metsänomistajat...– tiedustelut: harri suominen 044 072 2070 kustannustehokas taimikonhoito -...

MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 1/2018

Kevätaurinko lämmittää puukaupans. 4-5

Puuenergian käytön kasvu lisää energiapuun kysyntää

Tietön taival

s. 22-23 s. 28

>>> Lounametsällä työharjoittelijoita Etelä-Amerikkaa myöten s. 11

2 Mhy jäsenlehti 1/2018

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO

Metsänhoitoyhdistys LounametsäTunnus 501376600003 VASTAUSLÄHETYS

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Mottagarenbetalarportot

Taita tästä

M

aksuton metsäsuunnitelm

an m

obiilisovellus

metsänhoitoyhdistys

LOUNAMETSÄ

•m

aksuton PEFC sertifiointi•

jäsenhintaiset palvelut ja tuotteet•

maksuttom

at koulutustilaisuudet•

maksuton neuvonta

•jäsenlehti 2 krt vuodessa

•PK-puu O

y 10 % alennus puutavarasta

•m

etsäsuunnitelman m

obiilisovellus

Yhdistyksen jäsenedut

10 %

alennus puutavarasta

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄLOUNAMETSÄ LounaPuu Oy

OSTAMME ENERGIAPUUTA LÄMMITYSKAUDELLE 2018-2019Olemme kiinnostuneita korjuukohteista: - Energiapuun korjuu pellonreunoista ja teiden varsilta giljotiinikouralla- Nuorista metsistä ja maisema-alueilta Fixterillä- Uudistushakkuiden kasoille puidut latvusmassat (yli 1,5 ha)- Kuusivaltaisten uudistushakkuiden kannot (yli 2,5 ha)

Tienvarressa olevista kasoista: - Kokopuut (runko+oksat) yli 50 kiintokuutiota. - Karsittu energiapuu yli 50 m³. - Risukasat yli 50 m³.

Tienvarressa luovutettavat ja haketettavat energiapuuerät eivät saa sisältää epäpuhtauksia: juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rakennusjätettä tms. Varasto ei saa olla sähkölinjojen alla ja sen täytyy olla tien tai pellon reunassa.

OTA YHTEYTTÄ paikalliseen metsäasiantuntijaan ja pyydä tarjous. Saat parhaan markkinahinnan energiapuullesi!

Vastaava toimittaja: Lasse Lahtinen 040 170 6822 [email protected]

Toimituskunta: Lasse Lahtinen, Hannu Justen

ISSN: 2323-9204 (painettu) ISSN: 2323-9212 (verkkojulkaisu)

Sivunvalmistus: Pia Tuononen Paino: Rauman Painopiste Oy

Painosmäärä 8 200 kpl

Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.mhy.fi/lounametsa

Kannen kuva: Pasi Leino Maaseudun Tulevaisuus

Seuraava Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lehti ilmestyy lokakuussa 2018

Jäsenlehti 1/18

Metsänomistajat LÄNSIMETSÄLOUNAMETSÄ

Energia- ja kuitupuun kysyntä kasvussa .......................................................................3

Kalannista kajahtaa – vauhti päällä fuusion jälkeen .......................................... 4-5

Lounametsässä tapahtuu ................................................................................................. 6-7

Metsän monet kasvot ..............................................................................................................8

Henkilövaihdoksia Pyhäjärvi-tiimissä ..............................................................................9

Hevosmetsurin työ on kutsumusammatti ............................................................... 10

Työharjoittelijoita Etelä-Amerikkaa myöten ..............................................................11

Kannolta Brysseliin ............................................................................................................12-13

Metsävaratietolaki voimaan maaliskuun alusta ..................................................... 14

Lumituhoja metsissä Mhy Lounametsän alueella ............................................... 15

Metsävakuutus on entistä tärkeämpi

– millainen metsävakuutus kannattaa ottaa ........................................................... 17

Vuonna 2017 talouden elpyminen piristi metsätaloutta ................................. 19

Puukaupan muistilista ........................................................................................................... 21

Puupolttoaineiden käytön kasvu lisää energiapuun kysyntää .............22-23

Ohjeita metsänuudistamiseen ........................................................................................25

Metsäsuunnittelu ja sen mahdollisuudet .................................................................26

Apua sähköjohtoalueen käyttöoikeudesta sopimiseen ..................................27

Tietön taival .................................................................................................................................28

Luota kokemukseen – maksimoi metsäsi kasvu lannoituksella ..................29

Miten metsien monimuotoisuus turvataan? ....................................................30-31

Monimuotoisuuden huomioiminen korjuutyömaalla ...............................30-31

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenedut .............................................. 32-33

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ........................................................................34-35

Valokuvauskilpailu ...................................................................................................................36PEFC/02-44-10

3Mhy jäsenlehti 1/2018

PÄÄKIRJOITUS

Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos käynnistettiin viime vuoden syksyllä tuottamaan kaukolämpöä Turun seudulle sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Voimalaitos käyttää tuotannossaan raaka-aineena pääasiassa puuta ja kivihiiltä.

Tällä hetkellä puuraaka-aineen osuus voimalaitoksen energiantuotannossa on lähes 50 prosenttia eli noin 600 000 kiintokuutiometriä.

Energiapuun käytön lisäys on ollut merkittävää lähialueen metsänomistajille. Naan-taliin toimitetaan energiapuuta Varsinais-Suomesta sekä Satakunnasta. Metsänhoitoyh-distys Lounametsä perusti vuoden 2015 lopulla tytäryhtiön Lounapuu Oy:n hoitamaan yhdistyksen jäsenten metsistä hankitun energiapuun toimitukset asiakkaille. Lounapuu Oy:n avulla olemme pystyneet toimimaan joustavammin energiapuuntoimituksissa, ja se on samalla yksi merkittävistä raaka-ainetoimittajista Naantalin voimalaitokselle.

Kivihiilen korvaaminen puulla kaukolämmön tuotannossa on aluetaloudellisesti mer-kittävää. Naantalin voimalaitoksella käytetty puu on korvannut kivihiilen käyttöä, jonka

seurauksena merkittävä summa rahaa on nyt jäänyt kiertämään lähiseu-dulle.

Suomen hallitus on parhaillaan käyn-nistämässä selvitystä kiivihiilen käytön lopettamisesta vuoteen 2025 mennessä. Turun Seudun Energiantuotanto Oy on jo ilmoittanut suunnittelevansa puun käytön osuuden lisäämistä Naantalin voimalaitoksella tai jopa korvaavansa

kivihiilen lähes kokonaan bioenergialla. Maaseudun Tulevaisuudessa uutisoitiin

tammikuun lopulla (29.1.2018), että sel-vittelyjen alla on puun tuominen laivoilla Naantaliin esi-merkiksi Baltiasta.

Lounais-Suomen metsissä on kuitenkin edelleen ener-giapuuhakkuiden lisäysmahdollisuuksia, joten myös kotimaista puuta riittäisi Naantalin polttolaitoksen tar-peisiin. Metsien hoitorästeistä ollaan huolissaan ja taimi-konhoitoa ja ensiharvennuksia jää jatkuvasti tekemättä. Yksistään jo myöhässä olevia taimikonhoitoja ja ensi-harvennuksia on yli 60 000 hehtaareja Lounais-Suomen alueella.

Samanaikaisesti myös kuitupuun käyttö on metsäte-ollisuuden investointien myötä lisääntynyt. Kysynnän lisäys tulee toivottavasti näkymään myös metsänomis-tajilla puun hinnan nousuna. Paras keino lisätä met-sänhoitotöiden rästejä ja lisätä varsinkin ensiharven-nuksien tekemistä olisi metsänomistajan positiivinen usko puun hintakehitykseen tulevaisuudessa.

Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä

Energia- ja kuitupuun kysyntä kasvussa

Kysynnän lisäys tulee toivottavasti näkymään myös metsänomistajilla puun hinnan nousuna.


Pirilän tilalla esimerkillistä metsänhoitoa

Yksi metsänhoitoyhdistyksen pal-velujen suurkuluttaja on Timo Pirilä Kalannin Vellualta. Tilan metsäala on reilut 150 hehtaaria. Pirilä on kasvat-tanut metsäalaa sadalla hehtaarilla omistusaikanaan. Metsiä on hoidettu todella tasokkaasti. Kaikki harven-nukset ja hoitotyöt on toteutettu ajal-laan. Usko metsään ja metsänhoitoon on kova. Puuston keskikasvu on tilal-

Kalannista kajahtaa – vauhti päällä fuusion jälkeenKari Laiho | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän laajentuminen Kalanti-Uudenkau-pungin alueelle on sujunut mallik-kaasti. Virallisesti viime kesäkuun alussa toteutettu fuusio on mahdol-listanut pohjoisen Vakka-Suomen metsänomistajien palvelut kattavas-ti Laitilan toimistolta käsin. Metsä-asiantuntija Markku Haapaniemi on toiminut Kalanti-Uudenkaupungin alueella neuvojana yli 30 vuotta, ja tuntee metsät kuin omat taskunsa. Hän on ikään kuin metsänomistajien omalääkäri, joka tietää asiat koke-muspohjaisesti.

Tulevina vuosina Metsäsäätiö panostaa kestävän metsänkäytön hyväksyttävyyden

tutkimushankkeisiin ja niistä viestintään.

Metsänomistaja, osallistu metsäsäätiömaksuun. Pienellä teolla puhut metsänomistajien ja koko metsäalan tulevaisuuden puolesta. Metsäelinkeino – lupa kukoistaa

la jo yli kuusi kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa. - Olen päättänyt satsata metsänhoitoon enemmän kuin suositusten verran, Pirilä toteaa. Olen usein kysynyt, että olisiko järke-vää tehdä vielä jotain enemmän? Vas-tauksena on viime vuosina ollut, että hommat ovat hoidossa.

Tilalla toteutettiin vuonna 2014 noin 75 hehtaarin alalla harvennuk-sia. Ohikulkijat näkivät silloin met-sänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toteuttavan hakkuun tyylikkäästi. Pirilä valitsi korjuupalvelun, jotta voi varmistua hyvästä korjuujäljestä ja tukin tarkasta talteenotosta. Myös pikkutukkia tehtiin paljon. – Mieles-täni ei ole järkevää tehdä pystykau-palla harvennuksia, sillä silloin tuk-kia menee helposti kuiduksi, toteaa Pirilä, ja saa metsänhoitoyhdistyksen mieheltä vakuudeksi viime hakkuun katkontatiedon, jonka mukaan tuk-kiprosentti oli harvennuksella 82 prosenttia. Palvelu sitä paitsi pelaa. Samojen tuttujen kasvojen kanssa on asioista sovittu ja hommat hoidettu. Toteutuksesta on ollut pelkkää hyvää kerrottavaa. - Niin hyvin harvennuk-set viimeksi hoituivat, että saunotin savusaunassa koko hakkuuporukan harvennuksen jälkeen, heittää Pirilä.

Kalannissa lannoituksen painopiste

Velluan kylään on Markku Haapanie-men toimesta suunniteltu merkittävä lannoitushanke. Helikopterilla levite-tään keväällä typpeä laajalti kylän ja lähikylien metsiin. Metsänomistajat ovat Haapaniemen mukaan innolla mukana. Piriläkin on osallistumassa metsänlannoituksen yhteishankkee-seen. Hän uskoo, että lannoitus an-taa 10-15 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. Parhaimmillaan vaikutus on 30-70 -vuotiaissa männiköissä, joi-ta tilalta löytyy parikymmentä heh-taaria. Sukupolven vaihtuessa olisi hyvä tukkitili kenties tarpeen. Kalan-nissa on tänä vuonna muutenkin sel-keä lannoituksen painopiste. Markku Haapaniemen mukaan alueelle on tu-lossa oikea jättihanke. Näyttää siltä, että kokoon saadaan kolmisen sataa hehtaaria lannoitusta.

Valmistautumista sukupolvenvaihdokseen

Timo Pirilä miettii nyt 55-vuotiaa-na myös tilan tulevaisuutta. Hyvä metsänhoito antaa mahdollisuuden


jatkajalle selvitä paremmin tilakau-pan jälkeen. Lauri-pojan on tarkoitus jatkaa tilanpitoa, jossa sikataloudella on iso rooli. Rehuviljan lisäksi viljel-lään erikoiskasveja. - Tavoitteeni on, että Laurin ei tarvitse olla pusikoita heti hoitamassa. Metsänhoitoyhdis-tyksen metsurit hoitavat jatkossakin taimikot laadukkaasti ajallaan. Näin

kaikki on kunnossa ennen nuoren isännän aikaa.

Pirilää miellyttää metsänhoitoyh-distyksen tapa käyttää paikallisia te-kijöitä, jotka tuntevat alueensa metsät ja niihin sopivat toimintatavat. Hom-ma toimii. Samoin yhdistyksen toimi-henkilöiden ”omalääkäri” -asenne on hieno.

Vanha isäntä Timo voinee sitten jatkossa keskittyä enemmän ”Pelle Pelottoman” -tehtäviinsä, jotka vievät jo nyt silloin tällöin Amerikan man-tereellekin. Timon suunnittelemia la-serlaitteita on jopa NHL-kaukaloiden jäänhoitokoneissa. Lähellä rakettitie-dettä molemmat, jäänhoito ja metsän-hoito?

Timo Pirilä (vas.) on aina vaatinut nopeaa ja varmaa uudistamista. Vuonna 2012 istutettu taimikko on edennyt mainiosti kuudessa kesässä yli miehen mi-tan. Hakkuun jälkeen kohteelta kerättiin risut ja nostettiin kannot. Timo muok-kasi alan ja metsurit istuttivat jalostetut taimet. Poika Lauri (kesk.) ja mhy:n Markku Haapaniemi iloitsevat onnistumisesta.

Olen usein kysynyt, että olisiko järkevää tehdä vielä jotain enemmän? Vastauksena on viime vuosina ollut, että hommat ovat hoidossa.

