TaimikonhoitoMänty

Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoonPekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Sykettä Keski‐Suomen metsiin

Taimikonhoito• Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella edellytykset terveelle puustolle sekä nopealle järeytymiselle

• Ajallaan tehtynä taimikonhoito parantaa puiden selviytymismahdollisuuksia lumi‐, hyönteis‐, sieni‐ ja hirvituhoja vastaan.

• Oikea‐aikaisesti tehtynä taimikonhoitoon sijoitetulle investoinnille saadaan paras mahdollinen tuotto

• Ajallaan tehdyn taimikonhoidon myötä ensiharvennuksen kulut pysyvät pienempinä ja hakkuukertymä kasvaa suuremmaksi

• Vaikutukset ovat positiivisia myös myöhempiin hakkuisiin• Harvennuksissa ja päätehakkuussa saadaan järeämpää, laadukkaampaa ja niiden myötä arvokkaampaa puutavaraa

• Järeytyminen nopeutuu, jolloin päätehakkuun ajankohta aikaistuu

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon• Laatuun tähtäävässä kasvatuksessa työhön ryhdytään mäntyjen ollessa noin 5 – 7 metrin pituisia, jolloin pahin hirvituhovaihekin on ohitettu • Pohjois‐Suomessa työ aloitetaan usein pari metriä lyhyemmässä taimikossa

• Tavoitetiheys työn jälkeen on 2000‐2200 runkoa hehtaarilla• Hirvituhoille alttiilla alueilla voidaan taimikkoa kasvattaa alkuvaiheessa hieman tavallista tiheämpänä, mutta on kuitenkin huolehdittava lehtipuuston perkauksesta kuviolla• Hirvet viihtyvät erityisesti lehtipuuston varjostukseen jääneissä mäntytaimikoissa

• Aikaisin tehty taimikonhoito nopeuttaa mäntyjen järeytymistä, mutta myös heikentää niiden laatua

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon• Luontaisesti tai kylvämällä syntyneissä tiheissä taimikoissa taimikonhoito kannattaa tehdä mäntyjen ollessa noin 3 – 4 metrin mittaisia

• Näissä yli 6000 tainta hehtaarilla olevissa taimikoissa tavoiteltava tiheys työn jälkeen on 2500 – 3000 runkoa hehtaarilla

• Liian tiukkana kasvavassa taimikossa puiden elävä latvus supistuu liikaa, mikä heikentää niiden kasvua sekä altistaa esimerkiksi lumituhoille

• Suositeltava elävän latvuksen osuus koko männyn pituudesta on 40 %

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon• Taimikonhoidossa pyritään mahdollisimman tasaiseen tilajärjestykseen ja jätetään kasvamaan aina laadultaan paras taimi 

• Taimen laatua heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kaksihaaraisuus, mutkaisuus, selvä kitukasvuisuus tai muu vioitus 

• Männyntaimen laatua usein myös heikentää joko paksuoksaisuus tai rungosta kasvava poikaoksa.

• Täydennykseksi taimikkoon voidaan jättää myös rauduskoivuja, mutta niiden määrä puustossa tulisi olla korkeintaan noin 10 %

• Sopiva sekapuustoisuus lisää metsän monimuotoisuutta ja esim. pihlajia voi jättää harkitusti

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon• Raudus‐ ja hieskoivuntaimien erottaminen toisistaan on helpointa tunnustelemalla latvaa sekä tarkastelemalla lehtien muotoa

• Rauduskoivun latva on selvästi karkea, kun hieskoivulla se on sileä ja pehmeä

• Myös lehtien muodossa on eroa, hieskoivun lehti on pyöreämpi ja sahalaitakuvio on tasaisempaa kuin rauduskoivulla

• Valintatilanteessa tulee ehdottomasti suosia rauduskoivua, sillä siitä kasvaa paremmin laadukasta tukkipuuta

• Jätettävien koivujen olisi hyvä olla kasvatettavia mäntyjä lyhyempiä tai korkeintaan mäntyjen mittaisia

Rauduskoivu Hieskoivu

Runkoluvun määrittäminen• Runkoluvun laskeminen on helpointa 4 metrin ympyräkoealalta, jonka määrittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi 4 metrin mittaista ongenvapaa

• Koealalta lasketaan kaikki rungot ja lukumäärä kerrotaan 200:lla, koealoja olisi hyvä mitata n. 4 kpl hehtaarille.

• Saatu tulos kertoo runkojen lukumäärän yhden hehtaarin alalla• Männyntaimikossa tulisi siten taimikonhoidon jälkeen olla 4 metrin ympyräkoealalla 10 – 11 runkoa

Esimerkkikuvia• Eräs männyntaimikko harvennuksen jälkeen

• Tällä kohteella varhaisperkaus oli tehty noin 10 vuotta aiemmin

• Vasemmalla on männyn laatua heikentävä poikaoksa, joka paksun oksan lisäksi aiheuttaa runkoon mutkan. Tällainen vika voi hävitä vielä vuosien saatossa näkyvistä

• Keskimmäisen kuvan taimella on tapahtunut aikoinaan latvanvaihto ja tästä rungosta ei tule enää kelvollista tyvitukkia

• Oikealla huonolaatuinen männyntaimi, jossa on runsaasti paksuja oksia. Tällaisia mäntyjä kutsutaan usein ”räkämännyiksi”

Lähdeaineistoa ja kirjallisuutta aiheesta• Hyvän metsänhoidon suositukset. 2014. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus.

• Saksa, T., Miina, J. & Uotila, K. 2016. Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset. Metsäkustannus Oy & Luke.