metsäyrittäjä 2-2013 -lehden juttu metsätie.fi-palvelu

Metsäyrittäjä 2 2013 1

2 2013METSÄYRITTÄJÄ

METO – METSÄALAN YRITTÄJÄT

2 Metsäyrittäjä 2 2013

www.metsalehti.fi/media

Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki luki-jat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan.

Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnet-tuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå.

Teemu SaarinenLKV, PJT-Forest Oy

Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt.

”Hyödynnä Metsä-lehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %.

Katsohintaa!Katsohintaa!

Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla!Toimi heti.

Metsäyrittäjä 2 2013 3www.metsalehti.fi/media

Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki luki-jat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan.

Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnet-tuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå.

Teemu SaarinenLKV, PJT-Forest Oy

Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt.

”Hyödynnä Metsä-lehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %.

Katsohintaa!Katsohintaa!

Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla!Toimi heti.

sisältöTOIMISTON KUULUMISIA

Neuvottelupäällikkö Erkki Eteläaho

EDUSKUNNALLA METSÄINEN SYKSY

Ylijohtaja Juha Ojala

JATKUVA KASVATUS SALLITAAN

Sauli Valkonen, Metla

TAPIO ForestKIT

Metsävara-asiantuntija Mikko Nurmi

UUDELLA OTTEELLA

Metsätie.fi -palvelu

UUSIA TULONLÄHTEITÄ?

Yhteyspäällikkö Tiina Eklund

METSÄALAN VIESTINTÄ

Viestintäyrittäjä Tom Kalima

SAMALLE KOTISIVULLE

Metsätoimistot.fi -työryhmä, Hannele Karhu

LUONNONHOITOHANKKEET

Metsäpalvelujen tuottajat toteuttajiksi?

METSÄYRITTÄJÄ 2/2013

4

7

8

10

12

14

15

18

20

18

12

14

20


Puheenjohtajan palsta

Toimiston kuulumisia...

Meto – Metsäalan asiantuntijat ry

Metsäalalla on mennyt jo

monta vuotta ”synkiste-

lyn” merkeissä. Tehtaita on

suljettu, sahausta supistettu ja työnteki-

jöiden määrä on laskenut. Sanotaan, että

metsäala olisi auringonlaskun vaiheessa.

Toisaalta tänä vuonna tehdään todennä-

köisesti kotimaisen puun käytössä uusi

ennätys, käyttö on n. 50 milj. km3. Met-

säorganisaatioiden muutospaineet ovat

luoneet ja luovat edelleen hyviä mahdol-

lisuuksia metsäalan yrittäjille. Viimeisim-

pänä Stora- Enson ilmoitus metsureiden

irtisanomisesta, ja töiden siirtämisestä

metsäpalveluyrittäjien tehtäväksi. Heiltä

vapautuu ammattitaitoisia metsureita

työmarkkinoille.

Työvoiman saanti onkin usean

metsäpalveluyrityksen kasvun esteenä.

Metsureita ei enää kouluteta muuten

kuin yrityksen/yritysten osarahoittamis-

sa työvoimahallinnon koulutuksissa, tai

hankerahoituksen turvin. Ulkomainen

työvoima on tullut entistä enemmän

metsänhoitotöihin. Varsinkin virolaiset

yritykset ovat saaneet merkittävän osan

esimerkiksi Metsähallituksen hoitoura-

koista. Toivottavasti he hinnoittelevat

työt, että saavat hoidettua työvoima-

kustannukset Suomen lainsäädännön

mukaisesti. Metsäalalla on samoja oireita

kuin rakennusalallakin, urakoiden hinnat

tahtovat jäädä alle kannattavan oma-

kustannushinnan. Koneyrittäjien liitto

on lähtenyt kampanjaan 10% puolesta.

Jokaisen koneyrittäjän tulos pitäisi vuo-

den lopussa olla yli 10%. Samaa ajatusta

haluan tuoda myös metsäpalveluyrittä-

jille. Kannattavuus on paljon tärkeämpää

kuin liikevaihto. Itsellänikin on asiasta

omaehtoista kokemusta.

Metolla oli liittokokous kesäkuussa

Kuopiossa. Yrittäjien edustus Meton hal-

lituksessa säilyi edelleen. Allekirjoittanut

on varsinaisena ja Timo Rajajärvi vara-

edustajana. Liitolla on monia haasteita

uudella liittokokouskaudella. Metsäalan

murros jatkaa edelleen kulkuaan, uudet

innovaatiot ovat tulossa ja EU:kin asettaa

uusia haasteita metsäalantoimijoille.

Eu:n komissio onkin ollut aktiivinen

metsäesitysten tehtailijana. Esiin on

tullut erilaisia direktiiviehdotuksia, jotka

olisivat pääsääntöisesti rajoittaneet

kotimaisen metsän ja puun käyttöä. Tällä

hetkellä meidän omista päätöksistä joh-

tuen, esimerkiksi kivihiilen polttaminen

puun sijaan on edullisempi vaihtoehto.

Meillä on taito sahata omaa oksamme, ei

siihen aina Eu:ta kaivata.

Yrittäjien johtokunta uusiutui kevään

vuosikokouksessa. Löydät johtokunnan

yhteystiedot lehden sivuilta. Ottakaa

yhteyttä, kun mieltä askarruttaa yrittä-

jyyteen liittyvä asia. Johtokunnan jäseniä

on mukana monessa työryhmässä, näin

saamme meidän äänemme kuuluviin.

Yksi selkeä painopiste on jäsenetujen

lisääminen ja parantaminen. Muistutte-

len samalla Dimexin varuste-edusta, saat

varusteet edulliseen hintaan.

Syksyisin terveisin

Tuomo Turunen

Mhy-lain muutos etenee Hallitus hyväksyi mhy-lain muutos-

esityksen 19.9. ja eduskunta kes-

kustelee asiasta tulevina viikkoina.

Mhy-laki muuttuu mutta säilyy erityis-

lakimuotoisena. Oleellisia muutoksia

ovat metsänhoitomaksun poistuminen,

vapaaehtoinen jäsenyys, sekä toimin-

nan rajoitteiden vähentyminen. Uusi

laki astuu voimaan 1.1.2015 ja yhdis-

tysten oikeus metsänhoitomaksujen

kantoon poistuu ensi vuoden alusta.

Määräaikaisuus tuli puskista

Lain valmistelun loppumetreillä

esitykseen ilmestyi yllättäen kirjaus

viiden vuoden määräajasta, jonka

jälkeen laki otetaan uuteen tarkaste-

luun. Tätä määräaikaisuutta Meton

puolelta pyritään poistamaan, koska

etenkin mhy-henkilöstö on toiminut

vuosia ”löyhässä hirressä” ja nyt olisi

aika saada voimaan pysyvämpiä

ratkaisuja.

Jos epämääräisyys jatkuu, heiken-

tää se mhy-kentän kehittämistä niin

edunvalvonnan kuin liiketoiminnankin

puolelta. Lakiesitys on muuten pää-

osin tyydyttävä niin metsänomistajien,

henkilöstön kuin metsäalan toimi-

Jatkuu sivulle 6 >>


METSÄYRITTÄJÄ

METO – Metsäalan Yrittäjät ry:n jäsen- ja asiakaslehti

Päätoimittaja

Aapo Palonen

Puhelin 0400 479 252

[email protected]

Julkaisija

METO – Metsäalan Yrittäjät ry

Ulkoasu ja painatus

Art&Free / Pukkila Graafinen 2013

Etukannen kuva

Jalo Karhu Metsäpalvelu Karhu

Oy:stä, kuvaaja Helena Karhu.

Metsäyrittäjä ilmestyy

kaksi kertaa vuodessa.