Kari

Laih

o, M

hy L

ouna

met

sä


Metsänäytös Pyhärannassa

Pyhärannassa osoitteessa Santtion metsätie 250 klo 10 - 14

– Sampo-Rosenlewin konetyönäytös– Ajankohtaista asiaa metsänhoidosta ja puukaupasta– Tule tapaamaan metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijoita– Metsäselain- ja raivaussahaesittely– Makkaran grillausta ja nokipannukahvia– Ajankohtaisia LähiTapiolan vakuutuksista– Menossa mukana mhy:n Pyhäjärvi-, Rannikko- ja Vakka-tiimi, LähiTapiola sekä Sampo-Rosenlew

Maalislauantain 17.3. tapahtumat:

Keväinen metsäpäivä Mynämäessä

Mynämäessä mhy:n taimivaraston pihalla osoitteessa Valtakatu 5 (Mynämäen Teräsrakenne, Veljekset Vahtera) klo 10 - 14

– Ajankohtaiset metsäasiat, kuten puu- ja energiapuukaupan tilanne, metsän lannoitus ja kevään taimiasiat– Drone-lennokkiesittely– Arvontaa– Makkaratarjoilu– Menossa mukana mhy:n Mynäsalo-tiimi ja Länsi-Suomen Metsätilat

Metsänäytös Paimiossa

Paimiossa Kriivarin alueella (os. Kriivarin koulu, Maurizintie 11, Paimio) klo 10 - 14

– Aiheina mm. katkonta, luonnonhoito taajamametsässä ja metsälannoituksen kannattavuus– Makkaran grillausta ja nokipannukahvit– Kuinka monta klapia säkissä -kilpailu?– Menossa mukana mhy:n Kuhankuono- ja Peimari-tiimi ja Paimion kaupunki

Kevätaurinko

lämmittää

puukaupan

LOUNAMETSÄSSÄ

Kaikkien ajalla 12.-26.3.2018 valtakirjapuukaupan tehneiden kesken arvotaan taimet (kuusi, koivu tai mänty) yhdelle hehtaarille. Jos voittaneella ei ole tarvetta taimille, hän saa halutessaan jonkin samanarvoisen tuotteen.


Osoitteessa Padontie 484, Laitila. Maanantaina 4.6. Lähdöt klo 17.30 alkaen. Maali suljetaan klo 19.30.

– Ratkotaan metsänhoitoyhdistyksen ja maakunnan mestarit– Kilpailuun osallistuminen on jäsenille perheineen maksuton, muille 30 euroa– Tiedustelut: Harri Suominen 044 072 2070

Kustannustehokas taimikonhoito - tilaisuudet Eurajoella 20.3. ja Liedossa 5.4.

Eurajoen yhteiskoulun lukion auditorio (os. Koulutie 2, Eurajoki) 20.3. Liedossa Ilmaristen koulun ruokalassa (os. Koulukuja 1) 5.4. Tilaisuudet alkavat kahvitarjoilulla klo 17

– Yhteistyössä metsäkeskuksen kanssa– Aiheina kustannustehokas taimikonhoito, ensiharvennuksen ajoitus ja toteutus,

lannoitus, puumarkkinanäkymät sekä metsätietojen hyödyntäminen– Kahvitarjoilu– Tilaisuudet ovat maksuttomia.– Tarkempaa tietoa ja ilmoittautumiset: www.mhy.fi/lounametsa/tapahtumat

• Eurajoen tilaisuuteen ilmoittautumiset 15.3. mennessä• Liedon tilaisuuteen ilmoittautumiset 2.4. mennessä

Raivaussahan huolto- ja käyttökurssi Raumalla yhteistyössä Konekeskus Mikolan kanssa

Teoriailta torstaina 19.4. Vanhan Rauman Tammela-talossa (os. Eteläpitkäkatu 17, Rauma) klo 17.30

– Aiheina mm. työturvallisuus, sahan huolto, työtekniikka ja kemera– Maastopäivä lauantaina 21.4. (maastopäivän pitopaikka ilmoitetaan teoriaillassa)– Ilmoittautumiset Ilkka Vuoristolle ([email protected]; puh. 044 533 8246)

• Maastopäivään mahtuu mukaan 20 henkilöä

Metsätaitokilpailut Laitilassa Padon yhteistalolla

Maataloutta, metsätaloutta, luontoa ja kulttuuria.– Ohjelman löydät osoitteesta www.kontiki.fi ->maa- ja metsätalous– Ilmoittautumiset 30.7.2018 mennessä (Kontikin verkkokauppa: www.kontiki.fi,

sähköpostitse [email protected] tai puh. 09 466 300 ilman palvelumaksua)

MTK Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen liittojenjäsenmatka Unkariin 9.-14.10.2018 (tiistai-sunnuntai)

TAPAHTUU


Puunkäyttöä lisäävät metsäteollisuuden investoinnit ovat lisänneet puun kysyntää Suomessa. Tämän myötä myös puun hinta lähti nousuun vuoden 2017 lopulla. Jopa kuitupuutavaralajien hinnat näyttävät nyt piristymisen merkkejä monen vuoden tauon jälkeen.

Taustalla tälle lisääntyneelle pöhinälle on se, että suomalaisten metsäteollisuustuot-teiden vienti vetää. Puukaupan ja puunkorjuun määrät olivat Suomessa viime vuonna korkeammalla kuin koskaan, ja sellun, kartongin ja sahatavaran vientimäärissä tehtiin uudet ennätykset. Massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus on erinomainen.

Ei uskoisi, että siitä ajasta, kun peloteltiin metsäteollisuuden vähittäisellä alasajolla ja naulattiin viimeisiä nauloja suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden arkkuun, on vasta kymmenisen vuotta. Tulevaisuus näyttää metsätalouden kannalta siis kokonaisuu-dessaan loistavalta. Nyt vain metsänomistajien pitäisi saada metsäteollisuuden tahkoa-mista huipputuloksista osansa puunhinnoissa.

Puukaupassa metsänhoitoyhdistys apuna

Metsänomistajat voivat parhaiten vaikuttaa tähän kilpailuttamalla puukauppansa. Puu-kaupan kilpailuttamisessa ja tarjousten vertailussa kannattaa hyödyntää metsänhoi-toyhdistyksen asiantuntemusta. Metsänhoitoyhdistyksellä on toteutuneisiin hakkuisiin perustuva aineisto siitä, miten hyvin tai huonosti puunostajat ovat aikaisemmin katko-neet arvokkaan tukkipuun talteen. Lisäksi puukaupoissa tulee huomioon otettavaksi koko ajan uusia puun mitta- ja laatuvaatimuksia sekä muita kaupan kokonaisarvoon vaikuttavia tekijöitä, jotka kaikki on tärkeä huomioida tarjousten vertailussa. Näiden kaikkien tekijöiden huomioimisessa metsänhoitoyhdistys on valmis auttamaan Sinua.

Metsien käytön kestävyydestä huolehditaan

Vuonna 2016 Suomen metsät kasvoivat noin 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja ko-konaispoistuma oli noin 86 miljoonaa kuutiometriä, eli puuvaramme kasvoivat vuoden aikana noin 24 miljoonaa kuutiometriä. Puuvarat eivät ole loppumassa, vaikka metsien käyttöä lisätäänkin. Joka tapauksessa metsien lisääntyvästä taloudellisesta käytöstä huo-limatta myös metsien ympäristö- ja sosiaaliset arvot otetaan paremmin huomioon kuin aikaisemmin. MTK:n ympäristöpäällikön Markus Nissisen kirjoituksessa tämän lehden sivuilla 30-31 esitellään niitä monia käytäntöjä, joiden avulla metsien monimuotoisuutta turvataan. Näistä keinoista metsänomistajan kannalta parhaita ovat vapaaehtoisen suo-jelun menetelmät, kuten METSO-suojeluohjelma, jossa metsänomistaja voi halutessaan suojella metsää joko määräajaksi, pysyvästi, tai toteuttaa esimerkiksi ennallistamishank-keen. Yksi Monimetsä-hankkeen tavoitteista on lisätä myös metsäalan toimihenkilöiden

osaamista metsien monimuotoisuuden huomioon ottamisessa.

Kevätaurinko lämmittää

Metsänomistuksen tulevaisuus säteilee nyt siis kilpaa kevät-auringon kanssa. ”Kevätaurinko lämmittää puukaupan”, ku-ten maaliskuun kampanjamme iskulause kuuluu. Puukaup-paa miettiessä kannattaa ottaa huomioon myös, että kaikkien ajalla 12.-26.3.2018 metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan tehneiden kesken arvotaan taimet hehtaarin alalle.

Kannustan metsänomistajia ottamaan yhteyttä omaan met-sänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan (yhteystiedot sivuil-la 34-35) esimerkiksi puukauppaan, taimikonhoitoon, metsän-uudistamiseen, lannoitukseen, tai mihin tahansa metsänomis-tukseen liittyvässä asiassa.

Aurinkoista kevättä!

Metsän monet kasvot

Lasse Lahtinen | johtaja | Mhy Lounametsä

PÄÄKIRJOITUS

TOIMINNANJOHTAJALTA


Euran ja Säkylän kunnissa toimivassa Pyhäjärvi-tiimissä maaliskuu on muutosten kuukausi. Tiiminvetäjä metsäasiantuntija Mikko Knuutila on jäämässä eläkkeelle. Hänen seuraajakseen on valittu metsätalousinsinööri Juho Laurila, joka on toiminut viime kesästä lähtien Tiina Vuoriston äi-tiyslomasijaisena metsäesimiehen tehtävissä Euran toimistolla. Juho Lauri-lan sijaiseksi on valittu metsätalousinsinööri Santeri Laaksonen Laitilasta. Vaihdokset tapahtuvat käytännössä 12.3. mennessä.

Myös metsuri Markku Ylinurmikoski jää huhtikuussa eläkkeelle Pyhäjär-vi-tiimistä. Markku on tullut aikanaan 1980-luvun lopulla Kiukaisten met-sänhoitoyhdistyksen palvelukseen. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä kiittää häntä pitkästä ja ansiokkaasta urasta metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa.

Mikko Knuutilalla pitkä ura yksityismetsätalouden palveluksessa

Metsäasiantuntija Mikko Knuutila on valmistunut vuonna 1980 metsätekni-koksi ja pätevöitynyt myöhemmin metsätalousinsinööriksi. Hän on palvel-lut metsänomistajia ja metsänhoitoyhdistyskenttää vuodesta 1985 lähtien.

Mikon mhy-ura alkoi silloisesta Kiukaisten metsänhoitoyhdistyksestä. Knuutila on pysynyt tuon jälkeen useiden yhdistysfuusioiden pyörteissä us-kollisena paikkakunnalle ja metsänhoitoyhdistykselle. Näin pitkään mhy- kentällä työskennellyt on nähnyt aikamoisen muutoksen metsätaloudessa. Metsäasiantuntijan tehtävät poikkeavat myös entisistä metsänhoidonneuvo-jan töistä kuin "yö ja päivä". - Leimaustilausten odottelu on muuttunut aktii-viseksi ja monimuotoiseksi metsänomistajien palveluksi.

Metsätalouden parissa Knuutila aikoo jatkaa aktiivisesti myös työuran jäl-keen hoitamalla kotimetsiään yhtymien kautta. - Minulla on ollut etuoikeus tehdä töitä metsän ja luonnon parissa sekä olla edistämässä yksityismetsäta-loutta, toteaa Knuutila. Hän jättää hyvillä mielin työtehtävänsä nuoremmil-le osaaville metsäammattilaisille sekä kiittää kuluneista vuosista metsän-omistajia ja työkavereita!

Kiitos Mikolle yhteisistä vuosista ja leppoisia eläkepäiviä!

Juho Laurila metsäesimiehestä metsäasiantuntijaksi

Viimeisen vajaan vuoden aikana Juho Laurilan kohdalla on ehtinyt tapah-tua paljon. Hän tuli toukokuussa 2017 Metsänhoitoyhdistys Lounametsälle kesätyöntekijäksi ja nyt, hyvin hoidettujen metsäesimiehen tehtävien jäl-keen, edessä on jälleen uudet työtehtävät. Juhon mukaan metsäesimiehen työt ovat tarjonneet sopivasti haastetta ja antaneet hyvät lähtökohdat siir-tyä Knuutilan Mikon saappaisiin. - Uuden opettelemista on siitä huolimatta runsaasti, sanoo Juho. Hyvien toimintatapojen löytäminen sekä oman työn suunnittelu korostuvat, kun mennään kohti kiireistä kevättä. Juhon mielestä mieluisa muutos työnkuvaan on maastotyöskentelyn lisääntyminen. Juho toivookin metsäisiä tapaamisia alueensa metsänomistajien kanssa.

Santeri Laaksonen Pyhäjärvi-tiimin metsäesimieheksi

Santeri Laaksonen on 25-vuotias laitilalainen metsätalousinsinööri, joka aloitti Euran toimistolla metsäesimiehen tehtävän sijaisuuden hoidon Juho Laurilan siirryttyä metsäasiantuntijaksi. Santeri on valmistunut Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2015. Hän on pienestä pitäen ollut vahvasti met-säihminen. - Jo neljän vuoden ikäisenä olin seuraamassa, kun isän kaatamia siemenpuita haettiin lähimetsän laidalta, sanoo Santeri. Metsä on tärkeä osa hänen elämäänsä myös metsästysharrastuksen kautta. Opiskeluaikana hän suoritti työharjoittelujaksot metsänhoitoyhdistyksellä, joten Lounametsä tuli tutuksi jo silloin varsin hyvin. Hän sanoo odottavansa innolla yhteis-työtä alueen metsänomistajien, yrittäjien ja metsureiden kanssa.

Henkilövaihdoksia Pyhäjärvi-tiimissä

Mikko Knuutila, Juho Laurila ja Santeri Laaksonen | Pyhäjärvi-tiimi

Mikon läksiäiskahvit Panelian seuratalolla (Asematie 19, Panelia)

perjantaina 4.5.2018 klo 15.00-18.00. Tervetuloa metsänomistajat ja

yhteistyökumppanit!


