MITÄ ON LÄHIDEMOKRATIA?

VEIKKO ERANTIHELSINKI RESEARCH GROUP FOR POLITICAL

SOCIOLOGY12.5.2014

KUN EDUSTUKSELLINEN POLITIIKKA EI RIITÄ.

POLITIIKASSA ON AINA KYSE VALLASTA.

LÄHIDEMOKRATIA JA VALTA

Tavoitellaanko suoraan yhteistä hyvää, vai ajatellaanko, että se toteutuu parhaiten kaikkien toimijoiden ajaessa lähtökohtaisesti omaa etuaan?

Thévenot 2000, malleina Ranska ja Yhdysvallat

”Liberaalissa” demokratiassa olennaista on ajaa omaa etuaan. Yhteisen hyvän uskotaan toteutuvan parhaiten, kun jokainen ajaa omaa etuaan.

”Tasavaltalaisessa demokratiassa” ajatellaan, että jokaisen pitää vedota suoraan yhteiseen hyvään, argumentaation tulee rakentua yhteisen hyvän varaan.

OMA ETU JA YHTEINEN HYVÄ

EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA TARVITSEE VASTAPAINOKSEEN SITÄ VASTUSTAVIA POLIITTISEN TOIMINNAN MUOTOJA

EDUSTUKSELLINEN POLITIIKKA TAPAHTUU HARVOIN JA VAATII VAHTIMISTA

KAKSI MUOTOA: LIBERAALI EPÄLUULO JA DEMOKRAATTINEN EPÄLUULO

ROSANVALLON 2008

VASTADEMOKRATIA

LIBERAALI EPÄLUULO

”Yksilön suojeleminen julkisen vallan loukkauksilta ja yleisen tahdon erehtyvyydeltä”

DEMOKRAATTINEN EPÄLUULO

”Pyritään valvomaan, että vaaleilla valittu valta pysyy uskollisena sitoumuksilleen ja etsimään keinoja, joiden avulla voi pitää kiinni alkuperäisestä vaatimuksesta huolehtia yhteisestä hyvästä ”

MONET KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET (MAASTRICHTIN SOPIMUS, AGENDA 21) PYRKIVÄT SIIRTÄMÄÄN VALTAA LÄHEMMÄS KÄYTTÄJIÄ

TAUSTALLA AITO LIBERALISOITUMISEN AALTO, PYRKIMYS SIIRTÄÄ VALTAA LÄHEMMÄS NIITÄ PAIKKOJA JOISSA SITÄ KÄYTETÄÄN

TOISAALTA: EU, YK 1992

Vallan toteutumisen valvontaa

Suoraa osallistumista

Legitiimi oma etu

SIIS:

LÄHIDEMOKRATIA LIITTYY USEIN KIRJAIMELLISESTI LÄHELLÄ OLEVIIN ASIOIHIN

KAAVOITUKSESSA PÄÄTETÄÄN VÄLITTÖMÄSTÄ LÄHIYMPÄRISTÖSTÄ

KAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN LAIN TASOLLA KAIKKEIN AVOINTA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 1999/2000

KAAVOITUS SUOMESSA MALLINA

YKSI TAPA MIELTÄÄ NIMBY ON NIMENOMAAN AJATELLA SITÄ SELLAISENA VASTADEMOKRATIANA, JOSSA KESKITYTÄÄN OMAN EDUN AJAMISEEN YHTEISEN HYVIÄN KUSTANNUKSELLA.TÄSSÄ MIELESSÄ VAHVA VASTAESIMERKKI MERI-RASTILAN OUR CITY –KAAVA: KAAVOITUS TÄHÄN KAUPUNGINOSAAN KÄY KYLLÄ, KUNHAN SE PALVELEE PAREMMIN YLEISIÄ TARKOITUSPERIÄ

NIMBYT

• Lähidemokratiassa aina kyse myös julkisuudesta• Myra Marx Ferree et al 2002• Kuka osallistuu, millaisella prosessilla, miten ideat tulisi

esittää• Malleja erilaisille lähidemokratioille

NELJÄ DEMOKRAATTISEN JULKISUUDEN MALLIA

LIBERAALI EDUSTUKSELLISUUS

• Kaikki pelaa, mutta vain äänestämällä

• Eliitit hallitsevat• Tärkeintä on tehdä päätöksiä• Tunteet pitää sulkea kokonaan

ulkopuolelle, sillä olennaista on tehdä kaikkien kannalta hyviä päätöksiä ja tällaiset perustuvat järkeen.

• Asiantuntijuus on voimakas positio

LIBERAALI OSALLISTAVUUS

• Kaikki osallistuvat keskusteluun• Tämä antaa mahdollisuuksia monenlaisille

toimijoille• Demokratia vahvimmillaan, kun

päätöksenteon tueksi käydään vahvaa keskustelua

• Kaikkien osallistumisen taustalla on pyrkimys mahdollisimman hyviin päätöksiin.

DISKURSIIVINEN DEMOKRATIA

• Tärkeintä on keskustelu sinänsä ja kaikkien osallistuminen

• Tavoitteena on ylipäätään keskustelevamman julkisuuden kehittäminen

• Tunteet sallittuja• Päätökset huonoja, konsensus parempi

KOSNTRUKTIONISTINEN DEMOKRATIA

• Henkilökohtainen korvaa tai yhtyy julkiseen

• Marginaaleista saadaan ”parempaa” tai tarkempaa tietoa kuin keskustoista

• Tarinat parempia kuin asiantuntijaraportit

• Pohjimmiltaan päätökset ovat vaikeita, koska niihin liittyy vallankäyttöä

’OLENNAISINTA ON MENNÄ JA TEHDÄ ITSE.

SUPERDEMOKRATIA

UUSI KAUPUNKIAKTIVISMI

#Siivouspäivä #Ravintolapäivä #karhupuisto #sompasauna #konttiaukio #mattolaituri #iskelmäkesä #kreba #nyhtöpossu

#kierrätys #pukeutuminen #ruoka

ITSE OSALLISTUMINEN JA OMAN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN

JOKO EPÄLUULOISESTI TAI RAKENTAVASTI

JOKO RAKENTEIDEN KAUTTA TAI NIIDEN OHITSE

VALLAN SIIRTÄMINEN EDUSTUKSELLISUUDESTA ALEMMAS

MUTTA OSALLISTUVATKO KAIKKI?

LÄHIDEMOKRATIA

YHTEYSTIEDOT JA LÄHTEET• Eeva Luhtakallio: Practicing Democracy, 2012• Michelle Lamont ja Laurent Thévenot: Rethinking comparative

cultural sociology. 2000• Myra Marx Ferree et al: Four Models of the Public Sphere in

Modern Democracies, Theory and Society, Vol. 31, No. 3, 2002.• Pierre Rosanvallon: Vastademokratia. 2008.• Veikko Eranti: Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa

tilasta. Sosiologia 1/2014

veikko.eranti@helsinki.fi / blogs.helsinki.fi/eranti / www.politicalsociology.org