ISSN-L 1798-5587

ISSN 1798-5587

METO – Metsä-alan Yrittäjät ry:n johtokunta

Tuomo Turunen, puheenjohtaja

Timo Rajajärvi, varapuheenjohtaja

Teemu Saarinen, sihteeri

Aapo Palonen, tiedottaja

Janne Oldenburg

Timo Rantanen

Yhteyshenkilö METO:ssa

Markku Varis

[email protected]

METO – Metsäalan Yrittäjät netissä

www.metsatoimistot.fi

Pääkirjoitus

Tänä syksynä on

taas vaihtelevasti

kärsitty hirvikärpä-

sistä. Paikoitellen on

metsässä kulkija saanut kimp-

puunsa sellaisen hyökkäyksen,

ettei sienten ja marjojen poimin-

nasta ole tullut mitään. Luonnon

antimien keräilijät ovat useim-

miten metsässä vain muutamia

tunteja kerrallaan. Metsäammat-

tilainen viettää usein siellä koko

työpäivänsä. Työtä tehdessä

suojautumiskeinot hirvikärpästä

vastaan ovat vielä heikommat

kuin poimijoilla, jotka liikkuvat

vähemmän ja pystyvät parem-

min valitsemaan kulkupaikkansa.

Monille meistä metsäammatti-

laisista hirvikärpäset aiheuttavat

muutakin harmia kuin pyydystämisen vaivan. Usein päänahka on ruvella vielä vii-

konkin jälkeen metsässä käynnistä. Yleensä metsään kuitenkin joutuu menemään

jo seuraavana päivänä, jolloin päänahka on rikki viikkotolkulla. Jotkut saavat myös

kuumeen kaupan päälle.

Hirvikärpästen esiintyminen riippuu hirvien määrästä. Jos hirvikanta pudotet-

taisiin puoleen häviäisivät hirvikärpäset lähes kokonaan. Venäjän puolella hir-

vikärpäset hävisivät 90-luvulla, kun hirvet ammuttiin ruokapöytiin Neuvostoliiton

hajottua.

Koska hirvi on poliittinen eläin, ei kukaan tutkija ole tohtinut laskea kaikkia hir-

ven Suomen taloudelle aiheuttamia tappioita. Hirvikärpäsen aiheuttama ansion-

menetys yrittäjälle on merkittävä. Työpäiviä menetetään ja työ hidastuu.

METO:n pitäisi etujärjestönä vaatia hirvikannan reilua pudottamista. Työhyvin-

voinnin ja työturvallisuuden huomioiminen jopa vaatii sitä. Kolmasosa nykyisestä

kannasta kuulostaa kohtuulliselta. Siinä riittäisi vielä metsästettävää ja hirven

aiheuttamat haitat pienenisivät siedettävämmälle tasolle.

Hirvikärpäsen aiheuttamat haitat ovat kuitenkin pienemmästä päästä hirven

aiheuttamista harmeista ja tappioista. Hirvionnettomuuksissa kuolee keskimäärin

10 henkeä ja loukkaantuu satoja joka vuosi. Hirven aiheuttamat taimikko- ja puus-

totuhot ovat moninkertaiset ilmoitettuihin verrattuna. Luonnon monimuotoisuus

köyhtyy, kun metsät uudistetaan kuuselle ja lehtipuut ja männyt syödään.

Minkään muun harrastuksen haitat eivät kosketa niin dramaattisesti niin suurta

joukkoa kuin tämä karjan kasvatus aitaamattomana metsissä.

Aapo Palonen

Hirven moneen kertaan syömä kuusen taimi.


PEFC:n standardit uudistetaan viiden vuoden välein, ja keväällä 2013 alkanut uudistustyö on nyt suunnilleen puolivälissä.

Standardityöryhmä luovuttaa tar-kistetut standardit toukokuussa 2014 Suomen Metsäsertifiointi ry:lle, joka toimittaa niistä laaditut englanninkie-liset käännökset PEFC:n kansainväli-seen arviointi- ja hyväksymisproses-siin.

Uudistustyössä on mukana

useita metolaisia Standardityöryhmässä on meto-

laisina Meto yrittäjistä puheenjohtaja Tuomo Turunen, kuntaedustajana Risto Laukas sekä Stefan Borgman ja Petri Pajunen, jotka edustavat met-sänomistajia/metsänhoitoyhdistyksiä. Allekirjoittanut on mukana PEFC:n hallituksessa, isossa työryhmässä, työvaliokunnassa sekä tarkistustyön sosiaalisten kriteerien muokkausryh-mässä.

PEFC ja FSC kisailevatUudistustyössä on selvästi tullut

esiin etenkin metsäteollisuuden tarve lähentää PEFC ja FSC kriteeristöjä toisiinsa. Perusteluna tähän on esi-tetty, että lopputuotemarkkinoilla FSC on uskottavampi ja ”myyvempi” kuin PEFC. Lähentymisen pitäisi tapahtua siten, että PEFC kriteeristöä tiukenne-

taan mm. ympäristökriteerien osalta lähemmäs FSC kriteeristöä. Esi-merkkinä tästä mm. säätöpuumäärän selkeä nosto nykyisestä.

Isossa salissa on kuitenkin selke-ästi todettu, ettei ole järkevää luoda ja ylläpitää kahta järjestelmää, jotka ovat samanlaisia. Metsänomistajilla ja toimijoilla on oltava valinnanvapaus ja kahden erilaisen järjestelmän kautta toteutuu myös näiden keskinäinen sparraus ja kilpailu.

Käytäntö ja teoria taistelevatKriteerien uudistustyössä on

selkeästi vaarana se, että uudistetut kriteerit ja etenkin niiden käytännön toteutus sekä mittaus auditointitilan-teissa alkavat vaikeutua. Tästä syystä on uudistustyöhön tuotava kentän toimijoiden sekä metsänomistajien ääni. Esimerkiksi metsäkeskus ei halua yhtään lisää uudenmuotoisia työilmoituksia nykyisen metsänkäyt-töilmoituksen lisäksi.

Harmaan talouden kitkentä tähtäimessäKriteerin 23 osalta on työryhmässä

tavoitteena selkeyttää ja varmistaa tilaajavastuulain toteutuminen etenkin palvelujen hankintaketjussa. Edel-lisessä kokouksessa sosiaalisten kriteereiden työryhmä mietti, miten

saadaan varmistettua etenkin suur-ten toimijoiden palveluketjussa se, että jokainen yritys noudattaa esim. tilaajavastuulakia. Yrityksiä voi olla sadoittain, jolloin päätoimijan on vai-kea vastata jokaisesta palveluketjussa olevasta toimijasta.

Jäimme miettimään, onko yritysso-pimusteksteihin lisättävissä kohta, jos-sa selkeästi sanktioidaan laiminlyönnit tilaajavastuulaki- tms. rikkomuksista. Tavoitteenahan on myös kilpailuneut-raliteetin turvaaminen.

Luontojärjestöt loistavat passiivisuudellaanVaikka kutsu on käynyt hyvin

laaja-alaisesti myös luontojärjestöille standardien uudistustyöhön, ei heitä ole juurikaan näkynyt. Viimeisimmäs-sä ison työryhmän kokouksessa oli paikalla vain vapaa-ajan kalastajien edustaja, joka kylläkin oli aktiivinen.

Tämä passiivisuus on tyypillistä mm. Luontoliitolle; olematta mukana uudistustyössä, ei sitouduta kriteeris-töön, vaan jätetään se tuttu perästä moittijan rooli itselle.

Uudistustyö kuitenkin jatkuu, ja ainakin meillä kaikilla metolaisilla on tavoitteena kehittää standardeja yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi myös kustannustehokkuus muistaen.

joidenkin kannalta. Lakiuudistuksen

ympärillä velloneet aallot osoittavat

toki sen, että yli 100 vuotiaalla mhy-

toiminnalla on edelleen merkittävä

vaikutus Suomen metsätaloudessa.

Mitä odotettavissa Meto–

yrittäjän kannalta

Metsänomistajien valinnanva-

paus kasvaa, metsäpalvelukentän

kilpailuasetelma paranee ja mhy:t

Toimiston kuulumisia...tulevat panostamaan entistä enem-

män liiketoimintansa kehittämiseen.

Tämä liiketoiminnan kehittäminen tuo

myös mahdollisuuden Meto yrittäjien

palveluiden hyödyntämiseen kaikissa

mhy:n työlajeissa. Toisaalta lakiuudis-

tuksen myötä saattaa tulla henkilöstö-

vähennyksiä, ja osa etenkin metsätoi-

mihenkilöistä saattaa ryhtyä yrittäjiksi,

eli yrittäjien määrä lisääntyy.