Pikkupojasta lähtien Miika Åfelt on arvostanut ruumiillista työ-tä. Kiinnostus hevosia kohtaan

heräsi yläasteikäisenä, ja lyhyen rat-su- ja ravikauden jälkeen työhevoset alkoivat vetää puoleensa. Työhevos-ten kanssa työskentely oli miesten hommaa, jossa kunto kasvoi ja sai olla työssä hevosten kanssa. Vielä 1980-lu-vulla Ikaalisista löytyi vielä muutama tila, joista löytyi työhevonen. Kouluai-kana Åfelt tekikin apumiehenä hom-mia isännille pellolla ja metsässä. Kos-kaan hän ei suostunut traktoriin kos-kemaan, vaan aina mentiin hevosella.

Ensimmäisen oman hevosen hän osti omilla säästöillä 17-vuotiaana. Siitä voi sanoa uran alkaneen kohti unelma-ammattia ja pikkupojan haa-vetta. Åfeltin vanhemmilla ei ollut maatilaa, joten hän sopi erään pikku-tilan kanssa kontrahdin niin, että hän hoiti tilan töitä ja sai töitä vastaan pi-tää hevosta ilmaiseksi hoidossa. Suo-menhevosori Jallukka tuli sittemmin Åfeltin mukana niin metsäkouluun kuin armeijaankin. Armeijan jälkeen alkoivat sitten savotat Ikaalisten met-sänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Siellä hän kaatoi puut moottorisahalla ja pullasi ne tienvarteen vanhoilla re-kivehkeillä.

Ei ihan tavallisia heppoja

Hevosia Åfeltillä on töissä 4 - 5, jotta ruuhka-aikaankaan kapasiteetti ei heti loppuisi. Käytämme raskaita, tuhatki-loisia, ruotsalaisia ardenneri- ja rans-kalaisia perecheroni-hevosia, toteaa Åfelt. Euroopan Unionin jäsenyyden myötä näitä rotuja sai alkaa tuoda Suo-meen, ja tämä mullisti hevosavusteiset metsätyöt ja toi siihen uusia mahdol-lisuuksia. Raskasrakenteiset hevoset ovat rauhallisia ja voimakkaita, eivät-kä väsy raskaissa metsätöissä samalla tavalla kuin kevyemmät rodut.

Miik

a Åf

elt

Ikaalisissa asuva Miika Åfelt on hevosmetsuriyrittäjä, joka tarjoaa hevos- ja miesvoimalla tehtäviä metsä- ja ajopalveluita.

Miika Åfelt osti ensimmäisen hevosen omilla rahoillaan 17 vuotiaana.

Hevosen edut metsätöissä

Åfeltin Työhevoset tekee hevosmet-surin töitä pääasiassa Ikaalinen-Por-voo-Turku-akselilla. Kauemmaksikin lähdetään, jos tarvetta on, koska he-vosmetsuripalveluita on tarjolla Suo-messa liian vähän.

Hevosmetsuria tarvitaan arvokkais-sa, herkissä ja tarkkuutta vaativissa kohteissa, joissa raskas metsäkone aiheuttaisi vahinkoa. Näitä niin sa-nottuja erikoiskohteita on 80 prosent-tia Åfeltin työmaista, ja loput kohteet löytyvät tavallisista talousmetsistä. Tyypillisiä erityiskohteita ovat taaja-mametsät, tontit ja ulkoilualueet, suo-jellut alueet, saarihakkuut ja muuten herkät kohteet. Tyypillinen yhdistävä tekijä hevosmetsurikohteille on se, että niillä maastovaurioita halutaan välttää mahdollisimman paljon.

Hevosen käyttö tuo metsätöihin luonnonmukaista voimaa eli oikeaa luomukyytiä puille. Hevonen on te-hokkain olemassa oleva pienmetsä-kone. Se pystyy liikkumaan todella vaikeassa maastossa. Ainoastaan mä-rät alueet, kuten suot, pitää kiertää. Ajourien vaikutusta ei tarvitse huo-mioida hevosella tehtävällä ensihar-vennuksella, joten jäävää puustoa voi-

daan jättää noin viidennes enemmän pystyyn, jolloin kertymä on parempi seuraavissa harvennuksissa. Ja mikä tärkeää, hevonen ja metsuri tuottavat aina hyvää mieltä siellä, missä ne työs-kentelevät.

Hevoset edustamassa

Kesällä Åfelt kiertää hevosineen edus-tamassa ja ajeluttamassa yleisöä festa-reilla 10 - 20 paikkaisilla vankkureil-la. Vakiotapahtumia ovat olleet esi-merkiksi Kotkan Meripäivät, Pori Jazz ja Seinäjoen Tangomarkkinat. Hevos-valjakko on haluttu ohjelmanumero myös häissä ja yritystapahtumissa. Kesäisin Åfelt hoitaa lisäksi Ikaalisten kylpylän ajuripalveluita lomalaisille.

Åfeltin oman tilan maataloustyöt tehdään tietenkin osaksi hevosilla, jotka toimivat pientilan traktoreina.

Lisätietoa hevosmetsurin palveluista:Åfeltin Työhevoset: www.tyohevoset.fiMetsänhoitoyhdistys Lounametsä: www.mhy.fi/lounametsa

Santtu Raimoranta | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

Hevosmetsurin työ on kutsumusammatti


Tammikuussa Suomen Punainen Risti otti yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Lou-nametsään turvapaikanhakijan tutus-tuttamiseksi suomalaiseen metsäalaan. Venezuelalainen Job Bravo oli ilmaissut kiinnostuksensa suomalaiseen metsä-talouteen SPR:n osaamiskartoituksessa. SPR löysi paikallisen toimijan, ja toi yh-teen Lounametsän ja turvapaikanhaki-jan. Lounametsä ei empinyt hetkeäkään olla mukana tässä hankkeessa.

Bravosta näki heti harjoittelun alusta lähtien, että hän on motivoitunut oppi-maan suomalaista metsätaloutta ja täkä-läisiä käytäntöjä. Hänelle kirkastui rei-lun viikon tutustumisjakson aikana, että hän haluaa tehdä metsäasiantuntijan työtä tulevaisuudessa ja tähtää näin met-sätalousinsinöörin opintoihin syksyllä.

Myyntiosaaminen on tärkeää

Käytännön työkokemus on ensiarvoi-

Metsäisissä tunnelmissa Mhy Lounamet-sän metsäasiantuntija Jussi Posio (vas), Lounametsän harjoittelija Job Bravo, Maaseudun Tulevaisuuden harjoittelija Aksel Toivanen ja kuvaaja Pasi Leino.

Jussi Posio | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

sen tärkeää metsäalan opintojen ohella. Näin harjoittelija oppii mitä käytännön työ on ja missä asiassa on kehittymisen paikka. Pyrimme Lounametsässä orga-nisoimaan harjoittelun niin, että tilaa jää niin työssä perehdytykseen kuin it-senäiseen työntekoon. Näin harjoittelija saa sekä opastusta että onnistumisen kokemuksia.

Tänä vuonna tärkeänä osana toimi-henkilöharjoittelijoiden työtä on metsäl-listen taitojen lisäksi myyntiosaamisen kasvattaminen ja sitä kautta sosiaalisten taitojen kehittäminen. Mikäli metsäam-mattilainen ei saa palvelujaan myytyä, ei hän pysty sen vuoksi omaa metsällis-tä osaamistakaan hyödyntämään.

Nuorissa on metsäalan tulevaisuus

Tavoitteena on löytää kesäksi 2018 3-6 toimihenkilöharjoittelijaa Lounamet-

sälle. Tämän lisäksi toteuttavassa por-taassa, kuten metsäpuiden istutukses-sa on perinteisesti ollut koko yhdistyk-sen alueella kymmeniä harjoittelijoita.

Oli harjoittelupaikka mikä tahansa, oma aktiivisuus ja positiivinen asen-ne ratkaisevat. Aina ei ensimmäisellä kerralla tärppää, mutta kaikki työko-kemus on arvokasta. MHY Lounamet-sä on ollut suosittu harjoittelupaikka nuorille, ja aiomme pitää tästä kiinni. Mitä enemmän pystymme tukemaan suomalaisia nuoria metsäalan koulu-tuksen eri vaiheissa ja ohjaamaan hei-tä metsäalalle, sitä paremmin metsäala ja Lounametsä pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Työharjoittelijoita Etelä-Amerikkaa myöten


Viime vuosi avasi metsänomistaji-en silmiä sille, että Brysselin kamma-reissa on todella syytä olla valvomas-sa metsänomistajien etuja. Moni met-sänomistaja ja metsänhoitoyhdistys-aktiivi on kertonut vuoden mittaan, että nyt on konkretisoitunut, miten tärkeää on yhtenäinen edunvalvonta puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoi-toyhdistyksen jäsenmaksustahan osa ohjautuu tähän vaativaan Brysselin työhön.

LULUCF-väännössä päästiin järkevään ratkaisuun

Brysselin asiat kuulostavat mones-ti vaikeilta ja poliitikkojen selitykset vielä vaikeammilta. Koko syksyn pu-huttanut LULUCF saatiin ratkaisuun joulun alla. Siinä ratkaistiin malli, jota

Kati

Häk

kine

n, M

HYP

Oy

Mikko Tiirola | metsävaltuuskunnan puheenjohtaja | MTK ry

Kannolta Brysseliin

käytetään metsien- ja maankäytön il-mastovaikutuksia tulkitessa. Luon-nontiede on metsänomistajan puolel-la, mutta EU-komissio lähtikin liik-keelle historiallisista hakkuista. Tämä uhkasi Suomea laskulla, jos puun-käyttöä lisätään.

MTK ja metsänhoitoyhdistykset asettivat viime kesänä tiukan vaateen Sipilän hallitukselle: laskun kanssa ei Brysselistä saa tulla. Nyt näyttää sil-tä, että Sipilän hallitus onnistui vään-tämään komission huonosta pohjaesi-tyksestä sellaisen LULUCF-ratkaisun, joka täyttää tämän vaateen. Tärkein-tä on, että metsien käytön takavuosi-kymmeniin sidottu intensiteettiver-tailu saatiin pois. Miksi me sitä laskua pelkäsimme? Siksi, että negatiiviset vaikutukset olisivat näkyneet monella tasolla ja pitkävaikutteisena metsäta-

loudessa ja metsäteollisuudessa. Pohjois-Suomelle ratkaisu on erityi-

sen tärkeä juuri siksi, että pohjoisessa on isoin tarve puun lisäkäytölle. LU-LUCF-ratkaisu ei ole kaatamassa uu-sia biojalostamoinvestointeja. Jos pää-ministeri Sipilä ja ympäristöministe-ri Tiilikainen olisivat luovuttaneet lii-an aikaisin tai, jos EU:n kanta olisikin muotoutunut neljän vähemmistöön jääneen suomalaismepin kannan mu-kaiseksi, olisivat kansainväliset ym-päristöjärjestöt aloittaneet ympäristö-tietoisilla kuluttajamarkkinoilla kam-panjan, että Suomen metsätalous oli-si EU kriteereillä ilmastopoliittises-ti kestämätöntä. Olisi saattanut käy-dä niin, että lisäinvestoinnit olisivat kääntyneet tehtaiden sulkemiseen.

LULUCF:n jatkoneuvottelut perus-tuvat tulevien hiilinielujen vahvista-


miseen, jota minä ai-nakin tulkitsen niin, että se antaa meil-le mahdollisuuden paimentaa kotimaan metsäpolitiikkaa sii-hen asentoon, että myös valtio näkee tar-peelliseksi kannustaa hyvään kasvua tuottavaan metsänhoi-toon entistäkin tarmokkaammin. Met-sänhoidon kannustimia ja metsätalo-uden kannattavuuden parantamista on tämän päätöksen jälkeen helpompi vaatia kotimaan politiikoilta.

Seuraavaksi säädetään uusiutuvista energianlähteistä

Väännöt Brysselissä jatkuvat alkanee-na vuonna uusiutuvan energian kes-tävyysdirektiivin säätämisen (RED II) osalta. Siinä määritellään, mitkä bio-energian raaka-aineet hyväksytään kestävästi tuotettujen biopolttoainei-den listalle. Käytännössä päätetään mm. siitä, voiko runkopuusta tuottaa kestävästi biopolttoaineita, metsäteol-lisuuden sivuvirroista, kuten sahan-

purusta tai mäntyöl-jystä, valmistaa bio-polttonesteitä tai suo-metsissä tai turvepel-loilla tuottaa bioener-giaa.

Tässä EU-komissi-on pohjaesitys oli sel-västi parempi kuin

LULUCF-esityksessä. Parlamenttikin äänesti 17.1. metsänomistajien kan-nalta järkevästi, joten kevään jatko-neuvotteluissa ollaan vahvoilla. Ke-miin suunniteltu kiinalaisen Kaidin biopolttoainejalostamon investointi ja monet pienemmät nestemäisten bio-polttoainejalostamoiden investointi-päätökset odottavat kevään aikana Brysselin päätöksiä. Näillä näkymin päätös uusiutuvan energian direktii-vistä saadaan toukokuussa.

Vain yhtenäisenä Suomi voi pärjätä EU:ssa

Hiilinielujen laskennasta käyty tais-to osoitti, että Suomelle tärkeitä asioi-ta on vaikea saada EU:n päätöksente-ossa läpi, mikäli kansallinen yhtenäi-

syys rakoilee. Biomassan kestävyys-kriteereissä MetsäGroup ja UPM ovat pahasti eri linjoilla. Metsäteollisuus-yritykset ottavat valtavan riskin, jos ne eivät saa pikaisesti rivejään suo-raksi.

Kannattaako kiistelyllä mäntyöljys-tä tai kuitupuun käyttökohteista vaa-rantaa koko metsäbiotalouden perus-teita? Onko seuraavalla kierroksella edessä kysymykset siitä, voiko turve-maalla tuottaa kestävästi vessapape-ria, tai onko metsäteollisuuden sivu-virroista tuotettu biokaasu kestävää? Onko metsäteollisuuden pelko kuitu-puun hinnan pienoisestakin nouse-misesta näiden väärti? Suomen halli-tuksella on tässäkin väännössä oikea suunta, mutta kiireistä vuotta Brysse-liin on helppo ennustaa sekä ministe-riön virkamiehille että MTK:n ja Eu-roopan metsänomistajajärjestön toi-mihenkilöille.

