Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

 Vaihtoehtoliikunnan ääni ja äänettömyys - neuvotteluja kaupunkitilan äänimaisemista

Anni RannikkoVeli Liikanen

Nuorisotutkimuspäivät 7.11.2014

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat

• Tutkimme liikunnan vaihtoehtolajien nuoria harrastajia• 10 lajia: capoeira, boulderointi, parkour, katutanssi,

skeittaus, longboarding, roller derby, scoottaus, uusi sirkus ja bleidaus

Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta

Kuvat: Shutterstock

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Kaupunkitilan äänimaisemien omistajuus• Akustinen kokemus määrittää suhdetta tiloihin: äänellä

merkitään ja otetaan tilaa haltuun, rakennetaan tilan valtasuhteita

• Tilan valtageometriat kiinnittyvät myös äänimaisemiin (hallitseminen, alistaminen, solidaarisuus yms.)

• Julkisen tilan aikuisomistajuus, nuoriin kohdistetut kontrollipyrkimykset

• Vaihtoehtoliikunnan tilallinen vastarinta (ääni osana tätä)• Ääni on osa nuorten esillä olemista: ei olla vain muiden

katseiden kohteena vaan myös kuultavana

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

”(…) pysäkin läheisyyteen on kokoontunut parikymmentä odottajaa. Kevyen hiljaisuuden rikkoo voimistuva ääni: fläpfläpfläpfläp… Ihmiset nostavat katseensa etsien äänen aiheuttajaa. Skeittari (…) potkii kohti meitä katukiveystä pitkin, ääni voimistuu metri metriltä – se kasvaa suorastaan häiritseväksi. Menee noin kymmenen sekuntia, ja skeittari on ohittanut meidät ja ääni vaimentunut lähes olemattomiin. Enää kuuluu vain helteisen kaupungin rauhallinen humina, jonka rikkoo vain ajoittain ohi ajava auto.” (Kenttämuistiinpanot, kesä 2014.)

Kuvat: Shutterstock

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Tutkimuskysymys

• Kuinka vaihtoehtoliikunnan harrastajat tekevät ja merkitsevät kaupunkitilaa omakseen äänen avulla?

• Millaisiin valtasuhteisiin kiinnittyviin neuvotteluihin kaupunkitilan äänimaisemista he osallistuvat?

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Menetelmistä

• Äänen tärkeys näköaistin varassa olevan havainnoin ohella (ääni tekee näkyväksi hierarkioita)

• Parkour, skeittaus ja longboardaus• Etnografiset haastattelut (15 kpl), havainnointiaineisto ja

verkkokyselyn avoimet vastaukset (12–29 v, n=356) • Analyysi: dialoginen tematisointi• Ääni, äänettömyys, melu ja hiljaisuuden vaatimus

korostuivat haastatteluaineistossa ja verkkokyselyvastauksissa

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Äänen kolme ulottuvuutta

• Puheääni (voice): yhteisön puolesta puhuminen, kiteytyksiä arvoista ja normeista. Kuka puhuu ja kenelle?

• Kuuluminen (sound): lajin äänimaisema. Milloin ja miten saa kuulua ja milloin ei?

• Melu (noise): ääntä väärässä paikassa (tietoisesti). Haittatekijä vai vastarintaa?

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

”se tavallaan on siinä, että minkä takkii skeittaajien ja scoottaajien välillä on ristiriitoja, johtuu siitä, että tuota scoottaajat on niinku skeittaajille tarkoitetussa paikassa, mikä ois ainakin omasta mielestä ihan ok, mutta sit siihen tullee ne tavallaan ristiriidat siitä, että ne on skeittaajien paikkoja. Skeittaajat on hoitanu edunvalvonnan, että semmoset paikat on tullu, ja scoottaajat ei oo tehny sille mittään tavallaan sen etteen, että semmonen skeittipaikka on tullu.”

(20-vuotias skeittari)

Kuvat: Shutterstock

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Pekka hyppää ison ja kolisevan loikan pukin yli. Taina huutaa: ”Hullu sie olet!” Pekka: ”Se oli vähän lähellä.”

Pekka nostaa yhden pukin tuplapukeista korkeammalle ja hyppii sen yli. Taina: ”Kauhee ryminä vaan kuuluu.” Pekka: ”Tämmöstä tämä on.” Taina tekee kyllä paljon hiljempaa kuin muut.

Pojat käyvät aina välillä näyttämässä Tainalle, miten seinälle kuuluu heidän mielestään hypätä. Taina ei kamalasti innostu ohjeista: ”Koliseva hyppy, eihän sattunu?”

(Parkourin sisätreenit, kenttämuistiinpanot, 2013)

Kuvat: Maria Hopponen

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

”Maalaisjärki ja terveen ihmisen moraali määräävät enemmän kuin lait skeittauksessa. Yksityisihmisten omaisuutta ei vahingoiteta, mutta julkisilla paikoilla voi skeitata mielensä kyllyydestä. Yöllä ei kolistella samassa paikassa pitkää aikaa, mutta päivällä esim. autotien läheisyydessä skeitatessa, jos joku tulee valittamaan metelistä niin valitetaan kyllä takaisin ja käsketään soittamaan poliisit paikalle jos niin harmittaa.”

(24-vuotias skeittari)

Kuvat: Shutterstock

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Lopuksi

• Äänimaisemien luomisen tavat yhteydessä kaupunkitilan valtasuhteisiin

• Tiloja otetaan haltuun yhtäältä olemalla, toisaalta tekemällä (Kuusisto-Arponen & Tani), mutta myös olemalla äänessä

• Nuorten on usein pidettävä melua merkitäkseen oma tilansa (vrt. Järviluoma) paradoksaalisesti tätä ei tunnisteta ääneksi (äänetön vastarinta)