Yrittäjän kannattaa kuitenkin olla

ajan tasalla toimialueensa mhy-ken-

tän toiminnasta ja hakea yhteistyötä,

koska metsänhoitoyhdistys tulee laki-

uudistuksen jälkeen entistä enemmän

kehittämään jäsenpalvelujaan met-

sänomistajille, ja sieltä niitä työtilauk-

sia tulee tarjolle myös yrittäjille.

Huomioita PEFC Suomi standardien tarkistustyöstä


JUHA OJALAYlijohtaja,

Maa- ja metsätalousministeriö,

luonnonvaraosasto

Metsälaki ja metsätuholaki ovat

tätä kirjoitettaessa valiokunta-

käsittelyssä ja metsänhoitoyhdistyslaki

oli meneillään olevalla viikolla lähe-

tekeskustelussa. Oli mukavaa seurata

metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain

lähetekeskustelua. Lakiesityksiä kanna-

tettiin laajasti sekä hallituspuolueiden

että oppositiopuolueiden suunnista.

Valiokuntakeskusteluissa toki esitetään

parannusehdotuksia lakiesityksiin.

Metsälain valmistelussakin kriittisinä

olleet ympäristöjärjestöt ovat ottaneet

edelleen hyvin vahvoja kantoja, joiden

perusteita on vaikea ymmärtää. Metsä-

alan toimijat ovat lakiehdotusten päälin-

jausten takana.

Metsälain uudistus on mielestäni

hyvin tärkeä. Omistajan tavoitteiden

tulee ohjata metsien käyttöä, ovat

ne sitten minkä suuntaisia tahansa.

Lain tehtävänä on antaa reunaehdot

ja varmistaa metsien kestävä käyttö.

Tämä on suurehko muutos, eikä vähiten

metsäammattilaisten asenteissa. Laki-

muutoksen suurimmat haasteet eivät

liity metsänhoidon osaamiseen, vaan

siihen, että aidosti kuunnellaan metsän-

omistajan tavoitteita ja ammattilaisen

silmin haetaan hyvää metsänhoidollista

ratkaisua. Toisaalta tämä haastaa myös

osaamisen. Itse olen käyttänyt vertailua

siitä, että avohakkuun ja kuusen istutuk-

sen käyttö ei vaadi suurtakaan ammat-

titaitoa, mutta luontaisen uudistamisen

ja yläharvennusten käyttö puhumatta-

kaan eri-ikäisen metsän kasvatuksesta

vaativat todellista osaamista. On osat-

tava soveltaa näitä menetelmiä oikeilla

kasvupaikoilla ja oikealla tavalla.

Yrittäjiä eniten koskettaa mhy-lain

muutosehdotus, joka asettaa metsäpal-

velujen tarjoajat samalle viivalle. Pitkään

puhuttanut metsänhoitomaksu poistuu

ja siltä osin toimijat ovat samoissa läh-

tökuopissa. Toisaalta lakiehdotus myös

vapauttaa toteutuessaan metsänhoi-

toyhdistykset toiminnan lakisääteisistä

rajoitteista. Tämä tulee lisäämään kilpai-

lua ja todennäköisesti metsänhoitoyh-

distysten palvelut tulevat laajenemaan,

ehkä puukauppaan ja kiinteistöjen väli-

tykseen. Metsänomistajan kannalta tämä

kehitys on positiivista, koska tätä kautta

palvelut varmasti kehittyvät entistä asia-

kaslähtöisimmiksi.

Jatkossa ratkaisee paljon asiakasyh-

teyksien luominen, palvelujen markki-

nointi ja työn laatu. Siinä on alan yrittä-

jillä näytön paikka. Hyvä asiakaspalvelu

ja kustannustehokas toiminta ovat paras

tae markkinoilla menestymiseen.

Eduskunnalla metsäinen syksyPitkän ja laajapoh-

jaisen valmistelun

jälkeen Eduskunnan

käsittelyssä on useita

tärkeitä metsälakeja:

metsälaki, metsän-

hoitoyhdistyslaki,

metsätuholaki ja laki

puutavaran ja puu-

tuotteiden markki-

noille saattamisesta

(ns. Flegt –laki). Met-

sälakien kokonaisuu-

distus on siis vauh-

dissa.


Uusinta tutkimustietoa Metlalta Uusinta tutkimustietoa Metlalta Uusinta tutkimustietoa Metlalta

TEKSTI:

SAULI VALKONEN Metsäntutkimuslaitos

KUVA:

HEIKKI SURAKKA

Metsän jatkuva kasvatus sallitaan

- vastuu onnistumisesta siirtyy metsänomistajalle

Uusi metsälaki sallii metsän erirakenteiskas-

vatuksen, mutta millaisena ja miten säädelty-

nä? Vastaus on periaatteessa yksinkertainen:

melkein millaisena tahansa, ja vähin sää-

döksin. Valtio ei halua määritellä eikä valvoa

yksityiskohtaisesti missä ja miten erirakentei-

sena kasvatusta sovelletaan.

Eri-ikäismetsä hakataan harvaksi uudistumisen ja kannattavuuden takia.


Tasaikäiskasvatuksen hakkuille ja metsänuudistamiselle on

uudessakin laissa tarkat säädökset. Tasaikäiskasvatushan

on selväpiirteistä ja säädösten määräämät tunnukset ovat

helposti mitattavia ja valvottavia. Monimuotoisemmalle erirakenteis-

kasvatukselle ei sellaisia voida antaa. Tunnukset olisivatkin lähinnä

mielikuvituksen tuotetta, kun kokemusta ja tietoa on vähän. Sellaista

valtio ei halua ottaa vastuulleen, vaan aikoo antaa erirakenteiskas-

vattajalle aika vapaat kädet. Erirakenteiskasvatuksen uskotaan jäävän

harvinaiseksi poikkeukseksi, eikä sen vapauttamisen siis uskota vaa-

rantavan puuntuotannon korkeaa tasoa.

Erirakenteinen metsä on hakattava tarpeeksi harvaksi

Metsälakiesityksessä on oikeastaan vain yksi olennaisen tärkeä

säädös erirakenteiskasvatusta varten. Erirakenteismetsän hakkuussa

on jätettävä kasvamaan riittävä määrä hyväkuntoista ja hyvälaatuista

puuta. Muuten saa hakata vapaasti. Tämä lakiraja on esimerkiksi Etelä-

Suomen tuoreilla kankailla todennäköisesti pohjapinta-alana noin 10

neliötä hehtaarille (m2/ha) ja tilavuutena noin 80-100 kuutiota heh-

taarille (m3/ha). Raja on alempi karummilla kasvupaikoilla ja Pohjois-

Suomessa. Se on paljon matalampi kuin vastaavassa tasaikäismetsän

harvennuksessa. Tutkimuksista ja kokemuksesta tiedetään, että eri-

ikäismetsä onkin hakattava harvaksi, jotta alikasvokset menestyisivät

ja puuntuotos olisi kestävää ja kannattavaa. Jos kohteen valinnassa ja

hakkuussa onnistutaan muodostamaan hyväkuntoinen metsä, kasvu-

tappioiden ja tuhojen riski on pieni. Päinvastaisessa tapauksessa se on

tietysti suuri. Tähän kiinnitettäneen erityistä huomiota lainvalvonnas-

sa ja neuvonnassa.

Jos lakirajaa noudatetaan, metsän uudistumista tai eri-ikäisraken-

netta ei edellytetä eikä valvota. Ne jäävät metsänomistajan omaksi

huoleksi. Puita voidaan aina hakata uudelleen, mutta jos uudistumi-

nen ei toimi eikä alikasvosta ole, hyvät puut loppuvat joskus ja metsä

ränsistyy.

Voi käydä kalliiksikin

Jos puuston määrä ja laatu eivät täytä säädösten vaatimuksia,

hakkuu katsotaankin uudistushakkuuksi. Siitä seuraa vaatimus tiheän,

tasaisen ja hyväkuntoisen taimikon aikaan saamiseksi määräajassa.

Silloin on käytännössä pakko tehdä avohakkuu ja metsänviljely. Sitä

tilannetta kannattaa välttää: se on kaikkein kalleinta ja hankalinta

metsänhoitoa.