Maksamalla oman metsänhoi-toyhdistyksen jäsenmaksun olemme kaikki mukana puolustamassa met-sänomistajan oikeutta harjoittaa kes-tävää elinkeinoaan kannon juurelta aina Brysseliin saakka.

Näillä näkymin päätös uusiutuvan energian direktiivistä saadaan toukokuussa.

Kati

Häk

kine

n, M

HYP

Oy


Anne Rauhamäki | viestinnän suunnittelija | MTK ry

Metsävaratietolaki voimaan maaliskuun alusta

Metsäkeskus rakentaa tiedon jakelua varten Metsään.fi-verkkosivulle uu-den avoimen metsätiedon osion. Siellä avointa metsätietoa voi selailla, ladata tiedostoina tai ottaa käyttöön tekni-sen rajapinnan kautta. Ensimmäisenä lain voimaan tultua otetaan käyttöön mahdollisuus ladata tiedostoja.

Metsänomistajan henkilötieto ei tule julkiseksi

Metsäkeskus ei luovuta metsänomis-tajan nimi- tai yhteystietoja, tilanra-joja tai kiinteistötunnuksia avoimen metsätiedon osiossa. – Olennaista metsänomistajien näkökulmasta on se, että henkilötieto ei tule lakimuu-

Maaliskuun alussa voimaan tulleen metsätietolain mukaan ympäristö-tiedoksi katsottavat metsätiedot ovat jatkossa sähköisesti saatavissa nykyistä avoimemmin.

Mar

ja K

alpi

o, M

HYP

Oy

toksen seurauksena julkiseksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että henkilötie-doilla ei voida hakea metsävaratie-toja, muistuttaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Henkilötietojen osalta tiedon jul-kisuutta määrittää toukokuussa voimaan tuleva henkilötietoasetus. Hakkaraisen mukaan nykyiseen ver-rattuna tietosuoja tulee kiristymään. - Kun metsävaratiedot ovat nykyistä avoimempia, metsäomistajan pitää ja kannattaa sopia metsäpalvelutuottaji-en kanssa, mihin metsistä kerättävää tietoa käytetään ja miten, tähdentää Hakkarainen.

Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu eli nykyiset metsänomis-tajille ja toimijoille tarkoitetut osiot pysyvät lakimuutoksen jälkeenkin vahvan tunnistautumisen takana. Tunnistautumisen taakse jäävät osi-ot, joissa on avoimien metsätietojen lisäksi tietoa, jonka perusteella met-sätiedot voidaan liittää tiettyyn yksi-tyiseen henkilöön.

Julkisen varoin tehtävä metsätiedon keruu uudistetaan

Avoin metsätieto esitetään sekä hila-muotoisena että toimenpidekuvioit-tain. Myös tiedot metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, metsän-käyttöilmoitukset ja tiedot Kemera-töistä avautuvat. Näihin julkisiin tie-toihin on voinut tähän asti tutustua Metsäkeskuksen toimipisteissä tai pyytämällä tietoja suullisesti, silloin kun ne ovat koskeneet yksityisiä hen-kilöitä.

Hallituksen kärkihankkeessa ke-hitetään uutta metsätietojärjestelmää 2020-luvulle. Linjaukset tulevasta jär-jestelmästä tehdään noin vuoden ku-luessa. Olennaista on, että julkisilla varoilla kerätty tieto on ajantasaista ja keruu tehdään kustannustehokkaasti. Uusia teknologioita tulee hyödyntää täysimääräisesti.


Lumituhoja esiintyy ainakin Veh-maan pohjoisosista Mynämäen ja eteläisen Laitilan kautta Euran

Honkilahdelle ulottuvalla alueella. Varsinaisia tuhokeskittymiä ei niin-kään ole, vaan monilla tiloilla lumi-tuhot ovat jakautuneet tasaisesti koko metsän alueelle. Yleensähän lähinnä ylitiheät taimikot ja nuoret kasva-tusmetsät ovat herkimpiä tällaiselle. Nuoret koivut ja männyt ovat nytkin saaneet osansa mutta tällä kerralla lumi on lisäksi katkonut erityisesti kuusten latvoja. Erikoista on se, että runsaasti isoja tukkipuun kokoisia puita on katkennut. Moni puu on raksahtanut poikki yllättävän alhaal-takin - painolasti on siis ollut melkoi-nen!

Vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön

Meille mainitun alueen metsäasian-tuntijoille on tullut lumituhoista run-saasti yhteydenottoja metsänomistajil-ta. Neuvomme ensisijaisesti ottamaan yhteyttä ensin vakuutusyhtiöön, jos metsävakuutus on olemassa. Vakuu-tusyhtiö on sitten yhteydessä meihin ja tilaa meiltä tarvittaessa tuhoarvion. Vakuutusyhtiöiden korvaukset perus-tuvat kiintokuutiokohtaiseen korvaus-summaan. Korvaukseen on oikeutet-tu, jos tuhon kuutiomäärä ja rahalli-nen arvo ylittävät omavastuuosuuden. Omavastuun suuruus riippuu vakuu-tuksen laajuudesta ja korvaustasosta. Ku

vat J

ukka

Iiva

ri, M

hy Lo

unam

etsä

Tykkylumi on katkonut erityisesti kuusten latvoja. Isotkaan puut eivät ole säästyneet.

Jännityksessä olevien puiden korjuussa on kiinnitettävä huomiota turvallisuuteen.

Jukka Iivari | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

Lumituhoja metsissä Mhy Lounametsän alueella

Tykkylumen aiheuttamat tuhot yh-distetään yleensä Pohjois-Suomeen. Tänä talvena laajat lumituhot Kai-nuun ja Pohjois-Karjalan metsissä ylittivät valtakunnallisen uutiskyn-nyksen. Tämä meillä Lounais-Suo-messa harvinainen ilmiö näytti jou-lukuun puolessa välissä voimansa myös täällä, kun puihin kerääntynyt märkä ja painava lumi taivutti ja katkoi puiden latvoja.

Mitä enemmän hehtaareja omistaa ja on vakuuttanut, niin sitä todennäköi-semmin kuutiomäärät ylittävät oma-vastuun.

Omissa metsissä kannattaa tehdä kävelykierros ja ensin arvioida tuhon laajuutta itse. Jos katkenneita puita on vain vähän, voi ne jättää metsään rikastuttamaan luonnon monimuo-toisuutta lahoavan puun muodossa. Jos katkenneita puita tulee joka puo-lella vastaan jatkuvasti, on jo mitä luultavimmin oikeutettu vakuutus-korvaukseen. Jos jollakin metsikkö-kuviolla on oikein paljon katkenneita puita, voi miettiä harvennushakkuun toteuttamista sen osalta. Kävelykier-roksen ja vahinkoilmoituksen vakuu-tusyhtiölle ehtii vielä hyvin tekemään tämän kevään aikana. Tuhon tapah-duttua on nimittäin vuosi aikaa tehdä vahinkoilmoitus.

Tuhopuiden korjuu on riskialtista

Omatoiminen metsänomistaja voi ke-rätä vauriopuita ja suorittaa hakkuun itsekin. Silloin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen, koska etenkin taipuneissa katkea-mattomissa puissa on jännityksiä, jot-ka purkautuessaan voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja erityisesti väärin sijoittuneelle työntekijälle. Tuhopui-den korjuu on aikaa vievää ja siinä hommassa on vaikea päästä "tienes-teille". Omatoiminen metsänomistaja voi kuitenkin ottaa työn hyötyliikun-nan kannalta ja saada hyvän mielen siitä, että saa siistittyä tuhon jälkiä ja kerättyä puita hyötykäyttöön. Jos korjaa tuhoalueilta polttopuun lisäksi ainespuuta myytäväksi, niin kannat-taa olla yhteydessä metsänhoitoyh-distyksen toimihenkilöön. Välitäm-me hankintapuuta useille eri ostajille ja meiltä saa ohjeet tämänhetkisistä tukki- ja kuitupuiden mitta- ja laatu-vaatimuksista.


Tunnetko metsäsimahdollisuudet?Tunnetko metsäsimahdollisuudet?Tunnetko metsäsimahdollisuudet?Minkä arvoinen metsäsi on nyt? Entä miten tuotto kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana? OPn Metsä kertoo metsäomaisuutesi arvon ja auttaa sinua tekemään varallisuuttasi koskevia päätöksiä.

Kokeile palveluamme osoitteessa op-metsa.fi OP

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola

Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

Tasa-arvon aikasijoittajille.

Sijoitusmaailma ei ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua.

Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä.

Toimme kaikkien saataville suuren sijoittajan sijoituskohteita, edullista hinnoittelua ja palvelua. Miksikö? Siksi, että meille asiakkai-demme, eli omistajiemme, onnistuminen on meille ensiarvoisen tärkeää.

Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme.

Katso lisää lahitapiola.fi/sijoituspalvelut


Anne Rauhamäki | viestinnän suunnittelija | MTK ry ja Lasse Lahtinen | johtaja | Mhy Lounametsä

Metsävakuutus on entistä tärkeämpi – millainen metsävakuutus kannattaa ottaa

Kannattavan metsänomistuksen yksi kokonaisuus on riskien hallinta. Ko-konaisuuteen kuuluvat niin vastuu-vakuutukset kuin vahinkovakuutuk-setkin. Moni metsänomistaja on va-kuuttanut autonsa kalliilla kaskova-kuutuksella mutta ei metsäänsä, joka on kuitenkin todennäköisesti paljon arvokkaampi.

Metsävakuuttamisen tasoja

Vakuutusyhtiöiden tarjoamien metsä-vakuutusten sisältö vaihtelee, mutta asiakas voi valita erilaisista turvata-soista. Suppein vakuutustaso turvaa vain palovahingoilta. Suppeinta tasoa seuraava taso sisältää yleensä palon lisäksi myrskyvahingot ja mahdolli-sesti muuta. Laajin ja kallein vaihto-ehto sisältää myös esimerkiksi hyön-teis- ja eläintuhot.

Käytännössä monen vakuutusyhti-ön tarjoama laaja vakuutusturva kor-vaa metsäomaisuuden tuhojen varalta melko kattavasti. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan korvaa esimerkiksi luon-non saastumisesta tai ilmastosta ai-heutuneita tuhoja. Ja ainoastaan jotkut vakuutusyhtiöt korvaavat esimerkiksi sienitautien taimikolle ja istutettaville taimille aiheuttamia vahinkoja.

Pääosin vakuutuksenottajan tilan-ne arvioidaan tapauskohtaisesti ja ak-tiiviselle metsätalousyrittäjälle, jolla on esimerkiksi koneita ja erilaisia toi-minnan riskejä, tarjotaan myös nii-

Luonnonilmiöitä ei voi hallita, mutta niihin varautuminen kannattaa. Vii-me vuosina metsissä ovat tuhojaan tehneet ainakin kirjanpainajat, myrs-kyt ja tykkylumi. Ennen Kemera-järjestelmän kautta sai valtion tukea monen vahingon korvaamiseen, mutta enää ei.

Esimerkkejä tuhoriskeistä, joihin vakuutusta tarvitaan:

ü myrskytuhot

ü lumituhot

ü metsäpalot

ü kevätkuivuus ja yleinen kuivuus

ü halla, pakkanen

ü ravinnepuutosten aiheuttamat kasvutappiot

ü sienitaudit

ü myyrät

ü majavat

ü hyönteistuhot puille, kasvukykyä heikentävät (esim. mäntypistiäinen) ja puuston tappavat

ü hyönteistuhot taimille (esim. tukkimiehentäi)

hin liittyviä vakuutuksia ja vastuu-vakuutusta. Muutamalla yhtiöllä on myös erillinen ”mökkimetsävakuu-tus” pienmetsänomistajille.

Metsävakuutusten hinnoittelu ja tarjonta

Metsävakuutuksen hinta riippuu metsän sijainnista, pinta-alasta, oma-vastuuosuudesta ja myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärästä. Omavas-tuu kannattaa valita puuston mu-kaan: taimikkovaltaiselle metsälle on järkevämpää ottaa alempi omavastuu kuin puustoisemmalle. Esimerkik-si vakuutusyhtiöiden internetsivuilta löytyy hyvin perustietoa niiden tar-joamista metsävakuutuksista. Metsä-vakuutuksia tarjoavat ainakin Fen-nia, Folksam, IF, LähiTapiola, OP-Poh-jola, Pohjantähti ja Turva.

Vahinkojen korvaaminen

Kaikissa tapauksissa vakuutus pitää olla otettu ennen tuhon alkamista. Esimerkiksi lumituhovakuutuksessa tämä tarkoittaa, että vakuutus pitää ottaa syksyllä ennen lumentuloa.

Vakuutuskorvauksen maksamista varten pitää metsän arvo määrittää. Arvion tekee puolueeton, ulkopuoli-nen metsäammattilainen. Taimikon arvon määrittäminen on vaikeam-paa, ja sen osalta arvo on uuden tai-mikon perustamiskustannus. Puuta-varan vahingoissa korvausperustee-na on puutavaran määrä ja kuutiohin-ta ennen ja jälkeen vahingon.

Korvauksen minimirajana on yleen-sä 15 kuutiometriä tai 0,5 hehtaarin yhtenäinen tuhoalue.


Luvian Saha OySahantie 1, 29100 LuviaPuh. 020 779 1100www.luviansaha.fi

OTA YHTEYTTÄ JA TEE PUUKAUPAT NYT!Alueesi paikallisen hankintaesimiehen tavoitat numerosta: 020 779 1100

Tiesitkö, että meillä Luvian Sahalla on erinomainen apteeraus, mitat ja laadutus leimikoiden tukkiosuuden maksimoimiseksi? Puulla on erinomainen kysyntä– älä turhaan jätä tukkileimikkoasi myymättä.

