schadrin on vakaasti si-tä mieltä, että metallityöläisten pitää näyttää mallia muille lii-toille.

– Kun emme ole tyytyväi-

siä harjoitettuun edunvalvon-taan niin johto vaihtoon. Vii-me liittokokouksessa hallin-toon valitut edustajat eivät ole pystyneet huolehtimaan mei-dän edunvalvonnastamme. He ovat päinvastoin suosineet po-liittisia puolueita tehtyjen palk-karatkaisujen kustannuksella,

huomauttaa Schadrin.Äänestämällä muutosta voi

nyt päättää suunnasta.– Muussa tapauksessa me-

no jatkuu entiseen malliin seu-raavat neljä vuotta ja metalli-työläisistä tehdään suomalais-ta halpatyövoimaa.

Marko Korvela

– Tavallisten työläisten on nyt vaan yksinkertaisesti otettava ohjat omiin käsiin-sä ja valittava uusi vaihtoehto liiton johdolle, sanoo Pauli Schadrin.