Pienaukkohakkuu on mahdollista

Eri-ikäiskasvatuksessa saa yksin puin poimimisen lisäksi tehdä

pieniä aukkoja (korkeintaan 0,3 ha). Niitä saa tehdä vapaasti muuten,

mutta metsikön tiheyden pitää täyttää lakiraja pienaukkojen ja pys-

tyyn jäävän välimetsän keskiarvona. Lakiesityksessä on tässä kohdassa

kyllä aikamoinen porsaanreikä, joka sallii metsän hakkaamisen erittäin

harvaksi ja repaleiseksi. Kun aukot ovat taimettuneet säädösten

mukaisesti (riittävä tiheys ja tasaisuus, 40 cm pituus), niiden pinta-

alan saa laskea pois tiheysmittauksessa. Aukkojen välimetsän saa siis

harventaa lakirajaan, aukkoja ei oteta huomioon mitenkään.

��

��


TEKSTI JA KUVAT:

MIKKO NURMIMetsävara-asiantuntija,

Metsätalouden

kehittämiskeskus Tapio

Metsäpalveluyrittäjän nykyaikainen työkalu metsäsuunnitteluun ja

metsävarojen hallintaan

– TAPIO ForestKITTapio ja Bitcomp Oy ovat tuoneet kesällä 2013 mark-

kinoille kokonaan uuden metsäsuunnitteluun ja metsä-

varojen hallintaan tarkoitetun metsätietojärjestelmän,

joka sai nimekseen TAPIO ForestKIT. Uusi järjestelmä

soveltuu metsäyrittäjille, jotka tarjoavat metsällisiä pal-

veluja, kuten metsäsuunnittelua, metsänhoitopalveluja,

puukauppapalveluja sekä metsäkiinteistön arvonmää-

rityksiä. Sovelluksen etuina ovat muun muassa verkko-

pohjaisuus ja modernit tiedonsiirtomahdollisuudet.


TAPIO ForestKIT on ensimmäi-

nen kokonaan Internet -ver-

kossa toimiva yksityismetsien

suunnitteluun ja hallintaan tarkoitettu

järjestelmä Suomessa. Käyttäjän kan-

nalta verkkopohjainen järjestelmä on

huoleton käyttää ja ylläpitää. Omalle

työasemalle ei tarvitse tehdä mitään

asennuksia, sillä käyttöön riittää Internet

-selain. ForestKIT ylläpito huolehtii järjes-

telmän päivityksistä ja tietojen varmuus-

kopioinnista, jolloin työläät asennukset

jäävät kokonaan pois. Yrittäjä voi tällöin

keskittyä tehokkaaseen työskentelyyn ja

asiakkaiden palveluun.

Tiedonsiirrot ForestKIT -järjestelmän

ja muiden metsätietojärjestelmien välillä

tapahtuvat metsätietostandardin mukai-

sissa tiedostoissa. Näin ollen ForestKIT

on yhteensopiva muun muassa Suomen

metsäkeskuksen, metsäteollisuusyritys-

ten ja metsänhoitoyhdistysten tietojär-

jestelmien kanssa. Sujuvat tiedonsiirrot

mahdollistavat metsäpalvelujen tarjoa-

misen laajalle asiakaskunnalle. Tiedon-

siirrot vanhemmista metsätietojärjes-

telmistä, kuten Tforestista ovat myös

mahdollisia ForestKIT sovellukseen.

Taustakartat, ilmakuvat ja

kiinteistörajat koko Suomesta

TAPIO ForestKIT -järjestelmään on

toteutettu modernit WMS ja WFS -raja-

pinnat taustakartta-aineistojen käyttöön.

Tällä hetkellä järjestelmässä on käytettä-

vissä Maanmittauslaitoksen peruskart-

ta-aineistot, ilmakuvat ja kiinteistörajat

koko Suomesta.

Myös Suomen ympäristökeskuksen

tarjoamat luontotiedot, kuten luonnon-

suojelu- ja natura-alueet ovat käytettä-

vissä järjestelmän kautta. Maanmitta-

uslaitoksen laserkeilausaineistosta on

lisäksi laadittu erittäin havainnollinen

puuston pituusmalli ja maanpinnan

muotoja kuvaava vinovalovarjoste.

Nämä aineistot avaavat yrittäjälle uusia

mahdollisuuksia ja ne ovat saatavissa

tällä hetkellä noin puolen Etelä-Suomen

alueelta. Aineisto täydentyy sitä mukaa

kun Maanmittauslaitoksen laserkeilaus-

aineistoa tulee saataville.

Helposti laajennettava sovellus

jo laajassa käytössä

TAPIO ForestKIT -järjestelmän perus-

osaan kuuluvat muun muassa metsik-

kökuvioiden hallinnan ja suunnittelun

työkalut, metsävaratiedon ajantasais-

tuslaskennat, metsäsuunnitelmatulos-

teet ja teemakartat sekä leimikoiden

suunnittelun työkalut. Suunnitelman

pohjalta laaditusta leimikosta voi

napin painalluksella lähettää sähköisen

metsänkäyttöilmoituksen. Lisäosina

ovat saatavissa muun muassa summa-

arvomenetelmään perustuva tila-arvio,

ForestKIT Field -maastosuunnittelusovel-

lus, simulointiin ja optimointiin perus-

tuvat metsäsuunnittelulaskennat sekä

metsätöiden hallinnan ja työnohjauksen

työkaluja. Myöhemmin mahdollisesti to-

teutettavia lisäosia ovat erilaiset verkko-

metsäsuunnitelmat ja mobiilisovellukset

metsäsuunnitelmatietojen katseluun

maastossa.

ForestKIT on ollut metsäpalveluyrittä-

jien käytössä toukokuusta lähtien. Kesän

käyttökokemukset ovat olleet lupaavia ja

erityisesti sovelluksen helppokäyttöisyys

on saanut kiitoksia. Selkeäksi eduksi on

todettu myös automaattisesti mukana

tulevat kattavat taustakartta-aineistot

ja kiinteistörajat. Metsäpalveluyrittäjän

näkökulmasta töitä on helppo tehdä

laajemmilla alueilla kun tausta-aineistoja

ei tarvitse ostaa ja erikseen asentaa tie-

tojärjestelmään. Tulevan syksyn aikana

ForestKIT -sovelluksen toiminnallisuuk-

sia viimeistellään ja järjestelmä tuodaan

laajemman käyttäjäjoukon ulottuville.

Viimeisimmät ForestKIT -kuulumiset

voi lukea osoitteesta: http://www.tapio.

fi/tapioforestkit

Järjestelmän

perusosaan kuulu-

vat muun muassa

metsikkökuvioiden

hallinnan ja suun-

nittelun työkalut,

metsävaratiedon

ajantasaistuslas-

kennat, metsäsuun-

nitelmatulosteet ja

teemakartat sekä

leimikoiden suun-

nittelun työkalut.


Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely Yrittäjäesittely

Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät keväällä

rakentamaan Metsätie.fi-palvelua.

Tavoitteena on koota ammattilaiset yhteen

ja tarjota metsänomistajille

helppokäyttöinen työkalu luotettavien

metsäyrittäjien tavoittamiseksi.

Uudella otteella ”Tie metsäalan yrittäjiksi kulki omien taimikoiden ääreltä.”

TEKSTI:

SANNA KEKKIKUVA:

SAMI KARPPINEN


Taimikonhoito? Kuka tekisi

sen meille? Kuka olisi pätevä?

Mistä saisimme suosituksia?

Näin pohtivat Mikko ja Matti Pohjola

perheensä kesämökillä Hankasalmella

muutama vuosi sitten.

Päivä oli vietetty metsässä. Illalla

saunan jälkeen veljekset miettivät, miksi

metsäpalveluiden tarjoajia oli niin vaikea

löytää.

- Ajattelimme, miksi yrittäjiä ei löydä

kuin puhelinluettelosta tai Googlesta.

Oivalsimme, että palvelumahdollisuuksia

jää käyttämättä, kun yrittäjät ja asiakkaat

eivät kohtaa, Mikko Pohjola sanoo.

Pohjolat miettivät pitkälle yöhön,

miten tilannetta voitaisiin muuttaa.