METSÄNOMISTAJA!

123

Harvennuksen laatu tehdään oikealla puuvalinnallaSopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi.

Täystiheä ja tasainen puusto - tuottava metsäAjouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena.

Terveet ja ehjät puut tuottavat paremminJäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan.

Lisätietoa aiheesta www.sampo-rosenlew.fi

Miksi sinun kannattaa teettää harvennus Sampo-Rosenlewin metsäkoneilla?

YLIVOIMAAHARVENNUKSEEN

YLIVOIMAAHARVENNUKSEEN


Suomen talous kääntyi vuonna 2017 monen vuoden taaperruksen jälkeen selkeälle kasvu-uralle. Yksityisen ku-lutuksen kasvu jatkui työllisyyden kohenemisen tukemana ja tuotannol-lisia investointeja tehtiin runsaasti. Matala korkotaso tuki sekä yksityistä kulutusta että investointeja. Kilpai-lukykysopimuksen ja tuottavuuden nopean kasvun seurauksena Suomen kustannuskilpailukyky parantui mer-kittävästi suhteessa muuhun euroalu-eeseen.

Maailmantalouden kasvu oli myös laaja-alaista, vaikka talousnäkymiä sumensi edelleen poliittinen epävar-muus monissa maissa. Euron vah-vistuminen dollariin nähden hieman heikensi suomalaisen vientiteollisuu-den hintakilpailukykyä. Rakentami-nen kotimaassa oli vilkasta, mutta puun käytön kannalta keskeinen pientalomarkkina kehittyi edelleen melko vaatimattomasti.

Suomessa toimivan metsäteollisuu-den markkinatilanne oli kokonaisuu-tena hyvä. Puupohjaisten tuotteiden osuus Suomen vientituloista vahvistui.

Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa vuonna 2017 verrattuna edelliseen vuoteen:

- Kartonki + 9 %- Sellu + 3 %- Sahatavara + 5 %- Vaneri + 9 %- Painopaperi - 2 %

Suomessa toimivan massa- ja pa-periteollisuuden kannattavuus oli kokonaisuutena erinomainen, ja sel-lua sekä kartonkia vietiin Suomesta vuonna 2017 enemmän kuin koskaan. Puutuoteteollisuuden osalta kannat-tavuus oli selvästi heikompaa erityi-sesti mäntysahatavaran vaatimatto-man hintakehityksen vuoksi. Saha-tavaraakin vietiin Suomesta vuonna 2017 enemmän kuin koskaan eli noin 9,3 miljoonaa kuutiometriä.

Erno Järvinen | tutkimuspäällikkö | MTK metsälinja

Vuonna 2017 talouden elpyminen piristi metsätaloutta

Äärimmäisen vaikeat korjuu- ja puunkulje-tusolosuhteet ovat aiheuttaneet vaikeuden lisäksi vaaratilanteita. Useampi puutava-rarekka on jäänyt kiinni ja kaatunutkin tien petettyä alta. Teiden ja puutavaravarastojen kuntoon on satsattava nykyistä enemmän.

Han

nu Ju

sten

, Mhy

Loun

amet

sä

Vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta puukauppaa ja hakkuita tehtiin vilkkaasti

Metsäteollisuuden tuotantomäärien perusteella puun käyttö vuonna 2017 kasvoi reilut kolme prosenttia eli pari miljoonaa kuutiometriä edellisvuo-desta lähes 70 miljoonaan kuutiomet-riin. Puukauppa kävi koko vuoden edellisvuotta vilkkaammin. Tukki-puun kysyntä oli kuitupuuta parem-paa, mutta kuitupuun kysyntä vil-kastui loppuvuotta kohden. Yksityis-metsien puukauppamäärä nousi + 5 prosenttia ja oli kaikkiaan 43 miljoo-naa kuutiometriä mikä vastaa noin 52 miljoonan kuutiometrin hakkuumää-rää yksityismetsistä. Hyvin todennä-köisesti kotimaista puuta korjattiin viime vuonna äärimmäisen vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta enem-män kuin koskaan eli reilusti yli 60 miljoonaa kuutiometriä.

Puun hinta nousi reilut kolme prosenttia

Vuonna 2017 koko maan keskimää-räiset kantohinnat pystykaupoissa ja muutosprosentit edellisvuoteen ver-rattuna olivat seuraavat: mäntytukki 54,9 €/m3 (+3,1 %), kuusitukki 57,8 €/m3 (+4,4 %), koivutukki 42,7/ €/m3 (+2,8 %), mäntykuitu 16,0 €/m3 (+2,9 %), kuusikuitu 17,7 €/m3 (+2,7 %) ja koivukuitu 15,3 €/m3 (+1,2 %). Vuonna 2017 keskimääräinen nimellinen kan-tohintataso nousi 3,5 prosenttia edel-lisvuodesta.

Puuraaka-aineen tuonti supistui

Ulkomaankauppatilastojen perus-teella raakapuun tuonti väheni lähes kymmenyksen edellisvuodesta. Ve-näjän osuus puun tuonnista oli noin 85 prosenttia. Marraskuun loppuun mennessä raakapuuta oli tuotu 7,7 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun vienti kasvoi hieman edellisvuodesta ja oli noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Puun korjuuolosuhteet olivat päätty-

neenä vuonna koko Euroopassa hy-vin vaikeat. Lisäksi myrskyissä Eu-roopan eri maissa kaatui viime vuo-den jälkipuoliskolla yhteensä yli 32 miljoonaa kuutiometriä puuta, lisäten erityisesti kuitupuun tarjontaa.

Metsätalouden kannattavuus parani

Yksityismetsien bruttokantorahatulot kasvoivat yksityismetsien markkina-hakkuiden kasvun ja puun hinnan nousun myötä vuonna 2017 koko-naisuudessaan noin kymmenyksen edellisvuodesta ja olivat lähes kaksi miljardia euroa. Yksityismetsätalou-den nettotulos ennen veroja ja vieraan pääoman kuluja oli ennakkoarvion mukaan vuonna 2017 keskimäärin 126 euroa metsämaahehtaaria kohti. Metsätalouden hehtaarikohtainen lii-ketulos parani vajaalla kymmenellä eurolla vuodesta 2016.


ETSITKÖ PUUKAUPAN OSAAJAA?

Näkemyksiä puusta.

Puunhankinnassa korostuvat kokemus, ammattitaito ja korjuujälki. Parhaan kokonaisratkaisun saat, kun otat yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen.

TUOMAS SALENIUS // +358 44 744 0139Turku, Raisio, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Vehmaa, Kustavi, Taivassalo, Naantali, Rusko, Kaarina, Lieto

PASI KAITALA // +358 50 060 4863Rauma, Kodisjoki, Lappi, Eurajoki, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Kiukainen, Eura (pohjoinen), Laitila, Uusikaupunki, Pyhäranta

SEPPO ANTTILA // +358 44 744 0136Aura, Karinainen, Pöytyä, Yläne, Honkilahti, Hinnerjoki, Eura (eteläinen), Tarvasjoki, Koski Tl, Mellilä, Oripää

SEPPO KUUSISTO // +358 44 744 0132Marttila, Piikkiö, Paimio, Sauvo, Salo, Halikko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Särkisalo

Mik

ko P

aloj

ärvi


Puukaupan muistilistaHannu Justen | metsäpäällikkö | Mhy Lounametsä

1. Teetä puunmyyntisuunnitelma metsänhoito- yhdistyksellä niin sinulla on käytettävinäsi paikallinen ja ajankohtainen puukauppatietous.2. Voit antaa valtuutuksen koko puukaupan hoitamisesta metsänhoitoyhdistykselle.3. Puumarkkinatilanne vaihtelee vuosittain. Ajantasainen metsäsuunnitelma on hyvä puukauppojenkin ajastukseen.4. Myyntitarjoukset lähetetään sähköiseen Kuutio- puukauppapalveluun, jossa ne ovat ostajien nähtävillä.5. Hintavertailussa otetaan huomioon laatuvaatimukset, minimiläpimitat, tukkien pituudet, ostajien aikaisempi tukin katkonta sekä metsänomistajan omat toiveet. Myyntierän kokonaisarvo ratkaisee tarjousten paremmuuden, eivät pelkät yksikkö- hinnat. Myös muut seikat kuten hakkuun ajan- kohta, ympäristöseikat ja muut metsänomistajan asettamat tavoitteet voivat ratkaista paremmuuden.6. Mhy:n korjuupalvelusavotoissa pääomatulo lasketaan hankintahinnan mukaan.7. Kauppakirjalomake (metsänhakkuusopimus) ja valtakirjalla myytäessä valtakirja on tutkittava tarkasti. Muista lukea myös esipainettu teksti.8. Kaikki kaupan kohteena olevat puutavaralajit on lueteltava kauppakirjassa. Tarkista, että myös eri- koispuut ja niiden määräarviot näkyvät sopimuksessa. 9. Vaadi puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset kauppakirjan liitteeksi, jos niitä ei ole sopimuksessa.10. Puutavaralajien yksikköhinnat ovat lopulliset, ellei kauppakirjan lisäehdoissa ole sovittu jälkeenpäin tehtävistä hintakorjauksista, esimerkiksi laatumaksusta.11. Omistusoikeuden siirtyminen on turvallisinta merkitä kohtaan ”maksettaessa”.12. Korjuuaika on yleensä kaksi vuotta.13. Mittaustapa sovitaan kaupan yhteydessä.14. Ostaja ja myyjä voivat neuvotella maksuaikataulusta.15. Kirjaa lisäehtoihin kaikki erityispiirteet, kuten kesä- tai talvikorjuu, juurikäävän torjunta, luontoarvot ja -kohteet, varastopaikat, teiden käyttö. Suulliset sopimukset jäävät usein tulkinnanvaraisiksi.16. Tarkista vielä ennen kaupan allekirjoitusta kaikki sopimuskohdat.

Metsänhoitoyhdistyksessä tunnemme paikallisen puumarkkinatilanteen. Tiedämme, millaiselle puulle on kysyntää. Autamme sinua puukaupan teossa niiltä osin kuin katsot tarpeelliseksi tai voimme hoitaa koko kaupan valtakirjalla puolestasi.

17. Korjuuta ja mittausta valvotaan jo työn kuluessa, viimeistään ennen lopullisen mittaustuloksen hyväksyntää.18. Arvonlisävero on maksettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Puukaupan tekeminen vaatii ammattitaitoa. Yhteisiä suo-situksia puukauppasopimuksesta ei ole ja kaikista sopi-musasioista voidaan neuvotella erikseen.

Metsävähennyksen hyödyntäminen pystykaupassa ja mhy:n korjuupalvelukaupassa

Metsävähennyksellä voi vähentää osan metsän (1.1.1993 jälkeen vastikkeellisella saannolla hankitut metsät) hankintamenosta met-sätalouden pääomatulojen verotuksessa. Metsänomistajakohtai-nen metsävähennysoikeuden enimmäismäärä on 60 % metsän hankintamenosta. Metsävähennys voi olla enintään 60 prosent-tia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman metsätalouden pääomatulon määrästä. Vähennyksen pitää verovuonna olla vähintään 1 500 euroa, joten metsätalouden pääomatulon pitää siis olla vähintään 2 500 euroa. Metsävähennys myönnetään vain sellaisen metsän tuottamasta metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta, jonka perusteella metsävähennysoikeutta on muodostunut.

Esimerkki metsävähennyksen merkityksestä 150 m3 ensiharvennushakkuussa (ei muita puukauppatuloja vuoden aikana):

Esimerkkinä pystykauppa:

– puun kantohinta: 15 €/m3

– myyntimäärä vuodessa: 150 m3

– metsätalouden pääomatulo: 15 €/m3 X 150 m3 = 2 250 euroa– tämä jää alle 2 500 euron, joten metsänomistaja ei voi tehdä metsävähennystä kyseisen vuoden metsätalouden tuloista.

Esimerkkinä metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelukauppa:

– puun hankintahinta 32 €/m3

– myyntimäärä vuodessa: 150 m3

– metsätalouden pääomatulo: 32 €/m3 x 150 m3 = 4 800 €– metsävähennys on tästä 60 % = 2 880 €– veroetu myyjälle vuodessa: 864 euroa 30 %:n verolla– Korjuupalvelun kautta myydyn puun myyntitulo on verotuksessa hankintakauppatuloa. Metsävähennys tehdään hankinta- kaupoissa koko puunmyyntitulosta. Vasta tämän jälkeen vähennetään korjuukulut. Esimerkiksi tässä esimerkissä korjuupalvelun korjuukulut ovat 17 €/m3, joten puukaupan verotetta- va nettotulo on 15 €/m3.


Valtteri Katunpää | metsäenergia-asiantuntija | Mhy Lounametsä

Noin puoli vuotta käynnissä ollut Tu-run Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin monipolttoainevoimalai-tos on laittanut Lounais-Suomen ener-giapuukasat liikkeelle ja tulee tar-vitsemaan kasvavat polttoainemää-rät myös ensimmäisen talven jälkeen. Vuodessa yli 600 000 kiintokuutio-ta suomalaista energiapuuta käyttä-vä voimalaitos Varsinais-Suomeen on piristänyt energiapuukauppaa tehok-kaasti melko laajalla alueella jo nyt. Suuret puumäärät tarkoittavat mer-kittävästi lisääntyvää työmäärää sekä energiapuun hankinnassa että toimi-tusketjussa. Vaikutukset työllisyyteen ja metsänhoitoon ovat positiivisia.

Alueellisesti vaikutus on paljon suurempi, mitä vastaavat laitokset Keski-Suomessa ovat aiheuttaneet,

Vakka-Suomen Voima -konsernin ilme on uudistunut. Tunnistat meidät nimellä VSV Yhtiöt.Lämpöliiketoimintaa kutsumme nimellä VSV Lämpö.

Asiakaspalvelu (02) 8800 880, [email protected] Lämmön vikapalvelu 0440 826 824

Vihtorinkatu 2, Laitila ma-ke 9-16, to 10-16, pe 10-15 Poraajantie 5, Uusikaupunki ajanvaraus etukäteen www.vsv.fi www.facebook.com/vsvyhtiot twitter.com/vsvyhtiot

Puupolttoaineiden käytön kasvu lisää energiapuun kysyntää

Lounais-Suomessa tehdyt mitta-vat investoinnit biopolttoaineiden käyttöön sähkön- ja lämmöntuo-tannossa alkavat nyt näkyä energia-puukaupassa. Ostajat ovat saaneet vanhoja energiapuuvarastoja pie-nennettyä merkittävästi ja hankkivat nyt aktiivisesti puuta kuivumaan kesäksi. Metsänhoitoyhdistys Louna-metsä hankkii valmista energiapuu-ta ja uusia korjuukohteita aktiivisesti oman energiayhtiönsä Lounapuu Oy:n tarpeisiin.

koska Naantalin laitoksen hankinta-alue on sen rannikkosijainnin vuoksi vain noin kolmannesympyrä. Laiva-toimituksista Naantaliin on puhuttu paljon eri lehdissä. Aika näyttää mitä muutoksia toimituksiin laivaliiken-ne tuo mukanaan. Poltettavan puun määrä Naantalissa on kuitenkin niin suuri, että energiapuulla on pitkäl-lä tähtäimelläkin hyvä kysyntä Lou-nais-Suomessa.

Sateet muistuttaneet huolellisesta varastoinnista

Viileä kesä, sateinen syksy, ja talvel-la toistuvasti sataneet ja sulaneet lu-met ovat kastaneet lähes kaikki ener-giapuuvarastot toinen toistaan kos-teammiksi. Muutaman kuivemman


vuoden jälkeen ovat viime syksy ja kulunut talvi taas muistuttaneet siitä, kuinka tärkeää on varastoida energia-puut huolellisesti. Energiapuukasan paikka, muoto ja huolellinen peittely ovat avainasemassa polttoaineen laa-dun takaamiseksi. Hankalasta vuo-desta on otettava oppia tulevia talvia varten.

Kosteus alentaa hakkeen energiasi-sältöä merkittävästi, sillä ensin puus-ta joudutaan haihduttamaan vesi pois ja sitten vasta saadaan energiaa, josta maksetaan. Pienissä laitoksissa kosteus aiheuttaa sen, ettei haketta vält-tämättä saada edes palamaan tai se palaa niin huonosti, ettei laitokses-ta saada riittävää tehoa ulos. Kun energiasisältö on kosteudesta johtu-en matalampi, kuluu polttoainettakin enemmän kuivaan vuoteen verrattu-na. Suurten energiapuuterminaalien hyödyt ovat korostuneet tänä talvena, koska niistä saadaan läpi vuoden toi-mitettua laadukasta, kuivaa polttoai-netta laitoksiin.

Lounametsä lisää nuorten metsien hoitohakkuita

Valtakunnallisesti merkittävien hoi-torästien purkamiseen on Lounais-Suomessa nyt hyvät mahdollisuudet. Suomessa on ensiharvennusrästejä jo lähes miljoona hehtaaria. Lounais-Suomessa tilanne ei ole valtakunnal-lisesti heikoimpia, mutta tehtävää on silti paljon. Lisääntynyt energiapuun tarve mahdollistaa nuorten metsien hoitorästien purkamisen. Metsänhoi-toyhdistys Lounametsä etsii nyt ak-tiivisesti lisää yrittäjiä, jotka tekisivät energiapuun korjuuta nuorissa met-sissä. Nuoren metsän kunnostuksiin saa Kemera-tukea (kestävän metsäta-louden rahoitus), joka kannattaa hyö-dyntää. Nykyinen Kemera-laki on voimassa vuoden 2020 loppuun asti.

Energiapuuta korjataan myös pel-tojen ja teiden reunoilta sekä ojalin-joilta. Maatalousvaltaisella alueel-la pellonreunoissa on paljon energia-puuta. Lounametsä toteuttaa kohteet urakkana, jolloin hankkeet saadaan kannattaviksi. Ensi talven korjuuta on hyvä suunnitella jo nyt, sillä esi-merkiksi metsäteiden reunojen put-saus vaatii yleensä tiekokouksen pi-tämisen. Ole yhteydessä paikalliseen metsäasiantuntijaan niin metsä- kuin energiapuuasioissa, niin hoidetaan metsäsi kuntoon sekä siistitään pelto-jen ja teiden reunat samalla!

Kuva

t Val

tter

i Kat

unpä

ä, M

hy L

ouna

met

sä

Koneurakointi Hallio Oy putsasi helmikuussa kastelualtaan reunoja Merimaskussa kai-vinkoneella, joka on varustettu giljotiinikouralla.

Giljotiinilla saadaan nopeasti siistittyä peltojen ja teiden reunat puskista energiaksi. Kokopuut ajetaan metsätraktorilla varastopaikalle ja peitellään peitepaperilla. Ensi tal-vena varastoista haketetaan kuivaa kokopuuta lämpö- ja voimalaitosten tarpeisiin.


Kavastontie 120, 25460 KiskoPekka Uusitalo, puh. 0500-636983

[email protected]

www.puut.fi

PUUT- taimitarha

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

KUN TARPEEKSI TAHTOO, NIIN SE TAPAHTUU.

EURAJOEN, HUITTISTEN, KALANNIN, LIEDON, MIETOISTEN JA PYHÄRANNAN SÄÄSTÖPANKKI | www.saastopankki.fi

Graafinen ohjeisto

19.5.2011

Suomen parhaat taimet

www.finforelia.fi


Männyn luontainen uudistus vain karuille maille Männyn luontainen uudistaminen sopii maalajeil-taan karkearakenteisille kuiville ja kuivahkoille kankaille. Maanmuokkaus on harvoja tapauksia lu-kuun ottamatta aina tarpeen.

Maanmuokkaus on kaiken perusta Äestys ja laikutus sopivat männyn luontaiseen uu-distamiseen, kylvöön ja istutukseen. Kuusen ja koi-vun istutuksessa mätästys antaa selvästi parhaim-man tuloksen. Maanmuokkauksen yhteydessä kan-nattaa huolehtia myös kohteen vesitaloudesta.

Hyvät taimet tarpeeksi syvään Taimitarhoilla kasvatetaan eri-ikäisiä ja kokoisia taimia. Tärkeintä hyvän lopputuloksen kannalta kuitenkin on, että taimi on istutettaessa terve ja riittävän kostea – loppu on kiinni istutustyöstä ja oikeasta istutuspaikasta.

Paras istutuspaikka on mättään keskellä, laikun korkeimmassa kohdassa tai äespalteessa. Vettä keräävät painanteet ovat huonoimpia mahdollisia paikkoja. Taimet on istutettava riittävän syvälle.

Ohjeita metsänuudistamiseenMetsän viljelykausi lähestyy jälleen. Nyt on hyvä palauttaa mieliin muutama asia uudistamiseen liittyen.

ISTUTTAMINEN ERILAISIIN MUOKKAUSJÄLKIIN

ÄESTYS

Istuta muokkausjälkeen noin 20 cm humuksen reunasta.Paakun päälle kivennäismaata vähintään 2-4 cm.Älä istuta kuoppaan.

LAIKKUMÄTÄSTYS

Istuta mättääseen, paakun alareuna humukseen.Tiivistä istutuskohta tarvittaessa.Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm.Tiivistä maata taimen ympäriltä.Älä istuta mättäiden väliin.

NAVEROMÄTÄSTYS

Istuta mättään keskelle korkeimpaan kohtaan.Tiivistä istutuskohta tarvittaessa.Paakun päälle kivennäismaata vähintään 3-5 cm.Tiivistä maata taimen ympäriltä.Älä istuta mättäiden väliin.

HumusKivennäismaa

HumusKivennäismaa

TurveKivennäismaa

Kylvä hyvää!

Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle

Tapio Silva OySiemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.�

Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio.fiLisää tietoa siemenistä: www.tapio.fi/metsapuiden-siemenet/


Metsän arvo yllättää

Usein metsän arvo yllättää. Keskiko-koisella, noin 20 hehtaarin metsätilal-la, metsän käypä arvo voi olla 100 000 euroa. Tällaista summaa tuskin ku-kaan pitäisi nollakorkoisella pankkiti-lillä. Metsäsuunnittelussa on pohjim-miltaan kyse omaisuuden suunnitel-mallisesta hoidosta metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet määräävät tehokkuuden, jolla haluttu taso saavutetaan.

Historiasta nykypäivään

Aiemmin metsäsuunnittelusta vastasi metsäkeskus. Nyt metsäsuunnittelua tekevät useat kilpailevat toimijat met-sänhoitoyhdistysten ohella. Kilpailu puusta ja asiakkaista on perimmäinen syy, miksi metsäyhtiöt haluavat tarjota metsänomistajille myös metsäsuunni-telmia. Metsäsuunnitelma on kuitenkin yksilökohtainen metsänomistajan nä-köinen omaisuudenhoitosuunnitelma, jonka saa nykyisin paperisen lisäksi myös sähköisenä. Kannattaa tarkkaan miettiä, minkä toimijoiden käyttöön metsäsuunnitelmansa tiedot antaa.

Suunnittelun peruslähtökohta

Metsäsuunnittelu lähtee liikkeelle tilan hankehistorian selvittämisellä. Yleensä suunnitelman pohjaksi ote-taan vanhat metsäkuviot, joiden pääl-le laitetaan tuore kaukokartoituskuva.

Sauvolainen metsänomistaja Timo Ekman tarkastelee uutta metsäsuunnitelmaansa metsänhoitoyhdistyksen toimistolla.

Tapani Holmijoki | metsäasiantuntija Mhy Lounametsä

Metsäsuunnittelu ja sen mahdollisuudet

Metsäsuunnitelma on metsän kun-tokartoitus, jonka avulla selviää metsän arvo. Se antaa markkinoista riippumattoman ohjeen metsien käsittelylle seuraavan kymmenen vuoden ajaksi metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Metsäsuun-nitelman avulla voidaan esimerkiksi metsien taloudellinen tuotto maksi-moida.

Tiedossa olevat luontokohteet ja kaa-vamääräykset huomioidaan. Kuviot piirretään toimistolla mahdollisim-man valmiiksi ennen maastokäyntiä. Maastossa puusto- ja maapohjatie-dot arvioidaan, sekä annetaan ku-viokohtaiset toimenpide-ehdotukset seuraavalle kymmenelle vuodelle jaksotettuna. Kaikki tieto talletetaan tietojärjestelmiin esimerkiksi puhe-limen välityksellä. Toimistolla tiedot kootaan yhteen ja tarkistetaan koko-naisuus metsänomistajan tavoitteiden mukaiseksi. Yleensä suunnittelun kestävä lähtökohta on pyrkimys oike-aan puuston kehitysluokkarakentee-seen. Puuston kasvu ja hakkuut opti-moidaan metsänomistajan tavoitteet huomioiden. Puuston kehitysennuste huomioi metsän kasvun ja hakkuut, sekä antaa metsänomistajalle selkeän kuvan metsän tilasta 10 vuoden pää-hän. Metsäsuunnitelma tulostetaan ja kootaan kansioon käytettäväksi. Kun metsänhoitoyhdistyksen jäsen teettää metsäsuunnitelman metsän-hoitoyhdistyksessä, on suunnitelma mahdollista saada käyttöön lisäksi sähköisenä mobiiliversiona Metsäse-lain-sovelluksen kautta.

Metsäselain

Metsäselain-sovellus on erittäin on-nistunut ja kysytty metsänhoitoyhdis-tyksen jäsentuote. Tuore metsäsuun-

nitelma mahdollistaa metsäselaimen tehokkaan käytön maasto-olosuhteis-sa. GPS-paikannuksen avulla voidaan selvittää kuvion ja tilan rajat, toimen-piteet kuviolla ja saada arvio puun-myynnin tuloista. Myös pinta-alan mittaustulos ja kuljettu reitti voidaan tallentaa metsäselaimen kartalle.

Metsäsuunnitelman mahdollisuudet

Metsää kasvatetaan yleensä noin 80 - 100 vuotta, ja tänä aikana sen eh-tii omistaa jopa kolme sukupolvea. Kaupungistuminen ja maatilamet-sänomistajien yhä harveneva joukko vähentävät perustietämystä metsäs-tä. Pitkäjänteinen suunnitelmallinen metsänkasvatus antaa mahdollisuu-den parhaaseen haluttuun taloudel-liseen tuottoon. Metsäsuunnitelma antaa tähän oivan välineen. Yhteyden-pito metsänhoitoyhdistyksen, met-sänomistajan ja työtä tekevien kone-miesten sekä metsurien välillä helpot-tuu, kun puhutaan samoista asioista. Virheet vähenevät, metsänomistajan oikeusturva paranee, ja tulojen ja ku-lujen arviointi on tarkempaa. Vero-suunnittelu ja arvion teko eri tarkoi-tuksiin on halvempaa ja nopeampaa. Suunnitelma antaa oivan avun myös valtion Kemera–tukien hakuun ja nii-den toteutuksiin. Tieto on valtaa myös metsäasioissa.

Tapa

ni H

olm

ijoki

, Mhy

Lou

nam

etsä


MTK, SLC ja Energiateollisuus ovat sopineet yhteisistä toimintatavois-ta sähköverkonrakennushankkeissa. Uusi suositussopimus on odotettu, koska yhteistä sopimusmallia ei ole ollut olemassa 7 vuoteen.

Uusi sopimuspohja muun muassa velvoittaa yhtiöt sopimaan linjojen tarkasta sijainnista ja rakentamisai-kaisista yksityiskohdista kirjallises-ti maanomistajan kanssa. Jokaisella hankkeella on oltava työnjohtaja, jon-ka kanssa maanomistaja asioi. Yhtiön tiedottamisvelvollisuuksia sekä kul-kuoikeuksia on myös täsmennetty.