Tässä vaiheessa he eivät vielä aa-

vistaneet, että mökkiterassilla käydystä

pohdinnasta alkaisi itää idea, josta tulisi

heille intohimo.

Nyt Helsingin keskustassa sijaitsevas-

sa pienessä toimistossa istuvat Metsätie.

fi -palvelun kehittäjät. Työtä tehdään

kahden osakkaan ja sovelluskehittäjän

kanssa.

- Koimme, että Metsään.fi ja Puu-

markkinat.fi -palveluiden rinnalle

mahtuu vielä yksi tulokas, joka täyden-

tää sähköistä palveluntarjontaa, Mikko

selittää.

Palvelun idea on sama mistä mökki-

terasilla uumoiltiin.

Metsätie.fi tarjoaa mahdollisuuden

metsänhoidon, puukaupan ja neuvon-

nan kilpailuttamiseen.

- Olemme koonneet palveluiden tar-

joajat yhteen ja tehneet sen riippumatta

esimerkiksi metsäsuunnitelman tuotta-

jasta tai muusta tahosta.

- Toivomme, että metsänomistajat

löytävät näin ammattilaisia ja tavoitta-

vat heidät ilman välikäsiä, Matti Pohjola

toteaa.

Esimerkiksi veljekset ottavat mök-

kitonttinsa naapurin. Maatilan isännän,

jolla on välineet, taito ja halu tehdä

pienimuotoista ja osa-aikaista metsän-

hoitopalvelua.

- Me tunnemme hänet, mutta kaik-

kien pitäisi pystyä yhtä helposti löytä-

mään hänen kaltaisiaan ammattilaisia,

Matti miettii.

- Haluamme tarjota vaihtoehtoja

suurille firmoille, Pohjolat jatkavat.

He kertovat huomanneensa, että

usein varsinkin tuoreet metsänomistajat

lähtevät yhden ison yrityksen matkaan.

- Tämä on ymmärrettävää, sillä tietoa

vaihtoehdoista ei juuri ole. Haluam-

me laajentaa tarjontaa. Painottaa, että

kokonaisuuden voi luoda myös usean

pienemmän toimijan kautta, Matti avaa.

Metsätie.fi tulee mahdollistamaan

myös metsänomistajien yhteistyön yh-

teistilausten ja -kilpailutusten muodossa.

- Kaikki hyötyvät. Yrittäjä saa suurem-

man työn ja omistajat paremmin tuotta-

van metsäomaisuuden, Mikko selittää.

Palveluun on kehitteillä myös toi-

minto, jossa käyttäjät arvioivat tehtyä

työtä. Samaan tapaan kuin internetistä

löytyvillä ravintolasivuilla.

- Olennainen osa on, että yrittäjät

pystyvät osoittamaan laatunsa. Näyttä-

mään, että he osaavat.

Metsänomistajille palvelu on mak-

suton. Yrittäjät maksavat toteutuneista

toimeksiannoista Metsätie.fi-palvelulle

palkkion.

- Haluamme tehdä käyttöönoton

helpoksi kaikille. Rekisteröityminen on

riskitöntä.

Metsätie.fi on saanut reilussa kah-

dessa kuukaudessa noin 150 rekiste-

röitynyttä käyttäjää. Palvelun koeversio

avataan rekisteröityneille lokakuussa.

- Odotamme innolla palautetta ja

näkemyksiä suunnasta, johon tuotet-

tamme pitäisi kehittää.

Tähän mennessä Pohjolat ovat saa-

neet kiitosta, että asioita tehdään uudel-

la tavalla. Veljekset miettivät, että ehkä

metsäala alkaa olla omistajamuutoksien

myötä valmis uudenlaisiin tapoihin

toimia ja ajatella.

Pohjolat toivovat, että Metsätie.fi olisi

vaikuttamassa myös puhetapaan, jolla

metsäalasta usein keskustellaan.

Hankalaa, ei toimi, vanhojen partojen

hommaa. Veljekset korostavat, että näin

ei tarvitse olla.

Metsäasiat voivat olla myös iloisia.

- Haluamme tehdä metsänhoito- ja

puukauppamarkkinat läpinäkyvämmiksi

ja lähestyttävimmiksi. Viestimme on, että

meillä on työkaluja. Tehdään yhdessä

vielä parempaa jälkeä.

Pohjolat uskovat, että on etu, että he

tulevat alalle ulkopuolelta.

- Asioita katsoo eri tavalla, kun ei ole

tavanomaista koulutusta tai verkostoja.

Metsäyrittäjien arki oli heille vielä

reilu vuosi sitten vierasta.

- Nyt METO–Metsäalan Yrittäjät

tuntuu jo luontevalta yhteisöltä ja oli

helppo päätös liittyä mukaan!

Palvelu löytyy osoitteesta

www.metsatie.fi

Metsätie.fi on mukana

Metsämessuilla marraskuussa.

”Kaikki hyötyvät. Yrittäjä saa suu-remman työn ja omistajat parem-min tuottavan metsäomaisuuden”


Nostan hattua yrittä-

jille – yrittäjyys vaatii

persoonan, jolla on

tahtoa tehdä, toimia

ja tavoitella unelmi-

aan. Väitän tunte-

vani yrittäjän sielun

maisemaa – kotonani

asuu yksi ja varsin

yritteliässellainen.

Lisää leivän päälle?Metsäala Suomessa on tehokas:

meillä on harvennusta, avo-

hakkuuta, metsäsuunnittelua, metsäneu-

vontaa... Ja tämä tehokkuus on metsä-

taloutemme menestystarinan takana.

Mutta olisiko metsissämme tuotteistet-

tavaa, jota emme ole vielä hyödyntäneet,

ja olisiko puuntuotannon ohella yrittäjäl-

le lisätuloja tiedossa?

Uusia tulonlähteitä?

Suomen syrjäinen sijainti keskeisestä

Euroopasta tekee sen, että asiat saa-

puvat meille jälkijunassa. Ja kielimuuri

edelleen edesauttaa asiaa. Onkin hyvä

aktiivisesti tutkiskella metsäalaa muissa

Euroopan maissa – mitä kaikkea siellä on

tuotteistettu?

Erilaista meillä ovat mm. jokamiehen

oikeudet. Opetus- ja kulttuuriministe-

riön (OKM) työryhmässä 27. syyskuuta

tein tekstiehdotuksen Metsäpoliitti-

seen ohjelmaan mm. että ” ...puretaan

aktiivisesti rakenteita, jotka rajoittavat

metsien käyttöä ja metsänomistajan

mahdollisuuksia saada taloudellista

tuottoa omistuksestaan esimerkiksi

kaavoitukseen, suojelualueverkostoon ja

jokamiehenoikeuksiin liittyen”. Jos osa

jokamiehen oikeuksista saisi hintalapun,

tietäisi se yrittäjille lisää töitä.

Riistaa leivän päälle?

Yksi uusi mahdollisuus on riista. Siitä

saadaan merkittäviä tuloja niin Keski-

Euroopassa, kuin naapurimaassamme

Ruotsissakin. Kannattaa seurata lähi-

kaupan lihatiskiä ”riistaviikkojen aikaan”.

Omassa lähikaupassani myytiin vuosi

sitten argentiinalaista jänistä, skotlanti-

laista kyyhkyä ja.... ruotsalaista hirveä!

Puun ohella metsissä kasvaa riista.

Sen kiertoaika on nopeampi kuin met-

sänkasvatuksen: satoa voidaan korjata

joka vuosi - ja hyvin hoidettuna - run-

TEKSTI JA KUVAT.

TIINA EKLUND

yhteyspäällikkö

METO –

Metsäalan Asiantuntijat ry

Tarhaa rakenta-

massa.

Kuusipeuroja tarhassa.


saasti. Ja onhan riistalihan hinta sekä

arvostus aivan omaa luokkaansa.

Riistataloudesta elinkeinona pidettiin

seminaari Antti Herlinin maatilalla 15.

elokuuta. Olin yksi seminaarin järjestäjis-

tä. Läsnä oli suuria maanomistajia, ketkä

kannattivat ajatusta, että riistaa lisättäi-

siin ja siitä saataisiin puuntuotannon

ohella tuloja. Itse asiassa moni kartano

kasvattaa jo aktiivisesti riistakantojaan

ja saa jahdeista sekä lihasta mukavan

lisätulon. Ja osa suurtilallisista on kysellyt

”riistapainotteisten metsätaloussuunni-

telmien” perään, joten monipuolistuva

metsien käyttö tuo mukanaan myös

uudenlaista kysyntää.

Metsistämme on moneksi

Tiesitkö, että italialaiset rakastavat

räkättirastasjahtia ja syödä kyseisen

linnun rintafileitä? Tai että Italiassa sie-

nien keräys on rajoitettua toimintaa – ei

jokapäiväistä jokamiehen huvia.

Meillä on Suomessa upeat metsä-

varat ja uskon vakaasti, että tulevaisuu-

dessa yhä suurempi joukko yrittäjiä saa

leipänsä metsistämme. Ja leivän päälle

herkkuja sienistä, marjoista, riistasta... ja

ties mistä.

Pääjohtaja Antti Herlin luennoimassa hänen tilallaan viime elokuussa järjes-tetyssä seminaarissa.

Tom Kalima, freelancer-toimittaja, kouluttaja ja yrittäjä, pitää metsäalan viestintää nihkeänä. Metsäalan toimijat vaikeroivat, miksi heidän jut-tujaan ei julkaista. Kalima heittää pallon takaisin; miksi pitäisi? –Ensimmäisenä tulee miettiä, kenelle halutaan kertoa ja mitä. Hän vetää parhaillaan markkinointiviestinnän kurssia metsätalouden ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille Mik-kelissä. Opiskelijat työskentelevät metsäalalla eri asiantuntijatehtävissä.

Hyvä uutinen ei rönsyile

– Poista turhat adjektiivit ja korvaa ne verbeillä, ohjeistaa Kalima. Uutisteksti voi

olla värikästä ilman rönsyjäkin. Runsaasti käytettyinä laatusanat syövät uskotta-

vuutta. Suomen kielessä on paljon verbejä, käytä niitä. Kirjoittaessasi pohdi, miten

saat lukijan kiinnostumaan juuri sinun tekstistäsi. Mikä saa lukijan samaistumaan

asiaan? Metsäalalla ollaan sisäänpäin lämpeneviä tiedottamisen suhteen. Kerro-

taan ulos itselle tärkeistä asioista unohtaen, mistä oma kohderyhmä on kiinnos-

tunut. Muista, että kohderyhmä päättää, meneekö viestisi perille. – Mieti, kenelle

haluat kertoa ja mitä, sanoo toistamiseen Tom Kalima.

Metsäalan ongelmana on nihkeä viestintä

Kirjoittaessasi pohdi, mikä kiinnostaa lukijoita. Liikuntapaikkamestari Reijo Laiho ja liikuntapäällikkö Anu Koistinen ovat kertomassa metsäisessä haastattelussa Tom Kalimalle Hyvinkään puisto- ja metsäalueiden käytöstä liikuntaan.

TEKSTI: HANNELE KARHU, KUVA: TOM KALIMA


Moottorisahojen uusi aikakausiSTIHL on kehittänyt täyselek-tronisen moottorinohjausjärjes-telmän (M-Tronic), joka säätää optimaalisen sytytyshetken ja polttoaineseoksen jokaisen käynnistysolosuhteen mukaan!

M-Tronic varmistaa sahasi optimaalisen moottorintehon,

tasaisen maksimikierrosluvun ja erittäin hyvän kiihtyvyyden koko sauhauksen ajan. Ruuvimeisse-lillä tehdyt kaasuttimen säädöt ovat siis historiaa.

Tankkaa, käynnistä ja sahaa - kaikesta muusta M-Tronic huolehtii puolestasi. Moottorisahat alk. 199 € Raivaussahat alk. 469 €

myynti-palvelu-huolto:www.moottorisaha.fi

Metsayrittaja_2013_syksy.indd 1 10/7/2013 2:01:37 PM


Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri

maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaa-ehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö

tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Menekinedistämismaksu on 0,2 %

puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Kun metsänomistaja päättää

maksaa, osallistuu ostava yhtiö samalla summalla.

metsasaatio.fi

MS_Maine2_104x297_2013.indd 1 10/7/13 8:08 AM

• PEFC-sertifiointi, maksuton jäsenille• Alueelliset kehittämishankkeet• Kotisivut www.meto-ry.fi - lomakepalvelu, mm. työsopimus-, kustannuslaskenta- ja perhevapaalomakkeet• www.metsätoimistot.fi - yritysluettelo• Tilastopalvelut - Toteutuneet hintatilastot - Palkkatilastot• Työehtosopimukset ja neuvonta.• Messumarkkinointi - pääkaupunkiseudun tapahtumat (kuten Metsäliitto, StoraEnso ja Metsämessut)• Koulutustilaisuudet ja retkeilyt - osittain omalla kustannuksella• Turvavaruste- ja atk-edut MEVE- yhteistyön kautta• Vakuutusedut - IF: vapaa-ajan tapaturmavakuutus, matkustajavakuutus, oikeusturva- ja vastuuvakuutus -> korvaustapauksissa yhteys aina ensin Metoon• Oikeudellinen puhelinneuvonta Yrittäjäasioissa: Meton toimisto/Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy (erikseen sovittaessa) Siviiliasioissa: Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy, puh. (keskus) 010 684 1300• Metsäyrittäjä –lehti• Metsätalous –lehti ja Metsäasiantuntija -jäsenliite - 7 kertaa vuodessa• Kalenteri• Jäsentiedotteet• Teboil, polttoainealennus• Meton lomamajat

- Pomoselkä ja Teräväpää Saariselällä

METO – Metsäalan Yrittäjien jäsenedut METOssa

Lisää etuja: www.meto-ry.fi


Metsätoimistot.fi –kotisivut uudistetaan. Sivut suunna-

taan metsäalan yrittäjille ja samalla yrittäjien tarjoamia

palveluja markkinoidaan metsänomistajille. Tavoittee-na on, että samasta paikasta

löytyy kattava läpileikkaus kaikista Suomen metsäpal-veluyrittäjistä yhteystietoi-

neen. Uudistuksen myötä metsänomistaja voi vaivatto-masti löytää juuri hänen tar-peitaan palvelevan toimijan. Hakukoneen avulla asiakas

näkee heti, missä ja mikä on lähin palveluntarjoaja. Uu-distus tulee helpottamaan

eri tahojen kohtaamista, koska aikaa ei kulu liikaa

tietojen hakemiseen.

Intranetistä tärkeitä

tietoja yrittäjille

Kotisivuille rakennetaan yrittäjille oma

tietopankki, mistä löytyy lomake- ja

sopimuspohjia, linkkejä ajantasaiseen

lainsäädäntöön sekä metsäyrittämisen

kannalta merkittävimmät työehtosopi-

mukset. Vaikka yrittäjät ovat valveutunei-

ta, voi sopimuksista jäädä pois oleellisia

asioita. Intranetin lomakepohjissa asiat

ovat jo kertaalleen mietitty. Jokainen toi-

mija voi kuitenkin harkintansa mukaan

muokata lomakkeita. Lisäksi yrittäjille on

jo neuvoteltu metsurivarustesopimus.

Muita rahanarvoisia etuja on tulossa li-

sää myöhemmin. Yrittäjäsisältö avautuu

rekisteröityneille käyttäjille kirjautumi-

sen kautta.

Markkinointiponnistelut mielle-

tään tuottamattomaksi työksi

Yrittäjien päätehtävä on tuottaa palve-

luja ja johtaa yritystä. Usein markkinoin-

tiponnistelut luokitellaan toissijaisiin,

tuottamattomiin töihin. Asenne kuiten-

kin on muuttumassa. Yrityksen pitää olla

esillä, jotta asiakkaat löytävät yksityiset

metsäpalveluyrittäjät. Vanhakantainen

ajattelu, että mainostetaan lehdissä vain

hiljaisina aikoina, ei ole enää tätä päivää.

Yhteiset metsäpalveluyrittäjien kotisivut

mahdollistavat tasaisen näkyvyyden.