Korvauksen tulee perustua maan täyteen arvoon

Uusi sopimuspohja ei sisällä suosi-tuksia maanomistajalle maksettavista johdon sijoittamisesta aiheutuvista korvauksista, vaan niistä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Pääsääntö on, että johdon sijoittamisesta maksetaan korvaus, joka perustuu omaisuuden täyteen arvoon. Sen lisäksi kaikki ai-heutetut haitat ja vahingot korjataan tai korvataan erillisestä hakemuksesta täysimääräisesti.

- Yhteisen hintatason määrittämi-nen koko Suomeen ei ole mahdollista, koska maan arvo vaihtelee eri puolilla Suomea niin paljon. Jokainen maan-omistaja tuntee maansa arvon parhai-ten, ja jos ei tunne, voi apua täyden arvon määrittämiseen tai vahinkojen arvioimiseen pyytää esimerkiksi met-

Leena Kristeri | maankäyttöasiantuntija, lakimies | MTK ry

Apua sähköjohtoalueen käyttöoikeudesta sopimiseen

Onko maillasi olemassa tai tulossa sähköjohtoja tai maakaapeleita? Oletko saanut niihin liittyvistä kor-vausasioista tietoa, kun sopimuksia tehdään tai uusitaan? Tutustu MTK:n sopimusmalleihin ja kysy lisää asian-tuntijoiltamme.

sänhoitoyhdistykseltä tai Maanmitta-uslaitoksesta, opastaa lakimies Leena Kristeri MTK:sta.

Nyt on hyvä hetki tarkistaa korvaussummia

1970-luvulta lähtien sopimukset on pääsääntöisesti tehty voimassao-lemaan niin kauan, kun linjat ovat käytössä. Monet näistä ”ikuisista” so-pimuksista ovat nyt päättyneet, kun ilmalinjat on korvattu maakaapeleilla. Vanhojen, ennen vuotta 1970 solmit-tujen, määräaikaisten sähkölinjaso-pimusten päätyttyä yhtiöt pyrkivät tekemään maanomistajien kanssa uu-det sopimukset.

- Aina, kun yhtiön kanssa käydään neuvotteluja, kannattaa tarkastella omaa tilannetta tarkemmin. Mikäli yhtiöllä on suunnitelmissa kaapeloida ilmalinja tulevaisuudessa, kannattaa uusi sopimus solmia ja pyrkiä sopi-maan hyvät korvaukset jäljellä oleval-le ”sopimusajalle”, vinkkaa Kristeri.

Mikäli ilmajohdolla on vielä pitkä käyttötarve, voidaan linjan rakenteis-ta ja korvauksista neuvotella. Voidaan esimerkiksi sopia pylväiden siirtämi-sestä tien viereen tai pellolla sijaitse-vien pylväiden korkeuden nostami-sesta, jotta työkoneet mahtuvat linjan alle. Aikoinaan maksetut korvaukset eivät rasita uutta sopimustilannetta, koska maksetut korvaukset on sidot-tu nyt jo päättyneeseen sopimukseen.

Mikäli korvaus ei neuvottelemalla asetu sopivalle tasolle, voidaan linja jättää toistaiseksi sopimuksettomaan-kin tilaan ja palata asiaan esimerkiksi sen jälkeen, kun lunastuslain mukai-set korvaustasot uudistetaan.

Sopimusmallit ja lisätietoa jäsenille löydät MTK:n jäsenverkko Repusta https://www.mtk.fi/reppu/repun_jasenpalvelut/maankayton_sopimus-mallit/fi_FI/sopimusmallit/

Mar

kku

Wiik


Tatjana Eskolin | metsäasiantuntija ja Arto Leino | erityisasiantuntija | Mhy Lounametsä

Via Dolorosa

Miksi se on niin vaikeaa rakentaa ja pitää kunnossa metsätie, jota pitkin voidaan kesäkelillä ajaa puutavara-rekalla? Seuraavaksi on vain lyhyt kooste sarjassamme koottuja selityk-si. Tienteko maksaa ja rahaa tarvitaan muualle. Metsätie pilaa maiseman. Liikennekelpoinen metsätie houkutte-lee paikalle muita tienkäyttäjiä, jotka eivät osallistu tienpidon kustannuk-siin, kuten esimerkiksi metsästäjiä ja marjastajia.

Oodi metsäteille

Tiehen sijoittaminen on kuitenkin sa-malla sijoittamista tulevaisuuteen. Naapurisopu säilyy, tieoikeudet selvi-tetään, puuta saadaan liikkeelle järke-västi ja kustannustehokkaasti, puusta saadaan parempaa kantohintaa, talvi-leimikot muuttuvat kesäleimikoiksi, metsätilan arvo nousee ja metsänhoi-totöiden tekeminen helpottuu. Marjas-

Mhy Lounametsän metsäasiantuntija Markku Haapaniemi sekä tie- ja oja-asiantuntija Arto Leino levittämässä suodatinkangasta Laitilas-sa. Tie on muotoiltu niin, että vesi valuu suo-raan sivuojiin.

Juha

ni M

artt

ala,

Lai

tilan

San

omat

Yli kolmen kuukauden mittainen kelirikko metsäteillämme vuoden vaihteen molemmin puolin on kysynyt meiltä puunkorjaajilta luovuutta, hermoja, ja kehittänyt neuvottelutaitoja. Aina ei olla onnistuttu ja kurakroteiksi muuttu-neita tieuran tekeleitä ollaan paikattu sadoilla murske- ja sorakuormilla.

Tietön taival

taja rentoutuu ja on hyvällä mielellä, kun ei tarvitse niin pitkältä marjaäm-päreitä kantaa. Metsästäjän riistanhoi-totyö helpottuu ja saadaan pidettyä mm hirvikantaa aisoissa. Kaikin puo-lin metsätie on kansantaloudellisesti hyvä juttu.

Oikeille jäljille

Tien suunnitteluun ja kunnostukseen saat apua metsänhoitoyhdistykseltä. Ota yhteyttä rohkeasti omaan rakkaa-seen metsäasiantuntijaasi, niin hän auttaa Sinua asiassa eteenpäin.

Uusien metsäteiden teko on lisääntynyt alueellamme

Vanhojen pelto-, metsä- ym. yksityis-teiden jatkeeksi on alettu rakentaa uu-sia, yleensä 500 - 1 500 metrin pituisia metsäteitä. Puunkuljetukset helpottu-vat ja metsäajomatkat lyhentyvät. Näin saadaan aikaan aivan uusia maisemia ja mahdollisuuksia metsänhoitoon.

Viime vuonna 2017 Mhy Lounamet-sän työmailla uuden tien teko maksoi maaperästä ym. tekijöistä riippuen 25 000 - 32 000 euroa (alv 0) kilometriä kohti. Näin ollen valtion Kemera-tuen määrä kilometriä kohden oli 5 000 - 6 400 euroa eli 20 prosenttia.

Metsätien perusparannusten kilo-metrikohtaiset hinnat ovat vaihdelleet muun muassa tien kunnosta riippuen 12 000 eurosta 23 000 euroon. Perus-parannuksissa Kemera-tuen avulla tieosakkaiden (yksityismaanomistajat ja yhteismetsät) taakka on pienenty-nyt 4 200 - 8 050 euroa kilometriä koh-den eli 35 prosenttia.

Maanomistajan maksettavaksi jäävä osuus on verovähennyskelpoinen 15 prosentin vuotuisina poistoina. Ar-vonlisäveron saa vähentää vuosittain kokonaan tai hakea takaisin koko-naan. Varsinkin sähköisesti haettuna arvonlisäveron palautus tulee nope-asti.


LUOTA KOKEMUKSEENMAKSIMOI METSÄSI KASVU

LANNOITUKSELLA

TUOTEKORTTI

Ota yhteyttä meihin, kun metsäsi kaipaa terveyslannoitusta tai haluat kasvatuslannoituksella metsällesi paremman tuoton. Metsänhoitoyhdistys kerää lannoitettavat kohteet yhteishankkeeksi, jolloin lannoitus tulee edullisemmaksi. Suunnittelemme ja hoidamme lannoitukset keskitetysti kopterilevityksenä.

KASVATUSLANNOITUS

27 % Typpilannoite 550 kg/ha Hinta voimassa keväällä 2018

alkaen310 �/ha + alv 24 %

Minne

Typpilannoitus sopii parhaiten 30-70-vuotiaiden tuoreiden kankaiden mäntyvaltaisiin metsiin.Lannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta, ja kasvunlisäys tällöin 13-24 m³/ha

Miksi

Lannoitukseen sijoitetulle investoinnille saadaan jopa 15% tuotto oikein valituilla kohteilla puuston nopeamman kasvun ja järeytymisen myötä.

TERVEYSLANNOITUS

Rakeistettu tuhka 4000 kg/ha Hinta voimassa keväällä 2018

alkaen560 �/ha + alv 24 %

Minne

Tuhkalannoitus on välttämätön noin 20 vuoden välein puolukka- ja mustikkaturvekankailla, kun turpeen paksuus on vähintään 0,4m. Lannoituksen vaikutusaika on 20 vuotta ja kasvunlisäys oikein valitulla kohteella on 2-4 m³ vuodessa

Miksi

Tuhkalannoitus runsastyppisillä turvemailla korjaa ravinnetaloutta ja on siksi KEMERA-tukikelpoinen. Tuhkalannoituksen vuosituotto näillä kohteilla ennen KEMERA-tukea on noin 6% ja tuen kanssa jopa 10%

Muistathan, että lannoitus on metsävertouksessa vähennettävää menoa.

Ole yhteydessä omaan metsäasiantuntijaan sopivan lannoitekohteen valitsemiseksi!

OTA YHTEYTTÄ

Metsänhoitoyhdistys Lounametsäp. 020 240 6000 tai [email protected]

Metsänhoitoyhdistys on muista tahoista riippumaton toimija.

LOUNAMETSÄ

Varaa tämän vuoden

touko-kesäkuun lannoitukset

maaliskuun loppuun mennessä!


Markus Nissinen | ympäristöpäällikkö | MTK metsälinja

Miten metsien monimuotoisuus turvataan?

Mutta mitä kuuluu metsäluonnon monimuotoisuudelle, ja miten sitä turvataan käytännön metsätalou-dessa?

Lakisääteinen suojelu

Uhanalaisten lajien elinympäristöt ja arvokkaat elinympäristöt on turvat-tava hakkuissa. Tällainen direktiivien tai lakien vaatima luontoarvojen tur-vaaminen on ollut metsäammattilais-ten arkea jo vuosikymmeniä.

Metsäalan toimintamallin myötä 501 uhanalaisen metsälajin elinym-päristöt tunnetaan, ja siten turvataan hakkuissa. Useimmiten kyseessä on liito-oravan lisääntymis- ja leväh-dyspaikan huomiointi. Liito-oravaan

Metsien käyttö lisääntyy. Samalla keskustelu hakkuiden kestävyydestä käy entistä kuumempaa. Puu ei ainakaan ole loppumassa: sitä on metsissämme enemmän kuin 200 vuoteen. 1970-luvulta puusto on paisunut miljardilla kuutiolla tämän päivän 2,5 miljardiin mottiin. Samalla metsistä on hakattu useaan kertaan pystyvarannon verran. Metsänhoito siis todellakin toimii ja tehokkaasti! Lisääntyvä kasvu tarkoittaa myös tehokasta ilmastonmuutosta hillitsevää metsän hiilinielua.

liittyvät metsänkäsittelyohjeet on päivitetty äskettäin ja koulutettu met-säammattilaisille. Itseopiskelua voi harjoittaa liito-oravasimulaattorissa (www.tapio.fi/liito-orava).

Lain nojalla turvatuista elinympä-ristöistä yleisimpiä ovat metsälain 10 §:n -kohteet, kuten luonnontilaiset pu-rot ja niiden reunametsät. Kohteiden ominaispiirteet on säilytettävä hak-kuissa.

Vapaaehtoista suojelua METSO-ohjelmassa

Varsinaisia metsien suojeluohjelmia Suomessa on vain yksi, maanomis-tajien vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelma. Siinä maanomis-

tajat voivat tehdä joko määräaikaisia suojelusopimuksia metsäkeskuksen, tai pysyviä sopimuksia ELY-keskuk-sen kanssa. Lisäksi voidaan toteuttaa erityisiä luonnonhoitohankkeita, ku-ten ennallistaa ojitettu rehevä korpi.

METSO on menestystarina. Maan-omistajat ovat tarjonneet kohteita suojeluun budjettia enemmän oh-jelman alusta alkaen. MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry) ja metsänhoitoyhdistykset vaikuttivat ratkaisevasti, kun ohjelman rahoitus-ta parannettiin viime vuoden lopulla. Suojelu etenikin mukavasti 4 500 heh-taarin verran. Yhteensä pysyvän suo-jelun tavoitteesta on saavutettu 2/3, ja määräaikaisen tavoitteesta puolet.

Erinomaista lisätietoa METSO:aan

Mik

ko K

aam

anen

, Mhy

Loun

amet

sä

Mikko Kaamanen | metsäasiantuntija | Mhy Lounametsä

Monimuotoisuuden huomioiminen korjuutyömaalla

Metsäammattilaisella on käytössään hyvät työkalut monimuotoisuuden turvaamiseksi korjuu- ja metsän-hoitotöiden yhteydessä. Karttajär-jestelmissä on näkyvissä kartoitetut metsä- ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut elinympäristöt. Lisäksi korjuutöistä tehtävän metsänkäyt-töilmoituksen perusteella Metsäkes-kus ja Ely-keskus reagoivat silloin, kun metsätyöt ovat tällaisten suojel-tujen kohteiden välittömässä lähei-syydessä. Varsinais-Suomessa yleisiä metsälakikohteita ovat pienialaiset suot ja kallioalueet.

Tämä pienialainen suo on metsälakikohde talviasussaan.


Anne

Rau

ham

äki,

MTK

ry

Luontokohteiden huomioiminen metsänomistajien ja metsäam-mattilaisten yhteistyönä

Metsäammattilaisen koulutukseen sisältyy luontokohteiden tunnistami-nen ja niiden huomioiminen metsän-hoidossa. Myös korjuuta suorittavat urakoitsijat ja metsurit ovat saaneet koulutuksen lakikohteiden huomioon ottamisesta. Monet metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä erityis-arvoista liittyen tärkeisiin elinympä-ristöihin. Metsänomistajallakin on tahto suojata metsänsä luontokohteet. Korjuutyömaata merkatessa erote-taan erityinen luontokohde kuitunau-

Monimuotoisuuden huomioiminen korjuutyömaalla

soveltuvista kohteista ja kaikesta muustakin saat www.metsonpolku.fi -sivulta. Jos suojelusopimus kiinnos-taa, metsänhoitoyhdistys auttaa val-mistelussa.

Suojeluhankkeita ja -ohjelmia

Suomen itsenäisyyttä juhlittiin Luon-tolahjani satavuotiaalle -hankkeessa-kin. Siinä maanomistajat saivat an-taa luontoaan lahjaksi korvauksetta. Hanke toimi ällistyttävän hyvin, ja tavoitehehtaarit liki tuplaantuivat yli 3 000 hehtaariin. Pääosin kohteet ovat metsää ja suota. Valtio suojelee yhtä paljon kuin yksityiset, ja lisäksi kun-nilta tuli lahjoituksia 2 000 hehtaaria. Hanke toimi vain vuoden 2017 ajan.

Varsinais-Suomen erikoisuutena on edelleen niin sanottu vanhojen suo-jeluohjelmien toteutus. Valmista piti olla jo vuoden 2009 lopussa. Käytän-nössä kyse on viimeisten Natura-va-rausten toteutuksesta, eli sopimisesta maanomistajan ja ELY-keskuksen vä-lillä. Työ on viivästynyt pahasti ELY:n resurssipulan ja monimutkaisten maanomistusolojen myötä.

Talousmetsien luonnonhoito

Suurin osa metsistä on talousmetsää, joten isossa kuvassa metsäluonnon monimuotoisuus turvataan hakkui-den yhteydessä. Tätä kutsutaan ta-

halla muusta leimikosta. Kohteelle ei mennä koneilla.

Luontoarvojen huomioimista käytännössä

Metsänomistaminen on monelle tun-neasia. Metsässä on tärkeitä paik-koja ja sinne liittyy muistoja. Laila Satopää on osakkaana kuolinpesän omistamassa metsätilassa Turun Kakskerrassa. Tilalla ollaan toteut-tamassa lähiaikoina harvennushak-kuuta metsänhoitoyhdistyksen toi-mesta. Satopää kertoo merkanneensa tulevalle harvennushakkuualueelle säästettäviä puita ja aliskasvokseen

lousmetsien luonnonhoidoksi.Luonnonhoidon perustason mää-

rittelevät laki (kuten metsälain 10 § ja liito-orava) ja metsäsertifiointi. Sertifi-ointiin kuuluminen on vapaaehtoista, mutta kriteerit velvoittavia. Säästö-puita tulee siis jättää kriteerien mu-kainen määrä ja vesistön suojakaistat on huomioitava. Suurin osa suomalai-sista metsänomistajista kuuluu PEFC-sertifiointiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden myötä.

Monimetsä -hankkeella uutta osaamista

Mikäli maanomistaja haluaa huomioi-da luontoarvoja perustasoa enemmän,

otetaan käyttöön metsäalan yhteisen Monimetsä-hankkeen opit. Lehtipui-den suosiminen, lahopuun säästä-minen, tekopökkelöt ja riistatiheiköt ovat esimerkkejä käytännön toimista. Hankkeessa on myös kehitetty metsä-neuvonnan apuvälineitä. Päätavoittee-na on vastata entistä paremmin maan-omistajien metsänhoidon tavoitteisiin.

Metsäalan toimihenkilöille suun-natut Monimetsä-koulutukset toteu-tetaan koko maassa tämän vuoden aikana. Osaamisen kautta pääsemme kohti nykyistäkin monimuotoisempaa metsäluontoa. Varsin hienosti menee nytkin: metsälajien uhanalaiskehitys on ollut jo pitkään kaikista elinympä-ristöryhmistä positiivisinta.

taimiryhmiä. Korjuusta on sovittu yhteistyössä paikallisen metsäasi-antuntijan kanssa ja metsänomistaja on otettu mukaan leimikon suunnit-teluun. Metsänomistajat arvostavat metsän monimuotoisuutta sen luon-toa rikastuttavan vaikutuksen vuok-si. Marjojen ja sienten ohella luonnon aikaansaama rauha ja sen eläimille tarjoama suoja tuovat Satopään mie-lestä lisäarvoa metsänomistajallekin. Metsässä on haluttu säilyttää vanhoja tikanhakkaamia puita ja keloja sekä varmistaa suojapaikkoja eläimille. Karut kalliometsät jätetään heidän korjuussaan kokonaan koskematta.


Hallinto

Mynäsalo-tiimiVirastotie 1, 23100 Mynämäki

Pekka Tolkkimetsäesimies050 567 3093

www.mhy.fi/lounametsasähköposti: [email protected]. 02 240 6000

Teemu Katunpäätiiminvetäjä, metsäasiantuntijaMynämäki (Mietoinen)0500 780 569

Maija Viirrosmetsäesimies045 894 6555

Vakka-tiimiAnttilantie 4, 23800 Laitila

Kari Laihotiiminvetäjä,metsäasiantuntija, Laitila eteläinen0440 722 070

Harri SuominenmetsäasiantuntijaLaitila pohjoinen, Pyhärannan itäosat0440 722 071

Markku Haapaniemi metsäasiantuntijaPyhärannan eteläosat, Uusikau-punki (Kalanti ja Pyhämaa) 0400 884 774

Timo Junnila metsäesimies044 533 8245

Arto Mäkitalotiiminvetäjä, metsäasiantuntija, Eurajoki044 533 8243

Ilkka Vuoristo metsäasiantuntija, Lappi 044 533 8246

Rannikko-tiimiKirkkotie 6, 27100 Eurajoki

Lasse Lahtinenjohtaja 040 170 6822Turku

Hannu Justenmetsäpäällikkö044 533 8242Laitila

Irja-Liisa Makkonenviestintä040 766 9679Turku

Marjo Marila toimistoassistentti, puumaksut, laskutus050 430 5621Eura

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä

Jaakko KittamaametsäasiantuntijaKustavi, Taivassalo, Uusikau-punki (Lokalahti ja luoteis-osat)0500 785 169

Jukka IivarimetsäasiantuntijaMynämäki (Karjala), Vehmaa 0440 722 072

Pirjo Lönnqvisttalouspäällikkö,taloushallinto, kirjanpito, puumaksut040 766 9683Turku

Tanja Reunanen ostolaskut, laskutus, jäsenasiat050 375 2687Turku

Petri LähteenmäkimetsäasiantuntijaRauma, Pyhärannan pohjoispuolet0400 328 882

Rannikko

Vakka

Mynäsalo

Kuhankuono

PYHÄ-

RANTA



www.mhy.fi/lounametsasähköposti: [email protected]. 02 240 6000

Kuhankuono-tiimiKuralankatu 2, 20540 Turku

Mikko Kaamanentiiminvetäjä, metsäasiantuntijaRaisio, Lieto, Rusko, Turku eteläosat0400 922 467

Santtu RaimorantametsäasiantuntijaNousiainen, Masku0500 540 605

Markus Söderlundmetsäesimies040 766 9687

Peimari-tiimiVistantie 19, 21530 Paimio

Tapani Holmijokitiiminvetäjä, metsäasiantuntijaSauvo, Kaarina0400 824 201

Pyhäjärvi-tiimiSatakunnankatu 18, 27510 Eura

Juho LaurilametsäasiantuntijaKiukainen, Pohjois-Eura 044 533 8241

Tero LähteensuometsäasiantuntijaSäkylä, Eura (vt 12 eteläpuoli, Tuiskulan ja Kauksuon alueet)044 533 8250

Anssi Rinnetiiminvetäjä, metsäasiantuntijaHonkilahti ja HinnerjokiKoskenkylänraitti 21 A, 27650 Honkilahti044 533 8240

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä

Tatjana EskolinmetsäasiantuntijaPaimio, Piikkiö0500 218 561

Jussi PosiometsäasiantuntijaNaantali, Nousiainen, Rusko, Turku pohjoisosat +erityisasiantuntija, lannoitus 0500 780 568

Timo Vesterinenerityisasiantuntijakiinteistönvälittäjä LKV0500 812 792Kotitoimisto: Hakkeenpääntie 73,23310 TAIVASSALO

Erityispalvelut

Arto Leinoerityisasiantuntija, tiet ja ojatLaitila044 533 8248

Valtteri Katunpäämetsäenergia-asiantuntija,Lounapuu Oy Laitila050 443 3360

Rannikko

Mynäsalo

Pyhäjärvi

Kuhankuono

Peimari

PYHÄ-

RANTA

Elmeri Juurametsäesimies 0400 142 863


Santeri Laaksonenmetsäesimies044 533 8247

Metsänomistajien palvelupiste HelsingissäMhyp OyTuomo Pesälä, metsälakimiesPL 6, 93101 PudasjärviLakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 13-17. Puh. 0600 39 39 59 (4,17 €/min. + pvm/mpm)[email protected]

Anna-Mari RajoometsäasiantuntijaSimonkatu 6 (PL 510) 00101 HelsinkiPuh. 040 580 [email protected], [email protected]

Tiina SalminenmetsäasiantuntijaSimonkatu 6 (PL 510) 00101 HelsinkiPuh. 040 720 [email protected], [email protected]

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV

www.metsatilat.fiPalkkio 4,5 %, minimi 2 250 € (sis. alv.)

tai sopimuksen mukaan.

Runsaasti maaseudun kohteita koko Länsi-Suomen alueella.

TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja

saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.

Timo Vesterinen0500 812 792

Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Meillä on myös

Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat.

Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten

kanssa. Ota yhteyttä!

Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Hoidamme myös

PERINNÖNJAOT, PERUKIRJAT, LAHJAKIRJAT, KAUPPAKIRJAT, KAUPANVAHVISTUKSET,

SPV-LUOVUTUKSET YM. Teemme tiivistä yhteistyötä

Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Ota yhteyttä!

Kohteet kevät 2018

¢5,6 ha metsätila Rauman Sorkan kylässä. Varttu-nutta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää, eli välittömiä hakkuumahdollisuuksia on. Kohteeseen kuuluu kalastusalue merialueella.Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalliset (myös s-posti) tarjoukset välittäjälle viimeistään 14.3.2018.

¢1,8 ha metsätila Euran Köylypolven kylässä. Määrä-ala on kokonaan uudistuskypsää metsää. Kunnollinen tie perille. Rauhallinen sijainti.Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalliset (myös s-posti) tarjoukset välittäjälle viimeistään 12.3.2018. Tarjoukset kätevästi ”Tee tarjous”-painik-keen kautta.

¢23 ha tilakokonaisuus Taivassalon Rytsälän kylässä Onnikmaantien tuntumassa. Tontin pinta-ala on noin 2 ha (tilakeskus rakennuksineen ja sen pihapii-ri), pellon pinta-ala noin 1,1 ha (1 lohko) ja metsää on noin 1,9 ha. Kohde koostuu kahdesta erillisestä palstasta. Metsälössä taimikkoa, nuorta ja varttu-nutta kasvatusmetsää sekä uudistuskypsää metsää. Hyvällä sijainnilla oleva tila, jossa tieyh-teydet kunnossa.Kohde myydään hintapyynnöllä/tar-jousten perusteella. Kirjalliset tarjoukset (myös s-posti) välittäjälle. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Tarjouksen voi tehdä koko tilasta tai palstoittain tai erikseen metsästä/tilakeskuksesta.

¢10 ha metsätila Mynämäen Salavaisten kylässä erinomaisella sijainnilla. Puustoisella tilalla on pää-osin nuorta kasvatusmetsää (7,4 ha), eli harvennuk-sia nyt ja jatkossa odotettavissa. Hyvät tieyhteydet ja kasvullista maapohjaa, kulku kohteelle Hangassuon-tien ja Salavaistentien kautta.Kohde myydään tarjousten perusteella. Kirjalliset (myös s-posti) tarjoukset välittäjälle viimeistään 16.3.2018. Huom! tee tarjous-painike, jonka kaut-ta kätevästi tarjous perille.

ValokuvauskilpailuJärjestämme kaikille alueemme metsänomistajille ja heidän perheenjäsenilleen viimevuotiseen tapaan avoimen valoku-vauskilpailun. Kilpailun aiheena on ”Minun metsäni”. Kuvaus-kohde voi olla mitä vaan metsään liittyvää, ja kuva voi olla otettu omassa tai muussa metsässä. Yksi henkilö voi lähettää kilpailuun enintään 3 eri kuvaustilanteessa otettua kuvaa.

Kilpailuun lähetettyjä kuvia julkaistaan www-sivuillamme ja jäsenlehdessämme, kilpailun tiedotus- ja markkinointi-

tarkoituksissa sekä valitaan sopivia otoksia Metsänhoitoyhdistys Lounametsän vuoden 2019 kalenteriin.

Tällä sivulla on vuoden 2017 kilpailun satoa.

Palkintoina metsurin työpäivä ja tavarapalkintoja.

Lähetä oma valokuvasi jpg-muodossa osoitteeseen: [email protected].

Kilpailuaika loppuu 31.8.Kilpailun tarkemmat säännöt ja kuvan vaatimukset löydät

internet-sivuiltamme: www.mhy.fi/lounametsa/uutinen/valokuvauskilpailu

Kalevi Ala-Hakula Jaakko Ruola

Kalevi Ala-Hakula

Kalevi Ala-Hakula

Pirkko ViiloJaakko Ruola

Sirpa Isolauri

Palkkio 4,5 %, minimi 2 480 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.

metsänomistajat...– tiedustelut: harri suominen 044 072 2070 kustannustehokas taimikonhoito -...

Documents