Facebook ei korvaa

perinteistä viestintää

Kaikkien yritysten tulisi olla netissä.

Tähän vedoten monella on omat kotisi-

vut ja facebook. Pelkkä olemassaolo ei

kuitenkaan riitä, vaan sivuista pitää myös

huolehtia määrätietoisesti, tavoitteelli-

sesti ja säännöllisesti. Asiakkaita karkot-

tavat vanhentuneet tiedot. Kotisivut väl-

jähtyvät, ellei niitä päivitetä viikoittain.

Moni asiakas poistuukin välittömästi

sivulta tarkastettuaan päivitysajankoh-

dan. Yrittäjät luottavat liikaa facebookin

tykkääjiin unohtaen muun näkyvyyden.

Facebook ei poista laaja-alaisemman

viestinnän merkitystä. Mitä enemmän

on kanavia, sitä enemmän kilpaillaan

näkyvyydestä. Kaikki kentällä pelaajat

haluavat huomion itseensä.

Kaikki metsäpalveluyrit-täjät samalle kotisivulle

Metsätoimistot.fi -työryhmään kuuluvat (vas.) Veijo Laukkanen (Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV), Tuomo Turunen (Metsäpalvelu Turunen Oy), Timo Rajajärvi (Moni Metsä Timo Rajajärvi) sekä Heikki Väisänen (Metsäkontio). Kaikki panostavat aktiivisesti metsäpalveluyrittäjyyden kehittämiseen.

TEKSTI JA KUVAT.

HANNELE KARHU


Ajantasainen varauskalenteri ja varaukset suoraan netissä

www.pomoselka.fi

TervetuloaPomoselkään!

Mentoroinnilla vertaistukea

yrittäjille

Metsäpalveluyrittäjiä kokoontui syksyl-

lä Vuokattiin suunnittelemaan sivujen

sisältöä. Kotisivu-uudistusta on ideoitu

Metsäyrittäjien Palveluverkon Meven ja

METO Yrittäjien välillä. Metsätoimistot.fi

kotisivuosoite on ollut käytössä vuosia ja

nyt se otetaan yhteiseksi markkinoinnin

osoitteeksi. Yrittäjille tarjotaan vertaistu-

kea, mahdollisuutta keskustella luotta-

muksellisesti toisen saman alan yrittäjän

kanssa. On asioita, joita ei opeteta kurs-

seilla. Ja vaikka opetettaisiinkin, kohdalle

osuessa tilanne pitää aina työstää itse.

Sivuille kootaan ryhmä yrittäjiä, joihin

voi ottaa yhteyttä.

Kanava sidosryhmäkontakteille

Suurin osa metsätoimistot.fi –sivujen

yrittäjistä kuuluu METO Metsäalan

Yrittäjiin. Metoon kuulumattomuus ei

kuitenkaan ole este mukaan pääsemi-

selle. Sivu-uudistuksesta ja sen yrittäjille

suunnatuista palvelujen käyttöehdoista

tiedotetaan kaikille metsäpalveluyrittä-

jille yli maakuntarajojen. Sivusto tarjoaa

hyvän väylän myös verkostoitumiseen

eri metsäalan toimijoiden kanssa.

Kotisivujen myötä yksityinen metsäpal-

velusektori saa näkyvyyttä, tunnettuus

lisääntyy ja imago vahvistuu. Metsätoi-

mistot.fi -työryhmään kuuluvat Veijo

Laukkanen (Punkaharjun Metsäpalvelu

Oy LKV), Tuomo Turunen (Metsäpalvelu

Turunen Oy), Timo Rajajärvi (Moni Metsä

Timo Rajajärvi) sekä Heikki Väisänen

(Metsäkontio). Kaikki ovat aktiivisia

metolaisia, jotka panostavat metsäpalve-

luyrittäjyyden kehittämiseen. Tuomo Tu-

runen toimii METO Metsäalan Yrittäjien

puheenjohtajana. Mukana työryhmässä

on myös mainostoimiston edustaja, joka

toteuttaa sivut. Metsämiesten Säätiöltä

saatu apuraha mahdollistaa valmistuvien

kotisivujen suunnittelun ja toteutuksen.

Sivut ovat käytössä 1.11.2013 alkaen.


Hankkeet osa metsäkes-

kuksen edistämistoimintaa

Metsäkeskus on vuodesta 1997

suunnitellut ja toteuttanut metsäluon-

non hoitohankkeita Kestävän metsä-

talouden rahoituslain tuella (Kemera).

Luonnonhoitohanke -tyyppejä on laissa

määritelty kuusi eri ryhmää; elinympä-

ristöjen hoito ja kunnostus, elinympä-

ristöjen kartoitus, maiseman kunnostus,

metsätalouden vesiensuojelulliset työt,

ojitusalueiden ennallistaminen ja muut

alueellisesti merkittävät luonnonhoito-

hankkeet, kuten mm. virkistys- ja moni-

käyttöhankkeet.

Metsäkeskuksessa on toteuttettu

kaikkiaan 790 luonnonhoitohanketta,

joista pääosa on vesiensuojeluhankkeita.

METSO –ohjelmaa toteuttavien metsä-

luonnon monimuotoisuutta lisäävien

elinympäristön hoitohankkeiden, sekä

ennallistamishankkeiden määrä on MET-

SO –kaudella lisääntymässä.

Laaja yhteistyö on paran-

tanut metsäluonnon

hoidon vaikuttavuutta

Laaja yhteistyö on osaltaan paranta-

nut luonnonhoitohankkeiden vaikutta-

vuutta ja hyväksyttävyyttä. Luonnonhoi-

tohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan

aina yhteistyössä metsänomistajan

kanssa ja työt tehdään metsänomistajan

suostumuksella.

Hankkeissa on metsänomistajien ja

metsäammattilaisten lisäksi olleet aktii-

visesti mukana mm. kunnat, ELY-keskus,

vesiensuojeluyhdistykset, sekä monet

muut tahot kuten esimerkiksi kyläyhdis-

tykset. Metsänomistajien, metsäorga-

nisaatioiden ja paikallisten yhdistysten

yhteistyölle onkin muodostunut hank-

keiden aikana uudenlaisia alueellisia

toimintamalleja.

Hankkeiden toimintamalli

muutoksessa

Osana metsäkeskuksen organisaa-

tiomuutosta on uudistettu myös Ke-

mera-rahoitteisten luonnonhoitohank-

keiden toimintamalli. Nykyään Suomen

metsäkeskuksen Julkiset palvelut –yksik-

kö käynnistää, suunnittelee ja rahoittaa

hankkeita, mutta luonnonhoitohankkei-

den toteuttajat valitaan hankehakume-

nettelyllä. Hankehakuun voivat osallistua

metsä- ja luonnonhoitopalveluita liike-

toimintana tarjoavat toimijat, yritykset

ja yhdistykset. Hankehaut julkaistaan

metsäkeskuksen verkkopalvelussa www.

metsakeskus.fi

Luonnonhoitohankkeiden hakume-

nettely pohjautuu Suomen metsäkes-

kuksen tekemään alueelliseen suunnit-

teluun, jossa maantieteellisesti rajatulta

alueelta kerätään tieto luonnonhoidon

edistämisen kohteista ja hankitaan

maanomistajien suostumukset toteu-

tukseen. Hankehakuja ohjataan jatkossa

alueellisilla luonnonhoidon toteutusoh-

jelmilla, joissa priorisoidaan luonnonhoi-

tohankkeina toteutettavat työt. Suomen

metsäkeskuksen julkinen palvelu vastaa

ohjelmien laadinnasta, toteutuksesta ja

seurannasta. Ohjelman laadinta yhdiste-

tään alueelliseen metsäohjelma -työhön.

Uusia toteuttajia luonnon-

hoitohankkeisiin

Uudet käytännöt ja uusien toimijoi-

den saaminen mukaan luonnonhoidon

toimintakenttään luo merkittävän koulu-

tustarpeen, johon vuonna 2013 pyritään

vastaamaan toteuttamalla syksyllä viisi

koulutustilaisuutta eri puolilla maata.

Koulutukset on suunnattu luonnonhoito

-hankkeiden toteutuksesta kiinnostu-

neille metsän- ja luonnonhoitopalvelui-

Metsäpalveluntuottajia haetaan luonnonhoitohankkeiden

uuden toimintamallin toteuttajiksi

TEKSTI .

MATTI SEPPÄLÄJohtava luonnonhoidon

asiantuntija

Suomen metsäkeskus,

Julkiset palvelut

Kirvespuron kosteikko, Kuortane. Paahderinteen hoitoa, Katikka. Rämeen ennallistaminen.


den tarjoajille. Tilaisuuksissa on pereh-

dytty hankehakemusten valmisteluun,

hankkeen läpivientiin sekä yleisimpiin

elinympäristöjen hoito-, kunnostus- ja

ennallistamistöihin sekä vesiensuojelu

-hanketöihin. Koulutuksiin on osallis-

tunut 145 luonnonhoitohankkeista

kiinnostunutta eri tahoja edustavaa

henkilöä.

Koulutukset on järjestetty osana

METSO luonnonhoito –hanketta, joka

on maa- ja metsä-talousministeriön

rahoituksella toimiva valtakunnallinen

kehittämishanke. Sen tavoitteena on

kehittää ja laajentaa talousmetsien

luonnonhoidon keinovalikoiman käyttöä

metsien monimuotoisuuden turvaami-

seksi. Luonnonhoidon mahdollisuuksista

viestitään metsän-omistajille ja METSO-

ohjelmaa toteuttavien organisaatioiden

henkilöille. Hanketta toteuttavat Metsä-

talouden kehittämiskeskus Tapio ja Suo-

men metsäkeskuksen Julkiset palvelut

yhteistyössä metsä- ja ympäristöalan

organisaatioiden kanssa.

Parhaat käytännöt perustaksi

luonnonhoitotöiden toteutukseen

Luonnonhoitohankkeiden toteutta-

jien käyttöön on myös tuotettu materi-

aalipaketti, joka pitää sisällään hankkeen

toteutukseen liittyvät lomakepohjat sekä

hanketöiden ohjeistuksen. Hankkeessa

kehitetään asiantuntijoiden yhteistä

käsitystä siitä, mitä ovat tärkeimmät

luonnonhoitohankkeissa tehtävät työt ja

parhaat käytännöt vaihtelevissa hoito-

kohteissa. Tavoitteena on, että hankkei-

den toteutukseen omaksutaan ekolo-

gisesti vaikuttava, kustannustehokas

ja laadukas toiminta. Materiaalipaketin

pohjalta vuoden lopulla käynnistetään

yksityismetsiin soveltuvan elinympä-

ristön hoidon ja kunnostuksen oppaan

valmistelu. Materiaalipaketti julkaistaan

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion

ylläpitämässä www.metsavastaa.net

verkkopalvelussa.

Luonnonhoitohankkeilla on kysyntää,

sillä vesipuitedirektiivi, Metso-toiminta-

ohjelma, metsänomistajakunnan muutos

sekä yleinen maaseudun kehittäminen

lisäävät laadukkaiden hankkeiden tar-

vetta. Hankkeiden toteutus sekä rahoitus

on toisaalta muutoksessa, mikä saattaa

hidastaa hanketoimintaa lähivuosina.

Luonnonhoitokoulutus, Rantasalmi.

Johan Grönros, 0500 569 566Jarko Leskinen, 050 530 6321

Jalostettua siementä käyttämällä• saat jopa 18 % paremman tuoton• taimikon arvo tuplantuu• kasvua lisää 1,2 m3/ha vuodessa (*

Kumman kuusikon valitset?

Kysy lisää!

www.nordicforestplants.fi

(* Tulokset perustuvat laajamittaisiin, vuonna 1960 perustetuilla kenttäkoealoilla aloitettuihin seurantamittauksiin. Tiivis seuranta- ja kehitystyö jatkuu edelleen.

Jalostettu

Metsikkö


[email protected]

Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme!

the original

POTTIPUTKI

1970Finnish design since

Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme!

www.agrimarket.fi

Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58

Lisätietoja: Jukka Humalainen | 0400 - 715 949 | [email protected]

Työvälineitä 25 vuoden kokemuksella

Ideachip on Suomen johtava mobiilien hakkureiden ja murskaimien maahantuoja.Pitkän kokemuksemme ansiosta voimme tarjota aina parasta ratkaisua ammattitaidolla.

TYÖVÄLINEET BIOENERGIAN TUOTANTOON

Ideachip Machine OyJokimäentie 1 | 16320 Pennala

puh. (03) 882 140 | fax (03) 882 1432www.ideachip.com


��

��

��

��ELÄKEKASSA VERSO – METSÄALAN OMA ELÄKEKASSA

Eläkekassa Verso on metsäalan yrittäjien ja yritysten oma työeläke-laitos. Se hoitaa asiakkaidensa lakisääteiset työeläkevakuutukset (TyEL ja YEL) ammattitaidolla ja tehokkaasti. Verson toiminta on pitkäjänteis-tä, toiminnan aloittamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta.

Verso palvelee kaikkia metsäalan yrityksiä ja yhdistyksiä. Verson asiakkaiksi ovat tervetulleita metsäpalveluja tarjoavat yritykset ja yrittäjät, koneilla tai ilman.

Verso vakuuttaa asiakkaan toiminnan edullisesti. Esimerkiksi alle 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä perimämme TyEL-vakuutusmaksut ovat selvästi alle vastaavien vakuutusyhtiömaksujen.

Toinen Verson etu on erinomainen palvelu. Keskittymällä vain metsäsektorin toimijoihin Versoon on kehittynyt valtava tietotaitopää-oma, jonka avulla metsäalalla työskentelevien yritysten toimintatavat ja olosuhteet ovat tarkasti tiedossa. Versossa toiminta on läheistä, inhimillistä ja sillä on kasvot. Versossa puheluihin vastaa aina oikea henkilö. Kaikenlaiset ”paina yksi jos haluat sitä”- tyyppiset ratkaisut ovat kiellettyjä Verson asiakaspalvelussa. Samat henkilöt hoitavat aina samat työt, oli sitten kysymys vakuutusmaksuista, eläkkeen hakemi-sesta tai eläkkeen maksamisesta.

Verso on vakavarainen toimija, joka sijoittaa eläkevarat turvalli-sesti, suuria riskejä välttäen. Verson asiakkaina on jo nyt noin 150 metsäalan toimijaa. Joukkomme kasvaa koko ajan. Liity mukaan!

Lisätietoja saa Eläkekassa Versosta asiakaspalvelupäällikkö Marja Tarvaiselta, puhelin 0400 875 555 ja toimitusjohtaja Pentti Tervolalta, puhelin 0400 505 618. www.elakeverso.fi

Yksilöllistä ja joustavaa palvelua kokeneelta metsäosaajalta

Itä-Suomen metsätoimistot Oy on viiden metsäpalveluyrittäjän yhdessä muodostama yritys. Kaikilla yrittäjillämme on metsä-kokemusta yli 20 vuotta. Toimialuettamme on koko Itä-Suomi.

Ø taimikonhoitotyötØ ennakkoraivauksetØ metsänuudistamisen kokonaispalvelu tai eri työvaiheetØ metsänviljelytaimet Ø taimihuolto ja kuljetuksetØ Hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelu ja

merkinnät maastoonØ Hoitotöiden ja hakkuiden valvonta sekä

otantamittaukset Ø Metsäalueiden ja taimikoiden inventointi sekä mittaus

Yhteystiedot:Itä-Suomen metsätoimistot Oy Tj. Markku Räsänen, Kuopiontie 225C 0500-91357483500 [email protected] www.itasuomenmetsatoimistot.fi


Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa.

JämptiTM Kolmen takuun metsänuudistamispakettiVarmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä.

Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi

ALOITUKSELLE

AIKATAULUTAKUU.Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisenhehtaarin tulevaisuuden tuotoista.

KIINTEÄÄN

TAKUUHINTAAN.Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän.LOPPUTULOKSELLE

LAATUTAKUU.Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä.

TILAA JÄMPTI-METSÄNUUDISTAMISPAKETTI

PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ.Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna.

metsäyrittäjä 2-2013 -lehden juttu metsätie.fi-palvelu

Technology